Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2005 - Strasbourg
Matkustajien etu- ja sivutörmäyssuojaus ***
 Vaaralliset aineet sähkö- ja elektroniikkalaitteissa
 Tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuus ***II
 Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustaminen ***I
 Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto ***
 Koheesiorahasto
 Euroopan aluekehitysrahasto ***I
 Eurooppalainen rajaseutuyhteistyöyhtymä (ERY) ***I
 Euroopan sosiaalirahasto ***I
 Euroopan kalatalousrahasto *
 Miesten ja naisten yhdenvertaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa ***I
 Sopimuksenulkoisia velvoitteita koskeva lainsäädäntö (Rooma II) ***I
 Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehty YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirja *
 Neuvottelumenettely (talousarvio 2006)
 Naisten rooli Turkissa
 Euroopan unioni ja Irak – Kehys suhteiden kehittämiselle
 Global Call to Action Against Poverty -kampanja: köydyyden poistaminen

Matkustajien etu- ja sivutörmäyssuojaus ***
PDF 183kWORD 31k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön sitoutumisesta soveltamaan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöä N:o 94 ajoneuvojen hyväksynnästä matkustajien etutörmäyssuojauksen osalta ja sääntöä N:o 95 ajoneuvojen hyväksynnästä matkustajien sivutörmäyssuojauksen osalta (KOM(2004)0672 – 7590/2005 – C6-0209/2005 – 2004/0243(AVC))
P6_TA(2005)0273A6-0218/2005

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2004)0672 – 7590/2005)(1),

–   ottaa huomioon neuvoston 27. marraskuuta 1997 tekemän päätöksen 97/836/EY(2) 3 artiklan 3 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittämän pyynnön puoltavasta lausunnosta (C6-0209/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan 1 kohdan ja 43 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A6-0218/2005),

1.   antaa puoltavan lausunnon ehdotuksesta neuvoston päätökseksi;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78.


Vaaralliset aineet sähkö- ja elektroniikkalaitteissa
PDF 114kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi, jolla tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/95/EY liitettä muutetaan tekniseen kehitykseen mukauttamista varten (KOM(2005)0241)
P6_TA(2005)0274B6-0392/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2005)0241),

–   ottaa huomioon tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevan neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta kahdennenkymmenennenneljännen kerran (pentabromidifenyylieetteri, oktabromidifenyylieetteri) 6 päivänä helmikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/11/EY(1),

–   ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntööpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen N:o 1999/468/EY(2),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan,

A.   ottaa huomioon, että direktiivin 2002/95/EY(3) yhtenä tavoitteena on osaltaan edistää ihmisten terveyden suojelua ja ympäristön kannalta turvalliseen jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita; ottaa huomioon, että kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa rajoitetaan 1. heinäkuusta 2006 tiettyjen vaarallisten aineiden käyttöä uusissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, jotka saatetaan markkinoille, jollei niille ole liitteessä myönnetty poikkeusta,

B.   ottaa huomioon, että direktiivin 2002/95/EY 7 artiklan mukaisesti perustettu komitea ei hyväksynyt 19. huhtikuuta 2005 ehdotusta komission päätökseksi direktiivin 2002/95/EY liitteen muuttamisesta siten, että siitä poistettaisiin tiettyjen kohtien ensisijainen arviointi ja että siihen lisättäisiin kaksi uutta poikkeusta (10-BDE-yhdisteiden käyttö polymeerinä sekä lyijy pronssia sisältävissä laakerikuorissa ja -holkeissa); ottaa huomioon, että parlamentti sai käsiteltäväkseen 8. kesäkuuta 2005 komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi direktiivin 2002/95/EY liitteen muuttamisesta vastaavalla tavalla,

C.   ottaa huomioon, että neuvoston päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 5 kohdassa annetaan parlamentille oikeus antaa päätöslauselma, jossa se ilmoittaa neuvostolle, että komission ehdotus ylittää perussäädöksessä säädetyn täytäntöönpanovallan,

D.   ottaa huomioon, että direktiivin 2002/95/EY 5 artiklan 1 kohdassa säädetään sellaisten muutosten hyväksymisestä, jotka ovat tarpeen liitteen mukauttamiseksi vastaamaan tieteellistä ja teknistä kehitystä komiteamenettelyä noudattaen; ottaa huomioon, että direktiivin 2002/95/EY 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään mahdollisuudesta jättää vaarallisia aineita kiellon ulkopuolelle, jos niiden korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla ei ole käytännössä toimiva ratkaisu(4); ottaa huomioon, että direktiivin 2002/95/EY 5 artiklan 1 kohdan b alakohta muodostaa ainoan arviointiperusteen, joka voidaan ottaa huomioon lisättäessä poikkeuksia liitteeseen komiteamenettelyä noudattaen,

E.   ottaa huomioon, että komissio vahvistaa päätösehdotuksensa johdanto-osan 2 kappaleessa, että tiettyjä vaarallisia aineita sisältävät tietyt materiaalit ja komponentit olisi jätettävä kiellon ulkopuolelle, koska "näiden vaarallisten aineiden käytön lopettamista tai niiden korvaamista kyseisissä erityismateriaaleissa ja -komponenteissa ei edelleenkään voida toteuttaa käytännössä"; ottaa huomioon, että useissa tutkimuksissa on sitä vastoin todettu, että direktiivin 2002/95/EY 4 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluville 10-BDE-yhdisteille on olemassa turvallisempia vaihtoehtoja monia, jollei kaikkia, sähkö- ja elektroniikkalaitteissa käytettäviä polymeerisovelluksia varten,

F.   ottaa huomioon, että komissio vahvistaa päätösehdotuksensa johdanto-osan 3 kappaleessa, että "koska (...) 10-BDE-yhdisteiden riskien arviointi on osoittanut, että tällä hetkellä ei tarvita toimenpiteitä (...) kuluttajille aiheutuvien riskien pienentämiseksi, 10-BDE-yhdisteet voidaan jättää direktiivin 2002/95/EY 4 artiklan 1 kohdan vaatimusten ulkopuolelle"; katsoo, että tieteellisten riskinarviointien kaikki osat sekä asiaankuuluvan tiedekomitean lausunto olisi otettava huomioon EU:n yleisissä lainsäädäntömenettelyissä; katsoo, että koska sinänsä direktiivin 2002/95/EY 4 artiklan 1 kohdassa mainitun aineen riskien tarkastelua, ei ole sisällytetty direktiivin 2002/95/EY 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaan, sitä ei sen vuoksi voida käyttää perusteena liitteen muuttamiselle komiteamenettelyä noudattaen; katsoo, että tällainen uudelleen tarkastelu vaatii EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisen lainsäädäntöehdotuksen,

G.   katsoo, että vaikka riskien tarkastelu komiteamenettelyssä ei ole mahdollista, päätösehdotuksessa jätetään huomiotta toukokuussa 2004 tehdyn ylimääräisen ympäristöriskianalyysin tulokset, joiden mukaan 10-BDE-yhdisteet ovat hyvin hitaasti hajoavia ja joissa esitettiin tietoja näiden yleisestä esiintymisestä ravintoketjun huipulla olevissa petoeläimissä ja arktisilla alueilla; tietoja esitettiin myös aiheen neurotoksisista vaikutuksista, sen antamisesta nisäkkäille laboratoriotutkimuksissa sekä myrkyllisempien ja kerääntyvämpien tuotteiden kuten alemman bromipitoisuuden difenyylieetterijohdannaisten mahdollisesta muodostumisesta; ottaa huomioon, että kaikkien kaupallisesti saatavilla olevien alemman bromipitoisuuden difenyylieetterijohdannaisten markkinoille saattaminen ja käyttö on kielletty direktiivillä 2003/11/EY 15. elokuuta 2004 lähtien,

H.   ottaa huomioon, että päätösehdotus on vastoin komission oman terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevän tiedekomitean 18. maaliskuuta 2005 antamaa lausuntoa, jossa painokkaasti suositellaan vähentämään lisäriskejä edellä mainitun riskianalyysin perusteella,

I.   katsoo, että päätösehdotuksella ehkäistään yksi direktiivin 2002/95/EY tavoitteista ja että se on vastoin muiden lainsäädäntövallan käyttäjien selkeää tahtoa, sellaisena kuin se on ilmaistu direktiivin 2003/11/EY johdanto-osan 6 kappaleessa, jossa parlamentti ja neuvosto vaativat viipymättä toimenpiteitä 10-BDE-yhdisteihin liittyvien riskien rajoittamiseksi, jollei uusissa riskinanalyyseissa saada selville, että 10-BDE-yhdisteet eivät anna syytä huoleen; katsoo, että ylimääräinen riskinanalyysi on jo lisätodiste huolestumisesta,

1.   katsoo, että komissio ei ole noudattanut direktiivin 2002/95/EY 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja että se on siten ylittänyt kyseisessä direktiivissä säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.   kehottaa neuvostoa vastustamaan ehdotusta, jos komissio ei muuta sitä poistamalla 10-BDE-yhdisteitä koskevaa osaa;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 42, 15.2.2003, s. 45.
(2) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(3) EUVL L 37, 13.2.2003, s. 19.
(4) Direktiivin 2002/95/EY 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa todetaan seuraavaa: "joidenkin sähkö- ja elektroniikkalaitteiden materiaalien ja komponenttien sulkeminen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle, jos niiden poistaminen tai korvaaminen suunnittelumuutoksilla tai materiaaleilla ja komponenteilla, jotka eivät edellytä kyseisessä kohdassa tarkoitettujen materiaalien tai aineiden käyttöä, on teknisistä tai tieteellisistä syistä mahdoton toteuttaa tai jos korvaavien materiaalien tai komponenttien ympäristölle, terveydelle ja/tai kuluttajien turvallisuudelle aiheuttamat haitat ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin niistä ympäristölle, ihmisten terveydelle ja/tai kuluttajien turvallisuudelle koituvat hyödyt".


Tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuus ***II
PDF 183kWORD 32k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta (11979/1/2004 – C6-0058/2005 – 2002/0047(COD))
P6_TA(2005)0275A6-0207/2005

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (11979/1/2004 – C6-0058/2005),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2002)0092)(2),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 61 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0207/2005),

1.   hylkää yhteisen kannan;

2.   kehottaa puhemiestä julistamaan lainsäädäntömenettelyn päättyneeksi ja välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 77 E, 26.3.2004, s. 230.
(2) EYVL C 151 E, 25.6.2002, s. 129.


Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustaminen ***I
PDF 629kWORD 454k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (KOM(2004)0634 – C6-0130/2004 – 2004/0231(COD))
P6_TA(2005)0276A6-0169/2005

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0634)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0130/2004),

–   ottaa huomioon epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja kalatalousvaliokunnan lausunnon (A6-0169/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. heinäkuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2005 antamiseksi epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta

P6_TC1-COD(2004)0231


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyllä päätöksellä N:o 1600/2002/EY(3) hyväksytyn kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman mukaan on tuettava sellaisen tiedon saattamista kansalaisten ulottuville, joka koskee ympäristön tilaa ja kehitystä suhteessa sosiaalisiin, taloudellisiin ja terveyttä koskeviin suuntauksiin. Päätöksessä edellytetään myös yleisen ympäristötietoisuuden lisäämistä.

(2)  YK:n Euroopan talouskomission yleissopimuksessa tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin yleissopimuksessa), jonka Euroopan yhteisö allekirjoitti 25 päivänä kesäkuuta 1998, tunnustetaan, että yleisön paremmat mahdollisuudet saada ympäristöä koskevia tietoja ja tällaisten tietojen levittäminen edistävät ympäristötietoisuuden parantamista, vapaata mielipiteenvaihtoa, yleisön tehokkaampaa osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja viime kädessä ympäristön tilan parantamista.

(3)  Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevat rekisterit (jäljempänä "PRTR-rekisterit") ovat kustannustehokas väline, jolla voidaan edistää ympäristönsuojelun tason parantamista ja saattaa yleisön käyttöön tietoja epäpuhtauspäästöistä ja laitoskokonaisuuksien ulkopuolelle tehtävistä epäpuhtauksien ja jätteiden siirroista ja jota voidaan käyttää kehityssuuntausten selvittämiseen, pilaantumisen vähentämisessä saavutetun edistyksen osoittamiseen, tiettyjen kansainvälisten sopimusten noudattamisen seuraamiseen, ensisijaisten tavoitteiden määrittämiseen sekä yhteisön ja kansallisen ympäristöpolitiikan ja -ohjelmien avulla saavutetun edistyksen arvioimiseen.

(4)  Yhdennetty ja yhdenmukainen PRTR-rekisteri tarjoaa yleisön, teollisuuden, tutkijoiden, vakuutusyhtiöiden, paikallisviranomaisten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden päätöksentekijöiden käyttöön vankan tietokannan, jonka pohjalta voidaan tehdä ympäristöasioita koskevia vertailuja ja tulevia päätöksiä.

(5)  Euroopan yhteisö allekirjoitti 21 päivänä toukokuuta 2003 YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä (PRTR-pöytäkirja). Jotta yhteisö voisi tehdä pöytäkirjan, yhteisön lainsäädännön säännösten on oltava yhdenmukaisia sen kanssa.

(6)  Euroopan epäpuhtauspäästörekisteri (jäljempänä "EPER-rekisteri") perustettiin päätöksellä 2000/479/EY(4). PRTR-pöytäkirja pohjautuu samoihin periaatteisiin kuin EPER-rekisteri mutta on sitä laajempi, sillä pöytäkirja kattaa useampia ilmoitettavia aineita ja toimintoja ja koskee myös maaperään kohdistuvia päästöjä, hajakuormituslähteistä aiheutuvia päästöjä ja laitoskokonaisuuksien ulkopuolelle tapahtuvia siirtoja.

(7)  Eurooppalaiselle PRTR-rekisterille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan, jos tiedot ovat luotettavia ja vertailukelpoisia. Tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi tiedonkeruu ja -siirtojärjestelmä on yhdenmukaistettava riittävällä tavalla. Eurooppalainen PRTR-rekisteri olisi PRTR-pöytäkirjan mukaisesti suunniteltava sellaiseksi, että se on mahdollisimman helposti yleisön käytettävissä Internetin välityksellä. Päästöjä ja siirtoja koskevien tietojen olisi oltava helposti saatavilla erilaisissa kootuissa ja eritellyissä muodoissa, jotta tietoa voitaisiin saada mahdollisimman paljon kohtuullisessa ajassa.

(8)  Jotta voitaisiin edelleen edistää tavoitetta, jonka mukaan ympäristön tilaa ja kehitystä koskevien tietojen saattamista yleisön saataville ja yleisen ympäristötietoisuuden lisäämistä olisi tuettava, eurooppalaisesta PRTR-rekisteristä olisi oltava linkit jäsenvaltioiden, yhteisön ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten organisaatioiden vastaaviin tietokantoihin.

(9)  Eurooppalaisessa PRTR-rekisterissä olisi PRTR-pöytäkirjan mukaisesti oltava tietoja myös erityisistä jätteiden käsittelytoimista, jotka ilmoitetaan päästöinä maaperään; hyödyntämistoimia, kuten lietteen ja lannan levittämistä, ei ilmoiteta tässä luokassa.

(10)  Jotta voitaisiin saavuttaa eurooppalaisen PRTR-rekisterin tavoite eli luotettavien tietojen antaminen yleisölle ja tietoon perustuvan päätöksenteon mahdollistaminen, on välttämätöntä asettaa kohtuulliset mutta tiukat aikarajat tietojen keruulle ja ilmoittamiselle; tämä on erityisen tärkeää, kun on kyse jäsenvaltioiden komissiolle tekemistä ilmoituksista.

(11)  Teollisuuslaitosten päästöistä ilmoittaminen on jo vakiintunut menettely useissa jäsenvaltioissa, joskaan tietoja ei vielä ilmoiteta johdonmukaisesti, täydellisesti eikä vertailukelpoisessa muodossa. Hajakuormituslähteistä aiheutuvien päästöjen ilmoittamista olisi parannettava, jotta päätöksentekijät voisivat paremmin suhteuttaa nämä päästöt laajempaan yhteyteen ja valita tehokkaimman ratkaisun pilaantumisen vähentämiseksi.

(12)  Jäsenvaltioiden ilmoittamien tietojen olisi oltava korkealaatuisia ja niiden olisi oltava täydellisiä, johdonmukaisia ja luotettavia. On erittäin tärkeää koordinoida sekä toiminnanharjoittajien että jäsenvaltioiden tulevia toimia ilmoitettujen tietojen laadun parantamiseksi. Tästä syystä komissio käynnistää laadunvarmistusta koskevat toimet yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

(13)  Yleisön olisi Århusin yleissopimuksen mukaisesti voitava saada eurooppalaiseen PRTR-rekisteriin sisältyviä tietoja ilman, että pyynnön esittäjän on osoitettava, että asia koskee häntä; tämä voidaan varmistaa pääasiassa siten, että tiedot ovat saatavilla suoraan sähköisessä muodossa Internetin kautta.

(14)  Eurooppalaiseen PRTR-rekisteriin sisältyvien tietojen olisi oltava saatavilla rajoituksetta; tästä säännöstä pitäisi voida poiketa ainoastaan tapauksissa, joissa siitä on nimenomaisesti säädetty voimassa olevassa yhteisön lainsäädännössä.

(15)  Århusin yleissopimuksen mukaisesti yleisön osallistuminen olisi taattava eurooppalaisen PRTR-rekisterin tulevassa kehittämisessä antamalla yleisölle mahdollisuuksia esittää päätöksentekoprosessin kannalta oleellisia huomautuksia, tietoja, analyysejä ja mielipiteitä hyvissä ajoin ja tehokkaasti. Pyynnön esittäjien olisi voitava saattaa pyyntöön liittyvä viranomaisen toimi tai laiminlyönti hallintoviranomaisen tai tuomioistuimen uudelleen tutkittavaksi.

(16)  PRTR-rekisterin hyödyllisyyden ja vaikutuksen parantamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteistyössä eurooppalaisen PRTR-rekisterin toteuttamista tukevia ohjeita, lisättävä yleisön tietoisuutta ja annettava asianmukaista ja oikea-aikaista teknistä tukea.

(17)  Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(5) mukaisesti.

(18)  Ehdotetun toimen tavoitetta, joka on parantaa yleisön mahdollisuuksia saada ympäristöä koskevia tietoja ottamalla käyttöön yhdennetty ja yhdenmukainen yhteisönlaajuinen sähköinen tietokanta, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska kaikkien jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden varmistaminen edellyttää laajaa yhdenmukaistamista, vaan se voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(19)  Vaarallisista jätteistä 12 päivänä joulukuuta 1991 annettua neuvoston direktiiviä 91/689/ETY(6) ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä 24 päivänä syyskuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/61/EY(7) olisi muutettava ilmoitusvaatimusten yksinkertaistamiseksi ja yhtenäistämiseksi,

(20)  Eurooppalaisella PRTR-rekisterillä pyritään muun muassa ilmoittamaan yleisölle tärkeistä haitallisista päästöistä, jotka aiheutuvat etenkin direktiivin 96/61/EY soveltamisalaan kuuluvista toimista. Tämän asetuksen mukaan yleisölle olisi siten ilmoitettava edellä mainitun direktiivin liitteen I kattamien laitosten päästöistä.

(21)  Päällekkäisten ilmoitusten vähentämiseksi epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevat rekisterijärjestelmät voidaan PRTR-pöytäkirjan mukaan mahdollisuuksien rajoissa sisällyttää olemassa oleviin tietolähteisiin, kuten lisensseihin ja toimintalupiin liittyviin ilmoitusmekanismeihin. PRTR-pöytäkirjan mukaisesti tämän asetuksen säännösten ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeuteen säilyttää tai ottaa käyttöön kattavampi tai avoimempi epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva rekisteri kuin pöytäkirja edellyttää.

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan (jäljempänä 'pöytäkirja') täytäntöönpanemiseksi, yleisön osallistumisen helpottamiseksi ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja vähentämiseksi tällä asetuksella perustetaan yhteisön tasolla yhdennetty epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva rekisteri (eurooppalainen PRTR-rekisteri) julkisesti käytettävissä olevana sähköisenä tietokantana ja säädetään sen toimintasäännöistä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

   1) "yleisöllä" yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä sekä kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti näiden henkilöiden yhteenliittymiä, järjestöjä tai ryhmiä;
   2) "toimivaltaisella viranomaisella" yhtä tai useampaa kansallista viranomaista tai muuta toimivaltaista elintä, jonka jäsenvaltio on nimennyt;
   3) "laitoksella" kiinteää teknistä kokonaisuutta, jossa suoritetaan yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa sekä mitä tahansa niihin suoranaisesti liittyvää toimintaa, joka on teknisesti sidoksissa kyseisellä paikalla suoritettavaan toimintaan ja joka mahdollisesti vaikuttaa päästöihin ja pilaantumiseen;
   4) "laitoskokonaisuudella" yhtä tai useampaa samalla paikalla sijaitsevaa laitosta, jonka toiminnanharjoittaja on sama luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö;
   5) "paikalla" laitoskokonaisuuden maantieteellistä sijaintia;
   6) "toiminnanharjoittajalla" luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää tai jolla on hallinnassaan laitoskokonaisuus tai, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, henkilöä, jolle on luovutettu merkittävää taloudellista päätäntävaltaa laitoksen teknisen toiminnan suhteen;
   7) "ilmoitusvuodella" kalenterivuotta, jonka osalta epäpuhtauksien päästöjä ja laitoskokonaisuuden ulkopuolelle tapahtuvia siirtoja koskevat tiedot on koottava;
   8) "aineella" kaikkia alkuaineita ja niiden yhdisteitä radioaktiivisia aineita lukuun ottamatta;
   9) "epäpuhtaudella" ainetta tai aineiden ryhmää, joka voi ominaisuuksiensa ja ympäristöön joutumisensa vuoksi olla haitallinen ympäristölle tai ihmisten terveydelle;
   10) "päästöllä" epäpuhtauksien joutumista ympäristöön ihmisen tahallisen tai tahattoman, tavanomaisen tai poikkeuksellisen toiminnan johdosta, mukaan luettuina vuoto, erittyminen, purkautuminen, injektointi, hävittäminen tai mereen laskeminen, tai sellaisten viemärijärjestelmien kautta, joissa jätevettä ei loppukäsitellä;
   11) "siirrolla laitoskokonaisuuden ulkopuolelle" käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen ja jätevedenkäsittelyyn tarkoitetussa jätevedessä olevien epäpuhtauksien liikkumista laitoskokonaisuuden rajojen yli;
   12) "hajakuormituslähteillä" useita pieniä tai hajanaisia lähteitä, joista epäpuhtauksia voi päästä maahan, ilmaan tai veteen ja joiden yhteisvaikutus näihin ympäristön osa-alueisiin voi olla merkittävä ja joiden osalta on epäkäytännöllistä koota ilmoituksia kustakin yksittäisestä lähteestä;
   13) "jätteellä" mitä tahansa jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY(8) 1 artiklan a alakohdassa määriteltyä ainetta tai esinettä;
   14) "vaarallisella jätteellä" mitä tahansa direktiivin 91/689/ETY 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyä ainetta tai esinettä;
   15) "jätevedellä' yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY(9) 2 artiklassa määriteltyä yhdyskuntajätevettä, talousjätevettä, teollisuusjätevettä sekä mitä tahansa muuta käytettyä vettä, joka kuuluu sisältämiensä aineiden tai esineiden perusteella yhteisön säännösten piiriin;
   16) "käsittelyllä" kaikkia direktiivin 75/442/ETY liitteessä II A säädettyjä toimintoja;
   17) "hyödyntämisellä" kaikkia direktiivin 75/442/ETY liitteessä II B säädettyjä toimintoja.

3 artikla

Eurooppalaisen PRTR-rekisterin sisältö

Eurooppalaisessa PRTR-rekisterissä on oltava tietoja

   a) 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien päästöistä, joista liitteessä I lueteltuja toimintoja harjoittavien laitoskokonaisuuksien toiminnanharjoittajien on ilmoitettava;
   b) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista jätteiden siirroista ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista jätevedessä olevien epäpuhtauksien siirroista laitoskokonaisuuden ulkopuolelle, joista liitteessä I lueteltuja toimintoja harjoittavien laitoskokonaisuuksien toiminnanharjoittajien on ilmoitettava;
   c) 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista hajakuormituslähteistä aiheutuvista epäpuhtauksien päästöistä, jos tällaisia tietoja on saatavilla.

4 artikla

Suunnittelu ja rakenne

1.  Komissio julkaisee eurooppalaisen PRTR-rekisterin, jossa tiedot esitetään sekä kootussa että eritellyssä muodossa siten, että tietoja päästöistä ja siirroista voidaan hakea ja yksilöidä seuraavin perustein:

   a) laitoskokonaisuus, mukaan lukien mahdollisesti sen emoyhtiö, ja sen maantieteellinen sijainti, vesistöalue mahdollisesti mukaan luettuna;
   b) toiminto;
   c) jäsenvaltion tai yhteisön tason pilaantumistapahtuma;
   d) epäpuhtaus tai jäte tapauksen mukaan;
   e) ympäristön osa-alueet, joihin epäpuhtautta päästetään;
   f) jätteiden siirrot laitoskokonaisuuden ulkopuolelle ja niiden määränpää tapauksen mukaan;
   g) jätevesien epäpuhtauksien siirrot laitoskokonaisuuden ulkopuolelle;
   h) hajakuormituslähteet;
   i) i) omistaja tai toiminnanharjoittaja.

2.  Eurooppalainen PRTR-rekisteri on suunniteltava sellaiseksi, että se on mahdollisimman helposti yleisön käytettävissä siten, että tiedot ovat normaaleissa toimintaoloissa jatkuvasti ja helposti saatavissa Internetin ja muiden sähköisten välineiden kautta. Rekisterin suunnittelussa on otettava huomioon sen mahdollinen tuleva laajentaminen, ja siihen on sisällyttävä kaikkien edellisten ilmoitusvuosien tiedot asteittain aina vähintään kymmeneen edelliseen ilmoitusvuoteen saakka.

3.  Eurooppalaisessa PRTR-rekisterissä on oltava linkit vähintään seuraaviin lähteisiin:

   a) jäsenvaltioiden kansalliset PRTR-rekisterit;
   b) muut merkitykselliset, yleisön käytettävissä jo olevat tietokannat, jotka koskevat PRTR-rekisteriin liittyviä aiheita, mukaan luettuina muiden pöytäkirjan sopimuspuolten ja mahdollisuuksien mukaan muiden maiden kansalliset PRTR-rekisterit;
   c) laitoskokonaisuuden olemassa olevat Internet-sivut ja linkit, jotka laitoskokonaisuudet tarjoavat ilmaiseksi.

5 artikla

Toiminnanharjoittajien ilmoitukset

1.  Kunkin sellaisen laitoskokonaisuuden toiminnanharjoittajan, jossa harjoitetaan yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintoa ja ylitetään siinä määritelty sovellettava kapasiteettikynnys, on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat määrät vuosittain sekä mainittava, perustuvatko tiedot mittaukseen, laskelmaan vai arvioon:

   a) sellaiset liitteessä II mainittujen epäpuhtauksien päästöt ilmaan, veteen ja maaperään, joiden osalta liitteessä II määritelty sovellettava kynnysarvo ylittyy;
   b) sellaiset vaarallisen jätteen siirrot laitosalueen ulkopuolelle, joiden määrä on yli 2 tonnia vuodessa, tai sellaiset muun kun vaarallisen jätteen siirrot laitosalueen ulkopuolelle, joiden määrä on yli 2 000 tonnia vuodessa, hyödyntämis- tai käsittelytoimintojen, lukuun ottamatta 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja maaperäkäsittelyyn ja syväinjektointiin liittyviä käsittelytoimia, osalta siten, että tiedot merkitään R- tai D-kirjaimella sen mukaan, onko jäte tarkoitettu hyödynnettäväksi vai käsiteltäväksi, ja vaarallisen jätteen rajat ylittävien siirtojen osalta ilmoitetaan jätteen hyödyntäjän tai käsittelijän nimi ja osoite sekä varsinainen hyödyntämis- tai käsittelypaikka;
   c) sellaiset liitteessä II mainittujen epäpuhtauksien siirrot laitoskokonaisuuden ulkopuolelle jätevedenkäsittelyyn tarkoitetussa jätevedessä, joiden osalta liitteen II sarakkeessa 1b määritelty kynnysarvo ylittyy.

Kunkin sellaisen laitoskokonaisuuden toiminnanharjoittajan, jossa harjoitetaan yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintoa ja ylitetään liitteessä I määritellyt sovellettavat kapasiteettikynnykset, on toimitettava jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot, jotka ovat tarpeen liitteen III mukaisen laitoskokonaisuuden tunnistamiseksi,, jos nämä tiedot eivät jo ole viranomaisten käytössä.

Jos tietojen on mainittu perustuvan mittauksiin tai laskelmiin, on ilmoitettava käytetty analyysimenetelmä ja/tai laskentamenetelmä.

Liitteessä II tarkoitettuihin 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ilmoitettuihin päästöihin on sisällytettävä kaikki kaikista laitoskokonaisuuden paikalla sijaitsevista liitteeseen I sisällytetyistä lähteistä aiheutuvat päästöt.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä tiedot päästöistä ja siirroista, jotka aiheutuvat yhteensä kaikista tahallisista, tahattomista, tavanomaisista tai poikkeuksellisista toiminnoista.

Näitä tietoja toimittaessaan toiminnanharjoittajat ilmoittavat mahdollisuuksien mukaan tahattomia päästöjä koskevat tiedot.

3.  Kunkin laitoskokonaisuuden toiminnanharjoittajan on koottava asianmukaisin väliajoin tiedot, jotka tarvitaan niiden laitoskokonaisuuden päästöjen ja laitoskokonaisuuden ulkopuolelle tapahtuvien siirtojen määrittämiseksi, joihin sovelletaan 1 kohdassa säädettyjä ilmoitusvaatimuksia.

4.  Toiminnanharjoittajan on ilmoitusta laatiessaan käytettävä parhaita saatavilla olevia tietoja, joihin voi sisältyä seurantatietoja, päästökertoimia, ainetaselaskelmia, epäsuoraa seurantaa tai muita laskelmia, teknisiä päätelmiä ja muita menetelmiä 9 artiklan 1 kohdan säännösten ja kansainvälisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti, aina kun sellaisia on saatavilla.

5.  Kunkin asianomaisen laitoskokonaisuuden toiminnanharjoittajan on pidettävä jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten saatavilla sellaisten tietojen arkistot, joista ilmoitetut tiedot on saatu, viiden vuoden ajan kyseisen ilmoitusvuoden päättymisestä lukien. Näissä arkistoissa on myös selostettava menetelmät, joita on käytetty tietojen kokoamiseksi.

6 artikla

Päästöt maaperään

Ainoastaan sen laitoskokonaisuuden toiminnanharjoittajan, josta jäte on peräisin, on ilmoitettava päästöinä maaperään syntyvä jäte, johon sovelletaan direktiivin 75/442/ETY liitteessä II A määriteltyjä käsittelytoimintoja 'maaperäkäsittely' ja 'syväinjektointi'.

7 artikla

Jäsenvaltioiden ilmoitukset

1.  Jäsenvaltioiden on asetettava, ottaen huomioon tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa asetetut vaatimukset, määräaika, johon mennessä toiminnanharjoittajien on toimitettava kaikki 5 artiklan 1–5 kohdassa tarkoitetut tiedot oman maansa toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sähköisesti liitteessä III esitetyssä muodossa ja seuraavan aikataulun mukaisesti:

   a) ensimmäisen ilmoitusvuoden osalta 18 kuukauden kuluessa ilmoitusvuoden päättymisestä;
   b) kaikkien seuraavien ilmoitusvuosien osalta 15 kuukauden kuluessa ilmoitusvuoden päättymisestä.

Ensimmäinen ilmoitusvuosi on 2007.

Komissio, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus, tallentaa jäsenvaltioiden ilmoittamat tiedot eurooppalaiseen PRTR-rekisteriin seuraavan aikataulun mukaisesti:

   a) ensimmäisen ilmoitusvuoden osalta 21 kuukauden kuluessa ilmoitusvuoden päättymisestä;
   b) kaikkien seuraavien ilmoitusvuosien osalta 16 kuukauden kuluessa ilmoitusvuoden päättymisestä.

8 artikla

Hajakuormituslähteistä aiheutuvat päästöt

1.  Komissio, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus, sisällyttää eurooppalaiseen PRTR-rekisteriin hajakuormituslähteistä aiheutuvat päästöt, jos nämä tiedot ovat olemassa ja jäsenvaltiot ovat ne jo ilmoittaneet.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on järjestettävä siten, että käyttäjät voivat hakea ja yksilöidä hajakuormituslähteistä aiheutuvia epäpuhtauksien päästöjä koskevia tietoja tarkoituksenmukaisesti alueellisesti jaoteltuina. Tiedoissa on mainittava menetelmät, joita niiden saamiseksi on käytetty.

3.  Jos komissio toteaa, ettei hajakuormituslähteistä aiheutuvista päästöistä ole olemassa tietoja, se toteuttaa toimenpiteet aloittaakseen ilmoittamisen yhdestä tai useammasta hajakuormituslähteestä peräisin olevista merkityksellisten epäpuhtauksien päästöistä 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarvittaessa kansainvälisesti hyväksyttyjä menettelyjä käyttäen.

9 artikla

Laadunvarmistus ja -arviointi

1.  Sellaisten laitoskokonaisuuksien toiminnanharjoittajien, joita koskevat 5 artiklassa säädetyt ilmoitusvaatimukset, on varmistettava ilmoittamiensa tietojen laatu.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava laitoskokonaisuuksien toiminnanharjoittajien antamien tietojen laatu etenkin siltä osin, että ne ovat täydellisiä, johdonmukaisia ja uskottavia.

3.  Komissio koordinoi laadunvarmistukseen ja laadunarviointiin liittyviä toimia kuullen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa.

4.  Komissio voi hyväksyä päästöjen seurantaa ja niistä ilmoittamista koskevia ohjeita 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Näiden ohjeiden on tarvittaessa oltava kansainvälisesti hyväksyttyjen menetelmien ja muun yhteisön lainsäädännön mukaisia.

10 artikla

Tietojen saatavuus

1.  Komissio, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus, asettaa eurooppalaisen PRTR-rekisterin yleisön saataville maksutta Internetissä 7 artiklan 3 kohdassa säädetyssä määräajassa.

2.  Jos eurooppalaisessa PRTR-rekisterissä olevat tiedot eivät ole helposti yleisön saatavilla suoraan sähköisesti, kyseinen jäsenvaltio ja komissio helpottavat eurooppalaisen PRTR-rekisterin sähköistä käyttöä julkisissa tiloissa.

11 artikla

Luottamuksellisuus

Jos jäsenvaltio pitää tietoja salassa ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY(10) 4 artiklan mukaisesti, jäsenvaltion on mainittava tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamassaan ilmoituksessa kunkin ilmoitusvuoden osalta ja erikseen kunkin tietoja salassa pitävän laitoskokonaisuuden osalta, minkälaisia tietoja on pidetty salassa ja mistä syystä tiedot on pidetty salassa.

12 artikla

Yleisön osallistuminen

1.  Komissio tarjoaa yleisölle mahdollisuuden osallistua hyvissä ajoin ja tehokkaasti eurooppalaisen PRTR-rekisterin tulevaan kehittämiseen, mukaan luettuina toimintaedellytysten parantaminen ja tämän asetuksen muutosten valmistelu.

Yleisöllä on oltava mahdollisuus esittää asiaan liittyviä huomautuksia, tietoja, analyysejä tai mielipiteitä kohtuullisessa määräajassa.

2.  Komissio ottaa tällaisen yleisön panoksen asianmukaisesti huomioon ja tiedottaa yleisölle sen osallistumisen tuloksista.

13 artikla

Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus

Ympäristöä koskevien tietojen julkiseen saatavuuteen liittyvää muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta voidaan käyttää direktiivin 2003/4/EY 6 artiklan mukaisesti ja yhteisön toimielinten osalta asetuksen (EY) N:o 1049/2001(11) 6, 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Opas

1.  Komissio laatii eurooppalaisen PRTR-rekisterin toteuttamista tukevan oppaan mahdollisimman pian, viimeistään neljä kuukautta ennen ensimmäisen ilmoitusvuoden alkamista, kuullen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa.

2.  Eurooppalaisen PRTR-rekisterin toteuttamista koskevassa oppaassa on käsiteltävä yksityiskohtaisesti erityisesti seuraavia seikkoja:

   a) ilmoitusmenettelyt;
   b) ilmoitettavat tiedot;
   c) laadunvarmistus ja -arviointi;
   d) luottamuksellisten tietojen osalta ilmoittaminen salassa pidettävien tietojen tyypistä ja salassapidon syistä;
   e) viittaus kansainvälisesti hyväksyttyihin päästöjen määritys- ja analyysimenetelmiin ja näytteenottomenetelmiin;
   f) emoyhtiöiden ilmoittaminen;
   g) toiminnoista käytettävät koodit tämän asetuksen liitteen I ja direktiivin 96/61/EY liitteen I mukaisesti.

15 artikla

Tietoisuuden lisääminen

Komissio ja jäsenvaltiot edistävät yleisön tietoisuutta eurooppalaisesta PRTR-rekisteristä ja varmistavat avun antamisen eurooppalaisen PRTR-rekisterin käytössä sekä rekisterissä olevien tietojen ymmärtämisessä ja käytössä.

16 artikla

Lisätiedot, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava

1.  Jäsenvaltioiden on joka kolmas vuosi annettava komissiolle yhdessä 7 artiklan mukaisesti ilmoitettavien tietojen kanssa yksi kertomus, joka perustuu edellisten kolmen ilmoitusvuoden tietoihin ja jossa kuvataan seuraavien seikkojen osalta noudatettuja käytäntöjä ja toteutettuja toimenpiteitä:

   a) 5 artiklan mukaiset vaatimukset;
   b) 9 artiklan mukainen laadunvarmistus ja -arviointi;
   c) 10 artiklan 2 kohdan mukainen mahdollisuus saada tietoja;
   d) 15 artiklan mukainen tietoisuuden lisääminen;
   e) 11 artiklan mukainen tietojen luottamuksellisuus;
   f) 20 artiklan mukaisesti säädetyt seuraamukset ja niiden soveltamisesta saadut kokemukset.

2.  Jäsenvaltioiden 1 kohdassa tarkoitetun raportoinnin helpottamiseksi komissio toimittaa kyselyä koskevan ehdotuksen, joka hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

17 artikla

Komission tekemä uudelleentarkastelu ja muutosehdotukset

Komissio tarkastelee jäsenvaltioiden 7 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja ja jäsenvaltioita kuultuaan julkaisee joka kolmas vuosi kertomuksen, joka perustuu viimeisiltä kolmelta ilmoitusvuodelta saatavilla oleviin tietoihin. Kertomus julkaistaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun nämä tiedot on esitelty Internetissä.

Tämä kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhdessä eurooppalaisen PRTR-rekisterin toimintaa koskevan arvion kanssa.

18 artikla

Liitteiden muuttaminen

Kaikki muutokset, jotka ovat tarpeellisia

   a) tämän asetuksen liitteiden II tai III mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen tai
   b) tämän asetuksen liitteiden II ja III mukauttamiseksi pöytäkirjan osapuolten kokouksessa pöytäkirjan liitteisiin tehtyihin muutoksiin,
  

hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

19 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa komitea (jäljempänä "komitea").

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

20 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään vuosi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, ja niiden on ilmoitettava viipymättä kaikista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

21 artikla

Muutokset direktiiveihin 91/689/ETY ja 96/61/EY

1.  Poistetaan direktiivin 91/689/ETY 8 artiklan 3 kohta.

2.  Poistetaan direktiivin 96/61/EY 15 artiklan 3 kohta.

22 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

TOIMINNOT

Nro

Toiminto

Kapasiteettikynnys

1.

Energia-ala

a)

Kaasun- ja öljynjalostamot

*(1)

b)

Kaasutus- ja nesteytyslaitokset

*

c)

Lämpövoimalat ja muut polttolaitokset

Lämmöntuotto 50 MW

d)

Koksaamot

*

e)

Hiilen murskauslaitokset

Kapasiteetti 1 tonni/h

f)

Kivihiilituotteita ja kiinteitä savuttomia polttoaineita valmistavat laitokset

*

2.

Metallien tuotanto ja jalostus

a)

Malmin (sulfidimalmi mukaan luettuna) pasutus- ja sintrauslaitokset

*

b)

Raakaraudan tai teräksen tuotantolaitokset (primaari- tai sekundaarisulatus), jatkuva valu mukaan luettuna

Kapasiteetti 2,5 tonnia/h

Nro

Toiminto

Kapasiteettikynnys

c)

Laitokset, joissa rautametalleja jalostetaan:

i) kuumavalssauksella

Kapasiteetti 20 tonnia raakaterästä/h

ii) takomalla vasaroilla

Iskuenergia 50 kilojoulea/vasara ja käytetty lämpöteho yli 20 MW

iii) suojakäsittelemällä sulalla metallilla

Käsittelymäärä 2 tonnia raakaterästä/h

d)

Rautametallivalimot

Tuotantokapasiteetti 20 tonnia/pv

e)

Laitokset:

i) joissa tuotetaan muita kuin rautapitoisia raakametalleja malmeista, rikasteista tai sekundaarisista raaka-aineista metallurgisilla, kemiallisilla tai elektrolyyttisillä prosesseilla

*

ii) joissa sulatetaan, seostaminen mukaan luettuna, muita kuin rautapitoisia metalleja, jälleenkäsiteltävät tuotteet mukaan luettuina (puhdistuksesta, sulattovalusta jne.)

Sulatuskapasiteetti 4 tonnia/pv lyijyn ja kadmiumin osalta tai 20 tonnia/pv kaikkien muiden metallien osalta

f)

Metallien ja muovien pintakäsittelylaitokset, joissa käytetään elektrolyyttistä tai kemiallista prosessia

Käsittelyaltaiden tilavuus 30 m³

Nro

Toiminto

Kapasiteettikynnys

3.

Mineraaliteollisuus

a)

Maanalainen louhinta ja siihen liittyvä toiminta

*

b)

Avolouhinta ja louhinta

Kaivannaistoimien kohteena varsinaisesti olevan alueen pinta-ala 25 hehtaaria

c)

Laitokset, joissa tuotetaan:

i) sementtiklinkkeriä kiertouuneissa

Tuotantokapasiteetti 500 tonnia/pv

ii) kalkkia kiertouuneissa

Tuotantokapasiteetti 50 tonnia/pv

iii) sementtiklinkkeriä tai kalkkia muissa uuneissa

Tuotantokapasiteetti 50 tonnia/pv

d)

Asbestia ja asbestipohjaisia tuotteita valmistavat laitokset

*

e)

Lasia, mukaan luettuna lasikuitua, valmistavat laitokset

Sulatuskapasiteetti 20 tonnia/pv

f)

Mineraaleja sulattavat laitokset, mukaan luettuina mineraalikuituja tuottavat laitokset

Sulatuskapasiteetti 20 tonnia/pv

g)

Laitokset, joissa valmistetaan polttamalla keraamisia tuotteita, erityisesti kattotiiliä, tiiliä, tulenkestäviä tiiliä, laattoja, kivitavaraa tai posliinia

Tuotantokapasiteetti 75 tonnia/pv tai uunitilavuus 4 m3 ja lastauskapasiteetti 300 kg/m3 uunia kohden

Nro

Toiminto

Kapasiteettikynnys

4.

Kemianteollisuus

a)

Kemialliset laitokset, joissa tuotetaan teollisessa mittakaavassa orgaanisen kemian peruskemikaaleja, kuten:

i) yksinkertaisia hiilivetyjä (suoraketjuisia tai rengasrakenteisia, tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä, alifaattisia tai aromaattisia)

ii) happea sisältäviä hiilivetyjä, kuten alkoholeja, aldehydejä, ketoneita, karboksyylihappoja, estereitä, asetaatteja, eettereitä, peroksideja ja epoksihartseja

iii) rikkipitoisia hiilivetyjä

iv) typpipitoisia hiilivetyjä, kuten amiineja, amideja, typpiyhdisteitä, nitroyhdisteitä tai nitraattiyhdisteitä, nitriilejä, syanaatteja ja isosyanaatteja

v) fosforia sisältäviä hiilivetyjä

vi) halogenoituja hiilivetyjä

vii) organometallisia yhdisteitä

viii) perusmuoveja (polymeerejä, synteettisiä kuituja ja selluloosapohjaisia kuituja)

ix) synteettisiä kumeja

x) väriaineita ja pigmenttejä

xi) pinta-aktiivisia aineita

*

Nro

Toiminto

Kapasiteettikynnys

b)

Kemialliset laitokset, joissa tuotetaan teollisessa mittakaavassa epäorgaanisen kemian peruskemikaaleja, kuten:

i) kaasuja, kuten ammoniakkia, klooria tai vetykloridia, fluoria tai vetyfluoridia, hiilen oksideja, rikkiyhdisteitä, typen oksideja, vetyä, rikkidioksidia ja karbonyylikloridia

ii) happoja, kuten kromihappoa, vetyfluoridihappoa, fosforihappoa, typpihappoa, vetykloridihappoa, rikkihappoa, oleumia ja rikkihapokkeita

iii) emäksiä, kuten ammoniumhydroksidia, kaliumhydroksidia ja natriumhydroksidia

iv) suoloja, kuten ammoniumkloridia, kaliumkloraattia, kaliumkarbonaattia, natriumkarbonaattia, perboraattia ja hopeanitraattia

v) epämetalleja, metallioksideja tai muita epäorgaanisia yhdisteitä, kuten kalsiumkarbidia, piitä ja piikarbidia

*

c)

Kemialliset laitokset, joissa tuotetaan teollisessa mittakaavassa fosfori-, typpi- tai kaliumpohjaisia lannoitteita (yksi- tai moniravinteisia)

*

d)

Kemialliset laitokset, joissa tuotetaan teollisessa mittakaavassa kasvinsuojeluaineiden perusaineita ja biosidejä

*

Nro

Toiminto

Kapasiteettikynnys

e)

Laitokset, joissa käytetään kemiallista tai biologista prosessia farmaseuttisten tuotteiden perusaineiden valmistukseen teollisessa mittakaavassa

*

f)

Laitokset, joissa tuotetaan teollisessa mittakaavassa räjähteitä ja pyroteknisiä tuotteita

*

5.

Jätehuolto ja jätevesien käsittely

a)

Vaarallisen jätteen käsittely- tai hyödyntämislaitokset

Vastaanottokyky 10 tonnia/pv

b)

Jätteenpoltosta 4 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/76/EY(12) soveltamisalaan kuuluvien muiden kuin vaarallisten jätteiden polttolaitokset

Kapasiteetti 3 tonnia/h

c)

Muiden kuin vaarallisten jätteiden käsittelylaitokset

Kapasiteetti 50 tonnia/pv

d)

Kaatopaikat (lukuun ottamatta pysyvän jätteen kaatopaikkoja sekä kaatopaikkoja, jotka on poistettu pysyvästi käytöstä ennen 16. heinäkuuta 2001 tai joiden osalta toimivaltaisten viranomaisten kaatopaikoista 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY(13) 13 artiklan mukaisesti vaatima jälkihoitovaihe on päättynyt)

Vastaanottokyky 10 tonnia/pv tai kokonaiskapasiteetti 25 000 tonnia

e)

Ruhojen ja eläinperäisen jätteen käsittelyyn tai kierrätykseen tarkoitetut laitokset

Käsittelykapasiteetti 10 tonnia/pv

Nro

Toiminto

Kapasiteettikynnys

f)

Yhdyskuntajätevesien käsittelylaitokset

Kapasiteetti 100 000 asukasvastinelukua

g)

Itsenäisesti toimivat teollisuuden jätevesien käsittelylaitokset, jotka liittyvät ainakin yhteen tässä liitteessä mainituista toiminnoista

Kapasiteetti 10 000 m3/pv(2)

6.

Paperin ja puun tuotanto ja jalostus

a)

Teollisuuslaitokset, joissa valmistetaan massaa puusta tai vastaavista kuitumateriaaleista

*

b)

Teollisuuslaitokset, joissa valmistetaan paperia, kartonkia ja muita primaarisia puutuotteita (lastulevyä, kuitulevyä ja vaneria)

Tuotantokapasiteetti 20 tonnia/pv

c)

Teollisuuslaitokset, joissa puuta ja puutuotteita suojataan kemiallisesti

Tuotantokapasiteetti 50 m3/pv

7.

Voimaperäinen karjankasvatus ja vesiviljely

a)

Siipikarjan tai sikojen tehokasvatuslaitokset

i) 40 000 paikkaa siipikarjalle

ii) 2 000 paikkaa tuotantosioille (paino yli 30 kg)

iii) 750 paikkaa emakoille

Toiminto

Kapasiteettikynnys

b)

Voimaperäinen vesiviljely

Tuotantokapasiteetti 1 000 tonnia kalaa tai äyriäisiä/pv

8.

Elintarvike- ja juomateollisuuden eläin- ja kasvituotteet

a)

Teurastamot

Tuottavat ruhoja 50 tonnia/pv

b)

Sellaisten elintarvikkeiden ja juomien käsittely ja jalostus, jotka valmistetaan:

i) eläinperäisistä raaka-aineista (paitsi maidosta)

Lopputuotteiden tuotantokapasiteetti 75 tonnia/pv

ii) kasviperäisistä raaka-aineista

Lopputuotteiden tuotantokapasiteetti 300 tonnia/pv (neljännesvuosittain laskettavan keskiarvon perusteella)

c)

Maidon käsittely ja jalostus

Vastaanotettu maitomäärä 200 tonnia/pv (vuosittain laskettavan keskiarvon perusteella)

9.

Muut toiminnot

a)

Kuitujen tai tekstiilien esikäsittely- (pesu, valkaisu, merserointi) tai värjäyslaitokset

Käsittelykapasiteetti 10 tonnia/pv

b)

Nahanparkituslaitokset

Käsittelykapasiteetti 12 tonnia lopputuotteita/pv

c)

Aineiden, esineiden ja tuotteiden pintakäsittelylaitokset, erityisesti tasoitusta, painatusta, pinnoitusta, rasvanpoistoa, vedenkestokäsittelyä, liimausta, maalausta, puhdistusta tai kyllästystä orgaanisten liuottimien avulla suorittavat laitokset

Liuottimen kulutuskapasiteetti 150 kg/h tai 200 tonnia/v

d)

Hiilen (kivihiilen) tai elektrografiitin tuotantolaitokset, joissa käytetään polttoa tai grafitointia

*

e)

Laitokset, joissa rakennetaan ja maalataan laivoja tai poistetaan niistä maali

Kyky käsitellä 100 m pitkiä aluksia

(1) Asteriski (*) tarkoittaa, että toimintoon ei sovelleta lainkaan kapasiteettikynnystä, vaan ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia laitoskokonaisuuksia.

(2) Kapasiteettikynnystä tarkastellaan uudelleen viimeistään vuoteen 2010 mennessä ensimmäisen ilmoitusjakson tulosten valossa.

LIITE II

EPÄPUHTAUDET(14)

Kynnysarvo, joka koskee päästöjä

(sarake 1)

Nro

CAS-numero

Epäpuhtaus(1)

ilmaan

(sarake 1a)

veteen

(sarake 1b)

maaperään

(sarake 1c)

kg/vuosi

kg/vuosi

kg/vuosi

1

74-82-8

Metaani (CH4)

100 000

-(2)

-

2

630-08-0

Hiilimonoksidi (CO)

500 000

-

-

3

124-38-9

Hiilidioksidi (CO2)

100 milj.

-

-

4

Fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet)(3)

100

-

-

5

10024-97-2

Dityppioksidi (N2O)

10 000

-

-

6

7664-41-7

Ammoniakki (NH3)

10 000

-

-

7

Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani (NMVOC-yhdisteet)

100 000

-

-

8

Typen oksidit (NOx/NO2)

100 000

-

-

9

Perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet)(4)

100

-

-

Kynnysarvo, joka koskee päästöjä

(sarake 1)

Nro

CAS-numero

Epäpuhtaus(1)

ilmaan

(sarake 1a)

veteen

(sarake 1b)

maaperään

(sarake 1c)

10

2551-62-4

Rikkiheksafluoridi (SF6)

50

-

-

11

Rikin oksidit (SOx/SO2)

150 000

-

-

12

Kokonaistyppi

-

50 000

50 000

13

Kokonaisfosfori

-

5 000

5 000

14

Osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt (HCFC-yhdisteet)(5)

1

-

-

15

Kloorifluorihiilivedyt (CFC-yhdisteet)(6)

1

-

-

16

Halonit(7)

1

-

-

17

Arseeni ja arseeniyhdisteet (arseenina)(8)

20

5

5

18

Kadmium ja kadmiumyhdisteet (kadmiumina)(8)

10

5

5

19

Kromi ja kromiyhdisteet (kromina)(8)

100

50

50

Kynnysarvo, joka koskee päästöjä

(sarake 1)

Nro

CAS-numero

Epäpuhtaus(1)

ilmaan

(sarake 1a)

veteen

(sarake 1b)

maaperään

(sarake 1c)

20

Kupari ja kupariyhdisteet (kuparina)(8)

100

50

50

21

Elohopea ja elohopeayhdisteet (elohopeana)(8)

10

1

1

22

Nikkeli ja nikkeliyhdisteet (nikkelinä)(8)

50

20

20

23

Lyijy ja lyijy-yhdisteet (lyijynä)(8)

200

20

20

24

Sinkki ja sinkkiyhdisteet (sinkkinä)(8)

200

100

100

25

15972-60-8

Alakloori

-

1

1

26

309-00-2

Aldriini

1

1

1

27

1912-24-9

Atratsiini

-

1

1

28

57-74-9

Klordaani

1

1

1

29

143-50-0

Klordekoni

1

1

1

Kynnysarvo, joka koskee päästöjä

(sarake 1)

Nro

CAS-numero

Epäpuhtaus(1)

ilmaan

(sarake 1a)

veteen

(sarake 1b)

maaperään

(sarake 1c)

30

470-90-6

Klorfenvinfossi

-

1

1

31

85535-84-8

Kloorialkaanit, C10–C13

-

1

1

32

2921-88-2

Klorpyrifossi

-

1

1

33

50-29-3

DDT

1

1

1

34

107-06-2

1,2-dikloorietaani (EDC)

1 000

10

10

35

75-09-2

Dikloorimetaani (DCM)

1 000

10

10

36

60-57-1

Dieldriini

1

1

1

37

330-54-1

Diuroni

-

1

1

38

115-29-7

Endosulfaani

-

1

1

39

72-20-8

Endriini

1

1

1

Kynnysarvo, joka koskee päästöjä

(sarake 1)

Nro

CAS-numero

Epäpuhtaus(1)

ilmaan

(sarake 1a)

veteen

(sarake 1b)

maaperään

(sarake 1c)

40

Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä)(9)

-

1 000

1 000

41

76-44-8

Heptakloori

1

1

1

42

118-74-1

Heksaklooribentseeni (HCB)

10

1

1

43

87-68-3

Heksaklooributadieeni (HCBD)

-

1

1

44

608-73-1

1,2,3,4,5,6–heksakloorisykloheksaani (HCH)

10

1

1

45

58-89-9

Lindaani

1

1

1

46

2385-85-5

Mireksi

1

1

1

47

PCDD + PCDF (dioksiinit + furaanit) (TEQ)(10)

0,0001

0,0001

0,0001

48

608-93-5

Pentaklooribentseeni

1

1

1

49

87-86-5

Pentakloorifenoli (PCP)

10

1

1

Kynnysarvo, joka koskee päästöjä

(sarake 1)

Nro

CAS-numero

Epäpuhtaus(1)

ilmaan

(sarake 1a)

veteen

(sarake 1b)

maaperään

(sarake 1c)

50

1336-36-3

Polyklooratut bifenyylit (PCB-yhdisteet)

0,1

0,1

0,1

51

122-34-9

Simatsiini

-

1

1

52

127-18-4

Tetrakloorietyleeni (PER)

2 000

10

-

53

56-23-5

Tetrakloorimetaani (TCM)

100

1

-

54

12002-48-1

Triklooribentseenit (TCB-yhdisteet) (kaikki isomeerit)

10

1

-

55

71-55-6

1,1,1-trikloorietaani

100

-

-

56

79-34-5

1,1,2,2-tetrakloorietaani

50

-

-

57

79-01-6

Trikloorietyleeni

2 000

10

-

58

67-66-3

Trikloorimetaani

500

10

-

59

8001-35-2

Toksafeeni

1

1

1

Kynnysarvo, joka koskee päästöjä

(sarake 1)

Nro

CAS-numero

Epäpuhtaus(1)

ilmaan

(sarake 1a)

veteen

(sarake 1b)

maaperään

(sarake 1c)

60

75-01-4

Vinyylikloridi

1 000

10

10

61

120-12-7

Antraseeni

50

1

1

62

71-43-2

Bentseeni

1 000

200

(BTEX:nä)

(11)

200

(BTEX:nä)

(11)

63

Bromatut difenyylieetterit (PBDE)(12)

-

1

1

64

Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit (NP/NPE-yhdisteet)

-

1

1

65

100-41-4

Etyylibentseeni

-

200

(BTEX:nä)

(2)

200

(BTEX:nä)

(2)

66

75-21-8

Etyleenioksidi

1 000

10

10

67

34123-59-6

Isoproturoni

-

1

1

68

91-20-3

Naftaleeni

100

10

10

69

Orgaaniset tinayhdisteet(kokonaistinana)

-

50

50

Kynnysarvo, joka koskee päästöjä

(sarake 1)

Nro

CAS-numero

Epäpuhtaus(1)

ilmaan

(sarake 1a)

veteen

(sarake 1b)

maaperään

(sarake 1c)

70

117-81-7

Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP)

10

1

1

71

108-95-2

Fenolit (kokonaishiilenä)(13)

-

20

20

72

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet)(14)

50

5

5

73

108-88-3

Tolueeni

-

200

(BTEX:nä)

(11)

200

(BTEX:nä)

(11)

74

Tributyylitina ja tributyylitinayhdisteet(15)

-

1

1

75

Trifenyylitina ja trifenyylitinayhdisteet(16)

-

1

1

76

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (kokonaishiilenä tai COD/3)

-

50 000

-

77

1582-09-8

Trifluraliini

-

1

1

78

1330-20-7

Ksyleenit(17)

-

200

(BTEX:nä)

(11)

200

(BTEX:nä)

(11)

79

Kloridit (kokonaiskloorina)

-

2 milj.

2 milj.

Kynnysarvo, joka koskee päästöjä

(sarake 1)

Nro

CAS-numero

Epäpuhtaus(1)

ilmaan

(sarake 1a)

veteen

(sarake 1b)

maaperään

(sarake 1c)

80

Kloori ja epäorgaaniset yhdisteet (HCl:nä)

10 000

-

-

81

1332-21-4

Asbesti

1

1

1

82

Syanidit (kokonais-CN:nä)

-

50

50

83

Fluoridit (kokonaisfluorina)

-

2 000

2 000

84

Fluori ja epäorgaaniset yhdisteet (HF:nä)

5 000

-

-

85

74-90-8

Syaanivety (HCN)

200

-

-

86

Hiukkaset (PM10)

50 000

-

-

87

1806-26-4

Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit

-

1

-

88

206-44-0

Fluoranteeni

-

1

-

89

465-73-6

Isodriini

-

1

-

Kynnysarvo, joka koskee päästöjä

(sarake 1)

Nro

CAS-numero

Epäpuhtaus(1)

ilmaan

(sarake 1a)

veteen

(sarake 1b)

maaperään

(sarake 1c)

90

36355-1-8

Heksabromibifenyyli

0,1

0,1

0,1

91

191-24-2

Bentso(g,h,i)peryleeni

1

Alaviitteet:

(1) Jollei toisin säädetä, kaikki liitteessä II mainitut epäpuhtaudet on ilmoitettava kyseisen epäpuhtauden kokonaismassana tai, kun epäpuhtaus on aineiden ryhmä, ryhmän kokonaismassana.

(2) Vaakaviiva (-) osoittaa, että kyseinen parametri ja ympäristön osa-alue eivät aiheuta ilmoitusvaatimusta.

(3) Fluorihiilivetyjen kokonaismassa: HFC23:n, HFC32:n, HFC41:n, HFC4310mee:n, HFC125:n, HFC134:n, HFC134a:n, HFC152a:n, HFC143:n, HFC143a:n, HFC227ea:n, HFC236fa:n, HFC245ca:n ja HFC365mfc:n yhteenlaskettu määrä.

(4) Perfluorihiilivetyjen kokonaismassa: CF4:n, C2F6:n, C3F8:n, C4F10:n, c-C4F8:n, C5F12:n ja C6F14:n yhteenlaskettu määrä.

(5) Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 liitteessä I olevassa ryhmässä VIII lueteltujen aineiden kokonaismassa niiden isomeerit mukaan lukien.

(6) Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 liitteessä I olevassa ryhmässä I ja ryhmässä II lueteltujen aineiden kokonaismassa niiden isomeerit mukaan lukien.

(7) Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 liitteessä I olevassa ryhmässä III ja ryhmässä VI lueteltujen aineiden kokonaismassa niiden isomeerit mukaan lukien.

(8) Kaikki metallit on ilmoitettava alkuaineen kokonaismassana kaikissa päästössä esiintyvissä kemiallisissa muodoissa.

(9) Halogenoidut orgaaniset yhdisteet, jotka voidaan absorboida kloridina ilmaistuun aktiivihiileen.

(10) Ilmaistu I-TEQ:na.

(11) Yksittäiset epäpuhtaudet on ilmoitettava, jos BTEX-kynnys (bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien summaparametri) ylittyy.

(12) Seuraavien bromattujen difenyylieetterien kokonaismassa: 5-BDE, 8-BDE ja 10-BDE.

(13) Fenolin ja yksinkertaisten substituoitujen fenolien kokonaismassa ilmaistuna hiilen kokonaismäärästä.

(14) Ilmaan kohdistuvien päästöjen ilmoittamiseksi on mitattava seuraavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet): bentso(a)pyreeni (50-32-8), bentso(b)fluoranteeni (205-99-2), bentso(k)fluoranteeni (207-08-9), indeno(1,2,3- cd)pyreeni (193-39-5) (perustuu pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta päivänä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 850/2004 (EUVL L 229, 29.6.2004, s. 5)).

(15) Tributyylitinayhdisteiden kokonaismassa tributyylitinana ilmaistuna.

(16) Trifenyylitinayhdisteiden kokonaismassa trifenyylitinana ilmaistuna.

(17) Ksyleenin kokonaismassa (orto-ksyleeni, meta-ksyleeni ja para-ksyleeni).

LIITE III

JÄSENVALTIOIDEN KOMISSIOLLE LAATIMAN EPÄPUHTAUKSIEN PÄÄSTÖJÄ JA SIIRTOJA KOSKEVAN ILMOITUKSEN MUOTO

Viitevuosi

Laitoskokonaisuuden tiedot

Emoyhtiön nimi

Laitoskokonaisuuden nimi

Laitoskokonaisuuden tunnusnumero

Katuosoite

Postitoimipaikka

Postinumero

Maa

Sijainti

Vesipiiri(1)

NACE-koodi (4 numeroa)

Pääasiallinen toimiala

Tuotannon määrä (valinnainen)

Laitosten lukumäärä (valinnainen)

Toimintatunteja vuodessa (valinnainen)

Työntekijöiden määrä (valinnainen)

Tekstikenttä laitoskokonaisuuden tai emoyhtiön toimittamia lisätietoja tai Internet-osoitetta varten (valinnainen)

Kaikki liitteen I mukaiset laitoskokonaisuuden toiminnot (liitteessä I esitetyn merkintäjärjestelmän mukaisesti sekä IPPC-koodi, jos sellainen on saatavilla)

Toiminto 1 (liitteen I mukainen päätoiminto)

Toiminto 2

Toiminto N

Laitoskokonaisuuden päästöt ilmaan kunkin kynnysarvon ylittävän epäpuhtauden osalta (liitteen II mukaisesti)

Päästöt ilmaan

Epäpuhtaus 1

Epäpuhtaus 2

Epäpuhtaus N

M: mitattu; käytetty analyysimenetelmä

C: laskettu; käytetty laskentamenetelmä

E: arvioitu

T: yhteensä

kg/vuosi

A: tahaton

kg/vuosi

Laitoskokonaisuuden päästöt veteen kunkin kynnysarvon ylittävän epäpuhtauden osalta (liitteen II mukaisesti)

Päästöt veteen

Epäpuhtaus 1

Epäpuhtaus 2

Epäpuhtaus N

M: mitattu; käytetty analyysimenetelmä

C: laskettu; käytetty laskentamenetelmä

E: arvioitu

T: yhteensä

kg/vuosi

A: tahaton

kg/vuosi

Laitoskokonaisuuden päästöt maaperään kunkin kynnysarvon ylittävän epäpuhtauden osalta (liitteen II mukaisesti)

Päästöt maaperään

Epäpuhtaus 1

Epäpuhtaus 2

Epäpuhtaus N

M: mitattu; käytetty analyysimenetelmä

C: laskettu; käytetty laskentamenetelmä

E: arvioitu

T: yhteensä

kg/vuosi

A: tahaton

kg/vuosi

Kunkin sellaisen epäpuhtauden siirrot laitoskokonaisuuden ulkopuolelle jätevedenkäsittelyyn tarkoitetussa jätevedessä, jonka osalta kynnysarvo ylittyy (liitteen II mukaisesti)

Epäpuhtaus 1

Epäpuhtaus 2

Epäpuhtaus N

M: mitattu; käytetty analyysimenetelmä

C: laskettu; käytetty laskentamenetelmä

E: arvioitu

kg/vuosi

Sellaiset laitoskokonaisuuden tekemät vaarallisen jätteen siirrot laitosalueen ulkopuolelle, joiden osalta kynnysarvo ylittyy (5 artiklan mukaisesti)

Maan sisällä:

Hyödynnettäväksi (R)

Käsiteltäväksi (D)

tonnia/vuosi

tonnia/vuosi

Muihin maihin:

Hyödynnettäväksi (R)

Hyödyntäjän nimi

Hyödyntäjän osoite

Siirron vastaanottavan varsinaisen hyödyntämispaikan osoite

tonnia/vuosi

Muihin maihin:

Käsiteltäväksi (D)

Käsittelijän nimi

Käsittelijän osoite

Siirron vastaanottavan varsinaisen käsittelypaikan osoite

tonnia/vuosi

Sellaiset laitoskokonaisuuden tekemät muun kuin vaarallisen jätteen siirrot laitosalueen ulkopuolelle, joiden osalta kynnysarvo ylittyy (5 artiklan mukaisesti)

Hyödynnettäväksi (R)

tonnia/vuosi

Käsiteltäväksi (D)

tonnia/vuosi

Yleisön esittämiin pyyntöihin vastaava toimivaltainen viranomainen:

Nimi

Katuosoite

Postitoimipaikka

Puhelin

Faksi

Sähköpostiosoite

(1) Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) Euroopan parlamentin kanta 6. heinäkuuta 2005.
(3) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.
(4) Komission päätös 2000/479/EY, tehty 17 päivänä heinäkuuta 2000, Euroopan epäpuhtauspäästörekisterin (EPER) laatimisesta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY 15 artiklan mukaisesti (IPPC) (EYVL L 192, 28.7.2000, s. 36).
(5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(6) EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 94/31/EY (EYVL L 168, 2.7.1994, s. 28).
(7) EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(8) EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.
(9) EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.
(10) EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26.
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(12) EYVL L 332, 28.12.2000, s. 91.
(13) EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.
(14)* Useaan epäpuhtausluokkaan kuuluvat epäpuhtauksien päästöt on ilmoitettava kussakin näistä luokista.


Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto ***
PDF 220kWORD 62k
Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä (KOM(2004)04922004/0163(AVC))
P6_TA(2005)0277A6-0177/2005

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi (KOM(2004)04922004/0163(AVC)),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 161 artiklan,

–   ottaa huomioon taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevästä kolmannesta väliraportista 22 päivänä huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman(1),

–   ottaa huomioon työjärjestyksensä 75 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan väliaikamietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, kalatalousvaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0177/2005),

1.   katsoo, että asetusehdotus on pääosiltaan yhdenmukainen 22 päivänä huhtikuuta 2004 annetun päätöslauselman kanssa, eikä näin ollen puolla enää suoraan komission ehdotuksia vaan viittaa erityisesti asiakirjan käsittelyyn neuvostossa ja kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan huomioon jäljempänä esitettävät erityiset suositukset;

2.   pahoittelee, että Eurooppa-neuvosto ei onnistunut pääsemään sopimukseen rahoitusnäkymistä, ja ilmaisee huolestuneisuutensa koheesiopolitiikkaan kohdistuvista mahdollisista kielteisistä vaikutuksista; katsoo, että rakennepolitiikkojen rahoittamista ympäröivä epävarmuus saattaa edelleen heikentää kansalaisten luottamusta Eurooppa-hankkeeseen;

3.   kehottaa Eurooppa-neuvostoa tekemään päätöksen mahdollisimman aikaisin ja joka tapauksessa ennen vuoden 2005 loppua, jotta varmistetaan, että Euroopan alueille ja jäsenvaltioille annetaan riittävästi aikaa valmistella uusia operatiivisia ohjelmia;

4.   kehottaa mainitsemaan uudella kaudella taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden yhteydessä aina alueellisen yhteenkuuluvuuden käsitteen ja kiinnittämään erityistä huomiota tämän käsitteen kehittämiseen;

5.   hylkää kaikki merkittävät muutokset komission ehdotuksen yleisrakenteeseen ja erityisesti pyrkimykset kansallistaa uudelleen unionin aluepolitiikkaa kokonaisuudessaan tai osittain (osasto 1);

6.   pyytää, että tilastovaikutuksesta kärsiville alueille olisi kohdennettava rahoituskauden alussa 85 prosenttia lähentymisalueille tarkoitetuista määrärahoista ja niiden osuus olisi laskettava 60 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä;

7.  7 hylkää pyrkimykset vähätellä vahvan alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen merkitystä, ja kannattaa sitä, että siinä keskitytään saatavuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen, työllisyyteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä tietoyhteiskuntaan; kehottaa koordinoimaan tiiviisti näitä painopistealueita yhdessä muiden yhteisön ohjelmien ja politiikkojen kanssa, ennen kaikkea Lissabonin strategian kanssa;

8.  8 kehottaa laajentamaan luonnollisesta vaikutuksesta kärsivien alueiden mahdollisuutta osallistua myös lähentymistavoitteen toimiin lisäämättä kuitenkaan näille alueille tarkoitettuja yhteisön varoja (6 artiklan 2 kohta);

9.  9 korostaa, että on tärkeää luoda uuteen eurooppalaiseen alueelliseen yhteistyötavoitteeseen kolmijakoinen rakenne, joka koostuu valtioiden välisestä, rajat ylittävästä ja alueiden välisestä yhteistyöstä; kehottaa näin ollen sisällyttämään alueiden välisen yhteistyön tämän tavoitteen itsenäiseksi osaksi nykyisen Interreg IIIc -ohjelman tavoin;

10.   katsoo, että eurooppalaisen alueellisen yhteistyötavoitteen kokonaisbudjetti on säilytettävä ennallaan, ja korostaa Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen merkitystä ja, mitä tulee resurssien jakoon, kehottaa siirtämään määrärahojen painopistettä selkeästi rajat ylittävän yhteistyön suuntaan (18 artiklan a alakohta);

11.   vastustaa kiistanalaisen 150 kilometrin rajan pakollista käyttöönottoa rajatylittävän yhteistyön ohjelmia varten tukikelpoisten merialueiden määrittämiseksi; kehottaa lisäksi ryhtymään erityisiin toimiin sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin rajoilla sijaitsevat syrjäiset alueet voivat osallistua näihin ohjelmiin; katsoo, että välimatkaa koskevaa arviointiperustetta ei pitäisi soveltaa saman merialueen NUTS III -tason alueisiin;

12.   hylkää kaikki kumppanuusperiaatteen heikentämispyrkimykset, joita alkuperäisessä ehdotuksessa kaavailtiin, ennen kaikkea ohjelmien strategisen suunnittelun ja seurannan suhteen; kehottaa erityisesti säilyttämään luettelon asianmukaisista elimistä (10 artiklan 1 kohdan c alakohta);

13.   kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan yhteyksiä alueellisten, paikallisten ja kaupunkialueiden kumppaneiden välillä, jotta sekä ohjelmien valmistelussa että niiden täytäntöönpanossa käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi niiden erityistietoja; pyytää tässä yhteydessä, että valtuudet hajautetaan mahdollisimman laajasti liiallisen hallinnollisen taakan välttämiseksi (10 artikla);

14.   kehottaa laajentamaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon periaatteen soveltamisalaa, jotta voitaisiin estää sukupuoleen, rotuun tai etniseen syntyperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintä, ja erityisesti varmistamaan, että vammaisten osallistumismahdollisuudet ovat edellytys rahastosta saatavalle rahoitustuelle ja että niitä edistetään rahastotoimien täytäntöönpanon eri vaiheissa (14 artikla);

15.   vaatii, että rahastojen arvioinneissa mainitaan myös edistysaskeleet, jotka on saavutettu naisten ja miesten tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä sekä kaikkinaisen syrjinnän torjunnassa;

16.   kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että rahastojen täytäntöönpanon eri vaiheissa edistetään ympäristönsuojelua ja ympäristön parantamista;

17.   kehottaa torjumaan määrätietoisesti kaikki pyrkimykset mukauttaa ehdotettua rahoituskehystä, mukaan lukien kokonaismäärärahat ja eri tavoitteiden ja niiden osien mukaan jaetut määrärahat, mutta katsoo tästä riippumatta, että komission esittämät määrärahojen määrät eri tavoitteisiin edustavat eri intressejä oikeudenmukaisesti (15–22 artikla);

18.   katsoo, että koska monet EU:n alueet tarvitsevat kipeästi rakennerahastojen varoja uudella ohjelmointikaudella, kaikki koheesiopolitiikkaan osoitetut määrärahat olisi käytettävä tähän tarkoitukseen; kehottaa sen vuoksi tarjoamaan mahdollisuuden käyttää uudelleen n+2-säännöstä johtuvat alaotsakkeen 1b hyödyntämättömät varat alueisiin, jotka voivat käyttää ne tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden pohjalta;

19.   vaatii poliittista ratkaisua erityisen korvauksen takaamiseksi alueille tai jäsenvaltioille, jotka ovat vaarassa kärsiä tuntuvia taloudellisia menetyksiä määrärahojen osoittamista koskevan komission ehdotuksen täytäntöönpanosta aiheutuvien poikkeavuuksien vuoksi;

20.   toteaa, että komission ehdotus myöntää 336,1 miljardia euroa vuoden 2004 hintoihin tarkastetun koheesiopolitiikan kolmen prioriteetin tukemiseksi on välttämätön minimi, jotta uudistus onnistuisi; katsoo, että seuraavien rahoitusnäkymien hyväksymisen jälkeen komissio vahvistaa tarvittaessa asetusehdotuksessa olevat määrät tai antaa mukautetut määrät;

21.   muistuttaa, että rahastoissa on noudatettava varainhoitoasetuksen määräyksiä, ja korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on noudatettava avoimuutta ja moitteettoman varainhoidon periaatteita;

22.   kehottaa säilyttämään yhteisön koheesiopolitiikan selkeät ja kattavat strategiset suuntaviivat, jotka on annettava perustamissopimuksen 161 artiklan mukaista menettelyä noudattaen; kehottaa lisäksi laatimaan väliraportin samaa menettelyä noudattaen, paitsi jos Euroopan perustuslakia koskeva sopimus tulee voimaan, jolloin on sovellettava III-223 artiklaa, jotta voidaan toteuttaa lainsäädäntöä koskevaa yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa (23–24 artikla);

23.   kehottaa sisällyttämään Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevat päätökset (päätökset N:o 884/2004/EY(2) ja N:o 1692/96/EY(3)) asetuksen 23 artiklan 3 kohtaan;

24.   pyytää, että asetusehdotukseen sisällytetään tiiviimpi yhteys Euroopan kestävän kehityksen strategiaan (23 artikla); pyytää tässä yhteydessä jäsenvaltioita osoittamaan kansallisissa strategisissa viitekehyksissään, miten ne aikovat rahoittaa ympäristötarpeet erityisesti tukemalla Natura 2000 -verkkoa, täytäntöönpanemalla vesipuitedirektiivin ja pyrkimällä Kioton tavoitteisiin, joko yhteisön määrärahoilla tai omilla määrärahoillaan (25 artikla);

25.   toistaa vaatimuksen, jonka mukaan vakavista ja pysyvistä luontoon tai ilmastoon liittyvistä haitoista tai väestötieteellisistä haitoista kärsiviä alueita, kuten saari-, vuori- ja rajaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita, ennen kaikkea erittäin harvaan asuttuja unionin pohjoisia alueita, olisi kohdeltava tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti (johdanto-osan 12 kappale); kehottaa myös lisäämään viittauksen näihin alueisiin alueellisiin ja temaattisiin ensisijaisiin toimiin, joita on täsmennettävä kansallisen strategisen viitekehyksen strategisessa jaksossa (25 artikla);

26.   kehottaa uusia jäsenvaltioita Maltaa ja Kyprosta vastaanottamaan riittävästi taloudellista tukea saariaseman, syrjäisyyden ja tasaveroisen kohtelun periaatteiden pohjalta, jotta ne kykenevät kohtaamaan Euroopan unionin äärialueilla sijaitsevien saarien erityisiä ongelmia;

27.   tukee voimakkaasti komission ehdottamia syrjäisimmille alueille kohdistettuja 1,1 miljardin euron erityistoimia samoin kuin mahdollisuutta rahoittaa toimenpideapua, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksen (KOM(2004)0495) 11 artiklassa säädetään; kehottaa panemaan käytännössä täytäntöön EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa esitetyn vaatimuksen syrjäisimpien alueiden erityiskohtelusta rakennerahastojen hyödyntämisen suhteen, mukaan lukien alueet, joiden BKT on jo noussut yli 75 prosenttiin yhteisön keskiarvosta;

28.   kehottaa säilyttämään kansallisen strategisen viitekehyksen, joka on laadittu tiiviissä yhteistyössä 10 artiklassa tarkoitettujen kumppanien kanssa ja josta on säädettävä kumppanuuden yhteydessä sovitulla komission päätöksellä (26 artikla);

29.   kehottaa lisäämään mahdollisuuden tarkistaa kansallista strategista viitekehystä (26 artikla);

30.   kehottaa selkeyttämään strategista seurantaa siten, että jäsenvaltiot ja komissio laativat raportit joka toinen vuosi (27 ja 28 artikla); sekä kehottaa tässä yhteydessä järjestämään kahden vuoden välein strategisen foorumin, johon osallistuvat Euroopan parlamentti, komissio, alueiden komitea ja jäsenvaltiot (29 artikla);

31.   kehottaa lisäämään ESR:sta ja EAKR:sta rahoitettavien toisen rahaston toiminta-alaan kuuluvien toimenpiteiden osuuden viidestä kymmeneen prosenttiin yhdestä rahastosta rahoitettavasta toimenpideohjelmasta (33 artikla); ehdottaa kuitenkin, että tietyissä olosuhteissa komissio voisi myöntää luvan sille, että sama hallinnoiva viranomainen hallinnoi useampaa interventiota, mutta tällöin olisi sovellettava kymmenen prosentin enimmäismäärää;

32.   kehottaa säilyttämään kaupunkeihin liittyvän ulottuvuuden ja erityisesti kaupunkien kestävän kehittämisen korostamiseksi rakennerahastoista rahoitettavia lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen toimenpideohjelmia koskevan vaatimuksen tietojen toimittamisesta kaupunkeihin liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien luettelo valituista kaupunkialueista ja menettelyt vastuun siirtämiseksi kaupunkiviranomaisille; sekä kehottaa liittämään nämä menettelyt alueellisen ja paikallisen kumppanuuden yhteyteen; katsoo, että rahoituksen on vastattava vähintään tasoa, johon kaupunkialueilla on oikeus nykyisen lainsäädännön perusteella (36 artikla);

33.   ottaa huomioon pienten ja mikro-yritysten, erityisesti käsiteollisuusyritysten, merkityksen lähentymisessä ja alueellisessa kehityksessä sekä niiden tehtävän työllisyyden lisäämisessä, ja kehottaa varmistamaan, että kolmessa rahastossa otetaan huomioon näiden pienten ja mikro-yritysten painopistealueet ja että niissä edistetään vuonna 2000 järjestetyn Santa Maria de Feiran Eurooppa-neuvoston hyväksymän pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan päämäärien ja toimintalinjojen täytäntöönpanoa;

34.   katsoo, että strategista ympäristöarviointia varten jäsenvaltioiden olisi määriteltävä kansallisen strategisen viitekehyksen ja toimintaohjelmien järjestelyt ja varmistettava tärkeiden infrastruktuurihankkeiden ympäristövaikutusten oikea-aikainen arviointi; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että mittavat infrastruktuurihankkeet eivät ole ristiriidassa ympäristönsuojelun ja ympäristön parantamisen kanssa (38–40 artikla); kehottaa keskeyttämään maksut hankkeille, joita toteutettaessa rikotaan EU:n ympäristölainsäädäntöä;

35.   kehottaa seuraamaan yhdenmukaista lähestymistapaa ja noudattamaan rakennerahastojen menettelyjä muuttaessaan nykyiset naapuruusohjelmat ohjelmiksi, jotka sisältyvät unionin ulkorajoja koskeviin uusiin yhteistyövälineisiin (ENPI ja IPA);

36.   kehottaa säilyttämään ehdotuksen yhteisön laatu- ja suoritusvarauksesta menetelmänä, jolla palkitaan edistyksestä, koheesiorahasto mukaan luettuna; kehottaa kuitenkin soveltamaan oikeudenmukaisia, objektiivisia, avoimia ja yhteisesti hyväksyttyjä perusteita, joilla voidaan varmistaa kyseisen tavoitteen saavuttaminen (48 artikla);

37.   kehottaa vaatimaan ja tunnustamaan selvästi vammaisten henkilöiden osallistumista strategisiin suuntaviivoihin liittyviin toimiin ja kyseisten suuntaviivojen edellyttämään arviointiprosessiin koskevan periaatteen ja käytännön;

38.   kehottaa, että jäsenvaltiot voivat halutessaan säilyttää kansallisen varauksen ennakoimattomia menoja varten, ja suosittaa samalla noudattamaan varauksen käytössä suurempaa joustavuutta (49 artikla);

39.   torjuu pyrkimykset muuttaa ehdotettuja yhteisrahoitusosuuksia (51 artikla) mutta kehottaa samalla kaksinkertaistamaan enimmäistason ja -määrän kymmeneen prosenttiin niille alueille, jotka kärsivät useammasta ehdotuksessa tarkoitetusta maantieteellisestä tai luonnonhaitasta; vaatii myös, että kaupunkialueiden kohdalla otetaan käyttöön 10 prosentin enimmäistaso (52 artikla);

40.   tukee voimakkaasti kaikkia kannustimia, joita tarjotaan yksityisen pääoman käyttöönottamiseksi ja julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien edistämiseksi uudella ohjelmointikaudella (50 artiklan d kohta ja 54 artikla); katsoo, että yhteisön yhteisrahoituksen tason määrittäminen prosenttiosuutena yksinomaan ilmoitetuista julkisista menoista on tämän asetuksen tärkeä selkeyttävä ehdotus, jolla varmistetaan paremmin täydentävyyden periaatteen soveltaminen, riippumatta siitä, voitaisiinko jäsenvaltion yhteisrahoitusosuuden julkiset menot korvata osittain yksityisellä pääomalla ohjelman yhteydessä; kehottaa samalla säilyttämään joustavuuden, joka saavutetaan laskemalla yhteisrahoituksen taso kullekin painopisteelle kunkin toimen asemesta (51 ja 76 artikla); korostaa kuitenkin, että yhteisrahoituksen tason laskenta ei saa vaarantaa kansalaisjärjestöjen ja muiden voittoa tuottamattomien järjestöjen osallistumista rakennerahastojen toimintaan;

41.   toteaa erityisesti, että kaikissa EU:n toimintalinjoissa on sitouduttava myötävaikuttamaan taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen saavuttamiseen ja että tämä tavoite kuuluu myös kansainväliseen kauppapolitiikkaan eikä se saa olla poikkeus; kehottaa harjoittamaan sellaista kauppapolitiikkaa, että voidaan ehkäistä ennalta alueisiin kohdistuvat ennakoimattomat kielteiset vaikutukset; muistuttaa, että yritysten tai tuotantotoiminnan siirrot ovat suuri vaara aluekehitykselle;

42.   katsoo, että komission ehdotus taloudellisten korjausten määräämisestä yrityksille, jotka siirtävät toimintansa, on erittäin tärkeä toimenpide, jotta kyseisten alueiden taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion vahvistaminen ei vaarannu; ehdottaa muodostamaan seurantajärjestelmiä toiminnan siirtämisestä aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten kustannusten määrällistämiseksi, jotta voidaan määrittää vastaavat asianmukaiset seuraamukset; kehottaa samalla ottamaan käyttöön kaikki tarvittavat oikeudelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yritykset, joille on myönnetty yhteisön rahoitusta, eivät siirrä toimintaansa pitkän ja ennalta määritetyn ajanjakson kuluessa;

43.   kehottaa laatimaan säännöksen, jolla estetään sellaisten toimien yhteisrahoittaminen, jotka johtavat huomattaviin työpaikkojen menetyksiin tai nykyisissä toimipaikoissa sijaitsevien tuotantolaitosten sulkemiseen;

44.   kehottaa lisäämään viittauksen tarpeeseen käyttää korkeatasoista hankkeiden hallinto- ja valvontajärjestelmää, joka on olennainen seikka varmistettaessa hankkeiden pysyminen aikataulun ja budjetin rajoissa (57 artikla);

45.   kehottaa, että suhteellisuusperiaatetta sovelletaan tehokkaasti ohjelmatyöhön (31–37 artikla), arviointeihin (45 artikla), hallinnointiin, seurantaan ja valvontaan (57–73 artikla) ohjelmien koon mukaisesti; katsoo lisäksi, että näillä aloilla olisi sovellettava kaikkiin ohjelmiin yksinkertaistamista koskevaa periaatetta;

46.   panee merkille, että komissio ja jäsenvaltiot jakavat vastuun rakennerahastoista; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan vuosittain ilmoituksen, jossa ne vakuuttavat, että Euroopan unionin veronmaksajien rahoja on käytetty laillisesti ja avoimesti; pyytää, että jäsenvaltioiden valtiovarainministerit allekirjoittavat kyseiset ilmoitukset; katsoo, että komission olisi määriteltävä selkeästi, mitä se tarkoittaa "säännönvastaisuudella" jäsenvaltioiden laatimien ilmoitusten yhteydessä;

47.   kehottaa säilyttämään suhteellisissa valvontajärjestelmissä ehdotetut rajoitukset (yhteisrahoitusosuus kustannuksista enintään 33 prosenttia ja 250 miljoonaa euroa), joiden puitteissa komissio ei sovella järjestelmällistä valvontaa; ja kehottaa kuitenkin ottamaan huomioon eri rahastojen erityispiirteet (73 artikla);

48.   torjuu kaikki muutokset ehdotettuihin ennakkomaksumääriin (81 artikla);

49.   torjuu kaikki rakennerahastojen N+2-sääntöön kohdistuvat sellaiset heikentämispyrkimykset, jotka eivät liity jo ehdotettuun joustavuuteen suurhankkeiden kohdalla, koska tämän säännön edut ovat käyneet ilmi kuluvan ohjelmakauden aikana sen tehokkuudessa parantaa varojen tehokasta käyttöä (93 artikla); kehottaa kuitenkin sallimaan entistä suuremman joustavuuden koheesiorahaston ollessa kyseessä;

50.   kehottaa noudattamaan suurempaa joustavuutta ja laajentamaan jäsenvaltioille ehdotettua kahden kuukauden määräaikaa, jonka kuluessa ne voivat osoittaa rahoitusoikaisun vääräksi; kehottaa soveltamaan tähän määräaikaan vaihtelevuutta, joka perustuu havaitun ongelman vakavuuteen (100 artikla);

51.   kehottaa komissiota ratkaisemaan yhteistyössä koheesiomaiden kanssa, pidetäänkö sellaisia alv-maksuja, joista ei voi saada korvausta, tukikelpoisina, ja varmistamaan näin, että kunnat voivat saada yksinkertaisesti varoja rahastoista;

52.   torjuu kaikki pyrkimykset hyväksyä yhteisön rahoitusosuutta laskettaessa tukikelpoisiksi menoja, jotka eivät liity investointeihin, kuten asumiskustannukset; katsoo kuitenkin, että kustannukset, jotka liittyvät yhteiskunnan tukemien asuntojen kunnostamiseen energian säästämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi, olisi sisällytettävä tukikelpoisiin menoihin;

53.   torjuu kaikki pyrkimykset pienentää lähentymisalueille tarkoitettua valtiontuen enimmäismäärää, mukaan lukien tilastovaikutuksen alaiset alueet; kehottaa näin ollen kohtelemaan tasaveroisesti kaikkia alueita, joita lähentymistavoite koskee, tukisääntöjen suhteen ja soveltamaan niihin EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohtaa; kehottaa lisäksi noudattamaan asteittaista tuen enimmäismäärien siirtymäaikaa luonnonhaitoista kärsivien alueiden osalta; korostaa, että on edelleen otettava huomioon alueelliset erot ja kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonhaittoihin ja maantieteellisiin haittoihin sovellettaessa valtiontukea lähentymistavoitteen ulkopuolisiin alueisiin;

54.   kehottaa puhemiestä vaatimaan lisäneuvotteluja neuvoston kanssa työjärjestyksen 75 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

55.   kehottaa puhemiestä toimittamaan tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

(1) EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 1000.
(2) EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1.
(3) EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1.


Koheesiorahasto
PDF 203kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi koheesiorahastosta (KOM(2004)04942004/0166(AVC))
P6_TA(2005)0278A6-0178/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi (KOM(2004)04942004/0166(AVC))(1),

–   ottaa huomioon neuvoston EY:n perustamissopimuksen 161 artiklan,

–   ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevästä kolmannesta kertomuksesta(2),

–   ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman politiikan haasteista ja rahoitusmahdollisuuksista laajentuneessa unionissa 2007–2013(3) ja aluekehitysvaliokunnan lausunnon samasta aiheesta sekä rahoitusnäkymiä 2007–2013 koskevan komission tiedonannon (KOM(2004)0487),

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä (KOM(2004)04922004/0163(AVC))(4),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan väliaikaisen mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A6-0178/2005),

1.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan huomioon seuraavat suositukset, joissa parlamentti

   i) toteaa, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion on säilyttävä keskeisenä ja perustavanlaatuisena tekijänä Euroopan yhdentymistä määriteltäessä; toteaa näin ollen, että koheesiorahaston avulla on jatkossakin toteutettava unionin tavoitetta jäsenvaltioiden välisen koheesion ja yhteisvastuun edistämisestä;
   ii) pyytää, että aina viitattaessa uuden kauden aikana taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon viitattaisiin lisäksi myös alueelliseen koheesioon ja että erityistä huomiota kiinnitettäisiin tämän uuden käsitteen kehittämiseen;
   iii) katsoo, että olisi löydettävä poliittinen ratkaisu niitä unionin alueita varten, jotka jäävät tulevaisuudessa tuen ulkopuolelle laajentumisen seurauksena;
   iv) kannattaa koheesiorahaston tavoitteita ja pääasiallisia keinoja niiden toteuttamiseksi sellaisina kuin komissio niitä ehdottaa;
   v) kehottaa tukemaan koheesiorahaston rahoituspuitteiden kasvattamista (kaudelle 2000–2006 määritellyistä) 18 miljardista eurosta 62,99 miljardiin euroon ja määrärahojen tasapainoista jakamista tukikelpoisten alojen, eli ympäristön ja liikenteen infrastruktuurien, välillä siten, että koheesiorahaston tukiin liittyy tiettyä joustoa;
   vi) täsmentää, että koheesiorahastosta annetussa ehdotuksessa asetukseksi (KOM(2004)0494) olevat määrärahat koskevat yksinomaan varainhoitovuodesta 2007 alkavaa kautta, ja ne ovat pelkästään suuntaa-antavia siihen saakka, kunnes vuoden 2007 ja sitä seuraavien vuosien rahoitusnäkymistä päästään yksimielisyyteen;
   vii) katsoo, että seuraavien rahoitusnäkymien hyväksymisen jälkeen komissio vahvistaa asetusehdotuksessa olevat määrät tai tarvittaessa antaa mukautetut määrät Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäviksi varmistaen siten, että enimmäismääriä noudatetaan;
   viii) korostaa ohjelmatyön strategista ja ensisijaista ulottuvuutta koheesiopolitiikan tehokkuuden lisäämiseksi;
   ix) palauttaa mieliin Euroopan parlamentin roolin kyseisen alan talousarviosta päätettäessä ja korostaa sitä;
   x) pyytää neuvostoa ja komissiota ottamaan rahoitusselvityksiin (varainhoitoasetuksen 3 artiklan mukaisesti) komission ehdottaman maksusitoumusmäärärahojen vuotuisen jaon;
   xi) pyytää kohentamaan ja selkeyttämään koheesiorahaston talousarvion esittämistä erottamalla asetusehdotuksen 2 artiklassa tarkoitettujen kolmen osaston budjettikohdat;
   xii) palauttaa mieliin, että koheesiorahasto on varainhoitoasetuksen alainen, ja vaatii näin ollen varainhoitoasetuksen noudattamista;
   xiii) kehottaa komissiota muuttamaan asetusehdotuksen 2 artiklan 1 kohtaa seuraavasti:"
sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 884/2004/EY;"
   xiv) katsoo, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lisäksi hankkeita, joilla parannetaan alueellisia verkkoja ja niiden turvallisuutta ja toimintakykyä, olisi hyväksyttävä koheesiorahastosta tuettavien hankkeiden piiriin;
   xv) kehottaa sisällyttämään rannikkolaivaliikenteen, meriyhteydet ja syrjäisimpien alueiden ja pienten saarten poikittaisyhteydet koheesiorahastosta tuettaviin liikenteen osa-alueisiin;
   xvi) pyytää komissiota muuttamaan asetusehdotuksen 2 artiklan 3 kohtaa seuraavasti:"
kestävää kehitystä edistävät alat, joissa on selkeä ympäristöulottuvuus, kuten energiatehokkuus ja uudistuvat energialähteet, sekä muuhun kuin Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyvät liikennehankkeet, moottoriteitä tai pääteitä vastaavat Euroopan laajuisia verkkoja yhdistävät osuudet, rautatiet (liikkuva kalusto mukaan lukien), joki- ja meriliikenneväylät, multimodaalinen liikenne ja sen yhteentoimivuus, maantie- ja lentoliikenteen määrien hallinta, puhdas kaupunkiliikenne ja joukkoliikenne (liikkuva kalusto ja linja-autoliikenteen tieinfrastruktuuri mukaan lukien)."
   xvii) kehottaa sisällyttämään asetusehdotuksen 2 artiklaan selvän viittauksen vammaisiin henkilöihin ja pyytää, että koheesiorahastosta rahoitettavissa hankkeissa tarjotaan myös mahdollisuus kaikenlaisten rajojen ja esteiden poistamiseen;
   xviii) xviii) katsoo, että lopullisella rahoitussopimuksella on varmistettava, että EU kykenee vastaamaan aikamme poliittisiin haasteisiin, joista tärkein on koheesiopolitiikan uudistaminen; näin ollen 0,41 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantulosta on asianmukainen osuus;
   xix) katsoo, että rahastosta myönnettävän rahoitustuen keskeyttäminen kokonaan tai osittain EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti on tehtävä neuvoston erityisellä päätöksellä eikä automaattisesti, kuten asetusehdotuksessa esitetään;
   xx) kehottaa varmistamaan johdonmukaisuuden koheesiorahastosta rahoitettavien hankkeiden ja muista yhteisön ohjelmista rahoitettavien hankkeiden välillä etenkin silloin, kun on kyse Natura 2000 -ohjelmasta;
   xxi) panee tyytyväisenä merkille, että tuki kattaa nyt myös energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian, sillä niiden soveltamispotentiaali on suuri asianomaisissa maissa ja niistä saatavat hyödyt, mukaan lukien ilman laadun parantuminen, uusien työpaikkojen luominen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paraneminen, ovat Euroopan unionin edun mukaisia;
   xxii) toteaa, että yleisasetusehdotuksen (KOM(2004)0492) 38–40 artiklassa käsiteltäviä suurhankkeita koskevat säännöt olisi selkeästi liitettävä koheesiorahastosta annettavaan asetusehdotukseen avoimuuden lisäämiseksi;
   xxiii) xxiii) pyytää lisäksi, että asetusehdotukseen sisällytettäisiin selkeästi teknisen avun rahoitus (tutkimukset, arvioinnit, asiantuntijaraportit, tilastot), josta säädetään yleisasetusehdotuksen 43 artiklassa;
   xxiv) korostaa tarvetta ottaa käyttöön joustolauseke, johon liittyy tehokas valvontajärjestelmä ja joka koskee asetusehdotuksen 3 artiklan 3 kohdassa säädettyä maan hankintaa koskevien menojen sulkemista tukikelpoisuuden ulkopuolelle, kun näiden menojen määrä on yli 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, jotta mahdollistettaisiin hankkeen toteuttaminen siinä tapauksessa, että tämä osuus on riittämätön ja saattaa hankaloittaa hankkeen toteutusta; katsoo kuitenkin, että yhteiskunnan tukemien asuntojen uusimisesta aiheutuvien kulujen olisi oltava tukikelpoisia, kun niillä pyritään saamaan aikaan energiasäästöjä, suojelemaan ympäristöä ja täyttämään sosiaalisen koheesion tavoite;
   xxv) kehottaa lopettamaan rahoituksen hankkeilta, jotka ovat EU:n ympäristölainsäädännön vastaisia;
   xxvi) pyytää komissiota laatimaan ohjelmatyövaiheessa luettelon suuntaa-antavista ensisijaisista tavoitteista hankkeiden tulosten arvioimiseksi, etenkin laadun ja yhteisön rahoituksen tehokkuuden varmistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi kaikilla koheesiorahastosta tuetuilla alueilla;
   xxvii) xxvii) pyytää komissiota ottamaan käyttöön palkkiojärjestelmän periaatteen, jotta parhaiten suoriutuvien jäsenvaltioiden edistys palkittaisiin ja jotta rahoitettuja hankkeita ja niiden kustannustehokkuutta voitaisiin arvioida paremmin ja edistää niiden innovaatiota ja kestävää kehitystä;
   xxviii) xxviii) katsoo, että olisi hyödyllistä vahvistaa toimia, joiden avulla kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset toteuttavat koheesiorahaston tukitoimia; tällaisia toimia ovat erityiset liitännäistoimet ja hyvien toimintatapojen soveltaminen;
   xxix) kannattaa määrärahojen vapauttamista koskevan säännön (niin sanottu N+2-sääntö) soveltamista koheesiorahastoon; pyytää kuitenkin, että uuden ohjelmakauden kolmen ensimmäisen vuoden ajan sitä sovelletaan joustavasti;
   xxx) kehottaa komissiota ottamaan huomioon koheesiotukikelpoisten syrjäisten jäsenvaltioiden ja saarijäsenvaltioiden erityisominaisuudet, sillä nämä kärsivät luonnonhaitoista ja väestörakenteen ongelmista, jotka johtavat vaikeuksiin ja eroavuuksiin kehityksen tasolla;

2.   kehottaa puhemiestä pyytämään käsittelyn jatkamista neuvoston kanssa työjärjestyksen 75 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja käynnistämään tarvittaessa neuvoston kanssa työjärjestyksen 56 artiklan mukaisen, vuonna 1975 annetulla yhteisellä julistuksella asetetun neuvottelumenettelyn;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 1000.
(3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0224.
(4) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Euroopan aluekehitysrahasto ***I
PDF 385kWORD 131k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta (KOM(2004)0495 – C6-0089/2004 – 2004/0167(COD))
P6_TA(2005)0279A6-0184/2005

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0495)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, 162 artiklan ja 299 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0089/2004),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 160 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kalatalousvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0184/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. heinäkuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2005 antamiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta

P6_TC1-COD(2004)0167


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 162 artiklan ensimmäisen kohdan ja 299 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Perustamissopimuksen 160 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen yhteisössä. Näin ollen EAKR pyrkii vähentämään eri alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä, mukaan luettuina maaseutu- ja kaupunkialueet, teollisuuden muutosprosessissa olevat alueet ja vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivät alueet, harvaan asutut alueet, raja- ja vuoristoalueet ja saaret.

(2)  Rakennerahastoja ja koheesiorahastoa yhteisesti koskevat säännökset vahvistetaan [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa] asetuksessa (EY) N:o .../2005(5). On tarpeen vahvistaa erityiset säännökset siitä, mitä toimia EAKR:sta voidaan rahoittaa mainitussa asetuksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

(3)  EAKR:n tukitoimet olisi toteutettava osana koheesiopolitiikkaa koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa, jolla varmistetaan, että tuki keskitetään entistä paremmin yhteisön ensisijaisiin tavoitteisiin ja pyritään käsittelemään alueiden välisten kehityserojen perussyitä erityisesti muita heikommassa asemassa olevilla alueilla.

(4)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, ettei Euroopan aluekehitysrahaston ja muiden rakennerahastojen täytäntöönpanon eri vaiheissa ja etenkään myönnettäessä niihin pääsyä esiinny sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

(5)  Asetuksessa (EY) N:o .../2005 säädetään, että menojen tukikelpoisuussäännöt määritetään kansallisella tasolla, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä. Näistä poikkeuksista olisi siksi säädettävä EAKR:n osalta.

(6)  EAKR:sta tuettavien toimien tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano edellyttää hyvää hallintotapaa ja kaikkien asianosaisten kumppanien – alueellisten, sosioekonomisten ja ympäristöalan toimijoiden, erityisesti alueiden välisten ja alue- ja paikallisviranomaisten – yhteistyötä ja osallistumista ohjelmatyön kaikkiin vaiheisiin: valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. Tarvittaessa vahvistetaan alueellisten ja paikallisten viranomaisten yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(7)  EAKR voi rahoittaa asetuksen (EY) N:o .../2005 43 ja 44 artiklassa tarkoitetun teknisen avun yhteydessä julkishallinnon ja muiden asianosaisten alueellisten toimijoiden, kuten hallituksista riippumattomien järjestöjen, vaaleilla valittujen edustajien yhdistysten, työmarkkinajärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen tarvitsemia valmistelu- ja seurantatoimia, hallinnollisia ja teknisiä tukitoimia, arviointi-, tarkastus- ja valvontatoimia.

(8)  Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999(6) 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetystä Urban-yhteisöaloitteesta ja tavoitteeseen 2 kuuluvista vaikeassa asemassa olevilla kaupunkialueilla toteutetuista toimista saatujen kokemusten ja niiden vahvuuksien perusteella olisi korostettava kaupunkeja koskevaa ulottuvuutta, mukaan lukien kaupunkien kestävään kehittämiseen tehtäviä investointeja, sisällyttämällä tämän alan toimenpiteet EAKR:sta osarahoitettaviin toimenpideohjelmiin. Tärkeässä asemassa ovat tällöin paikalliset kehitys- ja työllisyysaloitteet sekä niihin liittyvät innovointimahdollisuudet.

(9)  Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä EAKR:sta myönnetyn tuen täydentävyyteen ja johdonmukaisuuteen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o .../2005(7)mukaisesti ja Euroopan kalatalousrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o .../2005(8) mukaisesti myönnetyn tuen kanssa. EAKR:sta osarahoitettavilla ohjelmilla olisikin tuettava maaseudun talouden monipuolistamista, maaseudun kulttuurillista ulottuvuutta, matkailun kehittämistä ja kalastuksesta riippuvaisten alueiden monipuolistamista perinteisen toiminnan ulkopuolelle sekä kestävien työpaikkojen luomista ja tällaisten alueiden taloudellisen ja sosiaalisen vetovoiman parantamista.

(10)  On tarpeen varmistaa, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) koskevissa EAKR:n tukitoimissa otetaan huomioon Santa Maria de Feirassa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa hyväksytyn pieniä yrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpano ja tuetaan sitä.

(11)  On suotavaa laajentaa lähentymistavoitteen tuen piiriin kuuluvia keinoja ja aloja ottamalla käyttöön uusi pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva avustusjärjestelmä ja uusi lähestymistapa aluekehitykseen asettamalla kokonaan julkisista varoista rahoitetun tutkimuksen tulokset maksutta pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön.

(12)  EAKR ja seitsemäs puiteohjelma(9) on myös sovitettava paremmin yhteen.

(13)  Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota liittämällä poikkeuksellisesti EAKR:n toiminta-alaan joidenkin alojen niiden rakenteellisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta johtuvien lisäkustannusten, joihin liittyy vielä niiden syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä niiden talouden riippuvuus muutamista harvoista tuotteista, jotka kaikki ovat tekijöitä, joiden pysyvyys ja kasaantuminen haittaavat niiden kehitystä ja pääsyä sisämarkkinoille, tasoittamiseen tarkoitetun toimintatuen rahoitus perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(14)  EAKR:n olisi kiinnitettävä huomiota suurille markkinoille pääsyyn ja niiden syrjäisyyteen liittyviin ongelmiin, joista Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjassa olevassa pöytäkirjassa nro 6 tarkoitetut erittäin harvaan asutut alueet kärsivät. EAKR:n olisi kiinnitettävä huomiota myös tiettyjen saarten, vuoristoalueiden, raja-alueiden ja harvaan asuttujen alueiden erityisongelmiin, jotka johtuvat niiden maantieteellisestä sijainnista ja hidastavat niiden kehitystä, jotta voitaisiin tukea näiden alueiden itsenäistä ja kestävää kehitystä.

(15)  EAKR:n olisi jatkettava uusia jäsenvaltioita koskevien yhteyksien kehittämistä Euroopan laajuisten verkkojen yhteydessä pyrkien erityisesti vahvistamaan taloussuhteita.

(16)  EAKR:n olisi varmistettava yhteisvaikutus Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston tukitoimien kanssa. Sen olisi varmistettava myös täydentävyys ja johdonmukaisuus yhteisön muiden politiikkojen kanssa.

(17)  On tarpeen antaa Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen toimenpideohjelmiin liittyvää ohjelmatyötä, hallinnointia, seurantaa ja valvontaa koskevat erityissäännökset ja taata niiden täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden yhteisön toimien, erityisesti naapuruuspolitiikan kanssa.

(18)  Tarvittaessa on tarpeen tukea yhteisön naapurimaiden kanssa toteutettavaa tehokasta rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden naapureina olevien jäsenvaltioiden rajaseutualueiden kehitystä voidaan tukea tehokkaasti. Samoin on varmistettava, että unionin kyseisten raja-alueiden mahdollisuudet ja oikeudet eivät huonone aiempaan nähden eivätkä EU:n sisärajojen alueisiin verrattuna. Tästä syystä on asianmukaista sallia poikkeuksellisesti, että EAKR:sta tuetaan kolmansien maiden alueilla toteutettavia hankkeita, kun niistä on hyötyä yhteisön alueiden rajat ylittävän yhteistyön kannalta. Lisäksi on tarpeen varmistaa rahoitusresurssien asianmukainen jakautuminen Euroopan alueiden välistä yhteistyötä koskevan tavoitteen valtioiden välisten ja rajat ylittävien lohkojen välillä. Rajat ylittävä lohko edellyttää erityishuomiota, sillä unionin rajat ovat laajentuneet huomattavasti ja monet kehityksessä jälkeen jääneistä alueista ovat rajaseutualueita.

(19)  Euroopan aluekehitysrahastosta 12 päivänä heinäkuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1783/1999(10) olisi kumottava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tehtävät, sen toiminta-ala [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o .../2005 3 artiklassa määriteltyjen lähentymistä, alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta sekä Euroopan alueiden välistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden suhteen samoin kuin menolajien tukikelpoisuus.

Asetuksessa annetaan erityissäännökset kaupunki- ja maaseutualueiden, kalastuksesta riippuvaisten alueiden, syrjäisimpien alueiden, saarialueiden, raja-alueiden, vakavista ja pysyvistä luonnonhaitoista tai väestöongelmista kärsivien alueiden sekä vuoristoalueiden kohtelusta.

Siinä annetaan myös Euroopan alueiden välistä yhteistyötä koskevat erityissäännökset erityisesti ohjelmatyön, täytäntöönpanon, hallinnoinnin, seurannan ja valvonnan osalta.

2 artikla

Tarkoitus

EAKR osallistuu taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion lujittamiseen tähtäävien tukitoimien rahoitukseen Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian yhteydessä käsitelläkseen alueiden sisäisten ja alueiden välisten kehityserojen syitä ja tukeakseen aluetalouden rakenteellista kehittämistä ja mukauttamista, johon kuuluu myös taantuvien teollisuusalueiden uudistaminen.

Tällä tavoin EAKR osallistuu toimien toteuttamiseen yhteisön ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti. Näiden ensisijaisten tavoitteiden yksityiskohdat määritetään alueellisten ja paikallisten kumppaneiden kanssa toimenpideohjelmien ja kansallisten sääntöjen mukaisesti, ja niihin kuuluvat erityisesti:

   a) tarve lujittaa kilpailukykyä innovatiivisella suhtautumisella alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen tarkoituksena luoda kestäviä työpaikkoja, edistää sosiaalista osallisuutta ja miesten ja naisten tasa-arvoa ja toteuttaa ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia parannuksia yhteisön ympäristö- ja sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanon avulla;
   b) tarve poistaa vammaisten henkilöiden kohtaamia esteitä hyödykkeiden ja palveluiden saannissa rakennetuilla alueilla takaamalla, että mahdollisuus niiden saantiin on ehtona kaikissa rahastojen tukea saavissa hankkeissa.

3 artikla

Toiminta-ala

1.  EAKR:n tuki keskitetään tiettyihin temaattisiin toimintalinjoihin. Kunkin toimintalinjan mukaisesti rahoitettavien toimien tyyppi ja laajuus vaihtelevat lähentymistä, alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta sekä Euroopan alueiden välistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden luonteen perusteella 5, 6 ja 7 artiklan mukaisesti.

2.  EAKR osallistuu seuraavien rahoitukseen:

   a) erityisesti niihin pk-yrityksiin kohdistetut tuottavat investoinnit, jotka edistävät työpaikkojen luomista ja säilyttämistä;
   b) infrastruktuurit;
   c) muut kehittämis- ja työllisyysaloitteet, jotka koostuvat yrityspalveluista, rahoitusvälineiden kehittämisestä (riskipääoma-, laina- ja takuurahastot sekä paikalliset kehitysrahastot), korkotuista, lähipalveluista, yhteisistä paikallisista aloitteista, kokemusten verkottamisesta ja yhteistyöstä sekä synergisestä kokemustenvaihdosta alueiden, kaupunkien ja asianomaisten sosioekonomisten ja ympäristöalan toimijoiden välillä;
   d) pk-yritysten kasvu- ja työllisyysdynamiikka (yritysten toiminta-alat, kuten perustaminen, yritysten luovuttaminen, yritysten dynamiikka, vienti ja osaamisen kehittäminen);
   e) asetuksen (EY) N:o .../2005 43 ja 44 artiklassa tarkoitettu tekninen apu.

4 artikla

Tasapainoinen ja kestävä aluekehitys

Aluekehityksellä tarkoitetaan kestävien elin- ja työskentelyolojen säilyttämistä, kehittämistä ja, tarvittaessa, mukauttamista alueilla.

5 artikla

Lähentyminen

Lähentymistavoitteen osana EAKR:n tuki keskitetään kestävän ja yhdennetyn alueellisen ja paikallisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseen kaupungeissa ja maaseudulla valjastamalla alueiden oma kapasiteetti tähän tarkoitukseen ja lujittamalla sitä sellaisin ohjelmin, joilla pyritään nykyaikaistamaan ja monipuolistamaan alueellisia ja paikallisia taloudellisia, hallinnollisia ja sosiaalisia rakenteita ja luomaan kestäviä työpaikkoja ensisijaisesti seuraavilla aloilla:

1)   alueellinen innovointi, mukaan luettuna alueellisten ja paikallisten institutionaalisten, sosiaalisten ja taloudellisten toimijoiden toimintakyvyn vahvistaminen ja julkishallinnon, kehittämiselinten ja rahoituslaitosten uudenaikaistaminen;

2)   tutkimus ja teknologian kehittäminen (TTK), innovaatio ja yrittäjyys mukaan luettuina alueellisen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen valmiuksien vahvistaminen, ja niiden integrointi eurooppalaiseen tutkimusalueeseen alueiden välisten teknologiakuilun pienentämiseksi.

TTK-tuki pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset), teknologian siirron tukeminen, erityisesti pk-yritysten ja yliopistojen sekä kansalaisjärjestöjen ja tutkimus- ja teknologiakeskusten välisten yhteyksien parantaminen, yritysverkostojen, yksityisten ja julkisten kumppanuuksien ja klusterien kehittäminen, yritys- ja teknologiapalvelujen tarjoaminen pk-yritysten ja mikroyritysten ryhmille, yrittäjyyden edistäminen ja innovaatiorahoituksen tarjoaminen pk-yrityksille ja mikroyrityksille uusien rahoitusvälineiden avulla.

Tuki talouden alueellisen tuen perinteisille välineille, joita ovat esimerkiksi yritysten perustamisen kohdennettu tukeminen ja yritysten investoinnit, jotka ulottuvat pk-yrityksiä laajemmalle, sekä talousinfrastruktuurin luominen ja laajentaminen. Erityisesti olisi pyrittävä parantamaan pk-yritysten, mikroyritysten ja käsiteollisuusyritysten asiantuntemusta, toimintakapasiteettia ja niiden järjestöjen edustavuutta.

Kokonaan julkisista varoista yhteisön talousarvion tai kansallisten tutkimuslaitosten kautta rahoitetut tutkimustuotteet, joita ei vielä ole patentoitu ja joita voidaan tarjota pk-yrityksille maksutta edellyttäen, että tutkimustulokset muutetaan suoraan innovatiivisiksi teollisuushyödykkeiksi; tiedonvaihdon tukemiseksi ilman uuden asiantuntemuksen kehittämisen tarvetta tulisi olla mahdollista käyttää alueellista tai kansallista "tietovoucheria" yleisenä välineenä;

3)   tietoyhteiskunta, mukaan luettuna sisällön, palvelujen ja sovellusten kehittäminen paikallisella tasolla, julkisten verkkopalvelujen saatavuuden parantaminen ja kehittäminen, pk-yrityksille suunnatut palvelut sekä tuki tieto- ja viestintätekniikan omaksumiseksi ja sen käytön tehostamiseksi tai uusien ideoiden hyödyntämiseksi;

4)   paikalliset työllisyys- ja kehittämisaloitteet: paikallisia palveluja tarjoavien rakenteiden tukeminen uusien työpaikkojen luomiseksi lukuun ottamatta Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavia toimia;

5)   miesten ja naisten tasa-arvon edistäminen esimerkiksi edistämällä yritysten perustamista, toteuttamalla naisyrittäjiin kohdistettuja erityistoimia uusien ideoiden taloudellisen hyödyntämisen helpottamiseksi, tukemalla uusia yliopistojen ja olemassa olevien yrityksien perustamia yrityksiä ja tukemalla perhe-elämän ja työn yhteensovittamista helpottavia infrastruktuureita ja palveluita;

6)   ympäristö, johon kuuluvat jätehuoltoon, vesihuoltoon ja veden laatuun, vesitoimitusten varmuuteen, yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(11) täytäntöönpanoon, kaupunkien jätevesien käsittelyyn ja ilman laatuun liittyvät investoinnit, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen, saastuneiden jätteiden poisheittämisen estäminen, saastuneiden alueiden ja maan kunnostaminen, biologisen monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun edistäminen, infrastruktuurin kehittämisen edistäminen Natura 2000 -ohjelman täytäntöön panemiseksi, pk-yritysten tukeminen kestävien tuotantotapojen edistämiseksi ottamalla käyttöön kustannustehokkaat ympäristöjärjestelmät samoin kuin kehittämällä ja käyttämällä saastumista ehkäiseviä tekniikoita;

7)   muunto, mukaan luettuina vanhojen jätteiden selvittäminen, sotilaskäytössä olleiden alueiden saneeraus ja niiden ottaminen jälleen siviilikäyttöön, niiden ennallistaminen tai metsittäminen, torjunta-aineiden eliminointi, kasarmirakennusten ja -alueiden uudelleenrakentaminen ja nykyaikaistaminen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurillisen elvyttämisen mahdollistamiseksi ottaen huomioon niiden lähialueet ja tässä yhteydessä etenkin pk-yritysten tukeminen;

8)   riskien ehkäiseminen, johon kuuluvat luonnosta ja teknologiasta aiheutuvien riskien ehkäisemiseen ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien kehittäminen ja täytäntöönpano;

9)   matkailu ja kulttuuri, mukaan luettuina luonnon- ja kulttuurivarojen hyödyntämisen edistäminen keinona kehittää kestävää matkailua, fyysisen perinnön ja kulttuuriperinnön vaaliminen ja kehittäminen talouskehityksen tukemiseksi, matkailupalvelujen parantaminen uusien korkeamman lisäarvon palvelujen tarjoamiseksi ja uusiin, kestävämpiin matkailun muotoihin siirtymisen helpottaminen;

10)   kriisien koettelemien kaupunkien ja niiden lähialueiden taloudellinen ja sosiaalinen elvyttäminen: kokonaismenettelyt, jotka koskevat kestävää kehitystä kriisien koettelemilla kaupunkialueilla sekä keskuksina toimivissa keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa samoin kuin niiden lähialueilla sekä kaupunkien ja niitä ympäröivän alueen suhteen elvyttäminen julkisiin peruspalveluihin liittyvien toimintojen osalta;

11)   liikenteen alan investoinnit, mukaan luettuina Euroopan laajuiset verkot, Euroopan laajuiset mittavat tekniset ja logistiset hankkeet, teiden rakentaminen ja parantaminen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rungon ulkopuolella, ottaen huomioon tavoite luoda yhteyksiä saarille, maaseudulle, kauttaaltaan maan ympäröimille ja muuten etäisille alueille sekä tällaisten alueiden ja yhteisön ydinalueiden välille ja puhdasta, kestävää kaupunkiliikennettä koskevat yhdennetyt kaupunkien laajuiset strategiat, joilla pyritään parantamaan matkustaja- ja tavaraliikenteen palvelujen saatavuutta erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta ja niiden laatua eri kuljetusmuotojen välisen tasapainon parantamiseksi, intermodaalijärjestelmien edistämiseksi ja ympäristövaikutusten sekä liikenneonnettomuuksien määrän vähentämiseksi, mikä koskee ympäristön melua ja hienojakoisen pölyn aiheuttamaa kuormitusta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa;

12)   energia, mukaan luettuina Euroopan laajuiset verkot, joilla pyritään parantamaan toimitusvarmuutta ja laatua, turvaamaan työpaikat, toteuttamaan sisämarkkinat ja ottamaan ympäristökysymykset huomioon, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden kehittäminen;

13)   koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alan erityisesti nuorille ja naisille suunnatut investoinnit, joilla pyritään parantamaan alueiden houkuttavuutta ja elämänlaatua, elvyttämään tuotantojärjestelmiä ja tukemaan taitojen ja elinikäisen oppimisen edistämistä, myös uutta teknologiaa soveltamalla;

14)   terveys, mukaan luettuina terveydenhuollon kehittämistä ja parantamista, sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyspalveluiden saannin helpottamista koskevat investoinnit, joilla pyritään edistämään aluekehitystä ja elämänlaatua alueilla;

15)   pk-yrityksille tarkoitettu suora investointituki työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi;

16)   yleinen turvallisuus alueellisen taloudellisen toiminnan helpottamiseksi investoimalla tekniikkaan ja tiedotuskampanjoihin, joilla pyritään ehkäisemään rikollisuuden levittäytymistä talouselämään ja edistämään lainkuuliaisuutta;

17)   pk-yritysten, mikroyritysten ja käsiteollisuusyritysten järjestöjen ja yhteyselinten rakenteen, vaikutusvallan ja edustavuuden parantaminen;

18)   suorat investointituet, jotka kohdistuvat erityisesti korkealaatuisiin puhtaisiin teknologioihin ja joilla pyritään järjestämään uudelleen raskasta teollisuutta alueilla, jotka ovat vasta äskettäin siirtyneet markkinatalouteen.

6 artikla

Alueellinen kilpailukyky, työllisyys ja sosiaalinen osallisuus

Alueellisen kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden tavoitteen osana EAKR:n yhteydessä otetaan huomioon seitsemännen puiteohjelman tavoitteet ja siitä saatava tuki keskitetään alueellisten taloudellisen ja kestävän kehityksen strategioiden mukaisesti seuraaviin toimintalinjoihin, vaikka säilytetäänkin tietty joustavuus siirtymävaiheessa oleville alueille:

1)   innovaatio ja osaamistalous tukemalla alueellisiin innovaatiojärjestelmiin johtavien alueellisten innovaatiostrategioiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa ja erityisesti seuraavia toimia, joilla voidaan pienentää teknologiakuilua, paikalliset tarpeet huomioon ottaen, ja erityisesti:

   a) suoraan alueen taloudellisiin kehittämistavoitteisiin ja työttömyyden ja köyhyyden torjuntaan yhteydessä olevan alueellisen TTK- ja innovaatiokapasiteetin edistäminen erityisesti tukemalla teollisuuden tai teknologian alan osaamiskeskuksia, edistämällä teollista tutkimusta ja teknologian kehittämistä, pk-yrityksiä ja teknologian siirtoa, kehittämällä tulevan teknologian ennakointia ja innovaatiota edistäviä politiikkoja koskevaa kansainvälistä esikuva-analyysiä (benchmarking) sekä tukemalla yritysten välistä yhteistyötä ja yhteisiä TTK- ja innovaatiopolitiikkoja;
   b) innovaatiotoiminnan ja nykyaikaistamisen kannustaminen pk-yrityksissä, erityisesti lisäämällä suoria investointeja, edistämällä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöverkostoja, pk-yritysten verkostoja ja klustereita, parantamalla rahoituksen ja lainojen saantia ja helpottamalla pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää edistyneitä yritystukipalveluja sekä tukemalla puhtaampien innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä ja erityisillä toimenpiteillä ja toimintasuunnitelmilla, joiden tarkoituksena on kannustaa innovointia erittäin pienissä yrityksissä;
   c) välittömämmän yhteyden luominen tiedon ja työllisyyden välille, jotta nuorille opiskelijoille voidaan tarjota koulutusohjelmia, jotka ovat sidoksissa todellisiin työllistymismahdollisuuksiin yrityksissä;
   d) paikalliseen kehitykseen ja työllisyyden kehittämiseen mitoitetun infrastruktuurin hankkiminen;
   e) yrittäjyyden edistäminen helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä, sosiaalitalouden ja paikallisen kehityksen elvyttämiseen tarkoitetut innovatiiviset toimet mukaan lukien, sekä tukemalla korkeakouluja, teknisiä ja ammatillisia oppilaitoksia, oppisopimuslaitoksia, yliopistoja ja olemassa olevia yrityksiä uusien yritysten luomisessa;
   f) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tukeminen tuotteiden ja palvelujen tuotannossa;
   g) uusien rahoitusvälineiden luominen edistämään investointipääoman ja yrityshautomoiden avulla pk-yritysten TTK-kapasiteettia ja kannustamaan yrittäjyyteen sekä uusien yritysten, erityisesti tietointensiivisten pk-yritysten, perustamiseen;
   h) toimintasuunnitelmien laatiminen erittäin pienten yritysten, mikroyritysten ja käsiteollisuusyritysten perustamisen, elvyttämisen, kehittämisen sekä uudenaikaistamisen tukemiseksi;
   i) pk-yrityksille tarkoitettu suora investointituki työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi.

2)   ympäristö ja riskien ehkäiseminen ja erityisesti seuraavat toimet:

  a) investointien kannustaminen:
   saastuneiden, ennen teollisessa käytössä olleiden sekä rappeutuneiden alueiden ja maan kunnostamiseen;
   kaupunkien viheralueiden kehittämiseen sekä maaseutualueiden kestävän kehittämisen ja toiminnan monipuolistamisen edistämiseen;
   biologiseen monimuotoisuuteen ja Natura 2000:een liittyvien infrastruktuurien kehittämiseen;
   kiinteiden jätteiden ja jätevesien hallintaan;
   matkailun kehittämiseen, luonnon- ja kulttuurivarojen vaalimiseen ja tehostamiseen ja korkeamman lisäarvon palvelujen edistämiseen kestävän talouskehityksen edistämiseksi.
   b) muunto, mukaan luettuina vanhojen jätteiden selvittäminen, sotilaskäytössä olleiden alueiden saneeraus ja niiden ottaminen jälleen siviilikäyttöön, niiden ennallistaminen tai metsittäminen, torjunta-aineiden eliminointi, kasarmirakennusten ja -alueiden uudelleenrakentaminen ja nykyaikaistaminen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurillisen elvyttämisen mahdollistamiseksi ottaen huomioon niiden lähialueet ja tässä yhteydessä etenkin pk-yritysten tukeminen;
   c) energiatehokkuuden ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen tehokkaiden energianhallintajärjestelmien kehittämiseksi sekä CO2-päästöjen ja muiden haitallisten päästöjen vähentämiseksi;
   d) ympäristöystävällisen julkisen liikenteen edistäminen;
   e) luonnosta ja teknologiasta aiheutuvien riskien ehkäisemiseen ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien ja toimenpiteiden kehittäminen ja toteuttaminen sekä yritysten ja kotitalouksien toiminnan ympäristövaikutusten lieventäminen;

3)   yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien liikenne- ja televiestintäpalvelujen saatavuus suurimpien kaupunkien ulkopuolella ja erityisesti seuraavat toimet:

   a) toissijaisten verkkojen vahvistaminen parantamalla yhteyksiä ensisijaisiin TEN-liikenneverkkoihin, alueellisiin rautatiekeskuksiin, lentokentille ja satamiin tai multimodaalijärjestelyihin luomalla rinnakkaiset yhteydet tärkeimpiin rautatieosuuksiin ja kehittämällä alueellisia ja paikallisia sisävesiväyliä, kabotaasiliikennettä, meriliikenneyhteyksiä pieniin saariin ja ensimmäisen ja toisen luokan lentokenttien välisiä poikittaisia lentoliikenneyhteyksiä;
   b) pk-yritysten tukeminen tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden parantamiseksi ja sen käytön tehostamiseksi luomalla perusrakenteita syrjäisimmille alueille ja edistämällä verkkoyhteyksiä, julkisten Internet-yleisöpäätteiden perustaminen ja varustaminen sekä palvelujen ja sovellusten kehittäminen ja erityisesti erittäin pienille yrityksille ja käsiteollisuusyrityksille tarkoitettujen toimintasuunnitelmien kehittäminen.

7 artikla

Euroopan alueiden välinen yhteistyö

Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen osana EAKR:n tuki keskitetään seuraaviin toimintalinjoihin:

1)   rajat ylittävien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöalan toimien kehittäminen kestävää aluekehitystä koskevien yhteisten strategioiden avulla erityisesti seuraavilla tavoilla:

   a) kannustamalla yrittäjyyttä ja erityisesti pk-yritysten, matkailun, kulttuurin sekä urheilun ja rajat ylittävän kaupan kehittämistä;
   b) kannustamalla ympäristönsuojelua ja yhteistä hallinnointia ja riskien torjumista katastrofisuojaan liittyen;
   c) kannustamalla maaseudun kestävää kehitystä;
   d) vähentämällä eristyneisyyttä liikenne-, tieto- ja viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuutta samoin kuin rajat ylittäviin vesihuolto-, jätehuolto- ja energiajärjestelmiin pääsyä parantamalla;
   e) kehittämällä yhteistyötä, infrastruktuurien kapasiteettia ja yhteistä käyttöä erityisesti terveyden, kulttuurin, urheilun ja koulutuksen aloilla;
   f) torjumalla rikollisuutta ja turvaamalla rajat;
   g) luonnonperinnön ja fyysisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja kehittäminen, joilla tuetaan talouskehitystä, kaupunkien tai maaseudun uusiutumista tai matkailua edistämällä Interregin hajautettua hallintomallia.

Lisäksi EAKR voi edistää rajat ylittävien työmarkkinoiden yhdentymistä, paikallisia työllisyysaloitteita, yhtäläisiä mahdollisuuksia, koulutusta, sosiaalista osallisuutta sekä TTK-alan henkilöresurssien ja tilojen jakamista.

2)   valtioiden välisen yhteistyön luominen ja kehittäminen, myös kahdenvälinen tai monenvälinen yhteistyö merialueiden välillä naapuruuspolitiikan toimintaohjelman mukaisella tavalla rahoittamalla yhdennettyä aluekehitystä edistäviä verkostoja ja toimia erityisesti seuraavilla aloilla:

   a) vesihuolto selkeästi monikansallisella tasolla, myös jokien valuma-alueiden, rannikkoalueiden, meren luonnonvarojen, vesipalvelujen ja kosteikkojen suojelu ja hallinto;
   b) yhteyksien parantaminen muun muassa Euroopan laajuisten verkkojen rajat ylittäviin osuuksiin tehtävien investointien avulla, kansallisiin ja valtioiden välisiin verkkoihin ja jakelualustoihin pääsyn parantaminen paikallisella ja alueellisella tasolla, kansallisten ja alueellisten järjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen ja merten moottoriteiden perustaminen ja kehittäminen sekä edistyneiden logistiikka-, tieto- ja viestintätekniikoiden tukeminen;
   c) riskien ehkäiseminen ja ilmastonmuutos, mukaan luettuina meriturvallisuuden edistäminen, tulvien ja kuivuuden estäminen samoin kuin merien ja sisävesien saastumisen torjunta sekä erityisesti rannikoiden suojeleminen eroosiolta, maanjäristyksiltä, tulivuorenpurkauksilta, lumivyöryiltä, hirmumyrskyiltä, metsäpaloilta ja aavikoitumiselta samoin kuin biologinen monimuotoisuus, ympäristönsuojelu ja kestävä energiantuotanto. Ohjelmiin voi sisältyä välineiden toimittaminen ja infrastruktuurin kehittäminen, valtioiden välisten tukisuunnitelmien laatiminen ja täytäntöönpano, yhteiset riskikartoitukset samoin kuin yhteisten välineiden kehittäminen luonnosta ja teknologiasta aiheutuvien riskien tutkimista, ehkäisyä, seurantaa ja valvontaa varten;

d)   tieteellisten ja teknologisten verkkojen, perustaminen valtioiden välisten alueiden tasapainoiseen kehitykseen liittyvillä aihealueilla ja teknologiakuilun kaventaminen, myös yliopistojen välisten verkkojen perustaminen, myötävaikuttamalla näin tehokkaasti niiden yhdistämiseen osaksi eurooppalaista tutkimusaluetta, samoin kuin tieteellisen tiedon saantiin ja TTK-alan laitosten ja kansainvälisten osaamiskeskusten väliseen teknologian siirtoon liittyvien yhteyksien luominen, valtioiden välisten konsortioiden kehittäminen TTK-resurssien jakamista varten, teknologian siirtoa harjoittavien laitosten välinen kummitoiminta (twinnig) ja TTK-alan pk-yritysten tukemiseen tarkoitettujen uusien yhteisten rahoitusjärjestelyjen kehittäminen;

   e) yrittäjyyttä ja pk-yritysten kehittämistä koskeva yhteistyö matkailu-, kulttuuri-, koulutus- ja terveysalat mukaan luettuina sekä kestävien yhteisöjen tukeminen;
   f) luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön suojelu, alueiden luonnonympäristön suojelu ja kohentaminen, luonnonrikkauksien suojelu ja kehittäminen sekä rakennetun ympäristön ja kulttuuriperinnön kohentaminen, kestävän kehityksen tehokkaiden, integroitujen, pitkän aikavälin strategioiden laatiminen ja kattavamman kuvan muodostaminen luonnonvaroista ja kulttuuriperinnöstä sekä siitä, miten ne voidaan tehokkaasti integroida valtioiden välisiin strategioihin;
   g) yhteistyö merenkulkuun liittyvien kysymysten alalla, mukaan lukien satamaverkoston luominen, merenkulkupalvelut, satamien väliset taloudelliset kytkökset sekä satamien ja niiden lähialueiden väliset kytkökset;
   h) kaupunki- ja maaseutualueiden suunnittelukysymykset, joihin sisältyy selkeä valtioiden välinen ulottuvuus Euroopan aluekehityssuunnitelmassa hahmotellulla tavalla.

3)   alueiden välisen yhteistyön kehittäminen ja aluepolitiikan tehostaminen edistämällä verkottumista ja kokemustenvaihtoa ja hankesuunnittelua alue- ja paikallisviranomaisten kesken erityisesti 6 artiklan 1 ja 2 alakohdassa samoin kuin 9, 10, 11 ja 12 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, myös koko yhteisön alueella toteutettavat yhteistyöverkkoja koskevat ohjelmat sekä tutkimuksia ja tietojenkeruuta samoin kuin yhteisön kehityssuuntausten tarkkailua ja analysointia koskevat toimet.

Verkottumishankkeita koordinoidaan yhtenäisesti koko EU:n alueella.

Olemassa oleville verkostoille, kuten ESPON, URBACT ja INTERACT, suoritetaan väliarviointi.

8 artikla

Menojen tukikelpoisuussäännöt

EAKR:sta ei rahoiteta seuraavia menoja:

a)   alv;

   b) lainojen korot;
   c) maan hankinta, kun menojen määrä on yli 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;
   d) asuminen lukuun ottamatta kuluja, jotka liittyvät julkisessa omistuksessa olevien asuntojen korjaamiseen energian säätämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi kaupunkialueiden kestävässä kehittämisessä;
   e) ydinvoimaloiden käytöstäpoisto.

II LUKU

ERITYISET SÄÄNNÖKSET ALUEELLISISTA ERITYISPIIRTEISTÄ

9 artikla

Kaupungit

1.  EAKR tukee asetuksen (EY) N:o .../2005 25 artiklan 4 kohdan a alakohdassa ja 36 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin kaupunkien kestävää kehittämistä koskeviin toimiin liittyviä yhdennettyjä strategioita, joilla edistetään osallistumista ja pyritään lujittamaan kestävää kasvua ja torjumaan kaupunkialueilla yhä useammin esiintyviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä ongelmia ja poistamaan arkkitehtonisia esteitä.

Toimilla on tarkoitus parantaa kaupunkiympäristöä kunnostamalla hylättyjä teollisuusalueita, suojelemalla ja kehittämällä historiallista ja kulttuuriperintöä, kehittämällä kulttuuripalveluja ja tarjoamalla soveltuvia toimia, joilla edistetään innovaatioita ja tietoyhteiskuntaa, yrittäjyyttä, paikallista työllisyyttä, ympäristöä ja paikallisten elintapojen kehitystä sekä tarjotaan palveluja kansalaisille ottaen huomioon väestörakenteen muuttuminen ja kestävä liikkuvuus.

2.  Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o .../2005 33 artiklan 2 kohdassa säädetään, Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen (EY) N:o .../2005 soveltamisalaan kuuluvien alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien toimenpiteiden EAKR:sta saama rahoitusosuus on 20 prosenttia mainitun toimintalinjan osalta.

10 artikla

Maaseutualueet ja kalastuksesta riippuvaiset alueet

Jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten on varmistettava Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) annetun asetuksen (EY) N:o .../2005 mukaisesti ja Euroopan kalatalousrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o .../2005 mukaisesti osarahoitettujen toimenpiteiden täydentävyys ja johdonmukaisuus toisaalta keskenään ja toisaalta EAKR:sta osarahoitettujen ohjelmien kanssa.

Maaseutualueilla ja kalastuksesta riippuvaisilla alueilla myönnetty EAKR:n tuki keskitetään kestävyyden periaatetta heikentämättä toimiin, joilla pyritään ratkaisemaan näiden alueiden taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöongelmia, sekä monipuolistamiseen tarkoitettujen toimien kehittämiseen, mihin sisältyvät:

   1) yhteyksiä parantavat infrastruktuurit;
   2) televiestintäverkkojen ja -palvelujen käyttöönoton nopeuttaminen maaseutualueilla;
   3) uusien taloudellisten toimintojen kehittäminen maatalouden ja kalatalouden ulkopuolella, pienten yritysten, mikroyritysten ja käsiteollisuusyritysten perustaminen, haltuunotto ja kehittäminen mukaan lukien;
   4) kaupunkien ja maaseutualueiden välisten yhteyksien lujittaminen;
   5) kestävän matkailun ja maaseudun tarjoamien mahdollisuuksien kehittäminen;
   6) kulttuuriperinnön vaaliminen ja kulttuurielämän kehittäminen;
   7) biopolttoaineiden tuotanto ja/tai uusiutuvien energialähteiden käyttö;
   8) investoinnit energiatehokkuuteen;
   9) yrittäjyyden edistäminen ja paikalliseen työllistymiseen kannustavat toimet.

Jäsenvaltioiden ja alueiden on varmistettava asetuksen (EY) N:o .../2005 36 artiklan mukaisten toimenpideohjelmien yhteydessä maaseuturahastosta ja Euroopan kalatalousrahastosta osarahoitettujen toimien täydentävyys ja johdonmukaisuus toisaalta keskenään ja toisaalta EAKR:sta osarahoitettujen toimien kanssa niin, että samalla otetaan huomioon mainitun asetuksen 25 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaiset koordinointitoimet. Tätä varten jäsenvaltioiden, alueiden ja asianomaisten kumppanien on vahvistettava 1, 3 ja 5 kohdan mukaisia toimia koskevia toimenpideohjelmia valmistellessaan selkeät rajaamisperusteet, joita sovelletaan EAKR:sta tämän artiklan mukaisesti tai maaseuturahastosta asetuksen (EY) N:o .../2005 49 artiklan 1 kohdan a, b ja i alakohdan mukaisesti maaseutualueilla tai Euroopan kalatalousrahastosta asetuksen (EY) N:o .../2005 ... artiklan mukaisesti kalastuksesta riippuvaisilla alueilla tuettuihin toimiin. Lisäksi on säädettävä toimien aikana ja niiden jälkeen tehtävistä tarkastuksista, joilla seurataan, miten täydentävyyden ja johdonmukaisuuden tavoite toteutuu.

11 artikla

Luonnonhaitoista kärsivät alueet

Asetuksen (EY) N:o .../2005 52 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla luonnonhaitoista kärsivillä alueilla toteutettavissa EAKR:sta osarahoitettavissa alueohjelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden erityisongelmiin.

EAKR:sta rahoitetaan erityisesti investointeja, joiden tavoitteena on parantaa yhteyksiä kaikilla tasoilla, edistää ja kehittää kaikkia kestäviä, ei vain kulttuuriperintöön liittyviä vaan myös innovaatioon ja uuteen teknologiaan liittyviä taloudellisia toimintoja, jotka soveltuvat erityisen hyvin alueen erityisoloihin, edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä, elvyttävät matkailualaa ja ehkäisevät väestökatoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 ja 5 artiklan soveltamista.

12 artikla

Syrjäisimmät alueet

Asetuksen (EY) N:o .../2005 16 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun lisämäärärahan perusteella ja poiketen tämän asetuksen 3 artiklan 2 alakohdasta ja EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan mukaisesti EAKR:sta rahoitetaan sen estämiseksi, että 5 artiklassa mainituilla aloilla ja seuraavilla aloilla syntyneet lisäkustannukset haittaisivat sisämarkkinoiden loppuunviemistä, toimintatukea syrjäisimmillä alueilla, perustamissopimuksen liitteen I soveltamisalaan kuuluvia tuotteita lukuun ottamatta:

   a) tavaroiden kuljetuspalveluita ja kuljetuspalvelujen käynnistämistä koskeva tuki;
   b) varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden suureen kokoon ja huoltoon, henkilöresurssien vähyyteen paikallisilla työmarkkinoilla sekä ammatilliseen koulutukseen liittyvä tuki;
   c) teknologisen innovaation sekä tutkimuksen ja kehityksen puutteet korvaava tuki.

III LUKU

EUROOPAN ALUEIDEN VÄLISEN YHTEISTYÖN

TAVOITTEESEEN LIITTYVÄT ERITYISET SÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

TOIMENPIDEOHJELMAT

13 artikla

Sisältö

Rajat ylittävässä yhteistyössä voidaan tukea kaikkia sisä- ja ulkorajojen yhteydessä olevia (NUTS III -tason) alueita sekä tiettyjä rajoilla olevia rannikkoalueita. Lisäksi voidaan tukea rajat ylittävän yhteistyön kriteerien mukaisesti tiettyjä (NUTS III -tason) merialueita, jotka ovat väljästi tulkiten 150 km:n etäisyydellä.

Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen toimenpideohjelmien on sisällettävä seuraavat tiedot:

   1) selvitys yhteistyöalueen vahvuuksista ja heikkouksista ja kestävän kehityksen tavoitteista sekä ongelmien ratkaisemiseksi valittu strategia, jossa otetaan huomioon kaikki kestävyyttä koskevat vaatimukset eli vaikutukset luontoon, kulttuuriperintöön (historiallisesti arvokkaat kohteet mukaan luettuina) sekä taloudelliseen ja demografiseen epätasapainoon;
   2) yhteisön strategisten suuntaviivojen mukaisesti valittujen toimintalinjojen perustelut ja toimenpideohjelman toimintalinjat sekä asetuksen (EY) N:o .../2005 46 artiklassa tarkoitetun ennakkoarvioinnin mukaiset odotetut vaikutukset;
   3) tiedot toimintalinjoista ja niiden erityiset tavoitteet. Tavoitteet on ilmoitettava määrällisinä käyttäen rajallista määrää täytäntöönpanoa, tuloksia ja vaikutusta mittaavia indikaattoreita. Indikaattoreilla on voitava mitata toimintalinjoja täytäntöön pantaessa saavutettavien tavoitteiden edistymistä ja tehokkuutta ja niillä on voitava kuvata sosiaalis-taloudellista, rakenteellista ja ympäristön tilannetta;
   4) ympäristöön liittyvän kestävyyden selvittämisen tulokset noudattaen tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/42/EY(12);
   5) arvio vaikutuksesta työllisyyteen kyseisillä alueilla ja niiden naapurialueilla sekä vaikutuksesta työn malleihin, kausiluontoisiin tekijöihin ja ammattipätevyyksiin;
   6) tuen jakautuminen menoluokittain asetuksen (EY) N:o .../2005 täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;
   7) yhteistä tukikelpoisuutta ja yhteisiä perusteita koskevat tiedot;
  8) yksi rahoitussuunnitelma, joka ei sisällä jäsenvaltiokohtaista jakoa ja jossa on seuraavat kaksi taulukkoa:
   a) taulukko, joka sisältää vuosikohtaisen jaon asetuksen (EY) N:o .../2005 50–53 artiklan mukaisesti; EAKR:n rahoitustuen kokonaismäärä. EAKR:n vuotuisen kokonaisrahoitusosuuden on oltava sovellettavien rahoitusnäkymien mukainen;
   b) taulukko, jossa täsmennetään yhteisön rahoitusosuuden kokonaismäärä ja vastaava kansallinen julkinen rahoitus koko ohjelmakauden ajan ja kunkin toimintalinjan osalta; EAKR:n rahoitusosuus;
  9) toimenpideohjelmaa koskevat täytäntöönpanosäännökset:
   a) jäsenvaltion nimeämät viranomaiset, joista säädetään 15 artiklassa;
   b) kuvaus yhteisistä valintaperusteista, seuranta- ja arviointijärjestelmistä sekä seurantakomitean kokoonpano;
   c) rahoitusvirtojen käyttöönottoa ja liikkeitä koskevien menettelyjen määrittely niiden avoimuuden varmistamiseksi;
   d) toimenpideohjelman julkisuuden varmistamista koskevat säännökset;
   e) kuvaus menettelyistä, joista komissio ja jäsenvaltio ovat sopineet keskenään sähköistä tietojenvaihtoa varten asetuksessa (EY) N:o .../2005 säädettyjen maksatusta, seurantaa ja arviointia koskevien vaatimusten täyttämiseksi;
   f) kuvaus järjestelyistä, joilla alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisesta huolehditaan ohjelman valmisteluvaiheessa ja sitä seuraavissa vaiheissa ja jotka kaikkien jäsenvaltioiden, jotka yhdessä esittävät toimenpideohjelmaa, on määritettävä asetuksen (EY) N:o .../2005 10 artiklan mukaisesti;
   10) ohjeellinen luettelo asetuksen (EY) N:o .../2005 38 artiklassa tarkoitetuista suurhankkeista, joita on tarkoitus esittää toteutettaviksi ohjelmakauden aikana;
   11) toimenpideohjelmaa koskevat kumppanien suositukset.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että alueelliset viranomaiset osallistuvat rajat ylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön suunnitteluun ja seurantaan.

2 JAKSO

TUKIKELPOISUUS

14 artikla

Menojen tukikelpoisuussäännöt

Komissio voi ehdottaa jäsenvaltioiden pyynnöstä kansalliset säännöt korvaavia tiettyjä menolajeja koskevia tukikelpoisuussääntöjä määrittäen kaikissa tapauksissa määräajan näiden sääntöjen vahvistamiseksi ennen niihin sisältyvien hankkeiden toteuttamisen aloittamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o .../2005 55 artiklan soveltamista. Menojen tukikelpoisuutta koskevat yhteisön säännöt vahvistetaan komission asetuksessa asetuksen (EY) N:o .../2005 104 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti.

3 JAKSO

HALLINNOINTI, SEURANTA JA VALVONTA

15 artikla

Viranomaisten nimeäminen

1.  Toimenpideohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden on nimettävä yksi hallintoviranomainen, yksi todentamisviranomainen ja yksi tarkastusviranomainen siitä jäsenvaltiosta, josta hallintoviranomainen nimettiin. Komissio suorittaa maksut todentamisviranomaiselle, joka pääsääntöisesti suorittaa maksut johtavalle tuensaajalle.

Jäsenvaltioiden on perustettava toiminnallisesti hallinnointiviranomaisen yhteyteen yhteinen tekninen sihteeristö, joka avustaa hallinnointiviranomaista ja seurantakomiteaa näiden hoitaessa tehtäviään.

2.  Toimenpideohjelman tarkastusviranomaista avustaa asetuksen (EY) N:o .../2005 61 artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamisessa tarkastajaryhmä. Toimenpideohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot perustavat ryhmän, joka muodostuu kunkin toimenpideohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion nimeämän tarkastuslaitoksen edustajista. Tarkastajaryhmä on perustettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun toimenpideohjelman hyväksymisestä on tehty päätös. Ryhmä vahvistaa työjärjestyksensä. Sen puheenjohtajana on toimenpideohjelman tarkastusviranomainen.

Tarkastajaryhmä hyväksyy asetuksen (EY) N:o .../2005 70 artiklassa tarkoitetun tarkastusviranomaisen laatiman toimenpideohjelman loppukertomuksen.

3.  Kunkin toimenpideohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion on nimettävä edustajansa asetuksen (EY) N:o .../2005 64 artiklassa tarkoitettuun seurantakomiteaan ja pyrittävä varmistamaan niiden alue- tai paikallisviranomaisten asianmukainen edustus, joita asia koskee.

4.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava näistä tehtävistä komission kanssa sovitussa aikataulussa, jotta vältetään tarpeettomat viivästymiset toimenpideohjelman laatimisessa ja täytäntöönpanossa.

5.  Jäsenvaltioiden valvomat hallinnointiviranomaiset antavat säännöllisin väliajoin ja asianmukaisesti selvityksen toimista, joihin on myönnetty yhteisön rahoitusta, ja saatavilla olevista määrärahoista valintakriteereiden mukaan jaoteltuina.

16 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

Hallinnointiviranomainen hoitaa asetuksen (EY) N:o .../2005 59 artiklassa säädettyjä tehtäviä lukuun ottamatta tehtäviä, jotka liittyvät toimien ja menojen asianmukaisuuden tarkastamiseen kansallisten ja yhteisön sääntöjen perusteella. Tässä yhteydessä sen tehtäviin kuuluu ainoastaan kullekin toimeen osallistuvalle tuensaajalle aiheutuneiden ja pätevän tilintarkastajan vahvistamien menojen tarkastaminen.

17 artikla

Valvontajärjestelmä

Voidakseen vahvistaa 22 artiklassa säädetyt menot jäsenvaltioiden on perustettava tilintarkastusjärjestelmä, jonka avulla on mahdollista tarkastaa osarahoitettujen tuotteiden ja palvelujen toimitus, sen alueella toteutettujen toimien tai niiden osuuksien osalta ilmoitettujen menojen todenmukaisuus sekä se, että menot ja niihin liittyvät toimet tai niiden osuudet ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia. Jos osarahoitettujen tuotteiden tai palvelujen toimitus on mahdollista tarkastaa ainoastaan koko toimen osalta, tarkastuksen voi suorittaa johtavan tuensaajan tilintarkastaja tai hallintoviranomainen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pätevät tilintarkastajat vahvistavat menot kahden kuukauden kuluessa.

18 artikla

Varainhoito

1.  EAKR:n rahoitusosuus maksetaan yhdelle tilille, johon ei sisälly kansallisia alatilejä.

2.  Todentamisviranomaisen on perittävä johtavalta tuensaajalta takaisin kaikki väärinkäytöksen vuoksi menetetyt varat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta velvollisuutta todeta ja oikaista väärinkäytökset ja periä takaisin aiheettomasti maksetut määrät. Tuensaajien on maksettava johtavalle tuensaajalle takaisin erehdyksessä maksetut määrät niiden välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Jos johtava tuensaaja ei onnistu saamaan takaisinmaksuja tuensaajilta, jäsenvaltioiden, joiden alueella kyseinen tuensaaja on, on korvattava todentamisviranomaiselle kyseiselle tuensaajalle erehdyksessä maksettu määrä.

19 artikla

Eurooppalainen rajaseutuyhteistyöyhtymä

Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen toimenpideohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot voivat käyttää asetuksella (EY) N:o .../2005 perustettua oikeudellista yhteistyövälinettä toimenpideohjelman hallinnoinnissa delegoimalla sille hallintoviranomaisen ja yhteisen teknisen sihteeristön tehtävät. Kunkin jäsenvaltion taloudellinen vastuu jatkuu kuitenkin edelleen.

4 JAKSO

TOIMET

20 artikla

Toimien valinta

1.  Toimenpideohjelmiin, joiden tavoitteena on 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rajat ylittävien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöalan toimien kehittäminen ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valtioiden välisen yhteistyön käynnistäminen ja kehittäminen, sisältyviin valittuihin toimiin on kuuluttava tuensaajia vähintään kahdesta maasta, jotka tekevät kunkin toimen osalta yhteistyötä vähintään kahdella seuraavista tavoista: yhteinen kehittäminen, yhteinen täytäntöönpano, yhteinen henkilöstö ja yhteinen rahoitus.

Toimenpideohjelmiin, joiden tavoitteena on valtioiden välisen yhteistyön käynnistäminen ja kehittäminen, sisältyvät valitut toimet voidaan kuitenkin toteuttaa yhdessä jäsenvaltiossa, jos kyseiset toimet ovat vähintään kahden jäsenvaltion viranomaisten esittämiä.

2.  Toimenpideohjelmiin, jotka liittyvät alueiden väliseen yhteistyöhön ja 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin yhteistyöverkkoihin ja kokemustenvaihtoon, sisältyviin valittuihin toimiin on kuuluttava tuensaajia vähintään kolmelta alueelta vähintään kahdesta jäsenvaltiosta, jotka tekevät kunkin toimen osalta yhteistyötä seuraavilla tavoilla: yhteinen kehittäminen, yhteinen täytäntöönpano, yhteinen henkilöstö ja yhteinen rahoitus.

3.  Asetuksen (EY) N:o .../2005 64 artiklassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi seurantakomitea vastaa toimien valinnasta.

21 artikla

Johtavan kumppanin tehtävät

1.  Kutakin toimea varten nimetään johtava tuensaaja. Johtava tuensaaja vastaa seuraavista tehtävistä:

   a) vahvistaa toimeen osallistuvien tuensaajien välisiä suhteita koskevat järjestelyt sopimuksessa, joka sisältää muun muassa toimeen kohdennettujen varojen moitteettoman varainhoidon takaavat määräykset, myös järjestelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi;
   b) vastaa koko toimen täytäntöönpanosta;
   c) varmistaa, että toimeen osallistuvien tuensaajien esittämät menot on maksettu toimen täytäntöönpanemista varten ja että menot liittyvät toimeen osallistuvien tuensaajien kesken sovittuun toimintaan;
   d) tarkastaa, että 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tilintarkastajat ovat vahvistaneet toimeen osallistuvien tuensaajien esittämät menot;
   e) vastaa EAKR:n rahoitusosuuden siirtämisestä toimeen osallistuville tuensaajille.

2.  Hallintoviranomaisen on vahvistettava kuhunkin toimeen liittyvät täytäntöönpanojärjestelyt yhteisymmärryksessä johtavan tuensaajan kanssa.

22 artikla

Menojen todentaminen

Edellä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen riippumattomien ja pätevien tilintarkastajien on vahvistettava kunkin toimeen osallistuvan tuensaajan ilmoittamien menojen laillisuus ja asianmukaisuus. Kukin toimeen osallistuvan tuensaajan on otettava vastuu ilmoittamiaan menoja koskevista väärinkäytöksistä.

23 artikla

Toimien sijaintia koskevat erityisehdot

1.  Asetuksen (EY) N:o .../2005 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden viereisillä NUTS III –tason alueilla rajat ylittävän yhteistyön yhteydessä toteutettaville toimille voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää rahoitusta, jonka suuruus on enintään 20 prosenttia kyseisen toimenpideohjelman talousarviosta.

2.  Valtioiden välisen yhteistyön yhteydessä toteutettaville toimille, joihin kuuluu kumppaneita alueen ulkopuolelta, voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää rahoitusta, jonka suuruus on enintään 20 prosenttia kyseisen toimenpideohjelman talousarviosta.

3.  EAKR:sta voidaan rahoittaa rajat ylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön yhteydessä menoja, jotka aiheutuvat toimien tai toimien osuuksien täytäntöönpanosta Euroopan yhteisön ulkopuolisten maiden alueella, enintään 10 prosenttiin asti sen toimenpideohjelmaa varten myöntämästä rahoitusosuudesta, kun toimista on hyötyä yhteisön alueille.

Jäsenvaltioiden on varmistettava näiden menojen laillisuus ja asianmukaisuus.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Siirtymäsäännökset

Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta toimenpiteitä, jotka neuvosto tai komissio on hyväksynyt ennen tämän asetuksen voimaantuloa sovelletun asetuksen (EY) N:o 1783/1999 perusteella, niiden peruuttaminen kokonaan tai osittain mukaan luettuna.

Asetuksen (EY) N:o 1783/1999 mukaisesti esitetyt hakemukset ovat edelleen voimassa.

25 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1783/1999 (…).

Viittaukset asetukseen (EY) N:o 1783/1999 on katsottava viittauksiksi tähän asetukseen.

26 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat komission ehdotuksesta tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EUVL C […], […], s. […].
(3) EUVL C […], […], s. […].
(4) Euroopan parlamentin kanta 6. heinäkuuta 2005.
(5) EUVL L […] […], s. […].
(6) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 173/2005 (EUVL L 29, 2.2.2005, s. 3).
(7) EUVL L […] […], s. […].
(8) EUVL L […] […], s. […].
(9) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013).
(10) EYVL 213, 13.8.1999, s. 1.
(11) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).
(12) EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.


Eurooppalainen rajaseutuyhteistyöyhtymä (ERY) ***I
PDF 226kWORD 81k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta rajaseutuyhteistyöyhtymästä (ERY) (KOM(2004)0496 – C6-0091/2004 – 2004/0168(COD))
P6_TA(2005)0280A6-0206/2005

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0496)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 159 artiklan kolmannen kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0091/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A6-0206/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. heinäkuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2005 antamiseksi eurooppalaisesta alueyhteistyöyhtymästä (EAY)

P6_TC1-COD(2004)0168


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 159 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Perustamissopimuksen 159 artiklan kolmannessa kohdassa määrätään, että perustamissopimuksessa tarkoitetun taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen toteuttamiseksi voidaan päättää mainitun artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuista rahastojen ulkopuolista erityistoimista. Koko yhteisön sopusointuinen kehitys sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen edellyttävät alueyhteistyön tehostamista. Tässä tarkoituksessa olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden olosuhteiden parantamiseksi, joissa alueyhteistyötoimia pannaan täytäntöön.

(2)  Ottaen huomioon merkittävät ongelmat, joita jäsenvaltioilla, erityisesti alue- ja paikallisviranomaisilla, on ollut rajat ylittävien, valtioiden välisten ja alueiden välisten yhteistyötoimien toteuttamisessa ja hallinnoinnissa erilaisten kansallisten lainsäädäntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti, on toteutettava aiheellisia toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

(3)  Ottaen huomioon erityisesti yhteisön maa- ja merirajojen lukumäärän kasvu laajentumisen jälkeen, on tarpeen helpottaa rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön tehostamista.

(4)  On käynyt ilmi, että olemassa olevat välineet, kuten eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä, eivät sovellu Interreg-yhteisöaloitteeseen kuuluvien rakennerahasto-ohjelmien puitteissa tehtävän järjestelmällisen yhteistyön organisointiin ohjelmakaudella 2000–2006.

5)   [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa neuvoston asetuksessa] (EY) N:o .../2005(5) lisätään keinoja alueellisen yhteistyön tukemiseksi Euroopassa kolmella alalla: rajat ylittävä, alueiden välinen ja valtioiden välinen yhteistyö.

(6)  On myös tarpeen helpottaa ja seurata alueyhteistyötoimia, joiden rahoitukseen yhteisö ei osallistu.

(7)  Alueyhteistyötä haittaavien esteiden poistamiseksi on tarpeen luoda yhteisötason yhteistyöväline, jonka ansiosta yhteisön alueella voidaan perustaa oikeushenkilön asemassa olevia yhteistoiminnallisia yhtymiä, jäljempänä 'eurooppalaiset alueyhteistyöyhtymät' (EAY). EAY:n käyttö on vapaaehtoista.

(8)  Sopimuksia rajaseutuyhteistyöstä, alueiden välisestä tai valtioiden välisestä yhteistyöstä jäsenvaltioiden ja/tai alueellisten ja paikallisten viranomaisten välillä voidaan soveltaa edelleen.

(9)  EAY:n olisi pystyttävä toimimaan jäsentensä ja erityisesti siihen kuuluvien alue- ja paikallisviranomaisten nimissä ja puolesta.

(10)  Jäsenten on määriteltävä EAY:n tehtävät ja toimivaltuudet eurooppalaista alueyhteistyöyhtymää koskevassa sopimuksessa.

(11)  Jäsenet perustavat EAY:n erillisenä oikeussubjektina, ja se voi delegoida tehtävänsä jollekin jäsenistä.

(12)  EAY:n on voitava toimia siten, että se joko panee täytäntöön erityisesti [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa neuvoston asetuksessa] (EY) N:o …/2005 mukaisesti ja [Euroopan aluekehitysrahastoa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen](6) (EY) N:o …/2005 mukaisesti yhteisön osarahoittamia alueyhteistyöohjelmia sekä valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä koskevia ohjelmia tai toteuttaa jäsenvaltioiden ja/tai niiden alue- ja paikallisviranomaisten aloitteesta alueyhteistyötoimia, joiden rahoitukseen yhteisö ei osallistu.

(13)  Komission olisi varmistettava, että tämä asetus on yhdenmukainen alueellisten yhteisöjen tai alueellisten viranomaisten rajat ylittävästä yhteistyöstä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjaluonnoksen 3 kanssa, joka koskee Euroregions-alueiden yhteistyöyhtymien perustamista.

(14)  Olisi täsmennettävä, että EAY:n muodostaminen ei vaikuta alue- ja paikallisviranomaisten eikä jäsenvaltioiden rahoitusvastuuseen yhteisön varojen eikä kansallisten varojen hoidon osalta.

(15)  Olisi täsmennettävä, että sopimukseen eivät voi sisältyä alue- ja paikallisviranomaisten julkisena viranomaisena käyttämät toimivaltuudet, varsinkaan poliisitoimeen liittyvät valtuudet ja sääntelyvaltuudet.

(16)  On tarpeen, että EAY:llä on omat perussääntönsä ja omat elimensä, päätöksentekomenettelynsä sekä talousarviota ja rahoitusvastuuta koskevat säännöt.

(17)  Tavoitetta, joka on tässä asetuksessa tarkoitettujen alueyhteistyön oikeudellisten edellytysten luominen Euroopan laajuisesti, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne on parempi vahvistaa yhteisön tasolla. Siksi yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä EAY:n käyttö on vapaaehtoista ja kunkin jäsenvaltion perustuslaillista järjestystä noudatetaan,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Eurooppalaisen alueyhteistyöyhtymän luonne

1.  Yhteisön alueella voidaan muodostaa yhteistoiminnallinen yhtymä eurooppalaisen alueyhteistyöyhtymän (jäljempänä 'EAY') muodossa tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin ja säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

2.  EAY on oikeushenkilö.

3.  EAY:n tavoitteena on helpottaa ja edistää alue- ja paikallisviranomaisten alueyhteistyötä (rajaseutuyhteistyötä, valtioiden välistä yhteistyötä ja alueiden välistä yhteistyötä) Euroopan unionissa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi.

Samassa tarkoituksessa sen tavoitteena voi myös olla valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön helpottaminen ja edistäminen.

4.  Sen jäsenvaltion, jonka lakia sovelletaan, toimivaltaisella viranomaisella on oikeus valvoa sekä kansallisten että yhteisön julkisten varojen hallintaa EAY:ssä.

Sen jäsenvaltion, jonka lakia sovelletaan, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava suoritettujen tarkastusten tuloksista muille jäsenvaltioille, joihin eurooppalaista rajaseutuyhteistyötä koskeva sopimus, jäljempänä 'sopimus', vaikuttaa.

5.  Siellä missä rajaseudut ovat kokeneet pitkällisiä yhteiskunnallisia tai sotilaallisia konflikteja, EAY:n tavoitteena voi olla myös sovinnon edistäminen ja rauhaa edistävien ohjelmien avustaminen.

2 artikla

Kokoonpano

1.  EAY:hyn voivat kuulua jäsenvaltiot ja/tai paikalliset julkiset elimet ja/tai muut voittoa tavoittelemattomat elimet, joihin alue-/paikallisviranomaiset ja jäsenvaltiot osallistuvat, jäljempänä 'jäsenet'.

2.  EAY:n perustamisesta päätetään sen jäsenten aloitteesta.

3.  Jäsenet perustavat EAY:n erillisenä oikeussubjektina, ja se voi delegoida tehtävänsä jollekin jäsenistä.

3 artikla

Tehtävät ja toimivaltuudet

1.  EAY huolehtii jäsentensä sille tämän asetuksen mukaisesti uskomista tehtävistä. Sen toimivaltuudet määritellään sopimuksessa, jonka sen jäsenet tekevät 4 artiklan mukaisesti.

2.  EAY toimii sille uskottujen tehtävien puitteissa, ja tehtävien täytäntöönpano voidaan delegoida jollekin sen jäsenistä.

3.  EAY voi huolehtia joko yhteisön erityisesti rakennerahastoista osarahoittamien alueyhteistyöohjelmien täytäntöönpanosta tai minkä tahansa muun alueyhteistyötoimen toteuttamisesta riippumatta siitä, osallistuuko yhteisö rahoitukseen vai ei.

EAY:n muodostaminen ei vaikuta sen jäsenten ja jäsenvaltioiden rahoitusvastuuseen yhteisön varojen eikä kansallisten varojen osalta.

4.  Jäsenvaltioille, jotka eivät ole EAY:n jäseniä, ei lankea taloudellista vastuuta, vaikka niiden alueelliset, paikalliset tai julkiset elimet osallistuvat siihen jäseninä. Tämä ei kuitenkaan vaikuta jäsenvaltioiden taloudelliseen vastuuseen, kun on kyse EAY:n käyttämistä yhteisön varoista.

5.  Sopimukseen eivät voi sisältyä julkisen viranomaisen toimivaltuudet, varsinkaan poliisitoimeen liittyvät valtuudet ja sääntelyvaltuudet.

4 artikla

Eurooppalaista alueyhteistyötä koskeva sopimus

1.  EAY:n jäsenten on tehtävä EAY:stä sopimus.

2.  Sopimuksessa on täsmennettävä erityisesti EAY:n toimintaperiaatteet, toimivaltuudet ja tehtävät, yhtymän kesto ja sen purkamisedellytykset.

3.  Sopimus voi koskea ainoastaan yhtä alueyhteistyön alaa, jonka jäsenet määrittelevät.

4.  Sopimuksessa on mainittava sen tulkinnassa ja soveltamisessa sovellettava lainsäädäntö. Sovellettava lainsäädäntö on sen sopimuksessa mukana olevan jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa EAY:n kotipaikka sijaitsee.

5.  EAY:hyn sovelletaan jäsenten nimeämän jäsenvaltion yhdistyslainsäädäntöä.

6.  Edellytykset EAY:lle annettavien viranomaistehtäviin liittyvien myönnytysten ja valtuutuksien harjoittamiseksi alueyhteistyön alalla on määriteltävä sopimuksessa sovellettavien kansallisten lainsäädäntöjen perusteella.

7.  Sopimus on annettava tiedoksi niille jäsenvaltioille, jotka ovat mukana EAY:ssä, komissiolle ja alueiden komitealle. Komissio lisää sopimuksen kaikkien EAY-sopimusten julkiseen rekisteriin.

5 artikla

Perussääntö

1.  EAY vahvistaa perussääntönsä sopimuksen perusteella.

2.  Perussäännön on sisällettävä määräyksiä seuraavista:

   a) jäsenluettelo,
   b) EAY:n tarkoitus ja tehtävät,
   c) EAY:n nimi ja kotipaikka,
   d) EAY:n elimet, mukaan luettuna jäsenten edustajien kokous ja toimeenpaneva komitea, EAY:n toimivaltuudet, toiminta, jäsenten edustajien lukumäärä eri elimissä ja sihteeristö; perussäännössä voidaan vahvistaa lisäelimiä,
   e) EAY:n päätöksentekomenettelyt,
   f) työkieli tai työkielet,
   g) toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt erityisesti henkilöstöhallinnon osalta, työhönottoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, yhteistyötoimien vakauden takaavien työsopimusten luonne,
   h) jäsenten rahoitusosuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä talousarvioon ja kirjanpitoon sovellettavat säännöt,
   i) riippumaton tilintarkastuselin ja ulkopuolinen tilintarkastaja,
   j) EAY:n purkamista koskevat säännöt.

3.  Jos EAY:n tehtävät delegoidaan 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti jollekin sen jäsenelle, perussääntö voi sisältyä sopimukseen.

6 artikla

Talousarvio

1.  EAY laatii ohjeellisen vuotuisen talousarvion, jonka sen jäsenet hyväksyvät. EAY laatii vuotuisen toimintakertomuksen, jonka jäsenistä koostuvat riippumattomat asiantuntijat varmentavat.

2.  Jäsenten taloudellinen vastuu on suhteessa heidän rahoitusosuuteensa talousarviosta, kunnes EAY:n velat on maksettu.

7 artikla

Julkisuus

Sen jälkeen, kun EAY on saanut oikeushenkilöllisyyden EAY:n jäsenten nimeämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, EAY:n perussääntö julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Julkaisun on sisällettävä EAY:n nimi, tarkoitus, jäsenluettelo ja kotipaikan osoitetiedot.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EUVL C [...],[...], s. [...].
(3) EUVL C [...],[...], s. [...].
(4) Euroopan parlamentin kanta 6. heinäkuuta 2005.
(5) EUVL
(6) EUVL


Euroopan sosiaalirahasto ***I
PDF 365kWORD 134k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta (KOM(2004)0493 – C6-0090/2004 – 2004/0165(COD))
P6_TA(2005)0281A6-0216/2005

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0493)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0090/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0216/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. heinäkuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2005 antamiseksi Euroopan sosiaalirahastosta

P6_TC1-COD(2004)0165


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 148 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

1)   [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa neuvoston] asetuksessa (EY) N:o .../2005(5) vahvistetaan rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintakehys ja säädetään erityisesti tavoitteista, kumppanuuden periaatteista ja säännöistä, ohjelmatyöstä, arvioinnista ja hallinnoinnista. Tästä syystä on tarpeen määritellä Euroopan sosiaalirahaston, jäljempänä 'ESR', tehtävä suhteessa perustamissopimuksen 146 artiklassa kuvattuihin tehtäviin osana jäsenvaltioiden ja yhteisön työtä perustamissopimuksen 125 artiklassa määrätyn yhteensovitetun työllisyysstrategian kehittämiseksi. Euroopan sosiaalirahastosta 12 päivänä heinäkuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1784/1999(6) olisi selkeyden vuoksi korvattava.

(2)  On tarpeen antaa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(7) säännösten mukaisesti erityissäännökset siitä, minkälaisia toimia ESR:sta voidaan rahoittaa [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa] asetuksessa (EY) N:o .../2005 määritettyjen tavoitteiden perusteella.

(3)  On välttämätöntä noudattaa rahastojen yleisiä rakenteita ja varmistaa jako eri tavoitteiden välillä, kuten asetuksessa (EY) N:o …/2005 [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä] säädetään.

(4)  ESR:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden politiikkoja, jotka seuraavat tiiviisti Euroopan työllisyysstrategian mukaisia suuntaviivoja ja suosituksia sekä yhteisössä sovittuja sosiaaliseen osallisuuteen, syrjimättömyyteen, miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseen ja koulutukseen liittyviä tavoitteita, sekä politiikkoja, joissa elinikäisen oppimisen käsitettä sovelletaan työpaikalla ja muualla sekä kiinnittäen erityistä huomiota peruskoulutukseen, Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostoissa sovittujen pyrkimysten ja tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi sekä perustamissopimuksen 2 artiklan ja 299 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi ja erityisesti sellaisten edellytysten luomiseksi, että voidaan lisätä tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä sekä luoda sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja laadukkaita työpaikkoja.

(5)  Tämä on entistä tärkeämpää, kun otetaan huomioon Euroopan unionin laajentumisen ja talouden globalisoitumisen aiheuttamat haasteet.

(6)  On tunnustettava Euroopan sosiaalisen mallin merkitys. Kyseinen tunnustaminen kuitenkin lisää tarvetta uudistaa mallia siten, että jatkossakin voidaan tukea erityisesti epäedullisessa asemassa olevia kansalaisia.

(7)  Yhteisön Equal-aloiteohjelmassa saatiin uusia kokemuksia etenkin paikallisen, alueellisen, kansallisen ja Euroopan tason toimien yhdistämisestä, kansalaisjärjestöjen osallistumisesta ja niiden tavasta johtaa vastuulleen ottamia hankkeita, kohderyhmien osallistumisesta, politiikkakysymysten määrittelystä ja niiden valtavirtaistamisesta, innovoinnista ja kokeiluista, ylikansallisuudesta, työmarkkinoilta syrjäytyneiden väestöryhmien tukemisesta ja sisämarkkinoihin kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten hoitamisesta.

(8)  Jotta muutoksia voitaisiin ennakoida ja hallita paremmin, ESR:n tuki olisi keskitettävä erityisesti toimiin, joilla parannetaan työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien kykyä sopeutua globalisaatioon ja yritysten rakenneuudistuksiin, työntekijöiden ammattipätevyyden ja työolojen parantamiseen, sellaisten ennakoivien toimien, kuten uuteen työpaikkaan sijoittaminen ja henkilökohtainen ja henkilön pätevyys huomioon ottava uraneuvonta, toteuttamiseen, jotta irtisanomiset eivät johtaisi pitkäaikaistyöttömyyteen, työhön pääsyn ja työmarkkinoille osallistumisen parantamiseen tavoitteena täystyöllisyys, epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden ja heidän työhön pääsynsä vahvistamiseen ja syrjinnän torjumiseen perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä kumppanuuksien edistämiseen uudistusten toteuttamiseksi.

(9)  ESR:n puitteissa olisi käsiteltävä myös ongelmia, jotka aiheutuvat EU:n työikäisen väestön demografisesta kehityksestä. Siksi näihin ongelmiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tarjoamalla koko aktiivisen työssäoloajan jatkuvaa ammatillista koulutusta.

(10)  Näiden toimintalinjojen lisäksi vähiten kehittyneillä alueilla ja vähiten kehittyneissä jäsenvaltioissa on talouskasvun, naisten ja miesten työllistymismahdollisuuksien sekä työn laadun ja tuottavuuden parantamiseksi ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työmarkkinoille paluun kannustamiseksi tarpeen lähentymistavoitteen osana laajentaa ja parantaa investointeja inhimilliseen pääomaan sekä kehittää institutionaalisia, hallinnollisia ja oikeudellisia valmiuksia erityisesti uudistusten valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi ja yhteisön säännöstön noudattamisen valvomiseksi.

(11)  Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen ja/tai lähentymistavoitteen perusteella toteutetuissa toimissa olisi otettava huomioon perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta.

(12)  Innovatiivisten toimien edistäminen olisi sisällytettävä keskeisenä osatekijänä ESR:n toiminta-alaan sekä lähentymistavoitteessa että alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteessa. Olisi huolehdittava innovatiivisten suunnitelmien ja toimien tukemisesta ja kokeilemisesta Euroopan työllisyysstrategiaa koskevien suuntaviivojen ja suositusten sekä sosiaalista osallisuutta koskevien yhteisön tavoitteiden mukaisesti. Tällaisten toimien ESR-osuuden enimmäismäärä olisi nostettava 85 prosenttiin.

(13)  Valtioiden välisen yhteistyön edistäminen on keskeinen osatekijä, joka sisällytetään ESR:n toiminta-alaan. Valtioiden tai alueiden väliseen ja rajat ylittävään yhteistyöhön liittyvät koordinointitoimet olisi rahoitettava 100-prosenttisesti ESR:sta.

(14)  On tarpeen varmistaa, että ESR:n toimet ovat johdonmukaisia Euroopan työllisyysstrategiaan kuuluvien toimintatapojen kanssa, ja keskittää ESR:n tuki työllisyyttä koskevien suuntaviivojen ja suositusten täytäntöönpanoon sekä sosiaalista osallisuutta koskeviin yhteisön tavoitteisiin ja jäsenvaltioiden kansallisiin toimintasuunnitelmiin. ESR:sta voidaan tukea myös toimia, jotka ylittävät kansallisen työllisyyssuunnitelman, jos niitä tarvitaan alueellisten ja paikallisten erityisseikkojen takia ja jos niiden avulla voidaan saavuttaa paremmin Lissabonin strategian työllisyystavoitteet, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. ESR:n olisi myös pyrittävä yhteisvaikutukseen muista rahastoista kestävän paikallisen, alueellisen ja kansallisen kehityksen edistämiseksi myönnetyn tuen kanssa. ESR:n tuki on lisäksi ratkaisevassa asemassa sosiaalista osallisuutta sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

(15)  ESR:sta tuettavien toimien tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianosaisilta alueellisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja muilta yhteiskunnallisilta toimijoilta myös alueellisella ja paikallisella tasolla.

(16)  Tämän alan lainsäädännön yksinkertaistamisen lisäksi on erityisesti tarpeen tarkistaa menettelyjä, jotta niistä saadaan yksinkertaisempia, sujuvampia ja vähemmän byrokraattisia. Näin voidaan lisätä varojen käytön tehokkuutta ja laatua sekä parantaa meneillään olevien toimien aikataulujen noudattamista.

(17)  Voidaan toteuttaa järjestelyjä, joiden perusteella paikalliset ryhmät, valtioista riippumattomat järjestöt mukaan lukien, voivat saada vaivattomasti ja nopeasti rahastosta tukea yhteiskunnallisen syrjäytymisen torjuntaa koskevien toimien toteuttamiseen ja siten lisätä toimintavalmiuttaan kyseisellä alalla.

(18)  Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että ESR:sta lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella rahoitettujen toimintalinjojen täytäntöönpano edistää tasa-arvoa ja poistaa miesten ja naisten sekä vähemmistöjen ja valtaväestön välistä epätasa-arvoa; sukupuolinäkökulman ja vähemmistönäkökulman valtavirtaistaminen olisi liitettävä erityistoimiin työelämään pääsyn parantamiseksi ja naisten, vammaisten, maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen ja erityisesti romanien kestävän työelämään osallistumisen ja siinä etenemisen parantamiseksi.

(19)  ESR:sta olisi myös tuettava teknistä apua budjettivallan käyttäjän tekemien päätösten mukaisesti keskittyen erityisesti kannustamaan vastavuoroista oppimista kokemustenvaihdon ja hyvien käytäntöjen siirron avulla sekä korostamaan ESR:n osuutta työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumiseen liittyvien yhteisön poliittisten tavoitteiden ja toimintalinjojen toteuttamisessa.

20)   [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa] asetuksessa (EY) N:o .../2005 säädetään, että menojen tukikelpoisuus määritetään kansallisella tasolla, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä. Näistä poikkeuksista olisi siksi säädettävä ESR:n osalta,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tehtävät ja sen toiminta-ala asetuksen (EY) N:o .../2005 [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annettu asetus] 3 artiklassa määriteltyjen lähentymistä sekä alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden osalta samoin kuin menolajien tukikelpoisuus.

2 artikla

Tehtävä

1.  ESR lujittaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota parantamalla työllistyvyyttä ja työllistymismahdollisuuksia ja edistämällä korkeaa työllisyyttä ja huolehtimalla siitä, että luodaan lisää ja parempia työpaikkoja. Tätä varten ESR tukee jäsenvaltioiden politiikkoja, joilla pyritään täystyöllisyyteen, työllistymismahdollisuuksien sekä työn laadun ja tuottavuuden ja kaikkien siihen liittyvien näkökohtien parantamiseen, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden työhön pääsyn parantaminen mukaan luettuna, kaikkiin perustamissopimuksen 13 artiklassa mainittuihin syihin perustuvan syrjinnän torjumiseen sekä miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseen ja kansallisten, alueellisten ja paikallisten työllisyyserojen vähentämiseen.

ESR:sta myönnetään erityisesti tukea toimiin, jotka ovat Euroopan työllisyysstrategian suuntaviivojen ja suositusten mukaisia ja joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden sitoumukset sosiaalista osallisuutta koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan ja niihin liittyvissä välineissä.

2.  Hoidettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä ESR:sta tuetaan sosiaalisen koheesion vahvistamiseen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen sekä talouskasvun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä yhteisön ensisijaisia tavoitteita. Erityisesti edistetään työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallistumista työmarkkinoille ja tuetaan toimia, joilla on tarkoitus saavuttaa syrjinnän torjumiseen, etenkin epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten, koulutukseen, miesten ja naisten tasa-arvoon sekä syrjimättömyyteen liittyvät yhteisön tavoitteet.

ESR:n on varmistettava, että otetaan huomioon Equal-ohjelmassa kehitetyt periaatteet, erityisesti paikallisen, alueellisen, kansallisen ja Euroopan tason toimien yhdistelmä, valtiosta riippumattomien järjestöjen osallistuminen ja niiden johtamat hankkeet, kohderyhmien osallistuminen, politiikan näkökohtien yksilöiminen ja niiden myöhempi valtavirtaistaminen, politiikan kehittämisen käytännön merkitys, innovointi ja kokeellisuus, alhaalta ylöspäin suuntautuva ja rajat ylittävä lähestymistapa, työmarkkinoiden ulkopuolelle syrjäytyneiden ryhmien tavoittaminen sekä sisämarkkinoihin kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten hoitaminen.

3 artikla

Toiminta-ala

1.  Lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteiden perusteella ESR:sta tuetaan jäsenvaltioissa ja ylikansallisessa yhteistyössä toteutettavia toimia ja innovoivia toimia, jotka noudattavat seuraavia toimintalinjoja:

a)   työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

   i) elinikäisen oppimisen edistäminen ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, ja työntekijöiden inhimilliseen pääomaan tekemien investointien lisääminen edistämällä vastuun ottamista ja yritysten perustamista, kehittämällä ja ottamalla käyttöön elinikäisen oppimisen järjestelmiä ja strategioita, joilla varmistetaan erityisesti kaikkien vähän koulutettujen, hyvin koulutettujen ja vanhempien työntekijöiden parempi pääsy yrityksen sisäiseen koulutukseen, tutkinto- ja pätevyysvaatimusten selkeys, ulkomailla hankitun pätevyyden tunnustaminen mukaan lukien, tieto- ja viestintätekniikan levittäminen ja yrittäjyyden ja innovaation edistäminen;
   ii) talouden muutosten ennakoiminen ja myönteinen hallinta erityisesti lisäämällä teollisuusinvestointeja, varsinkin pk-yritysten investointeja, suunnittelemalla ja levittämällä innovatiivisia ja tuottavampia työjärjestelyjä, kohentamalla työolojen laatua, työterveydenhuolto ja työturvallisuus mukaan lukien, tukemalla erityisesti pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä sekä niitä edustavia kansallisia, alueellisia ja paikallisia elimiä voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanossa ja edistämällä turvallisuuden ja joustavuuden välistä tervettä tasapainoa, tunnistamalla tulevaisuuden ammatilliset ja taidolliset vaatimukset, huolehtimalla osa-aikatyömahdollisuuksien riittävästä tarjonnasta sekä kehittämällä erityisiä työllistymis-, koulutus- ja jatkokoulutuspalveluja sekä uuteen työpaikkaan sijoittamista koskevia ja tukipalveluja, jotta työntekijöitä voidaan suojella paremmin yritysten ja toimialojen uudelleenjärjestelyjen vaikutuksilta, ja ammattikoulutuksen edistäminen pk-yrityksissä etenkin harjoittelupaikkojen avulla, toimien toteuttaminen työssä tarvittavien taitojen parantamiseksi sekä uudelleenkoulutuksen, neuvonnan ja ammattiin liittyvän koulutuksen edistäminen työmarkkinoilla.

b)   työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työelämään pääsyn ja kestävän työmarkkinoille integroitumisen edistäminen, ratkaisujen etsiminen pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorten työttömyyteen ja työmarkkinoiden rajatylittävään integroitumiseen, työttömyyden ja sen uusiutumisen torjuminen, työssäoloajan pidentäminen sekä naisten, vammaisten ja laillisten maahanmuuttajien, työelämän ulkopuolella olevien mutta vielä työikäisten yli 40-vuotiaiden, pitkäaikaistyöttömien, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ja erityisesti romanien, työmarkkinoille osallistumisen lisääminen edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

   i) työmarkkinalaitosten, erityisesti työnvälityspalvelujen, sekä muiden, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden täystyöllisyysstrategian täytäntöönpanoa tukevien aloitteiden nykyaikaistaminen ja vahvistaminen;
   ii) ennaltaehkäisevien ja aktiivisten toimenpiteiden toteuttaminen sen varmistamiseksi, että tarpeet tunnistetaan ajoissa ja voidaan tarjota yksilöllistä urakehitystukea ja tukea yksittäisten toimintasuunnitelmien puitteissa tapahtuvaan neuvontaan ja jatkokoulutukseen, työnhakuun, uuteen työpaikkaan sijoittumiseen ja liikkuvuuteen sekä itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yritysten luomiseen kannustavien toimenpiteiden toteuttamiseen sekä tarjota kannustimia ja tukea sellaisten työolojen luomiseen, jotka saisivat ihmiset pysymään työelämässä nykyistä pidempään; sellaisten erityistoimien toteuttaminen, joilla edistetään nuorten pääsyä työmarkkinoille esimerkiksi luomalla työharjoittelumahdollisuuksia ja kannustamalla yrittäjyyteen; osuus- ja yhteisötalouden sekä työnvälitysmarkkinoiden käyttö mallina täystyöllisyyteen pyrittäessä; lastenhoidon ja liikenteen tukeminen keinoina kannustaa työelämän ulkopuolella olevien ja työttömien työllistymistä;
   iii) valtavirtaistaminen ja erityistoimet, joilla helpotetaan naisten työnsaantia sekä lisätään naisten kestävää osallistumista työelämään ja edistymistä työssä, poistetaan sukupuoleen perustuva suora tai epäsuora syrjintä työmarkkinoilla, unohtamatta sukupuolten välisten palkkaerojen syiden käsittelyä; erityishuomiota on lisäksi kiinnitettävä naisiin, jotka haluavat palata työmarkkinoille äitiys- tai vanhempainloman jälkeen, sekä työstään irtisanottuihin naisiin, joilla olisi jo muutaman vuoden kuluttua oikeus eläkkeeseen;
   iv) erityistoimet, joilla helpotetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, kuten lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalvelujen saatavuuden parantaminen;
   v) erityistoimet maahanmuuttajien sosiaalisen integroitumisen vahvistamiseksi ja työelämään osallistumisen lisäämiseksi neuvonta, kielikoulutus ja ulkomailla hankitun pätevyyden tunnustaminen mukaan luettuina;
   vi) erityistoimet, joilla pyritään korvaamaan syrjäisimpien alueiden erityispiirteistä johtuvat erityisrajoitteet perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
   vii) tarvittaessa mielenterveyspalvelut työelämän ulkopuolella oleville henkilöille.

c)   epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden ja pysyvän työmarkkinoille sijoittumisen vahvistaminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ja kaikenlaisen syrjinnän torjuminen työmarkkinoilla ja yhteisöissä edistämällä esimerkiksi seuraavia toimia:

   i) työllistymisväylät ja yhteiskuntaan integroitumisen väylät epäedullisessa asemassa oleville henkilöille, maahanmuuttajille, etnisiin vähemmistöihin kuuluville – ja erityisesti romaneille –, epäedullisissa olosuhteissa asuville, kouluttamattomille, koulunsa varhain keskeyttäneille, vammaisille, köyhille, pitkäaikaistyöttömille ja työhön pääsyn ja palaamisen helpottaminen sosiaalisesti syrjäytyneille, yli 50-vuotiaat ja yksinhuoltajat mukaan lukien, koulunsa varhain keskeyttäneille, vähemmistöille, turvapaikanhakijoille ja vammaisille työllistämistoimenpiteiden ja yhteiskuntaan ja yhteisöön integroivien toimien avulla unohtamatta osuus- ja yhteisötalouden alaa, liitännäistoimenpiteitä sekä tarvittavan sosiaalisen tuen sekä naapurusto- ja hoitopalvelujen edistämistä;
   ii) maahanmuuttajien sosiaalisen kotoutumisen parantamista ja heidän työelämään osallistumisensa lisäämistä koskevien erityistoimien edistäminen, esimerkiksi neuvontapalvelujen, kielenopetuksen ja ulkomailla hankittujen taitojen tunnustamisen kautta;
   iii) moniarvoisuus työpaikalla ja syrjinnän vastustaminen ammatillisen koulutuksen avulla ja edistämällä työmarkkinoille pääsyä, niille osallistumista ja niillä etenemistä lisäämällä paikallisyhteisöjen ja -yritysten tietoisuutta ja osallisuutta ja edistämällä paikallisia kehitysaloitteita, kuten sosiaalisia kaupunkihankkeita, elinikäistä oppimista ja kansalaisaktiivisuutta;
   iv) vammaisille soveltuvien työpaikkojen luominen ja työnantajien valmiudet vammaisten palkkaamiseen;
   v) erityistoimet, joilla työnantajia valistetaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetussa neuvoston direktiivissä 2000/78/EY(8) olevista kohtuullisia mukautuksia koskevista vaatimuksista, annetaan työnantajille tietoja ja avustetaan heitä työympäristön tekemisessä vammaisille soveltuvaksi ja koulutetaan työnantajia yhdenvertaisten mahdollisuuksien mukaiseen töihin ottamiseen, vammaisnäkökulmaan ja syrjimättömyyteen;
   vi) toimet, joilla helpotetaan epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden, kuten vammaisten tai huollettavien hoitajien, paluuta työmarkkinoille;
   vii) naapurusto-omistus, johtaminen ja demokratia – yksittäisten henkilöiden, vapaaehtoisryhmien ja yhteisöryhmienvalmiuksien kehittäminen yhteisöelämään osallistumisen tehostamiseksi ja työllistymismahdollisuuksien ja muiden mahdollisuuksien tarjoamiseksi vammaisille työmarkkinoilla.

d)   täystyöllisyyteen, työn laadun parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn kannustavien uudistusten käynnistäminen erityisesti edistämällä yritysten perustamista, kumppanuuksien ja sopimusten kehittämistä, jatkokehittämistä ja täytäntöönpanoa asiaan liittyvien valtioiden välisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoiden, kuten työmarkkinaosapuolten ja valtioista riippumattomien toimijoiden, varsinkin sosiaalisen osallisuuden sekä miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien, paikallisten työllisyysaloitteiden ja alueellisten työllisyyssopimusten aloilla toimijoiden verkottumisen avulla, jotta voidaan lisätä työllistymismahdollisuuksia, ammattitaitoja ja tilaisuuksia sekä parantaa niiden tuloksia.

e)   inhimillisen pääoman kasvattaminen erityisesti suunnittelemalla ja ottamalla käyttöön uudistuksia koulutusjärjestelmissä.

2.  Lähentymistavoitteen perusteella ja koheesiorahaston tukemissa maissa ESR:sta tuetaan myös seuraavia toimintalinjoja:

a)  Inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentaminen ja parantaminen edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

   i) koulutusjärjestelmiä koskevien uudistusten toteuttaminen pyrkien siihen, että parannetaan henkilökohtaisia valmiuksia itsenäiseen työhön ja edistetään vastuun ottamista ja valmiuksia yritysten perustamiseen, jotta voidaan paremmin vastata osaamisyhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen tarpeisiin, peruskoulutuksen yhteys työmarkkinoitten tarpeisiin parantuu ja opetus- ja muun henkilökunnan taidot ovat jatkuvasti ajan tasalla;
   ii) koulutukseen osallistumisen lisääminen koko eliniän ajan myös siten, että varhaista koulun keskeyttämistä ja oppilaiden erottelua saadaan huomattavasti vähennettyä ja pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen ja kaiken tasoiseen koulutukseen lisättyä;
   iii) inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovaatiossa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella ja niihin liittyvällä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella siten, että luodaan julkisten ja yksityisten tahojen välisiä kumppanuuksia tai muita yhteistyömuotoja eri taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden välillä;
   iv) työympäristön mukauttaminen työn ja muun elämän tasapainoon liittyvien kysymysten huomioon ottamiseksi.

b)   julkishallintojen, julkisten palvelujen, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien järjestöjen institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen ja toimivuuden parantaminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten ja hyvän hallintotavan kannustamiseksi erityisesti talous-, työllisyys-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan sekä oikeuden aloilla edistämällä erityisesti seuraavia toimia:

   i) hyvä politiikan ja ohjelmien suunnittelu, seuranta ja arviointi käyttämällä tutkimuksia, tilastoja ja asiantuntija-apua sekä toimien koordinointi ja vuoropuhelu asiaan liittyvien julkisten ja yksityisten yksikköjen välillä;
   ii) valmiuksien kehittäminen politiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanossa, myös lainsäädännön noudattamisen valvonnassa, erityisesti kouluttamalla jatkuvasti johtajia ja henkilöstöä ja kohdentamalla erityistukea avainpalveluille, tarkastuslaitoksille ja sosioekonomisille toimijoille, joihin kuuluvat työmarkkinaosapuolet ja asiaan liittyvät valtiosta riippumattomat järjestöt sekä eri ammattialojen edunvalvontajärjestöt.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja toimintalinjojen täytäntöönpanon yhteydessä ESR:sta tuetaan omana toimintalinjanaan innovatiivisen toiminnan sekä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämistä ja valtavirtaistamista kansallisella ja alueellisella tasolla erityisesti jakamalla tietoa, kokemuksia, tuloksia ja hyviä käytäntöjä sekä kehittämällä täydentäviä lähentymistapoja ja yhdennettyä tai yhteistä toimintaa.

4.  ESR:sta tuetaan jäsenvaltioiden toteuttamia suurelle yleisölle suunnattuja tiedotus- ja valistustoimia, joiden tarkoituksena on torjua syrjintää ja edistää naisten ja miesten yhtäläistä kohtelua ja tasa-arvoa työpaikoilla ja yhteiskunnassa.

5.  Pantaessa 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettua sosiaalisen osallisuuden tavoitetta täytäntöön ESR:n rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o .../2005 [Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan aluekehitysrahastoa koskeva asetus](9) soveltamisalaan kuuluvista toimista voi olla enintään 10 prosenttia kyseisen toimintalinjan osalta.

4 artikla

Johdonmukaisuus ja keskittäminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ESR:sta tuettavat toimet ovat Euroopan työllisyysstrategian ja sosiaalista osallisuutta, yleissivistävää koulutusta ja ammattikoulutusta sekä naisten ja miesten yhtäläistä kohtelua koskevien tavoitteiden mukaisia ja vahvistavat sen täytäntöönpanoa. Niiden on erityisesti varmistettava, että strategisessa viitekehyksessä ja toimenpideohjelmissa vahvistetut toimet edistävät kussakin jäsenvaltiossa työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien pyrkimyksiä, ensisijaisia toimia ja tavoitteita. Jäsenvaltioiden on keskitettävä tuki ensisijaisesti perustamissopimuksen 128 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettujen työllisyyttä koskevien suositusten ja asiaan liittyvien yhteisön tavoitteiden täytäntöönpanoon sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan alalla. ESR:sta voidaan tukea myös toimia, jotka ylittävät kansallisen työllisyyssuunnitelman, jos niitä tarvitaan alueellisten ja paikallisten erityisseikkojen takia ja jos niiden avulla voidaan saavuttaa paremmin Lissabonin strategian työllisyystavoitteet, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

2.  Toimenpideohjelmissa varat on kohdennettava tärkeimpiin tarpeisiin ja keskitettävä politiikanaloille, joilla ESR:n tuki voi merkittävästi vaikuttaa ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Jotta ESR:n tuki olisi tehokkainta, toimenpideohjelmissa on erityisesti otettava huomioon alueet ja paikkakunnat, joilla on suurimpia ongelmia, epäsuotuisassa asemassa olevat kaupunkialueet, taantuvat maaseutualueet, kalastuksesta riippuvaiset alueet, saaristo- ja vuoristoalueet, syrjäiset alueet, harvaan asutut tai väestöllisistä ongelmista kärsivät alueet sekä tuotannonsiirroista erityisesti kärsineet alueet mukaan luettuina.

3.  Asiaan liittyvät seikat [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o .../2005 19 artiklassa tarkoitetusta vuosikertomuksesta, jonka jäsenvaltiot laativat, on sisällytettävä niitä vastaaviin työllisyyttä koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin ja sosiaalista osallisuutta koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin.

4.   [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä] annetun asetuksen (EY) N:o .../2005 18 artiklassa määritellyn kansallisen strategisen viitekehyksen täytäntöönpanon seurantaan valittujen määrällisten tavoitteiden ja indikaattoreiden on oltava samat kuin Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanossa sekä sosiaalisen osallisuuden, syrjimättömyyden ja koulutuksen ja naisten ja miesten tasa-arvon aloilla sovittujen yhteisön tavoitteiden yhteydessä käytettävät määrälliset tavoitteet ja indikaattorit. Toimenpideohjelmien seurantaindikaattoreiden olisi oltava johdonmukaisia määrällisten tavoitteiden kanssa.

5.  ESR:n toimista tehtävissä arvioinneissa on myös arvioitava, mikä on ESR:sta tuettujen toimien osuus Euroopan työllisyysstrategian sekä sosiaalisen osallisuuden, syrjimättömyyden, naisten ja miesten tasa-arvon edistämisen ja koulutuksen aloja koskevien yhteisön tavoitteiden täytäntöönpanossa kyseisessä jäsenvaltiossa.

5 artikla

Hyvä hallintotapa ja kumppanuudet

1.  ESR edistää hyvää hallintotapaa ja kumppanuuksia. Rahaston tuki on suunniteltava ja pantava täytäntöön sopivalla hallintoalueella kiinnittäen erityistä huomiota alue- ja paikallistasoon kunkin jäsenvaltion institutionaalisten erityisjärjestelyjen mukaan.

2.  Jäsenvaltioiden ja kutakin toimenpideohjelmaa hallinnoivan viranomaisen on varmistettava työmarkkinaosapuolten mukaantulo ja riittävä osallistuminen ja valtiosta riippumattomien toimijoiden riittävä kuuleminen ja osalliseksi pääsy sopivalla hallintoaluetasolla – tarvittaessa samanaikaisesti sekä kansallisella että alueellisella tasolla – ESR:n tukeen liittyvän ohjelmatyön, täytäntöönpanon ja seurannan yhteydessä etenkin sosiaalista osallisuutta, syrjimättömyyttä sekä naisten ja miesten tasa-arvoa koskevissa kysymyksissä.

3.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tiedottaakseen väestölle ja asianomaisille toimijoille toimenpideohjelmista ja toimista, joille voi saada rahoitusta ESR:sta.

4.  Kutakin toimenpideohjelmaa hallinnoivan viranomaisen on edistettävä työmarkkinaosapuolten riittävää osallistumista ja osalliseksi pääsyä tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti rahoitettuihin toimiin.

Vähintään kaksi prosenttia ESR:n varoista on osoitettava valmiuksien kehittämiseen, koulutus- ja verkottumistoimiin, sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamiseen ja työmarkkinaosapuolten yhteisesti käynnistämiin toimiin erityisesti valtiosta riippumattomien järjestöjen ja yhteisön roolin vahvistamisen ja 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn osalta sekä sosiaalisen osallisuuden ja syrjimättömyyden aloilla toimivien valtiosta riippumattomien järjestöjen kapasiteetin kehittämiseen.

5.  Kutakin toimenpideohjelmaa hallinnoivan viranomaisen on edistettävä valtiosta riippumattomien järjestöjen riittävää osallistumista ja huolehdittava siitä, että asianosaiset järjestöt pääsevät vaivattomasti ja nopeasti osalliseksi rahoitettuihin toimiin, erityisesti epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten, syrjimättömyyden sekä miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien aloilla.

Lähentymistavoitteen osana vähintään yksi prosentti ESR:n varoista on osoitettava 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti valmiuksien kehittämiseen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen, erityisesti niiden, jotka toimivat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja syrjinnän torjumisen aloilla, koulutus- ja verkottumistoimintoja koskeviin toimiin.

6.  Jos täytäntöönpanovastuu on delegoitu, tuki voidaan ohjelman osana antaa yleiskattavina tukina.

7.  Edellä 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja innovatiivisia toimia koskevan ohjelman toimintalinjojen osana pienille hankkeille, joihin paikalliset toimijat osallistuvat, voidaan muodostaa rahasto ohjelmista saatujen varojen rajoitetun osuuden tukemiseksi. Tuki annetaan yleiskattavina tukina. 'Pienillä hankkeilla' tarkoitetaan hankkeita, jotka ovat suuruudeltaan enintään 300 000 EUR.

Hallinnointiviranomaisen on varmistettava, että sosiaalisen osallistumisen ja syrjimättömyyden aloilla työskentelevät valtiosta riippumattomat järjestöt saavat rahoitusta vähintään yhtä suotuisin ehdoin kuin Equal-ohjelmassa.

6 artikla

Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet

Jäsenvaltioiden ja hallinnointiviranomaisten on varmistettava, että toimenpideohjelmissa analysoidaan tasa-arvovaikutusta, että resurssien jako vastaa asianmukaisesti naisten ja miesten erilaisiin tarpeisiin ja että sukupuolten tasa-arvoa edistetään ohjelmatyössä, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa kaikkine erityisindikaattoreineen sekä arvioinnissa erityistavoitteiden ja päämäärien asettaminen, niiden selkeä aikataulu, sekä laatua ja määrää koskevat sukupuoli-indikaattorit mukaan lukien.

Jäsenvaltioiden ja hallinnointiviranomaisten on varmistettava, että sukupuolinäkökulman talousarvioon sisällyttämisestä huolehditaan toimenpideohjelman kaikissa vaiheissa.

Jäsenvaltioiden ja hallinnointiviranomaisten on varmistettava naisten ja miesten tasapainoinen osallistuminen toimenpideohjelmien hallintaan ja toteuttamiseen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

7 artikla

Syrjimättömyys

Jäsenvaltioiden ja hallinnointiviranomaisten on varmistettava, että toimenpideohjelmiin sisältyy kuvaus siitä, miten vammaisten ja uhanalaisten ryhmien sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja syrjimättömyyden periaatteita on määrä edistää ohjelmointi, täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointivaiheessa erityisten indikaattorien avulla.

8 artikla

Innovaatio

Jäsenvaltioiden ja hallinnointiviranomaisten on kussakin toimenpideohjelmassa kiinnitettävä erityistä huomiota innovatiivisten toimien edistämiseen ja valtavirtaistamiseen omana toimintalinjanaan, varsinkin sellaisten toimien edistämiseen ja valtavirtaistamiseen, joilla vahvistetaan eri julkisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimijoiden yhteistyötä. Hallinnointiviranomaisen on [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o .../2005 47 artiklassa tarkoitettua seurantakomiteaa kuultuaan valittava innovaation osalta rahoitettavat aihealueet työllisyyttä koskevien eurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti ja määritettävä tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Innovatiivisten toimien osuuden toimenpideohjelmassa olisi oltava vähintään 1 prosentti. Tällaisten toimien ESR:n yhteisrahoitusosuuden on oltava vähintään 85 prosenttia.

9 artikla

Valtioiden välinen yhteistyö

1.  Jäsenvaltiot ja hallinnointiviranomaiset voivat valtioiden välisten, rajatylittävien ja alueiden välisten yhteistyötoimien ohjelmissa laatia toimenpideohjelman tai erityisen toimenpideohjelman erityisen toimintalinjan muotoon. Tällaisten toimien ESR-osuuden on oltava 85 prosenttia. Valtioiden tai alueiden väliseen yhteistyöhön liittyvät koordinointitoimet on rahoitettava 100-prosenttisesti ESR:sta.

2.  Jäsenvaltioiden on sopivilla koordinointijärjestelyillä varmistettava rahaston toimien ja muista yhteisön ylikansallisista ohjelmista tuettujen toimien välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys erityisesti koulutuksen alalla koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen tarkoitettujen yhteisön varojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

10 artikla

Innovaatiotoimet ja tekninen apu

Vähintään yksi prosentti ESR:n varoista on osoitettava komissiolle, jotta niillä voidaan rahoittaa innovaatiotoimia sekä työmarkkinoita, työllisyyttä ja ammattikoulutusta koskevia pilottihankkeita ja sosiaaliseen vuoropuheluun liittyviä toimia, jotka kohdennetaan sellaisten yritysten henkilökuntaan, jotka pyrkivät siirtämään rahaston toimialoihin liittyvää erityisosaamista.

Lisäksi komissio edistää erityisesti foorumeiden kehittämistä ja alueellisten työllisyyssopimusten luomista valmistellessaan ohjelmien suunnittelua, kokemustenvaihtoa, tietoisuuden lisäämistoimia, seminaareja, verkottumista ja vertaisryhmäarviointeja hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja levittämiseksi sekä kannustaa vastavuoroista oppimista ESR:n poliittisen ulottuvuuden ja osuuden kasvattamiseksi erityisesti nuorten ja ikääntyneiden henkilöiden työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta, syrjimättömyyttä ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevissa yhteisön tavoitteissa.

11 artikla

Edistymis- ja täytäntöönpanokertomukset

[Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen (EY) N:o .../2005 66 artiklassa tarkoitetuissa joka toinen vuosi esitettävissä kertomuksissa ja täytäntöönpanoa koskevissa loppukertomuksissa on oltava yhteenveto ja arvio seuraavien seikkojen täytäntöönpanosta:

   a) tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja mahdolliset sukupuolen mukaan eriytetyt toimet;
   b) syrjinnästä kärsivien ryhmien valtavirtaistaminen ja toimet, joilla varmistetaan vammaisten sosiaalinen osallisuus, pääsymahdollisuudet ja työllistyminen;
   c) maahanmuuttajien sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen ja töihin pääsyn parantamiseen tarkoitetut toimet;
   d) sosiaalisen integroitumisen ja työllistymisen vahvistamiseen tarkoitetut toimet epäedullisessa asemassa oleville ryhmille: etniset vähemmistöt, vammaiset, epäedullisissa olosuhteissa elävät ihmiset, kouluttamattomat, köyhät ja pitkäaikaistyöttömät;
   e) muiden epäedullisessa asemassa olevien henkilöryhmien sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen ja töihin pääsyn parantamiseen tarkoitetut toimet;
   f) työntekijöiden ammattipätevyyttä lujittavat toimet;
   g) innovatiiviset toimet sekä perusteet innovaation osalta valituille aihealueille samoin kuin esittely tuloksista ja niiden jakamisesta ja valtavirtaistamisesta;
   h) julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön tehostamiseen tarkoitetut toimet;
   i) yhteiskunnallisten toimijoiden osallistumista sekä paikallista, alueellista, kansallista ja valtioiden välistä verkottumista edistävät toimet;
   j) valtioiden väliset, rajatylittävät ja alueiden väliset yhteistyötoimet;
   k) toimet, joilla rohkaistaan itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yritysten perustamiseen;
   l) ESR-varojen sekä kansallisten työllisyyssuunnitelmiin, Euroopan työllisyysstrategiaan ja Lissabonin strategiaan liittyvien toimien yhteensovittaminen;
   m) sosiaalista syrjäytymistä koskevien toimien käsittely ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osuuden arviointi.

12 artikla

Tukikelpoisuus

1.  ESR:sta myönnetään yksittäisinä tai yleiskattavina tukina, joita ei tarvitse maksaa takaisin, takaisin maksettavina tukina, lainan korkotukina ja mikroluottoina tukea julkisiin menoihin sekä tavaroiden ja palvelujen hankintaan noudattaen julkisiin tarjouskilpailuihin sovellettavia jäsenvaltioiden lakeja.

2.  Seuraavin menoihin ei myönnetä tukea ESR:sta:

a)   palautettava alv;

b)   lainojen korot;

c)   infrastruktuurin, poistokelpoisen irtaimiston, kiinteistöjen ja maan hankinta.

3.  Sen estämättä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, [Euroopan aluekehitysrahastosta annetun] asetuksen (EY) N:o .../2005 6 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisuussääntöjä sovelletaan ESR:sta osarahoitettaviin toimiin, jotka kuuluvat kyseisen asetuksen (EY) N:o […] 2 artiklan soveltamisalaan.

4.  Sen estämättä, mitä kansallisissa tukikelpoisuussäännöissä määrätään, ESR:sta osarahoitettavien toimenpideohjelmien osana ilmoitettuihin menoihin voivat kuulua:

   a) kolmannen osapuolen toimeen osallistujille maksamat ja tuensaajalle vahvistetut palkkiot tai palkat edellyttäen, että nämä suoritukset ovat toimen kansallista julkista osarahoitusta voimassa olevien kansallisten sääntöjen mukaan;
   b) kiinteähintaisena vahvistetun tukitoimen välilliset kustannukset 20 prosenttiin asti toimen osalta ilmoitetuista välittömistä menoista riippuen toimen luonteesta, sen täytäntöönpanoyhteydestä ja sijaintipaikasta.

13 artikla

Siirtymäsäännökset

Tämä asetus ei vaikuta neuvoston tai komission ennen 1 päivää tammikuuta 2007 sovelletun asetuksen (EY) N:o 1784/1999 perusteella hyväksymien toimenpiteiden täytäntöönpanon jatkamiseen tai niiden muuttamiseen, niiden peruuttaminen kokonaan tai osittain mukaan luettuna.

Asetuksen (EY) N:o 1784/1999 mukaisesti esitetyt hakemukset ovat edelleen voimassa.

14 artikla

Kumoaminen

Asetus (EY) N:o 1784/1999 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Viittaukset asetukseen (EY) N:o 1784/1999 on katsottava viittauksiksi tähän asetukseen.

15 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EUVL C […] […], s. […].
(3) EUVL C 164, 5.7.2005, s. 48.
(4) Euroopan parlamentin kanta 6. heinäkuuta 2005.
(5) EUVL L […] […], s. […].
(6) EYVL 213, 13.8.1999, s. 5.
(7) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(8) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(9) EYVL L ...


Euroopan kalatalousrahasto *
PDF 474kWORD 310k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan kalatalousrahastosta (KOM(2004)0497 – C6-0212/2004 – 2004/0169(CNS))
P6_TA(2005)0282A6-0217/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2004)0497)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0212/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön ja aluekehitysvaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A6-0217/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   täsmentää, että asetusehdotuksessa esitetyt määrärahat ovat täysin ohjeellisia, kunnes vuoden 2007 ja sitä seuraavien vuosien rahoitusnäkymistä on päästy sopimukseen;

4.   pyytää komissiota vahvistamaan seuraavien rahoitusnäkymien hyväksymisen jälkeen asetusehdotuksessa esitetyt määrärahat tai tarvittaessa antamaan mukautetut määrärahat Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi, millä varmistetaan niiden yhteensopivuus enimmäismäärien kanssa;

5.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

6.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

7.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Perustamissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti on otettava huomioon elinkeinon erityisluonne, joka johtuu alan yhteiskunnallisesta rakenteesta sekä kalastustoimintaa harjoittavien eri alueiden välisistä rakenteellisista eroista ja luonnonolojen eroista.
(4)  Perustamissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti on otettava huomioon elinkeinon erityisluonne, joka johtuu alan yhteiskunnallisesta rakenteesta sekä kalastustoimintaa harjoittavien eri alueiden välisistä rakenteellisista eroista ja luonnonolojen eroista sekä maantieteellisistä eroista.
Tarkistus 3
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Kalatalousrahaston toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava yhteensopivia yhteisön muiden politiikkojen kanssa ja noudatettava yhteisön lainsäädäntöä.
(9)  Kalatalousrahaston toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava yhteensopivia yhteisön muiden politiikkojen kanssa ja noudatettava yhteisön lainsäädäntöä kuten varainhoitoasetuksen säännöksiä ja sen soveltamissääntöjä.
Tarkistus 4
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Yhteisön toimien olisi oltava jäsenvaltioiden toimia täydentäviä tai avustavia, ja mahdollisimman suuren lisäarvon saamiseksi kumppanuutta olisi tehostettava. Tämä koskee alueellisia ja paikallisia viranomaisia sekä muita toimivaltaisia viranomaisia, ympäristöasioista sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastaavat viranomaiset, talouselämän edustajat ja työmarkkinaosapuolet sekä muut toimivaltaiset elimet mukaan luettuina. Asianomaisten yhteistyökumppaneiden olisi osallistuttava tukitoimien valmisteluun, seurantaan ja arviointiin.
(10)  Yhteisön toimien olisi oltava jäsenvaltioiden toimia täydentäviä tai avustavia, ja mahdollisimman suuren lisäarvon saamiseksi kumppanuutta olisi tehostettava. Tämä koskee alueellisia ja paikallisia viranomaisia sekä muita toimivaltaisia viranomaisia, ympäristöasioista sekä syrjimättömyydestä, kuten miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä, vastaavat viranomaiset, talouselämän edustajat ja työmarkkinaosapuolet sekä muut toimivaltaiset elimet mukaan luettuina. Asianomaisten yhteistyökumppaneiden olisi osallistuttava tukitoimien valmisteluun, seurantaan ja arviointiin.
Tarkistus 5
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Perustamissopimuksen 274 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä komission kanssa moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi. Sitä varten asetuksessa määritellään edellytykset, joita noudattaen komissio voi kantaa Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuunsa.
(13)  Perustamissopimuksen 274 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä komission kanssa moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi. Sitä varten asetuksessa määritellään edellytykset, joita noudattaen komissio voi kantaa Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuunsa budjettivallan käyttäjänä toimivan Euroopan parlamentin valvonnan alaisuudessa.
Tarkistus 6
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  On tarpeen säätää YKP:n liitännäistoimenpiteistä, joilla voidaan vähentää sen sosioekonomisia vaikutuksia toteuttamalla rannikkoalueiden kehittämiseen tähtäävää politiikkaa.
(24)  On tarpeen säätää YKP:n liitännäistoimenpiteistä, joilla voidaan vähentää sen sosioekonomisia vaikutuksia toteuttamalla rannikkoalueiden kehittämiseen tähtäävää politiikkaa, joka monipuolistaa taloudellista toimintaa ja luo kestäviä työpaikkoja.
Tarkistus 7
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Yhteisön laivastoa olisi supistettava sen mukauttamiseksi käytettävissä oleviin kalavaroihin.
(29)  Yhteisön laivastoa olisi pyrittävä mukauttamaan käytettävissä oleviin kalavaroihin tarpeen näin vaatiessa, jotta saavutettaisiin tasapaino kalavarojen tilan kanssa ja taattaisiin itse laivaston kannattavuus.
Tarkistus 8
Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)
(29 a) Tästä syystä kaikissa jäsenvaltioissa olisi perustettava alussegmenteittäin ja valtioittain yhdenmukaistettu todellinen yhteisön kalastusalusrekisteri, johon kirjataan kapasiteetti ja vetoisuus. Rekisterin on oltava tarkka, avoin ja luotettava, ja kaikkien jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä tämän vuoksi samat perusteet alusten kapasiteetin ja vetoisuuden laskemiseksi komission valvonnan alaisuudessa.
Tarkistus 9
Johdanto-osan 29 b kappale (uusi)
(29 b) Yhteisön kalastusalusten siirtämisen kolmansiin maihin olisi myötävaikutettava kapasiteetin vähentämiseen yhteisön vesillä ja kestävän kalastuksen vahvistamiseen muualla kuin yhteisön vesillä.
Tarkistus 10
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Kalastuslaivastojen rakenneuudistuksen toteuttamiseksi tarvitaan sosioekonomisia liitännäistoimenpiteitä.
(30)  Sosioekonomisia liitännäistoimenpiteitä tarvitaan kalastuslaivastojen mukauttamiseksi vastaamaan niiden kohdealueella todettuja kalavaroja.
Tarkistus 11
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Olisi säädettävä yksityiskohtaiset säännöt tuen myöntämisestä vesiviljelylle sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukselle ja kaupan pitämiselle niin, että turvataan samalla näiden alojen taloudellinen elinkelpoisuus. Sitä varten on tarpeen määritellä rajoitettu määrä ensisijaisia tukikohteita ja keskittää rakennetuki mikroyrityksille ja pienille yrityksille.
(33)  Olisi säädettävä yksityiskohtaiset säännöt tuen myöntämisestä vesiviljelylle sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukselle ja kaupan pitämiselle niin, että turvataan samalla näiden alojen taloudellinen elinkelpoisuus.
Tarkistus 12
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Kalatalousrahaston olisi tarjottava teknisen avun muodossa tukea arviointeihin, selvityksiin, pilottihankkeisiin ja kokemusten vaihtoon, millä voitaisiin edistää innovatiivisia lähestymistapoja ja käytänteitä sekä yksinkertaista ja avointa täytäntöönpanoa.
(35)  Kalatalousrahaston olisi tarjottava teknisen avun muodossa tukea arviointeihin, selvityksiin, pilottihankkeisiin, kokeellisiin kalastuskampanjoihin ja kokemusten vaihtoon, millä voitaisiin edistää innovatiivisia lähestymistapoja ja käytänteitä sekä yksinkertaista ja avointa täytäntöönpanoa.
Tarkistus 13
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Rakennerahastojen toimien tehokkuus ja vaikutus riippuu myös paremmasta ja perusteellisemmasta arvioinnista. Olisi annettava säännökset jäsenvaltioiden ja komission vastuusta tältä osin sekä yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan arvioinnin luotettavuus.
(37)  Rakennerahastojen toimien tehokkuus ja vaikutus riippuu myös paremmasta ja perusteellisemmasta arvioinnista ja avoimuudesta. Olisi annettava säännökset jäsenvaltioiden ja komission vastuusta tältä osin sekä yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan arvioinnin luotettavuus ja se, että se on julkisesti saatavilla.
Tarkistus 14
Johdanto-osan 53 kappale
(53)  Kesäkuun 21 päivänä 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999 ja kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä 17 päivänä joulukuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2792/1999 sekä muita säännöksiä olisi kumottava. Kumottuja säännöksiä olisi kuitenkin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi sovellettava tukeen, toimiin ja hankkeisiin, jotka on hyväksytty viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006,
(53)  Kesäkuun 21 päivänä 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999 ja kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä 17 päivänä joulukuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2792/1999 sekä muita säännöksiä olisi kumottava. Kumottuja säännöksiä olisi kuitenkin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi sovellettava tukeen, toimiin ja hankkeisiin, joihin on sitouduttu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 ja jotka on maksettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008,
Tarkistus 15
1 artikla
Tällä asetuksella perustetaan Euroopan kalatalousrahasto, jäljempänä "kalatalousrahasto", ja määritellään puitteet kalatalousalan ja kalastusta harjoittavien rannikkoalueiden kestävään kehitykseen tähtäävälle yhteisön tuelle.
Tällä asetuksella perustetaan Euroopan kalatalous- ja vesiviljelyrahasto, jäljempänä "kalatalousrahasto", ja määritellään puitteet kalatalousalan, vesiviljelyn ja kalastusta harjoittavien rannikkoalueiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kestävään kehitykseen tähtäävälle yhteisön tuelle.
Tarkistus 16
3 artiklan e alakohta
(e) "vesiviljelyllä" vesieliöiden kasvatusta tai viljelyä, jossa käytetyllä tekniikalla on tarkoitus lisätä kyseisten eliöiden tuotantoa ympäristön luonnollista kapasiteettia suuremmaksi; eliöt pysyvät koko kasvatus- tai viljelyvaiheen ja myös niiden korjuuvaiheen ajan luonnollisen tai oikeushenkilön omaisuutena;
(e) "vesiviljelyllä, mukaan lukien kalanviljely murtovesialtaissa ja äyriäisten viljely", vesieliöiden kasvatusta tai viljelyä, jossa käytetyllä tekniikalla on tarkoitus lisätä kyseisten eliöiden tuotantoa ympäristön luonnollista kapasiteettia suuremmaksi; sitä olisi tuettava vain siinä määrin, ettei siitä ole haittaa ympäristölle; eliöt pysyvät koko kasvatus- tai viljelyvaiheen ja myös niiden korjuuvaiheen ajan luonnollisen tai oikeushenkilön omaisuutena;
Tarkistus 17
3 artiklan f alakohta
(f) "mikroyrityksillä ja pienillä yrityksillä" mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjä mikroyrityksiä tai pieniä yrityksiä;
Poistetaan.
Tarkistus 18
4 artiklan b kohta
(b) edistämään kestävää tasapainoa kalavarojen ja yhteisön kalastuslaivaston kapasiteetin välillä;
(b) edistämään kalastuslaivaston uudistamista ja ajanmukaistamista kuitenkin niin, että varmistetaan kestävä tasapaino kalavarojen ja yhteisön kalastuslaivaston pyyntiponnistuksen välillä, jotta voidaan taata suurimmat mahdolliset toimitukset yhteisön markkinoille;
Tarkistus 19
4 artiklan b a alakohta (uusi)
(b a) tukemaan vesiviljelytuotannon kestävää kehitystä,
Tarkistus 20
4 artiklan d alakohta
(d) edistää ympäristön ja luonnonvarojen suojelua;
(d) edistää ympäristön ja elävien luonnonvarojen suojelua ja parantamista silloin, kun ne ovat yhteydessä kalastus- ja vesiviljelyalaan;
Tarkistus 21
4 artiklan f a alakohta (uusi)
(f a) edistämään syrjäisimpien alueiden suotuisampaa kohtelua perustamissopimuksen 299 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 22
5 artikla
Kalatalousalan tuesta vastaa Euroopan kalatalousrahasto, jäljempänä "kalatalousrahasto" tai "EKTR". Tämän asetuksen nojalla toteutettavilla toimenpiteillä pyritään saavuttamaan perustamissopimuksen 33 artiklassa vahvistetut yleiset tavoitteet sekä yhteisen kalastuspolitiikan osana määritellyt tavoitteet. Niillä täydennetään tarvittaessa yhteisön muita välineitä ja politiikkoja.
Kalatalousalan tuesta vastaa Euroopan kalatalous- ja vesiviljelyrahasto, jäljempänä "kalatalousrahasto" tai "EKTVR". Tämän asetuksen nojalla toteutettavilla toimenpiteillä pyritään saavuttamaan perustamissopimuksen 33 artiklassa vahvistetut yleiset tavoitteet sekä yhteisen kalastuspolitiikan osana määritellyt tavoitteet. Niillä täydennetään tarvittaessa yhteisön muita välineitä ja politiikkoja.
Tarkistus 23
6 artiklan 4 kohta
4.  Kalatalousrahastosta rahoitettavilla toimilla ei saa olla pyyntiponnistusta lisääviä suoria eikä epäsuoria vaikutuksia.
4.  Kalatalousrahastosta rahoitettavilla toimilla ei saa olla pyyntiponnistusta lisääviä suoria eikä epäsuoria vaikutuksia alueilla, joita selvästi uhkaa liikakalastus. Varoja ei myöskään saa käyttää sellaisten lajien pyyntiponnistuksen lisäämiseen, joille on vahvistettu kiintiöt tai muita järjestelyjä tai joiden kanta ei ole turvallisten biologisten rajojen sisällä. Sen sijaan on sallittua rahoittaa pyyntitoimia, jotka kohdistuvat selvästi liian vähän hyödynnettyihin lajeihin.
Tarkistus 24
11 artiklan 2 kohta
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että naisten roolin kasvattamista kalatalousalalla koskevia toimia edistetään.
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että naisten roolin kasvattamista kalatalousalalla koskevia toimia edistetään, rajat ylittävät toimet mukaan lukien.
Tarkistus 25
13 artikla
Komissio suorittaa ohjelmakaudella 2007–2013 käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen alustavat jaot jäsenvaltioittain ja erottaa erilleen lähentymistavoitteeseen kohdistuvan osuuden seuraavia perusteita käyttäen: kalatalousalan suuruus kyseisessä jäsenvaltiossa, pyyntiponnistukseen tarvittavan mukautuksen laajuus, kalatalousalan työllisyystaso ja meneillään olevien toimenpiteiden jatkuvuus.
Komissio suorittaa ohjelmakaudella 2007–2013 käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen alustavat jaot jäsenvaltioittain ja erottaa erilleen lähentymistavoitteeseen kohdistuvan osuuden seuraavia perusteita käyttäen: kalatalousalan suuruus kyseisessä jäsenvaltiossa, pyyntiponnistukseen tarvittavan mukautuksen laajuus, kalatalousalan työllisyystaso ja meneillään olevien toimenpiteiden jatkuvuus sekä kalatalousalan vaikutus sosioekonomisiin rakenteisiin.
Tarkistus 26
15 artiklan 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava kalatalousalan kansallinen strategiasuunnitelma kolmen kuukauden kuluessa strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä ja ennen toimenpideohjelmien esittämistä.
1.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava kalatalous- ja vesiviljelyalan kansallinen strategiasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä ja ennen toimenpideohjelmien esittämistä.
Tarkistus 27
15 artiklan 4 kohdan a alakohta
(a) pyyntiponnistuksen ja kalastuskapasiteetin vähentäminen sekä keinojen ja määräaikojen määritteleminen kyseessä olevan kalastuksen ja laivaston tavoitteiden saavuttamiseksi;
(a) pyyntiponnistuksen ja kalastuskapasiteetin mukauttaminen sekä keinojen ja määräaikojen määritteleminen kyseessä olevan kalastuksen ja laivaston tavoitteiden saavuttamiseksi;
Tarkistus 28
15 artiklan 4 kohdan b alakohta
(b) vesiviljelyalan, jalostusteollisuuden ja kaupan kehittäminen;
(b) vesiviljelyalan, jalostusteollisuuden ja kaupan kestävä kehittäminen;
Tarkistus 29
15 artiklan 4 kohdan d alakohta
(d) kalastustuotteiden tarjontastrategia ja kalastustoiminnan kehittäminen yhteisön vesialueiden ulkopuolella;
(d) kalastustuotteiden tarjontastrategia ja kalastustoiminta yhteisön vesialueiden ulkopuolella ottaen asianmukaisesti huomioon kalakantojen tila;
Tarkistus 30
15 artiklan 4 kohdan e a alakohta (uusi)
(e a) ympäristön ja biologisten vesiluonnonvarojen suojeleminen.
Tarkistus 31
15 artiklan 4 a kohta (uusi)
4 a. Kansalliset strategiasuunnitelmat on julkistettava sen jälkeen, kun komissio on ne hyväksynyt.
Tarkistus 32
18 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan d a alakohta (uusi)
(d a) toimintasuunnitelma petosten ja säännönvastaisuuksien torjumiseksi.
Tarkistus 33
20 artiklan 4 kohta
4.  Komissio hyväksyy toimenpideohjelman viimeistään viiden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on sen komissiolle toimittanut edellyttäen, että toimenpideohjelma on laadittu 18 artiklan mukaisesti.
4.  Komissio hyväksyy toimenpideohjelman viimeistään viiden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on sen komissiolle toimittanut edellyttäen, että toimenpideohjelma on laadittu 18 artiklan mukaisesti. Toimenpideohjelma on julkistettava.
Tarkistus 34
23 artiklan a kohdan 5 luetelmakohta
– kestoltaan enintään kahden vuoden pituiset kansalliset suunnitelmat alusten laivastosta poistamiseksi osana asetuksen (EY) N:o 2371/2002 11–16 artiklassa säädettyjä velvoitteita, jotka koskevat yhteisön kalastuslaivaston kapasiteetin mukauttamista.
– kestoltaan enintään ohjelmakauden pituiset kansalliset suunnitelmat alusten laivastosta poistamiseksi osana asetuksen (EY) N:o 2371/2002 11–16 artiklassa säädettyjä velvoitteita, jotka koskevat yhteisön kalastuslaivaston kapasiteetin mukauttamista.
Tarkistus 35
23 artiklan a alakohdan 5 a luetelmakohta (uusi)
– suojelualueiden käyttöönotto, mukaan lukien ajallinen tai alueellinen sulkeminen, kalastustoiminnan rajoittaminen tietyillä alueilla tai alueet, joilla kalastusta ei sallita.
Tarkistus 36
24 artiklan 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallisessa strategiasuunnitelmassaan pyyntiponnistuksen mukauttamispolitiikkansa. Niiden on rahoitettava ensisijaisesti 23 artiklan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja toimia.
1.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallisessa strategiasuunnitelmassaan pyyntiponnistuksen mukauttamispolitiikkansa. Niiden on rahoitettava ensisijaisesti 23 artiklassa tarkoitettuja toimia.
Tarkistus 37
24 artiklan 2 kohta
2.  Edellä 23 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla säädettyihin kansallisiin pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmiin on sisällyttävä toimenpiteitä kalastustoimien pysyväksi lopettamiseksi 25 artiklan säännösten mukaisesti.
2.  Edellä 23 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla säädettyihin kansallisiin pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmiin voidaan sisällyttää toimenpiteitä kalastustoimien pysyväksi lopettamiseksi 25 artiklan säännösten mukaisesti.
Tarkistus 38
24 artiklan 6 kohdan 1 alakohta
6.  Edellä 23 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen kansallisten pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmien kesto ei saa ylittää kahta vuotta.
6.  Jäsenvaltioiden on esitettävä edellä 23 artiklan a alakohdassa tarkoitetut kansallisten pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmat milloin tahansa sovellettavana EKTR:n voimassaoloaikana, joka ei saa ylittää viiden vuoden ohjelmakautta.
Tarkistus 39
24 artiklan 6 kohdan 2 alakohta
Edellä 23 artiklan a alakohdan ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä luetelmakohdassa säädetyissä tapauksissa jäsenvaltioiden on vahvistettava kansalliset suunnitelmansa kahden kuukauden kuluessa neuvoston tai komission päätöksen tekopäivästä.
Edellä 23 artiklan a alakohdan ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä luetelmakohdassa säädetyissä tapauksissa jäsenvaltioiden on vahvistettava kansalliset suunnitelmansa kuuden kuukauden kuluessa neuvoston tai komission päätöksen tekopäivästä.
Tarkistus 40
24 artiklan 6 kohdan 3 alakohta
Edellä 23 artiklan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädetyissä tapauksissa jäsenvaltioiden on vahvistettava kärsimään joutuneita aluksia ja kalastajia koskevat rakennemuutossuunnitelmansa kahden kuukauden kuluessa komission ilmoituksesta.
Edellä 23 artiklan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädetyissä tapauksissa jäsenvaltioiden on vahvistettava kärsimään joutuneita aluksia ja kalastajia koskevat rakennemuutossuunnitelmansa kuuden kuukauden kuluessa komission ilmoituksesta.
Tarkistus 41
25 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1.  Kalatalousrahastosta myönnetään tukea alusten kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen osarahoittamiseksi edellyttäen, että lopettaminen on osa 23 artiklan a alakohdassa tarkoitettua pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmaa. Aluksen kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen voidaan toteuttaa vain romuttamalla alus tai siirtämällä se voittoa tavoittelemattomiin tarkoituksiin.
1.  Kalatalousrahastosta myönnetään tukea alusten kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen osarahoittamiseksi edellyttäen, että lopettaminen on osa 23 artiklan a alakohdassa tarkoitettua pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmaa tai että kalastustoiminta on päätetty lopettaa vapaaehtoisesti, minkä seurauksena kalastuskapasiteetti vähenee. Aluksen kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen voidaan toteuttaa vain romuttamalla alus tai siirtämällä se pois kalastustoiminnasta, perustamalla yhteisyrityksiä tai viennillä muihin kuin kalastustarkoituksiin. Jälkimmäisessä tapauksessa liitteessä II olevan taulukon ryhmän 1 rahoitusosuutta vähennetään 50 prosenttia.
Tarkistus 42
25 artiklan 2 kohdan 2 alakohta
Jäsenvaltiot voivat myös päättää julkisen tuen tason ottaen huomioon parhaan kustannus-hyötysuhteen yhden tai useamman seuraavan perusteen nojalla:
Jäsenvaltiot voivat myös päättää julkisen tuen tason ottaen huomioon parhaan kustannus-hyötysuhteen seuraavan perusteen nojalla:
(a) kalastusaluksen hinta kansallisilla markkinoilla tai sen vakuutusarvo;
(b) aluksen liikevaihto;
(c) aluksen ikä ja sen vetoisuus bruttorekisteritonneina tai koneteho kilowatteina.
aluksen ikä ja sen vetoisuus bruttorekisteritonneina tai koneteho kilowatteina.
Tarkistus 43
26 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1.  Edellä 23 artiklan a alakohdan ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettujen pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmien yhteydessä kalatalousrahasto voi osallistua kalastajiin ja alusten omistajiin kohdistuvien kalastustoiminnan väliaikaiseksi lopettamiseksi toteutettavien tukitoimenpiteiden rahoittamiseen enintään vuoden pituisen ajan, jota voidaan pidentää vuodella.
1.  Edellä 23 artiklan a alakohdan ensimmäisessä, toisessa, kolmannessa ja neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettujen pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmien yhteydessä kalatalousrahasto voi osallistua kalastajiin ja alusten omistajiin kohdistuvien kalastustoiminnan väliaikaiseksi kalastustoiminnan väliaikaiseksi lopettamiseksi toteutettavien tukitoimenpiteiden rahoittamiseen vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajan kunakin ohjelmakautena.
Tarkistus 44
26 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Näihin väliaikaista lopettamista koskeviin toimenpiteisiin on liityttävä pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelma, jolla varmistetaan kapasiteetin pysyvä vähentäminen, joka vastaa vähintään väliaikaisesta lopettamisesta johtuvaa pyyntiponnistuksen vähennystä.
Poistetaan.
Tarkistus 45
26 artiklan 4 a kohta (uusi)
4 a. Jäsenvaltiot voivat ottaa meriluonnonvarojen suojelusuunnitelmien kuten Natura 2000:n yhteydessä käyttöön aluksen omistajille ja kalastajille maksettavan yksittäiskorvauksen, jos tämä johtaa kalastuskapasiteetin pienenemiseen.
Tarkistukset 46 ja 47
27 artiklan 1 kohdan a alakohta
(a) joista on säädetty asetuksen (EY) N:o 2371/2002 11 artiklan 5 kohdassa;
(a) jotka mahdollistavat mukauttamisen siten, että alusten turvallisuus sekä elin- ja työolot paranevat ja yleensä työntekijöiden hyvinvointi aluksilla paranee, mukaan lukien moottorin vaihto;
Moottoreiden vaihtoa tuetaan vain turvallisuuteen ja polttoaineen säästöön liittyvistä syistä tai siksi, että yhteensopivuus ympäristön kanssa lisääntyy edellyttäen, että kalastuskapasiteetti ei kasva;
Tarkistukset 48, 55 ja 57
27 artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi)
(a a) joilla voidaan hyödyntää valikoivaa ja ympäristölle edullista tekniikka, jotta vältetään ei-toivotut oheissaaliit, parannetaan saaliiden laatua ja alukseen varastoidun saaliin turvallisuutta sekä työehtoja ja -turvallisuutta.
Tarkistus 49
27 artiklan 1 kohdan b alakohta
(b) joiden avulla aluksella voidaan pitää saaliita, joiden poisheittäminen ei ole enää sallittua;
(b) joiden avulla aluksella voidaan pitää saaliita, joiden poisheittäminen ei ole enää sallittua, sekä aluksilla käsitellyistä saaliista saatuja sivutuotteita;
Tarkistus 50
27 artiklan 1 kohdan b a alakohta (uusi)
(b a) jotka koskevat aluksia, joiden moottori on vaihdettava turvallisuussyistä tai ympäristövaikutusten vähentämiseksi;
Tarkistus 52
27 artiklan 1 kohdan c a alakohta (uusi)
(c a) jotka liittyvät laivaston uusimiseen siten, että kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisten alukset korvataan uusilla; myös 20 vuotta vanhemmat alukset, joiden turvallisuus ei ole taattu, voidaan korvata;
Tarkistus 54
27 artiklan 1 kohdan d a alakohta (uusi)
(d a) joilla pyritään vähentämään energiankulutusta.
Tarkistus 56
27 artiklan 1 kohdan d b alakohta (uusi)
(d b) joilla on mahdollista ottaa paremmin huomioon kalastustoiminnan ympäristövaikutus supistaen erityisesti aluksen saastuttavia päästöjä.
Tarkistus 58
27 artiklan 2 kohta
2.  Kalatalousrahasto voi osallistua sellaisten investointien rahoittamiseen, joilla pyritään pyydysten valikoivuuden lisäämiseen edellyttäen, että kyseiseen alukseen sovelletaan 23 artiklan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettua elvytyssuunnitelmaa, että se muuttaa kalastusmenetelmää, että se siirtyy kyseisestä kalastuksesta sellaiseen toiseen kalastukseen, jossa kalavarojen tila mahdollistaa kalastuksen, ja että investointi koskee ainoastaan pyydyksen ensimmäistä korvaamista.
2.  Kalatalousrahasto voi osallistua sellaisten investointien rahoittamiseen, joilla pyritään pyydysten valikoivuuden lisäämiseen edellyttäen, että kyseinen alus muuttaa kalastusmenetelmää, että se siirtyy kyseisestä kalastuksesta sellaiseen toiseen kalastukseen, jossa kalavarojen tila mahdollistaa kalastuksen, ja että investointi koskee ainoastaan pyydyksen ensimmäistä korvaamista.
Tarkistus 59
27 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a. Kalatalousrahasto voi osallistua kaikkiin luokkiin kuuluvien kalastusalusten ja niiden moottoreiden uudenaikaistamiseen turvallisuutta koskevien syiden perusteella ja sillä ehdolla, että moottorin teho ei ole aikaisempaa korkeampi.
Tarkistus 60
27 a artikla
1.  Tätä artiklaa sovellettaessa "pienimuotoisella rannikkokalastuksella" tarkoitetaan yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteessä I olevassa taulukossa 2 olevan luettelon mukaisilla kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä, harjoitettavaa kalastusta.
1.  Tätä artiklaa sovellettaessa "pienimuotoisella rannikkokalastuksella" tarkoitetaan yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteessä I olevassa taulukossa 3 olevan luettelon mukaisilla kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä, harjoitettavaa kalastusta.
2.  Kun kalatalousrahastosta rahoitetaan tämän asetuksen 27 artiklan mukaisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat pienimuotoiseen rannikkokalastukseen, liitteessä II olevan taulukon ryhmässä 2 vahvistettua yksityisen rahoitusosuuden tasoa alennetaan 20 prosenttia.
2.  Kun kalatalousrahastosta rahoitetaan tämän asetuksen 26 artiklan mukaisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat pienimuotoiseen rannikkokalastukseen, liitteessä II olevan taulukon ryhmässä 2 vahvistettua yksityisen rahoitusosuuden tasoa alennetaan 20 prosenttia.
3.  Kun kalatalousrahastosta rahoitetaan tämän asetuksen 28 artiklan mukaisia toimenpiteitä, sovelletaan liitteessä II olevan taulukon ryhmässä 3 vahvistettuja tasoja.
3.  Kun kalatalousrahastosta rahoitetaan tämän asetuksen 27 artiklan mukaisia toimenpiteitä, sovelletaan liitteessä II olevan taulukon ryhmässä 3 vahvistettuja tasoja.
4.  Kalatalousrahasto voi osallistua palkkioiden maksamiseen pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville kalastajille ja alusten omistajille seuraavia tarkoituksia varten:
4.  Kalatalousrahasto voi osallistua palkkioiden maksamiseen pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville kalastajille ja alusten omistajille seuraavia tarkoituksia varten:
– tietyille kalastusalueilla pääsyn edellytysten hallinnoinnin ja valvonnan parantaminen,
– tietyille kalastusalueilla pääsyn edellytysten hallinnoinnin ja valvonnan parantaminen,
– kalastustuotteiden tuotanto- jalostus- ja markkinointiketjun organisoinnin edistäminen,
– kalastustuotteiden tuotanto- jalostus- ja markkinointiketjun organisoinnin edistäminen,
– pyyntiponnistuksen vapaaehtoisten rajoittamistoimien edistäminen kalavarojen suojelemiseksi,
– pyyntiponnistuksen vapaaehtoisten rajoittamistoimien kannustaminen kalavarojen suojelemiseksi,
– sellaisten teknisten innovaatioiden (valikoivammat pyyntimenetelmät, jotka ylittävät voimassa olevien säännösten vaatimukset) käyttäminen, jotka eivät kasvata pyyntiponnistusta.
– sellaisten teknisten innovaatioiden (valikoivammat pyyntimenetelmät, jotka ylittävät voimassa olevien säännösten sovellettavat vaatimukset) käytön edistäminen, jotka eivät kasvata pyyntiponnistusta,
– julkisten tukien myöntäminen laivaston uudistamiseen muun muassa valikoivampien tekniikoiden ja alusten paikallistamisjärjestelmien käyttämistä varten sekä alusten turvallisuuden ja työ- ja terveysolojen parantamista varten edellyttäen, että tämä ei lisää pyyntiponnistuksia,
– biologisesti hajoavien pyydysten käyttöönotto erityissuojelussa olevilla merialueilla,
– pienimuotoiseen rannikkokalastukseen käytettävien alusten uudistamisen takaaminen siten, että varmistetaan, että alusten laivastoon liittämistä ja poistamista hallinnoidaan siten, että kapasiteetti ei ylitä asetuksessa N:o 2371/2002 vahvistettuja tavoitteita.
Tämän asetuksen liitteessä II olevan taulukon ryhmässä 3 vahvistettuja tasoja sovelletaan.
Tämän asetuksen liitteessä II olevan taulukon ryhmässä 3 vahvistettuja tasoja sovelletaan.
Tarkistus 61
27 a artiklan 4 a kohta (uusi)
4 a. Aluksen ja moottorin korvaaminen turvallisuuteen, ympäristön suojelemiseen ja polttoaineen säästämiseen liittyvistä syistä tulisi olla tukikelpoista, mikäli se ei johda kapasiteetin lisääntymiseen.
Tarkistus 62
27 b artikla (uusi)
27 b artikla
Julkinen tuki alusten korvaamiseksi ja uudistamiseksi syrjäisimmillä alueilla
Julkista tukea voidaan myöntää syrjäisimmillä alueilla alusten korvaamiseen ja uudistamiseen.
Jäsenvaltioiden on jätettävä komission hyväksyttäväksi alusten valvontaa ja uudistamista koskeva pysyvä suunnitelma, jossa osoitetaan, että alusten laivastoon liittämistä ja poistamista hallinnoidaan siten, että kapasiteetti ei ylitä asetuksessa N:o 639/2004 vahvistettuja tavoitteita. Tämän asetuksen liitteessä II olevan taulukon ryhmässä 3 vahvistettuja tasoja sovelletaan.
Tarkistus 63
28 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1.  Kalatalousrahasto voi osallistua kalastusalalla tapahtuneesta kehityksestä kärsineiden kalastajien hyväksi toteutettavien ja jäsenvaltioiden ehdottamien seuraavien sosioekonomisten toimenpiteiden rahoittamiseen:
1.  Kalatalousrahasto osallistuu kalastusalalla tapahtuneesta kehityksestä kärsineiden kalastajien hyväksi toteutettavien ja jäsenvaltioiden ehdottamien seuraavien sosioekonomisten toimenpiteiden rahoittamiseen:
Tarkistus 64
28 artiklan 1 kohdan a alakohta
(a) toiminnan monipuolistaminen, jolla pyritään luomaan rinnakkaisia työpaikkoja kalatalousalalla työskenteleville työntekijöille;
(a) toiminnan monipuolistaminen, jolla pyritään luomaan rinnakkaisia työpaikkoja kalatalousalalla työskenteleville työntekijöille muun muassa kalastusmatkailun alalla;
Tarkistus 65
28 artiklan 1 kohdan b a alakohta (uusi)
(b a) meriturvallisuutta koskevat koulutuskurssit, koulutus työpaikalla ja kurssi- ja opiskelijavaihto kaikille, jotka työskentelevät kalatalousteollisuudessa jäsenvaltioissa,
Tarkistus 66
28 artiklan 1 kohdan c a alakohta (uusi)
(c a) väliaikaisten kalastuskieltojen vaikutusten lieventäminen;
Tarkistus 67
28 artiklan 1 kohdan c b alakohta (uusi)
(c b) työpaikan menettäminen kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen tähtäävien toimenpiteiden kohteeksi joutuvalla aluksella.
Tarkistus 68
28 artiklan 2 kohta
2.  Kalatalousrahasto voi myös osallistua sellaisten nuorten kalastajien koulutustoimenpiteisiin ja –kannustimiin, jotka haluavat hankkia ensimmäisen oman kalastusaluksensa.
2.  Kalatalousrahasto voi myös osallistua seuraavien toimenpiteiden rahoittamiseen:
(a) henkilökohtaiset tuet alle 35-vuotiaille kalastajille, jotka voivat osoittaa, että he ovat työskennelleet kalastajina vähintään viisi vuotta tai että he omaavat vastaavan ammatillisen koulutuksen ja jotka tulevat käytetyn kalastusaluksen omistajiksi osittain tai kokonaan ensimmäisen kerran;
(b) sellaisten nuorten kalastajien koulutustoimenpiteet ja -kannustimet, jotka haluavat hankkia ensimmäisen oman kalastusaluksensa.
Tarkistus 69
28 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a. Kalatalousrahasto voi myöntää tukea kokonaispalkkioiden muodossa sellaisten alusten miehistöille, joita on kohdannut kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen.
Tarkistus 70
28 a artikla (uusi)
28 a artikla
Tuet sellaiseen kalastusalusten uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen, joka ei lisää kapasiteettia
Saadakseen laivaston uudistamis- ja nykyaikaistamistukia jäsenvaltioiden on täytettävä kaikki valtioiden ja yhteisön laivastoa koskevat vaatimukset ja tavoitteet ja oltava komission pysyvän valvontajärjestelmän piirissä. Jäsenvaltioiden on osoitettava, että laivaston saapumista ja lähtöä hallinnoidaan siten, että kapasiteetti ei ylitä valtion ja yhteisön vuositavoitteita, ja että saapumista ja lähtöä koskevaa suhdetta ylläpidetään siten, että kapasiteetti ei lisäänny. Kaikkia jäsenvaltioita varten perustetaan yhdenmukaistettu yhteisön alusrekisteri, johon kirjataan samoilla perusteilla mitattu kapasiteetti ja vetoisuus ja johon on helppo pääsy Euroopan komission suorittamaa valvontaa varten.
Tarkistus 71
28 b artikla (uusi)
28 b artikla
Tuet kokeellisten kampanjoiden toteuttamiseen
Kalatalousrahasto voi yhteisrahoittaa jäsenvaltioiden ehdottamia toimenpiteitä, jotka on suunnattu merellä tehtäviin kokeellisiin kampanjoihin, joissa etsitään uusia kalavesiä ja uusia kalalajeja.
Tarkistus 72
28 c artikla (uusi)
28 c artikla
Tuet kolmansien maiden kanssa perustettaville yhteisyrityksille
Kalatalousrahasto rahoittaa kansallisia toimia alusten lopulliseksi siirtämiseksi kolmanteen maahan perustamalla yhteisyritys edellyttäen, että asianomaisen maan toimivaltaisten viranomaisten sovitaan etukäteen ja seuraavia ehtoja noudatetaan:
(a) maa, jonne alus siirretään, ei ole ehdokasvaltio;
(b) siirto merkitsee pyyntiponnistusten vähenemistä siirretyn aluksen aikaisemmin pyytämiin kalavaroihin nähden;
(c) kolmas maa ei ole mukavuuslippuvaltio eikä se salli laitonta, ilmoittamatonta tai sääntelemätöntä kalastusta, eli se kunnioittaa kalavarojensa hoitoa ja säilyttämistä ja antaa takuut todellisista kalastusmahdollisuuksista.
Jos alus on siirretty lopullisesti kolmanteen maahan, aluksen on kirjauduttava tämän kolmannen maan rekisteriin viipymättä ja siltä kielletään lopullisesti paluu yhteisön vesille.
Tarkistus 73
29 artiklan 2 kohta
2.  Nämä investoinnit voivat kattaa tuotantolaitosten rakentamisen, laajentamisen, laitehankinnat ja ajanmukaistamisen erityisesti siltä osin kuin on kyse hygieniaan, ihmisten ja eläinten terveyteen ja tuotteiden laatuun liittyvien olosuhteiden parantamisesta tai haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisestä. Yrityksen omistajuuden siirtäminen ei oikeuta yhteisön tukeen.
2.  Nämä investoinnit voivat kattaa kaikki tuotantoketjun osat käsittäen uusien tuotantolaitosten rakentamisen ja nykyisten tuotantolaitosten laajentamisen, laitehankinnat ja ajanmukaistamisen sekä simpukkahara-alukset erityisesti siltä osin kuin on kyse hyvät markkinanäkymät omaavien lajien tuotannon lisäämisestä sekä hygieniaan, ihmisten ja eläinten terveyteen, vesiviljelijöiden työ- ja turvallisuusoloihin ja tuotteiden laatuun niiden markkinoille saattamisesta alkaen liittyvien olosuhteiden parantamisesta ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisestä. Yrityksen omistajuuden siirtäminen ei oikeuta yhteisön tukeen.
Tarkistus 74
29 artiklan 4 kohta
4.  Kalatalousrahastosta ei tueta investointeja, joilla pyritään lisäämään sellaisten tuotteiden tuotantoa, joille ei ole menekkiä tavanomaisilla markkinoilla tai joilla voisi olla kalavarojen säilyttämispolitiikan kannalta haitallisia vaikutuksia.
4.  Kalatalousrahastosta tuetaan ainoastaan investointeja, jotka tarjoavat riittävät takuut teknisestä toteuttavuudesta ja taloudellisesta kannattavuudesta ja jotka eivät luo liiallista tuotantokapasiteettia tai aiheuta haitallisia vaikutuksia kalavarojen kaupan pitoa koskevaan politiikkaan. Tätä politiikkaa sovelletaan myös teollisesti pyydettäviin kalanrehuksi jalostettaviin lajeihin.
Tarkistus 75
29 artiklan 5 kohta
5.  Tukea ei myönnetä direktiivin 85/337/ETY liitteessä II luetelluille hankkeille, joiden osalta ei ole toimitettu mainitun direktiivin liitteessä IV vahvistettuja tietoja.
5.  Tukea voidaan myöntää ainoastaan direktiivin 85/337/ETY liitteessä II luetelluille hankkeille, kun mainitun direktiivin liitteessä IV vahvistetut tiedot on toimitettu.
Tarkistus 76
30 artiklan 1 kohdan a alakohta
(a) tuotannon suuntaaminen uusiin lajeihin ja lajeihin, joiden markkinanäkymät ovat hyvät;
(a) tuotannon suuntaaminen uusiin lajeihin, uusiin kasvatusmenetelmiin ja lajeihin, joiden markkinanäkymät ovat hyvät ja joiden energian ja kalaproteiinin tarve vastaa kestävän ekologisen tuotannon vaatimuksia;
Tarkistus 77
30 artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi)
(a a) toimitusten takaaminen ja tuki kalavarojen kauppataseen parantamiselle;
Tarkistus 78
30 artiklan 1 kohdan b alakohta
(b) sellaisten kasvatusmenetelmien käyttöön ottaminen, joiden avulla voidaan vähentää huomattavasti ympäristövaikutuksia kalatalousalan tavanomaisiin menetelmiin verrattuna;
(b) sellaisten kasvatusmenetelmien käyttöön ottaminen, joiden avulla voidaan vähentää huomattavasti ympäristövaikutuksia;
Tarkistus 79
30 artiklan 1 kohdan b a alakohta (uusi)
(b a) sopimukset työympäristön parantamiseksi.
Tarkistus 80
30 artiklan 1 kohdan d alakohta
(d) tämän osaston III luvussa säädettyihin yleiseen etuun liittyvien toimenpiteiden sekä ammatillisen koulutuksen edistäminen;
Poistetaan.
Tarkistus 81
30 artiklan 1 kohdan f a alakohta (uusi)
(f a) uusien myyntikanavien edistäminen ja etsiminen.
Tarkistus 82
30 artiklan 2 kohta
2.  Investointitukea myönnetään ainoastaan mikroyrityksille ja pienille yrityksille.
Poistetaan.
Tarkistus 84
31 artiklan 2 kohdan c a alakohta (uusi)
(c a) luonnonmullistusten tai teollisuusonnettomuuksien tuhoaman kalastusalan tuotantokyvyn palauttamista.
Tarkistus 85
31 artiklan 3 kohta
3.  Saadakseen tukea tämän artiklan nojalla hanke-ehdotusten tekijöiden on sitouduttava tavanomaiset hyvät vesiviljelytavat ylittävien vesiensuojeluvaatimusten noudattamiseen vähintään viiden vuoden ajaksi. Tällaisten sitoumusten edut on osoitettava jäsenvaltion nimeämän elimen suorittamalla vaikutusten ennakkoarvioinnilla.
3.  Saadakseen tukea tämän artiklan nojalla hanke-ehdotusten tekijöiden on sitouduttava tavanomaiset hyvät vesiviljelytavat ylittävien vesiensuojeluvaatimusten noudattamiseen vähintään viiden vuoden ajaksi.
Tarkistus 86
31 artiklan 3 a kohta (uusi)
3 a. Tuki ja jälleenrakennusta koskeva avustus ovat mahdollisia sisävesikalastusta (yksinomaan jäsenvaltion alueeseen kuuluvilla sisävesillä toimivien alusten kaupallisia tarkoituksia varten harjoittamaa kalastustoimintaa) varten sekä tämäntyyppiseen kalastukseen käytettyjen alusten korvaamista ja uudistamista varten. Lisäksi rahastosta pitää voida käyttää varoja ankeriaskantojen palauttamistoimien tukemiseen.
Tarkistus 87
31 artiklan 4 kohdan johdantokappale
4.  Jäsenvaltion on määriteltävä vesiensuojelusitoumuksen korvauksena myönnettävän julkisen tuen enimmäismäärä vuosittain toimenpideohjelmassaan seuraavia perusteita käyttäen:
4.  Jäsenvaltioiden on laskettava korvaukset yhtä tai useampaa seuraavaa perustetta käyttäen:
Tarkistus 88
31 artiklan 4 a kohta (uusi)
4 a. Poikkeuksellista korvausta voidaan myöntää:
– tämän artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti vesiensuojeluvelvoitteiden piiriin kuuluvan yrityksen alueen hehtaarikohtaisen enimmäismäärän perusteella;
– tämän artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti enintään kahden vuoden ajan siitä lähtien, kun yritys on aloittanut siirtymisen luonnonmukaiseen vesiviljelyyn.
Tarkistus 89
32 artiklan a alakohdan johdantokappale
(a) simpukanviljelijöitä korvaamalla viljeltyjen simpukoiden korjuun väliaikainen keskeyttäminen. Korvausta voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden ajalta koko kaudella 2007–2013. Korvausta voidaan myöntää silloin, kun nilviäisten korjuu on toksiineja tuottavan planktonin lisääntymisestä tai biotoksiineja sisältävän planktonin esiintymisestä aiheutuvan saastumisen vuoksi keskeytettävä kansanterveydellisistä syistä:
(a) simpukanviljelijöitä korvaamalla viljeltyjen simpukoiden korjuun väliaikaisesta keskeyttämisestä johtuvat tuotantomenetykset. Korvausta voidaan myöntää enintään kahdentoista kuukauden ajalta koko kaudella 2007–2013. Korvausta voidaan myöntää silloin, kun nilviäisten korjuu on toksiineja tuottavan planktonin lisääntymisestä tai biotoksiineja sisältävän planktonin esiintymisestä aiheutuvan saastumisen vuoksi keskeytettävä kansanterveydellisistä syistä:
Tarkistus 90
32 artiklan a kohdan 1 luetelmakohta
pitempään kuin neljän kuukauden ajan yhtäjaksoisesti,
enintään kolmen kuukauden ajan yhtäjaksoisesti,
Tarkistus 91
32 artiklan a alakohdan 2 luetelmakohta
– kun korjuun keskeyttämisen aiheuttama tappio on enemmän kuin 35 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta laskettuna yrityksen kolmen edeltävän vuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella;
– kun korjuun keskeyttämisen aiheuttama tappio on enemmän kuin 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta laskettuna yrityksen kolmen edeltävän vuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella;
Tarkistus 92
33 artiklan 1 kohta
1.  Kalatalousrahastosta voidaan tukea kansallisiin strategiasuunnitelmiin sisältyvien erityisstrategioiden osana kalastus- ja vesiviljelytuotteiden suoraan ihmisravinnoksi jalostamista sekä kaupan pitämistä koskevia investointeja. Tukea myönnetään ainoastaan mikroyrityksille ja pienille yrityksille.
1.  Kalatalousrahastosta voidaan tukea kansallisiin strategiasuunnitelmiin sisältyvien erityisstrategioiden osana kalastus- ja vesiviljelytuotteiden suoraan ihmisravinnoksi jalostamista sekä kaupan pitämistä koskevia investointeja.
Tarkistus 93
33 artiklan 2 kohta
2.  Nämä investoinnit voivat kattaa yritysten rakentamisen, laajentamisen, laitehankinnat ja ajanmukaistamisen erityisesti siltä osin kuin on kyse hygieniaan, ihmisten ja eläinten terveyteen ja tuotteiden laatuun liittyvien olosuhteiden parantamisesta tai haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisestä. Yrityksen omistajuuden siirtäminen ei oikeuta yhteisön tukeen.
2.  Nämä investoinnit voivat kattaa yritysten rakentamisen, laajentamisen, laitehankinnat ja ajanmukaistamisen muun muassa siltä osin kuin on kyse hygieniaan, ihmisten ja eläinten terveyteen, elintarviketurvallisuuteen, jäljitettävyyteen ja tuotteiden laatuun sekä innovointiin liittyvien olosuhteiden parantamisesta tai haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisestä. Yrityksen omistajuuden siirtäminen ei oikeuta yhteisön tukeen.
Tarkistus 94
34 artiklan 1 kohta
1.  Kalatalousrahastosta tuetaan yritysten rakentamiseen, laajentamiseen, varustamiseen ja ajanmukaistamiseen kohdistuvia investointeja jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla.
1.  Kalatalousrahastosta tuetaan yritysten rakentamiseen, laajentamiseen, varustamiseen ja ajanmukaistamiseen kohdistuvia investointeja jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla. Investointien on taattava riittävät takuut teknisestä toteutettavuudesta ja taloudellisesta kannattavuudesta.
Tarkistus 95
34 artiklan 2 kohdan johdantokappale
2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen investointien on vaikutettava kalatalousalan työllisyyden säilymiseen tai lisääntymiseen sekä yhden tai useamman seuraavan tavoitteen saavuttamiseen
2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen investointien on vaikutettava kalatalousalan ja vesiviljelyalan kestävään kehitykseen tai yhden tai useamman seuraavan tavoitteen saavuttamiseen:
Tarkistus 96
34 artiklan 2 kohdan b a alakohta (uusi)
(b a) korkealaatuisten tuotteiden tuottaminen korkeasti erikoistuneille markkinoille;
Tarkistus 97
34 artiklan 2 kohdan d alakohta
(d) vähän käytettyjen lajien, sivutuotteiden ja jätteiden käytön tehostaminen;
(d) sivutuotteiden ja jätteiden käytön tehostaminen;
Tarkistus 98
34 artiklan 2 kohdan e alakohta
(e) uusien teknologioiden soveltaminen tai sähköisen kaupankäynnin kehittäminen;
(e) uusien teknologioiden soveltaminen, tuotteiden esittelyn innovatiiviset muodot tai sähköisen kaupankäynnin kehittäminen;
Tarkistus 99
34 artiklan 2 kohdan f alakohta
(f) pääasiassa paikallisen laivaston purkamista saaliista peräisin olevien tuotteiden kaupan pitäminen.
(f) mieluiten paikallisen laivaston purkamista saaliista ja vesiviljelystä peräisin olevien innovatiivisten tai enemmän lisäarvoa antavien tuotteiden kaupan pitäminen.
Tarkistus 100
34 artiklan 2 kohdan f a alakohta (uusi)
(f a) monipuolistamisen tukeminen ja uusien kala- ja vesiviljelyjalostustuotteiden kehittäminen.
Tarkistus 101
34 artiklan 2 kohdan f b alakohta (uusi)
(f b) sellaisten uusien tuotteiden kaupan pitäminen, jotka tukevat alan monipuolistumista.
Tarkistus 102
36 artiklan johdantokappale
Kalatalousrahastosta tuetaan kollektiivisia toimia, joilla pyritään:
Kalatalousrahastosta tuetaan kollektiivisia toimia, joilla pyritään erityisesti:
Tarkistus 103
36 artiklan b alakohta
(b) hankkimaan kollektiivisia investointeja viljelylaitosten kehittämiseen, jätteiden käsittelyyn tai tuotannossa, jalostuksessa taikka kaupan pitämisessä tarvittavien laitteiden hankintaan; tai
(b) hankkimaan kollektiivisia investointeja viljelylaitosten kehittämiseen, tuotanto-olosuhteiden parantamiseen, työolosuhteiden parantamiseen, ympäristösuojelua tukeviin toimiin, jätteiden käsittelyyn tai tuotannossa, jalostuksessa taikka kaupan pitämisessä tarvittavien laitteiden hankintaan; tai
Tarkistus 104
36 artiklan d a kohta (uusi)
(d a) korvaamaan Natura 2000 -alueille tehdyistä investoinneista aiheutuvia erityishaittoja; tai
Tarkistus 105
36 artiklan d b alakohta (uusi)
(d b) rahoittamaan tutkimuskampanjoita (tieteellisiä, kokeellisia ja seurantaan liittyviä), sosioekonomisia tutkimuksia elvytystoimenpiteiden vaikutuksesta ja alan tieteellistä neuvonta; tai
Tarkistus 106
36 artiklan d c alakohta (uusi)
(d c) poistamaan kadonneet tai hylätyt pyydykset merenpohjasta haamukalastuksen vähentämiseksi; tai
Tarkistus 107
36 artiklan d d alakohta (uusi)
(d d) toteuttamaan kantojen elvyttämissuunnitelmien sosioekonomista vaikutusta koskevia arviointitutkimuksia; tai
Tarkistus 108
36 artiklan d e kohta (uusi)
(d e) antamaan asianmukaista tukea ekologisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn; tai
Tarkistus 109
36 artiklan d f alakohta (uusi)
(d f) panemaan täytäntöön tuotteita koskevat jäljitettävyyssäännökset antaen alan asianmukaisille toimijoille teknistä ja koulutus- ja neuvontatukea; tai
Tarkistus 110
36 artiklan d g kohta (uusi)
(d g) edistämään koe- tai tutkimuskalastusta; tai
Tarkistus 111
36 artiklan d h kohta (uusi)
(d h) antamaan tukea kalastajaryhmille ja ammattijärjestöille, jotka ovat valmiita kantamaan vastuuta YKP:n soveltamisesta (yhteishallinto).
Tarkistus 112
37 artiklan 1 kohta
1.  Kalatalousrahastosta voidaan tukea yhteisen edun mukaisia toimia, joilla pyritään suojelemaan ja kehittämään vesieläimistöä, ei kuitenkaan suoria istutuksia. Toimien on edistettävä vesiympäristön parantamista.
1.  Kalatalousrahastosta voidaan tukea yhteisen edun mukaisia toimia, joilla pyritään suojelemaan ja kehittämään vesiluonnonvaroja, ei kuitenkaan suoria istutuksia paitsi sisävesi-istutuksia laajasti vaeltavien kalalajien takaisin istuttamiseksi tai tukemiseksi. Toimien on edistettävä vesiympäristön ennallistamista ja parantamista, ja ne voivat käsittää sellaiset Natura 2000 -ohjelmien alaisuudessa toteutetut toimet, joilla on kalastukseen liittyvä ulottuvuus, ja niiden on edistettävä vesiviljelytoiminnan heikentämien alueiden palauttamista ennalleen.
Tarkistus 113
37 artiklan 2 kohta
2.  Toimien on liityttävä vesieläimistön suojeluun ja kehittämiseen tarkoitettujen kiinteiden tai liikuteltavien järjestelmien asentamiseen tai sisävesiväylien ennallistamiseen, vaeltavien lajien kutualueet ja vaellusreitit mukaan luettuina.
2.  Toimien on liityttävä vesieläimistön suojeluun ja kehittämiseen tarkoitettujen kiinteiden tai liikuteltavien järjestelmien asentamiseen tai sisävesiväylien ennallistamiseen, vaeltavien lajien kutualueet ja vaellusreitit mukaan luettuina, sekä vesiviljelytoiminnan heikentämien alueiden palauttamista ennalleen.
Tarkistus 114
38 artiklan 2 kohdan a a alakohta (uusi)
(a a) jätteiden käsittelyn parantamiseen;
Tarkistus 115
39 artiklan 3 kohdan johdantokappale
3.  Investointien on liityttävä:
3.  Investointien on liityttävä ensisijaisesti:
Tarkistus 116
39 artiklan 3 kohdan a alakohta
(a) kansallisten tai kansalliset rajat ylittävien menekinedistämiskampanjoiden toteuttamiseen;
(a) kansallisten tai kansalliset rajat ylittävien menekinedistämiskampanjoiden toteuttamiseen, messujen, esittelytilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen ja niihin osallistumiseen ja kumppanuustapaamisten toteuttamiseen;
Tarkistus 117
39 artiklan 3 kohdan d alakohta
(d) sellaisten tuotteiden menekin edistämiseen, jotka on tuotettu vain vähän ympäristöön vaikuttavilla menetelmillä;
(d) sellaisten tuotteiden sertifiointiin ja menekin edistämiseen, jotka on tuotettu vain vähän ympäristöön vaikuttavilla menetelmillä;
Tarkistus 118
39 artiklan 3 kohdan f alakohta
(f) laadun varmentamiseen;
(f) laadun takaamiseen, valvontaan ja varmentamiseen;
Tarkistus 119
39 artiklan 3 kohdan g alakohta
(g) pakkausmerkintöihin, ympäristöystävällisiä kalastusmenetelmiä käyttäen saatujen tuotteiden pakkausmerkinnät mukaan luettuina;
(g) pakkausmerkintöihin ja jäljitettävyyteen, ympäristöystävällisiä kalastusmenetelmiä käyttäen saatujen tuotteiden pakkausmerkinnät mukaan luettuina;
Tarkistus 120
39 artiklan 3 kohdan i alakohta
(i) markkinaselvitysten toteuttamiseen.
(i) markkinaselvitysten ja -tutkimusten toteuttamiseen.
Tarkistus 121
39 artiklan 3 kohdan i a alakohta (uusi)
(i a) alan julkisuuskuvan kohentamiseen;
Tarkistus 122
39 artiklan 3 kohdan i b alakohta (uusi)
(i b) virallisen laatumerkinnän käytöstä hyötyvään tuotantoon kannustavien erityiskampanjoiden edistämiseen.
Tarkistus 123
39 artiklan 3 a kohta (uusi)
3 a. Jäsenvaltiot voivat tukea asetuksen (EY) N:o 3759/92 säännösten mukaisesti tunnustettujen tuottajajärjestöjen perustamista ja helpottaa niiden toimintaa.
Tarkistus 124
40 artiklan 1 kohta
1.  Kalatalousrahastosta voidaan tukea pilottihankkeita, joiden tavoitteena on uuden teknisen tiedon hankkiminen ja levittäminen ja jotka ovat jonkin talouden toimijan, tunnustetun ammattijärjestön tai hallintoviranomaisen sitä varten nimeämän jonkin muun elimen yhteistyössä jonkin tieteellisen tai teknisen elimen kanssa täytäntöön panemia.
1.  Kalatalousrahastosta voidaan tukea pilottihankkeita, joiden tavoitteena on koulutus, tutkimus ja uuden teknisen tiedon hankkiminen ja levittäminen sekä tieteellistä tutkimusta merellä koskevat kokeelliset kampanjat uusien kalavesien ja uusien kalalajien etsimiseksi ja jotka ovat jonkin talouden toimijan, tunnustetun ammattijärjestön tai hallintoviranomaisen sitä varten nimeämän jonkin muun elimen yhteistyössä jonkin tieteellisen tai teknisen elimen kanssa täytäntöön panemia.
Tarkistus 125
40 artiklan 2 kohdan a alakohta
(a) testattava tuotantoalan olosuhteita läheisesti vastaavissa olosuhteissa jonkin teknisen innovaation teknistä tai taloudellista elinkelpoisuutta tavoitteena hankkia ja levittää testattua tekniikkaa koskevaa teknistä ja taloudellista tietoa;
(a) testattava tuotantoalan olosuhteita läheisesti vastaavissa olosuhteissa esimerkiksi pyydysten valikoivuuden parantamiseen tai muuten kalastuksen ympäristövaikutuksen vähentämiseen taikka kalastustoiminnan energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävän teknisen innovaation teknistä tai taloudellista elinkelpoisuutta tavoitteena hankkia ja levittää testattua tekniikkaa koskevaa teknistä ja taloudellista tietoa;
Tarkistus 127
40 artiklan 2 kohdan b a alakohta (uusi)
(b a) oltava ohjelmia, joilla pyritään vähentämään sivusaaliita ja muita ympäristövaikutuksia.
Tarkistus 126
40 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a. Kokeellista kalastusta koskevat hankkeet ovat tukikelpoisia pilottihankkeita edellyttäen, että ne kytkeytyvät kalavarojen säilyttämistavoitteeseen ja että niissä huolehditaan valikoivimpien menetelmien käytöstä.
Tarkistus 128
41 artiklan 1 kohta
Kalatalousrahastosta voidaan tukea kalastusalusten muuttamista niin, että niitä käytetään jäsenvaltion lipun alla ainoastaan julkisten tai puolijulkisten elinten kalastusalan koulutus- tai tutkimustarkoituksiin.
Kalatalousrahastosta voidaan tukea kalastusalusten rakentamista niin, että niitä käytetään jäsenvaltion lipun alla ainoastaan julkisten tai puolijulkisten elinten tai muiden koulutus- tai tutkimuslaitosten ja organisaatioiden, jotka voivat olla yksityisiä mutta jotka ovat voittoa tuottamattomia ja jotka hallintoviranomainen määrittää, kalastusalan koulutus- tai tutkimustarkoituksiin.
Tarkistus 129
41 artiklan 2 kohta
Kalatalousrahastosta voidaan rahoittaa toimia kalastusaluksen siirtämiseksi pysyvästi ammattikalastuksen ulkopuolisiin voittoa tavoittelemattomiin tarkoituksiin.
Kalatalousrahastosta voidaan rahoittaa toimia kalastusaluksen siirtämiseksi pysyvästi ammattikalastuksen ulkopuolisiin tarkoituksiin.
Tarkistus 130
41 a artikla (uusi)
41 a artikla
Yhdenvertaisten mahdollisuuksien seurantatoimenpiteet
1.  Rahastosta voidaan rahoittaa seurantatoimenpiteitä, jolla edistetään miesten ja naisten tasa-arvoa sekä sukupuolten tasa-arvoa koskevan politiikan sisällyttämistä yritystoimintaan.
2.  Saadakseen tukea hankkeiden toteuttajien on esitettävä suunnitelma yhdenvertaisten mahdollisuuksien sisällyttämisestä yritystoiminnan hallintoon ja sitouduttava sen toimeenpanemiseen ja ylläpitämiseen vähintään viiden vuoden ajaksi (kyseiset tuet rahoitetaan liitteen II ryhmästä 3).
Tarkistus 131
41 b artikla (uusi)
41 b artikla
Rahoitusjärjestelyt
Rahastoista voidaan myöntää tukea VI osastossa vahvistettujen enimmäismäärien mukaisesti sellaisten rahoitusjärjestelmien käyttöönottamiseksi, joilla pyritään mukauttamaan alan pyyntikapasiteettia unionin epäsuotuisilla alueilla.
Tarkistus 132
IV luku, otsikko
TOIMINTALINJA 4 – KALASTUSTA HARJOITTAVIEN RANNIKKOALUEIDEN KESTÄVÄ KEHITYS
TOIMINTALINJA 4 – KALASTUSTA JA VESIVILJELYÄ HARJOITTAVIEN ALUEIDEN KESTÄVÄ KEHITYS
Tarkistus 133
42 artiklan 1 kohta
1.  Kalatalousrahastosta myönnetään muita yhteisön välineitä täydentävää tukea kestävän kehityksen edistämiseen ja elämänlaadun parantamiseen kalastusta harjoittavilla rannikkoalueilla, jotka ovat tukikelpoisia osana yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävää kokonaisstrategiaa, ottaen erityisesti huomioon strategian soveltamisen sosioekonomiset seuraukset.
1.  Kalatalousrahastosta myönnetään muita yhteisön välineitä täydentävää tukea kestävän kehityksen edistämiseen ja elämänlaadun parantamiseen kalastusta harjoittavilla rannikkoalueilla ja erityisesti syrjäisillä rannikkoalueilla, jotka ovat tukikelpoisia osana yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävää kokonaisstrategiaa, ottaen erityisesti huomioon strategian soveltamisen sosioekonomiset seuraukset.
Tarkistus 135
42 artiklan 3 kohdan 2 alakohta
Kalastusta harjoittavat rannikkoalueet ovat yleensä pienempiä kuin NUTS III –tason alueet, ja niihin kuuluu meren tai järven rantaa taikka jokisuistoa, jotka liittyvät kalastukseen. Alueen on oltava kohtuullisen yhtenäinen niin maantieteelliseltä ja vesistölliseltä kuin taloudelliselta ja sosiaaliseltakin kannalta.
Kalastusta ja vesiviljelyä harjoittavat rannikkoalueet tunnistetaan siitä, että niihin kuuluu meren tai järven rantaa taikka jokisuistoa, jotka liittyvät kalastukseen tai vesiviljelyyn. Alueen on oltava kohtuullisen yhtenäinen niin maantieteelliseltä ja vesistölliseltä kuin taloudelliselta ja sosiaaliseltakin kannalta.
Tarkistus 136
42 artiklan 3 kohdan 3 alakohta
Alueen on oltava harvaan asuttu, kalatalousalan työpaikkojen osuuden on oltava huomattava, kalastuselinkeinon on oltava taantumassa eikä yli 100 000 asukkaan kuntia hyväksytä.
Poistetaan.
Tarkistus 137
43 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1.  Tukea kalastusta harjoittavien rannikkoalueiden kestävään kehitykseen voidaan myöntää:
1.  Tukea kalastusta ja vesiviljelyä harjoittavien alueiden kestävään kehitykseen voidaan myöntää:
Tarkistus 138
43 artiklan 1 kohdan a alakohta
(a) taloudellisen toiminnan rakenteen muuttamiseen ja uudelleen suuntaamiseen erityisesti edistämällä ekomatkailua edellyttäen, ettei näillä toimilla lisätä pyyntiponnistusta;
(a) taloudellisen toiminnan rakenteen muuttamiseen ja uudelleen suuntaamiseen erityisesti edistämällä kalastusmatkailuun liittyviä toimia edellyttäen, ettei näillä toimilla lisätä pyyntiponnistusta;
Tarkistus 139
43 artiklan 1 kohdan b alakohta
(b) toiminnan monipuolistamiseen edistämällä rinnakkaistyötä luomalla kalatalousalalla työskenteleville ihmisille kalatalousalan ulkopuolisia korvaavia tai lisätyöpaikkoja;
(b) toiminnan monipuolistamiseen edistämällä rinnakkaistyötä luomalla kalatalous- ja vesiviljelyalalla työskenteleville ihmisille kalatalousalan ulkopuolisia korvaavia tai lisätyöpaikkoja;
Tarkistus 141
43 artiklan 1 kohdan d alakohta
(d) pienimuotoiseen kalastukseen liittyvien kohteiden tukemiseen ja matkailun edistämiseen;
(d) pienimuotoiseen kalastukseen liittyvien kohteiden tukemiseen ja kalastusmatkailun edistämiseen;
Tarkistus 142
43 artiklan 2 kohta
2.  Toissijaisesti kalatalousrahastosta voidaan rahoittaa, toimenpiteitä ammatillisten taitojen edistämiseksi ja parantamiseksi, työntekijöiden sopeutumiskyvyn lisäämiseksi ja erityisesti naisten työnsaannin parantamiseksi edellyttäen, että nämä toimenpiteet ovat olennainen osa rannikkoalueiden kestävän kehityksen strategiaa ja että niillä on suora yhteys 1 kohdassa kuvattuihin toimenpiteisiin. Rahoitus voi olla enintään 15 prosenttia kyseessä olevasta toimintalinjasta.
2.  Toissijaisuusperiaatetta noudattaen kalatalousrahastosta voidaan rahoittaa, toimenpiteitä ammatillisten taitojen edistämiseksi ja parantamiseksi, työntekijöiden sopeutumiskyvyn lisäämiseksi ja erityisesti naisten työnsaannin parantamiseksi edellyttäen, että nämä toimenpiteet ovat olennainen osa rannikoiden kalastus- ja vesiviljelyalueiden kestävän kehityksen strategiaa ja että niillä on suora yhteys 1 kohdassa kuvattuihin toimenpiteisiin. Rahoitus voi olla enintään 20 prosenttia kyseessä olevasta toimintalinjasta.
Tarkistus 143
43 artiklan 3 kohta
3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea ei saa myöntää kalastusalusten uusimiseen tai nykyaikaistamiseen.
Poistetaan.
Tarkistus 144
43 artiklan 4 kohta
4.  Tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 2 kohdassa säädetyn tuen saajien on oltava joko kalatalousalalla työskenteleviä tai sellaisia, joiden työpaikka on kalatalousalasta riippuvainen.
4.  Tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 2 kohdassa säädetyn tuen saajien on oltava joko kalatalousalalla tai vesiviljelyalalla työskenteleviä tai sellaisia, joiden työpaikka on näistä aloista riippuvainen.
Tarkistus 145
43 artiklan 5 kohta
5.  Jos tämän artiklan soveltamisalaan kuuluva toimenpide on tukikelpoinen myös yhteisön jonkin muun tukivälineen kautta, jäsenvaltion on ilmoitettava selvästi ohjelmassaan, tuetaanko sitä kalatalousrahastosta vai jostakin muusta yhteisön tukivälineestä.
5.  Jos tämän artiklan soveltamisalaan kuuluva toimenpide on tukikelpoinen myös yhteisön jonkin muun tukivälineen kautta, jäsenvaltion on ilmoitettava selvästi ohjelmassaan, tuetaanko sitä kalatalousrahastosta vai jostakin muusta yhteisön tukivälineestä, ja otettava huomioon synergian tarve muiden rahastojen kuten EAKR:n kanssa, jotta voidaan täyttää merenkulun strategiaa koskevassa vihreässä kirjassa asetetut tavoitteet.
Tarkistus 146
43 artiklan 5 a kohta (uusi)
5 a. Rahoitustukea on voitava myöntää myös itse aluksille tehtäviin investointeihin, joilla kohennetaan turvallisuutta, työoloja, hygieniaa ja tuotteiden laatua sekä pyynnin valikoivuutta parantaviin investointeihin.
Tarkistus 147
44 artiklan otsikko
Kalastusta harjoittavien rannikkoalueiden kestävään kehitykseen osallistuminen
Kalastus- ja vesiviljelyalueiden kestävään kehitykseen osallistuminen
Tarkistus 148
44 artiklan 1 kohta
1.  Kalastusta harjoittavien rannikkoalueiden kestävää kehitystä tukevia toimia tietyllä alueella toteuttaa paikallisista julkisista tai yksityisistä kumppaneista tarkoitusta varten perustettu ryhmä, jäljempänä "rannikkotoimintaryhmä". Rannikkotoimintaryhmät on perustettava kyseessä olevien jäsenvaltioiden lakien mukaisesti, ja niiden jäsenet on valittava avoimella menettelyllä julkisen ehdotuspyynnön jälkeen.
1.  Kalastukseen ja vesiviljelyyn hyödynnettävien rannikkoalueiden kestävää kehitystä tukevia toimia tietyllä alueella toteuttaa paikallisista julkisista tai puolijulkisista elimistä tai paikallisista julkisista tai yksityisistä kumppaneista tarkoitusta varten perustettu ryhmä, jäljempänä "rannikkotoimintaryhmä". Rannikkotoimintaryhmät on perustettava kyseessä olevien jäsenvaltioiden lakien mukaisesti, ja niiden jäsenet on valittava avoimella menettelyllä julkisen ehdotuspyynnön jälkeen.
Tarkistus 149
44 artiklan 2 kohta
2.  Rannikkotoimintaryhmien aloitteesta toteutettavissa toimissa yksityissektorin on vastattava vähintään kahdesta kolmasosasta hankkeista.
Poistetaan.
Tarkistus 150
45 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan g a alakohta (uusi)
(g a) sosiaalis-taloudelliset tutkimukset, jotka koskevat kannan elvyttämistoimien huomattavia vaikutuksia ja jotka liittyvät suoraan ohjelman täytäntöönpanoon.
Tarkistus 151
54 artiklan 4 kohdan a alakohta
(a) alv;
(a) alv, jos se on jollain tavoin palautettavissa;
Tarkistus 152
56 artiklan 1 kohdan i a alakohta (uusi)
(i a) tehokkaista takaisinperintämenettelyistä.
Tarkistus 153
58 artiklan 1 kohdan j a alakohta (uusi)
(j a) sen varmistamisesta, että havaittujen väärinkäytösten vuoksi aiheettomasti maksetuiksi todetut yhteisön varat peritään takaisin tarvittaessa korkoineen, kirjan pitämisestä takaisinperittävistä määristä ja niiden määrien maksamisesta takaisin komissiolle, jotka on peritty takaisin vähentämällä ne seuraavasta menoilmoituksesta.
Tarkistus 154
59 artiklan 6 kohta
6. havaittujen väärinkäytösten vuoksi aiheettomasti maksetuiksi todettujen yhteisön varojen takaisinperinnän varmistamisesta tarvittaessa korkoineen, kirjan pitämisestä takaisinperittävistä määristä ja niiden määrien maksamisesta takaisin komissiolle, jotka on peritty takaisin vähentämällä ne seuraavasta menoilmoituksesta silloin kun se on mahdollista.
Poistetaan.
Tarkistus 155
65 artiklan 4 a kohta (uusi)
4 a. Vuosikertomukset ja loppukertomus on julkistettava.
Tarkistus 156
74 artikla
Välimaksut ja loppuerät on laskettava soveltaen kunkin toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta kyseisen toimintalinjan julkisiin menoihin, jotka on todennettu todentamisviranomaisen todentaman menoilmoituksen perusteella.
Välimaksut ja loppuerät on laskettava soveltaen kunkin toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta kyseisen toimenpiteen julkisiin menoihin, jotka on todennettu todentamisviranomaisen todentaman menoilmoituksen perusteella; muussa tapauksessa menot korvataan todellisten ja todentamisviranomaisen vahvistamien menojen mukaisesti.
Tarkistus 157
95 artiklan 5 kohta
5.  Kun varat on perittävä takaisin 1 kohdan nojalla tehtävän peruutuksen seurauksena, toimivaltaisen yksikön tai elimen on aloitettava perintämenettely ja ilmoitettava siitä todentamis- ja hallintoviranomaisille. Perimisestä on ilmoitettava ja pidettävä kirjaa.
5.  Kun varat on perittävä takaisin 1 kohdan nojalla tehtävän peruutuksen seurauksena, hallintoviranomaisen on välittömästi aloitettava perintämenettely ja ilmoitettava siitä todentamis- ja hallintoviranomaisille. Perimisestä on ilmoitettava ja pidettävä kirjaa yhteisön lainsäädännön mukaisesti.
Tarkistus 158
Liite II, ryhmä 2
Kalastusta harjoittavien rannikkoalueiden kestävä kehitys (43 artikla), aluksilla tehtävät investoinnit (27 artikla), vesiviljelyinvestoinnit (30 artikla), kalastustuotteiden jalostamista ja kaupan pitämistä koskevat investoinnit (34 artikla) ja uusien markkinoiden edistäminen ja kehittäminen (39 artikla).
Kalastusta harjoittavien rannikkoalueiden kestävä kehitys (43 artikla), aluksilla tehtävät investoinnit (27 artikla), vesiviljelyinvestoinnit (30 artikla), kalastustuotteiden jalostamista ja kaupan pitämistä koskevat investoinnit (34 artikla) ja uusien markkinoiden edistäminen ja kehittäminen (39 artikla), kollektiiviset toimet (36 artikla), rakentaminen (33 artikla), kalastussatamien välineet (38 artikla), kalastusalusten muuttaminen tai muuhun tarkoitukseen siirtäminen (41 artikla).
Tarkistus 159
Liite II, ryhmä 3, johdantokappale
· pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmien puitteissa 23 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla:
· pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmien puitteissa 23 artiklan a alakohdan nojalla:
Tarkistus 160
Liite II, ryhmä 3, 3 a luetelmakohta (uusi)
– naisten ja miesten välinen tasa-arvo (41 a artikla)
Tarkistus 161
Liite II, ryhmä 3, 2 luetelmakohta
· 27 a artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet pienimuotoisen rannikkokalastuksen hyväksi.
· 27 a artiklassa tarkoitetut toimenpiteet pienimuotoisen rannikkokalastuksen hyväksi.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Miesten ja naisten yhdenvertaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa ***I
PDF 455kWORD 285k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (KOM(2004)0279 – C6-0037/2004 – 2004/0084(COD))
P6_TA(2005)0283A6-0176/2005

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0279)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 141 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0037/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0176/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. heinäkuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/.../EY antamiseksi naisten ja miesten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (korjattu versio)

P6_TC1-COD(2004)0084


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 141 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 9 päivänä helmikuuta 1976 annettua neuvoston direktiiviä 76/207/ETY(5) ja miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä 24 päivänä heinäkuuta 1986 annettua neuvoston direktiiviä 86/378/ETY(6) on muutettu merkittävästi. Myös miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 10 päivänä helmikuuta 1975 annetussa neuvoston direktiivissä 75/117/ETY(7) ja todistustaakasta sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa 15 päivänä joulukuuta 1997 annetussa neuvoston direktiivissä 97/80/EY(8) on säännöksiä, joiden tavoitteena on miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano. Koska näihin direktiiveihin tehdään uusia muutoksia, ne laaditaan uudelleen selkeyden vuoksi niin, että kootaan yhteen yhdeksi tekstiksi alaa koskevat tärkeimmät säännökset ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtuvat tietyt kehityssuuntaukset.

(2)  Miesten ja naisten välinen tasa-arvo on perustavaa laatua oleva yhteisön lainsäädännön periaate, jota yhteisön on perustamissopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 2 kohdan ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti edistettävä kaikessa toiminnassaan. Kyseisissä perustamissopimuksen määräyksissä julistetaan miesten ja naisten välinen tasa-arvo yhteisön "päämääräksi" ja "pyrkimykseksi" ja asetetaan positiivinen velvoite edistää sitä kaikessa toiminnassa. Yhdenvertaiseen kohteluun kuuluu sukupuolenvaihdoksen läpi käyneiden henkilöiden tasa-arvoisuus.

(3)  Miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13 päivänä joulukuuta 2004 annettu neuvoston direktiivi 2004/113/EY(9) on tärkeä väline, jota tarvitaan tietojen huomioon ottamisessa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi.

(4)  Perustamissopimuksen 141 artiklan 3 kohta tarjoaa erityisen oikeusperustan sellaisten yhteisön toimenpiteiden antamiseksi, jotka koskevat tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä, mukaan lukien samasta ja samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaate.

(5)  Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa kielletään kaikenlainen sukupuoleen perustuva syrjintä ja vahvistetaan miesten ja naisten oikeus yhdenvertaiseen kohteluun kaikilla elämänaloilla, myös asioissa, jotka liittyvät työhön, ammattiin, palkkaan ja kummankin vanhemman yksilölliseen oikeuteen asianmukaiseen vanhempainlomaan.

(6)  Johdonmukaisuuden vuoksi olisi annettava yksi yhtenäinen määritelmä välittömälle ja välilliselle syrjinnälle.

(7)  Häirintä ja sukupuolinen häirintä on miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen vastaista ja tämän vuoksi sukupuoleen perustuvaa syrjintää tämän direktiivin mukaisesti. Kyseisiä syrjinnän muotoja ei ilmene ainoastaan työpaikalla, vaan myös työhön ja ammatilliseen koulutukseen pääsymahdollisuuksien yhteydessä sekä uralla etenemisessä. Nämä syrjinnän muodot on siksi syytä kieltää ja niistä olisi määrättävä varoittavat ja oikeasuhteiset seuraamukset tuomioistuimissa.

(8)  Työnantajia ja ammatillisesta koulutuksesta vastaavia olisi tässä yhteydessä kannustettava toteuttamaan toimenpiteitä kaikkien syrjinnän muotojen torjumiseksi, erityisen haavoittuvien, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten syrjintä mukaan lukien, ja erityisesti häirinnän ja sukupuolisen häirinnän ehkäisemiseksi työpaikoilla sekä työnsaanti-, koulutus- ja uralla etenemismahdollisuuksien yhteydessä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

(9)  Perustamissopimuksen 141 artiklassa lujasti vakiinnutettu ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä kehitetty samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaate on merkittävä tekijä miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen kannalta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän alalla keskeinen ja välttämätön osa yhteisön säännöstöä. Näin ollen on asianmukaista säätää sen täytäntöönpanosta.

(10)  Jotta voitaisiin arvioida, tekevätkö työntekijät samaa tai samanarvoista työtä, on yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti määriteltävä, voidaanko katsoa, että kyseiset työntekijät ovat vertailukelpoisessa tilanteessa, kun otetaan huomioon erilaiset tekijät kuten työn luonne, ammatillinen koulutus ja työolosuhteet.

(11)  Yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että samapalkkaisuuden periaatetta ei tiettyjen ehtojen täyttyessä sovelleta pelkästään tilanteissa, joissa miehet ja naiset työskentelevät saman työnantajan palveluksessa.

(12)  Jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa pyrittävä torjumaan edelleen olemassa olevia sukupuoleen perustuvia palkkaeroja ja työmarkkinoiden laajamittaista eriytymistä sukupuolen mukaan soveltamalla joustavia työaikajärjestelyjä, jotka antavat sekä miehille että naisille paremmat mahdollisuudet yhdistää perhe- ja työelämä. Näihin tulisi sisältyä järjestelyt, joilla mahdollistetaan asianmukainen vanhempainloma kummallekin vanhemmalle sekä lasten ja huollettavien henkilöiden kohtuuhintaisten hoitopalvelujen saatavuus.

(13)  Olisi vahvistettava erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä ja määritellään sen soveltamisala selvemmin.

(14)  Tuomioistuin määritteli asiassa C-262/88 (Barber v. Guardian Royal Exchange Assurance Group)(10) antamassaan tuomiossa, että kaikenlaiset työeläkkeet muodostavat osan palkasta perustamissopimuksen 141 artiklan mukaisesti.

(15)  Perustamissopimuksen 141 artiklan mukaiseen palkan käsitteeseen eivät sisälly sosiaaliturvaetuudet, mutta oikeuskäytännössä on nyt selvästi vahvistettu, että virkamiesten eläkejärjestelmät kuuluvat samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisalaan, jos järjestelmästä maksettavat etuudet maksetaan työntekijälle, koska hän on työsuhteessa julkiseen työnantajaan, siitä riippumatta, että tällaiset järjestelmät ovat osa yleistä lakisääteistä järjestelmää. Tuomioistuimen asioissa C-7/93 (Bestuur van het Algemeen Burgerlijk Pensioenfonds v. G. A. Beune)(11) ja C-351/00 (Pirkko Niemi)(12) antamien tuomioiden mukaan tämä edellytys täyttyy, jos eläkejärjestelmä koskee tiettyä työntekijäryhmää, sen etuudet liittyvät välittömästi työssäolokausiin ja etuudet lasketaan suhteessa virkamiehen viimeiseen palkkaan. Näin ollen selkeyden vuoksi olisi asianmukaista antaa tähän liittyviä erityissäännöksiä.

(16)  Tuomioistuin on vahvistanut, että vaikka eläkejärjestelmässä, joka takaa määritellyn lopullisen etuuden, mies- ja naispuolisten palkansaajien maksuosuudet kuuluvat perustamissopimuksen 141 artiklan soveltamisalaan, pääoman mukaan määräytyvien etuuksien järjestelmässä työnantajan maksamien osuuksien epätasa-arvoisuutta sukupuolen mukaan erilaisten vakuutusmatemaattisten tekijöiden käytön vuoksi ei pitäisi arvioida saman artiklan perusteella.

(17)  Maksuosuuksien mukaan määritellyissä järjestelmissä tietyt osat, kuten jaksoittaisen eläkkeen osan muuntaminen pääomaksi, eläkeoikeuksien siirtäminen, osittaisen eläkeoikeudesta luopumisen vastineena maksettava lesken- tai orvoneläke tai alennettu eläke, kun työntekijä valitsee varhaiseläkkeen, voivat olla erisuuruisia, jolloin summien erot johtuvat sukupuolten mukaan erilaisten vakuutusmatemaattisten perusteiden käytöstä.

(18)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sukupuolen käytöstä määräävänä vakuutusmatemaattisena tekijänä kootaan ja julkaistaan tarkkoja tietoja, jotka saatetaan säännöllisesti ajan tasalle.

(19)  Tietoihin, jotka jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle 33 artiklan mukaisesti, olisi sisällyttävä jäsenvaltioiden kokoamat, julkaisemat ja säännöllisesti ajan tasalle saattamat tarkat tiedot sukupuolen käytöstä määräävänä vakuutusmatemaattisena tekijänä.

(20)  Vakiintuneen käytännön mukaan ammatillisen sosiaaliturvajärjestelmän mukaisesti maksettavia etuuksia ei pidetä palkkana, mikäli ne on voitu myöntää 17 päivää toukokuuta 1990 edeltäneille työssäolokausille, lukuun ottamatta työntekijöitä tai heidän edunsaajiaan, jotka ovat panneet vireille oikeudenkäyntimenettelyn tai esittäneet sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisen vastaavan vaatimuksen ennen tätä päivämäärää. Näin ollen on tarpeen rajoittaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa vastaavasti.

(21)  Yhteisöjen tuomioistuin on johdonmukaisesti katsonut, että pöytäkirja (N:o 17) Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 141 artiklasta (1992) ei vaikuta oikeuteen liittyä ammatilliseen eläkejärjestelmään ja että yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-262/88 (Barber vastaan Guardian Royal Exchange Assurance Group) antaman tuomion vaikutusten ajallista rajoitusta ei sovelleta oikeuteen liittyä ammatilliseen eläkejärjestelmään. Tuomioistuin on myös määrännyt, että kansallisen oikeuden säännöillä, jotka koskevat oikeussuojakeinojen käyttämiselle asetettuja määräaikoja, voidaan vedota sellaisia työntekijöitä vastaan, jotka vetoavat oikeuteensa kuulua ammatilliseen eläkejärjestelmään, sillä edellytyksellä, että kyseiset säännöt eivät ole epäedullisempia kuin ne säännöt, joita sovelletaan kansalliseen oikeuteen perustuviin vastaavanlaisiin vaatimuksiin ja että ne eivät tee yhteisön oikeusjärjestyksessä tunnustettujen oikeuksien käyttämistä käytännössä mahdottomaksi. Tuomioistuin on korostanut myös, että se, että työntekijä voi vaatia jäsenyyttä ammatillisessa eläkejärjestelmässä taannehtivasti, ei anna hänelle mahdollisuutta välttyä maksamasta kyseiseen kauteen liittyviä maksuja.

(22)  Yhdenvertaisten työmahdollisuuksien ja niihin johtavien ammattikoulutusmahdollisuuksien takaaminen on keskeisen tärkeää miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun soveltamiselle työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa. Tämän vuoksi kaikki poikkeukset periaatteesta olisi rajoitettava sellaiseen ammattitoimintaan, jossa sen luonteen tai suorittamisympäristön vuoksi on tarpeen ottaa palvelukseen tiettyä sukupuolta oleva henkilö, edellyttäen että tavoite on oikeutettu ja suhteellisuusperiaatteen mukainen.

(23)  Tällä direktiivillä ei rajoiteta yhdistymisvapautta, mukaan lukien oikeus perustaa yhdessä muiden kanssa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi. Perustamissopimuksen 141 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voi kuulua jäsenyys tai toiminnan jatkaminen järjestöissä tai yhdistyksissä, joiden päätavoite on miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen edistäminen käytännössä.

(24)  Syrjintäkiellon ei pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden sellaisten toimenpiteiden säilyttämistä tai hyväksymistä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää haittoja, jotka ovat aiheutuneet tiettyä sukupuolta edustavien henkilöiden ryhmälle. Tällaisilla toimenpiteillä sallitaan vain samaa sukupuolta edustavien henkilöiden järjestöt, jos niiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista sekä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.

(25)  Perustamissopimuksen 141 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja jotta miesten ja naisten täysi tosiasiallinen tasa-arvo toteutuisi työolojen osalta, yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja. Nykytilanne ja Amsterdamin sopimuksen päätösasiakirjaan liitetty julistus n:o 28 huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi ensisijaisesti pyrittävä parantamaan naisten asemaa työelämässä.

(26)  Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy selvästi ilmi, että raskauteen tai äitiyteen liittyvä naisten epäsuotuisa kohtelu on välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tällainen kohtelu olisi sen vuoksi nimenomaisesti sisällytettävä tämän direktiivin soveltamisalaan.

(27)  Yhteisöjen tuomioistuin on johdonmukaisesti vahvistanut, että tasa-arvoisen kohtelun periaatteen mukaisesti on perusteltua suojella naisia heidän biologisen tilansa takia raskauden ja äitiysvapaan aikana sekä toteuttaa toimia äitiyden suojelemiseksi keinona varmistaa sukupuolten todellisen tasa-arvon toteutuminen. Tällä direktiivillä ei näin ollen rajoiteta toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY(13) eikä UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta 3 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/34/EY(14) soveltamista.

(28)  Selkeyden vuoksi olisi asianmukaista säätää nimenomaisesti naisten työsuhteeseen liittyvien oikeuksien suojelusta äitiysvapaan aikana ja erityisesti naisten oikeudesta palata samaan tai vastaavanlaiseen tehtävään joutumatta kärsimään työehtojen tai -olojen heikennyksestä tällaisen vapaan vuoksi sekä saada edukseen kaikki työehtojen parannukset, joihin heillä olisi ollut oikeus poissaolonsa aikana.

(29)  Naisten ja miesten tasapuolisesta osallistumisesta työ- ja perhe-elämään 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetussa neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden työ- ja sosiaaliministereiden päätöslauselmassa(15) jäsenvaltioita kannustettiin tarkastelemaan, miten jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä voitaisiin taata työssä käyville miehille henkilökohtainen isyysvapaa, jota ei voida siirtää toiselle, miesten säilyttäessä työhön liittyvät oikeutensa. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että jäsenvaltiot itse päättävät, myöntävätkö ne tällaisen oikeuden, ja ne myös määrittävät kaikki ehdot, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, irtisanomista tai työhönpaluuta lukuun ottamatta.

(30)  Samanlaisia ehtoja sovelletaan jäsenvaltioiden myöntäessä naisille ja miehille henkilökohtaisen adoptioloman, jota ei voida siirtää toiselle, naisten ja miesten säilyttäessä työhön liittyvät oikeutensa. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että jäsenvaltiot itse päättävät, myöntävätkö ne tällaisen oikeuden, ja ne myös määrittävät kaikki ehdot, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, irtisanomista tai työhönpaluuta lukuun ottamatta.

(31)  Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tosiasiallinen toteutuminen vaatii asianmukaisten menettelyiden käyttöönottoa jäsenvaltioissa.

(32)  Tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanon vaatimien riittävien tuomioistuin- tai hallintomenettelyiden käyttöönotto on keskeisen tärkeää yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.

(33)  Todistustaakkaa koskevien sääntöjen antaminen on tärkeää varmistettaessa, että yhdenvertaisen kohtelun periaate voidaan panna tehokkaasti täytäntöön. Kuten tuomioistuin on todennut, tämän vuoksi olisi säädettävä sen varmistamisesta, että todistustaakka siirtyy vastaajalle, kun syrjintä vaikuttaa ilmeiseltä lukuun ottamatta menettelyitä, joissa tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen kansallisen elimen on selvitettävä tosiseikat. On kuitenkin syytä täsmentää, että niiden tosiseikkojen arviointi, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on sukupuoleen perustuva välitön tai välillinen syrjintä, on edelleen asianomaisen kansallisen elimen tehtävä kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti. Jäsenvaltion tehtävänä on käsittelyn kaikissa vaiheissa saattaa voimaan todistusoikeudellisia säännöksiä, jotka ovat kantajalle tässä esitettyä edullisempia.

(34)  Direktiivin tarjoaman suojan parantamiseksi järjestöillä ja muilla oikeushenkilöillä olisi myös oltava valtuudet aloittaa, jos jäsenvaltiot niin päättävät, menettely joko kantajan puolesta tai häntä tukeakseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista.

(35)  Koska oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan on perustavanlaatuinen, on aiheellista varmistaa, että työntekijällä on tämä suoja myös sen työsuhteen päätyttyä, jossa tasa-arvoisen kohtelun periaatteen rikkomisen väitetään tapahtuneen. Työntekijällä, joka puolustaa tämän direktiivin nojalla suojeltua henkilöä tai antaa tämän puolesta todistajanlausunnon, olisi oltava sama suoja.

(36)  Yhteisöjen tuomioistuin on selvästi vahvistanut, että ollakseen tehokas yhdenvertaisen kohtelun periaate edellyttää, että sen rikkomisen johdosta maksettavan korvauksen – silloin kun jäsenvaltion lainsäädännössä määrätty seuraamus on korvaus – on oltava riittävä suhteessa vahinkoon. Tämän vuoksi on asianmukaista olla ennalta vahvistamatta tällaisen korvauksen enimmäismäärää, paitsi tapauksissa, joissa työnantaja pystyy näyttämään, että hakija on kärsinyt tässä direktiivissä tarkoitetun syrjinnän johdosta vahinkoa ainoastaan siitä, että hänen työhakemustaan ei ole otettu huomioon.

(37)  Parantaakseen yhdenvertaisen kohtelun tehokasta täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden olisi edistettävä työmarkkinaosapuolten välistä ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua.

(38)  Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan, jos tämän direktiivin mukaisia velvoitteita ei noudateta.

(39)  Koska tämän direktiivin tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan paremmin saavuttaa yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(40)  Jotta syitä miesten ja naisten erilaiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ymmärrettäisiin paremmin, olisi kehitettävä ja analysoitava vertailukelpoisia sukupuoleen perustuvia tietoja ja tilastoja ja asetettava ne saataville asianmukaisilla tasoilla.

(41)  Miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ei voi rajoittua vain lainsäädäntötoimiin. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden olisi pikemminkin edistettävä tehokkaammin palkkasyrjintään liittyvien ongelmien tiedostamista ja asennemuutosta ja sitoutettava tähän kaikki asianosaiset julkisen ja yksityisen sektorin voimat mahdollisimman laajalti. Työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu voi olla tärkeä osa tätä prosessia.

(42)  Velvoite saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajattava niihin säännöksiin, joiden sisällössä on tapahtunut merkittävää muutosta aiempiin direktiiveihin verrattuna. Velvoite saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä ne säännökset, joiden sisältö ei ole muuttunut, on voimassa aiempien direktiivien nojalla.

(43)  Tällä direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka liittyvät liitteessä 1 olevassa B osassa esitettyihin direktiivien täytäntöönpanoa ja soveltamista koskeviin määräaikoihin.

(44)  Parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen 34 kohdassa(16) kannustetaan jäsenvaltioita laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus

Tämän direktiivin tarkoituksena on taata miesten ja naisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltaminen työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa.

Tätä varten siinä on säännöksiä, joilla pyritään panemaan yhdenvertaisen kohtelun periaate täytäntöön seuraavilla aloilla:

   a) mahdollisuudet työhön, myös uralla etenemiseen, ja ammatilliseen koulutukseen
   b) työehdot, myös palkka
   c) ammatilliset sosiaaliturvajärjestelmät.

Siinä on myös säännöksiä, joilla pyritään takaamaan, että täytäntöönpanoa tehostetaan ottamalla käyttöön asianmukaiset menettelyt.

2 artikla

Määritelmät

1.  Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

   a) "välitön syrjintä': tilanne, jossa henkilöä kohdellaan sukupuolen perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa;
   b) "välillinen syrjintä': tilanne, jossa näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden sukupuolen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan toiseen sukupuoleen verrattuna, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia;
   c) "häirintä': tilanne, jossa ilmenee henkilön sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan kyseisen henkilön arvoa ja tällä tavoin luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri;
   d) "sukupuolinen häirintä': tilanne, jossa ilmenee ei-toivottua sanallista tai fyysistä, luonteeltaan sukupuolista käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri;
   e) "palkka': tavanomainen perus- tai vähimmäispalkka ja muu korvaus, jonka työntekijä saa rahana tai luontoisetuutena suoraan tai välillisesti työnantajaltaan työsuhteensa vuoksi;
   f) "ammatilliset sosiaaliturvajärjestelmät': järjestelmät, joita direktiivi 79/7/ETY(17) ei koske ja joiden tarkoituksena on antaa palkansaajille ja itsenäisille ammatinharjoittajille yrityksessä tai yritysryhmässä, taloudellisen toiminnan alueella tai ammattialalla tai ammattialojen ryhmässä etuudet, jotka täydentävät lakisääteisiin sosiaaliturvajärjestelmiin kuuluvia etuuksia tai korvaavat ne, riippumatta siitä, onko näiden järjestelmien piiriin kuuluminen pakollista tai vapaaehtoista;
   g) "uralla eteneminen': yleneminen asemassa tai vastuussa, mukaan lukien ehdot, joiden perusteella siitä ilmoitetaan tai se myönnetään.

2.  Tässä direktiivissä syrjintänä pidetään seuraavia seikkoja:

   a) häirintä ja sukupuolinen häirintä sekä henkilön epäsuotuisa kohtelu sen perusteella, vastustaako hän tällaista käytöstä vai alistuuko hän siihen;
   b) käsky tai ohje syrjiä henkilöitä sukupuolen perusteella;
   c) direktiivissä 92/85/ETY tarkoitettu raskauteen tai äitiysvapaaseen liittyvä naisten epäedullisempi kohtelu;
   d) henkilön epäsuotuisa kohtelu sukupuolenvaihdoksen perusteella.

3 artikla

Soveltamisala

1.  Tämän direktiivin estämättä saadaan soveltaa säännöksiä, jotka koskevat naisten suojelua erityisesti raskauden ja äitiyden perusteella.

2.  Tällä direktiivillä ei myöskään rajoiteta direktiivin 96/34/EY tai direktiivin 92/85/EY säännösten soveltamista.

4 artikla

Positiiviset toimet

Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai hyväksyä perustamissopimuksen 141 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, kuten kohtuuhintaisen lastenhoidon tai muun huollettavana olevan henkilön hoidon tarjoamista edistäviä toimenpiteitä, miesten ja naisten välisen täyden tosiasiallisen tasa-arvon varmistamiseksi työelämässä, erityisesti työnsaantimahdollisuuksien, ammatillisen koulutuksen, uralla etenemisen ja työolojen osalta.

II OSASTO

ERITYISET SÄÄNNÖKSET

1 luku

Samapalkkaisuuden periaate

5 artikla

Syrjintäkielto

Samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavaan korvaukseen vaikuttavista tekijöistä ja ehdoista, on poistettava välitön ja välillinen sukupuoleen perustuva syrjintä.

Erityisesti silloin, kun palkka määritellään työtehtävien luokittelun mukaan, luokittelun tulee perustua samoihin arviointitekijöihin miehillä ja naisilla, ja se on laadittava siten, että siihen ei sisälly sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

2 luku

Yhdenvertaisen kohtelun periaate ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä

6 artikla

Syrjintäkielto

Rajoittamatta 5 artiklan säännösten soveltamista minkäänlaista välitöntä tai välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei saa esiintyä ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä eikä varsinkaan, jos kysymyksessä on:

   a) tällaisten järjestelmien soveltamisala tai niiden piiriin pääsemisen edellytykset;
   b) velvollisuus osallistua rahoitukseen tai maksuosuuksien laskentaperusteet;
   c) etuuksien laskentaperusteet, aviopuolisosta ja huollettavista johtuvat lisäetuudet mukaan lukien, taikka etuuksiin olevan oikeuden kestoa ja jatkumista koskevat edellytykset.

7 artikla

Tätä lukua sovelletaan työtä tekevään väestöön, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja henkilöt, joiden työnteko on keskeytynyt sairauden, synnytyksen, tapaturman tai muunlaisen kuin vapaaehtoisen työttömyyden vuoksi, sekä työnhakijat, sekä eläkkeellä oleviin ja työkyvyttömiin työntekijöihin sekä näiden työntekijöiden huollettavina oleviin kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

8 artikla

Aineellinen soveltamisala

1.  Tätä lukua sovelletaan:

  a) ammatillisiin järjestelmiin, jotka antavat turvaa seuraavien tapausten varalta:
   i) sairaus,
   ii) työkyvyttömyys,
   iii) vanhuus, varhaiseläkkeelle siirtyminen mukaan lukien,
   iv) työtapaturmat ja ammattitaudit,
   v) työttömyys
   b) ammatillisiin järjestelmiin, jotka antavat sosiaalisia etuuksia joko rahana tai luontoisetuina, ja etenkin jälkeenjääneiden etuuksia ja perhe-etuuksia, jos ne ovat työnantajan työntekijälle työn tai tehtävän johdosta suorittamaa korvausta.

2.  Tätä lukua sovelletaan myös erityisten työntekijäryhmien, kuten virkamiesten, eläkejärjestelmiin, jos järjestelmästä maksettavat etuudet maksetaan siksi, että työntekijä on työsuhteessa julkiseen työnantajaan. Se, että järjestelmä on osa yleistä lakisääteistä järjestelmää, ei kuitenkaan rajoita luvun soveltamista.

9 artikla

Poikkeukset aineelliseen soveltamisalaan

1.  Tätä lukua ei sovelleta:

   a) itsenäisten ammatinharjoittajien yksittäisiin sopimuksiin
   b) itsenäisten ammatinharjoittajien järjestelmiin, joissa on vain yksi jäsen
   c) palkattujen työntekijöiden osalta sellaisiin vakuutussopimuksiin, joissa työnantaja ei ole osapuolena
  d) ammatillisten järjestelmien valinnaisiin määräyksiin, joita tarjotaan jäsenille yksilöllisesti takaamaan
   i) joko lisäetuuksia
   ii) tai mahdollisuus päättää päivästä, jona itsenäisten ammatinharjoittajien tavalliset etuudet alkavat, tai valita useista etuuksista
   e) ammatillisiin järjestelmiin, joiden etuudet rahoitetaan työntekijöiden vapaaehtoisilla maksuilla.

2.  Tämä luku ei estä työnantajaa myöntämästä henkilöille, jotka ovat saavuttaneet ammatillisen järjestelmän mukaisen eläkkeen saamisen edellytyksenä olevan eläkeiän, mutta jotka eivät vielä ole saavuttaneet lakisääteisen eläkkeen myöntämiseen tarvittavaa eläkeikää, lisäeläkettä, jolla on tarkoitus saattaa samansuuruiseksi tai lähes samansuuruiseksi kyseisille henkilöille maksetun etuuden kokonaissumma suhteessa niihin toista sukupuolta oleviin, samassa tilanteessa oleviin henkilöihin, jotka ovat jo saavuttaneet lakisääteisen eläkeiän, siihen asti kunnes lisäeläkettä nauttivat saavuttavat lakisääteisen eläkeiän.

10 artikla

Esimerkkejä sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä

1.  Tasa-arvoisen kohtelun periaatteen vastaisiin säännöksiin kuuluvat ne, jotka välittömästi tai välillisesti perustuvat sukupuoleen ja joilla

   a) määritellään henkilöt, jotka voivat kuulua ammatillisen järjestelmän piiriin;
   b) säädetään ammatillisen järjestelmän piiriin kuulumisen pakollisuudesta tai vapaaehtoisuudesta;
   c) vahvistetaan erilaiset, ammatillisen järjestelmän mukaisten etuuksien saamisen edellytyksenä olevat ikää taikka työsuhteen tai jäsenyyden vähimmäiskestoa koskevat säännöt;
   d) muissa kuin h ja j alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vahvistetaan erilaiset säännöt maksuosuuksien suorittamisesta takaisin silloin, kun työntekijä lähtee järjestelmän piiristä ennen kuin hän on täyttänyt ne ehdot, jotka antavat hänelle oikeuden tuleviin pitkäaikaisetuuksiin;
   e) asetetaan eri sukupuolille erilaiset etuuksien myöntämistä tai rajoittamista koskevat ehdot;
   f) vahvistetaan erilaiset eläkeiät;
   g) evätään oikeuksien jatkuminen tai saaminen lakisääteisen tai sopimukseen perustuvan ja työnantajan maksaman äitiysloman tai perhesyihin perustuvan loman aikana;
   h) asetetaan erilaiset tasot etuuksille muissa kuin sellaisissa tapauksissa, joissa on tarpeen ottaa huomioon sukupuolen mukaan erilaiset vakuutusmatemaattiset tekijät maksuosuuksien mukaan määritellyissä järjestelmissä; etuuksien mukaan määritellyissä järjestelmissä tietyt osat voivat olla erisuuruisia, jolloin summien erot johtuvat sukupuolten mukaan erilaisten vakuutusmatemaattisten perusteiden käytöstä aikana, jolloin järjestelmän rahastointi on toteutettu;
   i) asetetaan erilaiset tasot työntekijöiden maksuosuuksille;
  j) asetetaan erilaiset tasot työnantajan maksuosuuksille, lukuun ottamatta
   i) maksuosuuksien mukaan määriteltyjä järjestelmiä, joiden tavoitteena on yhtäläistää tai lähentää maksuosuuksiin perustuvien eläke-etuuksien määriä
   ii) etuuksien mukaan määriteltyjä järjestelmiä, jotka rahoitetaan rahastoimalla varat, jos työnantajan maksuosuudet on tarkoitettu varmistamaan määriteltyjen etuuksien kattamiseen tarkoitettujen varojen riittävyys;
   k) muissa kuin h ja j alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asetetaan erilaiset ehdot tai vain toiseen sukupuoleen sovellettavat ehdot, jotka koskevat järjestelmän piiristä lähtevällä työntekijällä tuleviin etuuksiin olevan oikeuden takaamista tai jatkumista.

2.  Jos tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien etuuksien myöntäminen on järjestelmän johtoelinten harkinnassa, niiden on noudatettava tasa-arvoisen kohtelun periaatetta.

11 artikla

Itsenäiset ammatinharjoittajat, muuttamista koskeva lauseke

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tasa-arvoisen kohtelun periaatteen vastaiset itsenäisten ammatinharjoittajien ammatillisia järjestelmiä koskevat säännökset muutetaan ja muutetut säännökset saatetaan voimaan 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä tai kyseisen päivän jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden osalta siihen päivään mennessä, jona direktiiviä 86/378/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 96/97/EY, ryhdyttiin soveltamaan niiden alueella.

2.  Tämän luvun estämättä oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka liittyvät itsenäisten ammatinharjoittajien ammatillisen järjestelmän jäsenyyteen ennen järjestelmän muuttamista, saadaan edelleen soveltaa ennen sen muuttamista voimassa ollutta järjestelmää koskevia säännöksiä.

12 artikla

Itsenäiset ammatinharjoittajat, lykkäämistä koskeva lauseke

Itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevien ammatillisten järjestelmien osalta jäsenvaltiot voivat lykätä tasa-arvoisen kohtelun periaatteen pakollista soveltamista tapauksissa, jotka koskevat

  a) eläkeiän määrittelyä vanhuus- tai työeläkkeen myöntämiseksi sekä tästä muihin etuuksiin mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia:
   i) siihen asti, kun vastaava tasa-arvo saavutetaan lakisääteisissä järjestelmissä, taikka
   ii) enintään siihen asti, kun direktiivillä säädetään tällaisesta tasa-arvosta;
   b) jälkeenjääneille suoritettavia eläkkeitä siihen asti, kun yhteisön oikeudessa säädetään tasa-arvoisen kohtelun periaate tässä suhteessa noudatettavaksi lakisääteisissä sosiaaliturvajärjestelmissä;
   c) edellä 10 artiklan 1 kohdan i alakohdan soveltamista erilaisten vakuutusmatemaattisten tekijöiden käyttöön 1 päivään tammikuuta 1999 asti tai kyseisen päivän jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden osalta siihen päivään mennessä, jona direktiiviä 86/378/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 96/97/EY, ryhdyttiin soveltamaan niiden alueella.

13 artikla

Takautuva vaikutus

1.  Kaikkien tämän luvun palkattuja työntekijöitä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden on käsitettävä kaikki ammatillisiin sosiaaliturvajärjestelmiin kuuluvat etuudet, jotka on myönnetty 17 päivän toukokuuta 1990 jälkeisiltä työssäolokausilta, ja niitä on sovellettava takautuvasti tästä päivämäärästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä työntekijöitä tai heidän edunsaajiaan koskevia säännöksiä, jotka ovat ennen tätä päivämäärää panneet vireille oikeudenkäyntimenettelyn tai esittäneet sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisen vastaavan vaatimuksen. Tässä tapauksessa täytäntöönpanotoimenpiteitä on sovellettava takautuvasti 8 päivästä huhtikuuta 1976 ja niiden on käsitettävä kaikki tämän päivämäärän jälkeisten työssäolokausien perusteella myönnetyt etuudet. Yhteisöön 8 päivän huhtikuuta 1976 jälkeen ja ennen 17 päivää toukokuuta 1990 liittyneiden jäsenvaltioiden osalta kyseinen päivämäärä korvataan sillä päivämäärällä, jolloin 141 artiklaa on ryhdytty soveltamaan niiden alueella.

2.  Edellä 1 kohdan toinen virke ei estä kanteiden nostamisen aikarajoihin liittyvien kansallisten sääntöjen soveltamista niihin työntekijöihin tai heidän edunsaajiinsa, jotka ovat panneet vireille oikeudenkäyntimenettelyn tai esittäneet sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisen vastaavan vaatimuksen ennen 17 päivää toukokuuta 1990 sillä edellytyksellä, että kansalliset säännöt eivät ole vähemmän suotuisia tällaisten kanteiden osalta kuin samanlaisten kansallisten kanteiden osalta ja että ne eivät käytännössä tee mahdottomaksi yhteisön oikeuden soveltamista.

3.  Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin 17 päivän toukokuuta 1990 jälkeen ja jotka olivat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolia 1 päivänä tammikuuta 1994, 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä mainittu päivämäärä 17 päivä toukokuuta 1990 korvataan 1 päivällä tammikuuta 1994.

4.  Muiden jäsenvaltioiden osalta, joiden liittyminen tapahtui 17 päivän toukokuuta 1990 jälkeen, 1 ja 2 kohdassa mainittu päivämäärä 17 päivä toukokuuta 1990 korvataan päivämäärällä, jona perustamissopimuksen 141 artiklaa ryhdyttiin soveltamaan niiden alueella.

14 artikla

Joustava eläkeikä

Tapaukset, joissa miehet ja naiset voivat vaatia joustavaa eläkeikää samoin ehdoin, eivät ole tämän luvun vastaisia.

3 luku

Miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaate mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa

15 artikla

Syrjintäkielto

1.  Julkisella tai yksityisellä sektorilla, julkiset laitokset mukaan lukien, ei saa olla välitöntä tai välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää seuraavilla aloilla:

   a) työpaikan, itsenäisenä ammatinharjoittajana tehdyn työn tai toimen saamisen ehdot, valintaperusteet sekä pätevyyden arviointiperusteet ja työhönottoperusteet sekä kunkintasoiseen työpaikkaan sijoittamisen perusteet mukaan lukien, toimialasta ja ammattiasemasta riippumatta, uralla eteneminen mukaan lukien;
   b) mahdollisuus kaikenlaiseen ja -tasoiseen ammatilliseen ohjaukseen ja koulutukseen, ammatilliseen jatkokoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, työkokemus mukaan lukien;
   c) työehdot ja työolot, mukaan lukien irtisanominen, sekä palkka tässä direktiivissä ja perustamissopimuksen 141 artiklassa säädetyn mukaisesti;
   d) jäsenyys ja toiminta työntekijä- tai työnantajajärjestössä, tai järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, sekä kyseisten järjestöjen tarjoamat edut.

2.  Jäsenvaltiot voivat säätää työnsaannin ja työhön valmistavan koulutuksen osalta, että erilainen kohtelu, joka perustuu sukupuoleen liittyvään ominaisuuteen, ei ole syrjintää, jos tiettyjen työtehtävien luonteen tai niiden yhteyksien vuoksi, joissa tehtävät suoritetaan, kyseinen ominaisuus on todellinen ja ratkaiseva työhön liittyvä vaatimus, edellyttäen, että sen tavoite on oikeutettu ja että vaatimus on oikeasuhteinen.

16 artikla

Äitiysvapaa

1.  Raskauteen tai äitiysvapaaseen liittyvää naisten epäedullisempaa kohtelua on pidettävä tässä direktiivissä tarkoitettuna syrjintänä.

2.  Naisella on synnytyksen jälkeen äitiysvapaan loputtua oltava oikeus palata työhönsä tai vastaavaan toimeen työehdoilla, jotka eivät ole hänelle aikaisempia epäedullisemmat, ja hänen on saatava edukseen kaikki työehtojen parannukset, joihin hänellä olisi ollut oikeus poissaolonsa aikana.

17 artikla

Isyysvapaa ja adoptiovapaa

Tämä direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta tunnustaa erillinen oikeus isyysvapaaseen ja/tai adoptiovapaaseen. Niiden jäsenvaltioiden, jotka tunnustavat tällaisen oikeuden, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet suojellakseen mies- ja naistyöntekijöitä irtisanomiselta kyseisen oikeuden käyttämisen vuoksi ja varmistettava, että näillä on vapaan loputtua oikeus palata työhönsä tai vastaavaan toimeen työehdoilla, jotka eivät ole heille aikaisempia epäedullisemmat, sekä saada itselleen ne työehtojen parannukset, joihin heillä olisi ollut oikeus poissaolonsa aikana.

III OSASTO

HORISONTAALISET SÄÄNNÖKSET

1 luku

Oikeuskeinot ja täytäntöönpano

1 jakso

Oikeuskeinot

18 artikla

Oikeuksien puolustaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset ja/tai hallinnolliset menettelyt, mukaan lukien jäsenvaltioiden aiheellisina pitämät sovittelu-, välitys- ja neuvottelumenettelyt, ovat – myös sen työsuhteen päätyttyä, jossa syrjinnän väitetään tapahtuneen – kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu tasa-arvoisen kohtelun periaatetta.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdistykset, järjestöt ja muut oikeushenkilöt, joilla kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti on oikeutettua etua sen varmistamisesta, että tämän direktiivin säännöksiä noudatetaan, voivat aloittaa tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi säädetyn oikeudellisen ja/tai hallinnollisen menettelyn kantajan tai valittajan suostumuksella hänen puolestaan tai häntä tukeakseen.

3.  Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei rajoita sellaisten kansallisten sääntöjen noudattamista, jotka koskevat määräaikoja tasa-arvoisen kohtelun periaatetta koskevien kanteiden nostamiselle.

19 artikla

Korvaus tai hyvitys

Jäsenvaltioiden on otettava kansallisessa oikeusjärjestyksessään käyttöön tapauksissa, joissa velvoitteita ei tämän direktiivin tarkoittamassa merkityksessä ole täytetty, tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tosiasialliset ja tehokkaat oikeuskeinot, jotka ovat korvaus tai, jos jäsenvaltiot niin päättävät, hyvitys sukupuoleen perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle aiheutuneista menetyksistä ja vahingoista tavalla, joka on varoittava ja oikeasuhteinen kärsittyyn vahinkoon nähden. Näille ei voida ennalta vahvistaa enimmäismäärää, paitsi tapauksissa, joissa työnantaja pystyy näyttämään, että hakija on kärsinyt tässä direktiivissä tarkoitetun syrjinnän johdosta vahinkoa ainoastaan siitä, että hänen työhakemustaan ei ole otettu huomioon.

2 jakso

Todistustaakka

20 artikla

Todistustaakka

1.  Jäsenvaltioiden on kansallisten oikeudenkäyttöjärjestelmiensä mukaisesti toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun henkilö, joka katsoo kärsineensä siitä, että häneen ei ole sovellettu tasa-arvoisen kohtelun periaatetta, esittää tuomioistuimessa tai muussa toimivaltaisessa elimessä tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on välitön tai välillinen syrjintä, vastaajan on näytettävä toteen, ettei tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ole rikottu.

2.  Edellä 1 kohta ei estä jäsenvaltioita saattamasta voimaan kantajalle edullisempia todistusoikeudellisia säännöksiä.

3.  Jäsenvaltiot voivat jättää soveltamatta 1 kohtaa menettelyihin, joissa tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen elimen on selvitettävä tosiseikat.

21 artikla

Soveltaminen

1.  Edellä 20 artiklaa sovelletaan myös 

   a) perustamissopimuksen 141 artiklassa ja, siltä osin kuin esiintyy sukupuoleen perustuvaa syrjintää, direktiiveissä 92/85/ETY ja 96/34/EY tarkoitettuihin tilanteisiin
   b) kaikkiin julkista tai yksityistä sektoria koskeviin riita-asioiden oikeudenkäynteihin ja hallinnollisiin menettelyihin, jotka kansallisen lainsäädännön mukaan tarjoavat oikeussuojakeinoja a alakohdassa tarkoitettujen säännösten soveltamiseksi, lukuun ottamatta vapaaehtoisluonteisia tai kansallisen lainsäädännön mukaisia tuomioistuimen ulkopuolisia menettelyjä.

2.  Tätä lukua ei sovelleta rikosasiain oikeudenkäyntiin, elleivät jäsenvaltiot toisin määrää.

2 luku

Yhdenvertaista kohtelua edistävät elimet – Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

22 artikla

Tasa-arvoelimet

1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä elin tai elimiä, jonka tai joiden tehtävänä on edistää, analysoida, valvoa ja tukea kaikkien henkilöiden tasa-arvoisen, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä vapaan kohtelun toteuttamista, sekä toteutettava niitä koskevat tarpeelliset järjestelyt. Nämä elimet voivat kuulua osana virastoihin, jotka vastaavat ihmisoikeuksien puolustamisesta tai yksilön oikeuksien turvaamisesta kansallisella tasolla.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että näiden elinten toimivaltaan kuuluu:

   a) avustaa itsenäisesti syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä näiden tekemiä syrjintävalituksia tutkittaessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta uhrien ja 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhdistysten, järjestöjen tai muiden oikeushenkilöiden oikeuksia;
   b) teettää riippumattomia selvityksiä syrjintään liittyvistä kysymyksistä;
   c) julkaista riippumattomia raportteja ja antaa suosituksia kaikista syrjintään liittyvistä kysymyksistä;
   d) vaihtaa tietoja ja taitotietoa vastaavien eurooppalaisten elinten kanssa, esimerkiksi Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa.

23 artikla

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

1.  Jäsenvaltioiden on perinteidensä ja käytäntöjensä mukaisesti toteutettava aiheelliset toimenpiteet edistääkseen työmarkkina-osapuolten vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on tukea tasa-arvoista kohtelua muun muassa valvomalla toimintatapoja työpaikoilla, ammatillisessa koulutuksessa, työnsaantimahdollisuuksissa ja uralla etenemisessä, seuraamalla työehtosopimuksia ja käytännesääntöjä sekä suorittamalla tutkimusta, jossa kehitetään ja analysoidaan vertailukelpoisia sukupuoleen perustuvia tietoja, ja vaihtamalla kokemuksia ja hyviä toimintatapoja.

2.  Jäsenvaltioiden on siinä tapauksessa, että se on niiden perinteiden ja käytäntöjen mukaista, varmistettava, että työmarkkinaosapuolet edistävät naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja joustavia työjärjestelyjä, tavoitteena työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen helpottaminen, ja tekevät asianmukaisella tasolla syrjinnänvastaisia sopimuksia 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, jotka kuuluvat työehtosopimusneuvottelujen piiriin, rajoittamatta kuitenkaan osapuolten itsenäisyyttä. Näissä sopimuksissa on noudatettava tämän direktiivin säännöksiä ja kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä.

3.  Jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten ja käytännön mukaisesti varmistettava, että työnantajat edistävät suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua ammatillisessa koulutuksessa, työnsaantimahdollisuuksissa ja uralla etenemisessä sekä työoloissa. Jäsenvaltioiden on myös järjestettävä tiedotuskampanjoita työnantajille ja yleisemmin suurelle yleisölle asioista, jotka liittyvät yhtäläisiin mahdollisuuksiin työssä ja ammatissa.

4.  Työnantajat on tässä tarkoituksessa velvoitettava antamaan asianmukaisin ja säännöllisin väliajoin työntekijöille ja/tai näiden edustajille asianmukaiset tiedot miesten ja naisten tasa-arvoisesta kohtelusta yrityksessä.

Näiden tietojen tulee sisältää selvitys naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista sekä mahdollisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa.

24 artikla

Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa

Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti oikeutettua etua myötävaikuttaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen tasa-arvoisen kohtelun periaatteen edistämiseksi.

IV OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

25 artikla

Direktiivin noudattaminen

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että

   a) tasa-arvoisen kohtelun periaatteen vastaiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kumotaan;
   b) yksittäisiin tai kollektiivisiin osa-aika- tai kokopäivätyötä koskeviin työsopimuksiin tai työehtosopimuksiin, palkkataulukkoihin, palkkasopimuksiin, ammattinimikkeisiin, yritysten henkilöstösääntöihin, yritysten sisäisiin sääntöihin sekä itsenäistä ammatinharjoittamista ja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä koskeviin sääntöihin, työntekijäkohtaisiin sopimuksiin tai muihin järjestelyihin sisältyvät määräykset, jotka ovat tasa-arvoisen kohtelun periaatteen vastaisia, ovat mitättömiä taikka muutetaan;
   c) sellaisia määräyksiä sisältäviä ammatillisia järjestelmiä ja sosiaaliturvajärjestelmiä ei voida hyväksyä tai laajentaa hallinnollisin toimenpitein.

26 artikla

Vastatoimenpiteet

Jäsenvaltioiden on otettava kansallisessa oikeusjärjestyksessään käyttöön tarvittavat toimenpiteet työntekijöiden, mukaan lukien kansallisessa lainsäädännössä ja/tai käytännössä tarkoitetut työntekijöiden edustajat, suojelemiseksi irtisanomiselta tai muulta työnantajan taholta tulevalta epäsuotuisalta kohtelulta, joka johtuu reagoinnista yrityksessä esitettyyn valitukseen tai johonkin oikeudelliseen menettelyyn, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tasa-arvoisen kohtelun periaatetta noudatetaan.

27 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten määräysten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä seuraamuksia sovelletaan. Seuraamusten, joihin saattaa kuulua korvausten maksaminen uhrille, on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 35 artiklassa säädettynä päivänä sekä niiden myöhemmistä muutoksista mahdollisimman pian.

28 artikla

Syrjinnän estäminen

Jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten tai käytännön mukaisesti varmistettava, että työnantajat toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän, erityisesti häirinnän ja sukupuolisen häirinnän estämiseksi työpaikalla sekä työnsaanti-, koulutus- ja ylennysmahdollisuuksien yhteydessä ja työehtojen osalta.

29 artikla

Vähimmäisvaatimukset

1.  Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen turvaamiseksi edullisempia kuin tämän direktiivin säännökset.

2.  Tämän direktiivin säännösten täytäntöönpano ei ole missään tapauksessa riittävä peruste työntekijöiden suojelun tason laskemiselle direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta saattaa tilanteen kehittyminen huomioon ottaen voimaan lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka ovat erilaisia kuin tätä direktiiviä tiedoksi annettaessa voimassa olleet lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, sillä edellytyksellä, että tämän direktiivin säännöksiä noudatetaan.

30 artikla

Direktiivin 96/34/EY tarkistaminen

1.  Tämä direktiivi ei vaikuta direktiivin 96/34/EY soveltamiseen.

2.  Direktiiviä 96/34/EY tarkistetaan yhdessä jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa sen riittävyyden ja tehokkuuden suhteen. Tarkistamisessa keskitytään parantamaan sellaisten naisten ja miesten tilannetta, joilla on vaikeuksia perhe- ja työelämän yhdistämisessä.

31 artikla

Tasa-arvonäkökohtien huomioon ottaminen

Jäsenvaltioiden on otettava aktiivisesti huomioon pyrkimys miesten ja naisten tasa-arvoon laatiessaan ja pannessaan täytäntöön lakeja, asetuksia, hallinnollisia määräyksiä, politiikkoja ja toimintaa tässä direktiivissä tarkoitetuilla aloilla.

32 artikla

Tiedottaminen

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin nojalla toteutetut toimenpiteet sekä asiaa koskevat jo voimassa olevat säännökset annetaan esimerkiksi työpaikoilla sekä työnsaanti- ja koulutusmahdollisuuksien ja uralla etenemisen yhteydessä kaikin asianmukaisin tavoin tiedoksi kaikille, joita asia koskee.

V OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

33 artikla

Kertomukset

1.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään ...(18) kaikki tiedot, jotka komissio tarvitsee voidakseen laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka neljäs vuosi toimenpiteet, jotka ne ovat antaneet perustamissopimuksen 141 artiklan 4 kohdan nojalla, samoin kuin kertomukset näistä toimenpiteistä ja niiden täytäntöönpanosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Komissio hyväksyy ja julkaisee kyseisten tietojen perusteella joka neljäs vuosi kertomuksen, jossa on vertaileva arviointi tällaisista toimenpiteistä, ottaen huomioon Amsterdamin sopimuksen päätösasiakirjaan liitetyn julistuksen n:o 28.

3.  Jäsenvaltioiden on arvioitava 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ammattitoimintaa koskevia poikkeuksia päättääkseen, ovatko ne tapahtuneen sosiaalisen kehityksen kannalta edelleen perusteltuja. Niiden on ilmoitettava komissiolle tämän arvioinnin tuloksista neljän vuoden välein. Saamiensa tietojen pohjalta komissio antaa joka neljäs vuosi kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

34 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee viimeistään ...(19)* direktiivin toimintaa ja ehdottaa siihen tarpeellisina pitämiään muutoksia.

35 artikla

Täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ...(20)tai varmistettava, että työmarkkinaosapuolet ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet sopimuksin kyseiseen päivämäärään mennessä. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta ne voivat taata kyseisessä direktiivissä vahvistettujen tulosten saavuttamisen. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Niihin on myös sisällytettävä ilmoitus, jonka mukaan nykyisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten sisältämiä viittauksia tällä direktiivillä kumottaviin direktiiveihin on pidettävä viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten tällaiset viittaukset tehdään ja miten mainittu ilmoitus muotoillaan.

Velvoite saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä rajataan niihin säännöksiin, joiden sisällössä on tapahtunut merkittävää muutosta aiempiin direktiiveihin verrattuna. Velvoite saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä ne säännökset, joiden sisältö ei ole muuttunut, on voimassa aiempien direktiivien nojalla.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säädökset sekä tämän direktiivin säännösten ja annettujen kansallisten säännösten välinen vastaavuustaulukko kirjallisina komissiolle.

36 artikla

Kumoaminen

1.  Kumotaan direktiivit 75/117/ETY, 76/207/ETY, 86/378/ETY ja 97/80/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina liitteessä 1 olevassa A osassa luetelluilla direktiiveillä, tämän direktiivin 35 artiklan ensimmäisessä kohdassa annetusta päivämäärästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka liittyvät määräaikoihin, jotka koskevat liitteessä 1 olevassa B osassa mainittujen direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamista.

2.  Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin, ja ne luetaan tämän direktiivin liitteen 2 vastaavuustaulukon mukaisesti.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

38 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE 1

A osa

Kumotut direktiivit ja niiden myöhemmät muutokset

(viitattu 36 artiklan 1 kohdassa)

Neuvoston direktiivi 75/117/ETY

EYVL L 45, 19.2.1975

Neuvoston direktiivi 76/207/ETY

EYVL L 39, 14.2.1976

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/73/EY

EYVL L 269, 5.10.2002

Neuvoston direktiivi 86/378/ETY

EYVL L 225, 12.8.1986

Direktiivi 96/97/EY

EYVL L 46, 17.2.1997

Neuvoston direktiivi 97/80/EY

EYVL L 14, 20.1.1998

Direktiivi 98/52/EY

EYVL L 205, 22.7.1998

B osa

Luettelo määräajoista, jotka koskevat direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamispäiviä

(viitattu 36 artiklan 1 kohdassa)

Direktiivi

Määräaika, joka koskee saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä

Soveltamispäivä

Direktiivi 75/117/ETY

19.2.1976

Direktiivi 76/207/ETY

14.8.1978

Direktiivi 86/378/ETY

1.1.1993

Direktiivi 96/97/EY

1.7.1997

17.5.1990 palkattujen työntekijöiden osalta niitä työntekijöitä tai heidän edunsaajiaan lukuun ottamatta, jotka ovat ennen kyseistä päivää käynnistäneet oikeudellisen menettelyn tai nostaneet vastaavan kanteen kansallisen lainsäädännön mukaisesti

Direktiivin 86/378/ETY, muutettuna direktiivillä 96/97/EY, 8 artikla – 1.1.1993 mennessä

Direktiivin 86/378/ETY 6 artiklan 1 kohdan i alakohdan ensimmäinen luetelmakohta, lisättynä direktiivillä 96/97/EY – 1.1.1999 mennessä

Direktiivi 97/80/EY

1.1.2001

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osalta 22.7.2001

Direktiivi 98/52/EY

22.7.2001

Direktiivi 2002/73/EY

5.10.2005

LIITE 2

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 75/117/ETY

Direktiivi 76/207/ETY

Direktiivi 86/378/ETY

Direktiivi 97/80/EY

Tämä direktiivi

-

1 artiklan 1 kohta

1 artikla

1 artikla

1 artikla

-

1 artiklan 2 kohta

-

-

-

-

2 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta

-

-

2 artiklan 1 kohdan a alakohta

-

2 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta

-

2 artiklan 2 kohta

2 artiklan 1 kohdan b alakohta

-

2 artiklan 2 kohdan kolmas ja neljäs luetelmakohta

-

-

2 artiklan 1 kohdan c ja d alakohta

-

-

-

-

2 artiklan 1 kohdan e alakohta

-

-

2 artiklan 1 kohta

-

2 artiklan 1 kohdan f alakohta

-

2 artiklan 3 ja 4 kohta

-

-

2 artiklan 2 kohta

-

-

3 artikla

-

3 artiklan 1 kohta

-

2 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta

5 artiklan 2 kohta

-

3 artiklan 2 kohta

-

2 artiklan 7 kohdan neljännen alakohdan ensimmäinen virke

-

-

-

1 artikla

-

-

-

5 artikla

-

-

5 artiklan 1 kohta

-

6 artikla

-

-

4 artikla

-

8 artiklan 1 kohta

-

-

-

-

8 artiklan 2 kohta

2 artiklan 2 kohta

9 artiklan 1 kohta

-

-

2 artiklan 3 kohta

-

9 artiklan 2 kohta

-

-

6 artikla

-

10 artikla

-

-

8 artikla

-

11 artikla

-

-

9 artikla

-

12 artikla

-

-

-

-

13 artikla

-

-

9 a artikla

-

14 artikla

-

2 artiklan 1 kohta ja 3 artiklan 1 kohta

-

2 artiklan 1 kohta

15 artiklan 1 kohta

-

2 artiklan 6 kohta

-

-

15 artiklan 2 kohta

-

9 artiklan 2 kohta

-

-

-

-

2 artiklan 8 kohta

-

-

-

-

2 artiklan 7 kohdan kolmas alakohta

-

-

16 artiklan 1 kohta

-

2 artiklan 7 kohdan toinen alakohta

-

-

16 artiklan 2 kohta

-

2 artiklan 7 kohdan neljännen alakohdan toinen ja kolmas virke

-

-

17 artikla

2 artikla

6 artiklan 1 kohta

10 artikla

-

18 artiklan 1 kohta

-

6 artiklan 3 kohta

-

-

18 artiklan 2 kohta

-

6 artiklan 4 kohta

-

-

18 artiklan 3 kohta

-

6 artiklan 2 kohta

-

-

19 artikla

-

-

-

4 artikla

20 artikla

-

-

-

3 artikla

21 artikla

-

8 a artikla

-

-

22 artikla

-

8 b artikla

-

-

23 artikla

-

8 c artikla

-

-

24 artikla

3 ja 6 artikla

3 artiklan 2 kohdan a alakohta

-

-

25 artiklan a alakohta

4 artikla

3 artiklan 2 kohdan b alakohta

7 artiklan a alakohta

-

25 artiklan b alakohta

-

-

7 artiklan b alakohta

-

25 artiklan c alakohta

5 artikla

7 artikla

11 artikla

-

26 artikla

6 artikla

-

-

-

-

-

8 d artikla

-

-

27 artikla

2 artiklan 5 kohta

28 artikla

-

8 e artiklan 1 kohta

-

-

-

-

8 e artiklan 2 kohta

-

6 artikla

29 artikla

-

1 artiklan 1 a alakohta

-

-

31 artikla

7 artikla

8 artikla

-

5 artikla

32 artikla

9 artikla

10 artikla

12 artiklan 2 kohta

7 artiklan neljäs alakohta

33 artikla

-

-

-

-

34 artikla

8 artikla

9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja 9 artiklan 2 ja 3 kohta

12 artiklan 1 kohta

7 artiklan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta

35 artikla

-

9 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

-

-

-

-

-

-

-

36 artikla

-

-

-

-

37 artikla

-

-

-

-

38 artikla

-

-

liite

-

-

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EUVL C, , s.
(3) EUVL C, , s.
(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. heinäkuuta 2005.
(5) EYVL L 39, 14.2.1976, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/73/EY (EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15).
(6) EYVL L 225, 12.8.1986, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 96/97/EY (EYVL L 46, 17.2.1997, s. 20).
(7) EYVL L 45, 19.2.1975, s. 19.
(8) EYVL L 14, 20.1.1998, s. 6, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/52/EY (EYVL L 205, 22.7.1998, s. 66).
(9) EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.
(10) Kok. 1990, s. I-1889.
(11) Kok. 1994, s. I-4471.
(12) Kok. 2002, s. I-7007.
(13) EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1.
(14) EYVL L 145, 19.6.1996, s. 4, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/75/EY (EYVL L 10, 16.1.1998, s. 24).
(15) EYVL C 218, 31.7.2000, s. 5.
(16) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
(17) Neuvoston direktiivi 79/7/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1978, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä (EYVL L 6, 10.1.1979, s. 24).
(18)* Kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.
(19)** Viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.
(20)* Kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.


Sopimuksenulkoisia velvoitteita koskeva lainsäädäntö (Rooma II) ***I
PDF 272kWORD 140k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavasta laista ("Rooma II") (KOM(2003)0427 – C5-0338/2003 – 2003/0168(COD))
P6_TA(2005)0284A6-0211/2005

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003)0427)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 61 artiklan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0338/2003),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A6-0211/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. heinäkuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2005 antamiseksi sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavasta laista ("ROOMA II")

P6_TC1-COD(2003)0168


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen ylläpitämisen ja kehittämisen. Tätä varten yhteisön on toteutettava muun muassa toimenpiteitä, jotka koskevat oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa, joiden vaikutukset ulottuvat rajojen yli, siinä määrin kuin ne ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, ja joiden tarkoituksena on lainvalintaa koskevien jäsenvaltioiden sääntöjen yhteensopivuuden edistäminen.

(2)  Amsterdamin sopimuksen asiaa koskevien määräysten tehokasta täytäntöönpanoa silmällä pitäen neuvosto (oikeus- ja sisäasiat) hyväksyi 3 päivänä joulukuuta 1998 toimintasuunnitelman, jossa täsmennetään, että muihin kuin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan oikeudellisen välineen laatiminen on yksi niistä toimenpiteistä, jotka olisi toteutettava kahden vuoden kuluessa Amsterdamin sopimuksen voimaantulosta(4).

(3)  Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti(5), että oikeuden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen on yksi ensisijaisista toimista Euroopan oikeusalueen luomiseksi. Vastavuoroista tunnustamista koskevassa ohjelmassa(6) täsmennetään, että lainvalintasääntöjen yhdenmukaistamistoimet ovat liitännäistoimenpiteitä, jotka helpottavat tämän periaatteen toteuttamista.

(4)  Sisämarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttää riita-asioiden ennustettavuuden, oikeusvarmuuden ja tuomioiden vapaan liikkuvuuden parantamista siten, että jäsenvaltioiden voimassa olevissa lainvalintasäännöissä määrätään sovellettavaksi samaa kansallista lakia riippumatta siitä, minkä maan tuomioistuimessa riita-asiaa koskeva kanne on nostettu.

(5)  Tämän asetuksen soveltamisala ja säännökset on vahvistettava siten, että voidaan varmistaa johdonmukaisuus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001(7) ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen (EY) N:o .../... ("Rooma I") kanssa(8).

(6)  Yhteisön oikeuden johdonmukaisuuden varmistaminen edellyttää, että tämä asetus ei rajoita sellaisten säännösten soveltamista, jotka sisältyvät muuhun johdettuun oikeuteen kuin tähän asetukseen ja koskevat sovellettavaa lainsäädäntöä tai vaikuttavat siihen; näitä ovat muun muassa erityistapauksia koskevat lainvalintasäännöt, yhteisössä annetut kansainvälisesti pakottavat säännökset ja sisämarkkinoihin liittyvät oikeudelliset perusperiaatteet. Näin ollen tämän asetuksen olisi edistettävä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.

(7)  Vain sellaisten yhdenmukaisten sääntöjen avulla, joita sovelletaan riippumatta siitä, mitä lakia niiden mukaan on sovellettava, voidaan välttää kilpailun vääristyminen yhteisön oikeussubjektien välillä.

(8)  Lainvalintasääntöjen on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia kaikissa jäsenvaltioissa, jotta oikeudellista epävarmuutta olisi mahdollisimman vähän. Oikeusvarmuuden tarpeen on kuitenkin aina oltava toissijaisessa asemassa verrattuna ehdottomaan tarpeeseen ratkaista yksittäistapaukset oikeudenmukaisesti, minkä vuoksi tuomioistuinten on voitava käyttää harkintavaltaa. Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon osapuolten aikomukset, mikäli nämä ovat nimenomaisesti valinneet oikeudenloukkausta koskeviin riita-asioihin sovellettavan lain tai tuomioistuin voi kohtuudella päätellä osapuolten valinnan.

(9)  Tämä asetuksen olisi parannettava tuomioistuinten päätösten ennakoitavuutta ja varmistettava kohtuullinen tasapaino vahingonkärsijän ja sen henkilön etujen välillä, jonka vastuuseen vedotaan. Siinä olisi myös vastattava osapuolten kohtuullisiin odotuksiin antamalla tuomioistuimille mahdollisuus selvittää johonkin tiettyyn riita-asiaan sovellettava laki tavalla, joka täyttää kansainvälisen kaupan ja liiketoimien vaatimukset valtioiden yhteisössä, jossa ei ole sisäisiä rajoja.

(10)  Tässä asetuksessa vahvistettavat lainvalintasäännöt kattavat myös objektiiviseen vastuuseen perustuvat velvoitteet, ja yhdenmukaisia läheisimmän liitynnän sääntöjä sovelletaan myös kykyyn vastata oikeudenloukkauksesta.

(11)  Tuotevastuun osalta lainvalintasäännön on vastattava tavoitteisiin, joita ovat pitkälle teknistyneeseen nykyaikaiseen yhteiskuntaan liittyvien riskien oikeudenmukainen jakaminen, kuluttajien terveyden suojeleminen, innovatiivisuuden kannustaminen, rehdin kilpailun varmistaminen ja kauppavaihdon helpottaminen. Vahingonkärsijän asuinpaikkaan perustuva lainvalinta ennakoitavuuslausekkeella täydennettynä olisi näiden tavoitteiden kannalta tasapainoinen ratkaisu.

(12)  Tämä asetus ei estä jäsenvaltioita soveltamasta omia lehdistönvapautta ja tiedotusvälineiden ilmaisuvapautta koskevia perustuslaillisia säännöksiään. Valtioksi, johon vahingon merkittävin tekijä tai merkittävimmät tekijät liittyvät tai uhkaavat liittyä, on katsottava valtio, johon julkaisu tai lähetys pääasiassa on suunnattu, tai jos se ei ole ilmeistä, valtio, jossa toimituksellinen valvonta suoritetaan, ja olisi sovellettava sen valtion lakia. Sen valtion määrittäminen, johon julkaisu tai lähetys on suunnattu, perustuu julkaisun tai lähetyksen kieleen taikka myynnin tai yleisön laajuuteen tietyssä valtiossa kokonaismyyntiin tai yleisön kokonaismäärään suhteutettuna, tai mainittujen tekijöiden yhdistelmään. Samaa lähestymistapaa olisi sovellettava myös Internetissä tai muissa sähköisissä verkoissa tehtävään julkaisutoimintaan.

(13)  Koska tiedotusmaailma toimii yhä suuremmassa määrin mantereen laajuisesti, henkilöön liittyvän lainsäädännön eri muodot ja aikojen kuluessa syntyneet lehdistön perinteet Euroopan unionissa aiheuttavat sen, että tarvitaan yhdenmukaisia ehtoja ja riitojenratkaisunormeja. Juuri lehdistönvapauden suojelun arvoisen luonteen ja lehdistön julkisen tehtävän vuoksi henkilöön liittyvien oikeuksien yhteydessä etusijalle olisi asetettava vastuullisesti toimivat tiedotusvälineet, jotka ovat valmiita itsenäisesti perustamaan itseään velvoittavan "Euroopan mediasäännöstön" ja/tai "Euroopan medianeuvoston", joka voi antaa ratkaisutapoja koskevia suuntaviivoja myös tuomioistuimia varten. Komissiota kehotetaan tukemaan tällaista prosessia.

(14)  Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisen osalta olisi vahvistettava yleisesti tunnustettu "lex loci protectionis" -periaate. Tässä asetuksessa ilmaisu 'teollis- ja tekijänoikeudet' olisi ymmärrettävä siten, että se tarkoittaa tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia, tietokantojen suojaa koskevia erityisoikeuksia ja teollisoikeuksia.

(15)  Olisi luotava erityissäännöt sellaisia tilanteita varten, joissa korvausvelvollisuus johtuu esimerkiksi perusteettomasta edusta tai asiainhuollosta.

(16)  Osapuolten tahdonautonomian takaamiseksi niiden on saatava valita sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovellettava laki. Heikompia osapuolia on syytä suojata asettamalla tälle lainvalinnalle tiettyjä ehtoja.

(17)  Yleiseen etuun liittyvien näkökohtien vuoksi jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat poikkeustapauksissa soveltaa oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyvää poikkeusta ja kansainvälisesti pakottavia säännöksiä.

(18)  Osapuolten kohtuullisen tasapainon varmistaminen edellyttää, että otetaan huomioon, siinä määrin kuin tämä on asianmukaista, siinä maassa voimassa olevat yleistä turvallisuutta koskevat säännöt, jossa vahingon aiheuttanut teko on tehty, myös silloin kun sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovelletaan toisen maan lakia. Tätä ei tulisi soveltaa henkilöön liittyvien oikeuksien loukkaamiseen tai vilpilliseen kilpailuun.

(19)  Odotettavissa olevista tai käynnissä olevista työtaistelutoimenpiteistä johtuviin sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin olisi sovellettava sen valtion lakia, jossa toimenpiteisiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.

(20)  Sen varmistamiseksi, että osapuolet ja tuomioistuin ottavat asianmukaisesti huomioon kysymyksen sovellettavasta laista, osapuolet olisi velvoitettava ilmoittamaan tuomioistuimelle kannekirjelmässä ja vastineessa lain tai lait, joita heidän mukaansa on sovellettava asiaan tai sen osaan.

(21)  Koska jäsenvaltioiden on noudatettava tekemiään kansainvälisiä sitoumuksia, asetus ei vaikuta erityisiä oikeudenaloja koskeviin yleissopimuksiin, joissa jäsenvaltiot ovat osapuolina. Asiaa koskevien voimassa olevien sääntöjen luettavuuden parantamiseksi komissio julkaisee jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon näistä yleissopimuksista.

(22)  Koska suunnitellun toiminnan tavoitetta, joka on tuomioistuinten päätösten ennakoitavuuden parantaminen, mikä edellyttää pakottavaan ja sellaisenaan sovellettavaan yhteisön säädökseen perustuvia todella yhdenmukaisia sääntöjä, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska ne eivät voi säätää yhteisön tasolla yhdenmukaisia sääntöjä, vaan se voidaan suunnitellun toiminnan vaikutukset koko yhteisön tasolla huomioon ottaen saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Samassa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa, joka vahvistaa oikeusvarmuutta mutta ei kuitenkaan edellytä jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön aineellisten sääntöjen yhdenmukaistamista, ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

23)   [Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen. / Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin.]

(24)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen liitteenä olevan, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä sitä sovelleta tähän jäsenvaltioon,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Soveltamisala

1 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä asetusta sovelletaan sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin lainvalintaan johtavissa tilanteissa siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Tässä asetuksessa perusteettomasta edusta tai asiainhuollosta johtuvia velvoitteita pidetään sopimuksenulkoisina velvoitteina.

Asetusta ei sovelleta vero- tai tulliasioihin eikä hallinto-oikeudellisiin asioihin eikä myöskään viranomaisten vastuuseen tehtäviensä yhteydessä toteuttamistaan toimista tai niiden laiminlyönneistä.

2.  Tätä asetusta ei sovelleta:

   a) perhesuhteista tai muista vastaavanlaisista suhteista, elatusvelvollisuus mukaan luettuna, johtuviin sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin;
   b) aviovarallisuussuhteista, tällaisiin suhteisiin sovellettavan lainsäädännön mukaisista avioliittoa vastaavista varallisuussuhteista ja perintöoikeudesta johtuviin tai mahdollisesti aiheutuviin sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin;
   c) vekseleistä, sekeistä, juoksevista velkakirjoista ja muista siirtokelpoisista arvopapereista johtuviin velvoitteisiin, siltä osin kuin kyseisiin muihin arvopapereihin liittyvät velvoitteet johtuvat niiden siirtokelpoisuudesta;
   d) osakkaiden ja toimihenkilöiden yhtiön, yhdistyksen tai oikeushenkilön velvoitteista kantamasta henkilökohtaisesta vastuusta johtuviin tai mahdollisesti aiheutuviin sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin eikä lakisääteisten tilintarkastusten suorittamisesta vastuussa olevien yhtiön tilintarkastajien tai sen osakkaiden henkilökohtaiseen vastuuseen;
   e) vapaaehtoisesti perustetun trustin perustajien, trustee'iden ja trustin edunsaajien välisiin sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin;
   f) ydinvahingosta johtuviin sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin;
   g) todisteluun ja menettelyyn sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 ja 19 artiklan määräyksiä;
   h) vastuuseen julkisten viranomaisten toimista, julkisesti nimitettyjen viranhaltijoiden vastuu mukaan lukien.

3.  Tämä asetus ei vaikuta sellaisten Euroopan yhteisöjen toimielinten antamien säädösten soveltamiseen tai antamiseen:

   a) joilla säännellään lainvalintaa sopimuksenulkoisia velvoitteita erityisillä oikeudenaloilla koskevissa asioissa; tai
   b) joissa asetetaan sääntöjä, joita sovelletaan riippumatta kansallisesta laista, jota on tämän asetuksen nojalla sovellettava asianomaiseen sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen; tai
   c) jotka ovat ristiriidassa oikeuspaikan lain tai tämän asetuksen mukaisesti määräytyvän lain säännöksen tai säännösten soveltamisen kanssa; tai
   d) joissa annetaan säännöksiä, joiden tarkoituksena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, siltä osin kuin niitä ei voida soveltaa kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen mukaisesti määräytyvän lain kanssa.

4.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan 'jäsenvaltiolla' kaikkia jäsenvaltioita, [Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Irlantia ja] Tanskaa lukuun ottamatta.

2 artikla

Universaaliperiaate

Tämän asetuksen mukaisesti määräytyvää lakia sovelletaan myös silloin, kun se on muun kuin jäsenvaltion laki.

II luku

Yhdenmukaiset säännöt

1 JAKSO

VAHINGON AIHEUTTANEESTA TEOSTA JOHTUVIIN SOPIMUKSENULKOISIIN VELVOITTEISIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

3 artikla

Valinnanvapaus

1.  Osapuolet voivat keskinäisen riitatilanteensa syntymisen jälkeen tehtävällä sopimuksella tai tapauksissa, joissa tasavertaisissa neuvotteluasemissa olevien toisistaan riippumattomien osapuolten välillä on olemassa kaupallinen suhde, ennen riita-asian syntymistä vapaasti tehdyllä sopimuksella sopia siitä, mitä lakia sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovelletaan. Lakiviittauksen on oltava nimenomainen tai sen on käytävä selvästi ilmi tapaukseen liittyvistä olosuhteista. Lakiviittaus ei saa heikentää kolmansien osapuolten oikeuksia eikä velvollisuuksia, eikä se rajoita 14 artiklassa tarkoitettujen pakottavien säännösten soveltamista.

2.  Osapuolten suorittama lainvalinta ei saa johtaa siihen, että työsopimuksen osapuolena oleva työntekijä menettäisi niissä pakottavissa säännöksissä hänelle annetun suojan, joita sovellettaisiin

   a) valtiossa, jossa hän tavallisesti työskentelee sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi; tai
   b) valtiossa, joka on ottanut hänet työhön, jos hän ei tavallisesti työskentele yhdessä tietyssä valtiossa; tai
   c) valtiossa, johon työsopimus liittyy läheisimmin.

3.  Jos kaikki muut oikeudenmenetyksen tai vahingon tapahtumahetkellä tilanteen osatekijät sijaistevat yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, osapuolten suorittama lainvalinta ei rajoita yhteisön oikeuden säännösten soveltamista.

4 artikla

Yleissääntö

1.  Ellei tässä asetuksessa muuta säädetä, oikeudenloukkauksen aiheuttaneesta teosta johtuvaan sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovelletaan 3 artiklassa tarkoitetun sopimuksen puuttuessa sen valtion lakia, jossa vahinko sattuu tai uhkaa sattua, riippumatta siitä, missä vahingon aiheuttanut tilanne on tapahtunut, ja siitä, missä valtiossa tai valtioissa vahingon välilliset seuraukset ilmenevät.

2.  Liikenneonnettomuudesta aiheutuvien henkilövahinkojen tapauksessa ja moottoriajoneuvojen liikennevakuutusdirektiiviä silmällä pitäen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä, ja vastuussa olevan kuljettajan vakuutusyhtiön olisi vahingonkorvausvaatimusten tyypin määrittelyä ja korvauksen määrän laskemista varten sovellettava yksittäisen uhrin tavanomaisen asuinpaikan sääntöjä, paitsi jos tämä olisi uhrin kannalta kohtuutonta.

Vastuun osalta sovellettava laki on onnettomuuden tapahtumispaikan laki.

3.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos kaikista asiaan liittyvistä seikoista ilmenee, että sopimuksenulkoinen velvoite liittyy selvästi läheisemmin johonkin toiseen valtioon, sovelletaan poikkeuksellisesti kyseisen toisen valtion lakia.

Tekijöihin, jotka voidaan ottaa huomioon seikkoina, jotka liittävät sopimuksenulkoisen velvoitteen selvästi johonkin toiseen valtioon, sisältyvät seuraavat:

   a) velvoitteiden jakautumisen ja oikeustoimikelpoisuuden osalta se, että henkilöllä tai henkilöillä, jonka tai joiden vastuuseen vedotaan, ja vahingonkärsijällä tai -kärsijöillä on tavanomainen asuinpaikka samassa valtiossa tai näiden henkilöiden asuinvaltioiden asiaa koskevat lait ovat olennaisilta osiltaan samanlaiset;
   b) osapuolten välinen olemassa oleva oikeussuhde tai tosiasiallinen suhde, esimerkiksi sopimus, joka liittyy läheisesti kyseiseen sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen;
   c) tuloksen varmuuden, ennustettavuuden ja yhdenmukaisuuden tarve;
   d) luottamuksensuoja;
   e) sovellettavan ulkomaisen lain perustana olevat menettelytavat ja kyseisen lain soveltamisen seuraukset.

4.  Tuomioistuin, jossa asia on vireillä, arvioi tarvittaessa kunkin riidan kohteena olevan asian osalta erikseen, mitä lakia on sovellettava.

2 JAKSO

TIETTYIHIN OIKEUDENLOUKKAUKSIIN JA SOPIMUKSENULKOISIIN VELVOITTEISIIN SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖT

5 artikla

Yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkaaminen

1.  Yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkauksesta johtuvaan sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovelletaan sen valtion lakia, johon vahingon merkittävin tekijä tai merkittävimmät tekijät liittyvät tai uhkaavat liittyä.

Jos rikkomus johtuu painotuotteen julkaisemisesta tai lähetyksestä, valtioksi, johon vahingon merkittävin tekijä tai merkittävimmät tekijät liittyvät tai uhkaavat liittyä, on katsottava valtio, johon julkaisu tai lähetys pääasiassa on suunnattu, tai jos se ei ole ilmeistä, valtio, jossa toimituksellinen valvonta suoritetaan, ja on sovellettava sen valtion lakia. Sen valtion määrittäminen, johon julkaisu tai lähetys suunnataan, perustuu julkaisun tai lähetyksen kieleen taikka myynnin tai yleisön laajuuteen tietyssä valtiossa kokonaismyyntiin tai yleisön kokonaismäärään suhteutettuna, tai mainittujen tekijöiden yhdistelmään.

Tätä säännöstä on sovellettava soveltuvin osin myös Internetissä tai muissa sähköisissä verkoissa tehtävään julkaisutoimintaan.

2.  Vastineoikeuteen tai muihin vastaaviin toimiin ja kaikkiin ennalta ehkäiseviin toimiin tai kieltokanteisiin, joita kohdistetaan lehden kustantajaan tai yleisradiotoiminnan harjoittajaan julkaisun tai lähetyksen sisällön perusteella, sovelletaan sen valtion lakia, jossa on lehden kustantajan tai yleisradiotoiminnan harjoittajan asuinpaikka.

3.  Edellä 2 kohtaa sovelletaan myös henkilötietojen käsittelystä johtuvaan yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkaukseen.

6 artikla

Työtaistelutoimet

Odotettavissa olevista tai käynnissä olevista työtaistelutoimista johtuviin sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovelletaan sen valtion lakia, jossa toimiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.

7 artikla

Liikenneonnettomuudet

1.  Kunnes annetaan yksityiskohtaista yhteisön lainsäädäntöä liikenneonnettomuuksiin sovellettavasta laista, jäsenvaltioiden on joko sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä yleissääntöjä, ellei 15 artiklasta muuta johdu, tai tieliikenneonnettomuuksiin sovellettavasta laista 4 päivänä toukokuuta 1971 tehtyä Haagin yleissopimusta.

2.  Tuomioistuimen, jossa asia on vireillä, olisi sovellettava liikenneonnettomuuksista aiheutuviin henkilövahinkoihin yksittäisen vahingonkärsijän asuinpaikassa vahingonkorvauksen suuruuden määrittämiseen sovellettavia sääntöjä, paitsi jos tämä on kohtuutonta.

8 artikla

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaaminen

1.  Teollis- ja tekijänoikeuden loukkaamisesta johtuvaan sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa suojaa vaaditaan.

2.  Yhteisön tasolla käyttöön otetun yhtenäisen teollis- ja tekijänoikeuden loukkaamisesta johtuvaan sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovelletaan asiaa koskevaa yhteisön asetusta. Kysymyksiin, joista tässä asetuksessa ei säädetä erikseen, sovelletaan sen jäsenvaltion lakia, jossa oikeudenloukkaus on tapahtunut.

9 artikla

Perusteeton etu

1.  Jos perusteettomasta edusta johtuva sopimuksenulkoinen velvoite liittyy osapuolten väliseen olemassa olevaan suhteeseen, esimerkiksi sopimukseen, joka liittyy läheisesti kyseiseen sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen, sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovelletaan samaa lakia kuin kyseiseen suhteeseen.

2.  Kun sovellettavaa lakia ei voida määrittää 1 kohdan perusteella ja kun osapuolten tavanomainen asuinpaikka on perusteettoman edun syntyhetkellä samassa valtiossa, sovelletaan kyseisen valtion lakia.

3.  Kun sovellettavaa lakia ei voida määrittää 1 ja 2 kohdan perusteella, sovelletaan sen valtion lakia, jossa perusteettoman edun aiheuttanut tilanne on pääosin tapahtunut, riippumatta siitä, missä valtiossa perusteeton etu on saatu.

4.  Jos kaikista asiaan liittyvistä seikoista ilmenee, että perusteettomasta edusta johtuva sopimuksenulkoinen velvoite liittyy selvästi läheisemmin johonkin toiseen kuin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun valtioon, sovelletaan kyseisen toisen valtion lakia.

10 artikla

Asiainhuolto

1.  Jos asiainhuollosta johtuva sopimuksenulkoinen velvoite liittyy osapuolten väliseen olemassa olevaan suhteeseen, esimerkiksi sopimukseen, joka liittyy läheisesti kyseiseen sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen, sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovelletaan samaa lakia kuin kyseiseen suhteeseen.

2.  Kun sovellettavaa lakia ei voida määrittää 1 kohdan perusteella ja kun osapuolten tavanomainen asuinpaikka on vahingon tai oikeudenmenetyksen aiheuttaneen tilanteen tapahtumahetkellä samassa valtiossa, sovelletaan kyseisen valtion lakia.

3.  Kun sovellettavaa lakia ei voida määrittää 1 ja 2 kohdan perusteella, sovelletaan sen valtion lakia, jossa teko on tapahtunut.

4.  Jos kaikista asiaan liittyvistä seikoista ilmenee, että asiainhuollosta johtuva sopimuksenulkoinen velvoite liittyy selvästi läheisemmin johonkin toiseen kuin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun valtioon, sovelletaan kyseisen toisen valtion lakia.

3 JAKSO

VAHINGON AIHEUTTANEESTA TEOSTA JA MUUSTA KUIN VAHINGON AIHEUTTANEESTA TEOSTA JOHTUVIIN SOPIMUKSENULKOISIIN VELVOITTEISIIN SOVELLETTAVAT YHTEISET SÄÄNNÖT

11 artikla

Sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovellettavan lain soveltamisala

Tämän asetuksen 3–10 artiklan nojalla sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovellettavan lain mukaisesti määräytyvät:

   a) vastuun peruste ja laajuus, sekä niiden henkilöiden määrittäminen, joiden teot ovat synnyttäneet vastuun;
   b) vastuusta vapautumisen perusteet sekä vastuun rajoittaminen ja jakautuminen;
   c) vahinkojen olemassaolo, luonne ja arviointi tai vaadittu hyvitys;
   d) toimenpiteet, jotka tuomioistuin voi toteuttaa siihen sovellettavien lainkäyttöä koskevien lakien mukaisten valtuuksien rajoissa estääkseen tai lopettaakseen vahingon aiheutumisen tai varmistaakseen, että vahinko korvataan;
   e) vahingon arviointi siltä osin kuin siitä säädetään laissa;
   f) korvausoikeuden siirrettävyys;
   g) henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen henkilökohtaisesti kärsimästään vahingosta;
   h) vastuu muiden teoista;
   i) erilaiset velvoitteiden raukeamisen muodot sekä vanhentumiset ja määräajan päättymiseen perustuvat oikeudenmenetykset, mukaan luettuna vanhentumisen alkaminen, keskeyttäminen ja pysähtyminen.

Ellei tässä asetuksessa tai voimassa olevassa lainvalintaa koskevassa sopimuksessa toisin määrätä, tuomioistuimen, jossa asia on vireillä, on sovellettava vahingonkorvauksen suuruuden määrittämiseen oman valtionsa kansallisia sääntöjä, paitsi jos asiaan liittyvien seikkojen perusteella on aihetta soveltaa jonkin toisen valtion sääntöjä.

12 artikla

Sovellettavaa lakia koskevat väitteet

Oikeussubjektin, joka esittää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan vaatimuksen tai vastavaatimuksen kansallisessa tuomioistuimessa, on ilmoitettava tuomioistuimelle ja kaikille muille osapuolille kannekirjelmässä tai vastaavassa oikeudenkäynnin aloittavassa asiakirjassa laki tai lait, joita asianosaisen mukaan on sovellettava vaatimukseen tai sen osaan.

13 artikla

Ulkomaisen lain sisällön määrittäminen

1.  Tuomioistuin, jossa asia on vireillä, varmistautuu viran puolesta ulkomaisen lain sisällöstä. Tämä saattaa edellyttää osapuolten yhteistyötä.

2.  Jos ulkomaisen lain sisällöstä on mahdotonta varmistautua, sovelletaan tuomioistuimen, jossa asia on vireillä, lakia, mikäli osapuolet tähän suostuvat.

14 artikla

Kansainvälisesti pakottavat säännökset

1.  Tämän asetuksen säännökset eivät rajoita niiden oikeuspaikan lain pakottavien säännösten soveltamista, joita sovelletaan riippumatta sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin muutoin sovellettavasta laista.

2.  Kun tämän asetuksen nojalla sovelletaan tietyn valtion lakia, muun tilanteeseen läheisesti liittyvän valtion lain pakottavilla säännöksillä voi olla oikeusvaikutuksia, jos ja siinä laajuudessa kuin niitä on kyseisen valtion lain mukaan sovellettava sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen muutoin sovellettavasta laista riippumatta. Harkittaessa sitä, onko tällaisilla pakottavilla säännöksillä oikeusvaikutuksia, on otettava huomioon säännösten luonne ja tarkoitus sekä niiden soveltamisen tai soveltamatta jättämisen seuraukset.

15 artikla

Yleiset turvallisuussäännöt

Sovellettavasta laista riippumatta vastuuta määritettäessä on otettava tosiasiana huomioon vahingon aiheuttaneen teon tapahtumahetkellä kyseisessä maassa voimassa olleet yleistä turvallisuutta koskevat säännöt, siinä määrin kuin se on asianmukaista.

16 artikla

Suoraan vastuuvakuutuksen antajaa vastaan nostetut kanteet

Vahingonkärsijän oikeus nostaa kanne suoraan vastuuvakuutuksen antajaa vastaan määräytyy sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovellettavan lain nojalla, paitsi jos vahingonkärsijä esittää vaatimuksensa vakuutussopimukseen sovellettavan lain nojalla, siltä osin kuin tämä mahdollisuus sisältyy johonkin näistä laeista.

17 artikla

Saatavan siirtyminen ja useampi kuin yksi vahingonaiheuttaja

1.  Jos henkilöllä (velkoja) on sopimuksenulkoisen velvoitteen nojalla saatava toiselta (velallinen) ja jos kolmas on velvollinen suorittamaan tai on suorittanut saatavan velkojalle, tähän kolmannen velvoitteeseen sovellettavan lain perusteella määräytyy, voiko kolmas täysin tai osittain käyttää niitä oikeuksia, jotka velkojalla oli velallista vastaan näiden välisiin suhteisiin sovellettavan lain mukaan.

2.  Samaa sääntöä sovelletaan, jos sama velvoite sitoo useita ja joku heistä on suorittanut saatavan velkojalle.

18 artikla

Muoto

Sopimuksenulkoista velvoitetta koskeva yksipuolinen oikeustoimi on muodoltaan pätevä, jos se täyttää sen valtion lain mukaiset muotomääräykset, jota sovelletaan kyseiseen sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen, tai sen valtion lain mukaiset muotomääräykset, jossa oikeustoimi on tehty.

19 artikla

Todistelu

1.  Tämän asetuksen nojalla sopimuksenulkoiseen velvoitteeseen sovellettavaa lakia sovelletaan siltä osin kuin siihen sisältyy sopimuksenulkoisia velvoitteita koskevia oikeudellisia oletuksia tai säännöksiä todistustaakan jakautumisesta.

2.  Oikeustoimen toteennäyttämiseksi voidaan käyttää kaikkia tuomioistuinvaltion lain mukaan sallittuja todistuskeinoja tai sellaisen 18 artiklassa tarkoitetun lain mukaan sallittuja todistuskeinoja, jonka mukaan sopimus on muodoltaan pätevä, edellyttäen, että todistuskeinon käyttäminen on mahdollista asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa.

3.  Sen estämättä, mitä 12 ja 13 artiklassa sekä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta todisteluun ja menettelyyn.

III luku

Muut säännökset

20 artikla

Rinnastaminen valtion alueeseen

Tämän asetuksen soveltamista varten rinnastetaan valtion alueeseen:

   a) laitteistot ja laitteet, joiden avulla tutkitaan ja hyödynnetään luonnonvaroja, jotka sijaitsevat kyseisen valtion aluevesien ulkopuolisessa merenpohjassa tai sen ala- tai yläpuolella, siinä laajuudessa kuin kyseisellä valtiolla on kansainvälisen oikeuden nojalla toimivalta harjoittaa siellä suvereeneja oikeuksiaan luonnonvarojen tutkimista ja hyödyntämistä varten;
   b) aavalla merellä oleva alus, joka on rekisteröity kyseisessä valtiossa tai sen nimissä tai jolla on kyseisen valtion antama tai sen nimissä annettu rekisteröintitodistus tai muu vastaava asiakirja tai joka tällaisen rekisteröinnin tai rekisteröintitodistuksen tai muun vastaavan asiakirjan puuttuessa kuuluu kyseisen jäsenvaltion kansalaiselle;
   c) ilmatilassa oleva ilma-alus, joka on rekisteröity kyseisessä valtiossa tai sen nimissä tai joka on kirjattu kyseisen valtion kansallisuusrekisteriin, tai joka rekisteröinnin tai kirjaamisen puuttuessa kuuluu kyseisen valtion kansalaiselle.

21 artikla

Rinnastaminen asuinpaikkaan

1.  Yhtiön, yhdistyksen tai oikeushenkilön vakinaisena asuinpaikkana pidetään sen pääasiallista toimipaikkaa. Kun velvoitteen aiheuttava teko on tehty tai vahinko on aiheutunut jonkin sivukonttorin tai asioimiston tai muun toimipaikan toiminnan yhteydessä, vakinainen asuinpaikka määräytyy kuitenkin tämän toimipaikan mukaan.

2.  Kun vahinkoon johtanut tilanne tai vahinko on aiheutunut luonnollisen henkilön harjoittaman ammattitoiminnan yhteydessä, tavanomainen asuinpaikka määräytyy sen paikan mukaan, jossa ammattitoimintaa tosiasiallisesti harjoitetaan. Kun ammattitoimintaa harjoitetaan eri paikkakunnilla kiertäen tai kotona, tavanomainen asuinpaikka määräytyy luonnollisen henkilön virallisen asuinkunnan mukaan.

3.  Edellä 5 artiklan 2 kohdan soveltamista varten vakinaisena asuinpaikkana pidetään paikkaa, johon yleisradiotoiminnan harjoittaja on sijoittautunut direktiivissä 89/552/ETY(9) tarkoitetussa merkityksessä.

22 artikla

Takaisin- ja edelleenviittauksen poissulkeminen

Kun tämän asetuksen nojalla on sovellettava tietyn valtion lakia, sovelletaan kyseisessä valtiossa voimassa olevia oikeussääntöjä kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä lukuun ottamatta.

23 artikla

Valtion eri alueiden oikeussäännöt

1.  Jos valtioon kuuluu useita alueita, joilla on omat sopimuksenulkoisia velvoitteita koskevat oikeussääntönsä, tämän asetuksen nojalla sovellettavaa lakia määrättäessä kukin alue rinnastetaan valtioon.

2.  Valtio, johon kuuluvilla alueilla on omat sopimuksenulkoisia velvoitteita koskevat oikeussääntönsä, ei ole velvollinen soveltamaan tätä asetusta, jos lainvalinta koskee yksinomaan siihen kuuluvien alueiden oikeussääntöjä.

24 artikla

Oikeuspaikan oikeusjärjestyksen perusteet

1.  Tämän asetuksen mukaan määrätyn lain säännöstä voidaan olla soveltamatta ainoastaan, jos sen soveltaminen on selvästi vastoin tuomioistuinvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public).

2.  Tämän asetuksen mukaan määrätyn lain säännöstä voidaan olla soveltamatta ja/tai tuomioistuinvaltion lakia soveltaa erityisesti, jos soveltaminen loukkaisi Euroopan neuvoston yleissopimuksessa, kansallisen perustuslain säännöksissä tai kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa taattuja perusoikeuksia tai vapauksia.

3.  Lisäksi sellaisen tämän asetuksen mukaisesti määräytyvän lain säännöksen soveltamisen, joka johtaisi muihin kuin korvauksen luonteisiin vahingonkorvauksiin, esimerkiksi varoittaviin tai rankaiseviin toimenpiteisiin, voidaan katsoa olevan vastoin tuomioistuinvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public).

4.  Kun tämän asetuksen nojalla sovelletaan jonkin jäsenvaltion lakia, oikeusjärjestystä koskevan poikkeuksen soveltaminen voidaan toteuttaa vain toisen osapuolen pyynnöstä.

25 artikla

Suhde kansainvälisiin yleissopimuksiin

1.  Tämä asetus ei vaikuta sellaisten valtiosopimusten soveltamiseen, joiden osapuolia jäsenvaltiot asetuksen hyväksymishetkellä ovat ja jotka sääntelevät sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin liittyvää lainvalintaa erityisillä oikeudenaloilla.

2.  Tämän asetuksen säännökset ovat ensisijaisia kahden tai useamman jäsenvaltion välillä tehtyihin kansainvälisiin yleissopimuksiin nähden, liitteessä 1 lueteltuja yleissopimuksia lukuun ottamatta.

3.  Siinä tapauksessa, että kaikki vahingon tai oikeudenmenetyksen aiheutumishetkellä tilanteeseen vaikuttavat tekijät liittyvät johonkin yhteen tai useampaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioon, tämän asetuksen säännökset ovat ensisijaisia tieliikenneonnettomuuksiin sovellettavasta laista 4 päivänä toukokuuta 1971 tehtyyn Haagin yleissopimukseen nähden.

IV luku

Loppusäännökset

26 artikla

Luettelo 25 artiklassa tarkoitetuista yleissopimuksista

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään ... luettelo 25 artiklassa tarkoitetuista yleissopimuksista. Tämän päivämäärän jälkeen jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, jos ne irtisanoutuvat näistä yleissopimuksista.

2.  Komissio julkaisee luettelon 1 kohdassa tarkoitetuista yleissopimuksista Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään kuusi kuukautta täydellisen luettelon vastaanottamisen jälkeen.

27 artikla

Tarkistaminen

Komissio antaa viimeistään ...(10) Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle 1 ja 2 alakohdan mukaisen kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja tekee tarvittaessa uusia ehdotuksia sen mukauttamiseksi.

1.  Kertomusta laatiessaan komissio kiinnittää erityistä huomiota sen vaikutuksiin, miten ulkomaiseen lakiin suhtaudutaan eri oikeusjärjestyksissä, sekä vahingonkorvauksiin, mukaan lukien varoittavien tai rankaisevien vahingonkorvausten mahdollisuus tietyissä oikeusjärjestyksissä.

2.  Komissio harkitsee myös, olisiko sen ehdotettava erityisesti liikenneonnettomuuksiin sovellettavaa lakia koskevaa yhteisön lainsäädäntöä. Kertomus sisältää analyyttisen tutkimuksen siitä, missä laajuudessa jäsenvaltioiden tuomioistuimet käytännössä soveltavat ulkomaista lakia, sekä suosituksia ulkomaisen lain soveltamista koskevan yhteisen lähestymistavan suotavuudesta.

3.  Koska tiedotusmaailma toimii yhä suuremmassa määrin mantereen laajuisesti, henkilöön liittyvien oikeuksien erilaiset ilmenemismuodot ja aikojen kuluessa syntyneet lehdistön perinteet Euroopan unionissa aiheuttavat sen, että tarvitaan yhdenmukaisia ehtoja ja riitojenratkaisunormeja. Juuri lehdistönvapauden suojelun arvoisen luonteen ja lehdistön julkisen tehtävän vuoksi henkilöön liittyvien oikeuksien yhteydessä etusijalle olisi asetettava vastuullisesti toimivat tiedotusvälineet, jotka ovat valmiita itsenäisesti perustamaan itseään velvoittavan "Euroopan mediasäännöstön "ja/tai "Euroopan medianeuvoston", joka voi antaa ratkaisutapoja koskevia suuntaviivoja myös tuomioistuimia varten. Komissiota kehotetaan tutkimaan mahdollisuuksia tukea tällaista prosessia ja esittämään kertomuksessaan suosituksia siitä, missä muodossa lisätoimet ovat suositeltavia.

28 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan ....

Tätä asetusta sovelletaan sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin, jotka johtuvat asetuksen voimaantulon jälkeen ilmenneistä tosiseikoista.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EUVL C 241, 28.9.2004, s. 1.
(3) Euroopan parlamentin kanta 6. heinäkuuta 2005.
(4) Neuvoston ja komission toimintasuunnitelma parhaista tavoista panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta (EYVL C 19, 23.1.1999, s. 1).
(5) Puheenjohtajan päätelmät, 16.10.1999, 28–39 kohta.
(6) EYVL C 12, 15.1.2001, s. 1.
(7) EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2245/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 10).
(8) EYVL L ....
(9) Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/552/ETY (EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60).
(10)* Kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen hyväksymisestä.


Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehty YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirja *
PDF 182kWORD 31k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (KOM(2004)0635 – C6-0062/2005 – 2004/0232(CNS))
P6_TA(2005)0285A6-0170/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2004)0635)(1),

–   ottaa huomioon epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 4 kohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0062/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0170/2005),

1.   hyväksyy pöytäkirjan tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Neuvottelumenettely (talousarvio 2006)
PDF 118kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätöslauselma valtuutuksesta talousarviota 2006 koskevaan neuvottelumenettelyyn ennen neuvoston ensimmäistä käsittelyä (2005/2080(BUD))
P6_TA(2005)0286A6-0223/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan,

–   ottaa huomioon 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta(1),

–   ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman vuoden 2006 talousarviosta: komission kertomus vuosittaisesta toimintastrategiasta(2),

–   ottaa huomioon vuoden 2006 alustavan talousarvioesityksen (ATE),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 69 artiklan ja liitteen IV,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0223/2005),

1.   on sitoutunut täysin saavuttamaan varainhoitovuotta 2006 koskevat keskeisimmät tavoitteet, sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina vuosittaisesta toimintastrategiasta annetussa päätöslauselmassa; korostaa samalla, että nykyisten rahoitusnäkymien aikana ja vuoden 2004 marraskuun neuvottelumenettelyssä tehtyjen sitoumusten täyttäminen on suuri haaste;

2.   muistuttaa, että joustovälineellä voidaan rahoittaa vuonna 2006 enintään 320 miljoonaa euroa, mikä edellyttää lisäksi, että joustovälinettä ei enää käytetä vuoden 2005 aikana;

3.   korostaa, että maksujen määrän pitäminen realistisella tasolla on olennaisen tärkeä vuoden 2006 talousarviossa; katsoo, että komission ehdotus, joka vastaa 1,02:ta prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) ja jää näin 1,19 miljardia euroa vuoden 2005 ATE:ssa esitetyn 1,03 prosentin alapuolelle, on erittäin vaatimaton ja maksujen määrä on mukautettava vastaamaan todellisia tarpeita ja toteuttamismahdollisuuksia; korostaa, että komission ehdotus on huomattavasti alhaisempi kuin nykyisissä rahoitusnäkymissä oleva 1,08 prosentin enimmäismäärä;

4.   panee merkille komission toteamuksen 5. huhtikuuta 2005 pidetyssä kolmikantakokouksessa, että neuvoston ja parlamentin on päästävä sopimukseen määrärahojen siirrosta alaotsakkeesta 1 a alaotsakkeeseen 1 b, ennen kuin neuvosto voi sisällyttää kyseiset määrärahat talousarvioesitykseensä; on tätä varten valmis tekemään alaotsakkeisiin muodolliset tarkistukset 6. toukokuuta 1999 tehdyssä toimielinten sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti;

5.   katsoo, että ATE:ssa esitetyt määrät, jotka koskevat maatalousmarkkinoiden toimintamenoja, suoria tukia ja maaseudun kehittämiseen liittyviä menoja, muodostavat absoluuttiset vähimmäisvaatimukset; muistuttaa, että kaikki leikkaukset haittaavat vakavasti mainittua alaa ja niillä ei voida perustella sitä, että jo nyt on olemassa huomattava liikkumavara rahoitusnäkymien enimmäismäärässä, sellaisena kuin se on korjattuna joulukuussa 2004;

6.   panee merkille kalastussopimuksia varten ehdotetut määrät; korostaa, että aikomuksena on neuvotella sopimusten uusimisesta Angolan, Kap Verden, Gabonin, Guinea-Bissaun, Kiribatin, Mauritanian, Sao Tomen ja Senegalin kanssa, ja näitä sopimuksia varten varaukseen on otettu 124 miljoonaa euroa; kyseenalaistaa Algerian, Kroatian, Kenian, Libyan ja Marokon kanssa tehtäviä mahdollisia uusia sopimuksia varten varatun 8 miljoonan euron määrän; muistuttaa, että Marokon kohdalla vuotuinen määrä vuosina 1995–1999 oli 125 miljoonaa euroa; odottaa komissiolta lisätietoja varaukseen otetuista määristä;

7.   katsoo, että rakennetoimiin osoitettavien maksumäärärahojen on perustuttava todellisiin tarpeisiin ja korostaa, että komissio laati ATE:n viimeisimpien saatavilla olevien ennusteiden pohjalta; on sitä mieltä, että maksujen toteutuksen kokonaisarviointi, jonka komissio suorittaa heinäkuun loppuun mennessä, antaa mahdollisuuden arvioida uudelleen maksutarpeita ja varmistaa, että nykyiset tarpeet sisällytetään täysimääräisesti vuoden 2006 talousarvioon;

8.   tähdentää, että unionin laajentuminen kymmenellä uudella jäsenvaltiolla vuonna 2004 on pitkän koheesioprosessin alku ja merkitsee uutta haastetta koheesiopolitiikalle; korostaa, että koheesiopolitiikka olisi kohdennettava enemmän alueisiin, jotta vältettäisiin mahdolliset tulevat konfliktit uusien koheesiojäsenvaltioiden ja 15-jäsenisen EU:n vähemmän kehittyneiden alueiden välillä;

9.   vaatii, että Pohjois-Irlannin Peace-ohjelmalle on edelleen saatava määrärahoja, mutta ei ymmärrä, miksi muita ensisijaisia toimia ollaan vähentämässä, kun alaotsakkeessa 2 b on käytettävissä 62 miljoonaa euroa; panee merkille, että parlamentin ja neuvoston sopimuksella kyseisistä alaotsakkeista ei olisi vaikutusta talousarvioon koko otsakkeen kannalta ja se saattaisi tarjota ratkaisun; torjuu tästä syystä komission esityksen vähentää innovatiivisten toimien määrärahoista vielä 12 miljoonaa euroa lisää, sillä tästä ei sovittu 25. marraskuuta 2004 pidetyssä neuvottelukokouksessa annetussa yhteisessä lausumassa;

10.   on sitä mieltä, että sovitut poliittiset päämäärät, erityisesti Lissabonin strategian tavoitteet, eivät näy riittävästi komission ATE:ssa, ja ottaa huomioon, että on tärkeää vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa; kehottaa neuvostoa sitoutumaan Euroopan parlamentin kanssa vakavaan ja rakentavaan vuoropuheluun siitä, miten nämä poliittiset sitoumukset täytetään; ehdottaa, että tässä yhteydessä olisi oltava mahdollista turvautua 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 33 kohdan määräyksiin;

11.   muistuttaa, että henkinen pääoma on Euroopan tärkein omaisuus, ja uskoo – erityisesti äskettäin järjestettyjen kansanäänestysten jälkeen – että yhteyden saaminen nuoriin on nyt tärkeämpää kuin koskaan; tukee täysin Eurooppa-neuvoston hyväksymää nuorisosopimusta, joka kuuluu Lissabonin tavoitteiden saavuttamista tukeviin välineisiin; uskoo, että nykyinen tilanne täyttää 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 33 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja haluaa tässä yhteydessä keskustella neuvoston kanssa yhteispäätösmenettelyssä päätettävien määrärahojen lisäämiseksi Sokrates-ohjelman ja nuoriso-ohjelmien yhteydessä; huomauttaa, että näin tehtiin myös edellisten rahoitusnäkymien soveltamiskauden lopussa;

12.   korostaa mittavia ulkoisen avustuksen ohjelmia, esimerkiksi Afganistanissa ja Irakissa toteutettuja ohjelmia sekä ehdotettua jälleenrakennusohjelmaa äskettäisen hyökyaaltokatastrofin tuhoamilla alueilla, joita ei voitu ennakoida, kun nykyisiä rahoitusnäkymiä oltiin hyväksymässä; on huolestunut uusien strategisten kumppanuuksien rahoitustarpeesta ja odottaa neuvostolta, että tämä tunnustaa nykyiset vaikeudet ja sitoutuu selkeästi asettamaan uusia ensisijaisia painopisteitä ilman että perinteiset toimet joutuvat paitsioon; panee huolestuneena merkille joidenkin alue- ja aihekohtaisten ohjelmien määrärahoihin tehdyt leikkaukset ja uskoo, että määrärahojen käyttö on tasapainotettava ja että tarvitaan lisämäärärahoja; korostaa Euroopan naapuruuspolitiikan tärkeyttä sekä tukea naapurimaiden demokraattiselle kehitykselle; pahoittelee erityisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen määrärahojen vähentämistä, sillä tämä on ainoa ulkoinen ohjelma, joka ei edellytä isäntämaan hyväksyntää; painottaa myös tarvetta korostaa EU:n asemaa kansainvälisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla ja haluaa tarkastella ennen lopullisen päätöksen tekoa talousarviotarpeita puheenjohtajavaltiona toimivan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa järjestettävissä yhteisissä YUPT-kokouksissa;

13.   korostaa, että parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet tukemaan YK:n vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteita, ja pyrkii tukemaan näitä tavoitteita vuoden 2006 talousarviossa, mukaan luettuina sosiaalisen infrastruktuurin, perusterveydenhuollon ja peruskoulutuksen asianmukaiset kohteet ja tuki erityisille nopeille toimille (Quick-Win-Actions); pahoittelee, että rahoituksen enimmäismäärät eivät salli vuosituhannen kehitystavoitteiden todellista edistämistä tai sokerialan uudistuksen yhteydessä mahdollisesti tarvittavia tukitoimia;

14.   korostaa uudestaan, että perusteltuihin hallinnon tarpeisiin on varattava riittävät varat, jos halutaan varmistaa uusien jäsenvaltioiden edustajien menestyksekäs palvelukseen ottaminen sekä laajentuneen Euroopan unionin kaikkien toimielinten menestyksekäs toiminta, toimintaohjelmien tehokas täytäntöönpano mukaan luettuna; painottaa niin ikään, että inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja on käytettävä tehokkaasti ja järkevästi sekä kartoitettava kaikki mahdolliset säästökohteet, jotta rahalle saataisiin mahdollisimman hyvä vastine ja jotta budjettikuria noudatettaisiin; toistaa vaatimuksensa, että neuvoston olisi sovellettava hajautettuihin virastoihin ja omaan talousarvioonsa samoja kurinalaisuuden periaatteita;

15.   ottaa huomioon komission viimeisimmän ehdotuksen varainhoitoasetuksen tarkistamisesta ja kehottaa neuvostoa keskustelemaan Euroopan parlamentin kanssa siitä, miten yhteisön ohjelmiin osallistumista voitaisiin helpottaa ja miten hallinnollisia ja valvontamenettelyjä voitaisiin yksinkertaistaa; ehdottaa tässä mielessä säännöllistä vuoropuhelua yhteisen lähestymistavan kehittämiseksi;

16.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1. Sopimus sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2003/429/EY (EUVL L 147, 14.6.2003, s. 25).
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0126.


Naisten rooli Turkissa
PDF 140kWORD 64k
Euroopan parlamentin päätöslauselma naisten roolista Turkin yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa elämässä (2004/2215(INI))
P6_TA(2005)0287A6-0175/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan komission määräaikaiskertomuksen vuodelta 2004 ja 6. lokakuuta annetun komission suosituksen Turkin edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa (KOM(2004)0656) sekä 15. joulukuuta 2004 hyväksymänsä päätöslauselman(1) tästä komission kertomuksesta,

–   ottaa huomioon 17. joulukuuta 2004 tehdyn Eurooppa-neuvoston päätöksen Euroopan unioniin liittymistä koskevien neuvottelujen aloittamisesta Turkin kanssa,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan yhteisön säännöstön,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A6-0175/2005),

A.   ottaa huomioon, että Euroopan unioniin liittymistä koskevat neuvottelut Turkin kanssa on määrä aloittaa 3. lokakuuta 2005 Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2004 tekemien päätösten mukaisesti,

B.   ottaa huomioon, että kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW)(2) on Turkin perustuslain 90 artiklan mukaisesti osa kansainvälistä lainsäädäntöä ja siten ensisijainen Turkin kansalliseen lainsäädäntöön nähden, ja ottaa huomioon, että Turkki on ollut vuodesta 1985 CEDAWin sopimuspuoli ja vuodesta 2002 myös sen valinnaisen pöytäkirjan sopimuspuoli,

C.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin jäseneksi pyrkivien ehdokasmaiden on hyväksyttävä yhteisön säännöstö,

D.   ottaa huomioon, että naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ovat osa yhteisön säännöstöä,

E.   ottaa huomioon, että Turkin viimeaikaiset lainsäädäntöuudistukset naisten oikeuksien edistämiseksi vievät yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa huomattavasti eteenpäin, mutta näiden uudistusten ja muutosten käytännön soveltaminen ja konkreettisten tulosten aikaansaaminen on edelleen suuri ongelma,

F.   ottaa huomioon, että uusi rikoslaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2005 ja että tämä esimerkki lainsäädännössä tapahtuneesta edistyksestä on nyt toteutettava myös käytännössä,

G.   ottaa huomioon, että edellä mainitussa määräaikaiskertomuksessa kiinnitetään naisten oikeuksien osalta huomiota muun muassa seuraaviin keskeisiin huolenaiheisiin: naisiin kohdistuva väkivalta ja erityisesti perheväkivalta sekä kunniarikokset, korkea lukutaidottomuusaste, naisten vähäinen edustus parlamentissa ja paikallisissa edustuselimissä, naisten vähäinen osallistuminen työmarkkinoille ja työelämässä vallitseva syrjintä,

H.   ottaa huomioon, että heikko taloudellinen ja sosiaalinen kehitys joillakin Turkin kaupunkialueilla ja maaseutualueilla yleensäkin sekä heikommassa asemassa olevilla alueilla samoin kuin muuttoliike ja siihen liittyvät ongelmat, kuten köyhyys ja kaupungeissa vallitsevat puutteelliset olot, pahentavat naisten ongelmia kyseisillä alueilla ja heikentävät heidän asemaansa johtuen myös vallitsevasta patriarkaalisesta yhteiskuntarakenteesta,

I.   ottaa huomioon, että vastasyntyneitä ei rekisteröidä Turkin kaikilla alueilla välittömästi ja että jälkikäteen tapahtuvassa rekisteröinnissä nuorten naisten ikä voidaan määrätä mielivaltaisesti, jolloin alaikäiset tytöt voidaan ilmoittaa täysi-ikäisiksi tosiasiallisen pakkoavioliiton legitimoimiseksi,

J.   ottaa huomioon, että turkkilaisille elimille ja ihmisoikeusjärjestöille on ilmoitettu sadoista kidutustapauksista niin vuoden 2003 kuin vuoden 2004 aikana ja että jäsenvaltiot hyväksyivät vuoden 2003 aikana yli 2000 Turkin kansalaisten (näiden joukossa myös monia naisia) jättämää turvapaikkahakemusta,

K.   katsoo, että kurdinaisten taloudellisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tarpeiden kehittämistä koskevan kokonaisvaltaisen strategian puuttumisesta johtuen he kärsivät pitkäaikaisesta ongelmien kasaantumisesta (lukutaidottomuus, terveydentilan heikentyminen, köyhyys, syrjäytyminen ym.),

L.   ottaa huomioon, että naisiin kohdistuvaan syrjintään voidaan joissakin tilanteissa puuttua parhaiten tilapäisillä positiivisen syrjinnän toimenpiteillä, kuten muun muassa CEDAW suosittelee, ja että naisroolimalleja valta- ja päätöksentekoasemissa, ylin taso mukaan luettuna, tarvitaan ehdottomasti,

M.   ottaa huomioon, että Turkin hallituksen ja komission välisiä neuvotteluja Turkin osallistumisesta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevaan Daphne II -ohjelmaan(3) ei ole vielä saatu päätökseen, ja Turkki vaikuttaa haluttomalta osallistua millään tavoin ohjelman rahoitukseen,

N.   ottaa huomioon, että Unicefin arvioiden mukaan joka vuosi 600 000–800 000 kouluikäisellä tytöllä ei ole mahdollisuutta käydä koulua joko perhesyistä tai siitä johtuen, ettei käytettävissä ole infrastruktuuria, joka mahdollistaisi lasten pääsyn maaseudulla toimiviin kouluihin,

O.   ottaa huomioon, että naisten tilanteesta ja erityisesti naisiin kohdistuvasta väkivallasta Turkissa ei ole todellakaan riittävästi asianmukaista tietoa ja olemassa olevat tiedot eivät vielä kata kaikkia naisten oikeuksiin liittyviä ongelmia,

P.   ottaa huomioon, että Turkissa yhä harvemmat naiset käyvät töissä,

Q.   ottaa huomioon, että naisten osallistuminen päätöksentekoelimiin on Turkissa huolestuttavan vähäistä: naisten osuus parlamentin jäsenistä on vain 4,4 prosenttia ja paikallisten edustuselinten jäsenistä vain noin prosentti, ja heidän osuutensa taloudellisissa ja poliittisissa päätöksentekoelimissä on mitättömän pieni,

R.   ottaa huomioon, että taloudellinen riippumattomuus on naisille ensiarvoisen tärkeää, jotta he voisivat puolustaa oikeuksiaan,

S.   ottaa huomioon, että väkivallan uhreiksi joutuneille naisille Turkissa olemassa olevat 14 turvakotia eivät täytä lähes 70 miljoonan asukkaan tarpeita ja että edes voimassa olevan lainsäädännön asettamia vaatimattomia mahdollisuuksia eli turvakodin perustamista jokaiseen yli 50 000 asukkaan kuntaan ei hyödynnetä riittävästi,

T.   ottaa huomioon, että poliisi hajotti 6. maaliskuuta 2005 väkivaltaisesti kansainväliseen naistenpäivään liittyneen mielenosoituksen Istanbulissa ja pidätti naismielenosoittajat,

1.   korostaa, että ihmisoikeuksien ja niiden myötä naisten oikeuksien kunnioittaminen on Euroopan unionin jäsenyyden ehdoton edellytys, ja vetoaa komissioon, jotta tämä asettaisi ihmisoikeudet, naisten oikeudet mukaan luettuna, ensisijaiseen asemaan Turkin jäsenyysneuvottelujen ohjelmassa;

2.   korostaa, että Turkin hallituksen olisi pidettävä huolellisesti yllä ja tarvittaessa perustettava koko maan laajuinen avioliitto- ja syntymärekisteri, jonka avulla varmistetaan, että kaikilla miehillä ja naisilla on täysi oikeus kansalaisuuteen ja mahdollisuus hyötyä täysimääräisesti ihmisoikeuksistaan, esim. oikeudesta koulutukseen ja terveyspalveluihin;

3.   kehottaa komissiota pyrkimään Turkin kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa siihen, että vastasyntyneet rekisteröidään välittömästi, jotta voidaan kieltää kaikenlainen hyväksikäyttö, erityisesti se, että turkkilaiset perhetuomioistuimet korottavat pyynnöstä jälkikäteen nuorten tyttöjen ikää, jotta heidät voidaan ilmoittaa virallisesti täysi-ikäisiksi ja siten kiertää pakkoavioliitosta aiheutuvat rangaistukset;

4.   kiittää Turkin hallitusta ja parlamenttia niiden äskettäin muun muassa perustuslakiin sekä siviili- ja rikoslakiin ja työlainsäädäntöön tekemistä uudistuksista naisten oikeuksien alalla; on huolissaan lainsäädännön soveltamisen ja täytäntöönpanon riittämättömästä edistyksestä naisten oikeuksien alalla ja odottaa sen vuoksi konkreettisia sukupuolisensitiivisiä toimia, ohjelmia ja hankkeita kyseisen lainsäädännön täytäntöönpanemisen ja jatkuvan seurannan varmistamiseksi siten, että esimerkiksi toteutetaan säännöllisesti sukupuolivaikutusten arviointeja;

5.   kiittää Turkin hallitusta sen viime aikoina tekemistä lakimuutoksista, joiden myötä kunniamurhasta langetetaan elinkautinen vankeusrangaistus ja jotka mahdollistavat rankaisemisen myös avunannosta kunniamurhaan; ilmaisee tyytyväisyytensä avioliitossa suoritettavan raiskauksen määrittelemisestä rikokseksi ja vetoaa jäsenvaltioiden hallituksiin, joitta nämä noudattaisivat tätä esimerkkiä;

6.   korostaa tarvetta panna täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön uusi lainsäädäntö ja vaatii Turkin hallitusta antamaan Turkin naisten asemasta vastaavalle pääosastolle selkeän tehtävän ja varmistamaan, että sillä on käytössään riittävästi määrärahoja ja henkilökuntaa;

7.   kehottaa Turkin hallitusta ryhtymään maan vähemmistöjen suojelua ja niiden arvokkuutta koskeviin välttämättömiin uudistuksiin, erityisesti Kaakkois-Turkin kurdiyhteisöissä, joissa tilanne on edelleen huolestuttava naisten oikeuksien osalta (lukutaidottomuus, sosiaalinen ja ammatillinen syrjäytyminen, köyhyys ym.), ja myös huolehtimaan näiden uudistusten asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja vaatii Turkin hallitusta tekemään yhteistyötä kurdialueiden kaupunginjohtajien kanssa, jotta voidaan laatia tarkoin suunnattuja yhtäläisiä mahdollisuuksia ja oikeuksia koskevia ohjelmia naisille ja edistää niitä;

8.   painottaa, että Turkin hallituksen on naisten asemasta vastaavan pääosaston ja naisten kansalaisjärjestöjen avustuksella omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa, jolla on laadulliset ja määrälliset tavoitteet, naisten oikeuksien turvaamiseksi siten, että noudatetaan täysimääräisesti naisten oikeuksia ja tunnustetaan naisten ihmisoikeudet yksilöiden oikeuksiksi, joihin sisältyvät rajoittamattomat poliittiset velvoitteet, riippumatta heidän perinteisistä rooleistaan vaimoina ja äiteinä, ja korostaa, että hallituksen on pantava täytäntöön sukupuoliulottuvuuden valtavirtaistaminen perustuslain 10 artiklan mukaisesti tietoisuuden lisäämiseksi ja naisten oikeuksien turvaamiseksi sekä luotava sukupuolikysymyksiä varten talousarvio kansallisella ja paikallisella tasolla sekä luotava ja kehitettävä säännöllisesti naisten oikeuksia koskevia hankkeita;

9.   tunnustaa kansalaisyhteiskunnan myönteisen roolin viimeaikaisten lainsäädäntöuudistusten toteuttamisessa ja tunnustaa, että demokraattisten muutosten toteuttaminen edellyttää koko poliittiselle luokalle, kansalaisyhteiskunnalle, uskonnollisille yhteisöille ja joukkotiedotusvälineille suunnattua tiedottamista ja niiden liikkeellepanoa;

10.   kehottaa komissiota ja Turkin hallitusta tunnustamaan naisten oikeuksia puolustavien järjestöjen roolin hallituksen kumppaneina ja tukemaan niiden toimintaa sekä osoittamaan niille riittävästi rahoitusta ja varmistamaan niiden riippumattomuuden Euroopan unionin käytäntöä seuraten;

11.   kehottaa Turkin hallitusta jatkamaan merkityksellistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa, toimimaan yhteistyössä aina kun mahdollista ja luomaan virallisia ja vakaita rakenteita ja toimielimiä tämän yhteistyön lujittamiseksi sekä ottamaan kansalaisjärjestöt mukaan EU:hun liittymistä koskevaan neuvotteluprosessiin;

12.   korostaa esimerkiksi vaihto-ohjelmina ja "ystävyystoimintana" Turkin ja Euroopan unionin työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan välillä toteutettavan jäsennellyn yhteistyön merkitystä;

13.   toteaa, että unionin rahoitusnäkymissä vuosiksi 2007–2013 on turkkilaisille valtiosta riippumattomille järjestöille varattava riittävät määrärahat demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen puitteissa;

14.   kehottaa komissiota liittymisstrategiansa kolmannen pilarin nojalla ja yhteistyössä Turkin hallituksen kanssa käynnistämään naisten oikeuksia koskevan keskustelun ja tukemaan sitä Turkin yhteiskunnassa ja järjestämään erityisesti maaseutualueilla ja heikommassa asemassa olevilla alueilla keskustelutilaisuuksia etenkin väkivallasta, luku- ja kirjoitustaidottomuudesta sekä oikeudesta koulutukseen;

15.   tuomitsee poliisivoimien liiallisen voimankäytön mielenosoitusten yhteydessä ja pitää myönteisenä hallituksen äskettäistä sitoutumista noudattaa sisäasiainministeriön 17. elokuuta 2004 lähettämää kiertokirjettä turvallisuusjoukkojen suhteettoman suuren voimankäytön estämisestä ja siitä rankaisemisesta; kehottaa hallitusta lisäämään tietoja ja tarjoamaan koulutusta naisten oikeuksista, kuten seuraavassa kohdassa vaaditaan;

16.   katsoo, että käytännön toimet naisten oikeuksien suojelemiseksi ja erityisesti naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi ovat yhä riittämättömiä, ja kehottaa hallitusta panostamaan enemmän lainsäädännön täytäntöönpanoon muun muassa perustamalla kiireesti turvakoteja, tukemalla kansalaisyhteiskunnan aloitteita ja tarjoamalla riittävästi varoja kansallisista ja kunnallisista talousarvioista sekä hallituksen että kansalaisjärjestöjen turvakodeille ja pakollista sukupuoli- ja väkivaltasensitiivistä koulutusta julkishallinnon, poliisin ja oikeuslaitoksen virkamiehille sekä terveydenhuolto- ja opetushenkilökunnalle;

17.   kehottaa Turkin hallitusta muuttamaan turvakodeista annettua kunnallislakia N:o 5215 niin, että turvakotien perustaminen kaikkiin yli 50 000 asukkaan kaupunkeihin tulisi pakolliseksi, jotta voitaisiin varmistaa, että turvakodit rakennetaan ja niitä ylläpidetään kansainvälisten normien mukaisesti, sekä helpottaa ja tukea turvakoteja ja vastaavaa toimintaa ylläpitävien järjestöjen toimintaa;

18.   tunnustaa, että Turkki on jo aloittanut lainsäädännön täytäntöönpanon, ja on havainnut, että yksittäisiä hankkeita on jo käynnistetty; tunnustaa lisäksi komission myönteisen roolin kyseisissä hankkeissa;

19.   kehottaa Turkin hallitusta perustamaan uusia lastentarhoja naisten työelämään osallistumisen edistämiseksi;

20.   pitää myönteisenä ensimmäisenä askeleena Turkin hallituksen tuoretta ilmoitusta, jonka mukaan vuoden 2005 loppuun mennessä avattaisiin 5 uutta turvakotia;

21.   kehottaa Turkin hallitusta harkitsemaan vakavasti osallistumista naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevaan Daphne II -ohjelmaan;

22.   tuomitsee moniavioisuustapaukset, pakkoavioliitot, kunniarikokset sekä ylipäänsä naisiin kohdistuvan väkivallan, sukupuolinen häirintä työpaikalla mukaan luettuna, ja vaatii koko Turkin hallitusta samoin kuin sen yksittäisiä ministereitä ja parlamentin jäseniä tekemään samoin, etsimään keinoja näiden rikosten ehkäisemiseksi ja tekemään niistä lopun, rankaisemaan yhtä vakavasti tapojen vaalimiseen ja kunnian pelastamiseen perustuvista rikoksista ja järjestämään valistuskampanjoita yleisen tietoisuuden lisäämiseksi näistä asioista sekä tukemaan taloudellisesti kansalaisjärjestöjen kyseisiä asioita koskevia kampanjoita;

23.   kiirehtii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan väkivallan uhrien ja todistajien turvallisuus naisiin kohdistuneita väkivaltatapauksia koskevien oikeudenkäyntien yhteydessä;

24.   pitää myönteisenä tahdonvastaisten neitsyystestien ja sukupuolielinten tutkimusten kriminalisointia, ja panee merkille tuomioistuimen määräyksestä tehtävät poikkeukset, mutta korostaa, että myös tällaisen määräyksen yhteydessä olisi tutkimuksiin ehdottomasti saatava naisten suostumus;

25.   kehottaa Turkin hallitusta tarjoamaan asianmukaista ja helposti saatavissa olevaa terveydenhoitoa ja oikeudellista apua sekä suojelua naisille, jotka ovat joutuneet tai vaarassa joutua väkivallan uhreiksi, sekä perustamaan naisille tukipuhelinpalveluja väkivallasta ilmoittamista ja avun pyytämistä varten;

26.   kiittää Turkin hallitusta sen viime aikoina tekemistä lakimuutoksista, joiden myötä kunniamurhasta langetetaan elinkautinen vankeusrangaistus ja jotka mahdollistavat rankaisemisen myös avunannosta kunniamurhaan; ilmaisee tyytyväisyytensä avioliitossa suoritettavan raiskauksen määrittelemisestä rikokseksi ja vaatii Turkin hallitusta varmistamaan, että rangaistuksia todella sovelletaan, sekä vaatii jäsenvaltioita torjumaan kunniarikoksia alueellaan;

27.   pyytää komissiota tukemaan riippumattomien ja kattavien yleisyystutkimusten toteutusta, jotka mahdollistavat muun muassa luotettavan tiedonsaannin erityisesti naisten lukutaidottomuusasteesta, naisten työelämään osallistumiseen liittyvistä ongelmista ja naisiin kohdistuvan väkivallan, etenkin perheväkivallan ja kunniarikosten, esiintymisestä, jotta voidaan auttaa viranomaisia ryhtymään tarvittaviin toimiin;

28.   kiirehtii Turkkia, joka on CEDAWin ja sen valinnaisen pöytäkirjan sopimuspuoli, ratifioimaan eurooppalaisen ihmisoikeuksien yleissopimuksen 12. lisäpöytäkirjan(4), joka koskee syrjinnän ehkäisemistä;

29.   ehdottaa, että poliittiset puolueet tarkistavat puoluerakenteensa ja hyväksyvät asianmukaisia strategioita, jotta vaaleilla valituissa edustuselimissä saavutetaan parempi tasapaino naisten ja miesten välillä, myös positiivisten toimien kuten kiintiöiden avulla;

30.   kehottaa Turkin poliittisia puolueita laajentamaan naisten roolia puoluehierarkiassa naisjaostojen ulkopuolelle, päästämään naisia puolueen johtopaikoille ja lisäämään tietoisuutta naisten poliittisen osallistumisen merkityksestä sekä etsimään ja kouluttamaan naisehdokkaita ja tukemaan naisten pääsyä poliittisiin tehtäviin, ja katsoo, että tätä politiikkaa voidaan vahvistaa yhteistyöllä muiden eurooppalaisten poliittisten puolueiden kanssa, jolloin voidaan merkittävällä tavalla ja vastavuoroisesti vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä;

31.   pitää myönteisenä ehdotusta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan, jolla on täydet lainsäädäntöoikeudet, perustamisesta Turkin parlamenttiin; kehottaa antamaan tarvittavan lainsäädännön mahdollisimman pikaisesti sekä toivoo kyseisen valiokunnan toimivan säännöllisessä yhteistyössä Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kanssa;

32.   kehottaa Turkin parlamenttia varmistamaan myös naisedustajien läsnäolon EU:n ja Turkin parlamentaarisen sekavaliokunnan valtuuskunnassa;

33.   uudistaa Turkin viranomaisille osoittamansa kehotuksen lisätä ponnistuksia sen varmistamiseksi, että naisilla on oikeus koulutukseen ja että naisille, jotka eivät perhe- tai sosiaali- ja kulttuuriympäristönsä vuoksi voi vapaasti kouluttautua, kerrotaan heidän oikeuksistaan, ja ehdottaa Turkin hallitukselle, että se takaisi oikeuden ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen ja että se lujittaisi toimia taloudellisen tuen myöntämiseksi vanhemmille erityisesti maaseudulla ja heikommassa asemassa olevilla alueilla, mikä kannustaisi heitä kouluttamaan lapsiaan ja erityisesti tyttäriään ottaen huomioon naisten lukutaidottomuusasteen;

34.   vaatii Turkin hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimiin erityisesti maaseudulla ja heikommassa asemassa olevilla alueilla, jotta torjutaan luku- ja kirjoitustaidottomuutta erityisesti järjestämällä tiedotus- ja valistuskampanjoita koulutuksen merkityksestä ja sen mahdollisesta vaikutuksesta talouteen ja yhteiskuntaan ja kiinnitetään erityistä huomiota tyttöjen koulutukseen;

35.   katsoo, että sukupuolisensitiivisen koulutuksen ja niiden naispuolisten oppilaiden/opiskelijoiden pakollisen osallistumisen edistäminen, joiden perheet asuvat pääasiassa syrjäisillä alueilla, auttaisi parantamaan sosiaalisia standardeja ja vauhdittaisi sukupuolten tasa-arvoa koskevaa keskustelua yhteiskunnassa; kannustaa tästä syystä koulutuksen muuttamiseen sukupuolisensitiivisemmäksi esimerkiksi siten, että korjataan opetusmateriaali kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen 5 artiklan mukaisesti, ja kehottaa hallitusta varmistamaan, että tytöille ja pojille opetetaan naisten oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asioita;

36.   kehottaa komissiota ja Turkin hallitusta järjestämään tiedotuskampanjoita (televisio, radio jne.) naisten oikeuksien noudattamisen tärkeydestä ja sen myönteisestä merkityksestä yhteiskunta- ja työelämään;

37.   korostaa, että Turkin on täysimääräisesti noudatettava samapalkkaisuudesta ja miesten ja naisten yhdenvertaisesta kohtelusta sekä yhtäläisistä mahdollisuuksista työelämässä ja työmarkkinoilla annettua yhteisön säännöstöä sekä parannettava muiden toimien muassa naisten pääsyä työmarkkinoille ja elinikäiseen koulutukseen torjumalla syrjintää ja varmistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensopivuuden;

38.   kehottaa Turkin hallitusta kertomaan perheyrityksissä, maatiloilla ja laittomasti työskentelevien naisten oikeuksia koskevasta tilanteesta;

39.   kehottaa Turkin hallitusta edistämään koulujen, yhdistysten ja muiden elinten välistä molempia sukupuolia edustavien nuorten eurooppalaisten ja nuorten turkkilaisten välistä vaihtoa;

40.   kehottaa komissiota ja Turkin hallitusta jatkossakin käynnistämään ja tukemaan naisten työvoima- ja työllisyyshankkeita, valtiosta riippumattomien järjestöjen perustamat hankkeet mukaan luettuina, ja kehottaa Turkin hallitusta toteuttamaan naisia ja työllisyyttä koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia, kuten jäsenvaltioissa tällä hetkellä tehdään;

41.   vetoaa Euroopan unionin ja Turkin ammattiyhdistyksiin sekä muihin työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä toimisivat yhteistyössä naisten työssäkäynnin ja heidän osallistumisensa työmarkkinoiden eri alojen johtotehtäviin lisäämiseksi Turkissa;

42.   korostaa, että se aikoo seurata tiiviisti naisten tilannetta Turkissa ja tiedottaa asiasta vuosittain naisten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta vastaavan valiokuntansa välityksellä, ja kehottaa komissiota tekemään samoin;

43.   kehottaa komissiota sen esittäessä ensimmäisen uudistusten vauhtia koskevan kertomuksensa – joka tulee ratkaisemaan myös neuvottelujen edistymisen – Eurooppa-neuvostolle joulukuussa 2005 ottamaan järjestelmällisesti ja kaikenkattavasti esiin siihen ajankohtaan mennessä saavutetun edistymisen naisten oikeuksia puolustavan lainsäädännön muuttamisessa ja täytäntöönpanossa;

44.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Eurooppa-neuvoston pääsihteerille sekä Turkin hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2004)0096.
(2) http://www.un.org/womenwatch/daw/cedaw/.
(3) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 1.
(4) http://www1.umn.edu/humanrts/euro/z31prot12.html.


Euroopan unioni ja Irak – Kehys suhteiden kehittämiselle
PDF 232kWORD 78k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionista ja Irakista – Kehys suhteiden kehittämiselle (2004/2168(INI))
P6_TA(2005)0288A6-0198/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Euroopan unioni ja Irak – Kehys suhteiden kehittämiselle (KOM(2004)0417),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston ja komission 9. kesäkuuta 2004 päivätyn kirjeen aiheesta "Irak: EU:n keskipitkän aikavälin strategia" (D(2004)10111),

–   ottaa huomioon komission asiakirjan Irakin avustusohjelmasta 2005 (PE/2005/401),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston 21. helmikuuta 2005 päivätyn ilmoituksen Irakia varten toteutettavasta Euroopan unionin yhdennetystä oikeusvaltio-operaatiosta (6405/3/05 – REV 3),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät Brysselissä 17. helmikuuta 2003, Tessalonikissa 19. ja 20. kesäkuuta 2003 ja puheenjohtajavaltion Kreikan julkilausuman Ateenassa 16. huhtikuuta 2003,

–   ottaa huomioon ulkoasioiden neuvoston päätelmät 25. huhtikuuta 2005,

–   ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1483 (2003), 1500 (2003), 1511 (2003) ja 1546 (2004),

–   ottaa huomioon 16. toukokuuta 2002 Irakin tilanteesta yksitoista vuotta Persianlahden sodan jälkeen(1) sekä 30. tammikuuta 2003(2) ja 16. syyskuuta 2004(3) Irakin tilanteesta antamansa päätöslauselmat, 24. syyskuuta 2003 antamansa suosituksen neuvostolle Irakin tilanteesta(4) sekä 18. joulukuuta 2003 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2004/155/EY joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta Irakin kunnostamisen ja jälleenrakentamisen hyväksi 6. päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen 24 kohdan mukaisesti(5),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnot (A6-0198/2005),

A.   katsoo, että Irakin sodan syttyminen oli valitettava vaihtoehto poliittiselle ratkaisulle, jolla olisi edistetty maan poliittista muutosta ja demokraattista kehitystä,

B.   toteaa konfliktin johtaneen kansainvälisen yhteisön syvään jakautumiseen,

C.   ottaa huomioon, että Irakin sota ja sen eri näkökohdat ja seuraukset ovat edelleen arka asia suurelle yleisölle ja Euroopan maiden ja Yhdysvaltain hallituksille,

D.   katsoo, että selkeämpien sääntöjen laatiminen kansainvälisissä suhteissa ilmenevän voimankäytön rajaamiseksi, terrorismin torjumiseksi ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi on tärkeä kansainvälisen yhteisön kiinnostuksen kohde,

E.   toteaa, että parlamentti on yksimielinen toivoessaan pikaista ja kattavaa ratkaisua Irakissa vielä nykyään vallitseviin moniin ongelmiin,

F.   toteaa, että vuosien diktatuuri ja ihmisten sorto, kansainväliset pakotteet sekä sota ovat aiheuttaneet Irakin kaikkien yhteiskunnallisten ja poliittisten rakenteiden romahduksen, mistä on seurannut anarkiaa ja turvattomuutta,

G.   toteaa, että viime kuukausina turvattomuus, terrorismi, siviilien ja toimittajien kidnappaukset ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat olleet arkipäivää ja niillä on erityinen vaikutus tavallisten irakilaisten jokapäiväiseen elämään,

H.   ottaa huomioon, että EU ei lähettänyt tammikuun 2005 vaaleihin tarkkailijoita, vaikka se oli merkittävästi avustanut ja rahoittanut vaalien valmisteluita,

I.   huomauttaa, että jälleenrakennusprosessia ei tule pitää pelkästään mekaanisena prosessina, jossa vain infrastruktuuri korjataan ennalleen, vaan pikemminkin kaikenkattavan ja taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset käsittävän poliittisen strategian lopputuloksena siten, että se perustuu oikeusvaltioon, ihmisoikeuksiin ja vähemmistöjen oikeuksiin,

J.   toteaa, että jälleenrakennusstrategiassa huomioon otettavia seikkoja ovat ulkoiset ja kansainväliset tekijät, maan sisäiset tekijät ja valtioista riippumattomien toimijoiden panokset,

K.   ottaa huomioon, että Saddam Husseinin valtakauden diktatuuri, ihmisoikeusrikkomukset ja Irakin kansan sorto ovat sodan ohella rikkoneet täysin Irakin yhteiskunnan ja yhteiskuntaelämän ja että ne olisi siksi muotoiltava uudelleen nopeasti ja kattavasti määrittämällä prioriteetteja yhteisymmärryksessä Irakin viranomaisten kanssa YK:n sekä kansainvälisen yhteisön tuella,

L.   ottaa huomioon, että irakilaiset osallistuivat massiivisesti ensimmäisiin demokraattisiin vaaleihin tässä maassa, Irakiin muodostettiin demokraattinen hallitus, maassa järjestettiin presidentinvaalit ja uutta perustuslakia koskeva työ aloitettiin,

M.   ottaa huomioon, että EU:n Irakin avustusohjelman 2005 määrärahat ovat yhteensä 200 miljoonaa euroa ja että siinä yksilöidään Irakin väliaikaisen hallituksen laatimassa kansallisessa kehitysstrategiassa (2005–2007) määritettyjä tarpeita,

N.   katsoo, että Euroopan unionin on toimittava läheisessä yhteistyössä YK:n kanssa, jolla on johtava asema maan jälleenrakennuksessa, sekä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa,

O.   panee merkille, että EU oli yksi Brysselissä 22. kesäkuuta 2005 pidettävän Irakia käsittelevän kansainvälisen konferenssin isännistä,

1.   pitää tarpeellisena siirtyä eteenpäin menneisyyden tapahtumista ja katsoa tulevaisuuteen; ilmaisee syvän surunsa, koska tuhansien siviilien ja ulkomaalaisten sotilaiden arvioidaan menehtyneen joukkojen tunkeuduttua maahan ja koska kuukausittaisten kuolemantapausten määrä kasvaa jatkuvasti; on syvästi huolestunut Irakin turvallisuustilanteen huonontumisesta sen jälkeen, kun sotatoimet ilmoitettiin päättyneiksi 1. toukokuuta 2003; toivoo, että Irakin sodan opetukset johtavat tulevaisuudessa korostetummin monenväliseen, demokraattisempaan sekä tuloshakuisempaan konfliktien hallintaan koko maailmassa;

2.   palauttaa mieliin Eurooppa-neuvoston kesäkuun 2003 päätelmät; muistuttaa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1483 (2003); muistuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1546 (2004), joka ilmentää kansainvälisen yhteisön uutta yhteistyöhenkeä ja luo perustan, jolta kansainvälinen yhteisö voi tehokkaasti tukea Irakin poliittista muutosta ja maan poliittisen auktoriteetin ja suvereniteetin elvyttämistä sekä Irakin kansan sovintoa YK:n johdolla selkeää aikataulua noudattaen;

3.   katsoo, että Saddam Husseinin hallituksen kaatumisen pitäisi antaa Irakin kansalle mahdollisuus siirtymiseen kohti rauhallista, turvallista ja demokraattista tulevaisuutta, jonka tämän hallituksen sortopolitiikka heiltä epäsi vuosikymmenten ajan; korostaa, että turvallisuus ja vakaus Irakissa ja sen lähialueilla on kansainvälisen yhteisön kiireellisin haaste, koska se on ratkaisevan tärkeä ennakkoehto sille, että Irakin kansalaisten keskuudessa saadaan aikaan vireä ja oma-aloitteinen kansalaishenki; on huolissaan epävarmasta nykytilanteesta, joka on seurausta sekä terroritekojen lisääntymisestä että muista ulkomaisiin joukkoihin kohdistuneista teoista; katsoo, että kansainvälisellä yhteisöllä on moraalinen ja poliittinen velvollisuus vastata tähän;

4.   korostaa, että nykyisen, jatkuvan turvattomuuden tilanteen lopettamiseksi ja sellaisten poliittiseen prosessiin liittyvien sitoumusten täytäntöönpanemiseksi, jotka on hyväksytty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa nro 1546(2004), on erittäin tärkeää löytää poliittinen ratkaisu, jonka tavoitteena on saada koko kansa yksimieliseksi, kuten 22. kesäkuuta 2005 Brysselissä järjestettyyn Irakin kansainväliseen konferenssiin osallistujat totesivat;

5.   muistuttaa tässä yhteydessä rankaisemattomuuden estämisen ja kansallisen sovinnon edistämisen merkityksestä ja tarpeesta asettaa syytteeseen kaikki, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeuskoukkauksista Irakissa; tuomitsee vankien oikeuksien sekä asiaa koskevien Geneven sopimusten rikkomisen Abu Ghraibin vankilassa;

6.   on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan monia irakilaisia ja ulkomaalaisia on kaapattu ja kadonnut Irakissa; vaatii, että katoamiset, kuten esimerkiksi aiemmin Ranskassa poliittisena pakolaisena eläneen Abdul Jafar Al-Kubaysin tapaus, selvitetään perinpohjin, ja vaatii vapauttamaan kaapatut välittömästi;

Siirtymäkauden kansalliskokouksen vaalit tammikuussa 2005

7.   on yhä vakuuttunut, että siirtymäkauden kansalliskokouksen vaalit olivat tarpeellinen ensivaihe pyrittäessä varmistamaan maan poliittisen muutoksen kitkattomuus ja että niiden ansiosta äänestäjät saivat kokea päättävänsä omasta poliittisesta tulevaisuudestaan, vaikka vaalit yksin eivät automaattisesti johdakaan demokratiaan; toteaa demokratian tarkoittavan sitä, että kansan valitsema edustuksellinen hallitus ottaa huomioon kansan tahdon;

8.   on tyytyväinen siihen, että eri puolilla maata vallitsevan turvattomuuden ja väkivallan ilmapiirin aiheuttamista vaikeista olosuhteista huolimatta ensimmäiset vaalit järjestettiin suunniteltuna päivänä ja että laaja osanotto oli huomattava saavutus ja samalla selvä osoitus Irakin kansan halusta ja päättäväisyydestä määrittää oma itsenäinen tulevaisuutensa demokraattisin keinoin; korostaa, että turvallisuus on demokraattisen prosessin rakentamisen perusedellytys; toteaa, että suuri osa sunnivähemmistöstä ei osallistunut vaaleihin ja että muiden vähemmistöjen, kuten assyyrien ja turkmeenien, jäseniä estettiin äänestämästä; kehottaa Irakin viranomaisia takaamaan näiden vähemmistöjen osallistumisen tuleviin vaaleihin; pyytää myös tunnustamaan uudessa perustuslaissa assyyrialaisten etniset, kansalliset, uskonnolliset ja omaisuuteen liittyvät oikeudet sekä oikeuden osallistua aktiivisesti uuden Irakin rakentamiseen;

9.   tunnustaa vaalien tulokset sellaisina kuin ne virallisesti ilmoitettiin, mutta muistuttaa, ettei niitä missään nimessä voida pitää itsetarkoituksena; kehottaa Irakin parlamenttia ja uutta hallitusta omaksumaan avoimen ja rakentavan toimintatavan, jotta Irakin yhteiskunnan kaikki osat voitaisiin koota koko maan kattavan yhteisen poliittisen hankkeen ympärille ja jotta voitaisiin poistaa institutionaalisen rakenteen jakautuminen etnisten rajojen mukaisesti; pitää myönteisenä, että sunniministerejä kutsuttiin uuden legitiimin hallituksen jäseniksi ja että parlamentti hyväksyi tämän; pitää myönteisenä sitä, että 31 prosenttia siirtymäkauden kansalliskokoukseen valituista edustajista oli naisia; panee merkille, että Irakin uusi parlamentti on valinnut puhemiehensä, ja toivoo hartaasti, että se tästedes pystyy kokoontumaan säännöllisesti; katsoo, että uuden parlamentin ja hallituksen ensimmäisenä tehtävänä on oltava demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen erityisesti uuden perustuslain valmistelun avulla;

10.   pitää myönteisenä Irakin siirtymäkauden hallituksen muodostamista ja pääministerin sitoumusta sunniministerien täyden osallistumisen takaamiseen;

11.   kehottaa naapurimaita pidättäytymään puuttumasta Irakin sisäisiin asioihin ja kunnioittamaan sen itsenäisyyttä, suvereeniutta ja alueellista koskemattomuutta sekä Irakin kansan tahtoa rakentaa maan perustuslaillinen ja poliittinen järjestelmä omin voimin;

12.   painottaa, että kansainvälisen yhteisön on äärimmäisen tärkeää seurata poliittisia muutoksia ja avustaa Irakin viranomaisia niiden valmistellessa tulevaa kansanäänestystä perustuslaista sekä parlamenttivaaleja, jotka on määrä järjestää 15. joulukuuta 2005; kehottaa EU:ta sitoutumaan lujasti näihin tuleviin tapahtumiin ja lähettämään yhteisymmärryksessä Irakin viranomaisten kanssa riittävän monta EU:n tarkkailijaa paikan päälle; katsoo, että tämä on tehtävä osana virallista EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntaa, jota täydentää Euroopan parlamentin tarkkailijoiden valtuuskunta ja jota edeltää huomattava panos tarvittavan vaaliavun rahoittamiseksi;

13.   korostaa Euroopan unionin vastuuta edistää ja tukea Irakin kansalaisyhteiskunnan demokraattisten järjestöjen toimintaa, koska tämä on olennainen keino edistää uuden demokraattisen Irakin kehitystä; kehottaa komissiota tukemaan tulevaisuudessa ohjelmia, joiden avulla Irakin kansalaisyhteiskunnan demokraattiset organisaatiot voivat ylläpitää oikeusvaltiota ja Irakin kansan perustavia ihmisoikeuksia;

Turvallisuuden palauttaminen ja jälleenrakennus

14.   korostaa, että tyydyttävän ja luotettavan sosiaalipoliittisen ympäristön aikaansaaminen riippuu seuraavien ehtojen täyttymisestä:

   a) kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja asianomaisten kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattaminen ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi
   b) Irakin viranomaisten tukeminen ja yhteistyö heidän kanssaan YK:n mandaatin pohjalta
   c) Irakin kansan aktivointi oman suvereenin, yhtenäisen ja itsenäisen valtionsa jälleenrakennukseen
   d) sekä Irakin siviiliväestöön että Irakissa oleviin monikansallisiin joukkoihin kohdistuvan kaikenlaisen terrorismin ja väkivallan tuomitseminen
   e) tuki Euroopan unionin aktiiviselle työlle Irakin viranomaisten kanssa terrorismin vastaisessa taistelussa;

15.   korostaa, että kaksi vuosikymmentä kestäneiden miltei keskeytymättömien sotien ja pakotteiden runtelemassa maassa vakauden palauttaminen vaatii ehdottomasti sitä, että perusterveydenhuolto ja koulutus, puhdas juomavesi ja asianmukainen puhtaanapito ovat kaikkien irakilaisten saatavilla; kehottaa EU:ta kohdistamaan merkittävät taitotietonsa ja resurssinsa yhteistyössä Irakin viranomaisten ja kansainvälisten avunantajien kanssa se varmistamiseksi, että mainittujen peruspalvelujen tarjoamista pidetään ehdottoman ensisijaisena tavoitteena;

16.   vaatii tässä yhteydessä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on käytettävä tilaisuutta edistää Irakia koskevaa uutta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa, jotta voitaisiin arvioida tilannetta, tukea vakautusprosessia ja

   a) antaa takeet YK:n entistä suuremmasta osallisuudesta ja sen johtavasta roolista
   b) tarkastella Irakissa olevien vieraiden joukkojen korvaamista YK:n rauhanturvajoukoilla ja tehdä asiaa koskevia päätöksiä etenkin, kun kaikki vaaleihin osallistuneet puolueet ovat pyytäneet ulkomaisten joukkojen vetämistä ja kun jotkin sotaan osallistuneista maista ovat nyt vetäneet tai päättäneet vetää joukkonsa, ja jotta kaikki vieraiden joukkojen vetämistä koskevat päätökset voitaisiin toteuttaa asteittain selkeän aikataulun mukaisesti
   c) harkita Irakin armeijan ja poliisin osallistumista sellaisten maiden järjestämään koulutukseen, jotka eivät osallistu sotaan;

17.   palauttaa mieliin, että jälleenrakennuksen keskeisin institutionaalinen ja sosiaalinen haaste on edelleen oikeusvaltion periaatteiden vakiinnuttaminen tehokkaiden demokraattisten instituutioiden perustamisen ja vahvistamisen avulla, jännityksen lähteiden poistaminen yhteiskunnan eri osien väliltä, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttäminen kaikkiin hankkeisiin, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen kansalaisjärjestöjen tukemisen avulla ja lehdistönvapauden takaaminen sekä yleisten ihmisoikeusnormien ja erityisesti vähemmistöjen oikeuksien todellinen kunnioittaminen;

18.   pitää myönteisenä Irakin päätöstä liittyä Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Rooman perussäännön osapuoleksi, mutta vaatii jälleen kerran maan viranomaisia poistamaan kuolemanrangaistuksen, huolehtimaan asianmukaisista vankilaoloista ja perustamaan tehokkaan oikeuslaitoksen, jotta syylliset eivät jäisi rankaisematta vaan asetettaisiin syytteeseen; huomauttaa, että näitä toimia on tuettava johdonmukaisella talous-, sosiaali- ja kulttuuripolitiikalla ja että sitä on täydennettävä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä hätäapusuunnitelmalla, koska suuret osat Irakin väestöstä ovat köyhtyneet merkittävästi, minkä vuoksi kansainväliset tukitoimet ovat välttämättömiä;

19.   katsoo, että pitäisi perustaa YK:n johtama riippumaton komissio, johon kuuluu huomattavia irakilaisia sekä kansainvälisiä juristeja ja joka laatisi kattavaa ohjelmaa koskevia ehdotuksia oikeuden takaamiseksi Irakissa liittyen aiempiin ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien loukkauksiin sekä suuren mittakaavan rikoksiin; korostaa tähän liittyen tarvetta saattaa aiemman hallinnon johtajat oikeuteen ja taata heille oikeus oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin ottaen huomioon yleiset normit ja kuolemanrangaistuksen poistaminen;

20.   korostaa, että Irakin lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö syrjivät edelleen naisia monella eri tavalla; kehottaa erityisesti Irakin viranomaisia lopettamaan kunniamurhat ja varmistamaan, että nämä rikokset johtavat syytteeseen ja rangaistukseen samalla tavoin kuin muutkin henkirikokset; kehottaa tässä yhteydessä Irakin viranomaisia tarkistamaan kaikkia naisia syrjiviä säädöksiä rikoslaissa ja henkilöoikeudellista asemaa koskevassa lainsäädännössä sekä peruuttamaan kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen tekemänsä varaukset; katsoo, että Irakin viranomaisten on ryhdyttävä erityisiin toimiin edistääkseen naisten tasa-arvoa takaamalla naisten yhtäläiset taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, koulutus, työpaikka ja terveyspalvelut sekä liikkumisvapaus ja poliittinen osallistuminen mukaan luettuina;

21.   vaatii Irakin suurimman sisäisen pakolaisryhmän suoarabien perusoikeuksien kunnioittamista ja suojelua ja toteaa, että Saddam Husseinin hallinnon heihin kohdistama kohtelu oli erityisen raakaa ja traagista; tukee vahvasti pitkän aikavälin ratkaisuun pyrkimistä Etelä-Irakin sisäisten pakolaisten kysymyksessä sekä oikeutta paluuseen maalle ja vesille, joilla suoarabit ovat harjoittaneet viljelyä ja kalastusta yli viidentuhannen vuoden ajan; tukee tässä yhteydessä sellaisten ihmisoikeuspolitiikkojen kehittämistä uudessa Irakissa, joiden ytimenä on aikaisemman hallinnon laittomasti varastaman omaisuuden palauttaminen;

22.   pitää hyvin tärkeänä maan arkeologisesti tärkeiden kohteiden, kuten ikivanhan Babylonin kaupungin, suojelemista ja kehottaa neuvostoa ja komissiota avustamaan Unescoa restaurointihankkeiden rahoittamisessa osana maan jälleenrakennusta;

23.   pitää tervetulleena yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistä toimintaa "Euroopan unionin yhdennetty oikeusvaltio-operaatio Irakin osalta" ja puoltaa yhteisön talousarviosta rahoitettuja lisätoimia, joiden täytäntöönpanoon EU:n eri toimielimet osallistuisivat;

24.   painottaa tarvetta tehostaa transatlanttista kumppanuutta jakamalla taakkaa ja vastuuta toimivan monenvälisyyden puitteissa ottaen mukaan myös muslimi- ja naapurivaltiot; pyytää perustamaan tätä varten YK:n johtaman rauhanturvaoperaation;

25.   painottaa tarvetta ottaa Irakin naapurit mukaan jälleenrakennusprosessiin; pitää institutionaalista yhteistyötä hyödyllisenä foorumina käsitellä ja koordinoida yhteisen huolen aiheina olevia seikkoja, kuten rajojen turvallisuutta, terrorismia, ase- ja huumekauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta; on vakuuttunut, että tällainen foorumi voisi lisäksi kehittää asteittain mekanismin, jolla rakennetaan luottamusta ja turvallisuusyhteistyötä alueella;

26.   antaa tunnustuksensa ja tukensa niiden nykyisiin EU-maiden kuuluvien taloudellisten kumppanien kokemukselle, jotka toimivat tehokkaasti sijoittajina ja palveluiden tarjoajina Irakissa ennen sotaa;

Unionin ja Euroopan parlamentin erityistehtävät ja toiminta

27.   katsoo, että EU:n Irakin-politiikka on osa unionin laajempaa strategista Välimeren- ja Lähi-idän-kumppanuutta, ja toivoo Euroopan unionin keskipitkällä aikavälillä kehittävän kattavan alueellisen strategian niille Lähi-idän maille, jotka eivät ole Välimeren maita;

28.   toteaa, että EU:n on kannustettava alueellista yhteistyötä ja kutsuttava Irak osallistumaan EU:n strategiseen kumppanuuteen Välimeren alueen ja Lähi-idän maiden kanssa; korostaa, että asteittaisen alueellisen talousyhteistyön aloittaminen on arvokas ensiaskel kohti jännitysten lievittämistä ja että se mahdollistaa poliittisen ja turvallisuusyhteistyön vaiheittaisen kehittämisen;

29.   korostaa sitä merkittävää roolia, joka Irakin naapurimailla voi olla rauhan rakentamisessa ja yhtenäisyyden säilyttämisessä maassa ja demokraattisen prosessin tukemisessa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kannustamaan ulkosuhteissaan Irakin naapurimaiden menestyksekästä roolia tässä kysymyksessä ja tukemaan niiden tähän liittyviä toimia;

30.   huomauttaa, että EU:n avustus- ja jälleenrakennuspolitiikalla olisi pyrittävä korjaamaan menneet puutteet ja lisäämään Irakin yhteiskunnan sisäisiä voimia ja todellisuutta koskevaa ymmärtämystä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen avulla; korostaa, että Irakin tulevien poliittisten instituutioiden olisi heijastettava Irakin kansan tahtoa ja säilytettävä maan yhtenäisyys, mutta kannustaa samalla luomaan maantieteellisesti hajautetun hallinnon ja osallistavan poliittisen järjestelmän ja liittovaltion, jossa otetaan huomioon maan monimuotoisuus, taataan kaikkien yhteiskuntaluokkien ja etnisten ryhmien harmoninen osallistuminen ja varmistetaan, että naiset ovat edustettuina ja toimivat todellisessa ja aktiivisessa roolissa poliittisessa ja jälleenrakennusprosessissa ilman minkäänlaista syrjintää;

31.   kannattaa sosiaalisen markkinatalouden kehittämistä, koska se antaa pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden menestyä; pitää yhtä tärkeänä EU:n apua, jolla kehitetään demokratiaa ja oikeusvaltiota;

32.   kannattaa WTO:n liittymisneuvottelujen aloittamista tärkeänä askeleena kohti Irakin liittämistä jälleen kansainväliseen talouteen; pitää kuitenkin välttämättömänä sellaisten riittävien ja legitiimien instituutioiden kehittämistä Irakissa, joiden avulla maan edustajat voivat neuvotella liittymisehdoista; kehottaa EU:ta jatkamaan apuaan, jolla edistetään Irakin liittymistä kansainvälisiin järjestöihin, yleissopimuksiin ja sopimuksiin kuten YK:n kauppa- ja kehityskonferenssiin (UNCTAD), YK:n kehitysohjelmaan (UNDP), YK:n ympäristöohjelmaan (UNEP), Kansainväliseen työjärjestöön (ILO), Kioton pöytäkirjaan ja luonnon monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja sen aktiivista toimintaa niissä;

33.   vaatii, että Irakin jälleenrakentamiseen tarkoitettujen huomattavien EU:n avustusten ei pitäisi haitata muiden maiden tai alueiden tukemista; korostaa, että komission on annettava perinpohjaista, säännöllistä ja avointa tietoa EU:n tuen todellisesta käytöstä ja täytäntöönpanosta, mukaan luettuna varat, jotka on tarkoitettu jaettavaksi välillisesti muiden järjestöjen, kuten Irakin kansainvälisen jälleenrakennusrahaston (International Reconstruction Fund Facility for Iraq), kautta;

34.   on hämmästynyt siitä, että parlamentin 16. syyskuuta 2004 Irakin tilanteesta antamasta päätöslauselmasta(6) huolimatta jälleenrakennukseen myönnettyjä varoja hallinnoi osittain myös World Bank Trust eikä kokonaan YK; on huolissaan siitä, että tähän päivään mennessä World Bank Trust on pannut täytäntöön vain mitättömän osan kyseiseen tarkoitukseen varatuista varoista; vaatii, että vuoden 2006 talousarviossa Euroopan unioni ottaa huomioon varojen käyttöasteen Irakissa, ja suosittelee Irakissa yleisen laajan korruption vuoksi, että kyseisten varojen käytölle tehdään riippumaton tarkastus;

35.   suhtautuu myönteisesti komission korostamaan velkahelpotukseen ja tukee yhteistä strategiaa, joka johti Pariisin klubin marraskuussa 2004 tekemään sopimukseen Irakin velan vähentämisestä 80 prosentilla kolmessa vaiheessa;

36.   panee merkille, että maan koko ja historialliset sekä maantieteelliset yhteydet huomioon ottaen EU:lla ja Irakilla on vastavuoroiset markkinat hyödykkeille ja palveluille, ja kehottaa siksi toimiin, joilla pyritään parantamaan EU:n ja Irakin välisen taloudellisen sääntelyn lähentymistä ja käynnistämään sellainen poliittinen ja taloudellinen vuoropuhelu, joka heijastaa täysimittaiseen kumppanuuteen sisältyvää molemminpuolista etua;

37.   kannustaa antamaan jatkuvaa EU:n tukea Irakin hallinnollisten ja taloudellisten instituutioiden suorituskyvyn kehittämiseksi, erityisesti institutionaalisen kehyksen uudelleenjärjestämiseksi sekä varsinkin itsenäisen keskuspankin, vakaan valuutan ja vero- ja budjettiviranomaisen luomiseksi sekä rahoitusmarkkinoiden ja yksityisen sektorin esteettömän kehityksen edistämiseksi niin, että rohkaistaan taloudellista markkinauudistusta ja suoria ulkomaisia investointeja;

38.   panee merkille, että Irak on edunsaajana Euroopan yhteisön yleisessä tullietuusjärjestelmässä (GSP), ja kannustaa tekemään erityistä hallinnollista yhteistyötä, jotta GSP-järjestelmän kauppaetuuksia voitaisiin soveltaa tehokkaasti Irakiin heti, kun olosuhteet sen sallivat;

39.   korostaa, että yksi olennaisista edellytyksistä Irakin uudelleenrakentamiselle ja talouskehitykselle on maan luonnonvaroihin kohdistuva täysi määräysvalta ja valvonta ja raakaöljyn myynnistä saatujen tuottojen käyttö, joka mahdollistaa niiden uudelleensijoittamisen Irakiin;

40.   korostaa, että kun otetaan huomioon Irakin mahdollinen merkittävä vaikutus unionin energiansaannin varmuuteen ja sekä EU:lle että Irakille mahdollisesti koituva hyöty Irakin öljyn- ja kaasuntuotannon lisäämisestä, on selvästi sekä EU:n että Irakin etujen mukaista luoda tasapuoliset investointiedellytykset energia-alalle ja huolehtia alaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisesta;

41.   korostaa erityisen tärkeänä tarvetta tiedottaa Euroopan veronmaksajille selkeästi EU:n Irakissa käyttämistä summista ja toteuttamista hankkeista; pyytää siksi komissiota kehittämään eurooppalaisia tiedotusvälineitä varten tiedotusstrategian ja perustamaan komission EuropeAid-yhteistyön verkkosivuille sivuston, jolla annetaan olennaista tietoa sen Irakia koskevista kehityshankkeista ja lisätään samalla avoimuutta;

42.   kehottaa noudattamaan kaikkien humanitaariseen apuun ja jälleenrakennukseen liittyvien hankkeiden toteuttamisen yhteydessä huolellista suunnittelua, avoimuutta ja johdonmukaisuutta sekä lisäämään koordinointia ja yhteistyötä kansainvälisten tukijoiden kanssa varmistaen samalla, että humanitaarista työtä tekevien henkilöiden kaikista tarpeellisista turvallisuusedellytyksistä huolehditaan;

43.   korostaa, että jälleenrakennusprosessi on toteutettava puolueettomasti siten, että jälleenrakennushankkeet asetetaan Irakin väliaikaisen ja suvereenin hallinnon valvontaan;

44.   korostaa, että on välttämätöntä keskittyä erityisesti hädänalaisimpiin väestöryhmiin, eli lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin henkilöihin, ja turvata mahdollisimman hyvin terveydenhoito- ja sosiaaliturvapalvelut;

45.   pyytää tukijamaita kehittämään lääkinnällisen hoidon ja sosiaalisen ja taloudellisen tuen aloilla erityisiä ohjelmia, joilla maamiinojen ja rypälepommien vammautuneet uhrit ja heidän perheensä voidaan integroida jälleen yhteiskuntaan, sekä järjestämään tehokkaan miinavalistuskampanjan ja antamaan kansalaisille ja erityisesti lapsille ja naisille koulutusta miinojen vaaroista ja aktiivisesti raivaamaan miinoja ja pidättymään maamiinojen käytöstä;

46.   pitää perustuslain laatimisprosessia äärimmäisen tärkeänä maan tulevaisuuden ja hallintorakenteiden luomisen kannalta; korostaa, että on erittäin tärkeää, että naisten oikeudet sisällytetään Irakin uuteen perustuslakiin, ja kehottaa tässä yhteydessä EU:ta tukemaan tätä voimakkaasti kaikissa mahdollisissa tilanteissa; tarjoaa Irakin perustuslain laatijoille asiantuntemustaan ja apuaan; ehdottaa, että Irakin parlamentaarinen ulottuvuus aktivoidaan uudelleen edistämällä Irakin parlamentin, Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltojen kongressin vuoropuhelua osana laajennettua transatlanttista lainsäätäjien vuoropuhelua;

47.   vaatii, että Euroopan parlamenttiin asetetaan viipymättä tilapäinen valtuuskunta, joka vastaa suhteista Irakin väliaikaiseen parlamenttiin ja joka keskipitkällä aikavälillä muutetaan pysyväksi suhteista Irakiin vastaavaksi valtuuskunnaksi;

48.   kehottaa komissiota seuraamaan neuvoston esimerkkiä ja lähettämään Irakiin pysyvää henkilökuntaa ja kehottaa tekemään tarvittavan tilannearvion henkilökuntansa turvallisuuden takaamiseksi;

o
o   o

49.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman jäsenvaltioiden hallituksille, neuvostolle, komissiolle, Irakin siirtymäkauden kansalliskokoukselle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Barcelonan prosessiin kuuluvien maiden hallituksille, Iranin ja Persianlahden yhteistyöneuvostoon kuuluvien maiden hallituksille sekä Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle ja kongressille.

(1) EUVL C 180 E, 31.7.2003, s. 499.
(2) EUVL C 39 E, 13.2.2004, s. 67.
(3) EUVL C 140 E, 9.6.2005, s. 157.
(4) EUVL C 77 E, 26.3.2004, s. 226.
(5) EUVL L 54, 23.2.2004, s. 1.
(6) EUVL C 140 E, 9.6.2005, s. 157.


Global Call to Action Against Poverty -kampanja: köydyyden poistaminen
PDF 127kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma köyhyydestä
P6_TA(2005)0289RC-B6-0398/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon nälän vastaista toimintaa käsitelleessä huippukokouksessa muodostetun "näläntorjuntakvintetin" ja sitä seuranneen kehotuksen köyhyyden vastaisen kampanjan käynnistämiseksi, jonka Brasilian presidentti Lula da Silva esitti tammikuussa 2005 järjestetyssä Maailman sosiaalifoorumissa,

–   ottaa huomioon 20. syyskuuta 2004 annetun New Yorkin julistuksen toimista nälkää ja köyhyyttä vastaan ja että sen allekirjoitti 111 kansallista hallitusta mukaan luettuina kaikki EU:n jäsenvaltiot,

–   ottaa huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet ja syyskuussa 2005 pidettävän YK:n korkean tason kokouksen, jossa on määrä tarkastella kehitystavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä,

–   ottaa huomioon komission 12. huhtikuuta 2005 antamat tiedonannot KOM(2005)0132, KOM(2005)0133 ja KOM(2005)0134 kehityksen vauhdittamisesta vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi,

–   ottaa huomioon toukokuussa 2005 kokoontuneen kehitysneuvoston,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että äärimmäinen köyhyys koskettaa yli miljardia ihmistä ja että Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa yli 300 miljoonaa ihmistä asuu todellisessa köyhyydessä ja miljoonat ihmiset kuolevat vuosittain terveydenhuollon, puhtaan veden, kunnollisen asunnon ja riittävän ravinnon puutteeseen,

B.   ottaa huomioon, että vuoden 2005 loppupuolisko tarjoaa Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille historiallisen mahdollisuuden ottaa johtajan rooli, kun kehitystä koskevia kysymyksiä käsitellään G8-maiden huippukokouksessa Gleneaglesissa, syyskuussa pidettävässä vuosituhannen kehitystavoitteita käsittelevässä kokouksessa New Yorkissa ja joulukuussa järjestettävässä Maailman kauppajärjestön (WTO) ministerikokouksessa Hongkongissa,

C.   ottaa huomioon, että vuosituhannen tavoitteiden saavuttaminen ja maailmanlaajuisen köyhyyden torjunta edellyttää kaikilta avunantajilta avun määrän lisäämistä ja sen laadun parantamista, reilumpaa kauppaa ja kestämättömien velkojen anteeksiantoa, ja että kaksi kolmasosaa kehitysmaista käyttää enemmän varoja lainanhoitokuluihin kuin sosiaalisiin peruspalveluihin,

D.   ottaa huomioon, että apu on jatkossakin suureksi osaksi sidottua apua eli rahat annetaan usein sillä ehdolla, että tavarat ja palvelut on ostettava avunantajavaltiosta; ottaa huomioon, että avun sitomisen arvioidaan nostavan keskikustannuksia noin 5 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla,

E.   toteaa, että EU:n virallisen kehitysavun määrä on lisääntynyt mutta se johtuu suurelta osin velkahuojennustoimista, mikä on Monterreyn kansainvälisessä kehitysrahoituskonferenssissa saavutetun konsensuksen vastaista, sillä sen mukaan erittäin velkaantuneita köyhiä maita (HIPC) koskeva aloite olisi rahoitettava täysin lisävaroilla,

F.   ottaa huomioon, että Tony Blairin G8-maiden kokouksen edellä ilmoittama velkojen anteeksiantaminen koskee kahta miljardia dollaria vuodessa, että sitä sovelletaan 18:aan 165 kehitysmaasta ja että se koskee yksinomaan kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämiä lainoja,

Yleistä

1.   pitää myönteisenä, että Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut asettamaan kehityksen ja köyhyyden torjunnan erityisesti Afrikassa puheenjohtajakautensa painopisteeksi; kehottaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa hyödyntämään G8-maiden puheenjohtajakautensa köyhyyden asettamiseksi kansainvälisen ja eurooppalaisen asialistan kärkipäähän;

2.   ilmaisee vakavan huolensa siitä, että Saharan eteläpuolella sijaitseva alue ei ole saavuttanut eikä ole edes lähestynyt yhtäkään kahdeksasta kehitystavoitteesta, jotka alueen on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2015 mennessä;

3.   ottaa huomioon vuosituhannen ekosysteemin arviointikertomuksen johtopäätökset, joiden mukaan maailman ekosysteemin jatkuva tuhoaminen estää vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen;

4.   pitää siksi myönteisenä, että Afrikan kehittyminen on otettu EU:n painopistealueeksi ja että ponnisteluja tehostetaan, jotta Afrikan maita autetaan saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet;

5.   korostaa, että Euroopan unionin on asetettava naiset ja tytöt kehityspolitiikkansa keskiöön, mikäli vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa aiotaan edistyä;

6.   katsoo, että todellinen köyhyyden torjunta edellyttää kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen politiikan laatimista kehitysmaiden tuotantokapasiteetin rakentamiseksi;

7.   katsoo, että köyhyyden torjumisen on perustuttava sen tunnustamiseen, että maalla tai alueella on oikeus määritellä demokraattisesti oma politiikkansa, ensisijaiset tavoitteensa ja strategiansa väestönsä toimeentulon sekä yhteiskunnallisten, taloudellisten ja sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi;

8.   panee merkille kansalaisyhteiskuntaa edustaville järjestöille varatun olennaisen tärkeän tehtävän, joka edellyttää, että ne ovat maissaan avainasemassa kiireellisten kehitysongelmien ratkaisemisessa, laaja-alaisten liikkeiden käynnistämisessä ja ruohonjuuritason paineen synnyttämisessä johtajien saattamiseksi vastuuseen antamistaan sitoumuksista; pitää siksi maailmanlaajuista "The Global Call to Action against Poverty" -aloitetta tervetulleena;

9.   korostaa, että on kiireesti lisättävä investointeja kehitysmaihin; toteaa tässä yhteydessä olevan tärkeää käydä kansainvälisellä tasolla keskustelua innovatiivisten ja uusien rahoituslähteiden löytämiseksi sellaisille julkisille investoinneille ja politiikoille, jotka kohdistuvat suoraan vuosituhannen kehitystavoitteisiin ja joilla luodaan pohjaa yksityisen sektorin johdolla luodulle kasvulle;

10.   korostaa, että kehitysapu on vain yksi keinoista, joilla voidaan osaltaan auttaa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa ja että sen lisäksi tarvitaan muita toimia, kuten vahvat, vastuulliset ja avoimet toimielimet, ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sitoumusten kunnioittaminen, sukupuolten välinen tasa-arvo, asianmukaiset kauppa- ja investointisäännöt, tietämyksen siirto ja turvallisuus;

11.   vaatii torjumaan päättäväisemmin Afrikan maihin kohdistuvaa laitonta asekauppaa ja valvomaan ja rajoittamaan enemmän kyseisiin maihin kohdistuvaa asekauppaa;

12.   kehottaa Euroopan unionia aloittamaan eurooppalaisten monikansallisten yritysten tehokkaan valvonnan, mitä tulee niiden rooliin aseellisten konfliktien rahoittamisessa, raaka-aineiden käytössä ja paikallisyhteisöjen oikeuksien kunnioittamisessa, ja tukee Afrikan valtioiden viranomaisten tämänsuuntaisia toimia;

Tuen tasot ja tuen laatu

13.   pitää myönteisenä neuvoston uudelleen vahvistamaa sitoumusta, että vuoteen 2015 mennessä kehitysavun osuus on vähintään 0,7 prosenttia BKTL:stä ja vuoteen 2010 mennessä 0,56 prosenttia; kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat kyseisiä lupauksia, ja perustamaan tätä tarkoitusta varten seurantamekanismin, jonka avulla jäsenvaltioiden antaman avun määrää voidaan seurata avoimesti kaikissa tulevissa kehitysneuvoston kokouksissa;

14.   pitää tervetulleena uusien, vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneiden jäsenvaltioiden aktiivista osallistumista yhteisön lahjoittajapolitiikkaan ja panee tyytyväisenä merkille niiden sitoutumisen siihen, että niiden virallisen kehitysavun ja BKTL:n välinen suhde saavuttaa 0,17 prosentin tason vuoteen 2010 mennessä ja 0,33 prosentin tason vuoteen 2015 mennessä;

15.   kehottaa käyttämään nykyistä tukea tehokkaammin, esimerkiksi suuntaamalla sitä ensisijaisesti vuosituhannen kehitystavoitteisiin ja tehostamalla Euroopan unionin myöntämien julkisten varojen käytön valvontaa korruption estämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi;

16.   kehottaa komissiota koordinoimaan paremmin EU:n ja jäsenvaltioiden avustustoimia; pyytää, että Euroopan unionin koordinointi- ja täydennysstrategioihin otetaan mukaan myös yksityinen sektori sekä kansalaisyhteiskunnan toimijat;

17.   on tyytyväinen komission ehdotukseen, joka koskee komission ja jäsenvaltioiden yhteistyönä tehtävää säännöllistä raportointia unionin avun tehokkuudesta;

18.   on huolestunut, että ainoastaan kolme jäsenvaltiota (Irlanti, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) ovat purkaneet kahdenvälisen avun sidonnaisuuden ja että eräät jäsenvaltiot sitovat lähes kaiken apunsa tiettyihin ehtoihin; kehottaa kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita purkamaan kehitysapunsa sidonnaisuuden ja noudattamaan EU:n periaatetta, että avustussopimukset olisi annettava paikallisille, alueellisille tai kansallisille urakoitsijoille aina kun mahdollista;

19.   kehottaa hyväksymään ja panemaan nopeasti täytäntöön lainsäädäntöehdotuksen ehtojen poistamisesta yhteisön kehitysavulta;

20.   kehottaa Euroopan unionia toteuttamaan kaikilta osin laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta koskevan toimintasuunnitelmansa, joka hyväksyttiin vuonna 2002, ja tarjoamaan aineellista, taloudellista ja teknistä tukea niille rannikolla sijaitseville kehitysmaille, joilla on vaikeuksia estää laitonta kalastusta vesillään;

21.   muistuttaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi suunnattava vähintään 20 prosenttia myöntämästään kehitysavusta terveyteen ja koulutukseen; panee huolestuneena merkille, että niin EU kuin jäsenvaltiotkin ovat kaukana kyseisestä tavoitteesta; korostaa, että vuosituhannen kehitystavoitteet jäävät saavuttamatta, ellei inhimillistä kehitystä ja terveydenhoitoa tueta merkittävillä investoinneilla,

22.   korostaa, että on tärkeää vauhdittaa ja lisätä tukea rokotusohjelmiin ja aidsin, tuberkuloosin ja malarian sekä laiminlyötyjen tautien torjuntaa koskeviin ohjelmiin;

23.   toivoo, että Euroopan unioni vastaa tiettyjen tavoitteiden, kuten lasten rokottamisen ja malarian vastaisen taistelun, rahoituksesta yhdessä asianmukaisten järjestöjen kanssa;

24.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat oikeudet asetetaan vuosituhannen kehitystavoitteita käsittelevän syyskuisen kokouksen asialistan kärkipäähän ja kyseisten oikeuksien ratkaiseva merkitys hi-viruksen/aidsin torjunnassa tunnustetaan;

Kauppa ja yhtenäisyys

25.   kehottaa teollisuusmaita ja erityisesti Euroopan unionia olemaan säästelemättä ponnisteluissaan, jotta Dohan kehitysohjelman lopputulos edistäisi kehitystä, ja parantamaan sekä kehitysmaiden teollisuustuotteiden ja maataloustuotteiden että palvelujen markkinoille pääsyä, laatimaan aikataulun kauppaa vääristävien maatalouden vientitukien poistamiseksi sekä antamaan kehitysmaille erityis- ja erilliskohtelua;

26.   korostaa reilun kaupan merkitystä köyhyyden poistamisessa; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ja Euroopan parlamentti lupasivat kesäkuussa 2005 lisätä teknistä ja taloudellista apua reilun kaupan tuottajille ja sitoutuivat parantamaan kaikkien EU:n toimintalinjojen, erityisesti kehitys-, kauppa- ja maatalouspolitiikan, yhtenäisyyttä;

27.   kehottaa tarjoamaan kauppaa koskevaa asianmukaista teknistä apua, mukaan lukien toimintaedellytysten kehittäminen, jotta kehitysmaat voisivat hyödyntää kauppaan liittyvät kehitysmahdollisuudet, tukea pk-yritysten kehittämistä ja noudattaa kansainvälisiä sosiaali-, työ-, ympäristö- ja terveysvaatimuksia;

28.   korostaa toiminnan johdonmukaisuuden keskeistä merkitystä avun tehokkuuden ja laadun lisäämisessä; kehottaa Euroopan unionia johtamaan maailmanlaajuisia ponnisteluja ja lisäämään oman sekä jäsenvaltioiden toiminnan johdonmukaisuutta muun muassa kauppa-, ympäristö-, maatalous- ja siirtolaisuuspolitiikan ja kehityssitoumusten välillä;

29.   kehottaa EU:n jäsenvaltioita julkistamaan vientiluottolaitostensa toiminnan avoimuuden ja demokraattisen valvonnan varmistamiseksi;

Velkahuojennukset

30.   pitää myönteisenä G8-maiden sitoumuksia erittäin velkaantuneiden köyhien maiden velkojen anteeksiantamisesta, joka koskee niiden maksamattomia velkoja Kansainväliselle valuuttarahastolle, Maailmanpankille ja Afrikan kehitysrahastolle; korostaa kuitenkin, että tämän velkojen anteeksiantamisen ulkopuolelle jää monia velkojen riivaamia köyhiä maita, että velkojen anteeksiantaminen ei ole mikään yleislääke köyhyyttä vastaan, sillä monilla köyhillä mailla on alhainen velkataso, ja että velkojen anteeksiantamiseen sisältyy se moraalinen riski, että sillä ei välttämättä auteta juuri kaikkein köyhimpiä tai eniten tarvitsevia maita;

31.   kehottaa Euroopan unionin jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki velkahelpotukset myönnetään luvattujen avustusten lisäksi; kehottaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa vaatimaan tätä G8-maiden huippukokouksessa erityisesti Yhdysvalloilta, joka aikoo toteuttaa velkahelpotukset jo luvatun avun kustannuksella;

32.   korostaa, että velkahelpotuksia myönnettäessä vähiten kehittyneet maat olisi asetettava etusijalle ja että velkahelpotusten ehdoksi olisi asetettava, että hallitusten niistä saamat varat on kanavoitava yhteisöjen köyhimpien auttamiseen;

o
o   o

33.   kehottaa puhemiestä toimittamaan tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, G8-valtioiden tai hallitusten päämiehille, YK:n pääsihteerille, AKT-valtioiden ja vähiten kehittyneimpien maiden hallituksille, Afrikan unionille, Kansainväliselle valuuttarahastolle, Maailmanpankille, OECD:n kehitysapukomitealle sekä Pariisin klubin maiden hallituksille.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö