Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Bosnia ja Hertsegovinasta sekä Länsi-Balkanista ja erityisesti 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Länsi-Balkanin alueellisen yhdentymisen tilanteesta(1),

–   ottaa huomioon EU:n vuonna 1999 käynnistämän Länsi-Balkanin maiden vakauttamis- ja assosiointiprosessin, jolla pyritään edistämään demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, sovinnon ja rauhan kehittymistä alueella,

–   ottaa huomioon Thessalonikissa 21. kesäkuuta 2003 pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksen julkilausuman, joissa korostettiin Euroopan unionin tarjoamien näkymien merkitystä Länsi-Balkanin maissa, joista tulee EU:n kiinteä osa, kunhan ne täyttävät asetetut kriteerit,

–   ottaa huomioon Brysselissä 16. ja 17. kesäkuuta 2005 pidetyn viimeisimmän Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmät, joissa vahvistettiin neuvoston täysi sitoutuminen Thessalonikin toimintasuunnitelmaan,

–   ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 827 (25. toukokuuta 1993), 1244 (10. kesäkuuta 1999), 1551 (9. heinäkuuta 2004) ja 1575 (22. marraskuuta 2004),

–   ottaa huomioon entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) pääsyyttäjä Carla del Ponten YK:n turvallisuusneuvostolle 13. kesäkuuta 2005 esittämän raportin,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että 11. heinäkuuta 1995 Srpskan tasavallan tuolloisen presidentin Radovan Karadzicin alaisuudessa toimineen kenraali Ratko Mladicin komentamat bosnialaiset serbijoukot valtasivat Itä-Bosniassa sijaitsevan Srebrenican kaupungin, jonka YK:n turvallisuusneuvosto oli 16. huhtikuuta 1993 antamalla päätöslauselmallaan julistanut suoja-alueeksi,

B.   ottaa huomioon, että Srebrenican valtaamisen jälkeisen monipäiväisen verilöylyn aikana kenraali Mladicin komentamat bosnialaiset serbijoukot ja puolisotilaalliset yksiköt, mukaan luettuna Serbiasta Bosnian alueelle saapuneet puolisotilaalliset serbipoliisiyksiköt, teloittivat yli 8000 muslimimiestä ja -poikaa, jotka olivat etsineet suojaa YK:n UNPROFOR-rauhanturvajoukkojen suojelemalta suoja-alueelta,

C.   ottaa huomioon, että tämä murhenäytelmä, jonka ICTY on julistanut kansanmurhaksi, tapahtui YK:n julistamalla suoja-alueella ja symboloi sen vuoksi kansainvälisen yhteisön kyvyttömyyttä puuttua konfliktiin ja suojella viattomia,

D.   ottaa huomioon, että bosnialaiset serbijoukot syyllistyivät moniin Geneven sopimuksen vastaisiin rikkomuksiin Srebrenican muslimisiviilejä kohtaan, mukaan luettuna tuhansien naisten, lasten ja vanhusten karkotukset ja lukuisien naisten raiskaukset,

E.   ottaa huomioon, että huolimatta tähän mennessä toteutetuista suunnattomista ponnisteluista joukkohautojen ja yksittäisten hautojen löytämiseksi ja avaamiseksi ja uhrien ruumiiden tunnistamiseksi, tähän asti tehdyt tutkimukset eivät anna täydellistä kuvaa tapahtumista Srebrenicassa ja sen ympäristössä,

F.   katsoo, että todellista rauhaa ei voida saavuttaa ilman oikeudenmukaisuutta, ja katsoo, että täydellinen ja rajoittamaton yhteistyö ICTY:n kanssa on edelleen perusvaatimus sille, että Länsi-Balkanin maiden EU-yhdentymisprosessi voi jatkua,

G.   ottaa huomioon, että Bosnian serbiarmeijan kenraali Radislav Krstic on ensimmäinen henkilö, jonka ICTY on todennut syylliseksi avunannosta ja yllytyksestä Srebrenican joukkomurhaan , mutta että kaksi tärkeintä syytettyä, Ratko Mladic ja Radovan Karadzic, ovat edelleen vapaalla jalalla 10 vuotta näiden traagisten tapahtumien jälkeen,

H.   ottaa huomioon, että EU:n päätöksentekomekanismien puutteellisuudet ja aidon yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puuttuminen vaikuttivat kielteisesti tapahtumien kulkuun,

I.   panee merkille, että vuodesta 2002 lähtien Länsi-Balkanin suhteiden budjettimäärärahoja on leikattu joka vuosi jatkuvasti ja merkittävästi; katsoo, että alueelle on annettava riittävästi tukea, koska alueella ollaan asteittain siirtymässä fyysisestä jälleenrakennuksesta instituutioiden kehittämiseen ja liittymistä edeltävään tukeen, ja koska myös alueen strateginen merkitys Euroopan unionille on otettava huomioon,

J.   ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovina on siirtänyt neuvottelupöytänsä Daytonista Brysseliin, ja että sillä, että maan tulevaisuus on EU:ssa, on laaja kannatus Bosnia ja Hertsegovinassa,

1.   tuomitsee erittäin jyrkästi Srebrenican verilöylyn; kunnioittaa julmuuksien uhrien muistoa; ilmaisee surunvalittelunsa ja solidaarisuutensa uhrien omaisille, joista monet joutuvat elämään ilman lopullista vahvistusta isiensä, poikiensa, aviomiestensä ja veljiensä kohtalosta; tunnustaa, että heidän jatkuvaa tuskaansa pahentaa se, että vastuussa olleita ei ole saatu oikeuden eteen;

2.   kehottaa neuvostoa ja komissiota kunnioittamaan asianmukaisella tavalla Srebrenica-Potocarin joukkomurhan 10-vuotismuistopäivää ja korostaa sen varmistamista, että tämä Euroopan kannalta sietämätön häpeä olisi kaikkien aikojen viimeinen etnisen ideologian nimissä toteutettu kansanmurha; vakuuttaa tekevänsä kaiken voitavansa estääkseen tällaisten hirmutöiden toistumisen Euroopassa;

3.   ilmaisee syvän huolensa siitä, että Radovan Karadzic ja Ratko Mladic ovat edelleen vapaalla jalalla alueella ja kehottaa Srpskan tasavaltaa ja Serbia ja Montenegroa ryhtymään kiireellisiin toimiin Karadzicin ja Mladicin löytämiseksi ja tuomiseksi oikeuteen; katsoo, että näiden rikollisten alueen joissakin osissa nauttima kannatus loukkaa uhrien muistoa ja että se on merkittävä sovinnon este;

4.   antaa täyden tukensa ICTY:n arvokkaalle ja vaikealle työlle ja toistaa, että täydellinen yhteistyö tuomioistuimen kanssa on EU:n kanssa harjoitettavan läheisemmän yhteistyön ennakkoehto; painottaa, että alueen kaikkien maiden olisi täytettävä velvollisuutensa toimia johdonmukaisesti täydellisessä yhteistyössä ICTY:n kanssa; katsoo, että sotarikoksiin syyllistyneiden vangitseminen, siirtäminen ja tuomitseminen on vähimmäistunnustus, joka voidaan antaa Srebrenicassa ja muualla tehtyjen sotarikosten tuhansien uhrien kunnioittamiseksi;

5.   korostaa pitävänsä tärkeänä Länsi-Balkanin rauhan ja vakauden turvaamista sekä Thessalonikin toimintasuunnitelman täysimääräisen toteuttamisen osuutta vakautus- ja assosiaatioprosessin tavoitteiden saavuttamisessa; korostaa, että varaukseton ja saumaton yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa on Euroopan unioniin yhdentymisen jatkumisen perusedellytys;

6.   muistuttaa, että YK:n mandaatti ja rauhanturvajoukot eivät pystyneet suojelemaan määrättyjä suoja-alueita; kehottaa YK:ta ja muita kansainvälisiä instituutioita ottamaan oppia tästä epäonnistumisesta ja todella valmistautumaan tuleviin rauhanturvatehtäviin;

7.   on syvästi järkyttynyt Haagin tuomioistuimen äskettäin julkistamasta videonauhoituksesta, jota esitettiin tv-kanavilla kaikkialla maailmassa ja jossa näytettiin kuuden siviiliasuisen vangin kylmäverinen teloitus ja joka toimii kiistattomana todisteena siitä, mitä todellisuudessa tapahtui; korostaa, että nauhalla näkyy selvästi, miten Serbian armeijan ja poliisivoimien alainen puolisotilaallinen serbialainen "skorpioniryhmä" surmasi raukkamaisesti siviilejä Srebrenican lähistöllä;

8.   pitää tervetulleena tapaa, jolla Serbian pääministeri Vojislav Kostunica reagoi videonauhoituksen julkistamiseen ja jonka tuloksena nauhoituksesta tunnistetut "skorpioniryhmän" entiset jäsenet pidätettiin; tukee Serbian presidentin Boris Tadicin sekä Serbia ja Montenegron presidentin Svetozar Marovicin päätöstä osallistua Potocarin muistomerkillä pidettävään seremoniaan Srebrenican joukkomurhan 10-vuotismuistopäivänä;

9.   pitää syvästi valitettavana sitä, että Serbian parlamentti ei hyväksynyt päätöslauselmaesitystä, jolla olisi tunnustettu ja muodollisesti tuomittu Srebrenican verilöyly sekä osoitettu halukkuutta käsitellä menneisyyttä ja myötävaikuttaa sovintoon ja alueen ongelmien rauhanomaiseen ratkaisuun;

10.   ilmaisee vakavan huolensa siitä, että merkittävä osa Serbian yleisestä mielipiteestä ei edelleenkään tunnusta muslimisiviileihin kohdistuneita sotarikoksia; rohkaisee Serbian hallitusta ryhtymään toimiin, jotta kansakunta asetetaan kohtaamaan menneisyytensä sekä hillitsemään sotarikoksista syytettyjen palvomista sankareina; tunnustaa, että Srebrenican videon äskettäinen esittäminen Serbian television iltauutisissa oli ensimmäinen askel, mutta korostaa, että väestön totuutena pitämän väärennetyn historian kumoamiseksi on tehtävä paljon enemmän;

11.   tukee Bosnia ja Hertsegovinasta vastaavan korkean edustajan lordi Paddy Ashdownin Bosnian serbiministereille osoittamaa kehotusta, joka koskee joukkojen määrän täsmentämistä sekä kaikkien videolla esiintyvien Bosnian ulkopuolelta tulleiden henkilöiden tunnistamista;

12.   kiittää kaikkien niiden henkilöiden työtä ja sitoutumista, jotka eivät näiden vuosien aikana ole koskaan lakanneet etsimästä totuutta, ja pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita antamaan heille tarvittavat resurssit, jotta he voivat jatkaa työtään, muun muassa auttamalla nopeuttamaan hyvin kallista uhrien tunnistamisprosessia;

13.   pitää valitettavana sitä, että pakolaisten sekä alueella siirtymään joutuneiden palaamisen ehdot ovat vielä täyttämättä;

14.   korostaa, että kaikille Balkanin maille tarjottujen yhdentymisnäkymien ja vakautus- ja kumppanuusprosessin pitäisi kannustaa sisäisiä ponnistuksia uudistuksiin ja demokratian lujittamiseen, ja auttaa kaikkia alueen maita kehittämään yhteistä käsitystä traagisesta menneisyydestään ja muodostamaan perustan paremmalle tulevaisuudelle; korostaa, että tämä tulevaisuus riippuu hyvin suuressa määrin alueen maista itsestään;

15.   toistaa EU:n sitoumuksen auttaa Balkanin ehdokasvaltioita ja mahdollisia ehdokasvaltioita niiden valmistautumisessa jäsenyyteen ja vaatii tätä varten seuraavien rahoitusnäkymien aikana asianmukaisia välineitä ja rahoitusta, jotka vastaavat unionin pyrkimyksiä ja alueen maiden oikeutettuja odotuksia;

16.   toteaa, että Daytonin sopimus on ollut tärkeä väline tuotaessa rauhaa alueelle, mutta on tietoinen siitä, että Daytonin sopimus ei enää ole asianmukainen kehys myöskään tulevan EU:hun yhdentymisen kannalta; kehottaa näin ollen neuvostoa ja kaikkia asianomaisia osapuolia tukemaan aloitteita, joilla pyritään sopimuksen mukauttamiseen yhteisymmärryksessä; korostaa, että liittovaltion kaikkien osien kansalaisten ja väestöryhmien on kannettava vastuunsa uuden perustuslaillisen ratkaisun saavuttamisesta ja toimintakykyisen valtion luomisesta kaikille;

17.   tuo esille vakavan huolensa taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta; korostaa, että tämän olennaisen kysymyksen ratkaiseminen on alueen vakaan kehityksen kannalta olennaisen tärkeää; kehottaa hallituksia ja Euroopan unionia tunnustamaan, että alueen asukkaiden kannalta taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on ehdottomasti tärkein tavoite, ja toimimaan sen mukaisesti; korostaa, että on tärkeää lisätä alueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä ja sovintoa Länsi-Balkanin maiden ja niiden naapurimaiden kansojen välillä;

18.   korostaa sovintopolitiikan merkitystä sekä uskonnollisten yhteisöjen, tiedotusvälineiden ja opetusjärjestelmien tärkeää tehtävää tässä vaikeassa prosessissa, jotta kaikkiin etnisiin ryhmiin kuuluvat henkilöt pääsisivät eroon menneisyyden jännitteistä ja voisivat aloittaa rauhanomaisen ja vilpittömän rinnakkaiselon vakauden ja taloudellisen kasvun edistämiseksi; pyytää tässä yhteydessä, että Bosnia ja Hertsegovinassa harkittaisiin totuus- ja sovintokomission perustamista;

19.   korostaa, että Srebrenican ja entisen Jugoslavian sotien opetusten on toimittava EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisen perustana;

20.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Bosnia ja Hertsegovinan hallitukselle ja parlamentille ja sen liittovaltion osille sekä Länsi-Balkanin maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0131.