Euroopan parlamentin päätöslauselma komission esittämästä luonnoksesta toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission luonnoksen (KOM(2005)0059),
– ottaa huomioon 13. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä(1),
– ottaa huomioon Nizzassa pidetyssä hallitusten välisessä konferenssissa hyväksytyn julistuksen, joka koskee yhteisön toimielimiä vilpittömään yhteistyöhön velvoittavaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklaa,
– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan 11. lokakuuta 2005 antaman lausunnon ehdotuksesta asetukseksi Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkon perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta toiminnanjohtajan toimikauden osalta,
– ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja budjettivaliokunnan yhdessä neuvostolle esittämän suullisesti vastattavan kysymyksen sekä neuvoston 15. marraskuuta 2005 pidetyssä täysistunnossa antaman vastauksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan ja 103 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että 13. tammikuuta 2004 annetussa päätöslauselmassa esitetyt näkökohdat pätevät olennaisilta osin edelleen, eli nykyisten ja tulevien virastojen rakenteiden järkeistäminen ja yksinkertaistaminen on välttämätöntä selvyyden, avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi, mutta myös siksi, että kahdenkymmenenviiden tai vielä useamman jäsenvaltion unionin pitää toimia, ja virastoja on tutkittava kiireellisesti erityisesti sen suhteen, onko niiden toiminta tarkoituksenmukaista ja ovatko ne avoimia tehtäviensä suorittamisessa,
B. ottaa huomioon, että esittäessään luonnosta toimielinten väliseksi sopimukseksi komissio on noudattanut parlamentin tahtoa, että ennen puiteasetuksen hyväksymistä tehdään toimielinten välinen sopimus, jolla voidaan vahvistaa yksiselitteisesti asianmukaiset yhteiset suuntaviivat,
C. ottaa huomioon, että edellä mainitussa, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklaa koskevassa julistuksessa todetaan, että jos toimielinten välisten suhteiden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi tämän vilpittömän yhteistyön velvoitteen puitteissa helpottaa perustamissopimuksen määräysten soveltamista, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat tehdä toimielinten välisiä sopimuksia,
1. pitää myönteisenä, että komissio on esittänyt luonnoksen;
2. pitää valitettavana, että neuvosto ei ole valmis käynnistämään neuvotteluja toimielinten välisestä sopimuksesta komission esittämän luonnoksen perusteella;
3. kehottaa komissiota jatkamaan neuvoston suostuttelemista harkitsemaan kantaansa;
4. muistuttaa, että se aikoo tulevia virastojen perustamista koskevia ehdotuksia käsitellessään soveltaa erityisesti seuraavia periaatteita:
a)
viraston perustamiseen sovelletaan tavanomaista lainsäädäntömenettelyä eli yleensä yhteispäätösmenettelyä; perustamissopimuksen 308 artiklaan turvaudutaan ainoastaan poikkeustapauksissa, kun kyseistä asiaa koskevat sopimuksen määräykset eivät muodosta riittävää oikeusperustaa,
b)
kuhunkin viraston perustamista koskevaan ehdotukseen liitetään kustannus-hyöty-arvio sekä vaikutuksia koskeva arvio, jossa tarkastellaan myös virastovaihtoehdon kannattavuutta verrattuna tilanteeseen, jossa komission yksiköt hoitaisivat kyseiset tehtävät itse,
c)
virastolle sen tehtävistä riippuen myönnettävä tosiasiallinen riippumattomuus ei poista komission poliittista vastuuta viraston toiminnasta,
d)
komission osallistuessa viraston toimeenpanevan elimen, eli yleensä pääjohtajan, valitsemiseen ja nimittämiseen on noudatettava poliittisen vastuun ja vastuuvelvollisuuden vaatimusta,
e)
parlamentti harjoittaa etukäteisvalvontaa kuulemalla pääjohtajan virkaa hakevia ehdokkaita ja jälkivalvontaa myöntämällä vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta ja valvoo jatkuvasti viraston tehtävien hoitamista kulloisenkin erityisvaliokunnan välityksellä; hallintoneuvosto päättää yksin pääjohtajan toimikauden pidentämisestä hänen ensimmäisen toimikautensa arvioinnin perusteella,
f)
neuvosto nimittää valvovaan elimeen eli hallintoneuvostoon asiantuntemuksensa osoittaneita edustajia, jotka parlamentti voi tarpeelliseksi katsoessaan kutsua kuulemistilaisuuteen ennen heidän nimittämistään; näitä edustajia nimitetään järkevässä suhteessa viraston tehtäviin ja merkitykseen nähden siten, että pitkällä aikavälillä pyritään tehokkuuden vuoksi hallintoneuvoston koon pienentämiseen; niin kauan kuin edustajien lukumäärä hallintoneuvostossa vastaa jäsenvaltioiden lukumäärää, parlamentin tulisi osoittaa omasta puolestaan kaksi jäsentä hallintoneuvostoon,
g)
komissiolle voidaan esittää hallinnollinen valitus viraston toimista, joista aiheutuu oikeudellisia vaikutuksia kolmannelle osapuolelle, ja komission asiasta tekemään päätökseen voidaan hakea muutosta yhteisöjen tuomioistuimessa;
5. pitää erillisvirastojen lukumäärän jatkuvaa kasvua huolestuttavana (virastoja on nykyisin 23, kun niitä vuonna 1995 oli ainoastaan viisi), koska tällöin komission toimeenpanevaa roolia saatetaan horjuttaa ja hajauttaa useisiin pitkälti hallitusten välisen toiminnan periaatteiden mukaisesti toimiviin elimiin, ja toivoo siksi, että uusia virastoja ei perustettaisi ainakaan ennen kuin Euroopan perustuslakisopimuksen ratifiointia koskeva harkintavaihe on saatu päätökseen;
6. pitää erillisvirastoista yhteisön talousarvioon kohdistuvan rasituksen kasvamisen perusteella myönteisenä, että komissio aiotaan luonnoksessa velvoittaa sisällyttämään kuhunkin viraston perustamista koskevaan ehdotukseen vaikutuksia koskeva arvio, jossa otetaan huomioon toissijaisuusperiaate ja oikeasuhteisuuden periaate ja arvioidaan mahdollisimman hyvin etukäteen valvonnasta ja yhteensovittamisesta aiheutuvia ennakoitavia kuluja sekä henkilöstöresursseihin ja hallintomenoihin kohdistuvia vaikutuksia;
7. toteaa, että virastot saavat tukea yhteisön talousarviosta, mutta jäsenvaltioiden lähettämät edustajat tekevät hallintoneuvostoissa poliittisia päätöksiä, jotka koskevat yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa;
8. pitää valitettavana, että komissio ei ole selvästikään halukas esittämään selvää näkemystä nykyisten virastojen toiminnan ja kehittämisen taloudellisista seurauksista tulevien rahoitusnäkymien kautta varten;
9. edellyttää virastojen hallintomenojen enimmäiskasvuasteen vahvistamista toimielinten välisessä sopimuksessa periaatteena, joka rinnastuu komission yhteydessä edellytettyyn lähestymistapaan;
10. vaatii luonnostekstistä poiketen, että toimielinten välistä sopimusta alettaisiin vähitellen soveltaa nykyisiin virastoihin;
11. kehottaa valiokuntien puheenjohtajakokousta laatimaan katsauksen virastojen suhteen toimivaltaisten pysyvien valiokuntien, budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan yhteistyöstä virastojen toimintaa käsiteltäessä ja saattamaan vuonna 1998 hyväksytyt suuntaviivat ajan tasalle;
12. kehottaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa seuraamaan, miten asiat kehittyvät komission luonnoksen suhteen, ja käsittelemään sitä tarvittaessa uudelleen;
13. pyytää perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja budjettivaliokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää solmimaan epävirallisia poliittisen tason suhteita neuvoston ja komission edustajiin, jotta saadaan tietää, mitä neuvosto kaavailee sääntelyvirastojen tulevia rakenteita koskevien horisontaalisten toimien osalta;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.