Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma Luxemburgin suurherttuakunnan aloitteesta neuvoston päätöksen tekemiseksi Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttamisesta (5429/2005 – C6-0037/2005 – 2005/0803(CNS))

P6_TA(2005)0290 A6-0139/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Luxemburgin suurherttuakunnan aloitteen (5429/2005)(1),

–   ottaa huomioon Europolin henkilöstösäännöistä 3. joulukuuta 1998 annetun neuvoston säädöksen 44 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0037/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Europolin demokraattinen valvonta (KOM(2002)0095),

−   ottaa huomioon 30. toukokuuta 2002 neuvostolle antamansa suosituksen Europolin tulevasta kehittämisestä sekä sen sisällyttämisestä Euroopan unionin toimielinjärjestelmään ilman eri toimenpidettä(2),

–   ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2003 neuvostolle antamansa suosituksen Europolin tulevasta kehittämisestä(3),

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0139/2005),

A.   katsoo, että parlamenttia ei ole kuultu eikä sille ole ilmoitettu mistään Europolia koskevista operatiivisista ja organisatorisista toimenpiteistä eikä Europolin nykyisestä toiminnasta ja tulevista ohjelmista, joilla vastataan EU:n ja jäsenvaltioiden tarpeisiin; katsoo, että tietojen puutteen vuoksi parlamentti ei voi arvioida ehdotetun päätöksen merkityksellisyyttä ja asianmukaisuutta;

1.   hylkää Luxemburgin suurherttuakunnan aloitteen;

2.   kehottaa Luxemburgin suurherttuakuntaa peruuttamaan aloitteensa;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä Luxemburgin suurherttuakunnan hallitukselle.

(1) EUVL C 51, 1.3.2005, s. 15. (2) EUVL C 187 E, 7.8.2003, s. 144. (3) EUVL C 64 E, 12.3.2004, s. 588.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+) (KOM(2004)0621 – C6-0127/2004 – 2004/0218(COD))

P6_TA(2005)0291 A6-0131/2005

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0621)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0127/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0131/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 7. heinäkuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2005 antamiseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Ympäristö on yksi vuoden 2001 Göteborgin Eurooppa-neuvostossa hyväksytyn EU:n kestävän kehityksen strategian ulottuvuuksista ja kuuluu yhteisön avustustoiminnan painopistealueisiin. Ympäristötoimia rahoitetaan pääasiassa ohjelmista, jotka koskevat koheesiota, maataloutta ja maaseudun kehittämistä, tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä, liittymisen valmistelua sekä kehitystä ja ulkoista apua.

(2)  Nämä yhteisön ohjelmat eivät kuitenkaan kata läheskään kaikkia ympäristöalan rahoitustarpeita. Tukea tarvitaan myös yhteisön ympäristöpolitiikkaa ja -lainsäädäntöä sekä erityisesti kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman, joka on luotu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1600/2002/EY(5), painopisteitä varten kestävän kehityksen edistämiseksi.

(3)  Näihin painopisteisiin kuuluvat biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä ja yhteisön edun mukaisten luontovyöhykkeiden säilyttämistarve. Natura 2000 -alueiden määrittelyä ja nimeämistä on seurattava ja tuettava jatkuvasti varsinkin kyseisten alueiden hallinnoimiseksi, koska ne auttavat selvästi saavuttamaan edellä mainitut tavoitteet. Natura 2000 -verkostoa säännellään luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetulla neuvoston direktiivillä 79/409/ETY(6) (lintudirektiivi) sekä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/43/ETY(7) (luontotyyppidirektiivi), jonka 8 artikla mahdollistaa jäsenvaltioiden ja yhteisön yhteisrahoituksen.

(4)  Jäsenvaltiot sopivat toukokuussa 2004 Malahidessa, että Natura 2000 -verkostolle on varmistettava asianmukainen yhteisön yhteisrahoitus. Komission arvioiden mukaan Natura 2000 -verkoston hallinnointi maksaa vuodessa 6,1 miljardia euroa, lukuun ottamatta suojeltuja merialueita. Kokonaiskustannukset ovat todennäköisesti suuremmat, ja siksi arvio olisi katsottava tarvittavaksi vähimmäissummaksi.

(5)  Haasteisiin, jotka tuloksekkaan ympäristöpolitiikan laatiminen ja toteutus asettavat kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman yhteydessä, voidaan vastata ainoastaan tukemalla innovatiivisten toimintatapojen demonstrointia, lujittamalla tietämysperustaa, rakentamalla toteutuskapasiteettia, edistämällä hyvää hallintoa, edesauttamalla verkostoitumista, toisilta oppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä tehostamalla tiedon levittämistä, tietoisuuden lisäämistä ja viestintää.

(6)  Luontotyyppidirektiivin 8 artiklaa käsitelleen asiantuntijatyöryhmän Natura 2000:n rahoituksesta vuonna 2001 antamassa loppuraportissa suositeltiin, että lyhyellä aikavälillä olisi lisättävä huomattavasti luonnon Life-tukea ja yksinkertaistettava kyseisen välineen käyttöä ja tehtävä siitä paremmin sopiva erilaisten Natura 2000 -alueiden investointitarpeiden tukemiseen.

(7)  Kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman 6 artiklassa säädetään, että ensisijaisesti on luotava Natura 2000 -verkosto ja otettava käyttöön tarvittavat tekniset ja rahoitusvälineet sekä toimenpiteet, joita vaaditaan sen täysimääräistä täytäntöönpanoa varten ja sellaisten lajien ja yhteisön kannalta merkittävien alueiden suojelua varten Natura 2000:n alueiden ulkopuolella, joita suojellaan luontotyyppi- ja lintudirektiivin nojalla.

(8)  Päätelmissään 11 päivänä heinäkuuta 2002 neuvosto tunnustaa, että on tarpeen panna luontotyyppidirektiivin säännökset täytäntöön mahdollisimman pian verkoston hallinnoinnin osalta ja selvittää rahoitus, mukaan lukien sopivat puitteet yhteisön osallistumiselle rahoitukseen, ja kehottaa komissiota esittämään tiedonannossaan Natura 2000 -verkoston rahoituksesta vaihtoehtoja riittäväksi ja toimivaksi yhteisön rahoituskehykseksi osana yhteisön tulevia rahoitusnäkymiä, sekä tunnustaa luonnon Life-tuen suuren merkityksen Natura 2000-verkoston perustamiselle ja Euroopan unionin biologisen monimuotoisuuden säilyttämiselle yleisesti.

(9)  Tämän asetuksen nojalla annettava tuki olisi sen vuoksi suunnattava ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin kaikkien yhteisön politiikkojen yhteydessä sekä sitä koskevaan tiedottamiseen ja tiedon levittämiseen koko EU:ssa.

(10)  Tuki olisi annettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) (jäljempänä 'varainhoitoasetus') mukaisten avustussopimusten ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten perusteella.

(11)  Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 11/2003, jossa tarkastellaan ympäristöalan rahoitusvälineen (Life) suunnittelua, hallinnointia ja täytäntöönpanoa, ja neuvoston 2 päivänä maaliskuuta 2004 antamissa päätelmissä, joissa neuvosto pani tyytyväisenä merkille tämän kertomuksen, vahvistetaan näkökanta, jonka mukaan Life-ohjelma on ollut komission ympäristöpolitiikan tärkeä väline, ja muistutetaan, että Life-ohjelma on edelleen ainoa tämän politiikan tukemiseen tarkoitettu väline.

(12)  Nykyisistä ja aiemmista välineistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että suunnitelmat ja ohjelmat on tarpeen laatia monivuotisiksi ja että toimia on keskitettävä asettamalla etusijalle ne toiminnan alueet, joille koituu todellista hyötyä yhteisön rahoitustuesta, ja kohdentamalla toimet niille.

(13)  On tarpeen vähentää ohjelmien määrää ja yksinkertaistaa ohjelmasuunnittelua ja hallinnointia ottamalla käyttöön yksi pelkistetty ohjelma.

(14)  On kuitenkin huolehdittava siitä, että siirtyminen uuden välineen käyttöön tapahtuu sujuvasti, ja jatkettava nykyisistä ohjelmista rahoitettavien toimien seurantaa, tarkastuksia ja laadun arviointia ohjelmien voimassaolon päättymisen jälkeen.

(15)  On varmistettava, että tästä ohjelmasta myönnettävä tuki täydentää muita yhteisön varoja ja välineitä.

(16)  Yhteisön jäseniksi ehdolla olevat maat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat olisi Luxemburgin (joulukuu 1997) ja Thessalonikin (kesäkuu 2003) Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti katsottava kelpoisiksi osallistumaan yhteisön ohjelmiin kyseisten maiden kanssa tehdyissä asiaa koskevissa kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistetuin ehdoin.

(17)  Tällä asetuksella vahvistetaan seitsemäksi vuodeksi rahoituskehys, jota budjettivallan käyttäjä pitää (ehdotetun) talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta (xxx) tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [KOM(2004)0498] 36 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(18)  Yhteisön tasolla hyväksytyn kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, joten yhteisön apu on perusteltua edellyttäen, että siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tavoitteet

Perustetaan ympäristöalan rahoitusväline, jäljempänä 'Life+'.

Life+:n yleisenä tavoitteena on edesauttaa luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja erityisesti Natura 2000 -verkoston hallinnointia sekä yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä ja täytäntöönpanoa ja edistää tätä kautta kestävää kehitystä.

2 artikla

Soveltamisala, yksityiskohtaiset tavoitteet ja yleiset kriteerit

1.  Life+, jolla tuetaan 1 artiklassa määritettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamista, koostuu kolmesta osa-alueesta:

2.  Ohjeellinen luettelo rahoituskelpoisista aihepiireistä ja toimista esitetään liitteessä I.

3.  Life+-tuella rahoitettavien hankkeiden on täytettävä seuraavat yleiset kriteerit:

Etusija on annettava hankkeille, jotka perustuvat monikansalliseen toimintatapaan, mikäli voidaan olettaa, että sillä saavutetaan tavoitteet tehokkaammin toteuttamiskelpoisuus ja kustannukset huomioon ottaen.

4.  Täytäntöönpanon ja hallinnon osa-alueisiin liittyvien, Life-tuella rahoitettavien hankkeiden rahoituskriteerit on määritelty liitteessä I. Toiminnan ylläpitoa ja toimenpiteitä koskeviin avustuksiin liittyvät rahoituskriteerit on määritelty liitteessä III.

3 artikla

Toimintatyypit

1.  Yhteisön rahoitus voidaan toteuttaa seuraavissa oikeudellisissa muodoissa:

2.  Yhteisön avustuksia annettaessa voidaan käyttää erityisiä toimintamuotoja ja sopimuksia, kuten kumppanuutta koskevia puitesopimuksia ja osallistumista rahoitusmekanismeihin ja rahastoihin. Avustukset voivat olla muodoltaan yhteisrahoitusta, joka annetaan toiminta-avustuksina tai yksittäistoimiin myönnettävinä avustuksina. Yksittäistoimiin myönnettävien avustusten osalta yhteisrahoituksen enimmäisosuus määritetään vuotuisissa työohjelmissa. Toiminta-avustukseen, joka annetaan Euroopan yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin tähtääville yhteisöille, ei voida soveltaa tuen asteittaista alenemista koskevia varainhoitoasetuksen säännöksiä.

3.  Yhteisön tuki Natura 2000 -alueille toteutetaan yhteisrahoituksena. Kyseisten alueiden hallinnointiin liittyvien kustannusten yhteisrahoitusosuus on 50 prosenttia ja enimmillään 75 prosenttia. Yli 50-prosenttiseen rahoitusosuuteen oikeutettuja alueita koskevat erityisehdot on määritelty monivuotisissa ohjelmissa.

4.  Lisäksi rahoitusta varataan liitännäistoimiin, joita rahoitetaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla; yhteisön rahoitusta myönnetään tässä tapauksessa palvelujen ja hyödykkeiden ostamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tällä rahoituksella katetaan muun muassa kustannuksia, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

5.  Komissio edistää alueellisia hankkeita, joihin osallistuu useita kuntia, ja alueiden välisiä tai rajat ylittäviä hankkeita.

4 artikla

Ohjelmasuunnittelu

1.  Rahoitusta annetaan komission Euroopan parlamenttia kuullen laatimien monivuotisten strategisten ohjelmien tueksi. Näissä ohjelmissa määritellään yhteisön rahoitusta varten päätavoitteet, joita toteutettaessa painotetaan erityisesti lisäarvon saavuttamisen merkitystä, toiminnan painopistealueet, toimityypit sekä tavoiteltavat tulokset suhteessa 1 artiklassa määritettyihin tavoitteisiin, ja niihin sisällytetään rahoitusarviot.

2.  Jäsenvaltioiden on voitava joustavasti räätälöidä ja mukauttaa Euroopan unionin strategista suunnittelua omiin tarpeisiinsa ja painopisteisiinsä.

3.  Monivuotisten strategisten ohjelmien perusteella laaditaan vuotuiset työohjelmat, joissa määritetään kunkin vuoden osalta tavoitteet, toiminta-alueet, aikataulu, tavoiteltavat tulokset, toteutusta koskevat säännöt, rahoitusmäärät sekä yhteisrahoituksen enimmäisosuus.

4.  Monivuotiset ohjelmat hyväksytään perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5.  Vuotuiset ohjelmat hyväksytään 12 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

6.  Monivuotisia ja vuotuisia ohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa niiden sovelluskauden aikana asiaankuuluvia menettelyjä noudattaen.

5 artikla

Rahoitusmenettelyt ja täytäntöönpanotoimenpiteet

1.  Komissio toteuttaa yhteisön rahoitustuen varanhoitoasetuksen mukaisesti.

2.  Komissio voi antaa osan talousarvion toteutuksesta tehtäväksi hallintoviranomaiselle, joka muodostuu kansallisista julkisoikeudellisista yhteisöistä tai julkisen palvelun tehtäviä suorittavista yksityisoikeudellisista yhteisöistä, varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan säännösten nojalla ja liitteessä II esitettyjä valintaperusteita noudattaen. Komissio vastaa kuitenkin toteutuksen seurannasta, validoinnista ja arvioinnista ja raportoi niistä Euroopan parlamentille annettavassa tiedonannossa.

3.  Komissio varmistaa uusien työpaikkojen luomisen Life+:n täytäntöönpanon avulla, erityisesti kun otetaan huomioon Lissabonin tavoitteet.

6 artikla

Tuensaajat

7 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

8 artikla

Rahoitusvälineiden keskinäinen täydentävyys

Tämän asetuksen nojalla rahoitetut toimet eivät saa kuulua minkään muun yhteisön rahoitusvälineen pääasialliseen soveltamisalaan tai kelpoisuusperusteisiin eivätkä saada tällaisesta rahoitusvälineestä rahoitustukea samaan tarkoitukseen. Tämän asetuksen mukaisten tuensaajien on annettava 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle hallintoviranomaiselle ja komissiolle tiedot EY:n talousarviosta saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista. Toteutuksessa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa.

Komissio varmistaa, että luodaan asianmukaiset mekanismit, joilla varmistetaan toimintaohjelmien ja Life+-varojen, rakennerahastojen, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (FEADER) ja Euroopan kalatalousrahaston koordinointi suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen saakka.

9 artikla

Kesto ja budjettivarat

1.  Tämän asetuksen täytäntöönpano alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

Rahoituspuitteiksi tämän välineen toteuttamista varten vahvistetaan 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyvälle ajanjaksolle (seitsemän vuotta) 2,19 miljardia euroa, johon on lisätty vähintään 35 prosenttia jäsenvaltioiden ja komission arvioimista Natura 2000 -verkoston tarpeista, eli yhteensä 9,54 miljardia euroa, kun pidetään mielessä, että koko Natura 2000 -ohjelman tarpeet, jotka ohjelmointikaudella on arvioitu 21 miljardiksi euroksi, katetaan muista rahastoista.

2.  Tässä asetuksessa säädettyihin toimiin osoitetut määrärahat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat rahoitusnäkymien mukaisesti.

3.  Rahoitustuen ohjeellinen jakautuminen Life+:n kolmen osa-alueen kesken esitetään liitteissä I ja III.

10 artikla

Seuranta

1.  Tuensaajan on toimitettava 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle hallintoviranomaiselle kaikista Life+-ohjelmasta rahoitettavista toimista työn edistymistä koskevat tekniset kertomukset ja rahoituskertomukset. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä. Komissio antaa ohjeet kertomusten muodosta ja sisällöstä 12 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2.  Komission virkamiehet ja muu henkilöstö voivat tehdä paikan päällä, myös pistotarkastuksina, Life+-välineestä rahoitettavien toimien tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastusviranomaisten kanssa suorittamia yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai perustamissopimuksen 279 artiklan c alakohdan mukaista valvontaa.

3.  Tämän asetuksen nojalla tehtäviin sopimuksiin sekä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa tehtäviin sopimuksiin on erityisesti sisällytettävä määräykset komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa tehdä paikan päällä.

4.  Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki toimeen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen toimea koskevan maksun suorittamisesta.

5.  Komissio mukauttaa edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja tarkastusten perusteella tarvittaessa alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää tai ehtoja sekä maksuaikataulua.

6.  Komissio toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet suoritetaan asianmukaisesti ja tämän asetuksen sekä varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

11 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.  Komissio varmistaa tämän asetuksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperinnällä ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95(9) ja komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(10) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999(11) mukaisesti.

2.  Life+-välineestä rahoitettavien yhteisön toimien yhteydessä pidetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna väärinkäytöksenä jokaista yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka sopimusvelvoitteen rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko yhteisön yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3.  Komissio voi lykätä toimea varten myönnetyn rahoitustuen suorittamista, vähentää tuen määrää tai periä sen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, mukaan luettuna tämän asetuksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4.  Jos määräaikoja ei noudateta tai jos jonkin toimen toteutuksen edistyminen ei anna perusteita kuin osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio pyytää tuensaajaa esittämään komissiolle selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa rahoitustuen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5.  Kaikki perusteettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

12 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa Life+-komitea, joka muodostuu ympäristöasioissa toimivaltaisista jäsenvaltioiden ja alueiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuen yhteydessä komitea perustetaan direktiivin 92/43/ETY 20 artiklan mukaisesti.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 2 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

3.  Päätöksen 1999/468/EY 7 ja 8 artiklan nojalla luotujen yleissääntöjen lisäksi komissio antaa Euroopan parlamentille niihin toimiin liittyvät ehdotukset, jotka komitean on määrä toteuttaa ja varsinkin sellaisiin toimiin liittyvät ehdotukset, joilla suunnitellaan vuosittaisen Life+-välineen talousarvion jakamista ja kohdentamista (koskien joko varsinaista Life+-asetusta tai vuotuisia työohjelmia).

4.  Puheenjohtaja kutsuu valiokunnan kokouksiin tarkkailijoiksi asiantuntijoita kansalaisyhteiskuntaa edustavista ryhmistä keskustelemaan Life+-välineen talousarvion jakamisesta ja kohdentamisesta (koskien joko varsinaista Life+-asetusta tai vuotuisia työohjelmia). Tässä yhteydessä sovelletaan komissioon sovellettavia asiakirjojen julkisen saatavuuden periaatteita ja edellytyksiä.

13 artikla

Arviointi

Monivuotisia ohjelmia seurataan säännöllisesti, jotta voidaan tarkkailla kummankin osa-alueen toimien toteutusta ja arvioida niiden vaikutuksia.

Life+-ohjelmasta tehdään väli- ja loppuarviointi, jotta voidaan arvioida sen vaikutusta yhteisön ympäristöpolitiikan kehitykseen sekä määrärahojen käyttöä.

Loppuarviointi tehdään vähintään vuosi ennen ohjelman päättymistä. Sekä väli- että loppuarviointi toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

14 artikla

Yksinkertaistaminen ja koostaminen

1.  Sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja koostamiseksi tällä asetuksella kumotaan ja korvataan seuraavat säädökset: asetus (EY) N:o 1404/96(12), asetus (EY) N:o 1655/2000(13) ja sen voimassaoloa jatkava säädös, päätös N:o 1411/2001/EY(14), päätös N:o 466/2002/EY(15) ja asetus (EY) N:o 2152/2003(16).

2.  Toimia, jotka on käynnistetty ennen 31 päivää joulukuuta 2006 edellä mainittujen säädösten nojalla, hallinnoidaan siihen asti, kunnes ne on saatettu päätökseen kyseisten säädösten mukaisesti. Komiteat, joista säädetään edellä mainituissa säädöksissä, korvataan tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitetulla komitealla. Kyseisten säädösten mukaiset pakolliset seuranta- ja arviointitoimet rahoitetaan säädösten voimassaolon päättymisen jälkeen tätä asetusta varten varatuista määrärahoista.

15 artikla

Asetuksen täytäntöönpanoa koskevat säännöt

Komissio vahvistaa täytäntöönpanoa koskevat säännökset 12 artiklassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Ohjeellinen luettelo rahoituskelpoisista aihealueista ja toimista

1.  Aihealueet

Asetuksen 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti rahoituksella edistetään luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä, varsinkin Euroopan unionin Natura 2000 -alueiden hallinnointia, sekä pääasiassa ympäristönsuojelualalla Euroopan unionin tasolla toimivia kansalaisjärjestöjä ja toimia aihealueilla, jotka tukevat kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteutusta. Tällaisia aihealueita ovat:

–   ilmastonmuutos: eurooppalainen ilmastonmuutosohjelma (ECCP) (ja sen mahdollinen seuraaja);

–   luonto ja biologinen monimuotoisuus: Natura 2000 -verkosto; tähän sisältyvät muun muassa: suojelualueiden hoitoa ja suunnittelua koskevat innovatiiviset toimintatavat ja sellaisten markkinatoimenpiteiden ja käyttömuotojen kehittäminen verkostoa varten, jotka ovat yhteensopivia suojelun kanssa; suojelun tason seuranta; lajiensuojeluun liittyvien toimintaohjelmien kehittämisen ja täytäntöönpanon rahoitus; biologisen monimuotoisuuden vähenemiskehityksen kääntäminen vuoteen 2010 mennessä; metsien ja ympäristövuorovaikutusten seuranta yhteisössä, metsäpalojen ehkäisytoimet, uhanalaisten luontotyyppien ja lajien kiireelliset säilyttämistoimet sekä toimet, joilla säilytetään lajeja ja hallinnoidaan kosteikkojen (soiden ja rämeiden), rannikkojen, meren ja makean veden luontotyyppejä;

–   ympäristö ja terveys: tähän sisältyvät ympäristöterveystoimintasuunnitelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelma (CAFE) sekä meriympäristöä, maaperää, kaupunkiympäristöä ja torjunta-aineita koskevat teemakohtaiset strategiat;

–   luonnonvarojen kestävä käyttö: luonnonvaroja, jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevat teemakohtaiset strategiat, kestävää tuotantoa ja kulutusta koskevat strategiat;

–   politiikan kehittämisen, täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnan strategiset lähestymistavat: tähän sisältyvät ympäristövaikutusten arviointi ja strateginen ympäristöarviointi;

–   luonnonperintö: maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta 16 päivänä marraskuuta 1972 tehdyn Unescon yleissopimuksen I osaston 2 artiklassa tarkoitetut toimet;

–   yhteisön ympäristöpolitiikan toimenpiteiden jälkiarviointi.

2.  Toimet

3.  Täytäntöönpanon ja hallinnon Life+-tukeen oikeutettujen hankkeiden yhteisrahoitusta koskevat erityiskriteerit

Rahoitustuki myönnetään hankkeiden yhteisrahoituksena.

Yhteisön rahoitustuki on enintään 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Liitännäistoimenpiteille yhteisön rahoitustuki on enintään 100 prosenttia tällaisista kustannuksista.

Ehdotusten tarkastelussa olisi tarvittaessa otettava myös huomioon niiden työllisyysvaikutukset sekä se, voidaanko niillä edistää ympäristönsuojelullisesti suotuisien teknologioiden ja/tai tuotteiden levittämistä ja mahdollisimman laajaa käyttöä.

LIITE II

Talousarvion toteuttamiseen liittyvien tehtävien siirtämistä koskevat periaatteet

Komissio huolehtii Life+ohjelman mukaisten yhteisön toimien toteutuksesta.

Talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä voidaan kuitenkin siirtää kansallisten julkisoikeudellisten yhteisöjen tai julkisen palvelun tehtäviä suorittavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen tehtäväksi 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Nämä toimivaltaiset viranomaiset tai elimet (jäljempänä 'kansalliset toimistot') nimeää joko komissio yhteisymmärryksessä kunkin jäsenvaltion kanssa tai jäsenvaltio itse varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 56 artiklan sekä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002(17) 38 ja 39 artiklan mukaisesti.

Komissio selvittää, noudattaako kansallinen toimisto taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden periaatteita. Ennen tehtävien siirtämistä komissio varmistaa etukäteisarvioinnin avulla, että varojen siirtäminen kansallisille toimistoille on moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaista ja lisää yhteisön toimen näkyvyyttä. Lisäksi komissio pyytää lausunnon toimivaltaiselta komitealta, josta säädetään 12 artiklassa.

Komissio tekee kunkin kansallisen toimiston kanssa sopimuksen varainhoitoasetuksen täytäntöönpanosääntöjen 41 artiklan mukaisesti, ja sopimuksen määräyksissä määritetään yksityiskohtaisesti muun muassa tehtävät, raportointia koskevat säännöt, vastuiden jako sekä valvontajärjestelyt. Kansallisten toimistojen on noudatettava avoimuuden ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteita, vältettävä päällekkäisyyttä muista yhteisön rahoituslähteistä saatavan rahoituksen kanssa sekä seurattava hankkeita ja perittävä takaisin kaikki varat, jotka tuensaajien on määrä palauttaa.

Lisäksi komissio varmistaa, että kukin jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimet, joilla huolehditaan kansallisten toimistojen asianmukaisista tarkastuksista ja niitä koskevasta rahoitusvalvonnasta, ja antaa ennen kansallisen toimiston toiminnan aloittamista komissiolle tarvittavat takeet siitä, että toimistossa ovat käytössä moitteettoman varainhoidon sääntöjen mukaiset asianmukaiset ja toimivat menettelyt.

Kansallinen toimisto vastaa perimättä jääneistä varoista tapauksissa, joissa sääntöjenvastaisuuden, laiminlyönnin tai petoksen voidaan katsoa kuuluvan kansallisen toimiston vastuulle.

Komissio huolehtii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa siitä, että siirtyminen edellisten ympäristöalan ohjelmien yhteydessä toteutetuista toimista Life+-ohjelman puitteissa toteutettaviin toimiin tapahtuu sujuvasti.

LIITE III

Ympäristöalan kansalaisjärjestöjen tukeminen

Life+-välineellä yhteisrahoitetaan sellaisten Euroopan laajuisten kansalaisjärjestöjen toimintaa, jotka huolehtivat ensisijaisesti ympäristönsuojelusta ja ympäristön parantamisesta.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) EUVL C (3) EUVL C (4) Euroopan parlamentin kanta 7. heinäkuuta 2005. (5) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1. (6) EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36). (7) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1). (8) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (9) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1. (10) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2. (11) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1. (12) Neuvoston asetus (EY) N:o 1404/96, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1996, ympäristöalan rahoitusvälineen perustamisesta (Life) annetun asetuksen (ETY) N:o 1973/92 muuttamisesta (EYVL L 181, 20.7.1996, s. 1). (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1655/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE) (EYVL L 192, 28.7.2000, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1682/2004 (EUVL L 308, 5.10.2004, s. 1). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1411/2001/EY, tehty 27 päivänä kesäkuuta 2001, kaupunkien kestävää kehitystä edistävästä yhteisön yhteistyöjärjestelmästä (EYVL L 191, 13.7.2001, s. 1), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 466/2002/EY, tehty 1 päivänä maaliskuuta 2002, yhteisön toimintaohjelmasta sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi, jotka toimivat ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla (EYVL L 75, 16.3.2002, s. 1), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 786/2004/EY. (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2152/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus) (EYVL L 324, 11.12.2003, s. 1), asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 788/2004 (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 17). (17) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (13049/2004 – KOM(2004)0593 – C6-0240/2004 – 2004/0200(CNS))

P6_TA(2005)0292 A6-0201/2005

(Kuulemismenettely)

Ehdotusta muutettiin seuraavasti(1):

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 viite ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 1 kohdan a alakohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 1 kohdan a alakohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan kanssa, Tarkistus 2 Johdanto-osan 3 viite ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon,

(1) Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti (A6-0201/2005).

Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (13054/2004 – KOM(2004)0593 – C6-0241/2004 – 2004/0199(CNS))

P6_TA(2005)0293 A6-0201/2005

(Kuulemismenettely)

Ehdotusta muutettiin seuraavasti(1):

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 3 Johdanto-osan 1 viite ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan, 63 artiklan 3 kohdan, 66 artiklan ja 95 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan, 63 artiklan 3 kohdan, 66 artiklan ja 95 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan kanssa, Tarkistus 4 Johdanto-osan 3 viite ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon,

(1) Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti (A6-0201/2005).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi matkustajatietojen (API)/matkustajarekisteritietojen (PNR) käsittelemistä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Kanadan hallituksen välillä (KOM(2005)0200 – C6-0184/2005 – 2005/0095(CNS))

P6_TA(2005)0294 A6-0226/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2005)0200)(1),

–   ottaa huomioon luonnoksen komission päätökseksi Kanadan rajapalveluvirastolle toimitettavien lentomatkustajia koskevaan matkustajarekisteriin sisältyvien henkilötietojen suojan riittävästä tasosta sekä siihen liitetyt Kanadan rajapalveluviraston (CBSA:n) sitoumukset,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0184/2005),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, 83 artiklan 7 kohdan ja 35 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0226/2005),

A.   katsoo menettelytapaa koskevasta näkökulmasta, että:

1.   ei hyväksy sopimuksen tekemistä;

2.   pyytää puhemiestä kehottamaan neuvostoa olemaan tekemättä sopimusta ennen kuin EY:n tuomioistuin antaa EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 6 kohdan mukaisesti ratkaisun asiassa C-317/04;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kanadan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Valko-Venäjän poliittisesta tilanteesta ja tiedotusvälineiden riippumattomuudesta

P6_TA(2005)0295 RC-B6-0411/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Valko-Venäjän tilanteesta,

–   ottaa huomioon erityisesti 10. maaliskuuta 2005 hyväksymänsä päätöslauselman Valko-Venäjästä(1),

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen antamat päätöslauselmat Valko-Venäjän tilanteesta ja erityisesti sen 28. huhtikuuta 2004 antaman päätöslauselman lehdistön vainosta Valko-Venäjällä,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien 14. huhtikuuta 2005 antaman päätöslauselman Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta,

–   ottaa huomioon tiedotusvälineiden vapautta koskevista asioista vastaavan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) edustajan maaliskuussa 2005 antaman kertomuksen Valko-Venäjästä,

–   ottaa huomioon erityisesti demokratian edistämistä Valko-Venäjällä käsittelevän Euroopan unionin toimintasuunnitelman, jonka Euroopan parlamentin suhteista Valko-Venäjään vastaava valtuuskunta hyväksyi 23. helmikuuta 2005,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon, joka myönnettiin joulukuussa 2004 Valko-Venäjän journalistiyhdistykselle,

–   ottaa huomioon 12. toukokuuta 2004 annetun komission tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikasta (KOM(2004)0373),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin 2. heinäkuuta 2004 hyväksymät Valko-Venäjän viranomaisten vastaiset pakotteet, jotka määrättiin kolmen Valko-Venäjän oppositiojohtajan ja yhden toimittajan kadottua;

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Valko-Venäjän tilanne ei suinkaan ole parantunut vaan heikentynyt edelleen siinä määrin, että ihmisoikeuksia loukataan törkeästi, alahuoneelta on riistetty lainsäädäntövalta ja talouselämä on presidentin käskyvallan alla; ottaa huomioon, että kyseisiin loukkauksiin sisältyy muun muassa demokraattisen opposition edustajien vangitseminen ja muut heitä vastaan käytetyt vainoamisen muodot,

B.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni on toistuvasti tuominnut Lukashenkon hallituksen toteuttamat merkittävien oppositiojohtajien pidätykset, ja että lukuisat katoamistapaukset ovat edelleen ratkaisematta,

C.   ottaa huomioon, että useiden poliittisten puolueiden, 22 riippumattoman sanomalehden ja yli 50:n eri tasoilla toimivan ja erilaisia poliittisia suuntauksia edustavan demokratiaa kannattavan kansalaisjärjestön sekä useiden koulutuslaitosten toiminta on viime vuosina lopetettu "teknisistä" syistä, vaikka kaikissa tapauksissa näitä organisaatioita on selvästikin rangaistu presidentin ja hänen politiikkansa arvostelusta,

D.   ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeustoimikunta arvosteli Valko-Venäjää huhtikuussa 2005 siitä, että maasta raportoidaan jatkuvasti kansalaisjärjestöjen, kansallisia vähemmistöjä edustavien järjestöjen, riippumattomien tiedonvälittäjien, oppositiopuolueiden, sitoutumattomien ammattiyhdistysten ja uskonnollisten järjestöjen vainoamisesta ja niiden toiminnan lakkauttamisesta sekä demokraattiseen toimintaan, riippumattomien tiedotusvälineiden toiminta mukaan luettuna, osallistuvien henkilöiden vainoamisesta,

E.   ottaa huomioon, että valtion viranomaiset ovat lopettaneet kokonaan uusien sanomalehtien rekisteröinnin, ja monille nykyisille sanomalehdille on määrätty huomattavia sakkoja, minkä vuoksi ne eivät voi jatkaa julkaisutoimintaansa,

F.   ottaa huomioon, että Valko-Venäjällä tapahtuu jatkuvasti poliittisista syistä demokratialiikkeen aktivistien ja riippumattomien toimittajien pidätyksiä ja oikeudenkäyntejä sekä ulkomaalaisten karkotuksia; ottaa huomioon, että kaksi Pahonia-sanomalehden toimittajaa, Pavał Mažejka ja Mikoła Markievič, sekä Rabočy-sanomalehden päätoimittaja Viktar Ivaškievič tuomittiin 6–9 kuukauden vankeusrangaistuksiin,

G.   ottaa huomioon, että Valko-Venäjän oikeusministeriö julisti 12. toukokuuta 2005 maassa toimivan puolalaisten liiton johtajat laittomiksi, että painotalo kieltäytyi hallituksen käskystä painamasta puolalaista Głos znad Niemna -viikkolehteä ja että hallituksen alaisuudessa painettiin väärennettyjä painoksia,

H.   ottaa huomioon, että ORT:n kirjeenvaihtaja Dźmitry Zavadzki katosi vuonna 2000 ja Valko-Venäjän viranomaiset näyttävät jarruttavan tutkimuksia; ottaa huomioon, että Solidarność-sanomalehden toimittaja Vieranika Čarkasava murhattiin 20. lokakuuta 2004 ja että toimittajiin kohdistuvat väkivallanteot ovat entistä yleisempiä,

I.   ottaa huomioon, että maan hallitus on monopolisoinut julkaisutoiminnan ja toimintaansa jatkaville yksityisille julkaisijoille määrätään suuret sakot, jos ne julkaisevat riippumattomia sanomalehtiä; ottaa huomioon, että Valko-Venäjän viranomaiset usein takavarikoivat rajalla monet ulkomailla, Venäjä mukaan luettuna, julkaistut riippumattomat sanomalehdet,

J.   ottaa huomioon, että kaikki televisio- ja radiolähetykset, riippumatta siitä, ovatko ne kansallisia vai alueellisia, ovat hallituksen omistuksessa tai valtion valvonnassa,

K.   ottaa huomioon, että kaikkia kaapelitelevisio-operaattoreita vainotaan Valko-Venäjän hallituksen kieltämien ulkomaisten kanavien esittämisen vuoksi; ottaa huomioon, että tämän perusteella valkovenäläisiltä kaapelitelevisio-operaattoreilta kiellettiin kaikkien ukrainalaisten kanavien ja puolalaisen Polonia-kanavan lähetysten esittäminen,

L.   ottaa huomioon, että Internet-yhteyksiä hoitaa valtiojohtoinen yritys, joka on sulkenut useita käyttöliittymiä ja verkkosivuja,

M.   ottaa huomioon, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön edustajan maaliskuussa 2005 antama kertomus tiedotusvälineiden vapaudesta Valko-Venäjällä nosti esille vakavia huolenaiheita riippumattomien tiedotusvälineiden tilanteesta Valko-Venäjällä, erityisesti riippumattomien sanomalehtien rekisteröintimäärän laskun ja tiedotusvälineiden lisääntyvän painostuksen lainkäyttöelimissä tai niiden ulkopuolella taikka taloudellisin keinoin,

1.   tuomitsee jyrkästi Valko-Venäjän hallinnon erottelemattomat hyökkäykset tiedotusvälineitä, toimittajia, opposition jäseniä ja ihmisoikeusaktivisteja ja kaikkia muita kohtaan, jotka yrittävät ilmaista vapaasti kriittisiä mielipiteitä presidenttiä ja hallintoa vastaan ja ottaa huomioon, että nämä hyökkäykset ilmenevät mielivaltaisina pidätyksinä, pidätettyjen epäasianmukaisena kohteluna, katoamisina, vainona poliittisin perustein ja muina painostustoimina, jotka ovat vastoin demokratian ja oikeusvaltion perusperiaatteita;

2.   pyytää neuvostoa ja komissiota perustamaan monitahoisen Valko-Venäjän riippumattomia tiedotusvälineitä tukevan monivuotisen ohjelman, jolla tuetaan riippumattomia radio- ja televisiolähetyksiä ulkomailta sekä riippumattomia journalisteja ja sanomalehtiä;

3.   pitää myönteisenä hanketta, joka koskee radioverkon luomista riippumattomalle lähetystoiminnalle Puolasta, Liettuasta ja mahdollisesti Ukrainasta, ja kehottaa komissiota tukemaan sen toteuttamista;

4.   kehottaa neuvostoa ja komissiota tässä yhteydessä tarjoamaan mahdollisimman pian tarvittavan avun, jotta voidaan aloittaa riippumattomien radio-ohjelmien lähettäminen ulkomailta Valko-Venäjälle;

5.   korostaa, että radiolähetyksissä olisi voitava käyttää kaikkia taajuusalueita, myös Internetiä, ja lähetysten olisi oltava tarjolla jatkuvasti;

6.   kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan painostuksen kohteena olevia toimittajia ja heidän perheitään;

7.   kehottaa neuvostoa ja komissiota perustamaan riippumattomia toimittajia tukevan apuraha- ja harjoitteluohjelman sekä nuorten riippumattomien toimittajien koulutusohjelman;

8.   kehottaa komissiota kuulemaan Euroopan parlamenttia Valko-Venäjän vapaita ja riippumattomia tiedotusvälineitä ja kansalaisille annettavaa tiedotusta koskevan ohjelman täytäntöönpanosta;

9.   katsoo, että mikäli Valko-Venäjän viranomaiset eivät onnistu parantamaan joukkotiedotusvälineiden vapautta ja sananvapautta ja sallivat tilanteen heiketä entisestään, komission, neuvoston ja parlamentin on välittömästi ulotettava viisumikielto niihin Valko-Venäjän viranomaisiin, jotka ovat osallistuneet joukkotiedotusvälineiden vainoamiseen;

10.   tuomitsee hallituksen toimet Valko-Venäjän puolalaisten liittoa vastaan yrityksenä hillitä suurinta kansalaisjärjestöä ja yhtä niistä harvoista, joita hallitus ei määrää; muistuttaa, että vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen kuuluu myös yhdistymisvapauden ja tämän järjestön lakisääteisesti valittujen elinten tunnustaminen; tuomitsee hallituksen yritykset saada viikkolehti Głos znad Niemna hallintaansa;

11.   on erityisen kauhistunut pitkistä pakkotyötuomioista, joita langetettiin hiljattain Valko-Venäjän sosiaalidemokraattisen puolueen (Narodnaja Hramada) puheenjohtajalle Mikola Statkevichille, Young Front -järjestön johtajiin kuuluvalle Paval Seviarynecille sekä liikemiehelle ja 13. korkeimman neuvoston jäsenelle Andrei Klimaulle;

12.   kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia lopettamaan demokratiaa kannattavien nuorten erottamisen yliopistoista ja muista korkeakouluista ja julistaa täyden tukensa niille opiskelijoille, jotka erotettiin korkeakouluista demokraattisten arvojen tukemisen ja ihmisoikeuksien puolustamisen takia ja jotka aloittivat nälkälakon 25. toukokuuta 2005;

13.   pitää myönteisenä maanpaossa eläville valkovenäläisille opiskelijoille tarkoitetun eurooppalaisen humanistisen yliopiston avaamista Vilnassa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita avustamaan yliopistoa sen opetus- ja tutkimusohjelmissa;

14.   kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan eurooppalaisen humanistisen yliopiston antamat tutkintotodistukset osoituksena korkeatasoisesta pätevyydestä ja erinomaisista akateemisista taidoista ja kehottaa Euroopan yliopistoja ryhtymään aiempaa läheisempään yhteistyöhön eurooppalaisen humanistisen yliopiston kanssa;

15.   korostaa jälleen kerran, että Euroopan unionin ja Valko-Venäjän suhteiden kehitys riippuu jatkossakin maan demokratia- ja uudistuskehityksestä ja valkovenäläisten mahdollisuudesta käyttää puolueettomia, vapaita ja avoimia tiedotusvälineitä;

16.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan Valko-Venäjän kysymyksen esille Venäjän viranomaisten kanssa, jotta määritetään yhteiset toimet, joiden tavoitteena on konkreettisten demokraattisten muutosten toteuttaminen Valko-Venäjällä;

17.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille sekä Etyjin ja Euroopan neuvoston parlamentaarisille yleiskokouksille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0080.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Srebrenicasta

P6_TA(2005)0296 RC-B6-0395/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Bosnia ja Hertsegovinasta sekä Länsi-Balkanista ja erityisesti 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Länsi-Balkanin alueellisen yhdentymisen tilanteesta(1),

–   ottaa huomioon EU:n vuonna 1999 käynnistämän Länsi-Balkanin maiden vakauttamis- ja assosiointiprosessin, jolla pyritään edistämään demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, sovinnon ja rauhan kehittymistä alueella,

–   ottaa huomioon Thessalonikissa 21. kesäkuuta 2003 pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksen julkilausuman, joissa korostettiin Euroopan unionin tarjoamien näkymien merkitystä Länsi-Balkanin maissa, joista tulee EU:n kiinteä osa, kunhan ne täyttävät asetetut kriteerit,

–   ottaa huomioon Brysselissä 16. ja 17. kesäkuuta 2005 pidetyn viimeisimmän Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmät, joissa vahvistettiin neuvoston täysi sitoutuminen Thessalonikin toimintasuunnitelmaan,

–   ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 827 (25. toukokuuta 1993), 1244 (10. kesäkuuta 1999), 1551 (9. heinäkuuta 2004) ja 1575 (22. marraskuuta 2004),

–   ottaa huomioon entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY) pääsyyttäjä Carla del Ponten YK:n turvallisuusneuvostolle 13. kesäkuuta 2005 esittämän raportin,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että 11. heinäkuuta 1995 Srpskan tasavallan tuolloisen presidentin Radovan Karadzicin alaisuudessa toimineen kenraali Ratko Mladicin komentamat bosnialaiset serbijoukot valtasivat Itä-Bosniassa sijaitsevan Srebrenican kaupungin, jonka YK:n turvallisuusneuvosto oli 16. huhtikuuta 1993 antamalla päätöslauselmallaan julistanut suoja-alueeksi,

B.   ottaa huomioon, että Srebrenican valtaamisen jälkeisen monipäiväisen verilöylyn aikana kenraali Mladicin komentamat bosnialaiset serbijoukot ja puolisotilaalliset yksiköt, mukaan luettuna Serbiasta Bosnian alueelle saapuneet puolisotilaalliset serbipoliisiyksiköt, teloittivat yli 8000 muslimimiestä ja -poikaa, jotka olivat etsineet suojaa YK:n UNPROFOR-rauhanturvajoukkojen suojelemalta suoja-alueelta,

C.   ottaa huomioon, että tämä murhenäytelmä, jonka ICTY on julistanut kansanmurhaksi, tapahtui YK:n julistamalla suoja-alueella ja symboloi sen vuoksi kansainvälisen yhteisön kyvyttömyyttä puuttua konfliktiin ja suojella viattomia,

D.   ottaa huomioon, että bosnialaiset serbijoukot syyllistyivät moniin Geneven sopimuksen vastaisiin rikkomuksiin Srebrenican muslimisiviilejä kohtaan, mukaan luettuna tuhansien naisten, lasten ja vanhusten karkotukset ja lukuisien naisten raiskaukset,

E.   ottaa huomioon, että huolimatta tähän mennessä toteutetuista suunnattomista ponnisteluista joukkohautojen ja yksittäisten hautojen löytämiseksi ja avaamiseksi ja uhrien ruumiiden tunnistamiseksi, tähän asti tehdyt tutkimukset eivät anna täydellistä kuvaa tapahtumista Srebrenicassa ja sen ympäristössä,

F.   katsoo, että todellista rauhaa ei voida saavuttaa ilman oikeudenmukaisuutta, ja katsoo, että täydellinen ja rajoittamaton yhteistyö ICTY:n kanssa on edelleen perusvaatimus sille, että Länsi-Balkanin maiden EU-yhdentymisprosessi voi jatkua,

G.   ottaa huomioon, että Bosnian serbiarmeijan kenraali Radislav Krstic on ensimmäinen henkilö, jonka ICTY on todennut syylliseksi avunannosta ja yllytyksestä Srebrenican joukkomurhaan , mutta että kaksi tärkeintä syytettyä, Ratko Mladic ja Radovan Karadzic, ovat edelleen vapaalla jalalla 10 vuotta näiden traagisten tapahtumien jälkeen,

H.   ottaa huomioon, että EU:n päätöksentekomekanismien puutteellisuudet ja aidon yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puuttuminen vaikuttivat kielteisesti tapahtumien kulkuun,

I.   panee merkille, että vuodesta 2002 lähtien Länsi-Balkanin suhteiden budjettimäärärahoja on leikattu joka vuosi jatkuvasti ja merkittävästi; katsoo, että alueelle on annettava riittävästi tukea, koska alueella ollaan asteittain siirtymässä fyysisestä jälleenrakennuksesta instituutioiden kehittämiseen ja liittymistä edeltävään tukeen, ja koska myös alueen strateginen merkitys Euroopan unionille on otettava huomioon,

J.   ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovina on siirtänyt neuvottelupöytänsä Daytonista Brysseliin, ja että sillä, että maan tulevaisuus on EU:ssa, on laaja kannatus Bosnia ja Hertsegovinassa,

1.   tuomitsee erittäin jyrkästi Srebrenican verilöylyn; kunnioittaa julmuuksien uhrien muistoa; ilmaisee surunvalittelunsa ja solidaarisuutensa uhrien omaisille, joista monet joutuvat elämään ilman lopullista vahvistusta isiensä, poikiensa, aviomiestensä ja veljiensä kohtalosta; tunnustaa, että heidän jatkuvaa tuskaansa pahentaa se, että vastuussa olleita ei ole saatu oikeuden eteen;

2.   kehottaa neuvostoa ja komissiota kunnioittamaan asianmukaisella tavalla Srebrenica-Potocarin joukkomurhan 10-vuotismuistopäivää ja korostaa sen varmistamista, että tämä Euroopan kannalta sietämätön häpeä olisi kaikkien aikojen viimeinen etnisen ideologian nimissä toteutettu kansanmurha; vakuuttaa tekevänsä kaiken voitavansa estääkseen tällaisten hirmutöiden toistumisen Euroopassa;

3.   ilmaisee syvän huolensa siitä, että Radovan Karadzic ja Ratko Mladic ovat edelleen vapaalla jalalla alueella ja kehottaa Srpskan tasavaltaa ja Serbia ja Montenegroa ryhtymään kiireellisiin toimiin Karadzicin ja Mladicin löytämiseksi ja tuomiseksi oikeuteen; katsoo, että näiden rikollisten alueen joissakin osissa nauttima kannatus loukkaa uhrien muistoa ja että se on merkittävä sovinnon este;

4.   antaa täyden tukensa ICTY:n arvokkaalle ja vaikealle työlle ja toistaa, että täydellinen yhteistyö tuomioistuimen kanssa on EU:n kanssa harjoitettavan läheisemmän yhteistyön ennakkoehto; painottaa, että alueen kaikkien maiden olisi täytettävä velvollisuutensa toimia johdonmukaisesti täydellisessä yhteistyössä ICTY:n kanssa; katsoo, että sotarikoksiin syyllistyneiden vangitseminen, siirtäminen ja tuomitseminen on vähimmäistunnustus, joka voidaan antaa Srebrenicassa ja muualla tehtyjen sotarikosten tuhansien uhrien kunnioittamiseksi;

5.   korostaa pitävänsä tärkeänä Länsi-Balkanin rauhan ja vakauden turvaamista sekä Thessalonikin toimintasuunnitelman täysimääräisen toteuttamisen osuutta vakautus- ja assosiaatioprosessin tavoitteiden saavuttamisessa; korostaa, että varaukseton ja saumaton yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa on Euroopan unioniin yhdentymisen jatkumisen perusedellytys;

6.   muistuttaa, että YK:n mandaatti ja rauhanturvajoukot eivät pystyneet suojelemaan määrättyjä suoja-alueita; kehottaa YK:ta ja muita kansainvälisiä instituutioita ottamaan oppia tästä epäonnistumisesta ja todella valmistautumaan tuleviin rauhanturvatehtäviin;

7.   on syvästi järkyttynyt Haagin tuomioistuimen äskettäin julkistamasta videonauhoituksesta, jota esitettiin tv-kanavilla kaikkialla maailmassa ja jossa näytettiin kuuden siviiliasuisen vangin kylmäverinen teloitus ja joka toimii kiistattomana todisteena siitä, mitä todellisuudessa tapahtui; korostaa, että nauhalla näkyy selvästi, miten Serbian armeijan ja poliisivoimien alainen puolisotilaallinen serbialainen "skorpioniryhmä" surmasi raukkamaisesti siviilejä Srebrenican lähistöllä;

8.   pitää tervetulleena tapaa, jolla Serbian pääministeri Vojislav Kostunica reagoi videonauhoituksen julkistamiseen ja jonka tuloksena nauhoituksesta tunnistetut "skorpioniryhmän" entiset jäsenet pidätettiin; tukee Serbian presidentin Boris Tadicin sekä Serbia ja Montenegron presidentin Svetozar Marovicin päätöstä osallistua Potocarin muistomerkillä pidettävään seremoniaan Srebrenican joukkomurhan 10-vuotismuistopäivänä;

9.   pitää syvästi valitettavana sitä, että Serbian parlamentti ei hyväksynyt päätöslauselmaesitystä, jolla olisi tunnustettu ja muodollisesti tuomittu Srebrenican verilöyly sekä osoitettu halukkuutta käsitellä menneisyyttä ja myötävaikuttaa sovintoon ja alueen ongelmien rauhanomaiseen ratkaisuun;

10.   ilmaisee vakavan huolensa siitä, että merkittävä osa Serbian yleisestä mielipiteestä ei edelleenkään tunnusta muslimisiviileihin kohdistuneita sotarikoksia; rohkaisee Serbian hallitusta ryhtymään toimiin, jotta kansakunta asetetaan kohtaamaan menneisyytensä sekä hillitsemään sotarikoksista syytettyjen palvomista sankareina; tunnustaa, että Srebrenican videon äskettäinen esittäminen Serbian television iltauutisissa oli ensimmäinen askel, mutta korostaa, että väestön totuutena pitämän väärennetyn historian kumoamiseksi on tehtävä paljon enemmän;

11.   tukee Bosnia ja Hertsegovinasta vastaavan korkean edustajan lordi Paddy Ashdownin Bosnian serbiministereille osoittamaa kehotusta, joka koskee joukkojen määrän täsmentämistä sekä kaikkien videolla esiintyvien Bosnian ulkopuolelta tulleiden henkilöiden tunnistamista;

12.   kiittää kaikkien niiden henkilöiden työtä ja sitoutumista, jotka eivät näiden vuosien aikana ole koskaan lakanneet etsimästä totuutta, ja pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita antamaan heille tarvittavat resurssit, jotta he voivat jatkaa työtään, muun muassa auttamalla nopeuttamaan hyvin kallista uhrien tunnistamisprosessia;

13.   pitää valitettavana sitä, että pakolaisten sekä alueella siirtymään joutuneiden palaamisen ehdot ovat vielä täyttämättä;

14.   korostaa, että kaikille Balkanin maille tarjottujen yhdentymisnäkymien ja vakautus- ja kumppanuusprosessin pitäisi kannustaa sisäisiä ponnistuksia uudistuksiin ja demokratian lujittamiseen, ja auttaa kaikkia alueen maita kehittämään yhteistä käsitystä traagisesta menneisyydestään ja muodostamaan perustan paremmalle tulevaisuudelle; korostaa, että tämä tulevaisuus riippuu hyvin suuressa määrin alueen maista itsestään;

15.   toistaa EU:n sitoumuksen auttaa Balkanin ehdokasvaltioita ja mahdollisia ehdokasvaltioita niiden valmistautumisessa jäsenyyteen ja vaatii tätä varten seuraavien rahoitusnäkymien aikana asianmukaisia välineitä ja rahoitusta, jotka vastaavat unionin pyrkimyksiä ja alueen maiden oikeutettuja odotuksia;

16.   toteaa, että Daytonin sopimus on ollut tärkeä väline tuotaessa rauhaa alueelle, mutta on tietoinen siitä, että Daytonin sopimus ei enää ole asianmukainen kehys myöskään tulevan EU:hun yhdentymisen kannalta; kehottaa näin ollen neuvostoa ja kaikkia asianomaisia osapuolia tukemaan aloitteita, joilla pyritään sopimuksen mukauttamiseen yhteisymmärryksessä; korostaa, että liittovaltion kaikkien osien kansalaisten ja väestöryhmien on kannettava vastuunsa uuden perustuslaillisen ratkaisun saavuttamisesta ja toimintakykyisen valtion luomisesta kaikille;

17.   tuo esille vakavan huolensa taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta; korostaa, että tämän olennaisen kysymyksen ratkaiseminen on alueen vakaan kehityksen kannalta olennaisen tärkeää; kehottaa hallituksia ja Euroopan unionia tunnustamaan, että alueen asukkaiden kannalta taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on ehdottomasti tärkein tavoite, ja toimimaan sen mukaisesti; korostaa, että on tärkeää lisätä alueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä ja sovintoa Länsi-Balkanin maiden ja niiden naapurimaiden kansojen välillä;

18.   korostaa sovintopolitiikan merkitystä sekä uskonnollisten yhteisöjen, tiedotusvälineiden ja opetusjärjestelmien tärkeää tehtävää tässä vaikeassa prosessissa, jotta kaikkiin etnisiin ryhmiin kuuluvat henkilöt pääsisivät eroon menneisyyden jännitteistä ja voisivat aloittaa rauhanomaisen ja vilpittömän rinnakkaiselon vakauden ja taloudellisen kasvun edistämiseksi; pyytää tässä yhteydessä, että Bosnia ja Hertsegovinassa harkittaisiin totuus- ja sovintokomission perustamista;

19.   korostaa, että Srebrenican ja entisen Jugoslavian sotien opetusten on toimittava EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisen perustana;

20.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Bosnia ja Hertsegovinan hallitukselle ja parlamentille ja sen liittovaltion osille sekä Länsi-Balkanin maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0131.

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n, Kiinan ja Taiwanin suhteista ja Kaukoidän turvallisuustilanteesta

P6_TA(2005)0297 RC-B6-0295/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 hyväksymänsä päätöslauselman neuvoston vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista sekä niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan yhteisön talousarvioon - 2003(1),

–   ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2005 hyväksymänsä päätöslauselman vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2004 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta(2),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa ja Aasia: strateginen toimintakehys kumppanuuksien edistämistä varten" (KOM(2001)0469),

–   ottaa huomioon Taiwanista 13. huhtikuuta 2000 antamansa päätöslauselman(3),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Kiinan ja Taiwanin suhteet huononevat jatkuvasti, koska Kiina on äskettäin esittänyt uhkauksia Taiwanille ja on parhaillaan sijoittamassa satoja ohjuksia Taiwanin lähellä sijaitseviin eteläisiin maakuntiinsa,

B.   ottaa huomioon Japanin ja Kiinan suhteiden kiristymisen sen seurauksena, että Kiinassa esiintyi Japanin vastaisia mellakoita ja kehotuksia boikotoida japanilaisia tuotteita,

C.   toistaa, että Taiwan on viime vuosina ilmaissut halukkuutensa osallistua taloudellisesti ja teknisesti WHO:n ylläpitämään kansainväliseen avustus- ja terveydenhoitotoimintaan,

D.   ottaa huomioon Hanoissa 7. ja 9. lokakuuta 2004 pidetyn Aasian ja Euroopan viidennen huippukokouksen (ASEM 5) ja Kiotossa 6. ja 7. toukokuuta 2005 pidetyn ASEMin seitsemännen ulkoministerikokouksen, jotka lisäävät toiveita ASEM-prosessin lujittumisesta kaikilla tasoilla, sekä Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kumppanuuden, jolla pyritään edistämään Kaukoidän rauhaa ja vakautta,

E.   panee merkille, että Euroopan ja Kaukoidän välisten talous- ja kauppasuhteiden nopean kehittymisen myötä alueen rauha ja turvallisuus ovat yhä tärkeämpiä EU:lle,

1.   pitää valitettavana Kaukoidän maiden välisiä jännitteitä ja on valmis tukemaan kaikkia pyrkimyksiä rauhan ja vakauden luomiseksi Kaukoitään;

2.   korostaa, että perusperiaatteet, kuten monipuoluedemokratia, oikeusvaltio ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ovat kestävän rauhan ja vakauden edellytyksiä myös Kaukoidässä;

3.   kehottaa Kiinaa ja Taiwania rakentamaan molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta, pyrkimään yhteisymmärrykseen erimielisyydet unohtaen, muodostamaan tarvittavan poliittisen perustan Taiwanin ja Kiinan suhteiden rauhanomaiselle ja vakaalle kehitykselle ja käynnistämään uudelleen näitä suhteita koskevan vuoropuhelun; kehottaa Kiinaa ja Taiwania vahvistamaan taloudellista vaihtoa ja yhteistyötä, edistäen erityisesti kolmea Formosansalmen ylittävää suoraa yhteyttä (posti-, liikenne- ja kauppayhteys);

4.   huomauttaa, että Kiinan ja Taiwanin väliset järjestelyt voivat perustua ainoastaan kummankin osapuolen hyväksyntään; katsoo, että Formosansalmen suhteiden tulevaisuus riippuu kummankin osapuolen halukkuudesta osoittaa joustavuutta; pitää myönteisinä Taiwanin saavutuksia demokraattisen järjestelmän, moniarvoisen yhteiskunnan, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteiden alalla, ja katsoo, että Taiwanin 23 miljoonan kansalaisen tahtoa ja hyväksyntää on kunnioitettava ja se on otettava huomioon pyrittäessä kahden osapuolen väliseen, toivottavasti rauhanomaiseen ratkaisuun;

5.   katsoo, että valtiosta irtaantumisen kieltävä laki on kansainvälisen oikeuden vastainen eikä se voi johtaa onnistuneeseen "rauhanomaiseen kansalliseen jälleenyhdistymiseen", mikä ilmoitettiin sen tavoitteeksi, ja että kyseinen laki heikentää siten Kaukoidän herkkää turvallisuustilannetta;

6.   suosittelee painokkaasti neuvostolle ja komissiolle, että asevientikielto pidettäisiin ennallaan kunnes Kiina on edistynyt nykyistä paremmin ihmisoikeuskysymyksissä ja Formosansalmen suhteissa ja kunnes EU on tehnyt asekauppaa koskevista käytännesäännöistään oikeudellisesti sitovia;

7.   kehottaa Kiinaa toteuttamaan asteittain yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja etenkin ratifioimaan viipymättä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen;

8.   pitää myönteisenä, että sinotiibetiläisen vuoropuhelun neljännen neuvottelukierroksen ensimmäinen istunto käynnistettiin uudelleen Sveitsissä Bernissä 30. kesäkuuta–1. heinäkuuta 2005, ja vaatii vuoropuhelun jatkamista;

9.   pyytää, että Taiwan olisi aikaisempaa paremmin edustettuna kansainvälisissä järjestöissä, ja kehottaa uudelleen komissiota ja jäsenvaltioita kannattamaan Taiwanin jättämää hakemusta tarkkailija-aseman myöntämisestä Maailman terveysjärjestössä;

10.   on syvästi huolestunut, koska Pohjois-Korea ilmoitti 10. helmikuuta 2005 omistavansa ydinaseita ja lykkäsi määrittelemättömäksi ajaksi osallistumistaan ydinohjelmaansa koskeviin kuuden osapuolen neuvotteluihin;

11.   kehottaa Pohjois-Koreaa liittymään jälleen ydinsulkusopimukseen, perumaan päätöksensä vetäytyä kuuden osapuolen keskusteluista ja mahdollistamaan neuvottelujen alkaminen uudelleen, jotta Korean niemimaan kriisiin voidaan löytää rauhanomainen ratkaisu;

12.   kehottaa neuvostoa ja komissiota tarjoamaan rahoitustukea raskaan polttoöljyn toimituksille Pohjois-Korean primaarienergiantarpeiden täyttämiseksi vastineena Yongbyonin laitoksen todistetulle sulkemiselle; panee tyytyväisenä merkille EU:n osallistumisen Korean niemimaan energia-alan kehitysjärjestöön (KEDO); pahoittelee, että Charles Kartmanin nimitys KEDO:n johtajaksi estettiin; pyytää komissiota ja neuvostoa valmistelemaan EU:n täysipainoista osallistumista tuleviin kuuden osapuolen neuvotteluihin;

13.   kehottaa Japaniin, Kiinan ja Korean niemimaan hallituksia lopettamaan keskinäiset vihamielisyytensä ja helpottamaan virallisella ja epävirallisella tasolla käytävää kansojen vuoropuhelua, jotta historiasta päästäisiin yhteisymmärrykseen ja kyseisten maiden hallitukset ja kansat pääsisivät sovintoon, mikä on erittäin tärkeää Kaukoidän rauhan ja vakauden kannalta;

14.   panee merkille Japanin ymmärrettävän toiveen tarkistaa toisen maailmansodan jälkeen luonnosteltua perustuslakia ja katsoo, että sitoutuminen aggressiivisista sotatoimista pidättymiseen on symbolisesti merkittävä;

15.   kehottaa kaikkia Kaukoidän maita pyrkimään kahdenvälisiin sopimuksiin vielä avointen alueellisten kiistojen ratkaisemiseksi, erityisesti kun on kyse

16.   kehottaa kaikkia Kaukoidän valtioita pääsemään keskinäiseen sovintoon nyt, kun on kulunut 60 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä, sekä luomaan puitteet keskinäiselle yhteisymmärrykselle ja yhteistyölle Kaukoidän kestävän rauhan ja vakauden varmistamiseksi, ja ilmoittaa halukkuutensa tukea näitä pyrkimyksiä;

17.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille sekä kaikkien tässä päätöslauselmassa mainittujen valtioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0132. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0150. (3) EYVL C 40, 7.2.2001, s. 428.

Euroopan parlamentin päätöslauselma maailmasta ilman miinoja

P6_TA(2005)0298 RC-B6-0414/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ja vahvistaa aiemmat päätöslauselmansa maamiinoista, rypälepommeista ja räjähtämättömistä taisteluvälineistä,

–   ottaa huomioon miinoja koskevan EU:n toimintastrategian vuosina 2005–2007,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtämisen kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevaan yleissopimukseen liittyneiden valtioiden ensimmäiseen tarkistuskonferenssiin (Nairobi, 28. marraskuuta–3. joulukuuta 2004) lähettämän tilapäisen valtuuskunnan laatiman raportin,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon vakaan päätöksensä myötävaikuttaa todellisen miinattoman maailman syntyyn, kuten kehitysyhteistyövaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan kuulemistilaisuudessa 16. kesäkuuta 2005 ilmaistiin,

B.   toteaa jälleen aikovansa vakaasti lopettaa tuhansia ihmisiä vuosittain tappavien ja vammauttavien jalkaväkimiinojen aiheuttamat kärsimykset ja tapaturmat, joiden uhrit ovat pääosin viattomia ja puolustuskyvyttömiä siviileitä ja etenkin lapsia; toteaa, että miinat haittaavat taloudellista kehitystä ja jälleenrakennusta sekä pakolaisten ja maan sisäisesti siirtymään joutuneiden ihmisten paluuta, ne rikkovat yleisesti aivan perustavia ihmisoikeuksia ja niillä on muita vakavia vaikutuksia, jotka jatkuvat vuosien ajan niiden asettamisen jälkeen,

C.   muistuttaa, että jalkaväkimiinat muodostavat sosiaalisten, taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja humanitaaristen seuraustensa vuoksi vakavan uhan ihmisten pitkän aikavälin turvallisuudelle kaikkialla, jonne niitä asetetaan,

D.   ottaa huomioon, että jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtämisen kieltämistä ja niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen (miinakieltosopimus) on tähän mennessä ratifioinut tai siihen on liittynyt 144 valtiota ja kahdeksan muuta valtiota on sen allekirjoittanut, mutta on huolissaan siitä, että 50 valtiota, joista jotkut ovat EU:n jäsenvaltioita, on sopimuksen ulkopuolella, ja on erityisesti huolissaan siitä ainoasta EU:n jäsenvaltiosta, joka ei ole allekirjoittanut tai ratifioinut sopimusta eikä liittynyt siihen,

E.   ottaa huomioon, että sopimusta noudatetaan edelleen tiukasti siten, että 69 sopimusvaltiota on saattanut päätökseen varastojensa tuhoamisen, mikä merkitsee yli 38,3 miljoonan miinan tuhoamista, samanaikaisesti kun 13 valtiota on parhaillaan tuhoamassa varastojaan; ottaa huomioon, että kaikki sopimusvaltiot, joille asetettu varastojen tuhoamisen määräaika on päättynyt, ovat ilmoittaneet saaneensa varastot tuhottua,

F.   ottaa huomioon, että tästä edistyksestä huolimatta arvioidaan, että varastoissa on edelleen 180–185 miljoonaa jalkaväkimiinaa ja maamiinoja on vieläkin kylvettynä 83 maahan ympäri maailmaa, muun muassa 54 sopimusvaltion alueelle,

G.   ottaa huomioon, että uusia uhreja on yhä 15 000–20 000 vuosittain ja että useimmat heistä ovat siviilejä, monet lapsia ja että nämä ovat lisäystä kaikkialla maailmassa niihin moniin satoihin tuhansiin henkiin jääneisiin miinojen uhreihin, jotka tarvitsevat hoitoa ja apua loppuelämänsä ajan; ottaa huomioon, että suurimmassa osassa miinoista kärsivistä maista saatavilla oleva apu henkiin jääneiden jalkaväkimiinojen uhrien kuntouttamiseen ja yhteiskuntaan sopeuttamiseen on edelleen toivottoman riittämätöntä,

H.   ottaa huomioon, että yleissopimuksessa edellytetään, että sopimusvaltiot varmistavat kaikkien jalkaväkimiinojen tuhoamisen viimeistään kymmenen vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta ja että ne sopimusvaltiot, joilla on siihen mahdollisuus, tarjoavat apua tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

I.   tunnustaa siksi sopimusvaltioiden Nairobissa (Kenia) 29. marraskuuta - 3. joulukuuta 2004 pitämän ensimmäisen tarkistuskonferenssin (Nairobin huippukokous kohti miinatonta maailmaa) ja siellä sopimusvaltioiden hyväksymän toimintasuunnitelman tärkeyden,

J.   ottaa huomioon, että nykyisin suurin osa konflikteista on sisällissotia ja että maamiinoja voivat tässä yhteydessä asettaa sekä valtion asevoimat että ei-valtiolliset aseistetut ryhmät,

K.   antaa tunnustuksensa ponnisteluille ei-valtiollisten aseistettujen toimijoiden suostuttelemiseksi maamiinojen käytön kieltämiseen ja siinä onnistumiselle, mutta korostaa kuitenkin jälleen, ettei tämä merkitse tuen antamista ei-valtiollisille aseistetuille toimijoille tai niiden toiminnalle tai niiden legitimiteetin tunnustamista,

L.   katsoo, että kansainvälisellä yhteisöllä on moraalinen velvollisuus pyrkiä saamaan kaikki tällaisten konfliktien osapuolet, sekä valtiot että aseistautuneet ei-valtiolliset toimijat, sitoutumaan jalkaväkimiinojen käytön lopettamiseen, jotta nämä epäinhimilliset aseet saadaan todella kielletyksi yleismaailmallisesti; katsoo, että kansainvälisellä yhteisöllä ja erityisesti niillä valtioilla, jotka ennen valmistivat, veivät ja käyttivät eniten miinoja, on moraalinen velvollisuus antaa miinoihin liittyvään toimintaan enemmän apua ja resursseja kuin niiden yleissopimuksessa asetettujen oikeudellisten velvoitteiden perusteella täytyisi,

M.   tunnustaa ajoneuvomiinojen laajalle levinneen käytön ainakin 56 maassa ja huomauttaa niiden aiheuttavan pitkäaikaisia humanitaarisia ongelmia Afganistanin, Angolan, Eritrean, Etiopian ja Sudanin kaltaisissa maissa,

N.   vahvistaa, että humanitaarinen miinanraivaushenkilökunta on kaikentyyppisten ansalaitteiden kohteena ja että nämä laitteet ovat uhka myös siviileille,

1.   on erittäin huolissaan maamiinojen ja räjähtämättömien taisteluvälineiden laajasta haitallisesta vaikutuksesta siviiliväestöön, etenkin lapsiin;

2.   kehottaa kaikkia valtioita, jotka eivät ole allekirjoittaneet yleissopimusta, liittymään siihen viipymättä ja vaatii kaikkia valtioita, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen mutta eivät ratifioineet sitä, ratifioimaan sen viipymättä;

3.   kehottaa kaikkia miinoista kärsiviä valtioita, jotka eivät ole ratifioineet yleissopimusta tai liittyneet siihen, ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin lievittääkseen miina-alueilla asuvien siviilien kärsimyksiä ryhtymällä raivaustöihin ja tarjoamalla asianmukaista apua henkiinjääneille sekä antamaan vapaaehtoisesti tietoja, jotta miinoja koskevia maailmanlaajuisia toimia voitaisiin tehostaa (yleissopimuksen 7 artiklassa tarkoitetut raportit);

4.   kehottaa Yhdysvaltoja harkitsemaan uudelleen helmikuussa 2004 antamaansa ilmoitusta, ettei se aio liittyä yleissopimukseen eikä sillä ole aikomusta luopua missään vaiheessa 8,8 miljoonasta "älykkäästä" (itsetuhomekanismilla varustetusta) jalkaväkimiinasta, joita voidaan käyttää kaikkialla maailmassa, ja että se aikoo jatkaa 1,2 miljoonan "tyhmän" jalkaväkimiinan (joissa ei ole itsetuhomekanismia) käyttöä Koreassa vuoteen 2010 asti; kehottaa Yhdysvaltoja lisäksi olemaan jatkamatta sellaisten ammusten valmistusta, myyntiä tai käyttöä, jotka täyttävät yleissopimuksen mukaiset jalkaväkimiinan tunnusmerkit, niin kutsuttu Spider-järjestelmä mukaan luettuna; kehottaa Yhdysvaltoja lopettamaan välittömästi jalkaväkimiinojen toimittamisen EU:n jäsenvaltioille ja muille ystävällismielisille maille; kehottaa Kiinaa harkitsemaan uudelleen maamiinatuotantoaan ja tuhoamaan valtavat varastonsa, joissa arvellaan olevan yli 100 miljoonaa jalkaväkimiinaa, joista useimmissa ei ole itsetuhoutumis-, itsedeaktivointi- tai ilmaisinmekanismeja; kehottaa Venäjää lopettamaan jalkaväkimiinojen käytön Tšetšenian konfliktissa ja poistamaan vielä joukkojensa käytössä Georgiassa ja Tadžikistanissa olevat varastot;

5.   kehottaa niitä laajentuneen Euroopan unionin kolmea jäsenvaltiota, jotka eivät ole vielä ratifioineet yleissopimusta tai liittyneet siihen, tekemään sen viipymättä;

6.   kehottaa kaikkia sopimusvaltioita panemaan täysin ja perinpohjaisesti täytäntöön Nairobin toimintasuunnitelman ja toteuttamaan vuosina 2005–2009 yleissopimuksen humanitaariset ja aseistariisuntaan liittyvät tavoitteet, joilla pyritään

7.   kehottaa komissiota sisällyttämään kolmansien maiden kanssa toteutettaviin kehitysohjelmiin yleissopimukseen liittymisen ja sen noudattamisen tapauksissa, joissa jalkaväkimiinat estävät taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön erityiskannusteita, jotta maat, joissa jalkaväkimiinat eivät suoraan vaikuta taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, liittyisivät yleissopimukseen ja noudattaisivat sitä;

8.   kehottaa yleissopimuksen sopimuspuolina olevia jäsenvaltioita vaatimaan, että 'jalkaväkimiinan' käsite tulkittaisiin mahdollisimman laajasti siten, että se kattaa kaikki maamiinat, jotka ihminen voi laukaista tahattomasti, riippumatta siitä, mihin tekniseen luokkaan ('ajoneuvomiina', 'jalkaväkimiina') ne kuuluvat;

9.   toistaa näkemyksensä, että miinaton maailma voi toteutua ainoastaan, jos kaikenlaiset miinat eikä ainoastaan tietyntyyppiset maamiinat kielletään; korostaa tämän kattavan kaikentyyppiset ajoneuvomiinat; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman tähän tavoitteeseen pyrittäessä;

10.   kehottaa Euroopan unionia lujittamaan johtajuuttaan maailmanlaajuisessa aseistariisunnassa, jotta yleissopimuksen menestystarina voitaisiin toistaa muillakin aloilla eli ajoneuvomiinojen, rypälepommien ja pien- ja kevytaseiden osalta;

11.   kehottaa kaikkia miinoista kärsiviä sopimusvaltioita varmistamaan, että miinoihin liittyvä toiminta ja uhrien auttaminen otetaan mukaan niiden kansallisiin prioriteetteihin ja asianmukaisissa tilanteissa niiden kansallisiin, alueellisiin ja alakohtaisiin kehityssuunnitelmiin ja -ohjelmiin;

12.   kehottaa sopimusvaltioita ja komissiota vahvistamaan apuaan tarpeessa oleville sopimusvaltioille etenkin miinojen räjähdyksessä henkiinjääneille ja heidän perheilleen annettavan avun parantamiseksi ja lisäämiseksi; kehottaa varmistamaan, että miinanraivaukselle asetettu ensimmäinen aikaraja 2009 saavutetaan, ja kehottaa tuhoamaan varastot, jotka voivat olla erityinen haaste tuhottavien miinojen tyyppien tai määrien ja varastojen sijainnin/kunnon vuoksi; kehottaa myös saattamaan tällaisen avun saataville alueilla, jotka ovat ei-valtiollisten toimijoiden valvonnassa;

13.   kehottaa kaikkia aseellisia ei-valtiollisia toimijoita allekirjoittamaan Geneva Call -järjestön sitoumuksen, joka koskee jalkaväkimiinojen täydellistä kieltämistä sekä yhteistyötä miinoihin liittyvissä toimissa, ja vaatii neuvostoa ja komissiota jatkamaan ponnistelujaan aseellisten ei-valtiollisten toimijoiden taivuttelemiseksi sitoumuksiin kyseisessä asiassa;

14.   kehottaa antamaan lisävaroja humanitaariseen miinanraivaukseen, varastojen tuhoamiseen, miinojen riskejä koskevaan koulutukseen ja miinojen uhriksi joutuneiden hoitoon, kuntoutukseen sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen yhteiskuntaan sopeuttamiseen ei-valtiollisten toimijoiden valvonnassa olevilla alueilla;

15.   kehottaa kaikkia valtioita, joilla on siihen mahdollisuus, tukemaan poliittisesti ja diplomaattisesti alalla toimivien kansalaisjärjestöjen, kuten Geneva Call -järjestön sekä ICBL:n (kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi) kansallisten kampanjoiden, työtä, joka liittyy ei-valtiollisiin toimijoihin;

16.   kehottaa valtioita, joissa on sisäisiä konflikteja, helpottamaan tällaisten kansalaisjärjestöjen työtä ja erityisesti kehottaa Kolumbian hallitusta helpottamaan myös paikallisten tai alueellisten humanitaaristen sopimusten osana toteutettavia humanitaarisia miinanraivausohjelmia ja vastaavaa toimintaa siviiliväestön edun mukaisesti; katsoo, että on vastoin yleissopimuksen humanitaarista henkeä olla helpottamatta humanitaarisen miinanraivauksen valvontaprosessia;

17.   pitää tervetulleena, että EU on luvannut 140 miljoonaa euroa vuosiksi 2005–2007 sen uutta miinoja koskevaa toimintastrategiaa varten; vaatii EU:ta varmistamaan, että nämä määrärahat vahvistetaan vuosittaisilla budjettipäätöksillä ja että riittävät varat annetaan saataville vuoden 2007 jälkeen;

18.   kehottaa sopimusvaltioita varmistamaan yleissopimuksen avoimen täytäntöönpanon erityisesti ottamalla mukaan kansalliset parlamentit ja suuren yleisön;

19.   kehottaa sopimusvaltioita, erityisesti EU:n jäsenvaltioita, varmistamaan, että niiden miinanraivaukseen myöntämät varat suunnataan osittain kansallisen miinanraivauskapasiteetin kehittämiseen ja että miinanraivaustuki jatkuu siihen saakka, kunnes kaikki tiedossa olevat tai epäilyksenalaiset miinakentät on raivattu;

20.   suosittelee lisäksi, että Euroopan unioni harkitsisi humanitaarisissa hätätilanteissa taloudellisen tuen antamista valtioille, jotka eivät ole mukana yleissopimuksessa; toistaa, että tuen ehtona on oltava se, että vastaanottajamaa osoittaa poliittista tahtoa toimia yleissopimukseen liittymisen hyväksi;

21.   kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita kieltämään asianmukaisella lainsäädännöllä lainkäyttöalueellaan tai valvonnassaan toimivia rahoituslaitoksia investoimasta suoraan tai välillisesti yrityksiin, jotka ovat osallisina jalkaväkimiinojen ja muiden niihin liittyvien kiistanalaisten asejärjestelmien, kuten rypälepommien tytärammusten, tuotannossa, varastoinnissa tai siirtämisessä;

22.   kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että investoinnit jalkaväkimiinojen kanssa tekemisissä oleviin yrityksiin kieltävää lainsäädäntöä noudatetaan luomalla tehokkaita valvonta- ja rankaisumekanismeja; katsoo, että tämä merkitsee rahoituslaitoksille velvoitetta noudattaa täyttä avoimuutta, mitä tulee niiden investointien kohteena oleviin yrityksiin;

23.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Etyjin pääsihteerille, Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, kansainväliselle kampanjalle maamiinojen kieltämiseksi, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle sekä Amerikan yhdysvaltojen, Venäjän federaation ja Kiinan kansantasavallan hallituksille ja parlamenteille, miinatonta maailmaa käsittelevän Nairobin huippukokouksen puheenjohtajalle, Afrikan unionille ja yleisafrikkalaiselle parlamentille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan yhteisön lainaustoiminnan vaikutuksista kehitysmaissa (2004/2213(INI))

P6_TA(2005)0299 A6-0183/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan yhteisöjen varainhankinnasta ja lainanannosta vuonna 2003 (SEC(2004)1073) sekä siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan (SEC(2004)1074),

–   ottaa huomioon vuoden 2004 vuosikertomuksen EY:n kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavusta (KOM(2004)0536 sekä siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan (SEC(2004)1027),

–   ottaa huomioon Kansainyhteisön sihteeristön laatiman tutkimuksen "The European Investment Bank and the ACP Countries: An Effective Partnership?",

–   ottaa huomioon Euroopan investointipankin asiakirjan 'Development Impact Assessment Framework of Investment Facility Projects',

–   ottaa huomioon käynnissä olevat neuvottelut, joita käydään EIP:n ulkoista lainatoimintaa koskevien valtuuksien uudelleen arvioinnista,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan tilaaman ulkoisen tutkimuksen "The Development Impact of European Investment Bank (EIB) Lending Operations in the Cotonou and ALA Framework(1)",

–   ottaa huomioon 20. tammikuuta 2000 antamansa päätöslauselman ihmisoikeusloukkauksista öljyä ja öljyputken rakentamista Tšadissa ja Kamerunissa koskevan hankkeen yhteydessä(2),

–   ottaa huomioon 5. helmikuuta 2002 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2000(3),

–   ottaa huomioon 21. marraskuuta 2002 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2001(4),

–   ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin toiminnasta vuonna 2002(5),

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnassa 18. tammikuuta 2005 pidetyn kuulemisen tulokset,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A6-0183/2005),

A.   ottaa huomioon, että Euroopan investointipankki (EIP) on maailman suurin julkinen lainanantaja, jonka lainojen suuruus on 40 miljardia euroa,

B.   ottaa huomioon, että EIP toimii yli sadassa kehitysmaassa, Välimeren alueella, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa, sekä toteuttaa tärkeitä EU:n kehitysohjelmia Välimeren alueella ja AKT-valtioissa, mutta että kehitysmaihin sovellettavia lainaehtoja ei ole määritelty nykyaikaisen poliittisen mandaatin avulla,

C.   ottaa huomioon, että EIP on kuluneina vuosina ponnistellut pystyäkseen vastaamaan parlamentin rakentaviin aloitteisiin,

D.   ottaa huomioon, että EIP arvioi parhaillaan uudelleen tietojensa saatavuutta koskevaa politiikkaa, jolloin sen on otettava huomioon tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen soveltamisesta EU:n toimielimissä aiheutuvat vaatimukset,

E.   ottaa huomioon, että EIP on itsenäisesti toimiva pankki, vaikka se onkin vastuussa osakkailleen, EU:n 25 jäsenvaltiolle,

F.   ottaa huomioon, että antaessaan luottoa EU:n ulkopuolelle EIP julisti EU:n ulkopuolisen luotonannon osalta vuoden 2004 ympäristöasioiden julkilausumassaan tukevansa Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman lausumaa, joka koskee rahoituslaitoksia, ympäristöä ja kestävää kehitystä sekä nk. päiväntasaajan periaatteita, ja että se konkretisoi myönteisesti tämän tukensa uuden kehitysvaikutusten arviointijärjestelmän yhteydessä ainakin Cotonoun investointijärjestelyjä koskevien hankkeiden yhteydessä,

G.   ottaa huomioon useissa kehitysmaissa luotonannolle koituvat erityiset riskit, joita vastaan EIP:n johdon täytyy pystyä toimimaan tehokkaasti,

H.   ottaa huomioon EU:n ja muiden valtioiden ponnistelut, jotta vuosituhattavoitteiden toteuttamisella saavutettaisiin viimeinkin ratkaiseva läpimurto kehityspolitiikassa,

1.   kiittää EIP:tä sen suuresta keskustelu- ja tiedonantovalmiudesta;

2.   pitää myönteisenä, että EIP tukee Cotonoun sopimuksessa ja kahdeksasta vuosituhattavoitteesta sovittaessa määriteltyjä Euroopan unionin kehityspoliittisia tavoitteita ja tekee uudella investointijärjestelyjä koskevien hankkeiden kehitysvaikutusten arviointijärjestelmällä tuettujen hankkeiden merkityksestä vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle luotonannon ehdon, mutta kehottaa laajentamaan näiden kriteerien soveltamista kaikkiin EIP:n tukemiin kehitysmaahankkeisiin;

3.   kehottaa EIP:tä käyttämään hankkeidensa onnistumisen arvioimiseen myös komission vuosituhattavoitteiden yhteydessä määrittelemiä avainindikaattoreita ja sisällyttämään ne kehitysvaikutusten arviointijärjestelmäänsä; suosittelee EIP:lle yhden ainoan, pelkästään hallintoneuvostolle vastuussa olevan ja riippumattoman arviointiyksikön perustamista, jotta se yltäisi näin monenvälisten kehityspankkien asettamiin standardeihin;

4.   pyytää komissiota integroimaan EIP:n ja sen hankesuunnittelun Barcelonassa tehtyjen sitoumusten mukaisesti paremmin komission ja jäsenvaltioiden suunnittelutyöhön, jotta kehityspoliittisia toimia voidaan paremmin koordinoida ja yhdenmukaistaa;

5.   kiittää EIP:tä, koska se allekirjoitti toukokuussa 2004 yhteisymmärryspöytäkirjan komission ja Maailmanpankin kanssa, ja kehottaa lisäksi EIP:tä tehostamaan tavoitteiden, kriteerien ja menetelmien yhteensovittamista eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten (EDFI) kanssa sekä tehostamaan yhteistyötään Interact-verkon kanssa, jotta voitaisiin varmistaa, että EIP:n rahoitusosuuksien käyttö täydentää komission ja jäsenvaltioiden toimia;

6.   kiittää EIP:tä ja sen kymmentä EDFI-kumppania European Financing Partners S.A. -yhteenliittymän perustamisesta ja kehottaa EIP:tä pyrkimään muiden yhteisörahoitushankkeiden toteuttamiseen muiden kehitysyhteistyörahoituslaitosten kanssa ja tarkastelemaan erityisesti riskinjakomallia siirtymällä riskiltään suurimman etuoikeusluokan käytäntöön;

7.   suosittelee, että komissio ja EIP ehdottaisivat neuvostolle ja parlamentille uutta integroitua lähestymistapaa ja EU:n ulkoisen tuen ohjelmasuunnittelun ja täytäntöönpanon organisointia EU:n tulevia rahoitusnäkymiä ja EIP:n seuraavan sukupolven ulkoisia valtuuksia valmisteltaessa; katsoo, että ehdotuksen olisi mahdollistettava komission, EIP:n ja kahdenvälisten kehitysyhteistyövirastojen henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien potentiaalisen synergian optimaalinen hyödyntäminen ja että sillä olisi pyrittävä EU:n ulkoisen avun kokonaisvaikuttavuuden, yhtenäisyyden, avoimuuden ja näkyvyyden tehostamiseen, etenkin vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi;

8.   kiittää EIP:tä kansalaisjärjestöjen ja suuren yleisön kantojen huomioonottamisesta hankkeiden valvonnan seurantatyössä, mutta pyytää kuitenkin, että asiasta keskusteltaisiin paikallisen osallistumisen ja hyväksynnän parantamiseksi jo luoton myöntämisen harkintavaiheessa (ennakko-arviointi) ja että sen tulokset dokumentoitaisiin komissiota ja jäsenvaltioita varten;

9.   pitää myönteisenä ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristövaikutusselostuksen integroimista EIP:n hankkeiden elinkaareen, mutta suosittelee kuitenkin myös tekemään kiireellisesti vuosituhattavoitteiden indikaattoreihin suuntautuneen katsauksen sijoituksen sosiaalisiin ja työllisyyspoliittisiin seurauksiin myöntämisselvittelyyn tarvittavien asiakirjojen luettelossa;

10.   pyytää jäsenvaltioita pankin osakkaina antamaan pankille kehityspoliittisen mandaatin, joka on Aasian ja Latinalaisen Amerikan maille välttämätön vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi, sekä ottamaan etäisyyttä tähänastiseen ulkomaankaupan avun etusijaan;

11.   pyytää neuvostoa lisäämään EIP:n toimien rahoitusta Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa; odottaa EIP:ltä taloudellisesti heikompien maiden etusijalle asettamista sen toimiessa kyseisellä alueella;

12.   suosittelee EIP:tä laajentamaan sen strategia-asiakirjan "Funding of Reconstruction and Restoration Projects following Natural Disasters" koskemaan myös unionin ja sen ehdokasmaiden ulkopuolisia alueita sekä suosittelee neuvostoa ja komissiota laatimaan investointipankille hätäapumandaatin, joka sallisi sen tukea rakentamista tehokkaasti ja alueellisesti esimerkiksi Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa riippumatta nykyisistä ulkomaankaupan avun määräämistä kriteereistä;

13.   pyytää neuvostoa ja komissiota antamaan käyttöön tarvittavat varat, jotta EIP:ltä tsunamin jälkeiseen jälleenrakentamistyöhön saadut varat voidaan kohdentaa Kansainvälisen kehitysjärjestön (IDA) perusteiden mukaisesti;

14.   pyytää komissiota aloittamaan yhdessä EIP:n kanssa neuvottelut Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa tavoitteena mahdollistaa kehitysmaissa yleishyödyllisten palveluhankkeiden rahoittaminen julkisella sektorilla, jotta julkisissa yleishyödyllisissä palveluissa tapahtuisi edistystä ja muodostettaisiin näin perusta yksityisen sektorin sijoituksille;

15.   kehottaa EIP:tä käyttämään nykyistä enemmän Cotonoun sopimuksessa määrättyä korkotukivälinettä, jotta velkaantuneet kehitysmaat voisivat investoida taloudellisesti yleishyödyllisiin julkisiin palveluihin;

16.   pyytää EIP:tä saattamaan sen kehitysmaihin soveltaman luottopolitiikan alakohtaiset tavoitteet ajan tasalle energian, metsätalouden, liikenteen sekä vesi- ja jätehuollon alalla ja ottamaan huomioon selvityksen yksityisten sijoittajien vetäytymisen syistä;

17.   suosittelee EIP:n budjettikohdan perustamista tiedonsiirrolle ja tekniselle avulle;

18.   odottaa, että EIP vahvistaa huomattavasti sitoumustaan mikroluottojen antamiseen ensimmäisissä hankkeissaan saamiensa positiivisten kokemusten perusteella ja tukee näin erityisesti naisyrittäjien auttamista; kehottaa EIP:tä tukeutumaan tällöin köyhien avustamista käsittelevän konsulttiryhmän laatimiin suosituksiin, jotka on laadittu komission myötävaikutuksella;

19.   pyytää EIP:tä myöntämään lainoja enenevässä määrin paikallisessa valuutassa ja tutkimaan mahdollisuuksia tukea paikallisia valuuttoja oman toimintansa kautta;

20.   pyytää komissiota teettämään vielä vuonna 2005 tutkimuksen siitä, voidaanko eurolainojen (Eurobond) antamisella, kuten vastaavasti US Treasury Bonds -lainoilla, luoda huomattavia varoja EIP:n vahvempaan sitoutumiseen kehityspoliittisiin tavoitteisiin;

21.   pyytää EIP:ltä lyhyen aikavälin toteutettavuustutkimusta siitä, voitaisiinko euromääräisellä alkurahoituksella ja EIP:n osakkuudella perustaa Afrikkaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan aluekehitysrahasto, samanlainen kuin Japanin hallituksen ehdottama Aasian kehitysrahasto (Asian Development Fund);

22.   odottaa, että EIP kehittää edelleen yksityisen sektorin luoton myöntämisen päälinjojaan, joiden tulisi perustua ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kansainvälisten normien mukaiseen ympäristö- ja sosiaalistandardien noudattamiseen, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän normien ja mahdollisesti taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n monikansallisille yrityksille laatimien periaatteiden noudattamiseen, ja odottaa, että EIP valvoo näiden päälinjojen noudattamista;

23.   kehottaa EIP:tä mukauttamaan investointijärjestelyjä koskevien hankkeiden kehitysvaikutusten arviointijärjestelmäänsä kansainvälisiin kehitysavun arviointia koskeviin standardeihin ja helpottamaan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan näkemysten huomioon ottamista kyseisessä uudistusprosessissa;

24.   pyytää erityisesti, ettei EIP tukisi hankkeita, jotka johtavat luonnollisten elinympäristöjen tuhoutumiseen tai luonnonvarojen laittomaan hyödyntämiseen, sisältävät EU:ssa kiellettyjen tai pian kiellettävien aineiden valmistusta, rahoittavat sellaisten patojen rakentamista, jotka eivät vastaa Maailman patokomission (WCD) vaatimuksia; kehottaa EIP:tä noudattamaan Maailmanpankin suosituksia (Extractive Industry Reviews, tammikuu 2004);

25.   kehottaa EIP:tä varmistamaan, että sen Aasian ja Latinalaisen Amerikan ja AKT-maiden alueelle myöntämää lainoitusta täydennetään toimilla, jotka kohentavat lainojen ympäristöystävällisyyttä, muun muassa

26.   kehottaa komissiota tukemaan Aasian ja Latinalaisen Amerikan ja ATK-maiden alueen ympäristöhankkeisiin suunnattavan EIP-lainoituksen lisäämistä myöntämällä 3 prosentin korkotukea, mikä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi Meda-ohjelmassa, ja myöntämällä 5 prosentin korkotukea uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviin energia-alan hankkeisiin;

27.   vaatii, että EIP ryhtyy tehokkaisiin korruption ja rahanpesun vastaisiin toimenpiteisiin ja noudattaa mittavaa korruptionvastaista politiikkaa tukien ainoastaan sellaisia sopimuksia, jotka on solmittu avoimessa ja seurattavassa neuvotteluprosessissa, sekä velvoittaa asiakkaansa kehitysmaissa todistamaan, että niillä on käytettävissään asianmukainen sisäisen tarkastuksen järjestelmä lahjonnan ja korruption paljastamiseksi; vaatii, että EIP tutkii kaikki korruptioepäilyt ja toimittaa ne edelleen oikeusviranomaisten käsiteltäviksi sekä määrää syyllisille asianmukaiset seuraamukset;

28.   pyytää EIP:tä kehittämään yleisistä tarkastuksista vastaavaa osastoaan edelleen riippumattomaksi valituselimeksi, jolle voidaan osoittaa valitukset kaikkien hankkeiden hyväksymistä koskevien kriteereiden yhteydessä ottamatta yhteyttä Euroopan oikeusasiamieheen ja joka on siten avoin myös niille, jotka ovat asianosaisia EIP:n tukemissa hankkeissa kehitysmaissa, eikä ainoastaan EU-kansalaisille;

29.   pyytää EIP:tä käyttämään kehitysmaille lainoja myönnettäessä vähemmän konservatiivista riskinhallintaa, jonka se voisi varmistaa sijoittamalla jäsenvaltioiden myöntämien kehitysyhteistyövarojen turvin rahoitetuista hankkeista saadut voitot riskirahastoon, jolla voitaisiin rahoittaa useampia hyvin suuririskisiä hankkeita; kehottaa EIP:tä ottamaan yhteisön osaltaan rahoittamissa kasvaneen riskin hankkeissa käyttöön toissijaiset etuoikeusluokat;

30.   pyytää EIP:tä suuntautumaan tuettavien hankkeiden avoimuuden suhteen samoin kuin Kansainvälinen rahoitusyhteisö (IFC);

31.   pyytää EIP:tä järjestämään paikan päälle toimipisteen parhaan mahdollisen tuen takaamiseksi pk-yrityksille ja hyödyntämään jatkossa täysipainoisesti sille investointijärjestelmän hoitamiseksi käyttöön asetettuja resursseja ja lisäksi harkitsemaan luoton antamista kyseiselle asiakasryhmälle clearing house -toimintaa harjoittavien, ulkoisesta asiantuntemuksesta muodostettujen instituutioiden kautta, jotta investointipankin velalliset hyötyvät riskipääomissa enemmän pankin edullisista ehdoista, ja samalla kehittämään erillisen luottorajan paikallisen private banking -alan tukemiseksi;

32.   suosittelee, että parlamentin kehitysyhteistyövaliokunta ja EIP käyvät jatkuvaa vuoropuhelua;

33.   pyytää komissiota raportoimaan parlamentille ja neuvostolle vuosittain tuloksista, jotka saavutetaan yhdessä EIP:n kanssa toteutetuilla ohjelmilla vuosituhattavoitteiden suhteen;

34.   kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille syyskuuhun 2005 mennessä väliraportin EIP:n ulkoista lainatoimintaa koskevien valtuuksien uudelleen arviointia koskevien neuvottelujen etenemisestä;

35.   kehottaa komissiota toteuttamaan ennen vuoden 2005 loppua tutkimuksen rahoituksellisista, poliittisista ja oikeudellisista mahdollisuuksista EIP:n kehitystyövaltuuksien ja lainatoiminnan vahvistamiseen ottamalla EIP:n erityisyksikön avulla käyttöön erillinen lainajärjestely pitäen samalla huolta siitä, että EIP-ryhmän luottokelpoisuusluokitus pysyy AAA-luokassa;

36.   pyytää neuvostoa ja komissiota tukemaan parlamentin EIP:lle esittämiä vaatimuksia;

37.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan investointipankille, AKT–EU-ministerineuvostolle, Yhdistyneille Kansakunnille sekä Maailmanpankille.

(1) Hanke n:o EP/ExPol/B/2004/09/06. (2) EYVL C 304, 24.10.2000, s. 211. (3) EYVL C 284 E, 21.11.2002, s. 111. (4) EUVL C 25 E, 29.1.2004, s. 390. (5) EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 1019.

Euroopan parlamentin päätöslauselma metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanon vauhdittamisesta

P6_TA(2005)0300 B6-0412/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta(1),

–   ottaa huomioon 21. toukokuuta 2003 tehdyn komission tiedonannon "Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa (FLEGT) - Ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi" (KOM(2003)0251), jonka maatalous- ja kalastusneuvosto hyväksyi 13. lokakuuta 2003 tekemissään FLEGT:iä koskevissa päätelmissä(2),

–   ottaa huomioon maatalous- ja kalastusneuvosto 21. ja 22. joulukuuta 2004 tekemät päätelmät FLEGT:stä,

–   ottaa huomioon ympäristöasioiden neuvoston 28. kesäkuuta 2004 tekemät päätelmät biodiversiteetin köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2010 mennessä,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kirjeenä 19. tammikuuta 2004 antaman lausunnon edellä mainitusta 21. toukokuuta 2003 päivätystä komission tiedonannosta,

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi vapaaehtoisuuteen perustuvan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta Euroopan yhteisöön suuntautuvassa puutavaran tuonnissa (KOM(2004)0515),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 6. joulukuuta 2001 antaman lausunnon Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan tekemistä koskevasta toimivallasta(3),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.   katsoo, että laittomat hakkuut hävittävät metsiä, tuhoavat biodiversiteettiä ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen, lietsovat sisällissotia ja uhkaavat kansainvälistä turvallisuutta niihin liittyvän lahjonnan, järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmisoikeusloukkausten perusteella,

B.   katsoo, että Euroopan unionilla on yhtenä merkittävimmistä puutavaran ja puusta tehtyjen tuotteiden maahantuojista erityinen vastuu sekä kansainvälistä yhteisöä että kehitysmaita kohtaan,

C.   katsoo, että laittoman puutavaran ja metsästä saatavien tuotteiden halpatuonti sekä teollisuuden eräiden toimijoiden piittaamattomuus keskeisiä sosiaalisia standardeja ja ympäristöstandardeja kohtaan epävakauttavat kansainvälisiä markkinoita, leikkaavat tuottajamaiden verotuloja ja vaarantavat työpaikkoja sekä vienti- että tuontimaissa,

D.   katsoo, että laajamittaiseen laittomaan toimintaan perustuva vilpillinen kilpailu vahingoittaa eurooppalaisia yhtiöitä, etenkin pk-yrityksiä, jotka toimivat vastuuntuntoisesti ja noudattavat nykyisiä säännöksiä,

E.   ottaa huomioon, että EU on sitoutunut vastustamaan laittomia hakkuita ja laitonta puutavaran kauppaa, sillä se on sitoutunut eri kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla metsäluonnonvarojen laittoman hyödyntämisen ja kaupan vastustamiseen sekä ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa koskevien henkilö- ja laitosresurssien tukemiseen asianosaisilla alueilla,

F.   ottaa huomioon, että Euroopan yhteisön ympäristöpolitiikan eräänä tavoitteena on sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin (EY:n perustamissopimuksen 174 artikla); katsoo, että biodiversiteetin vaaliminen ja kestävä käyttö kuuluvat kansainvälisen tason kysymyksiin,

G.   ottaa huomioon, että yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan eräänä tavoitteena on edistää kehitysmaiden kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja köyhyyden torjuntaa kehitysmaissa (EY:n perustamissopimuksen 177 artikla); ottaa huomioon, että Maailmanpankin vuoden 2002 metsätalouden strategiassa arvioidaan, että kehitysmaissa elää äärimmäisessä köyhyydessä kaikkiaan 1,2 miljardia ihmistä ja että 90 prosenttia näistä ihmisistä hyötyy metsistä toimeentulon lähteenä,

H.   ottaa huomioon, että ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä myös yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan määrittelyyn ja toteuttamiseen (EY:n perustamissopimuksen 6 artikla),

I.   ottaa huomioon, että FLEGT-toimintasuunnitelmassa ehdotetaan seuraavia ensisijaisia toimia: otetaan käyttöön vapaaehtoinen lupajärjestelmä, joka perustuu EU:n ja puutavaran tuottajamaiden välisiin kumppanuussopimuksiin, ja tarkastellaan vuoden 2004 puoliväliin mennessä mahdollisuuksia toteuttaa lainsäädäntöä, jolla valvotaan laittomasti korjatun puutavaran tuontia; kannattaa toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista nykyisten säännösten, esimerkiksi rahanpesua koskevan lainsäädännön, turvin, ympäristöystävällisen hankintapolitiikan täytäntöönpanoa sekä puutavaran tuottajamaiden ja yksityisten aloitteiden tukemista,

J.   ottaa huomioon, että maatalous- ja kalastusneuvoston neuvoston 13. lokakuuta 2003 tekemissä päätelmissä:

K.   ottaa huomioon, että komissio esitti heinäkuussa 2004 ehdotuksen neuvoston asetukseksi vapaaehtoisuuteen perustuvan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta Euroopan yhteisöön suuntautuvassa puutavaran tuonnissa ja että lupajärjestelmä olisi otettava käyttöön kahdenvälisten, alueellisten tai alueen sisäisten FLEGT-kumppanuussopimusten avulla; komission ehdotus noudatti FLEGT-toimintasuunnitelmaa, jossa todettiin, että näillä sopimuksilla pyritään yleisesti ottaen "edistämään kestävää kehitystä" ja noudatetaan EU:n ja sen kehitysmaakumppaneiden kestävän kehityksen huippukokouksessa (WSSD) hyväksymiä kestävän kehityksen yleistavoitteita;

L.   ottaa huomioon, että maatalous- ja kalastusneuvosto kannusti 21. ja 22. joulukuuta 2004 tekemissään päätelmissä komissiota esittämään muita lainsäädäntöehdotuksia laittomasti korjatun puutavaran maahantuonnin valvomiseksi,

1.   on pettynyt, koska FLEGT-toimintasuunnitelmassa tehtyjen eri sitoumusten täytäntöönpano on edennyt epätavallisen hitaasti;

2.   on pettynyt, että komissio ei ole tähän mennessä kyennyt täyttämään sitoumuksiaan antaa toimintasuunnitelman mukaisesti vuoden 2004 puoliväliin mennessä lainsäädännöllisiä vaihtoehtoja koskeva tutkimus, jota sekä ympäristö- että maatalous- ja kalastusneuvosto on vaatinut;

3.   on pettynyt, että komissio ei ole tähän mennessä kyennyt laatimaan kattavaa lainsäädäntöä, jolla kielletään kaiken laittoman puutavaran ja puusta tehtyjen tuotteiden maahantuonti ja jolla edistetään teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsenten kesäkuussa 2004 esittämien vaatimusten mukaisesti metsien kestävää hoitoa ja käyttöä;

4.   on pettynyt, että jäsenvaltiot eivät antaneet komissiolle tarvittavaa tietoa kansallisesta lainsäädännöstä, jota olisi voitu soveltaa laitonta hakkuuta koskevaan kysymykseen ja että minkäänlaista verkostoa ei ole luotu tietojen vaihdon helpottamiseksi;

5.   on erittäin huolestunut, että ehdotus asetukseksi vapaaehtoisuuteen perustuvan FLEGT-lupajärjestelmän täytäntöönpanosta ja puutavaran tuottajamaiden kanssa tehtävät kumppanuussopimukset, jotka ovat olleet FLEGT-toimintasuunnitelman kulmakivi, laaditaan käyttämällä oikeusperustana EY:n perustamissopimuksen 133 artiklaa;

6.   kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan välittömästi FLEGT-toimintasuunnitelman mukaisia velvoitteitaan ja luonnon monimuotoisuutta, köyhyyden vähentämistä, kestävää metsän hoitoa ja käyttöä sekä ilmastonmuutoksen lieventämistä koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan;

7.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistymään määrätietoisesti ja nopeasti FLEGT-toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa ja katsoo, että

8.   kehottaa komissiota ja neuvostoa muuttamaan vapaaehtoisuuteen perustuvan FLEGT-lupajärjestelmän täytäntöönpanoa koskevan asetusehdotuksen, jossa annettaisiin toimivaltuudet neuvotella FLEGT-kumppanuussopimuksia, oikeusperustaa EY:n perustamissopimuksen 133 artiklasta kyseisen sopimuksen 175 ja/tai 179 artiklaan;

9.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vapaaehtoisiin kumppanuussopimuksiin sisällytetään kumppanuusperiaatteet, jotka sitovat tuottajamaat aikarajoitettuun toimintaohjelmaan ja joihin kuuluvat toimet metsäalan hallinnon heikkouksiin vastaamiseksi, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisen metsänhoidon edistämiseksi, biodiversiteetin tuhon estämiseksi sekä sosiaalisen tasa-arvon ja köyhyyden vähentämisen tukemiseksi;

10.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kansalaisjärjestöt ja demokraattisesti valitut edustajat osallistuvat tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin FLEGT-kumppanuussopimusten neuvotteluun ja täytäntöönpanoon sekä kumppanuusvaltion metsälakien uudelleentarkastelua koskevaan prosessiin sekä tarpeen vaatiessa muutoksia koskevien ehdotusten laadintaan;

11.   vaatii, että Euroopan parlamentti otetaan täysin mukaan toimintaan ja että sille tiedotetaan FLEGT-kumppanuussopimuksien neuvotteluiden edistymisestä kaikissa vaiheissa;

12.   vaatii, että komissio ja jäsenvaltiot ottavat metsälainsäädännön soveltamisen, hallinnoinnin ja kaupankäynnin mukaan maakohtaisten strategia-asiakirjojen seuraavan kierroksen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon erityisesti niiden alueiden ja maiden osalta, joilla on merkittävät metsävarat, sekä antamaan riittävää rahoitusta maantieteellisistä budjettikohdista kapasiteetin rakentamiseksi ja keskeisten uudistusten täytäntöönpanon tukemiseksi;

13.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1. (2) EUVL C 268, 7.11.2003, s. 1. (3) Lausunto C-2/00, Kok. 2001, s. I-9713.

Euroopan parlamentin päätöslauselma selvitystoiminnasta Euroopan unionissa (2004/2185(INI))

P6_TA(2005)0301 A6-0180/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Selvitystoiminta Euroopan unionissa – Kehitysmahdollisuudet" (KOM(2004)0312),

–   ottaa huomioon Giovanninin ryhmän marraskuussa 2001 ja huhtikuussa 2003 antamat raportit rajatylittävistä selvitys- ja toimitusjärjestelyistä,

–   ottaa huomioon 15. tammikuuta 2003 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Selvitystoiminta Euroopan unionissa – Keskeiset kysymykset ja tulevaisuuden haasteet"(1),

–   ottaa huomioon komission perustaman selvitystoimintaa käsittelevän neuvoa-antavan seurantaryhmän (CESAME), joka piti ensimmäisen kokouksensa 16. heinäkuuta 2004,

–   ottaa huomioon peräkkäisten neuvoston puheenjohtajavaltioiden Irlannin tasavallan, Alankomaiden, Luxemburgin ja Yhdistyneen kuningaskunnan 26. tammikuuta 2004 antaman julistuksen, jossa korostettiin Lissabonin prosessin merkitystä ja tarvetta kehittää sääntelyn laatua ja harkita vaihtoehtoja lainsäädännölle,

–   ottaa huomioon lausumat, jotka Euroopan keskuspankin pääjohtaja antoi 25. lokakuuta 2004 pidetyn täysistunnon keskusteluissa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0180/2005),

A.   ottaa huomioon, että EU:ssa ollaan vasta luomassa arvopaperien selvitys- ja toimitusjärjestelmän infrastruktuuria eikä tällaista toimintaa ole vielä riittävästi yhteensovitettu; ottaa huomioon, että komissio on parhaillaan toteuttamassa vaikutustutkimusta selvittääkseen, millaisia verrannollisia nettoetuja sääntelyvaihtoehdoista ja muista vaihtoehdoista rajatylittävien kauppojen kustannusten vähentämiseksi (muun muassa Giovanninin esteiden poistamisesta) koituu ottaen huomioon kaikkien toimijoiden (liikkeeseenlaskijoiden, sijoittajien ja välittäjien) edut, ja että vielä ei tiedetä, ehdotetaanko tutkimuksen perusteella uutta lainsäädäntöä,

B.   ottaa huomioon, että kansallisessa kaupassa selvitys- ja toimitusala on menestyksekäs, innovatiivinen ja kuluttajien painostukseen reagoiva mutta arvopaperikaupan rajatylittävien selvitys- ja toimitusjärjestelmiä, joiden infrastruktuuri on jakautunut useisiin kansallisiin järjestelmiin, voidaan vielä tehostaa huomattavasti; ottaa huomioon, että osa selvityspalvelujen käyttäjistä on kuitenkin suuria yrityksiä, jotka etujensa puolustamiseksi pystyvät tiukkoihin neuvotteluihin palveluntuottajien kanssa; katsoo, että olisi korostettava, kuinka tärkeää olisi saada aikaan maailmanlaajuinen järjestelmä, joka tarjoaa kaupoille kaikkien käyttäjien kannalta turvalliset ja tehokkaat puitteet (sijoittajat, arvopapereiden liikkeeseenlaskijat, rahoituksen välittäjät) ja jonka avulla siten edistetään kilpailua,

C.   ottaa huomioon että EU:n selvitys- ja toimituspalvelualalla on kilpailua mutta kilpailuaste vaihtelee tarjottujen erityispalvelujen mukaisesti ja merkittäviä palvelujen tarjoajia on suhteellisen vähän (esimerkiksi monet suuremmat paikalliset säilytysyhteisöt harjoittavat yhteisön sisäistä selvitystyyppistä palvelutoimintaa kauppaamalla arvopapereita asiakkaiden välillä omissa kirjoissaan); katsoo, että komission olisi eroteltava selvästi kaupankäynnin jälkeiset toiminnot, joita seuraavat laitokset tarjoavat kilpailutilanteessa:

D.   katsoo, että EU:n rajatylittävillä selvitysmarkkinoilla ilmenee puutteita, jotka juontuvat osittain kahdesta tekijästä: kauppatoimen operatiiviset kulut ovat korkeammat johtuen kansallisista eroista lainsäädännössä, teknisissä vaatimuksissa, markkinakäytännöissä ja verotusmenettelyissä, ja joissakin tapauksissa rajoittavat markkinakäytänteet vaikuttavat liikkumavaraan,

E.   ottaa huomioon, että edellä mainituissa Giovanninin raporteissa mainittiin 15 estettä, jotka nämä kansalliset erot ovat saaneet aikaan, että selvitystoimintaa käsittelevä neuvoa-antava seurantaryhmä työskentelee koordinoidakseen yksityisen ja julkisen sektorin aloitteita esteiden poistamiseksi ja että eräät oikeudelliset esteet ja saatavuutta rajoittavat esteet voidaan poistaa ainoastaan lainsäädäntöteitse,

F.   katsoo, että nykyinen pörssitoiminnan keskittyminen ja keskeisen selvitystoiminnan monopolisoitumiskehitys osoittavat, että rajatylittävien selvitys- ja toimitusmarkkinoiden avoimuutta on lisättävä,

1.   tukee lämpimästi komission tiedonannossa asetettua tavoitetta tehokkaista, yhdentyneistä ja turvallisista arvopapereiden selvityksen ja toimituksen markkinoista EU:ssa;

2.   pitää EU:n tehokkaiden selvitys- ja toimitusjärjestelmien luomista monimutkaisena ja toteaa, että todellinen Euroopan yhdentyminen ja yhteensovittaminen edellyttää eri sidosryhmien yhteisiä toimia ja että nykyisessä julkisessa poliittisessa keskustelussa otettava asianmukaisesti huomioon direktiivin 2004/39/EY(2) kantavat periaatteet ja keskityttävä

3.   pitää yleisperiaatteena, että EU:n lainsäädännöstä olisi tehtävä kustannus-hyötyanalyysi ja että EU:n olisi turvauduttava lainsäädäntöön, kun markkinoiden epäonnistumisen riski on selvä ja lainsäädäntö on tehokas ja oikeasuhteinen tapa korjata selkeästi yksilöidyt ongelmat;

4.   korostaa voimakkaasti, että alan uuden sääntelyn ei pitäisi mennä päällekkäin tiettyihin yksiköihin nykyisin sovellettavan sääntelyn kanssa; pitää kaksinkertaisen sääntelyn välttämistä erityisen tärkeänä juuri pankki- ja sijoituspalvelualalla; pitää suotavampana, että sääntelyyn sovelletaan toiminnallista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon eri tahojen erilaiset riskiprofiilit ja kilpailutilanteet sekä useimpien jäsenvaltioiden tunnustama arvopaperikeskusten asema;

5.   on vakuuttunut siitä, että tarpeetonta sääntelykuormitusta voidaan välttää parhaiten harkitsemalla huolellisesti analyysiä, jolla pyritään yksilöimään seikat, jotka mahdollisesti edellyttävät sääntelyä;

6.   ei löydä mitään todisteita siitä, että selvitys- ja toimituspalvelujen tarjoajia koskeva kansallinen sääntely olisi heikkoa, vaikka toiminnan sääntely vaihteleekin EU:n alueella, tai että niiden aiheuttamia järjestelmäriskejä ei valvottaisi riittävästi; panee merkille järjestelyt operationaalisten riskien (järjestelmän kaatuminen) hallinnoimiseksi ja katsoo, että ne ovat selvityksen ja toimituksen infrastruktuurille kaikkein tärkeimpiä systeemiriskejä; kiinnittää kuitenkin huomiota tarpeeseen välttää kaikki järjestelmäriskit, ovat ne sitten toiminnallisia riskejä, likviditeettiriskejä tai luottoriskejä; toteaa, että keskeiset selvitys- ja toimitustehtävät yleensä keskittyvät verkon ulkoisten vaikutusten, mittakaavaetujen ja muiden tekijöiden johdosta, mikä johtaa vääjäämättä myös nykyisin lukuisiin toimitusjärjestelmiin hajautuneiden riskien keskittymiseen;

7.   panee tyytyväisenä merkille komission päätöksen tehdä vaikutusarviointi, jonka olisi sisällettävä läpikotainen analyysi sekä lainsäädännöllisen että muun kuin lainsäädännöllisen vaihtoehdon mahdollisista kustannuksista ja hyödyistä sekä kummankin vaihtoehdon soveltamisalasta;

8.   katsoo, että olemassa oleva lainsäädäntö on tarpeen panna tehokkaasti täytäntöön ja sitä on tarpeen parantaa; kehottaa komissiota ryhtymään päättäväisiin toimiin sen varmistamiseksi, että asianmukainen lainsäädäntö (esimerkiksi direktiivi 98/26/EY selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä(3) ja direktiiviä 2004/39/EY) pannaan asianmukaisesti ja johdonmukaisesti täytäntöön ja sen noudattamista valvotaan tinkimättömästi;

9.   on huolissaan, koska direktiivin 2004/39/EY tason 2 toimien täytäntöönpano on viivästynyt, ja muistuttaa, ettei Euroopan parlamentin toimivaltaa pidä aliarvioida soveltamispäivämäärää mahdollisesti siirrettäessä;

10.   pitää valitettavana, ettei komissio ole käsitellyt kaupankäynnin jälkeisiä toimintoja samanaikaisesti sijoituspalvelujen kanssa; on huolissaan, koska direktiivissä 2004/39/EY vahvistetut vapaata saatavuutta koskevat periaatteet ovat luoneet oikeudellisen tyhjiön etenkin menettelyjen yhdenmukaistamisen, toimilupien myöntämisen ja valvonnan suhteen;

11.   katsoo, että jos komissio valitsee vaikutusten arviointitutkimuksen tulosten nojalla lainsäädännön, sen pitäisi ehdotuksessaan keskittyä erityisesti

12.   on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että ensisijaisesti markkinoiden olisi päätettävä selvitys- ja toimituspalvelujen rakenne; katsoo, ettei minkään erityisen mallin, esimerkiksi käyttäjien omistamien ja johtamien, osakkeenomistajien omistamien tai julkisessa omistuksessa olevien yhteisöjen, pitäisi olla pakollinen;

Giovanninin esteet

13.   katsoo, että rajatylittävän selvitystoiminnan kustannusten vähentäminen edellyttää erityisesti 15:n niin sanotun Giovanninin esteen poistamista mahdollisuuksien mukaan markkinamekanismien avulla; vaatii sekä julkisia että yksityisiä tahoja kaksinkertaistamaan ponnistelunsa niiden poistamiseksi; tukee komission pyrkimyksiä koordinoida tätä hanketta CASAMEn kautta;

14.   katsoo, että Giovanninin esteiden poistaminen on edelleen ensisijainen painopiste; katsoo, että sääntelyllä olisi ensisijaisesti pyrittävä tarvittaessa poistamaan sellaiset oikeudelliset ja verotukselliset esteet, joita ei voida poistaa ilman julkisia toimia;

15.   pitää epäjohdonmukaisuuksia rahoitusvälineiden siirtoa koskevien kansallisten lakien välillä yhtenä pääsyynä siihen, että rajatylittävät siirrot ovat kansallisia korkeampia; tukee käynnissä olevia toimia näiden lakien yhteensovittamiseksi mutta myöntää, että hankkeen päätökseen saamiseen saattaa mennä vuosia; pitää komission oikeusvarmuutta käsittelevän työryhmän perustamista tervetulleena; vaatii komissiota tehostamaan työryhmän työtä, sillä se on ensisijainen väline edistää lähentymistä Euroopan tasolla; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin ryhmän työn perusteella ja työskentelemään tiivisti yhdessä kolmansien maiden ja ryhmien kuten Unidroit-instituutin kanssa sekä välittäjän hallinnassa oleviin arvopapereihin liittyviin tiettyihin oikeuksiin sovellettavasta laista 13. joulukuuta 2002 tehdyn Haagin yleissopimuksen piirissä ja edellyttää, että Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot otetaan ajoissa mukaan Euroopan neuvottelukannan määrittelemiseen;

16.   katsoo, että rajatylittävien selvitysten ja toimitusten korkeammat kustannukset johtuvat verotuksellisista esteistä; kannustaa jatkuviin ponnisteluihin näiden esteiden vähentämiseksi; pitää myönteisenä, että komissio on perustanut verotuksen yhdenmukaistamista käsittelevän asiantuntijaryhmän pyrkien käynnistämään veroasioiden yhteensovittamisen ja yhdenmukaistamisen;

17.   katsoo, että verotuskysymyksiä koskevassa työssä olisi keskityttävä lyhyellä aikavälillä raportointivaatimusten standardisointiin ja tämän jälkeen olisi jatkettava syrjivien verotuskäytänteiden poistamista; katsoo, että mahdollisuus antaa veroviranomaisille tietoa standardimuodossa kaikkialla Euroopassa laskisi merkittävästi selvityksen ja toimituksen kustannuksia vesittämättä kuitenkaan jäsenvaltioiden valtaa päättää omista veroistaan;

CESR:n ja EKPJ:n standardit

18.   vaatii Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteaa (CESR) ilmoittamaan selvästi toimiensa oikeusperustan, kun se käsittelee aiheita ilman EU:n lainsäädäntöön perustuvaa valtuutusta, ja toimimaan joka tapauksessa tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa ja tiedottamaan sille täydellisesti sen 3 ja 4 tason toimista, etenkin erittäin poliittisista markkinarakenteita koskevista kysymyksistä, kuten selvitystoiminnasta, sekä luopumaan standardien sitovasta luonteesta;

19.   pahoittelee, että CESR ja Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) eivät kuulleet laajemmin ja avoimemmin markkinoilla toimivia eivätkä muita toimielimiä; kyseenalaistaa CESR:n ja EKPJ:n käsitteen "merkittävä säilytysyhteisö" monitulkintaisena; katsoo, että CESR:n ja EKPJ:n standardeja täytäntöön pantaessa on varmistettava, että pankkialan sääntelyn piiriin jo kuuluviin laitoksiin ei kohdistu kaksinkertaista sääntelyä;

20.   pahoittelee CESR:n ja EKPJ:n standardien hyväksymisen ajoittumista kauteen, jolloin 1 tason toimia käsitellään; vahvistaa uudelleen, että CESR:n standardien – olivatpa ne lainsäädännöllisiä tai eivät – ei pitäisi määrätä ennalta sitä, millaiseksi EU:n lainsäädäntö muovautuu; kehottaa täysipainoiseen kuulemiseen ja avoimuuteen standardeja täytäntöön pantaessa ja katsoo, että täytäntöönpanoa olisi lykättävä ainakin siihen saakka, että komissio on päättänyt, ehdottaako se direktiivin antamista; muistuttaa, että unionin lainsäädäntövallan käyttäjällä on CESR:n ja EKPJ:n panoksesta riippumatta joka tapauksessa ensisijainen vastuu ja toimivalta alan lainsäädännön suhteen;

21.   on huolissaan, koska eräät sääntelyviranomaiset ovat jättäneet huomiotta CESR:n päätöksen lykätä standardien täytäntöönpanoa ja edellyttävät markkinoille osallistuvilta jo nyt standardien täytäntöönpanoa; on lisäksi huolissaan selonteoista, joissa todetaan CESR:n ja EKJP:n luonnostelevan standardeja uudelleen järjestämättä kuulemisia ja suljetuin ovin;

22.   katsoo, että ellei selvitys- ja toimitusjärjestelmiä varten ehdoteta direktiiviä, CESR:n valvontaan on kehitettävä tehokkaita vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla varmistetaan 3 tason toimien tehokas parlamentaarinen valvonta; kehottaa kaikkia asianosaisia toimielimiä ja sidosryhmiä osallistumaan edellä mainitun toteuttamistavoista käytävään keskusteluun; toteaa, että tähän voitaisiin päästä

Kilpailu

23.   katsoo, ettei edellä mainittu komission tiedonannon määritelmissä eroteta toisistaan selkeällä tavalla markkinoiden eri alojen toimintoja, ja että määritelmiä on parannettava huomattavasti, jos lainsäädäntöä ehdotetaan;

24.   myöntää mittakaavaetujen ja tuotevarioinnin edut, joita keskittymisen sallimisesta voi saada; panee merkille, että selvitys- ja toimituspalvelujen käyttäjät ovat vaatineet konsolidointia jo monia vuosia ja että äskettäisen konsolidoinnin odotetaan tuovan lisähyötyä lähitulevaisuudessa, jos sitä valvotaan asianmukaisesti; katsoo, että asianmukaisen lainsäädäntö- ja sääntelyjärjestelmän puuttuminen estää luomasta yhtäläisiä lähtökohtia, mikä olisi kuitenkin välttämätöntä integraation tehostamiseksi;

25.   kehottaa komissiota käyttämään yleisiä valtuuksiaan kilpailulainsäädännön alalla ennakoivana keinona suojata määräävän aseman väärinkäyttöä tai muuta kilpailun vastaista käytöstä vastaan; ottaa huomioon alan äskettäisten kilpailutapausten huomattavan merkityksen; korostaa kuitenkin, että nämä tapaukset koskivat merkittäviä toimijoita, joiden neuvotteluasema on vahva, ja että on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikki toimijat pääsevät syrjimättömästi keskeisiin rakenteisiin;

26.   myöntää, että selvitys- ja toimitusalan eräisiin osiin on kiinnitettävä tarkempaa huomiota kilpailupolitiikan näkökulmasta; tunnustaa, että tietyillä yrityksillä on suuri markkinaosuus selvitys- ja toimituspalveluissa, mikä saattaa heikentää markkinoiden moitteetonta toimintaa; katsoo, että näin on ainoastaan silloin, kun määräävää asemaa käytetään väärin niin, että kuluttajat kärsivät, ja yleisen edun nimissä puuttuminen asiaan on oikeutettua;

27.   kehottaa komissiota varomaan kilpailulainsäädännön vesittymistä; kehottaa komissiota käyttämään valtuuksiaan ryhtyä kilpailun turvaamiseksi ennakoiviin toimiin määräävän aseman väärinkäyttöä tai muuta kilpailun vastaista käytöstä vastaan erityisesti hinnoittelun avoimuuden osalta; kehottaa komissiota

28.   katsoo, että tehokkaat, avoimet ja syrjimättömät selvitys- ja toimituspalvelujen käyttöoikeudet ovat tärkeitä EU:n kilpailukykyisten yhdentyneiden rahoitusmarkkinoiden varmistamiseksi; suosittelee hyödyntämään yhtenä vaihtoehtona direktiivin 2004/39/EY ennakoivaa täytäntöönpanoa ja samalla käyttämään valppaasti komission yleisiä kilpailualan valtuuksia, jotta kyettäisiin varmistamaan, ettei saatavuutta rajoiteta väärin perustein eli kilpailunvastaisista syistä;

29.   hyväksyy sen, että pääsy voidaan puolueettomista ja avoimista syistä johtuen evätä silloin, kun se ei olisi teknisesti toteutettavissa, kaupallisesti kannattavaa tai toiminnan vakauden kannalta turvallista; vaatii komissiota käyttämään yleistä toimivaltaansa kilpailuoikeuden alalla varmistaakseen, ettei pääsyrajoitteita käytetä väärin kilpailun vastaisiin tarkoituksiin;

30.   kannattaa jatkuvaa vaikutusten arviointia, johon komissio turvautuu arvioidakseen lainsäädäntötoimien tarpeen; kannattaa komission ajatuksia hinnoittelun avoimuudesta; ottaa huomioon, että vertailu saattaa hankaloitua, jos useat kustannuserät niputetaan yhteen yhdeksi yksittäiseksi maksueräksi; pitää kyseenalaisena, onko tarpeen erottaa toisistaan ydinselvitystoiminta ja niin sanotut lisäarvopalvelut, jotta vapaata kilpailua, palvelujen syrjimätöntä saatavuutta ja riskien pienentämistä koskevat legitiimit kysymykset voitaisiin ratkaista; edellyttää komission mahdollisten asiaa koskevien ehdotusten olevan oikeassa suhteessa markkinoilla havaittuihin ongelmiin;

31.   on huolissaan siitä, pitäisikö kaupankäynnin jälkeiset palvelut sisällyttää yleisen edun mukaisiin palveluihin; kehottaa komissiota varmistamaan, että samoja palveluja tarjoaviin toimijoihin kohdistuva sääntely on samanlaista;

32.   katsoo, että selvitys- ja toimituspalvelujen keskeisten tarjoajien pitäisi ottaa käyttäjien edut täysin huomioon, maksimoida käyttäjien kuuleminen ja hinnoittelun avoimuus sekä varmistaa, että niiden keskeisten palvelujen ja muiden markkinoille osallistuvien, etenkin säilytyspankkien, kilpailuhenkisesti tarjoamien palvelujen välillä ei ole ristikkäistukea, kuten muilla aloilla on jo tehty; katsoo, että käyttäjien olisi maksettava vain käyttämistään palveluista ja että heidän pitäisi voida valita selvästi ja esteettömästi, mistä he ostavat siirtoonsa liittyvät pankkipalvelut; katsoo, että liikepankkien käyttämänä valuuttana hoidettavissa arvopapereiden toimitusjärjestelmissä olisi tarjottava mahdollisuutta myös toimituksiin keskuspankin käyttämänä valuuttana;

o
o   o

33.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 38 E, 12.2.2004, s. 265. (2) EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1. (3) EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Bulgarian ja Romanian liittymisprosessista

P6_TA(2005)0302 RC-B6-0443/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2005 allekirjoitetun Romanian ja Bulgarian liittymissopimuksen,

–   ottaa huomioon, että Bulgarian ja Romanian saavuttama edistys teki mahdolliseksi liittymisneuvottelujen päättämisen mutta myös velvoitti jatkamaan ponnisteluja komission vuoden 2004 edistymiskertomuksessa ja Euroopan parlamentin äskettäisissä päätöslauselmissa vahvistettujen puutteiden korjaamiseksi sekä ennen liittymissopimuksen allekirjoittamista että sen jälkeen,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen ja komission puheenjohtajan välisen kirjeenvaihdon, joka koski parlamentin täysimääräistä osallistumista siitä päättämiseen, sovelletaanko mahdollisesti jotakin liittymissopimukseen sisältyvää turvalauseketta,

–   ottaa huomioon, että yhteisön säännöstö kehittyy ja sitä muutetaan vielä valmisteltaessa Bulgarian ja Romanian liittymistä Euroopan unioniin, jonka on määrä tapahtua 1. tammikuuta 2007 tai, mikäli liittymissopimukseen sisältyviin turvalausekkeisiin vedotaan, 1. tammikuuta 2008,

–   ottaa huomioon, että neuvosto ja komissio sallivat bulgarialaisten ja romanialaisten tarkkailijoiden osallistua joihinkin sisäisiin menettelyihinsä, mikä on vähimmäisturva, jotta kyseiset valtiot olisivat ainakin tietoisia niitä koskevista lainsäädännön muutoksista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

1.   painottaa uudelleen, että se aikoo edelleen seurata tarkoin Bulgarian ja Romanian liittymiseen johtavaa prosessia ja pyytää komissiota tiedottamaan sille säännöllisesti siitä, missä määrin Bulgarian ja Romanian viranomaiset pitävät kiinni liittymissopimuksessa vahvistetuista sitoumuksistaan; korostaa antaneensa hyväksyntänsä liittymissopimuksille sillä ehdolla, että neuvosto ja komissio antavat sen osallistua täysimääräisesti päätöksentekoon siinä tapauksessa, että liittymissopimukseen sisältyviä turvalausekkeita sovelletaan Bulgarian ja Romanian liittymisen yhteydessä;

2.   korostaa, että se kutsui kymmenen uuden jäsenvaltion parlamenttien tarkkailijat osallistumaan työhönsä koko liittymisprosessin ajaksi alkaen liittymissopimuksen allekirjoittamisesta aina valtioiden tosiasialliseen ja muodolliseen liittymiseen saakka;

3.   huomauttaa, että vaikka tarkkailijoiden todellinen vaikutusvalta oli rajallinen, järjestely mahdollisti sen, että liittymässä olevien valtioiden demokraattisesti valitut kansanedustajat saattoivat paitsi tutustua itse Euroopan parlamentin menettelyihin myös seurata läheltä yhteisön lainsäädännön hyväksymistä;

4.   tähdentää, että Bulgarian ja Romanian parlamenttien lähettämien tarkkailijoiden saapuminen puheenjohtajakokouksen tekemän päätöksen mukaisesti voi edesauttaa jatkovalmisteluja, jotka tähtäävät menestyksekkääseen Euroopan unioniin liittymiseen, ja sen avulla voidaan etenkin varmistaa, että neuvotteluiden kuluessa annetut sitoumukset pitävät;

5.   kannattaa tämän vuoksi puheenjohtajakokouksen äskettäin 9. kesäkuuta 2005 tekemää päätöstä pyytää Bulgarian ja Romanian parlamentteja nimittämään parlamenteistaan tarkkailijat ja kutsua nämä osallistumaan Euroopan parlamentin työhön 26. syyskuuta 2005 alkaen aina valtioiden muodolliseen liittymiseen saakka;

6.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Bulgarian ja Romanian hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Zimbabwesta

P6_TA(2005)0303 B6-0416/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat Zimbabwen tilanteesta antamansa päätöslauselmat, joista viimeisin on annettu 16. joulukuuta 2004(1),

–   ottaa huomioon 21. helmikuuta 2005 annetun neuvoston yhteisen kannan 2005/146/YUTP Zimbabween kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta hyväksytyn yhteisen kannan 2004/161/YUTP voimassaolon jatkamisesta(2) ja tietyistä Zimbabwea koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 314/2004 muuttamisesta 15 päivänä kesäkuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 898/2005(3),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Mugaben hallinto tehosti 19. toukokuuta 2005 Zimbabwen kansan sortamista tuhoamalla raa'asti tuhansien ihmisten kodit Hararessa, Bulawayossa ja muilla kaupunkialueilla niin kutsutussa Operation Drive Out Rubbish -tehoiskussa sillä seurauksella, että YK:n arvioiden mukaan yli 200 000 ihmistä ovat nyt ilman suojaa tai toimeentuloa; ottaa huomioon, että monet kodeistaan häädetyt asuvat Mukluvisi-joen rannalla oloissa, joissa on vaarana tautien leviäminen,

B.   ottaa huomioon, että Mugaben kannattajat ovat vahvistaneet valta-asemaansa 31. maaliskuuta 2005 pidetyissä vilpillisissä parlamenttivaaleissa, joita haittasivat sorto ja pelottelu ja jotka eivät täyttäneet kansainvälisesti hyväksyttyjä demokraattisia standardeja,

C.   ottaa huomioon, että G8-maiden johtajat kokoontuvat 6.–8. heinäkuuta 2005 Gleneaglesissa ja että puheenjohtajavaltio Iso-Britannia on asettanut Afrikan auttamisen esityslistansa kärkeen; katsoo, että Live8-kampanja on lisännyt Afrikan ongelmien kuten hyvän hallintotavan tarpeellisuuden huomioimista,

D.   ottaa huomioon, että EU:n kehitysavusta vastaavat ministerit sopivat 24. toukokuuta 2005 EU:n avun lisäämisestä 0,56 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä, jotta 0,7 prosentin raja saavutetaan vuoteen 2015 mennessä vuosituhannen kehitystavoitteiden edistämiseksi; ottaa huomioon, että lisäyksen arvioidaan vastaavan 20 miljardin euron lisäystä vuosittain vuoteen 2010 mennessä,

E.   ottaa huomioon, että avulla ei paljon saada aikaan ilman hyvää hallintotapaa sekä oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista; katsoo, että Afrikan maiden hallitusten suhtautuminen Zimbabwen kehitykseen on tärkeä osoitus niiden sitoutumisesta tällaisiin arvoihin,

F.   ottaa huomioon, että Zimbabwe oli aikaisemmin taloudellisesti menestyvä ja että se vei maasta elintarvikkeita muihin Afrikan maihin ja kykeni avustamaan heikompia naapureitaan niiden vaikeuksien voittamisessa; toteaa, että se on nyt romahtanut valtio, jonka miljoonat kansalaiset ovat kansainväliseltä yhteisöltä saatavan elintarvikeavun varassa,

G.   ottaa huomioon, että YK:n maailmanlaajuinen elintarvikeohjelma arvioi Zimbabwen tarvitsevan 1,8 miljoonaa tonnia viljaa neljän miljoonan kansalaisensa ruokkimiseen, jotka kärsivät vajaaravitsemuksesta ja ovat nälkäkuoleman partaalla, koska Zimbabwen oma viljan tuotantokapasiteetti on nykyisin vain 400 000–600 000 tonnia,

H.   ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on ilmoittanut, että Zimbabwen maksamattomat velat IMF:lle ovat 295 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria ja että Mugaben hallinnon kaupunkipuhdistus yhdessä vähentyvän maataloustuotannon kanssa lisäävät inflaatiota entisestään, mikä johtaa vielä syvempään talouskriisiin,

I.   ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltioiden yritykset ostavat edelleen tuotteita, joiden uskotaan olevat peräisin Mugaben hallinnon suoran valvonnan alaisilta maatiloilta,

J.   ottaa huomioon, että Afrikan unioni on kieltäytynyt lopettamasta Mugaben määräämää raakaa sortoa ja että Etelä-Afrikan presidentti Thabo Mbeki on kieltäytynyt jopa arvostelemasta Mugaben toimia puhumattakaan ryhtymästä konkreettisiin toimiin hänen hallintoaan vastaan,

K.   ottaa huomioon, että eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (SADC) pitää edelleen yllä alueellista rauhanturvaajien koulutuskeskusta Hararessa,

L.   ottaa huomioon, että kun neuvosto uudisti Mugaben hallintoa vastaan kohdistetut pakotteet helmikuussa 2005, se sitoutui samalla tarkistamaan ne Zimbabwessa maaliskuussa 2005 pidettyjen parlamenttivaalien kannalta,

M.   ottaa huomioon, että Zimbabween kohdistettua EU:n matkustuskieltoa laajennettiin 15. kesäkuuta 2005 koskemaan noin 120:ta Mugaben hallinnon jäsentä; toteaa, että laajennuksella on vain vähäinen vaikutus ilman pakotteiden tiukkaa täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että neuvosto ei ole määrännyt muita toimia Mugaben hallintoa vastaan 31. maaliskuuta 2005 pidettyjen vilpillisten vaalien jälkeen tai viimeaikaisten sortotekojen takia,

N.   ottaa huomioon, että entinen kansanedustaja Roy Bennett, joka kuuluu oppositiossa olevaan demokraattiseen muutospuolueeseen (MDC), vapautettiin vankilasta 28. kesäkuuta 2005 kärsittyään kahdeksan kuukautta järkyttävissä oloissa,

O.   katsoo, että seuraava yleisten ja ulkosuhdeasioiden neuvosto, joka kokoontuu 18. ja 19. heinäkuuta 2005, antaa tilaisuuden toimia,

1.   tuomitsee Mugaben hallinnon tehostaman Zimbabwen kansan sortamisen, samalla kun kansainvälinen yhteisö antaa etusijan Afrikalle, ja ilmaisee syvän pettymyksensä siihen, että muun Afrikan hallitukset, erityisesti Etelä-Afrikka, eteläisen Afrikan kehitysyhteisö ja Afrikan unioni kieltäytyivät arvostelemasta Mugaben toimia tai ryhtymästä toimiin hänen hallintoaan vastaan;

2.   kehottaa G8-maita vaatimaan Afrikan alueellisia järjestöjä ja kansoja antamaan selvän osoituksen niiden sitoutumisesta hyvään hallintotapaan, korruption torjuntaan, demokratian, oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä talouskehitykseen ja pitää Zimbabwea tässä suhteessa testitapauksena;

3.   vaatii Mugaben hallintoa lopettamaan välittömästi pakolliset joukkohäädöt ja vaatii, että avustusjärjestöille, jotka auttavat Operation Drive Out Rubbish -tekoiskun takia asuinsijoiltaan siirtymään joutuneita ihmisiä, on sallittava esteetön pääsy alueelle;

4.   vaatii, että Zimbabwen kansalle on tarjottava apua kansalaisjärjestöjen välityksellä, ja kehottaa komissiota tekemään kaikkensa sen varmistamiseksi, ettei Mugaben hallinto estä avun toimittamista;

5.   vaatii, että perustetaan kansainvälinen tutkintakomitea tutkimaan elintarvikkeiden ja suojan käyttöä poliittisina aseina;

6.   pahoittelee Afrikan unionin, varsinkin Etelä-Afrikan ja useiden Zimbabwen muiden naapureiden heikkoa asennetta ja silmien sulkemista Zimbabwen kansan päivittäiseltä sorrolta ja maan talouden tuhoamiselta; muistuttaa Etelä-Afrikan hallitusta sen erityisvastuusta naapurimaataan Zimbabwea kohtaan ja vaatii sitä ponnistelemaan sen varmistamiseksi, että Mugaben hallinto lopettaa pakkohäädöt välittömästi;

7.   kehottaa eteläisen Afrikan kehitysyhteisöä sulkemaan Hararessa olevan alueellisen rauhanturvaajien koulutuskeskuksensa osoituksena sen halukkuudesta painostaa Mugaben hallintoa;

8.   kieltäytyy tunnustamasta 31. maaliskuuta 2005 järjestettyjen erittäin vilpillisten vaalien tulosta, koska ne eivät täyttäneet kansainvälisesti hyväksyttyjä demokraattisia standardeja kuten eteläisen Afrikan kehitysyhteisön vaatimuksia;

9.   pahoittelee, ettei neuvosto reagoinut parlamentin jatkuviin vaatimuksiin painostuksen lisäämisestä Mugaben hallintoa vastaan;

10.   vaatii huomioon ottaen Zimbabwen tilanteen ja jäsenvaltioiden kansalaisten halun tukea Afrikkaa, että neuvoston on ryhdyttävä vakavasti toimiin Zimbabwen tilanteen kohentamiseksi; vaatii tästä syystä neuvostoa tukkimaan voimassa olevissa EU:n Mugaben hallintoa vastaan kohdistamissa pakotteissa olevat porsaanreiät ja antamaan selvän sitoumuksen pakotteiden täytäntöönpanosta kaikkien jäsenvaltioiden puolesta;

11.   vaatii, että mainittuihin toimiin sisältyy kaikkien Zimbabwen kanssa solmittujen sellaisten taloudellisten siteiden supistaminen, jotka hyödyttävät suoraan hallintoa (kuten kauppa hallinnon jäsenten valvomien maatilojen kanssa), toimien yksilöiminen ja täytäntöönpano niitä tahoja vastaan, jotka rahoittavat hallinnon demokratian vastaista toimintaa (yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Kansainyhteisön maiden kanssa), ja sen estäminen, etteivät Mugaben uskollisten kannattajien perheenjäsenet saa työ- tai opiskelupaikkoja EU:n alueelta;

12.   vaatii EU:n Zimbabwen erityislähettilään nimittämistä Afrikan valtioiden herättämiseksi toimimaan (yhteistyössä Yhdysvaltojen ja kansainyhteisön maiden kanssa) ja lykkäämään zimbabwelaisten turvapaikanhakijoiden palauttamista jäsenvaltioista siihen asti, kunnes Zimbabwen tilanne korjaantuu;

13.   kehottaa EU:n jäsenvaltioiden yrityksiä, jotka käyvät kauppaa Zimbabwen kanssa, käyttämään avoimia liiketoimintamalleja, kieltäytymään tekemästä sopimuksia sellaisten kanssa, jotka ovat osallistuneet Mugaben johtamaan maanvaltausohjelmaan, ja toimimaan Zimbabwen kansaa eikä Mugaben hallintoa hyödyttävällä tavalla;

14.   suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan tyytymättömyyteen siihen, etteivät Afrikan unioni ja Etelä-Afrikka reagoineet Zimbabwen ihmisoikeuskriisiin, ja vaatii, että komissio ottaa tämän päätöslauselman laajasti huomioon tulevassa Afrikan strategiassaan;

15.   kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa kiinnittämään vakavasti ja pikaisesti huomiota Zimbabwessa tapahtuvaan sortoon ja tutkimaan, missä määrin syylliset voidaan saada vastuuseen teoistaan;

16.   suhtautuu myönteisesti Roy Bennettin vapauttamiseen vankilasta mutta pahoittelee hänen järkyttävää kohteluaan Mugaben hallinnon käsissä; vaatii vapauttamaan Operation Drive Out Rubbish -iskun muut 30 000 syytöntä uhria;

17.   kehottaa Robert Mugabea eroamaan ja perustamaan Zimbabween väliaikaisen hallituksen, jossa on mukana oppositioryhmiä ja muita hyvää tahtoa osoittavia henkilöitä, jotta maahan voidaan palauttaa hyväksyttävät hallintostandardit ja korjata rempallaan oleva talous ja ihmisoikeustilanne;

18.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, G8-maiden hallituksille, Zimbabwen hallitukselle ja parlamentille, Etelä-Afrikan hallitukselle ja parlamentille, Kansainyhteisön pääsihteerille, YK:n pääsihteerille, Afrikan unionin komission ja neuvoston puheenjohtajille ja eteläisen Afrikan kehitysjärjestön pääsihteerille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2004)0112. (2) EUVL L 49, 22.2.2005, s. 30. (3) EUVL L 153, 16.6.2005, s. 9.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Guatemalasta

P6_TA(2005)0304 RC-B6-0415/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Guatemalasta, erityisesti 10. huhtikuuta 2003 hyväksymänsä päätöslauselman(1),

–   ottaa huomioon päättäväisen ja pysyvän sitoutumisensa Guatemalan rauhanprosessiin ja ihmisoikeuksiin,

–   ottaa huomioon 29. toukokuuta 1993 tehdyn Haagin yleissopimuksen lasten suojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa,

–   ottaa huomioon Guatemalan ja Meksikon hallitusten allekirjoittaman yhteisymmärryspöytäkirjan alueella rehottavaa rajatylittävää kauppaa koskevien kysymysten käsittelemiseksi, joka tehtiin kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevässä Haagin konferenssissa,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan XVII:n parlamenttien välisen, Limassa 14.–16. kesäkuuta 2005 järjestetyn konferenssin päätösasiakirjan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon lapsikaupasta laaditun Yhdistyneiden Kansakuntien erityisselvittäjän tiedonannon, jonka mukaan Guatemalan adoptiolainsäädäntö kuuluu alueen heikoimpiin ja lapsilla käytävää kauppaa ei ole edes määritelty rikokseksi,

B.   ottaa huomioon, että ihmisoikeusasioiden syyttäjänviraston mukaan laittomuudet, kuten pakotettu raskaaksi saattaminen ja kohdunvuokraus, lasten kaappaukset lailliselta äidiltään, asiakirjojen väärentäminen, väestörekisteritietojen muuttaminen ja laittomat orpokodit ovat yleisiä Guatemalassa; ottaa huomioon, että myös adoptioviranomaiset syyllistyvät laittomiin tekoihin ja yhä useammat kansainvälisiä adoptioita välittävät toimistot harjoittavat lapsikauppaa,

C.   ottaa huomioon, että Guatemala on ihmiskaupan lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaa, kun on kyse Guatemalasta ja muista Keski-Amerikan maista seksuaalisen ja työvoiman hyväksikäytön uhreiksi myytävistä naisista ja lapsista,

D.   ottaa huomioon, että vuonna 2004 virallisten tietojen mukaan naisten murhat lisääntyivät 527:ään, joista 81 prosenttia tehtiin tuliaseella,

E.   ottaa huomioon, että Yhdistyneiden Kansakuntien MINUGUA-joukkojen poistuttua ja lähes kymmenen vuotta rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ihmisoikeuksia, alkuperäiskansoja ja maaseudun konflikteja koskevia ongelmia ei ole edelleenkään saatu ratkaistua ja niistä seuranneet väkivaltaisuudet ovat vaatineet lukuisia kuolonuhreja ja vielä suuremman joukon loukkaantuneita,

F.   ottaa huomioon, että rankaisematta jättämisestä ei ole edelleenkään luovuttu, ja katsoo, että viranomaisten olisi annettava tarvittava tuki laittomia turvallisuusyksiköitä ja maanalaisia turvallisuusryhmiä tutkivan komitean (CICIACS) perustamista koskevalle sopimukselle,

G.   ottaa huomioon, että oikeus- ja valvontaviranomaisia murhataan edelleen ja uusimpien tietojen mukaan vuoden 2005 tammi-toukokuussa ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuneita hyökkäyksiä rekisteröitiin 76 ja meneillään olevan lainsäädäntökauden ensimmäisen vuoden aikana hyökkäyksiä ja uhkauksia on rekisteröity 122,

H.   ottaa huomioon, että Guatemalaa koskevan strategian laatimista vuosiksi 2007–2013 käsittelevän Euroopan komission asiakirjan mukaan noin 56 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä ja 22 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä ja että ¾ köyhistä kuuluu alkuperäisväestöön,

1.   tuomitsee lapsikaupan, joka edustaa kansainvälisillä suhteilla toimivaa järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on erikoistunut lapsenryöstöihin, asiakirjojen väärentämiseen, väestörekisteritietojen muuttamiseen ja laittomiin orpokoteihin, ja tuomitsee myös adoptioasiakirjoihin liittyvät säännönvastaisuudet ja huomauttaa, että yhä useammat kansainvälisiä adoptioita välittävät toimistot harjoittavat lapsikauppaa;

2.   korostaa, että ainoastaan valtiolliset laitokset ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt saisivat hoitaa adoptioita;

3.   pyytää Guatemalan valtiota hyväksymään erityisen adoptiolainsäädännön ja noudattamaan kansainvälisiä adoptioita koskevaa Haagin yleissopimusta ja pyytää sitä niin ikään ryhtymään asianmukaisiin toimiin, jotta kansainväliset adoptiot eivät johtaisi voiton tavoitteluun;

4.   pyytää virallista syyttäjää asettamaan syytteeseen lapsikauppaa harjoittavat rikollisverkostot;

5.   kehottaa laatimaan Unicefin toimien mukaisen kokonaisvaltaisen suunnitelman Latinalaisen Amerikan lapsia ja nuoria hyödyttävistä ensisijaisista toimista;

6.   kehottaa Guatemalan hallitusta edistämään tarvittavia toimia, jotta naisiin kohdistuvien rikosten rankaisematta jättäminen loppuisi ja naisten oikeuksien kunnioittamista edistettäisiin aktiivisesti;

7.   pyytää Guatemalan hallitusta antamaan tukensa ihmisoikeusasioiden syyttäjänviraston toiminnalle, tunnustamaan ihmisoikeuksien puolustajien tekemän työn oikeutetuksi ja takaamaan heidän turvallisuutensa sekä tutkimaan yhteiskunnallisten järjestöjen tiloihin äskettäin tehdyt murrot;

8.   pitää myönteisenä presidentti Bergerin ilmoitusta kuolemanrangaistuksen poistamisesta ja ottaa huomioon, että 35 henkilöä on tällä hetkellä tuomittu kuolemaan, ja pyytää Guatemalan kongressia toteuttamaan tarvittavat uudistukset kuolemanrangaistuksen poistamiseksi Guatemalan oikeusjärjestelmästä; kehottaa ryhtymään lynkkauksen vastaisiin toimiin;

9.   panee tyytyväisenä merkille Guatemalan hallituksen aloitteen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston perustamisen edistämiseksi ja pitää myönteisenä, että hallitus ja kongressi ratifioivat asiaa koskevan yleissopimuksen;

10.   kehottaa kaikkia viranomaisia laajamittaiseen yhteistyöhön, jotta ihmisoikeusvaltuutetun toimisto voisi täyttää täsmällisesti tarkkailu- ja neuvontatehtävänsä; kehottaa Euroopan komissiota tarjoamaan taloudellista ja poliittista tukea helpottaakseen toimiston tehtävää;

11.   toistaa edellä mainitussa 10. huhtikuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä pyynnön Euroopan komissiolle, että seuraavassa Guatemalaa koskevassa EU:n strategiassa vuosiksi 2007–2013 sosiaalinen yhteenkuuluvuus, oikeus ravintoon, maaseudun kehitys sekä maanomistus- ja maankäyttöjärjestelmän uudistaminen asetettaisiin Euroopan unionin ja Guatemalan tulevan yhteistyön ensisijaisiksi tavoitteiksi; katsoo, että kyseisellä politiikalla olisi lisäksi pyrittävä lopettamaan laittomat adoptiot, edistämään päättäväisesti ihmisoikeuksia, lopettamaan rankaisematta jättäminen, kunnioittamaan alkuperäiskansoja sekä suojelemaan ja edistämään naisten ja alaikäisten oikeuksia;

12.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä Guatemalan hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 64 E, 12.3.2004, s. 609.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Etiopian ihmisoikeustilanteesta

P6_TA(2005)0305 RC-B6-0417/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Etiopiasta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon 15. toukokuuta 2005 pidettyjen parlamenttivaalien lopullisten tulosten lykkäämisen johdosta 8. kesäkuuta 2005 järjestettyjen mielenilmausten väkivaltaisen tukahduttamisen (36 kuollutta, yli 100 loukkaantunutta ja useita tuhansia pidätettyjä),

B.   ottaa huomioon, että Etiopian laissa säädetään, että pidätetyt on tuotava tuomioistuimen eteen 48 tunnin kuluessa,

C.   ottaa huomioon, että vaalit olivat siihen asti sujuneet ilman suuria välikohtauksia ja että osoituksena Etiopian väestön uskosta demokratiaan noin 90 prosenttia äänioikeutetuista saapui äänestämään 15. toukokuuta 2005,

D.   ottaa huomioon, että vaalilautakunnalle tehtiin 299 valitusta petoksista ja se päätti aloittaa tutkinnan 135 vaalipiirissä,

E.   ottaa huomioon, että tutkimusten johdosta joissakin vaalipiireissä saatetaan määrätä uusi laskenta tai jopa uusintaäänestys,

F.   ottaa huomioon, että lopullinen vaalitulos piti alun perin julkistaa 8. kesäkuuta 2005 ja sitten 8. heinäkuuta 2005 ja julkistamista on jälleen siirrettävä siihen asti, että valitukset on saatu käsiteltyä,

G.   ottaa huomioon, että somalialueen 23 edustajaa on tarkoitus valita elokuussa 2005 järjestettävässä äänestyksessä,

H.   ottaa huomioon, että hallitus ja oppositiopuolueet ovat sitoutuneet 10. kesäkuuta 2005 päivätyssä yhteisessä julkilausumassa "pyrkimään ratkaisemaan kaikki ongelmat laillisin ja rauhanomaisin keinoin",

I.   ottaa huomioon, että Etiopian poliittinen vakaus on olennaisen tärkeää kaikille Afrikan sarven maille,

1.   tuomitsee siviileihin sekä opposition johtajiin ja kannattajiin kohdistuvan väkivaltaisen sorron sekä ainakin 36 ihmisen surmaamisen;

2.   ilmaisee suuren myötätuntonsa ja solidaarisuutensa Etiopian kansaa kohtaan ja esittää surunvalittelunsa uhrien perheille;

3.   toivoo puolueettoman tutkintalautakunnan selvittävän, ketkä olivat vastuussa vuoden 2005 kesäkuun 8. päivän murheellisista tapahtumista, sekä toivoo, että nämä henkilöt tuodaan oikeuden eteen;

4.   vaatii vapauttamaan toimittajat ja muut henkilöt, joita vastaan ei ole nostettu minkäänlaisia syytteitä, ja noudattamaan pidätettyjen kohtelussa tiukasti Etiopian perustuslakia ja muita lakeja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevien kansainvälisten oikeusnormien mukaisesti;

5.   pitää myönteisenä noin 4 000 vangin äskettäistä vapauttamista ja hallituksen ilmoitusta, että Ziwayn sotilasleirillä pidettävillä vangeilla on nyt oikeus tavata perhettään ja olla yhteydessä Punaisen Ristin kansainväliseen komiteaan; korostaa tässä yhteydessä, että Punaisen Ristin kansainvälinen komitea voi olla ja sen pitääkin olla avainasemassa vankeja avustettaessa ja vankiloiden ihmisoikeusoloja tutkittaessa;

6.   panee tyytyväisenä merkille, että oppositioryhmittymät sekä kansainväliset tarkkailijat voivat olla läsnä vaalivalituksia käsiteltäessä, jotta tulokset olisivat kiistattomat;

7.   vaatii noudattamaan tinkimättä 10. kesäkuuta 2005 hallituksen ja oppositiopuolueiden välillä tehtyä sopimusta ja toivoo, että Euroopan unioni osallistuu edelleen pyrkimyksiin löytää Etiopian poliittiseen kriisiin rauhanomainen ja demokraattinen ratkaisu etenkin lähettämällä tarkkailijoita seuraamaan vaalikanteiden tutkimista;

8.   kehottaa unionia ja kansainvälistä yhteisöä pysymään valppaina ja tekemään kaikkensa, jotta jännittyneeseen tilanteeseen voidaan löytää rauhanomainen ratkaisu ja Etiopian demokratiaprosessi ei keskeydy;

9.   kehottaa Etiopian hallitusta poistamaan välittömästi rajoitukset, jotka kohdistuvat opposition toiminnasta ja viesteistä tiedottamiseen julkisissa tiedotusvälineissä, ja pyytää ottamaan pikaisesti käyttöön lehdistön käytännesäännöt yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa;

10.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Etiopian hallitukselle.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä (KOM(2004)0687 – C6-0201/2004 – 2004/0247(CNS))

P6_TA(2005)0306 A6-0195/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2004)0687)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan sekä 299 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0201/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0195/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale (1)  Kuljetuskustannukset ovat syrjäisimmillä alueilla korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä syrjäisimpien alueiden hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi. (1)  Kuljetuskustannukset ovat syrjäisimmillä alueilla korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Joissakin tapauksissa toimijat ja tuottajat joutuvat kohtaamaan kaksinkertaisia haittoja, jos alueen saaret sijaitsevat hyvin kaukana toisistaan. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä syrjäisimpien alueiden hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi. Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Komission olisi sovellettava tehokkaasti Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla toimivia pieniä ja keskisuuria elintarviketeollisuuden yrityksiä tukevaa politiikkaa, jotta nämä voisivat jatkaa perinteistä vientiä ja lisätä rajanaapureina olevien kolmansien maiden kanssa käymäänsä kauppaa. Tarkistus 3 Johdanto-osan 4 kappale (4)  Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, kun erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva hyöty palautetaan; jalostettujen tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi lisäksi sallittava alueellisen kaupankäynnin tai Portugalin kahden syrjäisimmän alueen välisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Lisäksi olisi otettava huomioon kaikkien syrjäisimpien alueiden perinteiset kauppavirrat kolmansiin maihin ja sen vuoksi sallittava perinteistä vientiä vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta syrjäisimmiltä alueilta. Tätä rajoitusta ei sovelleta myöskään jalostettujen tuotteiden perinteiseen lähettämiseen; selkeyden vuoksi on syytä täsmentää viitekausi kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemiseksi. (4)  Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, kun erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva hyöty palautetaan; jalostettujen tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi lisäksi sallittava alueellisen kaupankäynnin tai Portugalin kahden syrjäisimmän alueen välisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Lisäksi olisi otettava huomioon kaikkien syrjäisimpien alueiden perinteiset kauppavirrat kolmansiin maihin ja sen vuoksi sallittava perinteistä vientiä vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta syrjäisimmiltä alueilta. Tätä rajoitusta ei sovelleta myöskään jalostettujen tuotteiden perinteiseen lähettämiseen; selkeyden vuoksi on syytä täsmentää viitekausi kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemiseksi ja mahdolliset markkinoiden perinteistä toimintaa koskevat rajoitukset olisi otettava huomioon. Tarkistus 4 Johdanto-osan 12 a kappale (uusi) (12 a) Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen tarpeellisista poikkeuksista, joiden avulla on mahdollista toteuttaa maaseudun kehitysohjelmat, ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet. Tarkistus 5 Johdanto-osan 18 kappale (18)  Perinteistä karjankasvatusta olisi tuettava. Merentakaisten departementtien ja Madeiran paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten nautaeläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista. Olisi jatkettava asetuksella (EY) N:o 1782/2003 Portugalin osalta käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää emolehmäpalkkio-oikeuksia mannermaalta Azoreille ja mukautettava kyseistä välinettä uusiin syrjäisimpien alueiden tukea koskeviin sääntöihin. (18)  Perinteistä karjankasvatusta olisi tuettava. Merentakaisten departementtien ja Madeiran paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten nautaeläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista. Olisi jatkettava asetuksella (EY) N:o 1782/2003 Portugalin osalta käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää emolehmäpalkkio-oikeuksia mannermaalta Azoreille ja mukautettava kyseistä välinettä uusiin syrjäisimpien alueiden tukea koskeviin sääntöihin. Merentakaisten departementtien paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi on tietyin ehdoin ja vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen hevos-, nauta-, antilooppi-, lammas- ja vuohieläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista. Azorien naudanlihantuotannon laadun parantamiseksi on tietyin ehdoin ja vahvistettavan enimmäismäärän rajoissa myönnettävä tukea lihakarjarotujen siitossonnien hankintaan kyseiselle alueelle. Tarkistukset 6 ja 7 Johdanto-osan 20 kappale (20)  Tämän asetuksen täytäntöönpanon ei pitäisi vaikuttaa syrjäisimmille alueille tähän asti myönnetyn erityistuen tasoon. Jäsenvaltioilla olisi tästä syystä oltava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varten käytettävissään sitä tukea vastaavat määrät, jota yhteisö on jo myöntänyt yhteisön tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Ranskan merentakaisten departementtien hyväksi, direktiivin 72/462/ETY muuttamisesta ja asetusten (ETY) N:o 525/77 ja (ETY) N:o 3763/91 (Poseidom) kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1452/2001, asetuksen (EY) N:o 1453/2001 ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Kanariansaarten hyväksi ja asetuksen (ETY) N:o 1601/92 kumoamisesta (Poseican) 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1454/2001 nojalla, sekä määrät, jotka myönnetään kyseisille alueille sijoittautuneille karjankasvattajille naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 ja viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 nojalla, ja määrät, jotka myönnetään Ranskan merentakaisen Réunionin departementin riisin hankintaan riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 5 artiklan nojalla. Tällä asetuksella perustetun syrjäisimpien alueiden maataloustuotantoa koskevan uuden tukijärjestelmän mukainen tuki olisi sovitettava yhteen muualla yhteisössä samoihin tuotantosuuntiin myönnettävän tuen kanssa. (20)  Tämän asetuksen täytäntöönpanon ei saa vaikuttaa syrjäisimmille alueille tähän asti myönnetyn erityistuen tasoon. Tämän vuoksi vuosittaisissa rahoitusrajoissa, joita noudatetaan myönnettäessä tukea erityiselle hankintajärjestelmälle, olisi otettava huomioon hankintatuet ja määrät, jotka vastaavat tämän järjestelmän nojalla tietyksi ajaksi myönnettyä vapautusta tullimaksuista. Jäsenvaltioilla olisi tästä syystä oltava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varten käytettävissään sitä tukea vastaavat määrät, jota yhteisö on jo myöntänyt yhteisön tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Ranskan merentakaisten departementtien hyväksi, direktiivin 72/462/ETY muuttamisesta ja asetusten (ETY) N:o 525/77 ja (ETY) N:o 3763/91 (Poseidom) kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1452/2001, asetuksen (EY) N:o 1453/2001 ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Kanariansaarten hyväksi ja asetuksen (ETY) N:o 1601/92 kumoamisesta (Poseican) 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1454/2001 nojalla, sekä määrät, jotka myönnetään kyseisille alueille sijoittautuneille karjankasvattajille naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 ja viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 nojalla, ja määrät, jotka myönnetään Ranskan merentakaisen Réunionin departementin riisin hankintaan riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 5 artiklan nojalla. Tällä asetuksella perustetun syrjäisimpien alueiden maataloustuotantoa koskevan uuden tukijärjestelmän mukainen tuki olisi sovitettava yhteen muualla yhteisössä samoihin tuotantosuuntiin myönnettävän tuen kanssa. Tarkistus 8 Johdanto-osan 21 a kappale (uusi) (21 a) Edellä mainittu voimassa olevien asetusten kumoaminen ei saa johtaa erityishankintajärjestelmien ja syrjäisimpien alueiden paikallistuotannon tukijärjestelmien mukaisten tukimenettelyjen keskeyttämiseen. On varmistettava, että niiden soveltamista voidaan jatkaa, kunnes eri hankinta- ja tukiohjelmat on hyväksytty. Tarkistus 9 1 artikla Tässä asetuksessa säädetään erityistoimenpiteistä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin alueiden, jäljempänä "syrjäisimmät alueet", syrjäisestä sijainnista, syrjäisempien alueiden asemasta ja saaristoluonteesta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tässä asetuksessa säädetään erityistoimenpiteistä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin alueiden, jäljempänä "syrjäisimmät alueet", syrjäisestä sijainnista, syrjäisimpien alueiden asemasta, saaristoluonteesta, pienestä pinta-alasta, vaikeasta pinnanmuodostuksesta ja ilmastosta sekä taloudellisesta riippuvuudesta lukumäärältään vähäisistä tuotteista aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkistus 10 2 artiklan 1 kohta 1.  Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee liitteessä I lueteltuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla. 1.  Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee 5 artiklassa tarkoitetuissa hankintaohjelmissa mainittuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla. Tarkistus 11 2 artiklan 2 kohta 2.  Arvioidussa hankintataseessa ilmoitetaan määrällisesti liitteessä I lueteltujen tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet. Paikallisille markkinoille tarkoitettuja tai perinteisesti muualle yhteisöön lähetettäviä taikka alueellisen tai perinteisen kaupankäynnin osana kolmansiin maihin vietäviä tuotteita pakkaavan tai jalostavan teollisuuden tarpeista voidaan tehdä erillinen arvioitu tase. Poistetaan. Tarkistukset 12 ja 13 4 artiklan 2 kohta 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua rajoitusta ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista tuotteista syrjäisimmillä alueilla jalostettuihin tuotteisiin, jotka: 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua rajoitusta ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista tuotteista syrjäisimmillä alueilla jalostettuihin tai riittävästi työstettyihin tai käsiteltyihin tuotteisiin. a) viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle yhteisöön perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa. Komissio vahvistaa nämä määrät ja vastaanottajina olevat kolmannet maat 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vuosien 1989, 1990 ja 1991 lähetysten tai viennin keskiarvon perusteella; b) viedään kolmansiin maihin osana alueellista kauppaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettuja edellytyksiä; c) lähetetään Azoreilta Madeiralle tai Madeiralta Azoreille. Kyseisten tuotteiden vientiin ei myönnetä tukea. Kyseisten tuotteiden vientiin ei myönnetä tukea. Tarkistus 15 5 artiklan 1 kohdan -a alakohta (uusi) -a) erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat tuotteet; Tarkistus 14 5 artiklan 1 kohdan a alakohta a) arvioidun hankintataseen luonnos; a) arvioidun hankintataseen luonnos, jossa määritetään asianomaisten tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet; paikallisille markkinoille tarkoitettuja tai muualle yhteisöön lähetettäviä taikka alueellisen tai perinteisen kaupankäynnin osana kolmansiin maihin vietäviä tuotteita pakkaavan tai jalostavan teollisuuden tarpeista voidaan tehdä erillinen arvioitu tase; Tarkistus 16 5 artiklan 2 kohta 2.  Hankintaohjelmat hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Liitteessä I olevien tuotteiden luetteloa voidaan tarkistaa samaa menettelyä noudattaen syrjäisimpien alueiden tarpeiden kehityksen mukaan. 2.  Hankintaohjelmat hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen syrjäisimpien alueiden tarpeiden kehityksen mukaan. Tarkistus 17 9 artiklan 2 a kohta (uusi) 2 a. Yhteisön ohjelmista tuetaan ympäristön ja maaseudun tilan sekä maankäytön ja maisemarakentamisen parantamista kestävään maankäyttöön myönnettävän tuen avulla. Tarkistus 18 12 artiklan a alakohta a) kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, josta käyvät ilmi kehityserot, -kuilut ja -mahdollisuudet, käytetyt määrärahat ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3763/91, (ETY) N:o 1600/92, (ETY) 1601/92, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 nojalla toteutettujen toimien tärkeimmät tulokset käytettävissä olevat arviot huomioon ottaen; a) kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, josta käyvät ilmi kehityserot, -kuilut ja -mahdollisuudet, käytetyt määrärahat ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 nojalla toteutettujen toimien tärkeimmät tulokset käytettävissä olevat arviot huomioon ottaen; Tarkistus 19 12 artiklan d alakohta d) toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja alustava kokonaisrahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävissä olevat määrärahat; d) toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja alustava kokonaisrahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävissä olevat määrärahat, rajoittamatta kunkin ohjelman toimenpiteiden välistä uudelleenohjelmointia; Tarkistus 20 13 artiklan 3 kohta 3.  Ohjelmia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006. 3.  Ohjelmia sovelletaan aikaisintaan 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen. Tarkistus 21 16 artiklan 5 a kohta (uusi) 5 a. Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen tarpeellisista poikkeuksista, jotta maaseudun kehitysohjelmat voidaan toteuttaa syrjäisimpien alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Tarkistus 22 18 artiklan 1 kohta 1.  Ranskan ja Portugalin on esitettävä komissiolle ohjelmia kasveille tai kasviperäisille tuotteille haitallisten organismien torjumiseksi merentakaisissa departementeissa sekä Azoreilla ja Madeiralla. Kyseisissä ohjelmissa on täsmennettävä erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimet sekä niiden kesto ja kustannukset. Tämän artiklan mukaisesti esitetyt ohjelmat eivät koske banaanien kasvinsuojelua. 1.  Ranskan ja Portugalin on esitettävä komissiolle ohjelmia maatalouden viljelykasvien tai kasviperäisten tuotteiden puhtauden suojelemiseksi merentakaisissa departementeissa sekä Azoreilla ja Madeiralla. Kyseisissä ohjelmissa on täsmennettävä erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimet sekä niiden kesto ja kustannukset. Tämän artiklan mukaisesti esitetyt ohjelmat eivät koske banaanien kasvinsuojelua. Tarkistus 23 19 artiklan 2 kohdan 1 alakohta 2.  Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista (Noah, Othello, Isabelle, Jacquez, Clinton, Herbemont) ja joita korjataan Azoreiden ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää mainittujen alueiden sisälle. 2.  Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista ja joita korjataan Azoreiden ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää mainittujen alueiden sisälle. Tarkistus 24 19 artiklan 2 kohdan 2 alakohta Portugali lopettaa asteittain 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä viljelyn sellaisilla aloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luvussa säädettyjä järjestelmiä tarvittaessa hyödyntäen. Portugali lopettaa asteittain 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä viljelyn sellaisilla aloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luvussa säädettyjä järjestelmiä tarvittaessa hyödyntäen. Tarkistus 25 20 artiklan 4 kohdan 2 alakohta Tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Yksityiskohtaisissa säännöissä määritetään erityisesti paikallisesti tuotetun tuoreen maidon määrä, joka on käytettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun iskukuumennetun maidon tuottamiseen. Tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Yksityiskohtaisissa säännöissä määritetään erityisesti paikallisesti tuotetun tuoreen maidon määrä, joka on käytettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun iskukuumennetun maidon tuottamiseen, jos paikallisesti tuotetun maidon menekki ei ole taattu. Tarkistus 26 21 artiklan 3 a kohta (uusi) 3 a. Azorien naudanlihantuotannon laadun parantamiseksi myönnetään tukea lihakarjarotujen siitossonnien hankintaan kyseiselle alueelle tietyin ehdoin ja tietyn enimmäismäärän rajoissa, jotka määritellään 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarkistus 27 21 a artikla (uusi) 21 a artikla Sokeri Sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/20011 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jakson aikana kyseisen asetuksen 13 artiklassa tarkoitettuun C-sokeriin, jota viedään kiintiötä suuremman tuotannon soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sokerialalla 14 päivänä syyskuuta 1981 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2670/812 säännösten mukaisesti ja otetaan kulutukseen Madeiralla ja Kanariansaarilla valkoisena sokerina koodin NC 1701 mukaisesti ja Azoreilla raakasokerina koodin NC 1701 12 10 mukaisesti, sovelletaan tässä asetuksessa annettujen ehtojen mukaisesti tuontitulleista vapauttavaa järjestelmää artiklassa 3 tarkoitetun arvioidun hankintataseen rajoitusten mukaisesti. ______ 1 EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. 2 EYVL L 262, 16.9.1981, s. 14. Tarkistus 28 24 artiklan 1 kohta 1.  Edellä 16 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä lukuun ottamatta tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 2 artiklan 2 kohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden vakauttamiseen tarkoitettuja interventioita. 1.  Edellä 16 ja 18 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä lukuun ottamatta tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 2 artiklan 2 kohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden vakauttamiseen tarkoitettuja interventioita. Tarkistus 29 24 artiklan 2 kohta 2.  Yhteisö rahoittaa tämän asetuksen II ja III osastossa säädettyjä toimenpiteitä seuraavia määriä vastaavalla vuosittaisella enimmäismäärällä: merentakaiset departementit: 84,7 miljoonaa euroa Azorit ja Madeira: 77,3 miljoonaa euroa Kanariansaaret: 127,3 miljoonaa euroa. 2.  Yhteisö rahoittaa tämän asetuksen II ja III osastossa säädettyjä toimenpiteitä seuraavia määriä vastaavalla vuosittaisella enimmäismäärällä, joka lasketaan niiden määrien perusteella, jotka on käytetty erityisen hankintajärjestelmän rahoittamiseen, ottamalla perustaksi kunkin alueen parhaan kolmivuotiskauden keskiarvo vuosien 2001 ja 2004 väliseltä jaksolta ja ottaen huomioon samaksi ajaksi myönnetyn tullivapauden sekä menojen ylärajat, joita sovelletaan paikallisen maataloustuotannon tukeen. Tarkistus 30 24 artiklan 3 kohta 3.  Tämän asetuksen II osastossa säädettyihin ohjelmiin vuosittain myönnettävät määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät: Poistetaan. – merentakaiset departementit: 20,7 miljoonaa euroa –  Azorit ja Madeira: 17,7 miljoonaa euroa –  Kanariansaaret: 72,7 miljoonaa euroa. Tarkistus 31 24 artiklan 3 a kohta (uusi) 3 a. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 28 artiklan 2 kohdassa säädetään, kyseisen asetuksen liitteessä I tarkoitettujen järjestelmien mukaisille maksuille asetettuja määräaikoja voidaan muuttaa; uusi määräaika on asetettava ohjelmissa, jotka esitetään rahoitettaviksi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista varoista. Tarkistus 32 26 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi) Edellä 18 artiklassa tarkoitettujen kasvinsuojeluohjelmien osalta komissiota avustaa 23 päivänä marraskuuta 1976 tehdyllä neuvoston päätöksellä 76/894/ETY1 perustettu pysyvä kasvinsuojelukomitea. _____ 1 EYVL L 340, 9.12.1976, s. 25. Tarkistus 33 28 artiklan 3 kohta 3.  Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia. 3.  Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia. Tarkistus 34 29 artiklan 2 a kohta (uusi) Asetuksissa (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 säädetyt erityishankintajärjestelmään liittyvät toimet ja paikallisen tuotannon edistämistä koskevat toimet pysyvät kuitenkin voimassa, kunnes komissio on hyväksynyt tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetut hankintaohjelmat ja kunnes tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitetut paikallista maataloustuotantoa edistävät tukiohjelmat ovat käynnistyneet. Tarkistus 35 32 artiklan 2 kohta Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006. Tämän asetuksen 13, 25 ja 26 artiklaa sovelletaan kuitenkin sen voimaantulopäivästä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006. Tämän asetuksen 8 ja 13 artiklaa, 21 artiklan 3 kohtaa, 24, 25 ja 26 artiklaa sovelletaan kuitenkin sen voimaantulopäivästä.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin kannanotto kolmansiin maihin vietävien elävien nautaeläinten vientitukiin

P6_TA(2005)0307 P6_DCL(2005)0020

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 116 artiklan,

A.   panee merkille, että noin 200 000 elävää nautaeläintä viedään vuosittain Euroopan unionista Libanoniin ja Egyptiin,

B.   panee merkille, että näistä eläimistä on viime vuosina maksettu vuodessa 60 miljoonaa euroa vientitukea ja että vuonna 2005 vientitukiin on käytettävissä jopa 77 miljoonaa euroa,

C.   pitää huolestuttavana, että kuljetus kestää jopa 10 päivää ja että määränpäässä eläimiä usein kohdellaan ja ne teurastetaan tavoilla, jotka ovat laittomia Euroopan unionin lainsäädännön mukaan, ja että tästä kaikesta aiheutuu eläimille huomattavaa kärsimystä,

D.   pitää huolestuttavana, että voimassa olevaa lainsäädäntöä ei panna täytäntöön ja että se on joka tapauksessa riittämätön eläinten hyvinvoinnin suojelemiseksi,

1.   tiedostaa, että Euroopan unioni tunnustaa eläinten olevan aistivia olentoja;

2.   pyytää komissiota ja neuvostoa lopettamaan välittömästi ja pysyvästi vientitukien maksamisen kolmansiin maihin viedyistä elävistä nautaeläimistä;

3.   pyytää käyttämään julkisia varoja sen sijaan suunnitelmiin, joilla edistetään ja suojellaan eläinten hyvinvointia;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän kannanoton ja allekirjoittajien nimet neuvostolle ja komissiolle: