Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Eurooppa-koulujärjestelmän kehittäminen - Kuuleminen eri vaihtoehdoista" (KOM(2004)0519),

–   ottaa huomioon Eurooppa-koulujen perussääntöä koskevan yleissopimuksen(1),

–   ottaa huomioon 17. joulukuuta 2002 antamansa päätöslauselman Eurooppa-koulujen tulevasta rahoituksesta(2),

–   ottaa huomioon Brysselissä 1. ja 2. helmikuuta 2005 pidetylle Eurooppa-koulujen johtokunnan kokoukselle esitetyn pääsihteerin vuosikertomuksen(3),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0200/2005),

A.   ottaa huomioon, että koulujen tarkoituksena on antaa opetusta Euroopan yhteisöjen palveluksessa olevan henkilöstön lapsille; ottaa huomioon, että kouluihin voidaan ottaa johtokunnan asettamissa rajoissa myös muita kuin Eurooppa-koulujen perussäännön 28 ja 29 artiklassa tarkoitettujen sopimusten soveltamisalaan kuuluvia lapsia; ottaa huomioon, että sopivien ja pätevien virkamiesten rekrytointi ja palveluksessa pitäminen on välttämätöntä unionin toimielinten sujuvalle toiminnalle ja että opetuksen tarjoaminen äidinkielellä näiden virkamiesten lapsille, jäsenvaltioissa ja Eurooppa-kouluissa suoritettujen kouluvuosien vastaavuuden tunnustaminen ja Eurooppa-koulujen eurooppalainen ylioppilastutkinto (European Baccalaureat) edistävät tätä asiaa,

B.   ottaa huomioon, että Eurooppa-koulut perustettiin tätä tarkoitusta varten,

C.   katsoo, että Eurooppa-koulujärjestelmä edistää unionin kansalaisuuden käsitettä ja että siksi sekä nykyisten koulujen säilyttäminen että uusien koulujen perustaminen ja muut järjestelmän laajentamismuodot ovat Euroopan yhdentymisen kannalta myönteisiä toimia,

D.   ottaa huomioon, että tällä hetkellä toiminnassa on 13 Eurooppa-koulua, joissa on yli 19 000 oppilasta, ja vuoteen 2010 mennessä perustetaan todennäköisesti vielä yksi koulu,

E.   katsoo, että nykyinen kestämätön tilanahtaus joissakin kouluissa, erityisesti Brysselissä, heikentää opetuksen tasoa,

F.   ottaa huomioon, että Eurooppa-koulujen kustannukset keskimäärin oppilasta kohden ovat jopa pienempiä verrattuna kuluihin, joita vastaavien toimielinten virkamiesten lapsista koituu toisissa kouluissa; ottaa huomioon, että oppilaskohtaiset kustannukset vaihtelevat kuitenkin suuresti yksittäisten koulujen välillä ja vastaavat merkittävässä määrin koulun kokoa,

G.   ottaa huomioon, että Euroopan yhteisö vastaa yli puolesta Eurooppa-koulujen toimintakuluista ja komissio on ainoana unionin toimielimenä edustettuna Eurooppa-koulujen johtokunnassa ja että komissio on johtokunnan ainoa jäsen, jolla on täysi äänioikeus sekä koulujen yhteisessä johtokunnassa että kunkin yksittäisen koulun johtokunnassa,

H.   katsoo, että Eurooppa-koulujen hallintojärjestelmään on kuuluttava strateginen suunnittelu ja valvonta, siten että yksittäisille kouluille myönnetään kohtuullinen päätösvalta,

I.   katsoo, että Eurooppa-koulujen koko koulujärjestelmän hallinnon olisi oltava mahdollisimman selkeää, määrätietoista ja avointa, myös päätöksissä, jotka koskevat oppilaiden hyväksymistä kouluihin ja koulumaksuista vapauttamista,

J.   ottaa huomioon, että eurooppalaiseen ylioppilastutkintoon johtava opinto-ohjelma on vaativa eikä ehkä sovi heikommille oppilaille; ottaa huomioon, että nykyisellään koulut eivät tarjoa vaihtoehtoista päästötodistusta,

K.   ottaa huomioon, että opetuksen tarjonta todisteellisesti erityisopetusta tarvitseville oppilaille vaihtelee nykyään kouluittain,

L.   ottaa huomioon, että enimmäisoppilasmäärä luokassa (32 oppilasta) on suurempi kuin useiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä sallittu määrä ja että oppilaiden äidinkieli poikkeaa useissa luokissa kieliryhmästä, johon heidät on hyväksytty, ja monilla oppilailla on oppimisvaikeuksia ja erityisiä oppimistarpeita,

M.   katsoo, että Bryssel I -koulua lukuun ottamatta Brysselin ja Luxemburgin kouluissa on liikaa oppilaita; ottaa huomioon, että on tehty päätös kahden uuden koulun rakentamisesta, mutta rakennukset ovat käytössä vasta 2010, millä on vakavia vaikutuksia koulujen antamaan opetukseen,

N.   katsoo, että Eurooppa-koulujen opetuksen perusperiaatteet ja eurooppalaiseen ylioppilastutkintoon johtavat opinto-ohjelmat voivat olla jäsenvaltioille monikielisen ja -kulttuurisen opetuksen malleja,

O.   ottaa huomioon, että Euroopan kansat sopivat EY:n perustamissopimuksella (149 artikla), että yhteisön toimilla pyritään kehittämään eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksessa, erityisesti jäsenvaltioiden kielten opetuksella ja levittämisellä,

Eurooppa-koulujen perussääntöä koskeva yleissopimus ja komission tiedonanto

1.   pitää myönteisenä komission edellä mainitulla tiedonannollaan alulle panemaa kuulemista Eurooppa-koulujärjestelmän tulevasta kehittämisestä ottaen huomioon Euroopan unionin laajentumisen, uusien jäsenvaltioiden edut, uusien EU:n erillisvirastojen perustamisen Brysselin ja Luxemburgin ulkopuolelle sekä kiireisen tarpeen uudelleentarkastella, arvioida ja tarpeen mukaan uudistaa 50 vuotta sitten ainoastaan neljää kieltä varten perustettua järjestelmää;

2.   palauttaa mieliin, että Eurooppa-koulujen perussääntöä koskevassa yleissopimuksessa määrätään, että Eurooppa-koulujen tehtävänä on tarjota Euroopan yhteisöjen henkilökunnan lapsille yhteistä opetusta keinona varmistaa yhteisön toimielinten asianmukainen toiminta ja että muut lapset voivat käydä koulua johtokunnan asettamissa rajoissa;

Hajautetut erillisvirastot ja uudet jäsenvaltiot

3.   katsoo, että on viipymättä löydettävä ratkaisu kaikille hajautettujen erillisvirastojen toimipaikoille; pahoittelee, ettei tällaista ratkaisua löydetty silloin, kun kyseisten erillisvirastojen toimipaikoista päätettiin, Parmassa sijaitsevaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista lukuun ottamatta;

4.   katsoo, että jäsenvaltioiden, joissa jokin uusista hajautetuista erillisvirastoista sijaitsee, on otettava suurempi taloudellinen vastuu henkilöstön lapsista ja että kaikkia uusia toimipaikkoja varten on löydettävä asianmukaiset ratkaisut; katsoo, että näissä tapauksissa Eurooppa-koulujen yhteistyö paikan päällä toimivien alueellisten tai paikallisten koulujen kanssa, jotka voisivat tarjota mahdollisuuden eurooppalaiseen ylioppilastutkintoon, on käyttökelpoinen vaihtoehto ja että pyrkimyksenä olisi oltava korkealaatuinen koulutus, Euroopan yhdentyminen, kielten moninaisuus ja työvoiman liikkuvuus;

5.   vaatii, että kun vaaditut ehdot on täytetty, uusien jäsenvaltioiden kielten osastot on perustettava viipymättä ja että kaikkien oppilaiden on saatava opetusta äidinkielellään;

6.   kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia perustaa Eurooppa-kouluja uusiin jäsenvaltioihin;

Eurooppa-koulujärjestelmän tuleva rahoitus, ryhmän III oppilaat ja pienet koulut

7.   katsoo, että yhteisöjen tasapainottavasta osuudesta ei saa tulla avointa sitoumusta; pitää itsestään selvänä, että Eurooppa-koulujärjestelmän on hoidettava tehokkaasti varainkäytön suunnittelu ja valvonta sekä tarjottava esimerkillinen hinta-laatusuhde; kannattaa näkemystä, jonka mukaan kullekin koululle vuosittain ehdotetuissa talousarviomäärärahoissa otetaan huomioon asianomaisen koulun koko ja tarpeet sekä pyrkimykset käyttää talousarviomäärärahat mahdollisimman tehokkaasti;

8.   korostaa kuitenkin, että koulujen talousarviota koskevan yhteisöjen rahoitusosuuden luonne on vahvistettu Eurooppa-koulujen perussääntöä koskevan yleissopimuksen 25 artiklan 2 kohdassa; torjuu näin ollen komission pyrkimyksen määrätä yläraja yhteisöjen rahoitusosuudelle Eurooppa-koulujen talousarviosta, ennen kuin johtokunta on esittänyt koulujen tulo- ja menoarvion seuraavalle rahoitusvuodelle;

9.   on sitä mieltä, ettei nykyinen järjestelmä, jossa jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kytketään suoraan niiden Eurooppa-kouluihin siirtämien opettajien lukumäärään ja niiden Eurooppa-kouluille tarjoamiin tiloihin, ole tasapuolinen, ja että olisi selvitettävä eri rahoitusvaihtoehdot;

10.   katsoo kuitenkin, että nykyinen järjestelmä, jossa jäsenvaltiot nimittävät opettajat ja maksavat heidän kansalliset palkkansa, varmistaa näiden valtioiden opetusalan asiantuntemuksen saamisen Eurooppa-kouluihin ja on keino, jolla jäsenvaltioiden rahoitusosuus turvataan;

11.   panee merkille, että ryhmään III kuuluvien oppilaiden vanhempien maksamien koulumaksujen taso on noussut reaaliarvoltaan merkittävästi vuodesta 2002 alkaen ja että tämä on merkinnyt kasvavia tuloja kouluille ja vähäisempää yhteisön talousarvion rahoitusosuuden kasvua kuin muussa tapauksessa; panee lisäksi merkille, etteivät nämä maksut vastaa oppilaiden opetuskuluja kokonaisuudessaan; katsoo kuitenkin, ettei ryhmään III kuuluvien oppilaiden vanhempia saisi rasittaa kohtuuttomilla maksujen korotuksilla heidän jäljellä olevana oppilasaikanaan;

12.   kehottaa komissiota vaikuttamaan johtokunnassa olevan edustajansa välityksellä siihen, että ryhmään III kuuluvien oppilaiden kouluun ottamiseksi vahvistetaan ja julkaistaan selkeät, yksityiskohtaiset ja julkiset hyväksymiskriteerit; kehottaa kunkin III ryhmän oppilaita hyväksyvän koulun johtokuntaa liittämään kiireellisesti vuosikertomukseensa selvityksen tällaisten kriteerien noudattamisesta;

13.   kehottaa jälleen kerran johtokuntaa tarkastelemaan uudelleen johdonmukaisesti yksittäisten koulujen kieliosastoille hyväksymiään perustamis-, säilyttämis- ja lopettamiskriteerejä, jotta vältetään jonkun virallisen kielen kaikenlainen syrjintä;

14.   kehottaa komissiota julkaisemaan kohtuullisessa ajassa pitkän aikavälin tulevaisuudesta teettämänsä tutkimuksen, joka koskee neljää koulua (Bergenin, Culhamin, Karlsruhen ja Molin koulut);

Hyvä hallinto

15.   katsoo, että kun otetaan huomioon Eurooppa-koulujen ja niitä käyvien oppilaiden kasvava määrä, johtokunnan tehtävänä olisi pääasiallisesti oltava strategisten tavoitteiden asettaminen, valvominen ja tarkastaminen; katsoo, että lähinnä yksittäisten koulujen johtokuntien olisi käsiteltävä kyseisiä kouluja koskevia erityisiä hallinnollisia asioita ja että kutakin koulua olisi pidettävä toiminnassaan ja rahoituksessaan itsenäisenä yhteisönä;

16.   on edellä esitetyn perusteella sitä mieltä, että yksittäisten koulujen johtokuntien olisi valvottava kyseisten koulujen talouteen ja toimintaan liittyviä kysymyksiä johtokunnan asettamia strategisia tavoitteita noudattaen;

17.   panee merkille, että yhteisön nykyinen rahoitusosuus on luonteeltaan tasapainottava ja vastaa noin 57:ää prosenttia Eurooppa-koulujärjestelmän vuosittaisista kuluista, kun taas jäsenvaltioiden osuus on 22 prosenttia; katsoo tästä syystä, että komissiolla olisi yhteisöjen edustajana oltava yhteisöjen rahoitusosuuden mukainen prosenttiosuus johtokunnassa käytettävästä äänivallasta ja että komission on raportoitava Euroopan parlamentille kaikista johtokunnan kokouksista;

18.   kehottaa komissiota pyytämään johtokuntaa laatimaan hyvää hallintotapaa koskevat käytännesäännöt ja tarkentamaan vetoomuslautakunnan valtuudet;

19.   panee merkille komission ehdotuksen mahdollisesta kahden uuden elimen perustamisesta siten, että toinen vastaisi kaikkien koulujen taloudesta ja toiminnasta ja toinen valvoisi opinto-ohjelmia, tutkintojärjestelmiä ja opettajien arviointia; katsoo, että olisi säilytettävä yksi hallintoelin, joka tekisi koulujärjestelmää kokonaisuudessaan koskevat päätökset ja olisi valmis ottamaan vastuulleen rahoituksen ja opetuksen ajoittain keskenään ristiriitaisten kysymysten tasapainottamisen;

20.   kehottaa järjestämään vanhempien ja muiden toimijoiden, esimerkiksi henkilökunnan ja oppilaiden asianmukaisen edustuksen koko koululaitoksen johtokunnassa sekä yksittäisten koulujen johtokunnissa;

Opinto-ohjelmaan ja opetukseen liittyvät kysymykset
a)Luokkakoot

21.   katsoo, että niillä esikoulu-, peruskoulu- ja lukioluokilla, joita opettaa yksi pätevä opettaja, saisi olla enintään 30 oppilasta; katsoo myös, että vuodesta 2008 alkaen esikoulu- ja peruskoululuokkien kokoa olisi asteittain rajoitettava enintään 25 oppilaaseen; kehottaa johtokuntaa noudattamaan tätä periaatetta;

22.   kehottaa komissiota kannustamaan todisteellisesti erityisopetusta tarvitsevia oppilaita ja niitä oppilaita, joiden äidinkieli ei ole opetuksen enimmäisaikana käytettävä kieli (I kieliryhmä), koskevien kertoimien kehittämistä ja sitä, että näitä kertoimia sovellettaisiin luokkakokoja laskettaessa;

23.   kehottaa komissiota yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa etsimään pikaisia ratkaisuja eräiden koulujen liian suuriin oppilasmääriin, jotka heikentävät opetuksen laatua; kehottaa johtokuntaa toteuttamaan välittömästi toimia Brysselin ja Luxemburgin koulujen tilanahtauden lievittämiseksi; korostaa asianmukaisen ja oikea-aikaisen suunnittelun merkitystä Eurooppa-koulujen toiminnan takaamiseksi tarvittavien infrastruktuurien ja laitosten kehittämisessä;

24.   kehottaa komissiota teettämään luotettavat tilastot erityisopetuksen tarpeesta kaikissa Eurooppa-kouluissa ja kehottaa johtokuntaa kartoittamaan kunkin Eurooppa-koulun erityisopetuksen tilanteen myös liikunta- tai oppimisrajoitteisten lasten suhteen; kehottaa johtokuntaa laatimaan opetuksen tarjontaa koskevat vähimmäisnormit, toteuttamaan tarkastuksen vammaisten esteettömästä pääsystä Eurooppa-koulujen rakennuksiin, jotta varmistetaan rakennusten sopivuus liikuntarajoitteisille lapsille, sekä ottamaan huomioon kaikki muut tarpeellisiksi katsomansa seikat, jotka tukevat kaikkia erityisopetusta tarvitsevia oppilaita;

25.   kehottaa komissiota ja Eurooppa-koulujen johtokuntaa tehostamaan resurssien käyttöä rahoituksen, henkilöstön ja asiantuntemuksen suhteen siten, että erityisopetuksen tarpeessa olevat oppilaat saavat ensiluokkaista opetusta ja että osallisuutta edistävän opetuksen käsitettä edistettäisiin, kuten tapahtuu muissa kouluissa ympäri Eurooppaa; kehottaa johtokuntaa lisäksi tutkimaan rakentavia vaihtoehtoja niille lapsille, jotka eivät kykene sopeutumaan tavanomaisiin luokkiin;

26.   katsoo, että jos erityisopetuksen tarpeessa olevien lasten halutaan hyötyvän koulutuksestaan Eurooppa-kouluissa, niihin on perustettava erityisiä monialaisia asiantuntijaryhmiä (esimerkiksi kasvatuspsykologeja sekä puhe- ja kieliterapeutteja) tukemaan ja neuvomaan asianomaisia opettajia, oppilaita ja oppilaiden vanhempia;

27.   kehottaa yhtä suurista Eurooppa-kouluista käynnistämään pilottihankkeen erityisopetuksen resurssikeskuksesta, johon kuuluisi ammattitaitoinen ja ammattikokemusta omaava henkilöstö ja asianmukainen opetusmateriaali (kirjat, tietokoneohjelmat) ja jonka tehtävänä koulussa olisi tarjota asiantuntevaa neuvontaa ja materiaalia erityisopetuksen tarpeessa olevien lasten opettajille; kehottaa rahoittamaan tämän hankkeen vuoden 2006 talousarviosta;

28.   kehottaa komissiota tekemään kaikkensa varmistaakseen sen, että johtokunta ottaa lukuvuoden 2007–2008 alkaessa käyttöön eurooppalaisen ylioppilastutkinnon lisäksi vaihtoehtoisen päästötodistuksen niille oppilaille, jotka valitsevat ammatillisemman opetuksen;

29.   toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että kasvava opiskelijavaihto eurooppalaisten korkeakoulujen välillä, maailmantalouden globalisoituminen ja eurooppalaisen ylioppilastutkinnon korkea arvostus johtaa oikeutetusti eurooppalaisen ylioppilastutkinnon yleistymiseen ja täysimääräiseen tunnustamiseen ilman erotteluja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden yliopistoissa;

30.   kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioiden asiasta vastuussa olevia viranomaisia ottamaan huomioon eurooppalaisen ylioppilastutkinnon yleistämisen hyvät puolet Eurooppa-koulujen ulkopuolisena päästötodistuksena; kehottaa kuitenkin varmistamaan, että tätä päästötodistusta koskevat laatunormit täyttyvät;

o
o   o

31.   kehottaa puhemiestä toimittamaan tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, yhteisöjen tuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, Eurooppa-koulujen johtokunnalle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EYVL L 212, 17.8.1994, s. 3. (2) EUVL C 31 E, 5.2.2004, s. 91. (3) Asiakirja 1612-D-2004-en-1; http://www.eursc.org/SE/htmlEn/IndexEn_home.html.