Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission 10. ja 11. syyskuuta 2004 pidetylle epäviralliselle Ecofin-neuvoston kokoukselle esittelemät epäviralliset asiakirjat, jotka ovat yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskeva asiakirja sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sovellettavaa kotivaltiossa tapahtuvaa verotusta koskeva asiakirja ja jotka julkaistiin 7. heinäkuuta 2004,

–   ottaa huomioon Scheveningenissä 10. ja 11. syyskuuta 2004 pidetyn epävirallisen Ecofin-neuvoston kokouksen,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle: Kohti sisämarkkinoita, joilla ei ole veroesteitä – Strategia yhtenäistetyn yhtiöveropohjan luomiseksi yritysten EU:n laajuista toimintaa varten (KOM(2001)0582),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Sisämarkkinat ilman yhtiöveroesteitä – saavutuksia, toteuttamisvaiheessa olevia aloitteita ja jäljellä olevia haasteita (KOM(2003)0726),

–   ottaa huomioon komission puheenjohtajan Barroson yhteisymmärryksessä varapuheenjohtaja Verheugenin kanssa kevään Eurooppa-neuvostolle 2. helmikuuta 2005 antaman tiedonannon: Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle (KOM(2005)0024),

–   ottaa huomioon komission puheenjohtajan Barroson yhteisymmärryksessä varapuheenjohtaja Verheugenin ja komission jäsenten Almunian ja Spidlan kanssa 12. huhtikuuta 2005 antaman tiedonannon kasvua ja työllisyyttä koskevista yhdennetyistä suuntaviivoista (2005–2008), joihin sisältyy komission suositus jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikkojen laajoista suuntaviivoista ja ehdotus neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista (KOM(2005)0141 – 2005/0057(CNS)),

–   ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle Euroopan unionin veropolitiikan ensisijaisista tavoitteista tulevina vuosina(1),

–   ottaa huomioon 16. joulukuuta 2003 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun direktiivin 90/435/ETY muuttamisesta(2),

–   ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2004 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23. heinäkuuta 1990 annetun direktiivin 90/434/ETY muuttamisesta(3),

–   ottaa huomioon 8. lokakuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 eurooppayhtiön (SE) säännöistä(4),

–   ottaa huomioon 8. lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/86/EY eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta(5),

–   ottaa huomioon Deloitte EU Tax Groupin laatiman tutkimuksen (18. elokuuta 2004), joka koskee mahdollisia kilpailu- ja syrjintäkysymyksiä eurooppayhtiön sääntöjä varten laadittavia Euroopan unionin verokonsolidointisääntöä koskevan pilottihankkeen yhteydessä (Taxud/2003/DE/305),

–   ottaa huomioon komission eurooppalaisen verotustutkimuksen, joka julkaistiin 10. syyskuuta 2004(6),

–   ottaa huomioon Austrian Institute of Economicsin tekemän ja Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston talous- ja tiedepolitiikasta vastaavan osaston A tilaaman tutkimuksen (hanke n:o IP/A/ECON/ST/2004-33), joka koskee palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiiviehdotuksen vaikutuksia veronkantoon ja verotuloihin Euroopan unionin jäsenvaltioissa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0386/2005),

A.   ottaa huomioon, että Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 94 artiklassa määrätään jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, jotka suoraan vaikuttavat yhteismarkkinoiden toteuttamiseen tai toimintaan,

B.   ottaa huomioon, että kevään Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2005 Euroopan unioni määritteli ensisijaiset keinot Lissabonin strategian elvyttämiseksi tietoon, kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyteen perustuen,

C.   ottaa huomioon, että sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa haittaavien yhtiöverotuksellisten esteiden poistaminen on tärkeä tekijä uusien integroitujen suuntaviivojen mukaisessa eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyssä,

D.   ottaa huomioon, että taloudellinen yhdentyminen, uudelleenjärjestelyt, rajat ylittävät fuusiot sekä kasvava kansainvälinen kilpailu edellyttävät, että kaikki sisämarkkinoiden toteutumisen ja talouskasvun verotukselliset esteet poistetaan,

E.   ottaa huomioon, että perustaltaan erilaisten verotusjärjestelmien säilyminen aiheuttaa esteitä yritysten valtioiden rajat ylittävälle toiminnalle ja johtaa hallinnolliseen ja taloudelliseen tehottomuuteen,

F.   ottaa huomioon, että 25 erilaisen verotusjärjestelmän olemassaolo aiheuttaa sekä kuluja että tehottomuutta eurooppalaisille yrityksille, joilla on rajat ylittävää toimintaa, mutta myös tappioita jäsenvaltioille petosten, verotussyistä tehtävän siirtohinnoittelun ja veropakolaisuuden muodossa, sekä monenlaisia verolainsäädäntöön liittyviä ongelmia,

G.   ottaa huomioon, että kilpailun vääristyminen on estettävä ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan on luotava tasavertaiset edellytykset yrityksille,

H.   ottaa huomioon, että yhtiöverotukseen sisämarkkinoilla liittyvä ongelma on keskeisen tärkeä myös oikeudelliselta kannalta, kuten kyseisiä asioita koskevien riita-asioiden ja oikeudenkäyntien kasvava määrä osoittaa, ja ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden yhtiöverolainsäädäntöön liittyvissä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioissa on aina vahvistettu syrjintä- ja rajoittamiskielto, ja ottaa lisäksi huomioon tarpeen puuttua joihinkin epävarmuustekijöihin, jotka johtuvat siitä, että yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa (joka mahdollisesti otetaan tulevaisuudessa käyttöön tiivistetyn yhteistyön puitteissa) sovelletaan yrityksiin ja sivutoimipaikkoihin, jotka toimivat maissa, jotka eivät halua ottaa käyttöön yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa,

I.   ottaa huomioon, että komission lähestymistapa yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönottoon on täysin tasapainoinen ja tarjoaa mitä sopivimman ratkaisun suuryrityksille ja että sen on oltava ensisijaisesti täytäntöönpantava toimi yhtiöverotuksen alalla Euroopassa; katsoo, että pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sovellettava kotivaltiossa tapahtuva verotus voi yksinkertaistaa asioita yrittäjän kannalta edellyttäen, että jäsenvaltiot tekevät tarvittavat kahden- ja monenväliset sopimukset,

J.   ottaa huomioon, että yhteisen yhtenäistetyn veropohjan tarkoituksena olisi oltava yhteisen verotusmenetelmän luominen Euroopan tasolla niitä yrityksiä varten, joilla on rajat ylittävää toimintaa ja toimipaikka vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, ja sen tavoitteena on oltava todellisten eurooppalaisten yhtenäismarkkinoiden yhteydessä tehokkaamman, avoimemman ja sijoitusten kannalta edullisemman yhteisen verotusmenetelmän luominen,

K.   ottaa huomioon, että komission ehdotus, joka koskee kotivaltioperusteiseen verotusjärjestelmään perustuvaa pilottihanketta, voisi olla realistinen ja tehokas väline noudattamiskustannusten alentamiseksi sekä pienten ja keskisuurten yritysten toiminnalle asetettujen verotuksellisten ja hallinnollisten esteiden vähentämiseksi aloilla, joilla todellinen verotustaso kyseisissä jäsenvaltioissa on vertailukelpoinen, ja että kyseinen järjestelmä merkitsee myös huomattavaa yksinkertaistamista, koska pienessä tai keskisuuressa yrityksessä yrittäjän täytyy tuntea vain kansallinen verolainsäädäntö ja soveltaa vain sitä voidakseen toimia koko sisämarkkinoilla,

L.   ottaa huomioon, että yhteisellä yhtenäistetyllä yhtiöveropohjalla ei ole merkitystä, ellei se ole tehokas, avoin ja kilpailukykyinen,

1.   panee merkille, että sisämarkkinoilla toimivat eurooppalaiset yritykset kohtaavat verotuksellisia esteitä ja kaksinkertaiseen verotukseen ja kalliisiin noudattamiskustannuksiin liittyviä ongelmia tehdessään sijoituksia ja toimiessaan jonkin toisen jäsenvaltion sisällä;

2.   korostaa, että Euroopan unionissa rajat ylittävää toimintaa harjoittaviin yrityksiin sovellettavista hyvin erilaisista kansallisista yhtiöveropohjista johtuvat esteet vaikuttavat kielteisesti talouskasvuun ja yritysten kilpailukykyyn sekä sisämarkkinoilla että kansainvälisillä markkinoilla;

3.   toistaa, että jäsenvaltioiden läheisempi yhteistyö yhtiöveropohjan alalla on välttämätöntä erityisesti seuraaviin ongelmiin liittyvien verotuksellisten esteiden poistamiseksi:

4.   korostaa, että sisämarkkinoilla toimivien yritysten yhtiöveropohjaa on tarpeen uudistaa uuden Lissabonin strategian edistämiseksi, jotta varmistetaan yritysten yhdenvertainen kohtelu, hallinnon yksinkertaistaminen ja kulujen vähentäminen sekä kannustetaan investointeihin ja edistetään yritysten kilpailukykyä, kasvua ja työpaikkojen luomista;

5.   pitää myönteisinä komission uusia ehdotuksia, jotka koskevat unionin tasolla toteutettavaa yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa suuryrityksiä varten sekä kotivaltiossa tapahtuvan verotuksen kokeellista soveltamista pk-yrityksiin, ja panee merkille myös yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa käsittelevän työryhmän perustamisen;

6.   on pahoillaan, että jotkut jäsenvaltiot vastustavat edelleen laajempaa yhteistyötä verotuksen alalla, erityisesti yhtiöverotukseen liittyen, ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden välinen yhtiöverotuksen alan koordinointi on yksi integroituihin suuntaviivoihin sisältyvistä välineistä uuden Lissabonin strategian toteuttamiseksi;

Unionin tasolla toteutettava yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja

7.   korostaa, että on tarpeen hyväksyä yhteinen yhtenäistetty veropohja, joka vastaa vaatimuksia sisämarkkinoiden laajemmasta yhdentymisestä; kannattaa komission ehdotusta ja on vakuuttunut siitä, että yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto on paras ratkaisu yritysten rajat ylittävien toimintojen tiellä olevien verotuksellisten esteiden tehokkaaksi torjumiseksi niiden yhtiöiden osalta, jotka ovat asettautuneet vähintään kahteen jäsenvaltioon, sillä näin verotettava tulo voidaan määritellä yhteisten, unionin tasolla vahvistettujen sääntöjen perusteella, joita sovelletaan vain yhtiöihin;

8.   toteaa, ettei yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto vaaranna millään tavalla jäsenvaltioiden perustavanlaatuisia etuoikeuksia verotuksen alalla eikä varsinkaan niiden oikeutta määrätä kansallisen yhtiöveron määrä; katsoo kuitenkin, että yritysveropohjan yhdenmukaistaminen luo olosuhteet avoimemmalle julkiselle ja verotusta koskevalle politiikalle, jonka yhteydessä pääomaa voidaan sijoittaa parhaalla mahdollisella tavalla ja edistää näin Lissabonin tavoitteiden saavuttamista;

9.   toistaa, että yhteisen yhtenäistetyn veropohjan luomisella unionin tasolla pyritään

10.   katsoo, että paras tapa luoda yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja unionin tasolla on yhteisten normien määritteleminen sellaisen lainsäädännön avulla, joka perustuu kahteen keskeiseen ja samanaikaisesti huomioon otettavaan näkökohtaan, jotka ovat yhteisen yhtenäistetyn veropohjan luominen eurooppalaisten sääntöjen mukaan sekä sellaisen vakiinnuttamismenetelmän ja veropohjan jakoa koskevan menetelmän kehittäminen kyseisissä jäsenvaltioissa, joka antaisi yhtiöille mahdollisuuden kompensoida ja konsolidoida maailmanlaajuisesti voittoja ja tappioita koko Euroopan unionin tasolla;

11.   katsoo, että yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto voisi olla mahdollista myös tehostetun yhteistyön järjestelmän avulla, jos jäsenvaltiot eivät pääse yksimieliseen sopimukseen; korostaa, että tehostetun yhteistyön järjestelmä – vaikka se onkin toiseksi paras vaihtoehto jäsenvaltioiden yksimielisen sopimuksen jälkeen – mahdollistaa samanaikaisesti suurimmalle osalle Euroopan unionin maita, että ne voivat edetä yhtiöverotuksen yhteisten puitteiden alalla samalla, kun muilla jäsenvaltioilla on mahdollisuus liittyä siihen mukaan myöhemmässä vaiheessa;

12.   kannattaa asteittaista lähestymistapaa, jossa otetaan aluksi käyttöön vapaaehtoinen yhteinen yhtenäistetty veropohja, joka soisi yrityksille mahdollisuuden valita jo olemassa olevien kansallisten veropohjien ja unionin tason veropohjan välillä, minkä jälkeen tehtäisiin väliarviointi sen selvittämiseksi, onko mahdollista siirtyä pakolliseen yhteiseen yhtenäistettyyn veropohjaan;

13.   katsoo, että Euroopan unionin lainsäädännössä yhteisen yhtenäistetyn veropohjan käyttöönottamiseksi pitäisi kuitenkin vahvistaa vähintään seuraavat seikat:

14.   kannustaa jäsenvaltioita tiivistämään yhteistyötään verotusasioissa, ja tunnustaa, että jäsenvaltioiden laillisten taloudellisten etujen ja erityisesti mahdollisuuden kerätä veroja tasapuolisen, avoimen, suhteellisen ja hyväksytyn jakomekanismin avulla riittävä turvaaminen on tärkeä päämäärä;

15.   pyytää komissiota arvioimaan vaikutuksista tehdyn tutkimuksen jälkeen tarkemmin mahdollisuutta soveltaa eurooppayhtiön sääntöihin yhteiseen yhtenäistettyyn veropohjaan perustuvaa verotusjärjestelmää;

Pk-yrityksiin sovellettava kotivaltiossa tapahtuva verotus

16.   panee merkille, etteivät pk-yritykset pysty täysin hyödyntämään sisämarkkinoita ja että niiden kasvupotentiaali, mitä tulee markkinoihin, rajat ylittäviin toimintoihin ja niiden kykyyn asettautua muihin jäsenvaltioihin, kohtaa esteitä, jotka johtuvat hallinnon monimutkaisuudesta ja erilaisten kansallisten verotusjärjestelmien kalliista noudattamiskustannuksista, joilla on suhteellisesti suurempi vaikutus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kuin suuryrityksiin;

17.   katsoo, että kotivaltiossa tapahtuva verotus saattaisi merkitä huomattavaa helpotusta pienten ja keskisuurten yritysten rajat ylittäville toiminnoille, sillä se edellyttää jäsenvaltioiden kahden- tai monenvälisiä sopimuksia, joissa sovitaan kaikista teknisistä seikoista ja luodaan järjestely verotulojen jakamiseksi asiaan liittyvien eri kansallisten verohallintojen välillä haitallisen verokilpailun välttämiseksi; kannattaa komission ehdotusta, joka koskee kyseiseen järjestelmään perustuvaa pilottihanketta, jonka johdosta pienet ja keskisuuret yritykset voivat laskea emoyhtiön ja kaikkien muihin jäsenvaltioihin asettautuneiden ja hankkeeseen osallistuvien sivukonttoreiden ja tytäryhtiöiden verotettavan tulon soveltamalla niiden kotivaltiossa voimassa olevia verotussääntöjä;

18.   korostaa, että uudessa Lissabonin strategiassa ja innovaatioita ja kilpailukykyä koskevassa puiteohjelmassa (2007–2013) pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen on ensiarvoisen tärkeä tavoite, ja on vakuuttunut siitä, että pilottihankkeella voi olla myönteisiä vaikutuksia pienten ja keskisuurten yritysten säilymiseen ja niiden kilpailukykyyn unionin tasolla ja kansainvälisesti;

19.   pahoittelee sitä, etteivät jäsenvaltiot osoita asianmukaista kiinnostusta ja sitoutumista niiden verotuksellisten esteiden poistamiseen, jotka haittaavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa, ja etteivät ne yritä lainkaan panna täytäntöön komission ehdottamaa pilottihanketta; kehottaa jäsenvaltioita ja erityisesti niitä, joilla on taloudellisesti yhdentyneitä rajat ylittäviä alueita, liittymään pilottihankkeeseen ja siten tarjoamaan arvokkaita ja hyödyllisiä kokemuksia;

o
o   o

20.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL C 47 E, 27.2.2003, s. 591. (2) EUVL C 91 E, 15.4.2004, s. 84. (3) EUVL C 102 E, 28.4.2004, s. 569. (4) EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1. (5) EYVL L 294, 10.11.2001, s. 22. (6) European Tax Survey, valmisteluasiakirja n:o 3/2004.