Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan yhteisöjen varainhankinnasta ja lainanannosta vuonna 2003 (SEC(2004)1073) sekä siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan (SEC(2004)1074),

–   ottaa huomioon vuoden 2004 vuosikertomuksen EY:n kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavusta (KOM(2004)0536 sekä siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan (SEC(2004)1027),

–   ottaa huomioon Kansainyhteisön sihteeristön laatiman tutkimuksen "The European Investment Bank and the ACP Countries: An Effective Partnership?",

–   ottaa huomioon Euroopan investointipankin asiakirjan 'Development Impact Assessment Framework of Investment Facility Projects',

–   ottaa huomioon käynnissä olevat neuvottelut, joita käydään EIP:n ulkoista lainatoimintaa koskevien valtuuksien uudelleen arvioinnista,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan tilaaman ulkoisen tutkimuksen "The Development Impact of European Investment Bank (EIB) Lending Operations in the Cotonou and ALA Framework(1)",

–   ottaa huomioon 20. tammikuuta 2000 antamansa päätöslauselman ihmisoikeusloukkauksista öljyä ja öljyputken rakentamista Tšadissa ja Kamerunissa koskevan hankkeen yhteydessä(2),

–   ottaa huomioon 5. helmikuuta 2002 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2000(3),

–   ottaa huomioon 21. marraskuuta 2002 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2001(4),

–   ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin toiminnasta vuonna 2002(5),

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnassa 18. tammikuuta 2005 pidetyn kuulemisen tulokset,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A6-0183/2005),

A.   ottaa huomioon, että Euroopan investointipankki (EIP) on maailman suurin julkinen lainanantaja, jonka lainojen suuruus on 40 miljardia euroa,

B.   ottaa huomioon, että EIP toimii yli sadassa kehitysmaassa, Välimeren alueella, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa, sekä toteuttaa tärkeitä EU:n kehitysohjelmia Välimeren alueella ja AKT-valtioissa, mutta että kehitysmaihin sovellettavia lainaehtoja ei ole määritelty nykyaikaisen poliittisen mandaatin avulla,

C.   ottaa huomioon, että EIP on kuluneina vuosina ponnistellut pystyäkseen vastaamaan parlamentin rakentaviin aloitteisiin,

D.   ottaa huomioon, että EIP arvioi parhaillaan uudelleen tietojensa saatavuutta koskevaa politiikkaa, jolloin sen on otettava huomioon tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen soveltamisesta EU:n toimielimissä aiheutuvat vaatimukset,

E.   ottaa huomioon, että EIP on itsenäisesti toimiva pankki, vaikka se onkin vastuussa osakkailleen, EU:n 25 jäsenvaltiolle,

F.   ottaa huomioon, että antaessaan luottoa EU:n ulkopuolelle EIP julisti EU:n ulkopuolisen luotonannon osalta vuoden 2004 ympäristöasioiden julkilausumassaan tukevansa Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman lausumaa, joka koskee rahoituslaitoksia, ympäristöä ja kestävää kehitystä sekä nk. päiväntasaajan periaatteita, ja että se konkretisoi myönteisesti tämän tukensa uuden kehitysvaikutusten arviointijärjestelmän yhteydessä ainakin Cotonoun investointijärjestelyjä koskevien hankkeiden yhteydessä,

G.   ottaa huomioon useissa kehitysmaissa luotonannolle koituvat erityiset riskit, joita vastaan EIP:n johdon täytyy pystyä toimimaan tehokkaasti,

H.   ottaa huomioon EU:n ja muiden valtioiden ponnistelut, jotta vuosituhattavoitteiden toteuttamisella saavutettaisiin viimeinkin ratkaiseva läpimurto kehityspolitiikassa,

1.   kiittää EIP:tä sen suuresta keskustelu- ja tiedonantovalmiudesta;

2.   pitää myönteisenä, että EIP tukee Cotonoun sopimuksessa ja kahdeksasta vuosituhattavoitteesta sovittaessa määriteltyjä Euroopan unionin kehityspoliittisia tavoitteita ja tekee uudella investointijärjestelyjä koskevien hankkeiden kehitysvaikutusten arviointijärjestelmällä tuettujen hankkeiden merkityksestä vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle luotonannon ehdon, mutta kehottaa laajentamaan näiden kriteerien soveltamista kaikkiin EIP:n tukemiin kehitysmaahankkeisiin;

3.   kehottaa EIP:tä käyttämään hankkeidensa onnistumisen arvioimiseen myös komission vuosituhattavoitteiden yhteydessä määrittelemiä avainindikaattoreita ja sisällyttämään ne kehitysvaikutusten arviointijärjestelmäänsä; suosittelee EIP:lle yhden ainoan, pelkästään hallintoneuvostolle vastuussa olevan ja riippumattoman arviointiyksikön perustamista, jotta se yltäisi näin monenvälisten kehityspankkien asettamiin standardeihin;

4.   pyytää komissiota integroimaan EIP:n ja sen hankesuunnittelun Barcelonassa tehtyjen sitoumusten mukaisesti paremmin komission ja jäsenvaltioiden suunnittelutyöhön, jotta kehityspoliittisia toimia voidaan paremmin koordinoida ja yhdenmukaistaa;

5.   kiittää EIP:tä, koska se allekirjoitti toukokuussa 2004 yhteisymmärryspöytäkirjan komission ja Maailmanpankin kanssa, ja kehottaa lisäksi EIP:tä tehostamaan tavoitteiden, kriteerien ja menetelmien yhteensovittamista eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten (EDFI) kanssa sekä tehostamaan yhteistyötään Interact-verkon kanssa, jotta voitaisiin varmistaa, että EIP:n rahoitusosuuksien käyttö täydentää komission ja jäsenvaltioiden toimia;

6.   kiittää EIP:tä ja sen kymmentä EDFI-kumppania European Financing Partners S.A. -yhteenliittymän perustamisesta ja kehottaa EIP:tä pyrkimään muiden yhteisörahoitushankkeiden toteuttamiseen muiden kehitysyhteistyörahoituslaitosten kanssa ja tarkastelemaan erityisesti riskinjakomallia siirtymällä riskiltään suurimman etuoikeusluokan käytäntöön;

7.   suosittelee, että komissio ja EIP ehdottaisivat neuvostolle ja parlamentille uutta integroitua lähestymistapaa ja EU:n ulkoisen tuen ohjelmasuunnittelun ja täytäntöönpanon organisointia EU:n tulevia rahoitusnäkymiä ja EIP:n seuraavan sukupolven ulkoisia valtuuksia valmisteltaessa; katsoo, että ehdotuksen olisi mahdollistettava komission, EIP:n ja kahdenvälisten kehitysyhteistyövirastojen henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien potentiaalisen synergian optimaalinen hyödyntäminen ja että sillä olisi pyrittävä EU:n ulkoisen avun kokonaisvaikuttavuuden, yhtenäisyyden, avoimuuden ja näkyvyyden tehostamiseen, etenkin vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi;

8.   kiittää EIP:tä kansalaisjärjestöjen ja suuren yleisön kantojen huomioonottamisesta hankkeiden valvonnan seurantatyössä, mutta pyytää kuitenkin, että asiasta keskusteltaisiin paikallisen osallistumisen ja hyväksynnän parantamiseksi jo luoton myöntämisen harkintavaiheessa (ennakko-arviointi) ja että sen tulokset dokumentoitaisiin komissiota ja jäsenvaltioita varten;

9.   pitää myönteisenä ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristövaikutusselostuksen integroimista EIP:n hankkeiden elinkaareen, mutta suosittelee kuitenkin myös tekemään kiireellisesti vuosituhattavoitteiden indikaattoreihin suuntautuneen katsauksen sijoituksen sosiaalisiin ja työllisyyspoliittisiin seurauksiin myöntämisselvittelyyn tarvittavien asiakirjojen luettelossa;

10.   pyytää jäsenvaltioita pankin osakkaina antamaan pankille kehityspoliittisen mandaatin, joka on Aasian ja Latinalaisen Amerikan maille välttämätön vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi, sekä ottamaan etäisyyttä tähänastiseen ulkomaankaupan avun etusijaan;

11.   pyytää neuvostoa lisäämään EIP:n toimien rahoitusta Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa; odottaa EIP:ltä taloudellisesti heikompien maiden etusijalle asettamista sen toimiessa kyseisellä alueella;

12.   suosittelee EIP:tä laajentamaan sen strategia-asiakirjan "Funding of Reconstruction and Restoration Projects following Natural Disasters" koskemaan myös unionin ja sen ehdokasmaiden ulkopuolisia alueita sekä suosittelee neuvostoa ja komissiota laatimaan investointipankille hätäapumandaatin, joka sallisi sen tukea rakentamista tehokkaasti ja alueellisesti esimerkiksi Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa riippumatta nykyisistä ulkomaankaupan avun määräämistä kriteereistä;

13.   pyytää neuvostoa ja komissiota antamaan käyttöön tarvittavat varat, jotta EIP:ltä tsunamin jälkeiseen jälleenrakentamistyöhön saadut varat voidaan kohdentaa Kansainvälisen kehitysjärjestön (IDA) perusteiden mukaisesti;

14.   pyytää komissiota aloittamaan yhdessä EIP:n kanssa neuvottelut Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa tavoitteena mahdollistaa kehitysmaissa yleishyödyllisten palveluhankkeiden rahoittaminen julkisella sektorilla, jotta julkisissa yleishyödyllisissä palveluissa tapahtuisi edistystä ja muodostettaisiin näin perusta yksityisen sektorin sijoituksille;

15.   kehottaa EIP:tä käyttämään nykyistä enemmän Cotonoun sopimuksessa määrättyä korkotukivälinettä, jotta velkaantuneet kehitysmaat voisivat investoida taloudellisesti yleishyödyllisiin julkisiin palveluihin;

16.   pyytää EIP:tä saattamaan sen kehitysmaihin soveltaman luottopolitiikan alakohtaiset tavoitteet ajan tasalle energian, metsätalouden, liikenteen sekä vesi- ja jätehuollon alalla ja ottamaan huomioon selvityksen yksityisten sijoittajien vetäytymisen syistä;

17.   suosittelee EIP:n budjettikohdan perustamista tiedonsiirrolle ja tekniselle avulle;

18.   odottaa, että EIP vahvistaa huomattavasti sitoumustaan mikroluottojen antamiseen ensimmäisissä hankkeissaan saamiensa positiivisten kokemusten perusteella ja tukee näin erityisesti naisyrittäjien auttamista; kehottaa EIP:tä tukeutumaan tällöin köyhien avustamista käsittelevän konsulttiryhmän laatimiin suosituksiin, jotka on laadittu komission myötävaikutuksella;

19.   pyytää EIP:tä myöntämään lainoja enenevässä määrin paikallisessa valuutassa ja tutkimaan mahdollisuuksia tukea paikallisia valuuttoja oman toimintansa kautta;

20.   pyytää komissiota teettämään vielä vuonna 2005 tutkimuksen siitä, voidaanko eurolainojen (Eurobond) antamisella, kuten vastaavasti US Treasury Bonds -lainoilla, luoda huomattavia varoja EIP:n vahvempaan sitoutumiseen kehityspoliittisiin tavoitteisiin;

21.   pyytää EIP:ltä lyhyen aikavälin toteutettavuustutkimusta siitä, voitaisiinko euromääräisellä alkurahoituksella ja EIP:n osakkuudella perustaa Afrikkaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan aluekehitysrahasto, samanlainen kuin Japanin hallituksen ehdottama Aasian kehitysrahasto (Asian Development Fund);

22.   odottaa, että EIP kehittää edelleen yksityisen sektorin luoton myöntämisen päälinjojaan, joiden tulisi perustua ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kansainvälisten normien mukaiseen ympäristö- ja sosiaalistandardien noudattamiseen, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän normien ja mahdollisesti taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n monikansallisille yrityksille laatimien periaatteiden noudattamiseen, ja odottaa, että EIP valvoo näiden päälinjojen noudattamista;

23.   kehottaa EIP:tä mukauttamaan investointijärjestelyjä koskevien hankkeiden kehitysvaikutusten arviointijärjestelmäänsä kansainvälisiin kehitysavun arviointia koskeviin standardeihin ja helpottamaan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan näkemysten huomioon ottamista kyseisessä uudistusprosessissa;

24.   pyytää erityisesti, ettei EIP tukisi hankkeita, jotka johtavat luonnollisten elinympäristöjen tuhoutumiseen tai luonnonvarojen laittomaan hyödyntämiseen, sisältävät EU:ssa kiellettyjen tai pian kiellettävien aineiden valmistusta, rahoittavat sellaisten patojen rakentamista, jotka eivät vastaa Maailman patokomission (WCD) vaatimuksia; kehottaa EIP:tä noudattamaan Maailmanpankin suosituksia (Extractive Industry Reviews, tammikuu 2004);

25.   kehottaa EIP:tä varmistamaan, että sen Aasian ja Latinalaisen Amerikan ja AKT-maiden alueelle myöntämää lainoitusta täydennetään toimilla, jotka kohentavat lainojen ympäristöystävällisyyttä, muun muassa

26.   kehottaa komissiota tukemaan Aasian ja Latinalaisen Amerikan ja ATK-maiden alueen ympäristöhankkeisiin suunnattavan EIP-lainoituksen lisäämistä myöntämällä 3 prosentin korkotukea, mikä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi Meda-ohjelmassa, ja myöntämällä 5 prosentin korkotukea uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviin energia-alan hankkeisiin;

27.   vaatii, että EIP ryhtyy tehokkaisiin korruption ja rahanpesun vastaisiin toimenpiteisiin ja noudattaa mittavaa korruptionvastaista politiikkaa tukien ainoastaan sellaisia sopimuksia, jotka on solmittu avoimessa ja seurattavassa neuvotteluprosessissa, sekä velvoittaa asiakkaansa kehitysmaissa todistamaan, että niillä on käytettävissään asianmukainen sisäisen tarkastuksen järjestelmä lahjonnan ja korruption paljastamiseksi; vaatii, että EIP tutkii kaikki korruptioepäilyt ja toimittaa ne edelleen oikeusviranomaisten käsiteltäviksi sekä määrää syyllisille asianmukaiset seuraamukset;

28.   pyytää EIP:tä kehittämään yleisistä tarkastuksista vastaavaa osastoaan edelleen riippumattomaksi valituselimeksi, jolle voidaan osoittaa valitukset kaikkien hankkeiden hyväksymistä koskevien kriteereiden yhteydessä ottamatta yhteyttä Euroopan oikeusasiamieheen ja joka on siten avoin myös niille, jotka ovat asianosaisia EIP:n tukemissa hankkeissa kehitysmaissa, eikä ainoastaan EU-kansalaisille;

29.   pyytää EIP:tä käyttämään kehitysmaille lainoja myönnettäessä vähemmän konservatiivista riskinhallintaa, jonka se voisi varmistaa sijoittamalla jäsenvaltioiden myöntämien kehitysyhteistyövarojen turvin rahoitetuista hankkeista saadut voitot riskirahastoon, jolla voitaisiin rahoittaa useampia hyvin suuririskisiä hankkeita; kehottaa EIP:tä ottamaan yhteisön osaltaan rahoittamissa kasvaneen riskin hankkeissa käyttöön toissijaiset etuoikeusluokat;

30.   pyytää EIP:tä suuntautumaan tuettavien hankkeiden avoimuuden suhteen samoin kuin Kansainvälinen rahoitusyhteisö (IFC);

31.   pyytää EIP:tä järjestämään paikan päälle toimipisteen parhaan mahdollisen tuen takaamiseksi pk-yrityksille ja hyödyntämään jatkossa täysipainoisesti sille investointijärjestelmän hoitamiseksi käyttöön asetettuja resursseja ja lisäksi harkitsemaan luoton antamista kyseiselle asiakasryhmälle clearing house -toimintaa harjoittavien, ulkoisesta asiantuntemuksesta muodostettujen instituutioiden kautta, jotta investointipankin velalliset hyötyvät riskipääomissa enemmän pankin edullisista ehdoista, ja samalla kehittämään erillisen luottorajan paikallisen private banking -alan tukemiseksi;

32.   suosittelee, että parlamentin kehitysyhteistyövaliokunta ja EIP käyvät jatkuvaa vuoropuhelua;

33.   pyytää komissiota raportoimaan parlamentille ja neuvostolle vuosittain tuloksista, jotka saavutetaan yhdessä EIP:n kanssa toteutetuilla ohjelmilla vuosituhattavoitteiden suhteen;

34.   kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille syyskuuhun 2005 mennessä väliraportin EIP:n ulkoista lainatoimintaa koskevien valtuuksien uudelleen arviointia koskevien neuvottelujen etenemisestä;

35.   kehottaa komissiota toteuttamaan ennen vuoden 2005 loppua tutkimuksen rahoituksellisista, poliittisista ja oikeudellisista mahdollisuuksista EIP:n kehitystyövaltuuksien ja lainatoiminnan vahvistamiseen ottamalla EIP:n erityisyksikön avulla käyttöön erillinen lainajärjestely pitäen samalla huolta siitä, että EIP-ryhmän luottokelpoisuusluokitus pysyy AAA-luokassa;

36.   pyytää neuvostoa ja komissiota tukemaan parlamentin EIP:lle esittämiä vaatimuksia;

37.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan investointipankille, AKT–EU-ministerineuvostolle, Yhdistyneille Kansakunnille sekä Maailmanpankille.

(1) Hanke n:o EP/ExPol/B/2004/09/06. (2) EYVL C 304, 24.10.2000, s. 211. (3) EYVL C 284 E, 21.11.2002, s. 111. (4) EUVL C 25 E, 29.1.2004, s. 390. (5) EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 1019.