Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 1. joulukuuta 2005 - Bryssel
EY:n ja Etelä-Afrikan sopimus ***
 Euroregions
 Andrzej Pęczakin parlamentaarinen koskemattomuus
 Giovanni Claudio Favan parlamentaarinen koskemattomuus
 Esitys lisätalousarvioksi nro 6/2005 (Tarkistus)
 Lisätalousarvio nro 6/2005
 Talousarviota koskeva kurinalaisuus
 Kansanterveysongelmista kärsiviin maihin vietävien lääkkeiden patentit ***I
 Yhteisön toimet lintuinfluenssan torjumiseksi *
 Eläinlääkintäalan menot *
 Euroalueen laajentaminen *
 Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä *
 Arvonlisäveron palautukset *
 Euroopan unionin sääntelyvirastot
 WTO:n ministerikokouksen valmistelu
 Ihmisoikeudet
 Olympiarauha
 Kehitysyhteistyö ja urheilu
 Euroopan komission hyväksyminen
 EU:n kilpailusääntöjen soveltaminen meriliikenteeseen
 Sähköinen viestintä
 Työvaltaisiin palveluihin sovellettava alv

EY:n ja Etelä-Afrikan sopimus ***
PDF 189kWORD 32k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan väliseen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen johdosta (KOM(2005)0372 – C6-0350/2005 – 2005/0152(AVC))
P6_TA(2005)0447A6-0328/2005

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2005)0372)(1),

–   ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2005 tekemän päätöksen 2005/206/EY(2) edellä mainitun pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta,

–   ottaa huomioon neuvoston EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä 310 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti esittämän pyynnön puoltavasta lausunnosta (C6-0350/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan suosituksen (A6-0328/2005),

1.   antaa puoltavan lausunnon edellä mainitun pöytäkirjan tekemisestä;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle sekä Etelä-Afrikan tasavallan ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EUVL L 68, 15.3.2005, s. 32.


Euroregions
PDF 202kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroregions-alueiden merkityksestä aluepolitiikan kehittämisessä (2004/2257(INI))
P6_TA(2005)0448A6-0311/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 158 artiklan,

   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä (KOM(2004)0628),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta (KOM(2004)0495),

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä (KOM(2004)0492),

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi koheesiorahastosta (KOM(2004)0494),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta rajaseutuyhteistyöyhtymästä (ERY) (KOM(2004)0496),

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston eurooppalaisen puiteyleissopimuksen paikallisten ja alueellisten viranomaisten yhteistyöstä yli valtakunnan rajojen (Madrid, 21. toukokuuta 1980) ja sen lisäpöytäkirjat sekä Euroopan neuvoston Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan (Strasbourg, 15. lokakuuta 1985),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A6-0311/2005),

A.   katsoo, että Euroopan unionin laajentuminen käsittämään 25 jäsenvaltiota 1. toukokuuta 2004 alkaen on lisännyt Euroopan alueiden välisiä eroja, ja että tulevat laajentumiset voivat kasvattaa syntyneitä eroja entisestään, ja että laajentuminen on lisännyt raja-alueita merkittävästi, ja katsoo, että Euroregions-alueet ovat edistäneet merkittävästi rajojen ylittämistä Euroopassa, hyvien naapuruussuhteiden rakentamista, ihmisten tuomista yhteen rajan kummallakin puolella ja ennakkoluulojen murtamista erityisesti kansalliset rajat ylittävällä paikallisen ja alueellisen tason yhteistyöllä,

B.   katsoo, että laajentuneen unionin alueellisia eroja on vähennettävä ja niihin on vastattava tehokkaalla koheesiopolitiikalla pyrkien yhdenmukaiseen kehitykseen EU:n alueella,

C.   katsoo, että rajatylittävän yhteistyön kestävän kehityksen turvaaminen sekä tähänastisten vaikeuksien voittaminen rajan kummallakin puolella olevia viranomaisia ja alueita tasapuolisesti hyödyttävien yhteisten hankkeiden rahoittamisessa ovat tehokkaan koheesiopolitiikan ja Euroopan yhdentymisen edellytyksiä,

D.   katsoo, että Euroregions-alueet ja niiden kaltaiset rakenteet ovat merkittäviä rajatylittävän yhteistyön välineitä, joita on kuitenkin kehitettävä ja parannettava edelleen, ja että näillä olisi oltava tietty oikeudellinen asema,

E.   katsoo, että Euroregions-alueiden perimmäisenä tavoitteena on edistää kulttuuriin, koulutukseen, matkailuun, talouskysymyksiin ja kaikkiin muihin kansalaisten arjessa ilmeneviin seikkoihin liittyvää rajatylittävää yhteistyötä raja-alueiden, paikallisten toimijoiden, alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kaikkien muiden toimijoiden välillä, joiden ei välttämättä tarvitse olla Euroopan unionin jäsenvaltioita,

F.   katsoo, että Euroopan raja-alueiden liitto on laatinut useita raportteja rajatylittävän yhteistyön tilasta Euroopassa sekä valmistellut selvityksiä komission ja alueiden komitean hajautettua yhteistyötä koskevasta rajatylittävästä oikeudellisesta välineestä,

1.   katsoo, että rajatylittävä yhteistyö on olennaisen tärkeää Euroopan yhteenkuuluvuuden ja yhdentymisen kannalta ja että sitä on näin ollen laajalti tuettava;

2.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään Euroregions-alueiden hyödyntämistä yhtenä rajatylittävän yhteistyön välineistä;

3.   panee merkille, että Euroregions-alueella tai sen kaltaisella rakenteella on tärkeä rajatylittävä rooli, koska se on

   tiedotus- ja palvelupiste kansalaisille, instituutioille sekä alueellisille ja paikallisille viranomaisille,
   yhteisten arvojen, tavoitteiden ja strategioiden keskus,
   rajatylittävien ongelmien ratkaisua edistävä voima,
   äänitorvi kaikissa rajatylittävissä kysymyksissä;

4.   katsoo, että Euroregions-alueet ovat kaikkien rajatylittävien suhteiden, yhteyksien, tiedonsiirron, toimintaohjelmien ja hankkeiden monitoimijoita ja että niillä on oltava tietty oikeudellinen asema, jotta ne voivat huolehtia tehtävistään;

5.   korostaa, että rajatylittävä yhteistyö on sopiva tapa jokapäiväisten ongelmien ratkaisemiseen rajan molemmilla puolilla, erityisesti talouden, sosiaalipolitiikan, kulttuurin ja ympäristön aloilla;

6.   korostaa, että rajatylittävä yhteistyö edistää merkittävästi Lissabonin strategian täytäntöönpanoa luomalla

   yhteistä innovointia ja tutkimusta,
   rajatylittäviä tutkimus- ja kehittämisverkkoja,
   parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa;

7.   panee merkille, että Euroregions-alueet tehostavat läheisyyteen perustuvia siteitä paikallisilla hankkeilla parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi; katsoo siksi, että on erityisen tärkeää säilyttää voimassa olevassa komission antamassa INTERREG III -tiedonannossa(1) mainittu pienhankkeiden avustaminen rakennerahastoissa;

8.   panee merkille Eurooppalaista rajaseutuyhteistyöyhtymää koskevan kehitteillä olevan lainsäädäntötyön, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa rajatylittävän yhteistyön välineitä (tukea näiden alueiden toimia, järkeistää niiden menettelyjä ja pienentää toimintakuluja) ja tarjota näin perusta Euroregions-alueiden kehitykselle;

9.   korostaa, että etusijalle on asetettava uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden alueiden välisten erojen poistaminen;

10.   korostaa, että Euroregions-käsitettä ja vastaavia rakenteita, joilla ei välttämättä ole oikeudellista toimivaltaa, on laajennettava kattamaan yhteistyön moninaiset muodot; katsoo, että mahdollisia yhteisten etujen aloja voisivat olla kulttuurin, koulutuksen, matkailun ja talousasioiden edistäminen sekä tarvittaessa järjestäytyneen rikollisuuden, huumekaupan ja petosten torjunta yhteistyössä kansallisten elinten kanssa;

11.   korostaa tarvetta integroida hankkeita, jotka ovat toiminnassa yhteisen rajan jakavissa maissa;

12.   panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset rajatylittävän yhteistyön välineiden yksinkertaistamiseksi;

13.   katsoo, että Eurooppalaisen rajaseutuyhteistyöryhmän oikeudellisten puitteiden mukaisesti Euroregions-alueiden ja niiden kaltaisten rakenteiden olisi saatava käsitellä, panna täytäntöön ja hallinnoida unionissa rajatylittäviä EU-ohjelmia, eurooppalaisen naapuruus- ja kumppanuusohjelman mukaisia ohjelmia sekä liittymistä valmistelevan tuen ohjelmaa vuodesta 2007 alkaen yhdessä kansallisten elinten kanssa;

14.   korostaa rajatylittävän yhteistyön ja Euroregions-alueiden merkitystä jäsenvaltioille, joilla on yhteistyön maantieteellisiä esteitä, pienet saarivaltiot mukaan lukien;

15.   korostaa tarvetta tukea rajatylittävää yhteistyötä ja Euroregions-alueiden perustamista, mukaan lukien Lähi-idän herkillä alueilla, tarkoituksin edistää hyviä suhteita, vakautta, turvallisuutta ja taloudellisia etuja keskinäisen kunnioituksen ja hyödyn puitteissa;

16.   kiinnittää huomiota ehdotuksesta koheesiorahaston perustamista koskevaksi neuvoston asetukseksi 6. heinäkuuta 2005 annetun päätöslauselman(2) 1 kohdan xxvii alakohtaan ja kehottaa komissiota määräämään samoja linjoja noudattaen korkealuokkaisemmasta järjestelmästä, josta tulisi "yhteisön laatu- ja tehokkuusvarasto" ja joka suuntaisi kannustimia erityisesti toimenpiteisiin, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia tai jotka mahdollisesti sopivat yhteen Euroregions-alueiden nykyisten infrastruktuurien kanssa;

17.   kehottaa puhemiestä toimittamaan tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Komission tiedonanto jäsenvaltioille, annettu 2 päivänä syyskuuta 2004, "Euroopan alueen sopusointuiseen ja tasapainoiseen kehittämiseen tähtäävän Euroopan laajuista yhteistyötä koskevan yhteisöaloitteen suuntaviivojen vahvistamisesta – INTERREG III" (EUVL C 226, 10.9.2004, s. 2).
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0278.


Andrzej Pęczakin parlamentaarinen koskemattomuus
PDF 190kWORD 35k
Euroopan parlamentin päätös entisen Euroopan parlamentin jäsenen Andrzej Pęczakin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2005/2128(IMM))
P6_TA(2005)0449A6-0330/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Andrzej Pęczakin esittämän, 18. huhtikuuta 2005 päivätyn pyynnön, joka koskee hänen parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamista Łódźin piirituomioistuimessa häntä vastaan vireillepantuun rikosoikeudenkäyntiin liittyen ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 25. toukokuuta 2005,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 8, 9 ja 10 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot(1),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0330/2005),

A.   ottaa huomioon, että Andrzej Pęczak valittiin Puolan parlamentin (sejmin) jäseneksi 23. syyskuuta 2001, että liittymissopimuksen 16. huhtikuuta 2003 tapahtuneen allekirjoittamisen jälkeen hänestä tuli Euroopan parlamentin tarkkailija, että hän oli Euroopan parlamentin jäsen 1. toukokuuta 2004 ja 19. heinäkuuta 2004 välisenä aikana ja että hänen toimikautensa Puolan parlamentissa päättyi 19. lokakuuta 2005,

B.   ottaa huomioon, että Andrzej Pęczak valittaa, että Puolan yleisen syyttäjän virasto on rikkonut lakia menettelyssään ja että hänen vangitsemistaan ja pidätystään koskevalla piirituomioistuimen päätöksellä sekä väliaikaisen pidätyksen keston myöhemmillä pidennyksillä on poliittiset perusteet,

C.   ottaa huomioon, että Andrzej Pęczak valittaa, että häntä vastaan vireillepantu rikosoikeudenkäynti loukkaa syyttömyysolettamaa ja että hänen vangitsemisensa ja pidätyksensä olosuhteet rajoittavat hänen mahdollisuuksiaan puolustaa itseään,

D.   ottaa huomioon, että Andrzej Pęczak valittaa, että menettely, jolla Puolan parlamentti pidätti hänen koskemattomuutensa, oli "laillisesti pätemätön" ja perustui tiedotusvälineissä esiintyneisiin seikkoihin, eikä hänen eri henkilöille (kuten oikeusasiamiehelle) lähettämillään toimenpide-ehdotuksilla ollut mitään vaikutusta,

E.   katsoo, ettei Andrzej Pęczakilla ole saatujen tietojen perusteella parlamentaarisen koskemattomuuden suojaa suhteessa mihinkään niistä vaateista, jotka on tuotu Euroopan parlamentin puhemiehen tietoon,

1.   päättää olla puolustamatta Andrzej Pęczakin parlamentaarista koskemattomuutta ja erioikeuksia.

(1) Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok. 1964 suomenkielinen erityispainos I, s. 203, ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986 suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.


Giovanni Claudio Favan parlamentaarinen koskemattomuus
PDF 99kWORD 31k
Euroopan parlamentin päätös Giovanni Claudio Favan parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2005/2174(IMM))
P6_TA(2005)0450A6-0331/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Giovanni Claudio Favan esittämän, 1. heinäkuuta 2005 päivätyn pyynnön parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamiseksi, josta ilmoitettiin täysistunnossa 6. heinäkuuta 2005,

–   kuultuaan Giovanni Claudio Favaa työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 ja 10 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot(1),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0331/2005),

1.   päättää puolustaa Giovanni Claudio Favan parlamentaarista koskemattomuutta;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Italian tasavallan asianomaisille viranomaisille.

(1) Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok. 1964 suomenkielinen erityispainos I, s. 203, ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986 suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.


Esitys lisätalousarvioksi nro 6/2005 (Tarkistus)
PDF 206kWORD 67k
Esitys Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 6/2005 varainhoitovuodeksi 2005, Pääluokka IV – Yhteisöjen tuomioistuin – Virkamiestuomioistuimen perustaminen, sellaisena kuin se on neuvoston muuttamana (C6-0404/2005 – 2005/2159(BUDG))
P6_TA(2005)0451A6-0336/2005

Tarkistus 1

Pääluokka IV – Yhteisöjen tuomioistuin

Henkilöstötaulukko: 2 vakituisen B*3-viran, 2 vakituisen C*1-viran sekä 4 väliaikaisen B*3-viran perustaminen

Palveluksessa oleva henkilöstö

Budjettikohta

Talousarvio 2005

LTE 6/2005

Tarkistus

TA 2005 + LTE 6 (tarkistettuna)

Maksusitoumukset

Maksusitoumukset

Maksusitoumukset

Maksusitoumukset

1 1 0 0

Peruspalkat

111 633 022

111 964 022

+73 000

112 037 022

1 1 0 1

Koulutuslisä ja alle kouluikäisestä lapsesta maksettava lisä

8 940 000

8 967 000

+6 000

8 973 000

1 1 0 2

Ulkomaankorvaukset ja maastamuuttokorvaukset (mukaan lukien EHTY:n henkilöstösäännön 97 artikla)

17 770 000

17 823 000

+12 000

17 835 000

1 1 3 0

Sairausvakuutus

3 890 000

3 902 000

+3 000

3 905 000

1 1 8 1

Matkakulut (mukaan lukien perheenjäsenten matkakulut)

42 000

45 000

+2 000

47 000

1 1 8 2

Asettautumis-, uudelleenasettautumis- ja siirtymiskorvaukset

1 170 000

1 223 000

+30 000

1 253 000

1 1 8 3

Muuttokulut

217 000

238 000

+10 000

248 000

1 1 8 4

Väliaikaiset päivärahat

956 000

1 008 000

+23 000

1 031 000

1 1 9 1

Alustava määräraha

1 973 000

1 242 000

-159 000

1 083 000

PERUSTELU

Perustetaan 8 virkaa (2 pysyvää B*3, 2 pysyvää C*1 ja 4 väliaikaista B*3), joita neuvosto ei ole hyväksynyt, ja palautetaan alustavan lisätalousarvioesityksen 7/2005 luvut.


Lisätalousarvio nro 6/2005
PDF 190kWORD 35k
Euroopan parlamentin päätöslauselma esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 6/2005 varainhoitovuodeksi 2005, Pääluokka IV – Yhteisöjen tuomioistuin – Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen perustaminen, sellaisena kuin se on neuvoston muuttamana (C6-0404/2005 – 2005/2159(BUD))
P6_TA(2005)0452A6-0336/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 272 artiklan 6 kohdan,

–   ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(1) ja erityisesti sen 37 ja 38 artiklan,

–   ottaa huomioon 16. joulukuuta 2004 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2005(2),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–   ottaa huomioon komission 5. syyskuuta 2005 esittelemän alustavan esityksen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 7/2005 varainhoitovuodeksi 2005 (KOM(2005)0419),

–   ottaa huomioon neuvoston 3. lokakuuta 2005 hyväksymän esityksen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 6/2005 (12180/2005 – C6-0304/2005),

–   ottaa huomioon 25. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 6/2005 varainhoitovuodeksi 2005, Pääluokka IV – Yhteisöjen tuomioistuin – Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen perustaminen(4),

–   ottaa huomioon 25. lokakuuta 2005 tekemänsä tarkistuksen esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 6/2005(5),

–   ottaa huomioon, että neuvosto hylkäsi 21. marraskuuta 2005 parlamentin hyväksymän tarkistuksen esitykseen lisätalousarvioksi nro 6/2005 (SGS5/13784),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 69 artiklan ja liitteen IV,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0336/2005),

1.   panee merkille neuvoston toisen käsittelyn;

2.   vahvistaa ensimmäisen käsittelyn päätöksensä;

3.   kehottaa puhemiestä julistamaan lisätalousarvion lopullisesti vahvistetuksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja yhteisöjen tuomioistuimelle.

(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(2) EUVL L 60, 8.3.2005, s 1.
(3) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2005/708/EY (EUVL L 269, 14.10.2005, s. 24).
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0392.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0391.


Talousarviota koskeva kurinalaisuus
PDF 113kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätöslauselma talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta tehdystä toimielinten välisestä sopimuksesta (2005/2237(INI))
P6_TA(2005)0453A6-0356/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 272 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan komission neuvostolle ja euroopan parlamentille 26. helmikuuta 2004 antaman tiedonannon "Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen: Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013" (KOM(2004)0101) ja 14. heinäkuuta 2004 antaman tiedonannon "Rahoitusnäkymät 2007–2013" KOM(2004)0487 sekä komission 12. huhtikuuta 2005 antaman työasiakirjan teknisistä järjestelyistä, jotka koskevat komission ehdotusta monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2007–2013 (SEC(2005)0494),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 26 kohdan,

–   ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2005 politiikan haasteista ja rahoitusmahdollisuuksista laajentuneessa unionissa 2007–2013 antamansa päätöslauselman(2),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0356/2005),

A.   panee merkille, että nykyiset rahoitusnäkymät päättyvät periaatteessa vuonna 2006,

B.   ottaa huomioon, että suurin osa sellaisia monivuotisia ohjelmia koskevasta yhteisön lainsäädännöstä, joilla on rahoituksellisia vaikutuksia, on uusittava vuodesta 2007 alkaen,

C.   ottaa huomioon, että tämänhetkiset rahoitusnäkymät ovat osa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta tehtyä toimielinten välistä sopimusta, jonka tekeminen edellyttää budjettivallan molempien käyttäjien yhteistä sopimusta,

D.   ottaa huomioon, että rahoitusnäkymien puuttuessa vuotuiset talousarviot hyväksytään EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti,

E.   ottaa huomioon hyväksymänsä neuvottelukannan, jossa se määrittelee poliittiset prioriteettinsa tuleviin rahoitusnäkymiin liittyen ja esittää ehdotuksen EU:n talousarvion rakenteen muuttamisesta sekä täytäntöönpanon parantamisesta menettelyjen parantamisen avulla,

1.   toistaa edellä mainitussa, 8. kesäkuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa omaksumansa kannan;

2.   vakuuttaa tekevänsä kaikkensa, jotta seuraavista rahoitusnäkymistä ja toimielinten välisestä sopimuksesta saataisiin aikaan hyväksyttävissä oleva sopimus niin, että Euroopan unionin velvollisuudet ja tavoitteet voitaisiin säilyttää uuden monivuotisen kauden aikana;

3.   jakaa komission huolen sopimuksen aikaansaamisesta ajoissa, jotta voitaisiin taata ohjelmien jatkuvuus ja uudistukset sekä valmistella seuraavaa ajanjaksoa hyvissä ajoin ennen vuotta 2007 koskevan talousarviomenettelyn alkamista (huhtikuussa 2007);

4.   panee merkille puheenjohtaja Barroson 20. lokakuuta 2005 päivätyn kirjeen, joka sisältää komission äskettäin esittämät ehdotukset panoksesta neuvottelujen viimeisessä vaiheessa ja pitää hyödyllisinä joitakin näihin ehdotuksiin liittyviä näkökohtia, mutta muistuttaa komissiota ja neuvostoa merkityksestä, joka on kaikilla sen edellä mainitun, 8. kesäkuuta 2005 antaman päätöslauselman laadullisilla tekijöillä rahoitusnäkymien 2007–2013 täydentämisessä, ja pitää niiden sisällyttämistä toimielinten väliseen sopimukseen olennaisena uusien rahoitusnäkymien kannalta;

5.   kehottaa komissiota harkitsemaan toimielinten välistä sopimusta koskevan virallisen tarkistetun ehdotuksen antamista, joka sisältäisi parlamentin ehdotukset varauksista ja joustavuudesta sekä muista, edellä mainitussa, 8. kesäkuuta 2005 annetussa päätöslauselmassa tarkoitetuista laadullisista tekijöistä;

6.   korostaa, että rahoitusnäkymiä ei voi olla ilman, että toimielinten välisestä sopimuksesta päästään yksimielisyyteen; muistuttaa, että tässä yhteydessä parlamentti hyväksyi ehdottomia seikkoja, kuten tarkistuslausekkeen luominen, joustavuusvaraukset, täytäntöönpanon parantaminen varainhoitoasetuksen tarkistuksen avulla, hallinnollisen kuormituksen yksinkertaistaminen, jäsenvaltioiden suorittama sertifiointi sekä parlamentin oikeuksien kunnioittaminen ulkoisissa ohjelmissa;

7.   toteaa, että erimielisyydet, jotka estivät sovun syntymisen Eurooppa-neuvostossa 17. kesäkuuta 2005 eivät niinkään koskeneet menojen määrää tai niiden jakautumista, vaan tapaa, jolla ne oli määrä rahoittaa, mikä vahvistaa sen, että rahoitusnäkymiä koskevan kattavan sopimuksen on sisällettävä yhteisymmärrys omien varojen koskevan nykyjärjestelmän uudistamisperiaatteesta;

8.   kehottaa neuvostoa ilmaisemaan yhteisessä kannassaan ja neuvotteluvaltuuksissaan tahtonsa neuvotella vakavasti sisällyttämällä niihin rahoitusnäkymiä koskevan ehdotuksensa lisäksi myös talousarvion rakenteen ja talousarvion täytäntöönpanon ja toteuttamisen laadun parantamista koskevia elementtejä sekä ehdotuksen siitä, miten Lissabonin strategia tulisi ottaa kaikessa huomioon parlamentin neuvottelukanta mielessä pitäen;

9.   muistuttaa neuvostoa siitä, että uusia rahoitusnäkymiä ja toimielinten välistä sopimusta ei synny, elleivät Euroopan parlamentti ja neuvosto pääse asiasta sopuun; muistuttaa niin ikään, että koska parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa hyvissä ajoin 8. kesäkuuta 2005, se ei hyväksy, että vastuu sopimuksen viivästymisestä yritettäisiin vierittää sille;

10.   muistuttaa neuvostoa siitä, että myös ilman vuosia 2007–2013 koskevia rahoitusnäkymiä ja uutta toimielinten välistä sopimusta voidaan Euroopan unionin rahoitus varmistaa, monivuotiset ohjelmat mukaan lukien, perustamissopimuksen 272 artiklan nojalla tai 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen tarkistetun 26 kohdan nojalla;

11.   pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2005/708/EY (EUVL L 269, 14.10.2005, s. 24).
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0224.


Kansanterveysongelmista kärsiviin maihin vietävien lääkkeiden patentit ***I
PDF 259kWORD 94k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansanterveysongelmista kärsiviin maihin vietävien lääkkeiden valmistusta koskeviin patentteihin liittyvästä pakkolisensoinnista (KOM(2004)0737 – C6-0168/2004 – 2004/0258(COD))
P6_TA(2005)0454A6-0242/2005

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0737)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan sekä 95 ja 133 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0168/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A6-0242/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 1. joulukuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2006 antamiseksi kansanterveysongelmista kärsiviin maihin vietävien lääkkeiden valmistusta koskevien patenttien pakkolisensoinnista

P6_TC1-COD(2004)0258


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 ja 133 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Maailman kauppajärjestön (WTO) neljäs ministerikokous hyväksyi 14 päivänä marraskuuta 2001 Dohan julistuksen sopimuksesta tekijän- ja teollisoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS-sopimus) ja kansanterveydestä. Julistuksen mukaan jokaisella WTO:n jäsenellä on oikeus myöntää pakkolisenssejä ja vapaus päättää perusteista, joiden mukaisesti kyseisiä lisenssejä myönnetään. Lisäksi siinä todetaan, että pakkolisensoinnin tehokas käyttö voi osoittautua hankalaksi WTO:n jäsenille, joiden lääkealan valmistuskapasiteetti on riittämätön tai olematon.

(2)  WTO:n yleisneuvosto hyväksyi puheenjohtajansa esittämän lausuman perusteella 30 päivänä elokuuta 2003 TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä annetun Dohan julistuksen 6 kohdan täytäntöönpanoa koskevan päätöksen (jäljempänä 'päätös'). Päätöksellä poistetaan tietyin edellytyksin joitakin TRIPS-sopimuksessa asetettuja pakkolisenssien myöntämistä koskevia velvoitteita, jotta voitaisiin vastata niiden WTO:n jäsenten tarpeisiin, joiden valmistuskapasiteetti on riittämätön.

(3)  Yhteisö on ollut aktiivisesti mukana päätöksen hyväksymisessä ja sitoutunut osallistumaan WTO:ssa täysimääräisesti päätöksen täytäntöönpanoon sekä vedonnut kaikkiin WTO:n jäseniin, jotta nämä huolehtisivat päätöksellä perustetun järjestelmän tehokkaalle toiminnalle suotuisten edellytysten toteutumisesta, joten on tärkeää, että yhteisö panee päätöksen täytäntöön oikeusjärjestyksessään.

(4)  Päätös on tarpeen panna yhtenäisesti täytäntöön sen varmistamiseksi, että vientiä varten myönnettäviä, lääkkeiden valmistukseen ja myyntiin tarvittavia pakkolisenssejä koskevat edellytykset ovat samat kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja että toimijoiden välinen kilpailu ei vääristy yhtenäismarkkinoilla. Yhtenäisiä sääntöjä olisi sovellettava myös tämän päätöksen nojalla valmistettujen lääkkeiden Euroopan unionin alueelle uudelleentuonnin estämiseksi.

(5)  Tämän asetuksen on tarkoitus muodostaa osa laajempaa Euroopan ja kansainvälisen tason toimintaa, jolla pyritään ratkaisemaan vähiten kehittyneiden maiden ja muiden kehitysmaiden kansanterveysongelmia ja erityisesti parantamaan sellaisten edullisten lääkkeiden saatavuutta, jotka ovat turvallisia ja tehokkaita, mukaan lukien kiinteäannoksiset yhdistelmät, ja joiden laatu on taattu. Tässä yhteydessä voidaan käyttää tällaisten tuotteiden tieteellisen laadun takaavassa yhteisön lääkelainsäädännössä säädettyjä menettelyjä, etenkin ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004(4) 58 artiklassa säädettyä menettelyä.

(6)  Koska tällä asetuksella perustettavan pakkolisensointijärjestelmän avulla pyritään ratkaisemaan kansanterveysongelmia, sitä olisi käytettävä vilpittömässä mielessä. Maat eivät saisi käyttää järjestelmää tarkoituksiin, jotka liittyvät teollisten tai kaupallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Asetuksen tarkoituksena on luoda varma oikeudellinen kehys ja ehkäistä käräjöintiä.

(7)  Tämä asetus on osa laajempaa toimintaa edullisten lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi kehitysmaissa, ja sitä täydentäviä toimia hahmotellaan komission toimintaohjelmassa "HI-virusta ja aidsia, malariaa ja tuberkuloosia koskeva nopeutettu toiminta köyhyyden vähentämisessä" ja komission tiedonannossa "HIV/aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjumiseen tähtäävää ulkoista toimea koskeva johdonmukainen eurooppalainen toimintakehys". On tärkeää edetä toimissa nopeasti ja toteuttaa myös toimia, joilla tuetaan näiden sairauksien torjumiseen tähtäävää tutkimusta ja lisätään kehitysmaiden voimavaroja.

(8)  On ehdottoman tärkeää, että tämän asetuksen nojalla valmistetut tuotteet päätyvät vain niitä tarvitseville eivätkä kulkeudu muille kuin joille ne oli tarkoitettu. Tämän asetuksen mukaisesti myönnettyihin pakkolisensseihin on sen vuoksi liitettävä selkeät lisenssinhaltijalle asetettavat vaatimukset, jotka koskevat lisenssin kattamia toimia, lisenssin nojalla valmistettujen lääkkeiden tunnistamista ja maita, joihin kyseisiä tuotteita viedään.

(9)  Olisi säädettävä tullin käsittelytoimista ulkorajoilla sellaisten tapausten varalta, että pakkolisenssillä vientiä varten valmistettuja ja myytyjä tuotteita yritetään tuoda uudelleen yhteisön alueelle.

(10)  Kun pakkolisenssin nojalla valmistettuja lääkkeitä on takavarikoitu tämän asetuksen nojalla, toimivaltainen viranomainen voi kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja varmistaakseen, että takavarikoituja lääkkeitä käytetään aiotulla tavalla, päättää lähettää kyseiset tuotteet myönnetyn pakkolisenssin mukaiseen tuojamaahan.

(11)  Toimivaltaisten viranomaisten olisi ylituotannon edistämisen ja tuotteiden mahdollisen muualle suuntautumisen välttämiseksi otettava huomioon jo myönnetyt samoja tuotteita ja samoja maita koskevat pakkolisenssit sekä hakijan ilmoittamat rinnakkaishakemukset.

(12)  Jäsenvaltiot eivät voi, kun otetaan huomioon päätöksessä viejävaltioille tarjottavat eri toimintavaihtoehdot, riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, etenkään yhdenmukaistettujen menettelyjen vahvistamista pakkolisenssien myöntämiseen, millä on vaikutusta päätöksellä perustetun järjestelmän tehokkaaseen täytäntöönpanoon, vaan tavoitteet voidaan sisämarkkinoilla toimiviin tahoihin mahdollisesti kohdistuvien vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(13)  Yhteisö tunnustaa, että on äärimmäisen kannatettavaa edistää teknologian siirtoa niihin maihin ja voimavarojen kehittämistä niissä maissa, joilla ei ole riittävästi tai lainkaan lääkealan valmistuskapasiteettia, jotta edistettäisiin ja lisättäisiin näiden maiden omaa lääketuotantoa.

(14)  Jotta tämän asetuksen mukaisia pakkolisenssejä koskevat hakemukset pystyttäisiin käsittelemään tehokkaasti, jäsenvaltioilla pitäisi olla mahdollisuus määrätä pelkästään muodollisia tai hallinnollisia vaatimuksia, kuten sääntöjä siitä, millä kielellä hakemus on tehtävä, mitä lomaketta on käytettävä, miten patentti tai patentit ja/tai lisäsuojatodistus tai -todistukset, jolle tai joille pakkolisenssiä haetaan, on yksilöitävä ja miten sähköisessä muodossa olevat hakemukset on tehtävä.

(15)  Yksinkertaisen korvauksenmäärittämistavan tarkoituksena on nopeuttaa pakkolisenssin myöntämisprosessia silloin, kun on kysymys kansallisesta hätätilasta tai muista äärimmäisen kiireellisistä olosuhteista tai julkisesta ei-kaupallisesta käytöstä TRIPS-sopimuksen 31 artiklan b kohdan mukaisesti. Neljää prosenttia voitaisiin pitää viitearvona neuvoteltaessa riittävästä korvauksesta muissa kuin edellä luetelluissa tapauksissa,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan menettely, jota noudatetaan lääkkeiden valmistusta ja myyntiä koskeviin patentteihin ja lisäsuojatodistuksiin liittyviä pakkolisenssejä myönnettäessä, kun kyseiset tuotteet on tarkoitettu vietäviksi hyväksyttyihin tuojamaihin, jotka tarvitsevat kyseisiä tuotteita kansanterveysongelmien ratkaisemiseen.

Jäsenvaltioiden on myönnettävä pakkolisenssi kenelle tahansa hakijalle, joka tekee hakemuksen 6 artiklan mukaisesti, kunhan 6–10 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

   1) "lääkkeellä' tarkoitetaan mitä tahansa lääkealan tuotetta, myös ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY(5) 1 artiklan 2 kohdassa annetun määritelmän mukaisia lääkkeitä sekä vaikuttavia aineita ja diagnostiikkasarjoja ex vivo;
   2) "oikeudenhaltijalla' tarkoitetaan sellaisen patentin tai lisäsuojatodistuksen haltijaa, johon liittyvää pakkolisenssiä on haettu tämän asetuksen nojalla;
   3) "tuojamaalla' tarkoitetaan maata, jonka alueelle lääke on tarkoitus viedä;
   4) "toimivaltaisella viranomaisella' tarkoitetaan 1–11, 16 ja 17 artiklassa mitä tahansa kansallista viranomaista, jolla on toimivalta myöntää tämän asetuksen mukaisia pakkolisenssejä tietyssä jäsenvaltiossa.

3 artikla

Toimivaltainen viranomainen

Tämän asetuksen nojalla tapahtuvasta pakkolisenssien myöntämisestä vastaavana, edellä 2 artiklan 4 kohdassa määriteltynä toimivaltaisena viranomaisena toimii jäsenvaltiossa se, jolla on kyseisen valtion patenttilainsäädäntöön perustuva toimivalta myöntää pakkolisenssejä, ellei jäsenvaltio toisin päätä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle nimeämänsä, edellä 2 artiklan 4 kohdassa määritelty toimivaltainen viranomainen.

Nämä ilmoitukset on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Hyväksytyt tuojamaat

Hyväksyttyjä tuojamaita ovat

   a) Yhdistyneiden kansakuntien luokittelemat vähiten kehittyneet maat;
   b) WTO:n jäsenet, jotka eivät ole a alakohdassa tarkoitettuja vähiten kehittyneitä maita ja jotka ovat tehneet TRIPS-neuvostolle ilmoituksen aikomuksestaan osallistua järjestelmään tuojina ja käyttää järjestelmää täysimittaisesti tai rajatusti;
   c) maat, jotka eivät ole WTO:n jäseniä mutta jotka OECD:n kehitysapukomitea on luokitellut alhaisen tulotason maiksi, joiden bruttokansantulo on alle 745 Yhdysvaltain dollaria henkeä kohden, ja jotka ovat tehneet komissiolle ilmoituksen aikomuksestaan osallistua järjestelmään tuojina ja käyttää järjestelmää täysimittaisesti tai rajatusti.

Hyväksyttynä tuojamaana ei kuitenkaan pidetä WTO:n jäsentä, joka on antanut WTO:lle lausuman, jonka mukaan se ei osallistu järjestelmään WTO:n tuojajäsenenä.

5 artikla

Soveltamisalan ulottaminen vähiten kehittyneisiin maihin ja kehitysmaihin, jotka eivät ole WTO:n jäseniä

Seuraavia säännöksiä sovelletaan 4 artiklan mukaisiin hyväksyttyihin tuojamaihin, jotka eivät ole WTO:n jäseniä:

   a) tuojamaan on tehtävä tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus suoraan komissiolle;
   b) tuojamaan on 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa todettava, että se osallistuu järjestelmään pyrkiäkseen ratkaisemaan kansanterveysongelmia eikä käyttääkseen sitä teollisiin tai kaupallisiin päämääriin ja että se toteuttaa päätöksen 4 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet;

c)   toimivaltainen viranomainen voi oikeudenhaltijan pyynnöstä tai, jos toimivaltaisella viranomaisella kansallisen lainsäädännön mukaan on lupa toimia omasta aloitteestaan, omasta aloitteestaan kumota tämän artiklan mukaisesti myönnetyn pakkolisenssin, jos tuojamaa ei ole noudattanut b alakohdassa tarkoitettuja velvoitteita. Ennen pakkolisenssin kumoamista toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon 6 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen elinten esittämät näkemykset.

6 artikla

Pakkolisenssihakemus

1.  Kuka tahansa voi hakea tämän asetuksen nojalla myönnettävää pakkolisenssiä toimivaltaiselta viranomaiselta jäsenvaltiossa tai jäsenvaltioissa, joissa on voimassa patentteja tai lisäsuojatodistuksia, jotka kattavat hakijan suunnitteleman vientiin suuntautuvan valmistus- ja myyntitoiminnan.

2.  Jos pakkolisenssin hakija tekee samaa tuotetta koskevan hakemuksen useamman kuin yhden maan viranomaisille, hänen on ilmoitettava siitä kussakin hakemuksessa ja täsmennettävä kyseeseen tulevat tuotemäärät ja tuojamaat.

3.  Edellä olevan 1 kohdan nojalla tehdyssä hakemuksessa on annettava seuraavat tiedot:

   a) hakijan nimi ja yhteystiedot ja samat tiedot mahdollisista edustajista, jotka hakija on valtuuttanut edustamaan häntä yhteyksissä toimivaltaisiin viranomaisiin;
   b) niiden lääkkeitten yhteisen nimistön mukaiset yleisnimet, joita hakija on pakkolisenssin nojalla aikeissa valmistaa ja myydä vientiä varten;
   c) lääkemäärä, jonka hakija aikoo valmistaa pakkolisenssin nojalla;
   d) tuojamaa tai tuojamaat;
   e) soveltuvin osin näyttö oikeudenhaltijan kanssa 9 artiklan mukaisesti käydyistä ennakkoneuvotteluista;
  f) näyttö asiaa koskevasta pyynnöstä, jonka esittäjinä voivat olla

sekä tiedot tarvittavasta tuotemäärästä.
   i) tuojamaan tai tuojamaiden valtuutetut edustajat,
   ii) kansalaisjärjestöt, jotka yksi tai useampi tuojamaa on virallisesti valtuuttanut toimimaan, tai
   (iii) Yhdistyneiden kansakuntien elimet tai muut kansainväliset terveysjärjestöt, jotka yksi tai useampi tuojamaa on virallisesti valtuuttanut toimimaan,

4.  Hakemuksen käsittelyn tehostamiseksi voidaan määrätä myös muita pelkästään muodollisia tai hallinnollisia vaatimuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällaiset vaatimukset eivät saa lisätä kohtuuttomasti hakijalle aiheutuvia kustannuksia tai taakkaa ja ne eivät missään tapauksessa saa muuttaa tämän asetuksen mukaista pakkolisenssien myöntämisprosessia raskaammaksi, kuin muiden pakkolisenssien myöntämisprosessi kansallisen lainsäädännön nojalla.

7 artikla

Oikeudenhaltijan oikeudet

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava oikeudenhaltijalle viipymättä pakkolisenssiä koskevasta hakemuksesta. Ennen pakkolisenssin myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on annettava oikeudenhaltijalle mahdollisuus esittää näkemyksensä hakemuksesta ja toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen kannalta merkityksellisiä tietoja.

8 artikla

Varmistaminen

1.  Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että

   a) kukin hakemuksessa mainittu tuojamaa, joka on WTO:n jäsen, on tehnyt WTO:lle päätöksen mukaisesti ilmoituksen
  

tai

  b) kukin hakemuksessa mainittu tuojamaa, joka ei ole WTO:n jäsen, on tehnyt komissiolle tämän asetuksen mukaisesti kutakin hakemuksen piiriin kuuluvaa tuotetta koskevan ilmoituksen, jossa:
   i) täsmennetään tarvittavien tuotteitten nimet ja ennakoidut määrät;
   ii) vahvistetaan – ellei kyseinen tuojamaa kuulu vähiten kehittyneisiin maihin – että maa on osoittanut, että sillä ei ole riittävää tai lainkaan valmistuskapasiteettia lääkealalla tietyn tuotteen tai tiettyjen tuotteiden osalta, jollakin päätöksen liitteessä esitetyllä tavalla;
   iii) vahvistetaan, että jos lääkkeellä on patentti tuojamaan alueella, kyseinen tuojamaa on myöntänyt tai aikoo myöntää pakkolisenssin kyseisen tuotteen tuontia varten TRIPS-sopimuksen artiklan 31 ja päätöksen määräysten mukaisesti.

Tämä kohta ei rajoita vähiten kehittyneillä mailla TRIPS-neuvoston 27 päivänä kesäkuuta 2002 tekemän päätöksen mukaan olevaa joustovaraa.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, ettei hakemuksessa mainitun tuotteen määrä ylitä tuojamaan, joka on WTO:n jäsen, WTO:lle tai tuojamaan, joka ei ole WTO:n jäsen, komissiolle ilmoittamaa määrää ja että, ottaen huomioon muut muualla myönnetyt pakkolisenssit, minkään tuojamaan osalta valmistettavaksi hyväksytyn tuotteen kokonaismäärä ei merkittävästi ylitä määrää, jonka kyseinen tuojamaa, joka on WTO:n jäsen, on ilmoittanut WTO:lle tai jonka kyseinen tuojamaa, joka ei ole WTO:n jäsen, on ilmoittanut komissiolle.

9 artikla

Ennakkoneuvottelut

1.  Hakijan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle näyttö siitä, että hän on ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen luvan oikeudenhaltijalta ja etteivät sellaiset toimenpiteet ole johtaneet tulokseen kolmenkymmenen päivän kuluessa ennen hakemuksen jättämistä.

2.  Edellä 1 kohdassa säädettyä vaatimusta ei sovelleta kansallisen hätätilan mukaisissa tilanteissa tai kun on kyse muista äärimmäisen kiireellisistä olosuhteista tai tapauksissa, jotka koskevat TRIPS-sopimuksen 31 artiklan b kohdan mukaista muuta kuin kaupallista yleistä käyttöä.

10 artikla

Pakolliset lisenssiehdot

1.  Myönnetty lisenssi ei saa olla luovutettavissa, paitsi sen yrityksen osan tai liikearvon mukana, jolle lisenssi on myönnetty, ja sen on oltava rajoittamaton. Lisenssiin on kuluttava 2–9 kohdassa vahvistetut ehdot, jotka lisenssinhaltijan on täytettävä.

2.  Lisenssin nojalla valmistettujen tuotteiden määrä ei saa ylittää sitä, mikä on välttämätöntä hakemuksessa mainittujen maiden tarpeiden täyttämiseksi ottaen huomioon muiden muualla myönnettyjen pakkolisenssien mukaisesti valmistettujen tuotteiden määrä.

3.  On ilmoitettava lisenssin voimassaoloaika.

4.  Lisenssi on rajattava tiukasti koskemaan kaikkea asianomaisen tuotteen valmistamiseen tarvittavaa toimintaa hakemuksessa mainittuun maahan tai mainittuihin maihin vientiä ja siellä jakelua varten. Mitään pakkolisenssin nojalla valmistettua tai maahantuotua tuotetta ei saa tarjota myytäväksi tai saattaa markkinoille missään muussa kuin hakemuksessa mainitussa maassa paitsi, jos tuojamaa käyttää hyväkseen päätöksen 6 kohdan i alakohdassa tarjottuja mahdollisuuksia viedä tuotteita alueellisen kauppasopimuksen muihin allekirjoittajamaihin, joissa myös esiintyy kyseinen terveysongelma.

5.  Lisenssin nojalla valmistetut tuotteet on yksilöitävä selvästi erityisellä tunnuksella tai merkinnällä, josta käy ilmi, että tuote on valmistettu tämän asetuksen nojalla. Tuotteet on erotettava oikeudenhaltijan valmistamista tuotteista käyttämällä erityistä pakkausta ja/tai erityistä väriä/muotoa, edellyttäen että tällainen erottelutapa on toteutettavissa eikä se vaikuta merkittävästi hintaan. Tuotteen pakkauksessa ja siihen liittyvässä pakkausselosteessa on oltava merkintä, että tuotetta koskee tämän asetuksen mukainen pakkolisenssi. Merkinnästä on käytävä ilmi toimivaltainen viranomainen ja mahdollinen yksilöivä viitenumero, ja lisäksi on selvästi ilmoitettava, että tuote on tarkoitettu yksinomaan vientiin asianomaiseen tuojamaahan tai asianomaisiin tuojamaihin ja jakeluun siellä. Valmisteen ominaisuuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot on annettava jäsenvaltioiden tulliviranomaisten käyttöön.

6.  Ennen tuotteitten lähettämistä hakemuksessa mainittuun tuojamaahan tai mainittuihin tuojamaihin lisenssinhaltijan on julkaistava www-sivustolla seuraavat tiedot:

   a) lisenssin nojalla toimitettavat määrät ja kohteena olevat tuojamaat;
   b) asianomaisten tuotteitten yksilölliset erityispiirteet.

Www-sivuston osoite on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle.

7.  Jos pakkolisenssin piiriin kuuluva tuote on patentoitu hakemuksessa mainituissa tuojamaissa, tuotteen vienti voidaan sallia vain siinä tapauksessa, että kyseiset maat ovat myöntäneet pakkolisenssin tuotteen tuontia, myyntiä ja/tai jakelua varten.

8.  Toimivaltainen viranomainen voi oikeudenhaltijan pyynnöstä tai, jos kansallinen lainsäädäntö sen mahdollistaa, omasta aloitteestaan pyytää nähtäväkseen lisenssinhaltijan laatiman kirjanpidon yksinomaan sen selvittämiseksi, ovatko lisenssiehdot täyttyneet etenkin tuotteitten lopullisen määränpään osalta. Kirjanpitoon on sisällyttävä tuotteen vientiä koskevat todisteet asianomaisen tulliviranomaisen varmentaman vientitodistuksen muodossa ja tuontia koskevat todisteet joltakin 6 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetuista elimistä.

9.  Lisenssinhaltijan on maksettava oikeudenhaltijalle riittävä korvaus, jonka suuruuden toimivaltainen viranomainen on määrittänyt seuraavasti:

   a) edellä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa korvaukseksi määritetään enintään 4 prosenttia tuojamaan maksamasta tai sen puolesta maksettavasta kokonaishinnasta;
   b) kaikissa muissa tapauksissa korvaus määritetään siten, että otetaan huomioon lisenssillä hyväksytyn käytön taloudellinen arvo asianomaiselle tuojamaalle tai asianomaisille tuojamaille sekä lisenssin myöntämiseen liittyvät humanitaariset tai ei-kaupalliset olosuhteet.

10.  Lisenssiehdot eivät saa vaikuttaa jakelumenetelmään tuojamaassa.

Jakelua voi harjoittaa esimerkiksi jokin 6 artiklan 3 kohdan f alakohdassa luetelluista elimistä ja kaupallisesti tai ei-kaupallisesti myös täysin veloituksetta.

11 artikla

Hakemuksen epääminen

Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä hakemus, jos jokin 6–9 artiklassa vahvistettu ehto ei täyty tai jos hakemukseen eivät sisälly ne seikat, jotka 10 artiklan mukaisesti ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi myöntää lisenssin. Ennen hakemuksen epäämistä toimivaltaisen viranomaisen on annettava hakijalle mahdollisuus oikaista tilanne ja tulla kuulluksi.

12 artikla

Ilmoittaminen

Kun pakkolisenssi on myönnetty, jäsenvaltion on ilmoitettava komission välityksellä TRIPS-neuvostolle lisenssin myöntämisestä ja siihen liittyvistä erityisehdoista.

Ilmoituksessa on annettava lisenssistä seuraavat tiedot:

   a) lisenssinhaltijan nimi ja osoite;
   b) kohteena oleva tuote tai olevat tuotteet;
   c) toimitettava määrä;
   d) maa tai maat, johon tai joihin tuotetta tai tuotteita viedään;
   e) lisenssin voimassaoloaika;
   f) edellä 10 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun www-sivuston osoite.

13 artikla

Tuonnin kieltäminen

1.  Kielletään päätöksen ja/tai tämän asetuksen nojalla myönnetyllä pakkolisenssillä valmistettujen tuotteiden tuominen yhteisöön vapaaseen liikkeeseen luovutusta, jälleenvientiä, suspensiomenettelyihin asettamista taikka vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirtämistä varten.

2.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos kyse on tuotteen jälleenviennistä hakemuksessa mainittuun ja tuotteen pakkauksessa ja tuotteeseen liittyvissä asiakirjoissa ilmoitettuun tuojamaahan taikka tuotteen asettamisesta passitus- tai tullivarastomenettelyyn tai siirtämisestä vapaa-alueelle tai vapaavarastoon kyseiseen tuojamaahan suuntautuvaa jälleenvientiä varten.

14 artikla

Tulliviranomaisten toimet

1.  Jos on riittävät perusteet epäillä, että päätöksen ja/tai tämän asetuksen nojalla myönnetyllä pakkolisenssillä valmistettuja tuotteita tuodaan yhteisöön 13 artiklan 1 kohdan vastaisesti, tulliviranomaisten on jätettävä kyseiset tuotteet luovuttamatta tai pidätettävä ne siksi ajaksi, joka tarvitaan toimivaltaisen viranomaisen päätöksen saamiseksi tavaroiden luonteesta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jollakin elimellä on valtuudet tarkastaa, esiintyykö tällaista tuontia. Luovuttamatta jättäminen tai pidättäminen saa kestää enintään 10 työpäivää; poikkeuksellisissa olosuhteissa luovuttamatta jättämistä tai pidättämistä voidaan kuitenkin jatkaa enintään 10 työpäivällä. Tämän määräajan jälkeen tuotteet on luovutettava, jos kaikkia tullimuodollisuuksia on noudatettu.

2.  Toimivaltaiselle viranomaiselle, oikeudenhaltijalle ja kyseisten tuotteiden valmistajalle tai viejälle on viipymättä ilmoitettava luovuttamatta jätetyistä tai pidätetyistä tuotteista, ja niille on toimitettava kaikki käytettävissä olevat kyseisiä tuotteita koskevat tiedot ottaen huomioon henkilötietojen suojaa sekä liikesalaisuuden ja teollisen salaisuuden suojaamista sekä ammatillista ja hallinnollista salassapitovelvollisuutta koskevat kansalliset säännökset.

Maahantuojalle ja tarvittaessa viejälle on annettava riittävät mahdollisuudet toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle tarkoituksenmukaisiksi katsomiaan tietoja tuotteista.

3.  Jos vahvistetaan, että tulliviranomaisten luovuttamatta jättämät tai pidättämät tuotteet oli tarkoitettu tuotaviksi yhteisöön 13 artiklan 1 kohdassa säädetyn kiellon vastaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että tuotteet takavarikoidaan ja hävitetään tai muuten päästään niistä eroon kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

4.  Tavaroiden luovuttamattajättämis-, pidättämis- tai takavarikointimenettely toteutetaan maahantuojan kustannuksella. Jollei kustannuksia voida periä maahantuojalta, ne voidaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti periä keneltä tahansa, joka on vastuussa aiotusta laittomasta maahantuonnista.

5.  Jos myöhemmin todetaan, että tulliviranomaisten luovuttamatta jättämät tai pidättämät tuotteet eivät ole 13 artiklan 1 kohdan mukaisen kiellon vastaisia, tulliviranomaisten on luovutettava kyseiset tuotteet vastaanottajalle, jos kaikkia tullimuodollisuuksia on noudatettu.

6.  Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle tämän asetuksen nojalla tehdyistä takavarikointia tai hävittämistä koskevista päätöksistä.

15 artikla

Henkilökohtaisia matkatavaroita koskeva poikkeus

Edellä olevaa 13 ja 14 artiklaa ei sovelleta matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyviin tavaroihin, jotka on tarkoitettu heidän omaan käyttöönsä eikä kaupallisiin tarkoituksiin, tullittomuuden myöntämistä koskevien säännösten asettamissa rajoissa.

16 artikla

Lisenssin kumoaminen tai uudelleen tarkastelu

1.  Kunhan lisenssinhaltijan oikeutetut edut turvataan riittävällä tavalla, voidaan tämän asetuksen mukaisesti myönnetty pakkolisenssi kumota toimivaltaisen viranomaisen tai jonkin 17 artiklassa tarkoitetun elimen päätöksellä, jos lisenssinhaltija ei noudata lisenssiehtoja.

Toimivaltaisella viranomaisella on oltava valtuudet selvittää oikeudenhaltijan tai lisenssinhaltijan esittämästä perustellusta pyynnöstä, onko lisenssiehtoja noudatettu. Selvityksen on tarvittaessa perustuttava tuojamaassa tehtyyn arviointiin.

2.  Tämän asetuksen mukaisesti myönnetyn lisenssin kumoamisesta on ilmoitettava komission välityksellä TRIPS-neuvostolle.

3.  Lisenssin kumoamisen jälkeen toimivaltainen viranomainen tai muu jäsenvaltion nimeämä elin voi määrätä kohtuullisen ajan, jonka kuluessa lisenssinhaltijan on huolehdittava siitä, että kaikki hänen omistuksessaan, hallussaan, vallassaan tai valvonnassaan olevat tuotteet toimitetaan hänen kustannuksellaan 4 artiklassa tarkoitettuihin tarpeenalaisiin maihin tai käytetään muuten sen mukaan, mitä toimivaltainen viranomainen tai jäsenvaltion nimeämä muu elin oikeudenhaltijaa kuultuaan määrää.

4.  Kun tuojamaa ilmoittaa, että lääkkeen määrä ei enää riitä kattamaan sen tarpeita, toimivaltainen viranomainen voi lisenssinhaltijan hakemuksesta muuttaa lisenssiehtoja siten, että tuotetta voidaan valmistaa ja viedä maahan kyseisen maan tarpeiden täyttämiseksi vaadittava lisämäärä. Tällöin lisenssinhaltijan hakemus käsitellään yksinkertaistetussa ja nopeutetussa menettelyssä, jolloin 6 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä tietoja ei edellytetä, jos lisenssinhaltija ilmoittaa alkuperäisen pakkolisenssin. Sovellettaessa 9 artiklan 1 kohtaa, mutta ei 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta, oikeudenhaltijan kanssa käydyistä neuvotteluista ei edellytetä lisänäyttöä, jos pyydetty lisämäärä ei ylitä 25:tä prosenttia alkuperäisessä lisenssissä myönnetystä määrästä.

Sovellettaessa 9 artiklan 2 kohtaa oikeudenhaltijan kanssa käydyistä neuvotteluista ei edellytetä näyttöä.

17 artikla

Muutoksenhakupyynnöt

1.  Toimivaltaisen viranomaisen päätöksiä koskevat muutoksenhakupyynnöt sekä lisenssiehtojen noudattamista koskevat riidat on saatettava asiasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastaavan elimen käsiteltäviksi.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisella viranomaisella ja/tai 1 kohdassa tarkoitetulla elimellä on oikeus määrätä, että pakkolisenssin myöntämispäätökseen tehtävällä muutoksenhakupyynnöllä on lykkäävä vaikutus.

18 artikla

Lääkkeiden turvallisuus ja teho

1.  Kun pakkolisenssihakemuksen kohteena on lääke, hakija voi käyttää

   a) asetuksen (EY) N:o 726/2004 58 artiklassa säädettyä tieteellisen lausunnon hankkimista koskevaa menetelmää, tai
   b) vastaavia kansallisen lainsäädännön mukaisia menetelmiä, kuten tieteellisiä lausuntoja tai vientitodistuksia, jotka on tarkoitettu yksinomaan yhteisön ulkopuolisille markkinoille.

2.  Jos jotakin edellä tarkoitettua menettelyä koskevan pyynnön kohteena oleva tuote on geneerinen lääke, joka vastaa direktiivin 2001/83/EY 6 artiklan mukaisesti hyväksyttyä vertailulääkettä, asetuksen (EY) N:o 726/2004 14 artiklan 11 kohdassa ja direktiivin 2001/83/EY 10 artiklan 1 ja 5 kohdassa vahvistettuja suoja-aikoja ei sovelleta.

19 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio esittää kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle raportin asetuksen soveltamisesta, mahdolliset muuttamissuunnitelmat mukaan luettuina. Raportissa käsitellään erityisesti seuraavia asioita:

   a) oikeudenhaltijalle maksettavan korvauksen määrittämistä koskevan 10 artiklan 9 kohdan soveltaminen,
   b) 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yksinkertaistetun ja nopeutetun menettelyn soveltaminen,
   c) 10 artiklan 5 kohdan mukaisten vaatimusten riittävyys väärille markkinoille kulkeutumisen torjumiseksi, ja
   d) tämän asetuksen vaikutukset päätöksellä perustetun järjestelmän täytäntöönpanoon.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EUVL C 286, 17.11.2005, s. 4.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 1. joulukuuta 2005.
(4) EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1.
(5) EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/24/EY (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 85).


Yhteisön toimet lintuinfluenssan torjumiseksi *
PDF 355kWORD 235k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi (KOM(2005)0171 - C6-0195/2005 - 2005/0062(CNS))
P6_TA(2005)0455A6-0327/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0171)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0195/2005),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A6-0327/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Lintuinfluenssa on vakava, erittäin tarttuva erityyppisten influenssavirusten aiheuttama siipikarjan ja muiden lintujen tauti. Mainitut virukset voivat myös levitä nisäkkäisiin, kuten sikoihin ja ihmisiin.
(1)  Lintuinfluenssa on vakava, erittäin tarttuva erityyppisten influenssavirusten aiheuttama siipikarjan ja muiden lintujen tauti. Mainitut virukset voivat myös levitä nisäkkäisiin, kuten sikoihin ja ihmisiin, ja Maailman terveysjärjestö (WHO) pitää niitä vakavana uhkana ihmisten terveydelle, koska niihin saattaa sisältyä pandemian uhka.
Tarkistus 2
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Tiettyjen lintuperäisten influenssaviruskantojen aiheuttama tartunta saattaa laukaista tautipesäkkeitä kotimaisissa linnuissa epitsoottisissa mittasuhteissa ja aiheuttaa laajamittaista siipikarjan kuolleisuutta ja häiriöitä, mikä voi uhata koko siipikarjankasvatuksen kannattavuutta. Lintuinfluenssavirukset voivat myös vaikuttaa ihmisiin ja aiheuttaa vakavaa uhkaa kansanterveydelle.
(7)  Tiettyjen lintuperäisten influenssaviruskantojen aiheuttama tartunta saattaa laukaista tautipesäkkeitä kotimaisissa linnuissa epitsoottisissa mittasuhteissa ja aiheuttaa laajamittaista siipikarjan kuolleisuutta ja häiriöitä, mikä voi uhata koko siipikarjankasvatusalaa. Lintuinfluenssavirukset voivat myös vaikuttaa ihmisiin ja WHO pitää ihmisten lintuinfluenssaviruskannan aiheuttamaa ihmisten influenssapandemiaa suurena uhkana kansanterveydelle.
Tarkistus 3
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a) Jäsenvaltioiden olisi tuettava naapurivaltioille ja lintuinfluenssan koettelemille maille annetun logistisen avun, pyynnöstä suoritettavat tarkastukset mukaan luettuina, vahvistamista, jotta niitä voidaan auttaa lisäämään riskinarviointi- ja torjuntavalmiuksiaan, erityisesti laboratoriokapasiteettia ja sellaista validoitua metodiikkaa, jonka laatu voidaan valmistaa ja joka noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja, soveltaa rokotteiden laajennettua käyttöä epidemioita vastaan ja sopivien vastalääkkeiden kohdistettua käyttöä kaupallisesti puolueettoman, järkevän ja kustannustehokkuuteen perustuvan riskinhallinnan helpottamiseksi.
Tarkistus 4
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b) Jäsenvaltioiden olisi tuettava Euroopan unionin tutkimustoiminnan vahvistamista, jotta voidaan ymmärtää paremmin yhteys mutaation, rekombinaation tai uudelleenjärjestelyn kaltaisten virologisten sopeutumismekanismien sekä riskinarvioinnin ja lajien välisten erityisten siirtymisreittien välillä ja jotta voidaan löytää uusia menetelmiä erityisesti pitkällä aikavälillä sellaisten rokotteiden kehittämiseen, jotka vaikuttavat useampaan alatyyppiin.
Tarkistus 5
Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)
(7 c) Ihmisten ja eläinten influenssaa koskevaa yhteistyötä olisi vahvistettava eläinlääkintä- ja kansanterveysviranomaisten välillä ja siihen olisi sisällyttävä laboratorioperusteinen valvonta, mikä on varmistettava kestävällä talousarviolla ja asianmukaisella oikeusperustalla, ja sellaisten yhteisön vertailulaboratoriorakenteiden ottaminen mukaan, joille on vastaavalla tavalla annettu lupa toimia molemmilla aloilla.
Tarkistus 6
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Lintuinfluenssan torjuntaa koskevan yhteisön lainsäädännön olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus hyväksyä taudin torjuntatoimenpiteitä oikeasuhtaisesti ja joustavasti ottamalla huomioon eri viruskantojen aiheuttamien riskien eri tasot, näiden toimenpiteiden maatalousalalle ja muille kyseeseen tuleville aloille todennäköisesti aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ja varmistamalla samalla, että kussakin yksittäisessä tautitilanteessa käytetään siihen parhaiten soveltuvia toimenpiteitä.
(9)  Lintuinfluenssan torjuntaa koskevan yhteisön lainsäädännön olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus hyväksyä taudin torjuntatoimenpiteitä oikeasuhtaisesti ja joustavasti ottamalla huomioon eri viruskantojen aiheuttamien riskien eri tasot, näiden toimenpiteiden maatalousalalle ja muille kyseeseen tuleville aloille todennäköisesti aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ja varmistamalla samalla, että kussakin yksittäisessä tautitilanteessa käytetään siihen parhaiten soveltuvia ja asianmukaisesti koordinoituja toimenpiteitä.
Tarkistus 7
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a) Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimet olisi suunniteltava kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti ja läheisessä yhteistyössä asianmukaisten kansainvälisten elinten kanssa (esim. WHO, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ja OIE).
Tarkistus 8
Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
(9 b) Lintuinfluenssan ja mahdollisen influenssapandemian torjunta ylittää jäsenvaltioiden rajat ja tästä syystä sitä varten on laadittava valmistautumis- ja valmiussuunnitelmia kansanterveyden ja eläinten terveyden suojelemiseksi.
Tarkistus 9
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Lintuinfluenssasta mahdollisesti kansanterveydelle aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi ja ennakoimiseksi olisi pyrittävä eläinten terveys- ja kansanterveyspalvelujen väliseen tehokkaaseen viestintään ja tiiviiseen yhteistyöhön jäsenvaltioissa, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin myös ihmisten terveyden suojelemiseksi silloin kun se on välttämätöntä.
(10)  Lintuinfluenssasta mahdollisesti kansanterveydelle aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi ja ennakoimiseksi tarvitaan ehdottomasti eläinten terveys- ja kansanterveyspalvelujen välistä tehokasta ja yhdessä sovittua viestintää yleisen luottamuksen ja uskon vahvistamiseksi ja tiiviistä yhteistyötä jäsenvaltioissa, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin ja varmistaa kyseisten toimien sekä valmistautumis- ja valmiussuunnitelmien parhaan mahdollisen koordinoinnin myös ihmisten terveyden suojelemiseksi. Valmiussuunnitelmissa olisi määrättävä torjuntakeinoista ja nopeasta toiminnasta epidemian puhjetessa.
Tarkistus 10
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a) Tehokkuuden maksimoimiseksi ja kustannusten minimoimiseksi yhteisön ja jäsenvaltioiden olisi seurattava yhdessä luonnonvaraisten lintujen muuttokäyttäytymistä ja tutkittava, kuinka suuren uhan ne aiheuttavat lintuinfluenssan leviämisestä Euroopan unioniin ja muille kyseessä oleville alueille.
Tarkistus 11
Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)
(10 b) Yhteisön ja jäsenvaltioiden olisi autettava lintuinfluenssan torjunnassa kolmansia maita, joissa esiintyy lintuinfluenssan tautipesäkkeitä. Asianomaisia maita olisi autettava tarjoamalla asiantuntemusta ja rahoitusta asianmukaisten ohjelmien kautta tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien kansainvälisten elinten (FAO, OIE ja WHO) kanssa.
Tarkistus 12
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Koska on mahdollista, että matalapatogeeniset lintuinfluenssavirukset muuntuvat korkeapatogeenisiksi lintuinfluenssaviruksiksi, olisi varauduttava siipikarjatartunnan varhaiseen toteamiseen, jolloin siihen voidaan vaikuttaa nopeasti asianmukaisin toimenpitein, joihin olisi kuuluttava jäsenvaltioissa suoritettava aktiivisen valvonnan järjestelmä. Valvonnassa olisi noudatettava yleisiä suuntaviivoja, joita olisi mukautettava alan uusien tietojen ja kehityksen myötä.
(11)  Koska on mahdollista, että matalapatogeeniset lintuinfluenssavirukset muuntuvat korkeapatogeenisiksi lintuinfluenssaviruksiksi, olisi varauduttava siipikarjan, muiden eläinten ja ihmisten saaman tartunnan varhaiseen toteamiseen, jolloin siihen voidaan vaikuttaa nopeasti asianmukaisin toimenpitein, joihin olisi kuuluttava jäsenvaltioissa suoritettava aktiivisen valvonnan järjestelmä. Valvonnassa olisi noudatettava yleisiä suuntaviivoja, joita olisi mukautettava alan uusien tietojen ja kehityksen myötä.
Tarkistus 13
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a) Komission olisi koordinoitava ja valvottava jäsenvaltioissa toteutettavaa tieteellistä tutkimusta uusien rokotteiden kehittämiseksi lintuinfluenssaa vastaan tarkoituksenaan kannustaa tutkijoita kehittämään rokotteita,
a) jotka kattavat useita lintuinfluenssakantoja,
b) jotka tehoavat kaikkiin asiaankuuluviin lintulajeihin ja
c) jotka annetaan suun kautta.
Suullinen tarkistus
Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)
(11 b) Eurooppalaisia metsästäjiä olisi kannustettava avustamaan lintuinfluenssatapausten valvonnassa ja ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille epäilemistään lintujen saamista tartunnoista.
Tarkistus 14
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Kaikkien lintuinfluenssatartuntaa koskevien epäilyjen, jotka voivat herätä kliinisten tai laboratoriotutkimusten seurauksena tai muusta tartuntaepäilyyn johtavasta syystä, olisi pantava liikkeelle välittömät viralliset tutkimukset, jotta ripeisiin ja tehokkaisiin toimiin voidaan ryhtyä silloin kun se on paikallaan. Mainittuja toimenpiteitä olisi vahvistettava heti kun tartunnan esiintyminen on vahvistettu, ja niihin olisi kuuluttava tartunnan saaneiden ja tartuntariskille alttiiden tilojen tyhjentäminen.
(12)  Kaikkien lintuinfluenssatartuntaa koskevien epäilyjen, jotka voivat herätä kliinisten tai laboratoriotutkimusten seurauksena tai muusta tartuntaepäilyyn johtavasta syystä, olisi pantava liikkeelle välittömät viralliset tutkimukset, jotta ripeisiin ja tehokkaisiin toimiin voidaan ryhtyä automaattisesti osana Euroopan unionin nopeaa torjuntajärjestelmää ottaen huomioon ravintoketjun terveellisyyden ja turvallisuuden. Mainittuja toimenpiteitä olisi vahvistettava heti kun tartunnan esiintyminen on vahvistettu, ja niihin olisi kuuluttava tartunnan saaneiden ja tartuntariskille alttiiden tilojen tyhjentäminen. Virallisiin tutkimuksiin olisi sisällytettävä eläinten ja ihmisten terveyttä koskevat kliiniset tai laboratoriotutkimukset.
Tarkistus 15
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Jos matalapatogeenisen lintuinfluenssaviruksen tartunta tai serologisia merkkejä tartunnasta todetaan eikä viruksen esiintymistä voida vahvistaa viruseristystesteillä, torjuntatoimenpiteet saattavat erota niistä toimenpiteistä, joita olisi sovellettava korkeapatogeenisen lintuinfluenssaviruksen tartunnan toteamistapauksessa, koska näistä kahdesta tilanteesta aiheutuvien riskien tasot ovat erilaiset.
(13)  Jos matalapatogeenisen lintuinfluenssaviruksen tartunta tai serologisia merkkejä tartunnasta todetaan eikä viruksen esiintymistä voida vahvistaa viruseristystesteillä, torjuntatoimenpiteiden olisi erottava niistä toimenpiteistä, joita olisi sovellettava korkeapatogeenisen lintuinfluenssaviruksen tartunnan toteamistapauksessa, koska näistä kahdesta tilanteesta aiheutuvien riskien tasot ovat erilaiset.
Tarkistus 16
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Taudintorjuntaan tarkoitetut toimenpiteet ja erityisesti rajoitusvyöhykkeen muodostaminen olisi niin ikään suunniteltava ottamalla huomioon siipikarjapopulaation tiheys ja muut riskitekijät alueella, jolla tartunta on todettu.
(14)  Taudintorjuntaan tarkoitetut toimenpiteet ja erityisesti rajoitusvyöhykkeen muodostaminen olisi niin ikään suunniteltava ottamalla huomioon siipikarjapopulaation tiheys ja muut riskitekijät, kuten muuttolintuja houkuttelevien vesialueiden läheisyys, alueella, jolla tartunta on todettu.
Tarkistus 17
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Rokottaminen lintuinfluenssaa vastaan voi olla tehokas keino täydentää taudintorjuntatoimenpiteitä ja välttää siipikarjan ja lintujen massiivinen lopettaminen ja hävittäminen. Nykytiedon perusteella voi päätellä, että rokottaminen saattaa olla hyödyllistä paitsi hätätapauksissa myös taudin ehkäisemiseksi tilanteissa, joissa on suuri riski lintuinfluenssavirusten kulkeutumisesta villieläimistä tai muista lähteistä. Tämän vuoksi olisi annettava säännökset sekä hätä- että suojarokotuksista.
(17)  Valvonta, eläinten satunnaisotosten seulontatutkimukset ja rokottaminen lintuinfluenssaa vastaan voivat olla tehokas keino täydentää taudintorjuntatoimenpiteitä ja välttää siipikarjan ja lintujen massiivinen lopettaminen ja hävittäminen. Nykytiedon perusteella voi päätellä, että rokottaminen saattaa olla hyödyllistä paitsi hätätapauksissa myös taudin ehkäisemiseksi tilanteissa, joissa on suuri riski lintuinfluenssavirusten kulkeutumisesta villieläimistä tai muista lähteistä. Tämän vuoksi olisi annettava säännökset valvonnasta, eläinten satunnaisotosten seulontatutkimuksista sekä hätä- ja suojarokotuksista.
Tarkistus 18
Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
(18 a) Komission olisi käytettävä rokotusten ja testausmenetelmien kehittämiseen varatut varat mahdollisimman tehokkaasti. Tutkimuksen olisi oltava johdonmukaista DIVA-strategian kanssa ja sillä olisi pyrittävä helpottamaan sairauden valvontaa ja rokotetuista eläimistä peräisin olevien tuotteiden myynnin valvontaa.
Tarkistus 19
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Yhteisöllä ja jäsenvaltioilla olisi myös oltava mahdollisuus varautua lintuinfluenssan torjumiseen varastoimalla rokotteita, joita käytetään siipikarjaan ja lintuihin hätätapauksessa.
(19)  Yhteisön ja jäsenvaltioiden olisi myös varauduttava lintuinfluenssan torjumiseen varastoimalla rokotteita, joita käytetään siipikarjaan ja lintuihin hätätapauksessa.
Tarkistus 20
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a) Rajoittaakseen kuormitusta, joka syntyy Euroopan unionin talousarvioon tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä jäsenvaltioille maksettavasta tuesta, komission olisi tiedotettava puolueettomasti rokotetuista eläimistä peräisin olevan lihan syömisen riskittömyydestä, sillä tähän liittyvät riskit eivät eroa rokottamattomista eläimistä peräisin olevan lihan syömiseen liittyvistä riskeistä silloin, kun rokotukset on suoritettu asianmukaisesti.
Tarkistus 21
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Olisi annettava säännökset, joilla taataan yhdenmukaistettujen menettelyjen ja menetelmien käyttö lintuinfluenssan taudinmäärityksessä, mukaan luettuna yhteisön vertailulaboratorion ja jäsenvaltioiden vertailulaboratorioiden toiminta.
(20)  Olisi kiireesti annettava ja pantava täytäntöön säännökset, joilla taataan yhdenmukaistettujen menettelyjen ja menetelmien käyttö lintuinfluenssan taudinmäärityksessä, mukaan luettuna yhteisön vertailulaboratorion ja jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin naapurivaltioiden vertailulaboratorioiden toiminta.
Tarkistus 22
Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
(20 a) Olisi annettava säännökset, joilla taataan yhteistyö yhteisön vertailulaboratorion, jäsenvaltioiden vertailulaboratorioiden ja niiden ihmisinfluenssaa tutkivien vertailulaboratorioiden välillä (esim. liitteessä VIII olevan 2 kohdan c alakohdan v alakohdassa tarkoitetut ihmisen influenssaa tutkiva yhteisön vertailulaboratorio ja ihmisen influenssaa tutkivat kansalliset laboratoriot).
Tarkistus 23
Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)
(20 b) Yhteisön ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että rokotteiden ja testauksessa käytettävien menetelmien kehittämiseen liittyvää yhteistyötä parannetaan ja toimia tehostetaan.
Tarkistus 24
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Olisi annettava säännökset, joiden avulla varmistetaan, että jäsenvaltiot ovat riittävästi valmistautuneet puuttumaan tehokkaasti lintuinfluenssan yhden tai useamman tautipesäkkeen aiheuttamiin hätätilanteisiin, erityisesti laatimalla valmiussuunnitelmia ja perustamalla torjuntakeskuksia. Näissä valmiussuunnitelmissa olisi otettava huomioon lintuinfluenssan siipikarjanhoitajille ja muulle henkilöstölle aiheuttama kansanterveysriski.
(21)  Olisi annettava säännökset, joiden avulla varmistetaan, että jäsenvaltiot ovat riittävästi valmistautuneet puuttumaan tehokkaasti lintuinfluenssan yhden tai useamman tautipesäkkeen aiheuttamiin hätätilanteisiin, erityisesti laatimalla valmiussuunnitelmia ja perustamalla koordinoituja torjuntakeskuksia. Näissä valmiussuunnitelmissa olisi otettava huomioon lintuinfluenssan siipikarjanhoitajille ja muulle henkilöstölle aiheuttama kansanterveysriski sekä kansalliset valmistautumis- ja valmiussuunnitelmat influenssapandemian varalta.
Tarkistus 25
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a) Komission ja jäsenvaltioiden olisi laadittava sellaisia kolmansia maita koskeva toiminta- ja tukisuunnitelma, jotka eivät ole Euroopan unionin naapurivaltioita mutta joissa on ollut tautiesiintymiä, jotka saattavat vaikuttaa taudin esiintymiseen Euroopassa.
Tarkistus 26
Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)
(21 b) Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 851/20041 mukaisesti on välttämätöntä, että komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä keskuksen kanssa lintuinfluenssan torjuntatoimien kehittämiseksi ja valmistautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseksi.
______
1 EYVL L 142, 30.4.2004, s. 1.
Tarkistus 27
Johdanto-osan 21 c kappale (uusi)
(21 c) Komission olisi pyrittävä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhdenmukaistamaan kustannusten jako jäsenvaltioiden hallitusten ja maatalousalan välillä mitä tulee jäsenvaltioiden yhteisrahoitusosuuteen tarttuvien eläintautien puhkeamisen yhteydessä.
Tarkistus 28
Johdanto-osan 21 d kappale (uusi)
(21 d) Rajoittaakseen kuormitusta, joka syntyy Euroopan unionin talousarvioon tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä jäsenvaltioille maksettavasta tuesta, komission olisi kannustettava aktiivisesti lihaketjun toimijoita sitoutumaan yhteistyöhön rokotetuista eläimistä peräisin olevan lihan eriyttämättömän myynnin edistämiseksi.
Tarkistus 29
Johdanto-osan 21 e kappale (uusi)
(21 e) Rajoittaakseen kuormitusta, joka syntyy EU:n talousarvioon tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä jäsenvaltioille maksettavasta tuesta, komission olisi pyrittävä aktiivisesti muuttamaan OIE:n sääntöjä kaupallisista rajoituksista rokotusten yhteydessä.
Tarkistus 30
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Jos lintuinfluenssaa todetaan tuonnin aikana eläinten terveysvaatimuksista ja eläinlääkärintodistuksesta muiden kuin siipikarjaan kuuluvien lintujen tuonnissa sekä karanteenivaatimuksista 16 päivänä lokakuuta 2000 tehdyssä komission päätöksessä 2000/666/EY säädetyllä karanteenitilalla tai karanteeniasemalla, siitä olisi ilmoitettava komissiolle. Eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä 21 päivänä joulukuuta 1982 annetussa neuvoston direktiivissä 82/894/ETY säädetty ilmoittaminen ei olisi kuitenkaan tarkoituksenmukaista tapauksissa, joissa tauti puhkeaa jäsenvaltioissa.
(22)  Jos lintuinfluenssaa todetaan tuonnin aikana eläinten terveysvaatimuksista ja eläinlääkärintodistuksesta muiden kuin siipikarjaan kuuluvien lintujen tuonnissa sekä karanteenivaatimuksista 16 päivänä lokakuuta 2000 tehdyssä komission päätöksessä 2000/666/EY säädetyllä karanteenitilalla tai karanteeniasemalla, siitä olisi ilmoitettava komissiolle. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava luonnonvaraisten lintujen laillisen ja laittoman tuonnin tarkastuksia, jotta luonnonvaraisten lintujen tuonnista aiheutuvaa lintuinfluenssan leviämisriskiä voidaan rajoittaa. Eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä 21 päivänä joulukuuta 1982 annetussa neuvoston direktiivissä 82/894/ETY säädetty ilmoittaminen ei olisi kuitenkaan tarkoituksenmukaista tapauksissa, joissa tauti puhkeaa jäsenvaltioissa.
Tarkistus 31
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Puhdistuksen ja desinfioinnin olisi muodostettava olennainen osa lintuinfluenssan torjuntaa koskevasta yhteisön politiikasta. Desinfiointiaineita olisi käytettävä biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY säännösten mukaisesti.
(23)  Puhdistuksen ja desinfioinnin olisi muodostettava yksi lintuinfluenssan torjuntaa koskevan yhteisön politiikan erottamattomista osista. Desinfiointiaineita olisi käytettävä biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY säännösten mukaisesti.
Tarkistus 32
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Tällä direktiivillä säädetään torjunnan edellyttämistä vähimmäistoimenpiteistä, joita on sovellettava taudin puhjetessa siipikarjassa ja muissa linnuissa. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ryhtyä tiukempiin hallinto- ja hygieniatoimiin tämän direktiivin kattamalla alalla. Tässä direktiivissä todetaan lisäksi, että jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa toimenpiteitä, jotka ovat oikeassa suhteessa eri tautitilanteiden aiheuttamiin terveysriskeihin.
(29)  Tällä direktiivillä säädetään torjunnan edellyttämistä vähimmäistoimenpiteistä, joita on sovellettava taudin puhjetessa siipikarjassa ja muissa linnuissa. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ryhtyä tiukempiin hallinto- ja hygieniatoimiin tämän direktiivin kattamalla alalla. Tässä direktiivissä todetaan lisäksi, että jäsenvaltioiden viranomaisten olisi sovellettava toimenpiteitä, jotka ovat oikeassa suhteessa eri tautitilanteiden aiheuttamiin terveysriskeihin.
Tarkistus 33
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista vahvistaa säännöt lintuinfluenssan ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävistä erityis- ja vähimmäistoimenpiteistä, jotta saavutetaan siipikarja-alan kehitystä ja eläinten terveyden suojelun edistämistä koskeva perustavoite. Tässä direktiivissä ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
(30)  Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista vahvistaa säännöt lintuinfluenssan ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävistä erityis- ja vähimmäistoimenpiteistä, jotta saavutetaan kansanterveyden ja eläinten terveyden suojelun edistämistä sekä siipikarja-alan kehitystä koskeva perustavoite. Tässä direktiivissä ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 34
Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)
(32 a) Komissiolla ja jäsenvaltioilla on velvollisuus tiedottaa yleisölle eläinkulkutauti- ja epidemiauhkista kaikkien käytettävissä olevien viestimien välityksellä.
Tarkistus 35
3 artiklan 7 alakohdan b a alakohta (uusi)
b a) tieteellisissä tarkoituksissa tai uhanalaisten lajien taikka virallisesti rekisteröityjen harvinaisten siipikarja- tai muiden linturotujen säilyttämiseen liittyvissä tarkoituksissa, kuten sirkus, eläintarha tai villieläinpuisto.
Tarkistus 36
3 artiklan 15 kohdan b alakohta
b) jos on kyse lintuinfluenssan uusintapesäkkeestä tai myöhemmästä pesäkkeestä, mitä tahansa siipikarjaa tai muita lintuja, joissa kliiniset merkit, kuolemanjälkeiset muutokset tai 51 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan hyväksytyissä laboratorioissa ('hyväksytty laboratorio') suoritetuissa laboratoriokokeissa todetut reaktiot vastaavat lintuinfluenssan taudinmääritystä taudinmäärityskäsikirjan mukaisesti;
b) jos on kyse lintuinfluenssan uusintapesäkkeestä tai myöhemmästä pesäkkeestä, jossa joko kliiniset merkit tai kuolemanjälkeiset muutokset taikka 51 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan hyväksytyissä laboratorioissa ('hyväksytty laboratorio') suoritetuissa laboratoriokokeissa todetut reaktiot vastaavat lintuinfluenssan taudinmääritystä taudinmäärityskäsikirjan mukaisesti;
Tarkistus 37
3 artiklan 30 alakohta
30. 'tautipesäkkeellä' tarkoitetaan tilaa, jolla toimivaltainen viranomainen on vahvistanut lintuinfluenssan esiintymisen;
30. 'tautipesäkkeellä' tarkoitetaan tilaa, jolla on siipikarjaa ja muita lintuja ja jolla toimivaltainen viranomainen on vahvistanut lintuinfluenssan esiintymisen;
Tarkistus 38
3 artiklan 35 kohta
35. 'ruhoilla' tarkoitetaan siipikarjaa tai muita lintuja, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu.
35. 'ruhoilla' tarkoitetaan siipikarjaa tai muita lintuja, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu epäillyn tai vahvistetun lintuinfluenssan takia.
Tarkistus 125
3 artiklan 35 a alakohta (uusi)
35 a. 'asianmukaisilla bioturvallisuustoimenpiteillä' tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka on suunniteltu vähentämään tartunnanaiheuttajien leviämisvaaraa.
Tarkistus 39
4 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) todeta lintuinfluenssaviruksen alatyyppien H5 ja H7 aiheuttamien tartuntojen levinneisyys eri siipikarjalajeissa;
a) todeta lintuinfluenssaviruksen alatyyppien H5 ja H7 aiheuttamien tartuntojen levinneisyys eri siipikarja- ja nisäkäslajeissa;
Tarkistus 40
4 artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi)
a a) valvoa ja suorittaa satunnaisia seulontatutkimuksia toimivaltaisten viranomaisten johdolla;
Tarkistus 41
4 artiklan 3 a kohta (uusi)
3 a. Komissio tiedottaa tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaiselle keskukselle vuosittaisten valvontaohjelmien täytäntöönpanosta.
Tarkistus 42
5 artiklan 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on annettava säännökset siitä, miten toimivaltaiselle viranomaiselle raportoidaan välittömästi tapauksista, joissa siipikarja on saanut tartunnan, muut linnut ovat saaneet tartunnan tai siipikarjan taikka muiden lintujen epäillään saaneen tartunnan.
1.  Jäsenvaltioiden on annettava säännökset siitä, miten toimivaltaiselle viranomaiselle raportoidaan välittömästi tapauksista, joissa siipikarja on saanut tartunnan, muut linnut ovat saaneet tartunnan tai siipikarjan taikka muiden lintujen epäillään saaneen tartunnan riippumatta tartunnan aiheuttaneen viruksen oletetusta luonteesta tai patogeenisuudesta.
Tarkistus 43
5 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a. Komissio välittää tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaiselle keskukselle yhteenvedon liitteessä II tarkoitettujen kertomusten ja ilmoitusten antamisesta.
Tarkistus 44
6 artiklan 4 kohta
4.  Jos epidemiologinen selvitys osoittaa, että lintuinfluenssa on saattanut levitä toisista jäsenvaltioista tai toisiin jäsenvaltioihin, komissiolle ja kyseisille toisille jäsenvaltioille on heti ilmoitettava selvityksen kaikkia havaintoja koskevista tuloksista.
4.  Jos epidemiologinen selvitys osoittaa, että lintuinfluenssa on saattanut levitä toisista jäsenvaltioista tai toisiin jäsenvaltioihin, komissiolle, kyseisille toisille jäsenvaltioille ja tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaiselle keskukselle on heti ilmoitettava selvityksen kaikkia havaintoja koskevista tuloksista.
Tarkistus 45
7 artiklan 2 kohdan b alakohta
b) tilalla olevien kunkin luokan sairastuneiden, kuolleiden tai todennäköisesti tartunnan saaneiden siipikarjan ja muiden lintujen sekä kotieläinlajien nisäkkäiden arvioidusta lukumäärästä on laadittava luettelo; luettelo on pidettävä päivittäin ajan tasalla kuoriutumisen ja kuolleisuuden huomioon ottamiseksi epäillyn tautipesäkkeen koko esiintymisajan, ja se on esitettävä vaadittaessa toimivaltaiselle viranomaiselle;
b) tilalla olevien kunkin luokan sairastuneiden, kuolleiden tai todennäköisesti tartunnan saaneiden siipikarjan ja muiden lintujen sekä kotieläinlajien nisäkkäiden arvioidusta lukumäärästä on laadittava luettelo; luettelo on pidettävä päivittäin ajan tasalla kuoriutumisen, syntyvyyden ja kuolleisuuden huomioon ottamiseksi epäillyn tautipesäkkeen koko esiintymisajan, ja se on esitettävä vaadittaessa toimivaltaiselle viranomaiselle;
Tarkistus 46
7 artiklan 2 kohdan f alakohta
f) tilalta ei saa viedä pois munia, lukuun ottamatta munia ja siitosmunia, joille toimivaltainen viranomainen on antanut luvan lähettää ne suoraan asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan II luvun X jaksossa mainittuun munatuotteita valmistavaan laitokseen sekä esi- ja jatkokäsitellä ne asetuksen (EY) N:o 852/2004 liitteessä II olevan IX luvun mukaisesti; kun toimivaltainen viranomainen antaa tällaisen luvan, lupaan sovelletaan tämän direktiivin liitteessä III asetettuja edellytyksiä;
f) tilalta ei saa viedä pois munia;
Tarkistus 47
10 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2.  Siipikarjan, muiden lintujen ja munien siirtämiselle sekä siipikarja-alaan liittyvien ajoneuvojen siirtymiselle voidaan asettaa väliaikainen rajoitus suurella alueella tai koko jäsenvaltiossa.
2.  Siipikarjan, muiden lintujen ja munien siirtämiselle sekä siipikarja-alaan liittyvien ajoneuvojen siirtymiselle voidaan asettaa väliaikainen rajoitus suurella alueella tai koko jäsenvaltiossa, kunnes epidemiologinen selvitys on suoritettu ja meneillään olevien laboratoriokokeiden tulokset saatu.
Tarkistus 48
10 artiklan 3 kohdan 2 alakohta
Olosuhteiden niin salliessa toimenpiteiden soveltaminen voidaan kuitenkin rajoittaa ainoastaan siipikarjaan, jonka epäillään saaneen tartunnan, ja sen tuotantoyksiköihin.
Poistetaan.
Tarkistus 49
11 artiklan 2 kohdan 1 alakohta
2.  Kaikki siipikarja ja muut lintulajit, joissa HPAI-tauti on vahvistettu tilalla, on välittömästi lopetettava virallisessa tarkkailussa. Lopettaminen on suoritettava niin, että vältetään lintuinfluenssan leviämisriski erityisesti kuljetuksen tai lopettamisen aikana ja neuvoston direktiivin 93/119/ETY mukaisesti.
2.  Kaikki tilalla oleva siipikarja ja muut linnut, joissa HPAI-tauti on vahvistettu, on välittömästi lopetettava virallisessa tarkkailussa. Lopettaminen on suoritettava niin, että vältetään lintuinfluenssan leviämisriski erityisesti kuljetuksen tai lopettamisen aikana ja neuvoston direktiivin 93/119/EY mukaisesti.
Tarkistus 50
11 artiklan 5 kohdan 2 alakohta
Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin myöntää lupia syötäväksi tarkoitettujen munien lähettämiseksi suoraan asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan II luvun X jaksossa mainittuun munatuotteita valmistavaan laitokseen sekä esi- ja jatkokäsittelemiseksi asetuksen (EY) N:o 852/2004 liitteessä II olevan XI luvun mukaisesti. Näihin lupiin on sovellettava tämän direktiivin liitteessä III asetettuja edellytyksiä.
Poistetaan.
Tarkistus 51
13 artiklan 2 kohdan b alakohta
b) on alistettava lisävalvonnalle ja -testaukselle taudinmäärityskäsikirjan mukaisesti, kunnes laboratoriokokeet ovat osoittaneet, että ne eivät ole enää merkittävä riski HPAI-taudin leviämiselle, sekä
b) on alistettava lisävalvonnalle ja -testaukselle taudinmäärityskäsikirjan mukaisesti ja on pidettävä alkuperäisissä tiloissa, kunnes laboratoriokokeet ovat osoittaneet, että ne eivät ole enää merkittävä riski HPAI-taudin leviämiselle, sekä
Tarkistus 52
16 artiklan 1 a kohta (uusi)
1 a. Toimivaltainen viranomainen voi välittömästi HPAI-taudin puhjettua muulla tilalla kuin kaupallisella siipikarjatilalla muodostaa suojavyöhykkeen ja valvontavyöhykkeen riskinarvioinnin perusteella ja ottaen huomioon ainakin liitteessä V vahvistetut perusteet.
Tarkistus 53
16 artiklan 2 kohdan c alakohta
c) tilojen sijainti ja läheisyys;
c) tilojen sijainti, läheisyys ja tiheys sekä siipikarjatiheys;
Tarkistus 54
16 artiklan 2 kohdan e alakohta
e) siipikarjan ja muiden lintujen, niiden ruhojen, lannan, kuivikkeiden tai käytettyjen pehkujen siirtämisen tarkastamiseen suoja- ja valvontavyöhykkeellä käytettävissä oleva kalusto ja henkilöstö, etenkin jos lopetettavat ja hävitettävät siipikarja ja muut linnut on siirrettävä alkuperätilaltaan.
Poistetaan.
Tarkistus 55
16 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a. Jos HPAI-tautipesäke rajoittuu ei-kaupalliseen tilaan / lemmikkilintutilaan, sirkukseen, eläintarhaan, lintukauppaan tai villieläinpuistoon taikka aidattuun alueeseen, jolla muita lintuja kuin siipikarjaa pidetään tieteellisissä tarkoituksissa tai uhanalaisten lajien taikka virallisesti rekisteröityjen harvinaisten muiden linturotujen kuin siipikarjan säilyttämiseen liittyvissä tarkoituksissa, toimivaltainen viranomainen voi eläinlääkärin riskinarvioinnin perusteella poiketa tarpeen mukaan suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostamista ja niillä sovellettavia toimenpiteitä koskevista 3, 4 ja 5 jakson säännöksistä edellyttäen, että mainitut poikkeukset eivät vaaranna taudin torjuntaa.
Tarkistus 56
16 artiklan 3 kohta
3.  Toimivaltainen viranomainen voi muodostaa muita rajoitusvyöhykkeitä suoja- ja valvontavyöhykkeiden ympärille tai viereen ottaen huomioon 2 kohdassa säädetyt perusteet.
3.  Mikäli toimivaltaisella viranomaisella on todisteita siitä, että HPAI-taudin leviämisvaaraa ei voida rajata suoja- ja valvontavyöhykkeiden sisälle, se voi muodostaa muita rajoitusvyöhykkeitä suoja- ja valvontavyöhykkeiden ympärille tai viereen ottaen huomioon 2 kohdassa säädetyt perusteet.
arkistus 57
16 artiklan 4 kohta
4.  Jos suoja-, valvonta- tai muu rajoitusvyöhyke kattaa eri jäsenvaltioiden alueita, kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on muodostettava vyöhyke yhteistyössä.
4.  Jos suoja-, valvonta- tai muu rajoitusvyöhyke kattaa eri jäsenvaltioiden alueita, kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on muodostettava vyöhyke yhteistyössä. Tämä pätee myös Euroopan unionin välittömiin naapurivaltioihin.
Tarkistus 58
19 artiklan h alakohta
h) omistajan on pidettävä kirjaa kaikista tiloilla käyvistä henkilöistä taudin valvonnan ja torjunnan edesauttamiseksi, ja kirjanpito on esitettävä vaadittaessa toimivaltaiselle viranomaiselle.
h) omistajan on pidettävä kirjaa kaikista tiloilla tai selvästi rajatuilla alueilla ei-kaupallisella tilalla, jolla pidetään lintuja vankeudessa, kuten eläintarhoissa tai villieläinpuistoissa, käyvistä henkilöistä taudin valvonnan ja torjunnan edesauttamiseksi, ja kirjanpito on esitettävä vaadittaessa toimivaltaiselle viranomaiselle.
Tarkistus 59
23 artiklan johdantokappale
Edellä olevasta 22 artiklasta poiketen toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan siipikarjan suoraan kuljettamiseen välittömästi teurastettavaksi seuraavin edellytyksin:
Edellä olevasta 22 artiklasta poiketen toimivaltainen viranomainen voi omistajan ja nimetyn teurastamon kanssa tekemällään sopimuksella antaa luvan siipikarjan suoraan kuljettamiseen välittömästi teurastettavaksi seuraavin edellytyksin:
Tarkistus 60
24 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1.  Edellä olevasta 22 artiklasta poiketen toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan untuvikkojen kuljettamiseksi suoraan saman jäsenvaltion tilalle tai tilalla olevaan suojaan, jossa ei ole muuta siipikarjaa ja joka sijaitsee mieluiten suoja- ja valvontavyöhykkeiden ulkopuolella seuraavin edellytyksin:
1.  Edellä olevasta 22 artiklasta poiketen toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan untuvikkojen kuljettamiseksi suoraan saman jäsenvaltion tilalle tai tilalla olevaan suojaan, jossa ei ole muuta siipikarjaa, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on nimenomaisesti antanut sen pitämiseen luvan, ja joka sijaitsee mieluiten suoja- ja valvontavyöhykkeiden ulkopuolella seuraavin edellytyksin:
Tarkistus 61
25 artiklan johdantokappale
Edellä olevasta 22 artiklasta poiketen toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan nuorikkojen kuljettamiseksi suoraan samalla suoja- tai valvontavyöhykkeellä sijaitsevalle tilalle tai tilalla olevaan suojaan, jossa ei ole muuta siipikarjaa, sillä edellytyksellä, että
Edellä olevasta 22 artiklasta poiketen toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan nuorikkojen kuljettamiseksi suoraan samalla suoja- tai valvontavyöhykkeellä sijaitsevalle tilalle tai tilalla olevaan suojaan tai vyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevalle tilalle, jolle suoritetaan riskinarviointi ja jossa ei ole muuta siipikarjaa, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on nimenomaisesti antanut sen pitämiseen luvan, ja sillä edellytyksellä, että
Tarkistus 62
26 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a. Edellä olevasta 22 artiklasta poiketen toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan munien ja siitosmunien kuljettamiseksi suoraan asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan X jakson II luvussa mainittuun munatuotteita valmistavaan laitokseen esi- ja jatkokäsiteltäväksi asetuksen (EY) N:o 852/2004 liitteessä II olevan IX luvun mukaisesti.
Tarkistus 63
30 artiklan c alakohdan johdantokappale
c) siipikarjan, nuorikkojen, untuvikkojen ja siitosmunien sekä syötäväksi tarkoitettujen munien siirtäminen valvontavyöhykkeen ulkopuolella sijaitseville tiloille, teurastamoihin tai pakkaamoihin kielletään; toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin antaa luvan kuljettaa suoraan
c) siipikarjan, nuorikkojen, untuvikkojen ja siitosmunien sekä syötäväksi tarkoitettujen munien siirtäminen valvontavyöhykkeellä tai valvontavyöhykkeen ulkopuolella sijaitseville tiloille, teurastamoihin, pakkaamoihin tai käsittelykeskuksiin kielletään; toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin antaa luvan kuljettaa suoraan
Tarkistus 64
30 artiklan c kohdan ii alakohta
ii) nuorikkoja saman jäsenvaltion tilalle, jossa ei ole muuta siipikarjaa; tila asetetaan viralliseen valvontaan nuorikkojen saapumisen jälkeen;
ii) nuorikkoja samassa jäsenvaltiossa virallisessa valvonnassa olevalle tilalle, jossa ei ole muuta siipikarjaa, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on nimenomaisesti antanut sen pitämiseen luvan; tila asetetaan viralliseen valvontaan nuorikkojen saapumisen jälkeen;
Tarkistus 65
30 artiklan c kohdan iii alakohdan 1 luetelmakohta
– saman jäsenvaltion tilalle tai sillä olevan suojaan, jossa ei ole muuta siipikarjaa, edellyttäen, että sovelletaan asianmukaisia bioturvallisuustoimenpiteitä ja tila asetetaan viralliseen valvontaan kuljetuksen jälkeen, tai
– saman jäsenvaltion tilalle tai sillä olevaan suojaan, jossa ei ole muuta siipikarjaa, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on nimenomaisesti antanut sen pitämiseen luvan, edellyttäen, että sovelletaan asianmukaisia bioturvallisuustoimenpiteitä ja tila asetetaan viralliseen valvontaan kuljetuksen jälkeen, tai
Tarkistus 66
30 artiklan c alakohdan v a alakohta (uusi)
v a) munia ja siitosmunia asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan X jakson II luvussa mainittuun munatuotteita valmistavaan laitokseen esi- ja jatkokäsiteltäväksi asetuksen (EY) N:o 852/2004 liitteessä II olevan IX luvun mukaisesti;
Tarkistus 67
38 artiklan a alakohta
a) siipikarjaa tai muita lintuja ei saa tuoda teurastamoon, rajatarkastusasemalle tai kuljetusvälineeseen ennen kuin b alakohdassa säädetyn puhdistuksen ja desinfioinnin suorittamisesta 49 artiklan mukaisesti on kulunut vähintään 24 tuntia; rajatarkastusasemien tapauksessa tuontia koskeva kielto voidaan ulottaa koskemaan muita eläimiä;
a) siipikarjaa tai muita lintuja ei saa tuoda teurastamoon tai kuljetusvälineeseen ennen kuin b alakohdassa säädetyn puhdistuksen ja desinfioinnin suorittamisesta 49 artiklan mukaisesti on kulunut vähintään 24 tuntia; rajatarkastusasemien tapauksessa vastaava tuontia koskeva kielto on 48 tuntia, ja se voidaan ulottaa koskemaan muita eläimiä;
Tarkistus 68
38 artiklan b alakohta
b) rakennukset, välineet, ja ajoneuvot on puhdistettava ja desinfioitava virkaeläinlääkärin tarkkailun alaisena 49 artiklan mukaisesti;
b) rakennukset, välineet ja ajoneuvot on puhdistettava ja desinfioitava virkaeläinlääkärin tarkkailun alaisena 49 artiklan mukaisesti ja tämän jälkeen on annettava todistus terveystakeista;
Tarkistus 119
39 artiklan 1 kohta
1.  Rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan a, b, c, e, g ja h alakohdassa säädettyjen toimenpiteiden soveltamista toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että LPAI-tautipesäkkeiden ilmetessä tämän artiklan 2–6 kohdassa säädettyihin toimenpiteisiin ryhdytään riskinarvioinnin perusteella ja ottaen huomioon vähintään liitteessä V mainitut perusteet.
1.  Rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan a, b, c, e, g ja h alakohdassa säädettyjen toimenpiteiden soveltamista toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että LPAI-tautipesäkkeiden ilmetessä tämän artiklan 2–6 kohdassa säädettyihin toimenpiteisiin ryhdytään.
Tarkistus 120
39 artiklan 2 kohta
2.  Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tilan siipikarja ja kaikki muihin lajeihin kuuluvat linnut, joissa LPAI-tauti on vahvistettu, poistetaan tilalta virallisessa tarkkailussa siten, että lintuinfluenssan leviäminen estetään.
2.  Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tilan siipikarja ja kaikki muihin lajeihin kuuluvat linnut, joissa LPAI-tauti on vahvistettu, lopetetaan virallisessa tarkkailussa siten, että lintuinfluenssan leviäminen estetään.
Tilan tyhjentäminen voidaan ulottaa koskemaan tilan muita lintuja, jos niistä aiheutuu riski lintuinfluenssan leviämiselle, ja muihin tiloihin, joita voidaan pitää kosketuksissa olevina tiloina, epidemiologisen selvityksen perusteella.
Lopettaminen ulotetaan koskemaan tilan muita lintuja ja muihin tiloihin, joita voidaan pitää kosketuksissa olevina tiloina, jos niistä aiheutuu riski lintuinfluenssan leviämiselle.
Siipikarjaa tai muita lintuja ei saa tuoda tilalle tai viedä tilalta ennen sen tyhjentämistä, ellei toimivaltainen viranomainen anna toimenpiteisiin lupaa.
Siipikarjaa tai muita lintuja ei saa tuoda tilalle tai viedä tilalta ennen lopettamista, ellei toimivaltainen viranomainen anna toimenpiteisiin lupaa.
Tarkistus 122
39 artiklan 5 kohdan c alakohta
c) tilalla olevat ja ennen 2 kohdassa säädettyä tilan tyhjentämistä tuotetut syötäväksi tarkoitetut munat joko kuljetetaan nimettyyn pakkaamoon, käsitellään tai hävitetään;
c) tilalla olevat ja ennen 2 kohdassa säädettyä lopettamista tuotetut syötäväksi tarkoitetut munat hävitetään;
Tarkistus 124
39 artiklan 6 kohta
6.  Toimivaltainen viranomainen voi ryhtyä ennalta ehkäiseviin lisätoimenpiteisiin LPAI-taudin leviämisen estämiseksi, mukaan luettuna munien kohtalon ja käsittelyn sekä saadun lihan käsittelyn määrittäminen edellyttäen, että noudatetaan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua menettelyä.
Poistetaan.
Tarkistus 69
43 artikla
Toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi LPAI-taudin puhjettua muodostettava rajoitusvyöhyke, joka ympäröi tilaa vähintään kolmen kilometrin säteellä.
Toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi LPAI-taudin puhjettua muodostettava rajoitusvyöhyke, joka ympäröi tilaa vähintään kolmen kilometrin säteellä, tai ryhdyttävä riskinarvioinnin perusteella muihin asianmukaisiin toimenpiteisiin.
Tarkistus 70
44 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohta
ii) nuorikkoja samassa jäsenvaltiossa virallisessa valvonnassa olevalle tilalle, jossa ei ole muuta siipikarjaa; mainittu tila on asetettava viralliseen valvontaan nuorikkojen saapumisen jälkeen;
ii) nuorikkoja samassa jäsenvaltiossa virallisessa valvonnassa olevalle tilalle, jossa ei ole muuta siipikarjaa, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on nimenomaisesti antanut sen pitämiseen luvan; mainittu tila on asetettava viralliseen valvontaan nuorikkojen saapumisen jälkeen;
Tarkistus 71
44 artiklan 1 kohdan d alakohdan iii alakohdan 1 luetelmakohta
– saman jäsenvaltion tilalle tai sillä olevan suojaan, jossa ei ole muuta siipikarjaa edellyttäen, että sovelletaan asianmukaisia bioturvallisuustoimenpiteitä ja tila asetetaan viralliseen valvontaan kuljetuksen jälkeen, tai
– saman jäsenvaltion tilalle tai sillä olevaan suojaan, jossa ei ole muuta siipikarjaa, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on nimenomaisesti antanut sen pitämiseen luvan, edellyttäen, että sovelletaan asianmukaisia bioturvallisuustoimenpiteitä ja tila asetetaan viralliseen valvontaan kuljetuksen jälkeen, tai
Tarkistus 72
44 artiklan 1 kohdan d alakohdan v a alakohta (uusi)
v a) munia ja siitosmunia asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan X jakson II luvussa mainittuun munatuotteita valmistavaan laitokseen esi- ja jatkokäsiteltäväksi asetuksen (EY) N:o 852/2004 liitteessä II olevan IX luvun mukaisesti;
Tarkistus 73
46 artiklan 1 a kohta (uusi)
1 a. Kun LPAI-tauti on vahvistettu yksittäisellä tilalla, toimivaltainen viranomainen voi riskinarvioinnin perusteella poiketa joistakin tai kaikista 43 ja 44 artiklassa säädetyistä toimenpiteistä.
Tarkistus 74
V a luku (uusi) 46 artiklan jälkeen
V A LUKU
TOIMENPITEET, JOITA SOVELLETAAN TODETTAESSA SEROLOGISESTI LPAI- TAI HPAI-TAUTI, JOTA EI VOIDA VAHVISTAA VIRUSERISTYSTESTEILLÄ TAI POLYMERAASIKETJUREAKTIO-TESTEILLÄ (PCR)
46 a artikla
Riskiarviointiin perustuvat toimenpiteet
Rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan a, b, c, e, g ja h alakohdassa säädettyjen toimenpiteiden soveltamista toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että todettaessa serologisesti LPAI- tai HPAI-tauti, jota ei voida vahvistaa viruseristys- tai PCR-testeillä, ryhdytään riskinarvioinnin perusteella asianmukaisiin toimenpiteisiin. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava niistä komissiolle.
Tarkistus 75
47 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a. Tämän vuoksi on laadittava etukäteen hätäsuunnitelmat ihmistartuntojen varalta. Hätäsuunnitelmilla on pyrittävä
– luomaan tarpeellinen koordinointi jäsenvaltioiden välille
– ehkäisemään väestön joutumista paniikkiin
– torjumaan liikehdintää, joka saattaa syntyä, jos riskit ovat todella vakavat
– määrittelemään ensisijaisesti eristettävät paikat
– luetteloimaan ensisijaisesti rokotettavat väestöryhmät
– varmistamaan epidemian torjuntaan tarkoitettujen tuotteiden oikeudenmukainen jakelu kaikille.
Tarkistus 76
47 artiklan 2 b kohta (uusi)
2 b. Jos influenssapandemia puhkeaa Euroopan unionissa tai sen naapurimaissa, komission on voitava panna täytäntöön 24 tunnissa kriisitoimet, kuten karanteeni ja lentokenttien desinfiointi, kun niille laskeutuu tietyiltä alueilta saapuvia lentoja, sekä matkustusrajoitukset.
Tarkistus 77
47 artiklan 2 c kohta (uusi)
2 c. Komissio tukee osaltaan sen varmistamista, että vastalääkkeitä ja rokotteita on saatavilla riittävä määrä virukselle altistuvien henkilöiden käyttöön, mikäli virustauti puhkeaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.
Tarkistus 78
47 artiklan 2 d kohta (uusi)
2 d. Jäsenvaltioiden ja komission on huolehdittava siitä, että pandemian puhjetessa käytettävissä olevat vastalääkkeet ja rokotteet jaetaan tehokkaasti jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin naapurimaiden kesken.
Tarkistus 79
47 artiklan 3 a kohta (uusi)
3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava
– tehokas viestintäjärjestelmä, jolla tiedotetaan maanviljelijöille, siipikarja-alalla työskenteleville ja kansalaisille riskeistä ja joka perustuu paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla eläinten ja ihmisten terveydestä vastaavien viranomaisten kesken yhdenmukaistettuun strategiaan ja toimintasuunnitelmaan;
– että siipikarjan teurastajat käyttävät varotoimena suojavaatteita ja ottavat virusten torjuntaan tarkoitettua lääkettä; rokotteen ottamista tavanomaista kausiluonteista influenssaa vastaan on korostettava keinona vähentää mahdollisuutta, että tämä erittäin riskialtis ryhmä saisi yhtä aikaa lintu- ja ihmisinfluenssatartunnan, mikä antaisi viruksille tilaisuuden vaihtaa geenejä ja synnyttää pandemiaa aiheuttavan viruskannan.
Tarkistus 80
47 artiklan 3 b kohta (uusi)
3 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava
– vastalääkehätävaraston riittävyys, jotta pandemian puhjetessa ehkäisevät suojatoimet voidaan nopeasti laajentaa koskemaan kaikkia ihmisiä, joilla on suurin altistumisriski Euroopan unionin alueella;
– riittävä rokotteen valmistuskapasiteetti sen turvaamiseksi, että kaikki ne ihmiset, joilla on suurin altistumisriski pandemian puhjetessa, voidaan rokottaa ennalta ehkäisevästi kyseistä viruskantaa vastaan tarvittaessa lisäämällä rokotteen käyttöä ihmisten kausiluonteista influenssaa vastaan.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vastalääkehätävarastonsa suuruus ja rokotteen valmistuskapasiteettinsa auttaakseen komissiota laatimaan yhteisön laajuiset nopeat torjuntasuunnitelmat vastalääkkeiden jakelulle jäsenvaltioiden kesken pandemian puhjetessa. Vastalääkevaraston suuruus ja vaadittu rokotteen valmistuskapasiteetti on laskettava asianmukaisten epidemiologisten mallien perusteella.
Tarkistus 81
47 artiklan 3 c kohta (uusi)
3 c. Komissio laatii 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelya noudattaen yhteisön laajuisia valmistautumissuunnitelmia rokotteiden ja vastalääkkeiden jakelulle jäsenvaltioiden kesken pandemian puhjetessa. Nämä suunnitelmat perustuvat vastalääkevarastojen kokoon ja sijaintiin sekä jäsenvaltioiden kapasiteettiin valmistaa rokotteita. Suunnitelmissa määrätään sekä rokotteiden että vastalääkkeiden antamisesta kaikille niille kansalaisille Euroopan unionissa, joilla on suurin riski altistua lintuinfluenssatartunnalle. Suunnitelmat julkistetaan vuoden kuluessa tämän direktiivin antamisesta.
Tarkistus 82
47 artiklan 4 a kohta (uusi)
4 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava influenssapandemian torjunnassa käytettäviin valmistautumis- ja valmiussuunnitelmiin liittyvä tiedotus ja koordinointi komission sekä tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen kanssa 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
Tarkistus 83
49 artiklan b a alakohta (uusi)
b a) kun puhdistus-, desinfiointi- ja käsittelytoimet on suoritettu, annetaan todistus terveysvaatimusten täyttymisestä niin, että tilat, kuljetusvälineet tai rajatarkastusasemat voivat jatkaa tavanomaista toimintaansa.
Tarkistus 84
50 artiklan 5 kohta
5.  Kosketuksissa olleiden tilojen siipikarjakannan uusimisen on tapahduttava toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti.
5.  Kosketuksissa olleiden tilojen siipikarjakannan uusimisen on tapahduttava toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti riskinarvioinnin perusteella.
Tarkistus 85
51 artiklan 1 kohdan 2 alakohta
Käsikirja on hyväksyttävä 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kuuden kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta. Samaa menettelyä on noudatettava käsikirjaa myöhemmin muutettaessa.
Käsikirja on hyväksyttävä 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kolmen kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta. Samaa menettelyä on noudatettava käsikirjaa myöhemmin muutettaessa.
Tarkistus 86
52 artiklan 3 a kohta (uusi)
3 a. Komissio varmistaa tiedotuksen ja yhteistyön yhteisön vertailulaboratorion ja tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen välillä.
Tarkistus 87
53 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) rokottaminen lintuinfluenssaa vastaan kielletään niiden alueella, paitsi 2 ja 3 jaksossa säädetyissä tapauksissa;
a) rokottaminen lintuinfluenssaa vastaan kielletään niiden alueella, paitsi 2 ja 3 jaksossa säädetyissä tapauksissa ja tapauksissa, joissa FAO ennakoi kansainvälistä lintuinfluenssauhkaa tai joissa jäsenvaltio aikoo ottaa käyttöön siipikarjaa koskevia lisätoimenpiteitä;
Tarkistus 88
54 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön siipikarjan tai muiden lintujen hätärokotukset tämän jakson mukaisesti myös, kun tauti on vahvistettu naapurivaltiossa ja tämä aiheuttaa merkittävän riskin taudin leviämisestä Euroopan unioniin.
Tarkistus 89
57 artiklan 2 kohdan b alakohta
b) maantieteellinen alue, jolla suojarokottaminen on tarkoitus toteuttaa, ja tällä alueella sijaitsevien tilojen lukumäärä
b) maantieteellinen alue tai riskiryhmä, joiden osalta suojarokottaminen on tarkoitus toteuttaa, ja tällä alueella sijaitsevien tilojen lukumäärä;
Tarkistus 90
57 artiklan 2 kohdan i alakohta
i) tiloilla, joilla suojarokotukset on määrä suorittaa, ja muilla rokotusalueen tiloilla epidemiologisen tilanteen seuraamiseksi suoritettavat laboratoriokokeet, suojarokotusohjelman tehokkuus sekä rokotettujen siipikarjan ja muiden lintujen siirtämisen valvonta.
i) tiloilla, joilla suojarokotukset on määrä suorittaa, ja muilla rokotusalueen tiloilla epidemiologisen tilanteen seuraamiseksi suoritettavat laboratoriokokeet, suojarokotusohjelman tehokkuus sekä rokotettujen siipikarjan ja muiden lintujen siirtämisen valvonta. Suunnitelmassa voidaan tarvittaessa viitata säännöksiin, jotka koskevat tilojen testausta kansallisessa lintuinfluenssan valvontaohjelmassa.
Tarkistus 91
57 artiklan 3 a kohta (uusi)
3 a. Jos jäsenvaltioissa on lintuja, joilla on korkea suojeluarvo tai geneettinen taikka tieteellinen arvo, niiden on lupa hankkia ja käyttää ennalta ehkäiseviä rokotteita komitean luvalla ja komissiota kuulematta.
Tarkistus 92
57 a artikla (uusi)
57 a artikla
Eriytetyt suojarokotukset
Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön erityiset suojarokotussuunnitelmat eläintarhojen eläimiä ja virallisesti rekisteröityjä harvinaisia siipikarja- ja muita linturotuja varten 57 artiklan mukaisesti, jotta mainittujen eläinten lopettaminen tarpeettomasti voidaan estää. Näin rokotetuille eläimille voidaan määrätä erityisiä siirtämisrajoituksia.
Tarkistus 93
58 artiklan 2 kohdan 2 alakohta
Suojarokotussuunnitelman hyväksyminen saattaa pitää sisällään toimenpiteitä, joilla rajoitetaan siipikarjan tai muiden lintujen ja niistä saatavien tuotteiden siirtämistä. Mainittuihin toimenpiteisiin saattaa kuulua määrättyjä siipikarjaosastoja tai muita lintuosastoja koskevia rajoituksia ja rajoitusvyöhykkeiden vahvistaminen.
Suojarokotussuunnitelman hyväksyminen saattaa pitää sisällään toimenpiteitä, joilla rajoitetaan siipikarjan tai muiden lintujen siirtämistä. Mainittuihin toimenpiteisiin saattaa kuulua määrättyjä siipikarjaosastoja tai muita lintuosastoja koskevia rajoituksia ja rajoitusvyöhykkeiden vahvistaminen.
Tarkistus 94
58 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a. Komissio antaa jäsenvaltioille kansainvälisesti uhkaavassa tilanteessa luvan käyttää suojarokotuksia riskiryhmissä ja riskialueilla vaihtoehtona yleiselle vaatimukselle pitää linnut sisätiloissa ilman, että tämä johtaa yhteisön kaupan rajoituksiin.
Tarkistus 95
58 a artikla (uusi)
58 a artikla
Kielto viitata lihaa koskevassa mainonnassa ja pakkausmerkinnöissä eläinten, joista liha on peräisin, lintuinfluenssarokotuksiin liittyvään tilanteeseen
Valintamyymälöiden ja muiden yritysten on kiellettyä mainostaa ja/tai merkitä lihaa eläinten, joista liha on peräisin, lintuinfluenssarokotuksiin liittyvän tilanteen perusteella.
Tarkistus 96
59 artiklan 1 kohta
1.  Yhteisön rokotepankki voidaan perustaa 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
1.  Yhteisön rokotepankki perustetaan 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 97
59 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a. Euroopan unionin on annettava logistinen ja taloudellinen tukensa rokotteiden kehittämiseen. Sen on myös varmistettava valmistettujen rokotteiden nopea ja esteetön vienti niitä tuottavaista maista sellaisiin maihin Euroopan unionin sisällä, jotka eivät tuota niitä itse.
Tarkistus 98
59 artiklan 3 kohdan 1 alakohta
3.  Komissio voi toimittaa rokotteita kolmansille maille, kun se on yhteisön edun mukaista.
3.  Komissio voi toimittaa rokotteita kolmansille maille, kun se on yhteisön edun mukaista, ja pitää velvollisuutenaan avustaa kaikin mahdollisin tavoin, mieluiten yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, kolmansia maita, jotka eivät kykene laisinkaan tai riittävästi torjumaan tehokkaasti lintuinfluenssan puhkeamista.
Tarkistus 99
63 artiklan 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on laadittava liitteen X mukainen valmiussuunnitelma, jossa tarkennetaan taudinpuhkeamistilanteessa toteutettavat kansalliset toimenpiteet, ja toimitettava se komission hyväksyttäväksi.
1.  Jäsenvaltioiden on laadittava liitteen X mukainen valmiussuunnitelma, jossa tarkennetaan taudinpuhkeamistilanteessa toteutettavat kansalliset toimenpiteet, ja toimitettava se komission hyväksyttäväksi. Suunnitelmissa on otettava huomioon kansalliset valmistautumis- ja sen valmiussuunnitelmat influenssapandemian varalta.
Tarkistus 100
63 artiklan 4 a kohta (uusi)
4 a. Euroopan unionin toimielimille kehitetään erityinen toimintasuunnitelma, mikäli matkustusrajoitukset estävät kansainvälisten kokousten järjestämisen, kuten neuvoston ja Euroopan parlamentin kokoukset.
Tarkistus 101
63 artiklan 5 kohta
5.  Edellä olevassa 1–4 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden lisäksi voidaan 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä muita sääntöjä lintuinfluenssan nopean ja tehokkaan hävittämisen varmistamiseksi, mukaan luettuna taudintorjuntakeskuksia, asiantuntijaryhmiä ja reaaliaikaisia hälytysharjoituksia koskevat säännökset.
5.  Edellä olevissa 1–4 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden lisäksi on 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyttävä muita sääntöjä lintuinfluenssan nopean ja tehokkaan hävittämisen varmistamiseksi, mukaan luettuna taudintorjuntakeskuksia, asiantuntijaryhmiä ja reaaliaikaisia hälytysharjoituksia koskevat säännökset. Jäsenvaltioiden on saatettava valmiussuunnitelmansa ajan tasalle reaaliaikaisten kokeiden tulosten perusteella ja toimitettava ajantasaistetut suunnitelmat komissiolle.
Tarkistus 102
63 artiklan 5 a kohta (uusi)
5 a. Valmiussuunnitelmien lisäksi jäsenvaltioiden on laadittava ihmisiin tarttuvan pandemian varalta tehokkaita valmistautumissuunnitelmia, joihin kuuluvat säännöt vastalääkkeiden valmistukselle, varastoinnille ja jakelulle riskialtteimmille henkilöille, ponnistusten koordinointi rokotteiden kehittelyä ja massatuotantoa varten sekä pakollisia reaaliaikaisia hälytysharjoituksia koskevat säännökset, mukaan luettuina kriisinhallinnan rajatylittävä yhteistyö, kuten järjestelmällinen virologinen lentokoneiden ilmansuodattimien seurantatutkimus. Kansalliset valmistautumissuunnitelmat, reaaliaikaisten simulointien tulokset sekä suunnitelmien päivitykset reaaliaikaisten simulointien perusteella on toimitettava komissiolle ja julkistettava kuuden kuukauden kuluessa tämän direktiivin antamisesta.
Tarkistus 103
65 artiklan 2 kohdan 2 alakohta
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.
Tarkistus 104
67 artiklan 2 kohta
2.  Muita lintuinfluenssan torjuntaa koskevia siirtymäsäännöksiä voidaan antaa ennen tämän direktiivin soveltamista 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
2.  Siirtyminen tämän direktiivin lintuinfluenssan torjuntaa koskevien säännösten noudattamiseen voidaan tehdä ennen tämän direktiivin soveltamista 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 105
68 a artikla (uusi)
68 a artikla
Yhteydet OIE-järjestöön
Komissio aloittaa keskustelut OIE:ssa, jotta Euroopan unionissa käyttöön otettuja lintuinfluenssan torjunta- ja valvontatoimia vastaavia toimia alettaisiin soveltaa kansainvälisesti ja jotta LPAI-taudin järjestelmällinen ilmoittaminen tulisi pakolliseksi. Lisäksi komissio neuvottelee luonnonvaraisten lintujen pakollisen valvontajärjestelmän käyttöönotosta. Komissio tekee tämänsuuntaisia ehdotuksia alan kansainväliselle elimelle.
Tarkistus 106
Liite III
Poistetaan liite.
Tarkistus 107
Liite V, c a alakohta (uusi)
c a) siipikarjatiheys;
Tarkistus 108
Liite VI, 1 kohdan b alakohta
b) toimivaltaisen viranomaisen on virallisesti hyväksyttävä käytettävät desinfiointiaineet ja niiden pitoisuudet lintuinfluenssaviruksen tuhoutumisen varmistamiseksi;
b) toimivaltaisen viranomaisen on virallisesti hyväksyttävä käytettävät desinfiointimetodit ja -menetelmät sekä desinfiointiaineet ja niiden pitoisuudet lintuinfluenssaviruksen tuhoutumisen varmistamiseksi;
Tarkistus 109
Liite VI, 2 kohdan a alakohdan ii alakohta
ii) lopetetut siipikarja tai muut linnut on ruiskutettava desinfiointiaineella;
ii) lopetetut siipikarja tai muut linnut on ruiskutettava desinfiointiaineella tai muuten desinfioitava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä menetelmällä, esimerkiksi kompostoimalla;
Tarkistus 110
Liite VI, 2 kohdan v alakohta
v) lopettamisen tai teurastuksen taikka post mortem -tarkastuksen aikana roiskunut kudos tai veri taikka rakennusten, tarhojen, kaluston tai vastaavien epäpuhtaudet on huolellisesti kerättävä ja hävitettävä lopetettujen siipikarjan tai muiden lintujen mukana;
v) lopettamisen taikka post mortem -tarkastuksen aikana roiskunut kudos tai veri taikka rakennusten, tarhojen, kaluston tai vastaavien epäpuhtaudet on huolellisesti kerättävä ja hävitettävä lopetettujen siipikarjan tai muiden lintujen mukana;
Tarkistus 111
Liite IX, 2 kohdan b kohdan iii alakohta
iii) ne on sijoitettava siipikarjatarhaan tai -suojaan, jossa
iii) ne on sijoitettava siipikarjatarhaan tai -suojaan, jossa on suoritettu puhdistus ja desinfiointi toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti;
– ei ole pidetty siipikarjaa vähintään kolmeen viikkoon, ja
– jossa on suoritettu puhdistus ja desinfiointi toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti;
Tarkistus 112
Liite IX, 2 kohdan c alakohdan iii alakohta
iii) ne on sijoitettava siipikarjatarhaan tai -suojaan, jossa ei ole pidetty siipikarjaa vähintään kolmeen viikkoon ja jossa on suoritettu puhdistus ja desinfiointi;
iii) ne on sijoitettava siipikarjatarhaan tai -suojaan, jossa on suoritettu puhdistus ja desinfiointi toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti;
Tarkistus 113
Liite IX, 3 kohdan b alakohdan ii alakohta
ii) ne on sijoitettava siipikarjatarhaan tai -suojaan, jossa
ii) ne on sijoitettava siipikarjatarhaan tai -suojaan, jossa on suoritettu puhdistus ja desinfiointi toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti;
– ei ole pidetty siipikarjaa vähintään kolmeen viikkoon, ja
jossa on suoritettu puhdistus ja desinfiointi toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti;
Tarkistus 114
Liite IX, 4 kohdan b alakohdan iii alakohta
iii) ne on sijoitettava siipikarjatarhaan tai -suojaan, jossa
Poistetaan.
– ei ole pidetty siipikarjaa vähintään kolmeen viikkoon, ja
– jossa on suoritettu puhdistus ja desinfiointi toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti;
Tarkistus 115
Liite IX, 4 kohdan c alakohdan iii alakohta
iii) ne on sijoitettava siipikarjatarhaan tai -suojaan, jossa ei ole pidetty siipikarjaa vähintään kolmeen viikkoon ja jossa on suoritettu puhdistus ja desinfiointi;
Poistetaan.
Tarkistus 116
Liite X, johdantokappale
Valmiussuunnitelmissa on käsiteltävä ainakin seuraavia asioita:
Valmiussuunnitelmien on perustuttava tieteeseen ja riskinarviointiin, niitä varten on varattava riittävästi varoja ja niissä on käsiteltävä ainakin seuraavia asioita:
Tarkistus 117
Liite X, 4 a kohta (uusi)
4 a. Toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava arviointi valmiussuunnitelman sosioekonomisista vaikutuksista maaseudun elinkeinoelämään laajemmin.
Tarkistus 118
Liite X, 13 kohta
13.  On oltava voimassaolevat säännökset toimivaltaisten eläinlääkintä-, kansanterveys- ja ympäristöviranomaisten välisestä läheisestä yhteistyöstä.
13.  On oltava voimassaolevat säännökset toimivaltaisten eläinlääkintä-, kansanterveys- ja ympäristöviranomaisten välisestä läheisestä yhteistyöstä erityisesti sen varmistamiseksi, että maanviljelijöille, siipikarja-alalla työskenteleville ja kansalaisille tiedotetaan riskeistä asianmukaisesti.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Eläinlääkintäalan menot *
PDF 372kWORD 63k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta (KOM(2005)0171 – C6-0196/2005 – 2005/0063(CNS))
P6_TA(2005)0456A6-0326/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0171)(1) ,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0196/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön, budjettivaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A6-0326/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
JOHDANTO-OSAN 4 KAPPALE
(4)  Kun direktiivi xxx hyväksytään, on aiheellista muuttaa direktiiviä 90/424/ETY, jotta yhteisön taloudellista apua voidaan myöntää myös niille jäsenvaltioiden suorittamille hävittämistoimenpiteille, joiden avulla torjutaan lintuinfluenssan matalapatogeenisiä viruskantoja, jotka voivat muuntua korkeapatogeenisiksi.
(4)  Kun direktiivi 2005/.../EY hyväksytään, on aiheellista muuttaa direktiiviä 90/424/ETY, jotta yhteisön taloudellista apua voidaan myöntää myös niille jäsenvaltioiden suorittamille hävittämistoimenpiteille, joiden avulla torjutaan lintuinfluenssan matalapatogeenisiä viruskantoja, jotka voivat muuntua korkeapatogeenisiksi. Muuntumisriskin vuoksi on aiheellista, että yhteisö maksaa sekä korkeapatogeenisissä lintuinfluenssatapauksissa (HPAI) että matalapatogeenisissä lintuinfluenssatapauksissa (LPAI) samantasoisen taloudellisen avustuksen.
Tarkistus 2
JOHDANTO-OSAN 5 A KAPPALE (uusi)
(5 a) Lintuinfluenssaepidemiasta mahdollisesti aiheutuvien seurausten ehkäisemiseksi on panostettava voimakkaammin ennaltaehkäisyyn ja valvontaan erityisesti kartoittamalla riskialueet kussakin maassa sekä toteuttamalla kuukausittain ja järjestelmällisesti näillä alueilla serologisia tarkastuksia ja välittämällä niiden tulokset asiasta suoraan vastuussa oleville henkilöille.
Tarkistus 3
JOHDANTO-OSAN 5 B KAPPALE (uusi)
(5 b) Olisi toteutettava välittömästi toimia lintuinfluenssan eri muotojen torjuntaan soveltuvien oraalisten rokotteiden tutkimuksen tukemiseksi ja niiden käytön edistämiseksi, jos tilanne niin vaatii.
Tarkistukset 4
1 ARTIKLAN -1 KOHTA (uusi)
1 artiklan 2 a, 2 b ja 2 c kohta (uusi) (Päätös 90/424/ETY)
-1)  Lisätään 1 artiklan 2 kohtaan seuraavat kolme alakohtaa:
Komissio tarkastelee eurooppalaisen eläinten terveysrahaston perustamista, koska budjettimäärärahat tulevat todennäköisesti olemaan riittämättömiä uuden epidemian sattuessa. Rahasto voisi kattaa tarttuvien eläintautien puhkeamisen aiheuttamat kustannukset. Karjantuottajat, muut asianomaiset henkilöt ja yritykset Euroopan unionissa voisivat osallistua rahaston rahoittamiseen.
Komissio laatii ehdotuksen, joka koskee tarttuvien eläintautien puhkeamisen aiheuttamien kustannusten yhtenäistä jakamista jäsenvaltioiden maatalousalan ja hallitusten kesken.
Neuvoston asetukset (ETY) N:o 2759/751, (ETY) N:o 2771/752, (ETY) N:o 2777/753, (EY) N:o 1254/19994, (EY) N:o 1255/19995 ja (EY) N:o 2529/20016, jotka koskevat poikkeuksellisia markkinatukitoimenpiteitä, on yhdenmukaistettava neuvoston päätöksen 90/424/ETY kanssa, sellaisena kuin se on muutettuna.
________________
1 Sianliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2759/75 (EYVL L 282, 1.11.1975, s. 1).
2 Muna-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2771/75 (EYVL L 282, 1.11.1975, s. 49).
3 Siipikarjanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2777/75 (EYVL L 282, 1.11.1975, s. 77).
4 Naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1254/1999 (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21).
5 Maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1255/1999 (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48).
6 Lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2529/2001 (EYVL L 341, 22.12.2001, s. 3).
Tarkistus 5
1 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHTA
3 artiklan 2 kohdan 1 luetelmakohta (Päätös 90/424/ETY)
– "taudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten, jotka ovat saaneet tartunnan tai sairastuneet taikka jotka ovat voineet saada tartunnan tai sairastua, teurastaminen ja hävittäminen sekä, kun on kyse lintuinfluenssasta, munien hävittäminen,"
– "taudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten, jotka ovat saaneet tartunnan tai sairastuneet taikka jotka ovat voineet saada tartunnan tai sairastua, teurastaminen ja hävittäminen sekä, kun on kyse lintuinfluenssasta, munien hävittäminen ja arvonalenemisen korvaaminen siinä tapauksessa, että munille tai siipikarjalle on löydetty muita käyttötapoja ja saadut tulot ovat pienemmät kuin munien tai siipikarjan tavanomainen arvo,"
Tarkistus 6
1 ARTIKLAN 2 KOHTA
3 a artiklan 1 kohta (päätös 90/424/ETY)
1.  Tätä artiklaa on sovellettava lintuinfluenssan puhjetessa jäsenvaltion alueella.
1.  Tätä artiklaa on sovellettava lintuinfluenssan puhjetessa jäsenvaltion alueella sekä yhteisön tukeen, joka koskee kolmansiin maihin suunnattavia ennaltaehkäiseviä sekä yhteistyö- ja teknisen avun toimia.
Tarkistus 7
1 ARTIKLAN 2 KOHTA
3 a artiklan 2 kohta (Päätös 90/424/ETY)
2.  Kyseinen jäsenvaltio saa yhteisöltä rahoitusta lintuinfluenssan hävittämiseksi, jos direktiivissä xxx säädetyt torjunnan vähimmäistoimenpiteet on pantu kaikilta osin tehokkaasti täytäntöön yhteisön asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisesti ja jos taudille alttiisiin lajeihin kuuluvat eläimet, jotka ovat saaneet tartunnan tai sairastuneet tai jotka ovat voineet saada tartunnan tai sairastua, on lopetettu ja karjanomistajille on maksettu nopeasti riittävä korvaus.
2.  Kyseinen jäsenvaltio saa yhteisöltä rahoitusta lintuinfluenssan hävittämiseksi, jos direktiivissä 2005/.../EY säädetyt torjunnan vähimmäistoimenpiteet on pantu kaikilta osin tehokkaasti täytäntöön yhteisön asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisesti ja jos taudille alttiisiin lajeihin kuuluvat eläimet, jotka ovat saaneet tartunnan tai sairastuneet tai jotka ovat voineet saada tartunnan tai sairastua, on lopetettu, munat on hävitetty ja on aiheutunut arvonaleneminen siinä tapauksessa, että munille tai siipikarjalle on löydetty muita käyttötapoja ja saadut tulot ovat pienemmät kuin munien tai siipikarjan tavanomainen arvo, ja karjanomistajille on maksettu nopeasti riittävä korvaus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että erityyppisistä munista suoritetaan erilainen korvaus.
Tarkistus 8
1 ARTIKLAN 2 KOHTA
3 a artiklan 2 a kohta (uusi) (päätös 90/424/ETY)
2 a. Yhteisön on tuettava jäsenvaltioita taudin valvontajärjestelmän kehittämisessä, mukaan lukien laboratoriodiagnoosit ja tutkimus soveltuvien rokotteiden kehittämiseksi, tutkimusjärjestelyt, asiantuntijoiden tapaamiset, tiedottaminen ja julkaisutoiminta, sekä kaikki toimet, joilla pyritään arvioimaan muuttolintujen osuutta tarttuvien tautien leviämisessä Euroopassa ja kartoittamaan niiden muuttoreitit.
Tarkistus 9
1 ARTIKLAN 2 KOHTA
3 a artiklan 3 kohdan 1 luetelmakohta (päätös 90/424/ETY)
– korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tapauksessa 50 prosenttia ja matalapatogeenisen lintuinfluenssan tapauksessa 30 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat jäsenvaltiolle eläinten lopettamisen ja hävittämisen, eläintuotteiden hävittämisen, tilojen ja välineiden puhdistuksen ja desinfioinnin, saastuneiden rehujen hävittämisen ja sellaisten saastuneiden välineiden hävittämisen, joita ei voi desinfioida, korvaamisesta karjanomistajille,
– korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tapauksessa 50 prosenttia ja matalapatogeenisen lintuinfluenssan tapauksessa myöskin 50 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat jäsenvaltiolle eläinten lopettamisen ja hävittämisen, eläintuotteiden hävittämisen, arvonalenemisen siinä tapauksessa, että munille tai siipikarjalle löydetään muita käyttötapoja ja niistä saatavat tulot ovat pienemmät kuin munien tai siipikarjan tavanomainen arvo, tilojen ja välineiden puhdistuksen ja desinfioinnin, saastuneiden rehujen hävittämisen ja sellaisten saastuneiden välineiden hävittämisen, joita ei voi desinfioida, korvaamisesta karjanomistajille,
Tarkistus 10
1 ARTIKLAN 2 KOHTA
3 a artiklan 3 kohdan 2 luetelmakohta (uusi) (päätös 90/424/ETY)
– 100 prosenttia rokotuskustannuksista.
Tarkistus 11
1 ARTIKLAN 2 KOHTA
3 a artiklan 3 a kohta (uusi) (päätös 90/424/ETY)
3 a. Yhteisö tukee myös kolmansien maiden, etenkin Aasian maiden, kanssa toteutettavia yhteistyö- ja teknisen avun toimia, jotta varmistetaan ennaltaehkäisevien ja kartoitustoimien toteuttaminen maissa, joissa lintuinfluenssa on puhjennut.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Euroalueen laajentaminen *
PDF 202kWORD 50k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi euron käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta (KOM(2005)0357 – C6-0374/2005 – 2005/0145(CNS))
P6_TA(2005)0457A6-0329/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0357)(1),

–   neuvoston kuultua sitä EY:n perustamissopimuksen mukaisesti (C6-0374/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0329/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   kehottaa komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
JOHDANTO-OSAN 3 A KAPPALE (uusi)
(3 a) On asianmukaista laatia luettelo osallistuvista jäsenvaltioista, ja sitä voidaan laajentaa, kun muut jäsenvaltiot ottavat euron kansalliseksi valuutakseen.
Tarkistus 2
JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE
(5)  Jos jäsenvaltio katsoo, että siirtymäkausi ei ole tarpeellinen, eurosetelit ja -metallirahat saavat kyseisessä jäsenvaltiossa laillisen maksuvälineen aseman päivänä, jona euro otetaan käyttöön. Kyseisen jäsenvaltion olisi kuitenkin voitava vuoden kestävän asteittaisen käytöstäpoiston aikana edelleen viitata uusissa oikeudellisissa asiakirjoissa kansalliseen valuuttayksikköön. Tämä antaisi talouden toimijoille näissä jäsenvaltioissa enemmän aikaa valmistautua euron käyttöönottoon, mikä helpottaisi siirtymistä.
(5)  Siirtymäkaudesta voidaan luopua kokonaan, jos jäsenvaltio katsoo, että pitkä siirtymäkausi ei ole tarpeellinen. Siinä tapauksessa eurosetelit ja -metallirahat saavat kyseisessä jäsenvaltiossa laillisen maksuvälineen aseman päivänä, jona euro otetaan käyttöön. Kyseisen jäsenvaltion olisi kuitenkin voitava vuoden kestävän asteittaisen käytöstäpoiston aikana edelleen viitata uusissa oikeudellisissa asiakirjoissa kansalliseen valuuttayksikköön. Tämä antaisi talouden toimijoille näissä jäsenvaltioissa enemmän aikaa valmistautua euron käyttöönottoon, mikä helpottaisi siirtymistä.
Tarkistus 3
JOHDANTO-OSAN 5 A KAPPALE (uusi)
(5 a) Euroalueeseen liittyvien valtioiden olisi hyvissä ajoin valmisteltava kansallinen suunnitelma euroseteleiden ja -metallirahojen käyttöönottamiseksi ja vanhojen kansallisten seteleiden ja metallirahojen poistamiseksi. Niiden olisi myös laadittava tasapainoinen ja aktiivinen tiedotusstrategia kansalaisille, yrityksille, asiakkaille ja tavarantoimittajille. Näiden suunnitelmien puitteissa niiden pitäisi pyrkiä luomaan hyvissä ajoin ennen euron käyttöönottopäivää toimeenpantava ja sopivana ajankohtana lakkautettava strategia hintojen merkitsemiseksi euroina ja kansallisessa valuutassa, jotta kansalaisilla olisi tarpeeksi aikaa sopeutua uuden valuutan arvoon.
Tarkistus 4
JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE
(6)  Pankit olisi velvoitettava vaihtamaan kansallisen valuutan määräiset setelit ja metallirahat tiettyihin enimmäismääriin asti maksutta euroseteleiksi ja -metallirahoiksi rinnakkaiskäytön aikana.
(6)  Pankit olisi velvoitettava vaihtamaan kansallisen valuutan määräiset setelit ja metallirahat tiettyihin enimmäismääriin asti maksutta euroseteleiksi ja -metallirahoiksi enintään kolmen kuukauden ajan rinnakkaiskäytön päättymisestä.
Tarkistus 5
1 ARTIKLAN 1 KOHTA
1 artiklan h alakohta (asetus (EY) N:o 974/98)
(h) "siirtymäkaudella" ajanjaksoa, joka alkaa euron käyttöönottopäivänä klo 00.00 ja päättyy käteisrahan käyttöönottopäivänä klo 00.00,
(h) "siirtymäkaudella" ajanjaksoa, joka alkaa euron käyttöönottopäivänä klo 00.00, kestää enintään yhden vuoden ja päättyy käteisrahan käyttöönottopäivänä klo 00.00,
Tarkistus 6
1 ARTIKLAN 8 KOHDAN A ALAKOHTA
15 a artiklan 1 ja 2 kohta (asetus (EY) N:o 974/98)
(a)  Korvataan 1 ja 2 kohdassa ilmaus "siirtymäkauden päättymisestä" ilmauksella "käteisrahan käyttöönottopäivästä".
(a)  Korvataan 1 ja 2 kohdassa ilmaisu "siirtymäkauden päättymisestä" ilmaisulla "käteisrahan käyttöönottopäivästä". Ilmaisu "niissä osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotka ottavat euron käyttöön vuoden 2002 tammikuun 1 päivän jälkeen tämä määräaika kestää enintään kaksi kuukautta" lisätään 1 kohtaan ilmaisujen "päättymisestä" ja "tätä määräaikaa" väliin ja 2 kohdan loppuun;
Tarkistus 7
1 ARTIKLAN 8 KOHDAN B ALAKOHTA
15 artiklan 3 kohdan 1 alakohta (asetus (EY) N:o 974/98)
Niissä osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotka ottavat euron käyttöön vuoden 2002 tammikuun 1 päivän jälkeen, pankkien on vaihdettava 1 kohdassa tarkoitettuna aikana asiakkaidensa kansalliset setelit ja metallirahat euroseteleiksi ja metallirahoiksi maksutta ja rajoituksetta kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti säädettävään enimmäismäärään asti. Pankit voivat edellyttää, että rahanvaihdosta on ilmoitettava etukäteen, jos vaihdettava määrä ylittää pankin tavanomaiseksi vaihtomääräksi vahvistaman enimmäismäärän.
"3. Niissä osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotka ottavat euron käyttöön vuoden 2002 tammikuun 1 päivän jälkeen, pankkien on vaihdettava rinnakkaiskäytön päätyttyä enintään kolmen kuukauden ajan asiakkaidensa kansalliset setelit ja metallirahat euroseteleiksi ja metallirahoiksi maksutta ja rajoituksetta kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti säädettävään enimmäismäärään asti. Pankit voivat edellyttää, että rahanvaihdosta on ilmoitettava etukäteen, jos vaihdettava määrä ylittää pankin tavanomaiseksi vaihtomääräksi vahvistaman enimmäismäärän.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä *
PDF 192kWORD 41k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteistä arvonlisäverojärjestelmää koskevan direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta yleisen verokannan vähimmäistason soveltamisajan osalta (KOM(2005)0136 – C6-0113/2005 – 2005/0051(CNS))
P6_TA(2005)0458A6-0323/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0136)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0113/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0323/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
1 ARTIKLAN 2 KOHTA
12 artiklan 3 kohdan a alakohdan 1 alakohta (direktiivi 77/388/ETY)
"Arvonlisäveron yleinen verokanta on kussakin jäsenvaltiossa vahvistettava prosenttiosuutena veron perusteesta, ja sen on oltava sama sekä tavaroiden luovutusten että palvelujen suoritusten osalta. Yleisen verokannan on oltava 1 päivästä tammikuuta 2006 31 päivään joulukuuta 2010 vähintään 15 prosenttia.
"Arvonlisäveron yleinen verokanta on kussakin jäsenvaltiossa vahvistettava prosenttiosuutena veron perusteesta, ja sen on oltava sama sekä tavaroiden luovutusten että palvelujen suoritusten osalta. Yleisen verokannan on oltava 1 päivästä tammikuuta 2006 31 päivään joulukuuta 2010 vähintään 15 prosenttia ja enintään 25 prosenttia.
Tarkistus 2
3 A ARTIKLA (uusi)
3 a artikla
Komissio teettää 1 päivään tammikuuta 2007 mennessä yleisen arvioinnin arvonlisäveron implisiittisen verokannan ja yleisen verokannan makrotaloudellisista vaikutuksista ja niihin liittyvistä talousarvion tuloja koskevista vaikutuksista jäsenvaltioille.
Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että jäsenvaltioille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet soveltaa tavaroihin ja palveluihin arvonlisäveron alennettua verokantaa.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Arvonlisäveron palautukset *
PDF 191kWORD 42k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 77/388/ETY säädetyn arvonlisäveron palautuksen suorittamiseksi maan alueelle sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille (KOM(2004)0728 – C6-0251/2005 – 2005/0807(CNS))
P6_TA(2005)0459A6-0324/2005

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2004)0728)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0251/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0324/2005),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
7 artiklan 1 kohta
1.  Jäsenvaltion, jossa arvonlisävero aiheutui, on annettava palautushakemusta koskeva päätöksensä tiedoksi hakijalle kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämispäivästä.
1.  Jäsenvaltion, jossa arvonlisävero aiheutui, on annettava palautushakemusta koskeva päätöksensä tiedoksi hakijalle kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämispäivästä. Sijoittautumisjäsenvaltion on ilmoitettava palautuksen suorittavalle jäsenvaltiolle, kun verovelvollinen jättää arvonlisäveron palautushakemuksensa toimivaltaiselle veroviranomaiselle.
Tarkistus 2
7 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi)
Kolmen kuukauden määräaika alkaa, kun palautuksen suorittavan jäsenvaltion veroviranomainen vastaanottaa sijoittautumisjäsenvaltion veroviranomaiselta tiedot sähköisessä muodossa kyseisestä verovelvollisesta, jolle asiasta on ilmoitettava automaattisesti.
Tarkistus 3
7 artiklan 3 kohdan 2 a alakohta (uusi)
Palautuksen siirron määräaika umpeutuu yhden viikon kuluttua sen jälkeen, kun kolmen kuukauden päätöksentekojakso on päättynyt.
Tarkistus 4
7 artiklan 4 kohdan 1 alakohta
4.  Yksittäisissä tapauksissa jäsenvaltio, jossa arvonlisävero aiheutui, voi pyytää lisätietoja kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättöpäivästä. Määräajan umpeuduttua lisätietoja ei voida enää pyytää.
4.  Jos palautuksen suorittavan jäsenvaltion veroviranomainen pyytää lisätutkimuksia, aikaa sen määrittämiseksi, onko verovelvollinen oikeutettu palautukseen, voidaan pidentää. Palautushakemuksen jättämispäivän ja palautuksen siirtämispäivän välinen aika ei kuitenkaan saa ylittää neljää kuukautta.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Euroopan unionin sääntelyvirastot
PDF 114kWORD 42k
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission esittämästä luonnoksesta toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä
P6_TA(2005)0460B6-0634/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission luonnoksen (KOM(2005)0059),

–   ottaa huomioon 13. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä(1),

–   ottaa huomioon Nizzassa pidetyssä hallitusten välisessä konferenssissa hyväksytyn julistuksen, joka koskee yhteisön toimielimiä vilpittömään yhteistyöhön velvoittavaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklaa,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan 11. lokakuuta 2005 antaman lausunnon ehdotuksesta asetukseksi Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkon perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta toiminnanjohtajan toimikauden osalta,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja budjettivaliokunnan yhdessä neuvostolle esittämän suullisesti vastattavan kysymyksen sekä neuvoston 15. marraskuuta 2005 pidetyssä täysistunnossa antaman vastauksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan ja 103 artiklan 2 kohdan,

A.   katsoo, että 13. tammikuuta 2004 annetussa päätöslauselmassa esitetyt näkökohdat pätevät olennaisilta osin edelleen, eli nykyisten ja tulevien virastojen rakenteiden järkeistäminen ja yksinkertaistaminen on välttämätöntä selvyyden, avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi, mutta myös siksi, että kahdenkymmenenviiden tai vielä useamman jäsenvaltion unionin pitää toimia, ja virastoja on tutkittava kiireellisesti erityisesti sen suhteen, onko niiden toiminta tarkoituksenmukaista ja ovatko ne avoimia tehtäviensä suorittamisessa,

B.   ottaa huomioon, että esittäessään luonnosta toimielinten väliseksi sopimukseksi komissio on noudattanut parlamentin tahtoa, että ennen puiteasetuksen hyväksymistä tehdään toimielinten välinen sopimus, jolla voidaan vahvistaa yksiselitteisesti asianmukaiset yhteiset suuntaviivat,

C.   ottaa huomioon, että edellä mainitussa, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklaa koskevassa julistuksessa todetaan, että jos toimielinten välisten suhteiden kannalta osoittautuu tarpeelliseksi tämän vilpittömän yhteistyön velvoitteen puitteissa helpottaa perustamissopimuksen määräysten soveltamista, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat tehdä toimielinten välisiä sopimuksia,

1.   pitää myönteisenä, että komissio on esittänyt luonnoksen;

2.   pitää valitettavana, että neuvosto ei ole valmis käynnistämään neuvotteluja toimielinten välisestä sopimuksesta komission esittämän luonnoksen perusteella;

3.   kehottaa komissiota jatkamaan neuvoston suostuttelemista harkitsemaan kantaansa;

4.   muistuttaa, että se aikoo tulevia virastojen perustamista koskevia ehdotuksia käsitellessään soveltaa erityisesti seuraavia periaatteita:

   a) viraston perustamiseen sovelletaan tavanomaista lainsäädäntömenettelyä eli yleensä yhteispäätösmenettelyä; perustamissopimuksen 308 artiklaan turvaudutaan ainoastaan poikkeustapauksissa, kun kyseistä asiaa koskevat sopimuksen määräykset eivät muodosta riittävää oikeusperustaa,
   b) kuhunkin viraston perustamista koskevaan ehdotukseen liitetään kustannus-hyöty-arvio sekä vaikutuksia koskeva arvio, jossa tarkastellaan myös virastovaihtoehdon kannattavuutta verrattuna tilanteeseen, jossa komission yksiköt hoitaisivat kyseiset tehtävät itse,
   c) virastolle sen tehtävistä riippuen myönnettävä tosiasiallinen riippumattomuus ei poista komission poliittista vastuuta viraston toiminnasta,
   d) komission osallistuessa viraston toimeenpanevan elimen, eli yleensä pääjohtajan, valitsemiseen ja nimittämiseen on noudatettava poliittisen vastuun ja vastuuvelvollisuuden vaatimusta,
   e) parlamentti harjoittaa etukäteisvalvontaa kuulemalla pääjohtajan virkaa hakevia ehdokkaita ja jälkivalvontaa myöntämällä vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta ja valvoo jatkuvasti viraston tehtävien hoitamista kulloisenkin erityisvaliokunnan välityksellä; hallintoneuvosto päättää yksin pääjohtajan toimikauden pidentämisestä hänen ensimmäisen toimikautensa arvioinnin perusteella,
   f) neuvosto nimittää valvovaan elimeen eli hallintoneuvostoon asiantuntemuksensa osoittaneita edustajia, jotka parlamentti voi tarpeelliseksi katsoessaan kutsua kuulemistilaisuuteen ennen heidän nimittämistään; näitä edustajia nimitetään järkevässä suhteessa viraston tehtäviin ja merkitykseen nähden siten, että pitkällä aikavälillä pyritään tehokkuuden vuoksi hallintoneuvoston koon pienentämiseen; niin kauan kuin edustajien lukumäärä hallintoneuvostossa vastaa jäsenvaltioiden lukumäärää, parlamentin tulisi osoittaa omasta puolestaan kaksi jäsentä hallintoneuvostoon,
   g) komissiolle voidaan esittää hallinnollinen valitus viraston toimista, joista aiheutuu oikeudellisia vaikutuksia kolmannelle osapuolelle, ja komission asiasta tekemään päätökseen voidaan hakea muutosta yhteisöjen tuomioistuimessa;

5.   pitää erillisvirastojen lukumäärän jatkuvaa kasvua huolestuttavana (virastoja on nykyisin 23, kun niitä vuonna 1995 oli ainoastaan viisi), koska tällöin komission toimeenpanevaa roolia saatetaan horjuttaa ja hajauttaa useisiin pitkälti hallitusten välisen toiminnan periaatteiden mukaisesti toimiviin elimiin, ja toivoo siksi, että uusia virastoja ei perustettaisi ainakaan ennen kuin Euroopan perustuslakisopimuksen ratifiointia koskeva harkintavaihe on saatu päätökseen;

6.   pitää erillisvirastoista yhteisön talousarvioon kohdistuvan rasituksen kasvamisen perusteella myönteisenä, että komissio aiotaan luonnoksessa velvoittaa sisällyttämään kuhunkin viraston perustamista koskevaan ehdotukseen vaikutuksia koskeva arvio, jossa otetaan huomioon toissijaisuusperiaate ja oikeasuhteisuuden periaate ja arvioidaan mahdollisimman hyvin etukäteen valvonnasta ja yhteensovittamisesta aiheutuvia ennakoitavia kuluja sekä henkilöstöresursseihin ja hallintomenoihin kohdistuvia vaikutuksia;

7.   toteaa, että virastot saavat tukea yhteisön talousarviosta, mutta jäsenvaltioiden lähettämät edustajat tekevät hallintoneuvostoissa poliittisia päätöksiä, jotka koskevat yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa;

8.   pitää valitettavana, että komissio ei ole selvästikään halukas esittämään selvää näkemystä nykyisten virastojen toiminnan ja kehittämisen taloudellisista seurauksista tulevien rahoitusnäkymien kautta varten;

9.   edellyttää virastojen hallintomenojen enimmäiskasvuasteen vahvistamista toimielinten välisessä sopimuksessa periaatteena, joka rinnastuu komission yhteydessä edellytettyyn lähestymistapaan;

10.   vaatii luonnostekstistä poiketen, että toimielinten välistä sopimusta alettaisiin vähitellen soveltaa nykyisiin virastoihin;

11.   kehottaa valiokuntien puheenjohtajakokousta laatimaan katsauksen virastojen suhteen toimivaltaisten pysyvien valiokuntien, budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan yhteistyöstä virastojen toimintaa käsiteltäessä ja saattamaan vuonna 1998 hyväksytyt suuntaviivat ajan tasalle;

12.   kehottaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa seuraamaan, miten asiat kehittyvät komission luonnoksen suhteen, ja käsittelemään sitä tarvittaessa uudelleen;

13.   pyytää perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja budjettivaliokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää solmimaan epävirallisia poliittisen tason suhteita neuvoston ja komission edustajiin, jotta saadaan tietää, mitä neuvosto kaavailee sääntelyvirastojen tulevia rakenteita koskevien horisontaalisten toimien osalta;

14.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL C 92 E, 16.4.2004, s. 119.


WTO:n ministerikokouksen valmistelu
PDF 125kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Hongkongissa järjestettävän Maailman kauppajärjestön kuudennen ministerikokouksen valmisteluista
P6_TA(2005)0461RC-B6-0619/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston 18. lokakuuta 2005 tekemät päätelmät Maailman kauppajärjestön (WTO) Dohan kehitysohjelmasta,

–   ottaa huomioon 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman, jossa arvioidaan Dohan kierrosta WTO:n yleisten asioiden neuvoston 1. elokuuta 2004 tekemän päätöksen seurauksena(1),

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa WTO:n ministerikokouksista ja erityisesti 25. lokakuuta 2001(2) ja 3. heinäkuuta 2003(3) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon yleisten asioiden neuvoston 1. elokuuta 2004 tekemän päätöksen Dohan työohjelmasta,

–   ottaa huomioon Dohan ministerikokouksen 14. marraskuuta 2001 antaman WTO:n julistuksen,

–   ottaa huomioon marraskuussa 2004 parlamenttienvälisen liiton ja Euroopan parlamentin järjestämän WTO:ta käsitelleen parlamentaarisen konferenssin istunnon tulokset,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36, 27 ja 133 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   toteaa, että WTO:n monenvälinen kauppajärjestelmä on kuluneiden 50 vuoden aikana edistänyt merkittävästi talouskasvua, kehitystä ja työllisyyttä, mutta sen hyödyt ovat jakaantuneet epätasaisesti erityisesti monien kehitysmaiden kannalta,

B.   katsoo, että kansainvälisellä kaupalla voi olla merkittävä rooli talouskehityksen edistämisessä ja köyhyyden vähentämisessä; ottaa huomioon ministerien toteamuksen, jonka mukaan kaikkien kansojen on voitava hyötyä siitä mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin kasvusta, jonka monenvälinen kauppajärjestelmä saa aikaan, ja että nämä ovat yrittäneet pitää kehitysmaiden, erityisesti heikoimmin kehittyneiden valtioiden, tarpeet ja edut keskeisellä sijalla Dohan työohjelmassa; katsoo tässä yhteydessä, että markkinoille pääsyn helpottamisella, tasapainoisilla säännöillä, oikein kohdistetulla ja kestävän rahoituspohjan omaavalla teknisellä avulla ja valmiuksien parantamiseen tähtäävillä ohjelmilla on merkittävä painoarvo tässä suhteessa,

C.   ottaa huomioon, että yleisten asioiden neuvosto vahvisti 1. elokuuta 2004 uudelleen Dohassa annetut julistukset ja päätökset sekä kaikkien jäsenvaltioiden sitoumuksen panna ne täytäntöön ja päätti neuvottelukehyksistä saattaakseen Dohan työohjelman päätökseen ja lopettaakseen Dohassa aloitetut neuvottelut menestyksekkäästi,

D.   ottaa huomioon, että Dohan kehitysohjelman tavoitteena on kehitysmaiden taloudellinen edistyminen; ottaa huomioon, että tämän tavoitteen pitäisi ohjata neuvottelujen kaikkia osa-alueita todellisten ja kestävien kehitystulosten saavuttamiseksi; ottaa huomioon, että neuvotteluista aiheutuvan taloudellisen nettohyödyn olisi kohdistuttava erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi,

E.   kiinnittää huomiota myönteisen tuloksen työpaikkoja, talouskasvua ja turvallisuutta lisäävään vaikutukseen Euroopassa, sillä EU:n viejien tilaisuudet lisääntyvät entistä menestyksekkäämmässä ja avoimemmassa maailmantaloudessa ja entistä vakaammasta maailmasta koituu hyötyä,

Yleistä

1.   katsoo olevan olennaisen tärkeää, että Dohan kierros onnistuu, jotta monenvälinen kauppajärjestelmä vahvistuisi maailmantalouden edistymisen ja harmonisen kehityksen varmistamiseksi; vahvistaa vakaan tukensa sille, että kehitys sijoitetaan Dohan kierroksen ytimeen, ja korostaa, että neuvotteluiden on palveltava köyhyyden poistamista ja globalisaation hyötyjen entistä oikeudenmukaisempaa jakamista; pitää valitettavana neuvottelujen toistaiseksi hidasta edistymistä ennen Hongkongissa pidettävää huippukokousta;

2.   kehottaa komissiota ja muita kauppaneuvottelijoita noudattamaan Dohan kehitysohjelman kunnianhimoista ohjelmaa ja toimimaan täysin kehitysulottuvuuden mukaisesti; on hyvin huolissaan siitä, että nämä epäonnistumiset heikentävät vakavasti monenkeskistä kauppajärjestelmää; kehottaa tästä syystä kokoontumaan rakentavaan kuudenteen ministerikokoukseen Hongkongiin, jotta Dohan kehitysohjelma voitaisiin saattaa menestyksekkäästi päätökseen vuonna 2006;

3.   korostaa, että Dohan kehitysohjelman tulosten on oltava tasapainossa ja että tuloksista on seurattava velvoitteita kaikille Dohan kierroksen keskeisille aloille;

4.   kehottaa kaikkia asianosaisia, etenkin kehittyneitä ja edistyneitä maita, kantamaan vastuunsa ennen Hongkongin kokousta, jotta kierroksen menestyksellinen loppuun saattaminen olisi jälleen askeleen lähempänä; katsoo, että kaikkien osapuolten on ponnisteltava kehitystasonsa ja neuvotteluvaltuuksiensa mukaisesti;

Maatalous

5.   palauttaa mieliin, että Hongkongissa saavutettaviin maataloutta koskeviin tuloksiin on sisällytettävä ajoissa kaikkien vientitukien vaiheittainen poistaminen samanaikaisesti kaikkien kehittyneiden WTO:n jäsenmaiden toimesta, mukaan lukien elintarvikeapu tai valtion yritysten kautta annettu apu ja muut vientituet;

6.   korostaa, että kaupankäyntiä häiritsevän kotimaisen tuen vähentämistä ja markkinoille pääsyn merkittävää tehostamista tarvitaan yhtäläisesti; toistaa tässä suhteessa tukensa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiselle;

7.   korostaa, että Euroopan unionin maatalouden monitoiminnallista luonnetta on kunnioitettava kauppaneuvotteluissa; tukee EU:n muita kuin kauppaa koskevia kysymyksiä painottavaa kantaa, jotta voidaan tukea elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta, ympäristön suojelua ja maaseudun työllisyyttä ja kehittämistä;

8.   kehottaa tunnustamaan tarkoituksenmukaisella tavalla käynnissä olevalla kierroksella toteutettavat maantieteelliset nimitykset alueelliseen kehitykseen vaikuttavana tekijänä ja keinona säilyttää kulttuuriperinteet;

9.   korostaa, että on tärkeää löytää herkkiä tuotteita koskeva ratkaisu täysimääräisesti Dohan kehityskierroksen periaatteita noudattaen; kehottaa löytämään puuvillaa koskevan tehokkaan ratkaisun; korostaa tässä yhteydessä, että kaikki kehittyneissä maissa sovelletut puuvillan vientiin liittyvät tukitoimet on poistettava vuoden 2010 loppuun mennessä ja kehottaa erityisesti Yhdysvaltoja seuraamaan EU:n esimerkkiä puuvillamarkkinoittensa uudistamisessa;

Muiden kuin maataloustuotteiden pääsy markkinoille (NAMA)

10.   korostaa, että NAMA-neuvotteluita WTO:ssa olisi nopeutettava mahdollisimman pian; katsoo, että kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden väliset sekä myös kehitysmaiden sisäiset kaupan esteet ovat kestävän kehityksen jarru; katsoo, että eteläisten kehitysmaiden välisten markkinoiden asteittaisen avautumisen kannalta on välttämätöntä, että kehittyneet maat kantavat vastuuta ja avaavat markkinansa vähiten kehittyneille maille; katsoo lisäksi, että etuusjärjestelmän häviämiseen liittyvään ongelmaan olisi tartuttava;

11.   vaatii, että NAMA-neuvotteluissa hyväksyttävässä mallissa otetaan täysimääräisesti huomioon osittaisesta vastavuoroisuudesta sovittu periaate sekä se tilanne, että kehittyneet maat soveltavat pääsääntöisesti korkeita teollisuustulleja, joiden merkitys niiden budjettien tulopuolelle on huomattava; tähdentää, että mallin on oltava sellainen, että se mahdollistaa kehitysmaiden uusien teollisuusalojen asianmukaisen suojelemisen, edistää teollistumista ja talouden monipuolistamista ja turvaa työllisyyden erityisesti vähiten kehittyneissä maissa;

12.   huomauttaa, että on strategisesti tärkeää, että kaikki kauppakumppanit poistavat perustelluissa tapauksissa myös tullien ulkopuoliset kaupan esteensä, sillä ne vaikeuttavat pääsyä markkinoille ja saattavat vaikeuttaa sitä edelleen, kun tulliesteitä vähennetään entisestään;

Palvelut

13.   tunnustaa, että Hongkongin ministerikokouksessa on tarpeen pohjustaa erityisesti kehitysmaiden keskuudessa kunnianhimoista palveluiden kauppaa koskevaa sopimusta (GATS-sopimus), jolla yhtäällä parannetaan EU:n palveluntarjoajien pääsyä markkinoille ja turvataan toisaalla kaikkien WTO:n jäsenten itsenäisyys niiden palvelualojen sääntelyn suhteen GATS-sopimuksen mukaisesti; panee merkille, että EU on hyvin kiinnostunut laajentamaan palveluiden tuottajien vientimahdollisuuksia; katsoo, että palvelukauppaa koskevissa asioissa on edistyttävä merkittävästi, terveydenhuolto-, koulutus- ja audiovisuaalialan palveluita lukuun ottamatta;

14.   vaatii, että kehittyneet ja kehittyvät WTO:n jäsenet osoittavat samantasoista sitoumusta kuin EU:n tarkistetussa tarjouksessa tammikuussa 2005 ja esittävät kohtuullisia tarjouksia; katsoo, että palvelukaupan markkinoiden avaamiseksi entisestään olisi harkittava muita lähestymistapoja vähiten kehittyneiden maiden etuja kunnioittaen, koska Dohan neuvottelut eivät toistaiseksi ole edistyneet; vaatii lisää avoimuutta GATS-neuvotteluihin;

Kehitystä koskevat kysymykset

15.   on voimakkaasti sitä mieltä, että kauppa yhdistettynä kehitysapuun ja velkahuojennukseen on olennaisen tärkeä tekijä vuoden 2015 vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta; pyytää tämän vuoksi kehitystä koskevissa Dohan kierroksen asioissa konkreettisia tuloksia, joita olisi saavutettava jo Hongkongin ministerikokouksessa; katsoo, että erityis- ja erilliskohtelun soveltamisesta olisi tultava WTO-sopimusten olennainen osa;

16.   kehottaa teollisuusmaita avaamaan markkinansa vähiten kehittyneistä maista lähtöisin olevien tuotteiden tullittomalle ja kiintiöttömälle pääsylle, kuten Euroopan unioni on jo tehnyt erityisesti "kaikki paitsi aseet" -järjestelyn seurauksena; kannattaa täysin ajatusta vähiten kehittyneitä maita ja muita heikommassa asemassa olevia maita koskevasta "vapaasta kierroksesta"; katsoo, että tämä vauhdittaisi merkittävästi pohjoisen ja etelän välistä kauppaa;

17.   korostaa, että vähiten kehittyneet maat eivät voi koskaan hyötyä kehittyneiden maiden markkinoiden avaamisesta, ellei tällaisiin toimenpiteisiin liitetä kauppaa koskevaa teknistä tukea;

18.   kehottaa ottamaan käyttöön "tukea kauppaa vastaan" -järjestelyn niille kehitysmaille, jotka tarvitsevat apua kehittääkseen valmiuksia, jotka ovat välttämättömiä etujen saamiseksi markkinoille pääsyn helpottamisesta ja kaupan sääntöjen parantamisesta ja jotka myös mahdollistavat niiden monipuolistaa tuotantopohjaansa, korvata tulleista saatuja varoja muilla verotuloilla ja täyttää WTO:ssa tekemänsä sitoumukset;

19.   kehottaa etsimään mahdollisimman nopeasti pysyvän ratkaisun TRIP:n (teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvien näkökohtien) ja TRIM:n (kauppaan liittyvien investointitoimien) alalla, jotta varmistetaan lääkkeiden saatavuus sellaisissa maissa, joissa ei ole lääkealan tuotantokapasiteettia ja joilla on kansanterveydellisiä huolenaiheita;

Muita asioita

20.   kehottaa Hongkongin ministerikokousta saavuttamaan merkittävää edistystä muissa asioissa; korostaa, että on tärkeää helpottaa kaupankäyntiä tehostamalla tavaroiden ja palvelujen vaihtoa maiden välillä, erityisesti kehitysmaissa; vaatii selventämään tullimenettelyitä ja vähentämään merkittävästi niihin liittyvää byrokratiaa;

21.   tähdentää, että on tärkeää saavuttaa konkreettisia tuloksia ankarammista monenvälisistä säännöistä polkumyynnin vastaisissa toimissa ja vientituki- ja tasoitustullitoimenpiteissä, ottaen huomioon kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden tarpeet; kehottaa saavuttamaan edistystä teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvissä näkökohdissa ja väärennysten ja piraattikopioiden vastaisissa toimissa; katsoo, että näiden tavoitteiden saavuttaminen vahvistaa monenvälistä kauppajärjestelmää;

22.   korostaa muiden kuin kaupallisten kysymysten, kuten sosiaalisten, ympäristöä ja kulttuuria koskevien kysymysten, huomioon ottamisen tärkeyttä Dohan kierroksella; painottaa, että työllisyyttä ja sosiaalikysymyksiä koskevan keskustelun jättäminen kauppaneuvotteluiden ulkopuolelle voi vaikuttaa kielteisesti Hongkongissa saavutetun edistyksen saamaan kannatukseen WTO:n jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudessa;

23.   toivoo kauppaa ja ympäristöä koskevien neuvotteluiden johtavan asianmukaisiin menettelyihin, joilla varmistetaan, että kaikki kauppaa koskevat ratkaisut ovat yhdenmukaisia monenvälisiin ympäristösopimuksiin sisältyvien kauppaan liittyvien toimien kanssa;

WTO:n uudistaminen ja avoimuus

24.   kehottaa komissiota pitämään parlamentin täysin ajan tasalla ennen Hongkongissa pidettävää ministerikokousta ja sen aikana ja koko neuvotteluiden keston ajan ja käymään säännöllistä vuoropuhelua parlamentin kanssa EU:n neuvottelustrategian pääelementeistä; palauttaa mieleen Uruguayn kierroksen päätteeksi saavuttamansa oikeuden hyväksyä äänestämällä uusien kierrosten tulokset;

25.   painottaa, että on tärkeää ylläpitää WTO:n monenvälisen kauppajärjestelmän julkista ja poliittista tukea; korostaa, että on kiireellisesti huolehdittava yleisön tiedottamisesta ja siitä että WTO-järjestelmän uudistuksesta keskustellaan;

26.   vaatii hyvin tarpeellista WTO:n uudistamista, sen neuvottelumenettelyiden uudistaminen mukaan lukien, jotta parannetaan tehokkuutta ja avoimuutta ja jotta saavutetaan konsensus WTO:n jäsenien keskuudessa; korostaa samoin WTO:n riitojenratkaisumenettelyn uudistamisen tärkeyttä;

o
o   o

27.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja WTO:n pääsihteerille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0182.
(2) EYVL C 112 E, 9.5.2002, s. 321.
(3) EUVL C 74 E, 2.3.2004, s. 861.


Ihmisoikeudet
PDF 286kWORD 63k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Kambodžan, Laosin ja Vietnamin ihmisoikeustilanteesta
P6_TA(2005)0462RC-B6-0622/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EU:n vuosittaisen ihmisoikeuskertomuksen vuodelta 2005,

–   ottaa huomioon aikaisemmat Kambodžasta, Laosista ja Vietnamista antamansa päätöslauselmat ja erityisesti 28. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman ihmisoikeustilanteesta maailmassa vuonna 2004(1),

–   ottaa huomioon vuonna 1997 tehdyt Euroopan yhteisön ja Kambodžan kuningaskunnan sekä Laon demokraattisen kansantasavallan väliset yhteistyösopimukset sekä vuonna 1995 tehdyn Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen yhteistyösopimuksen,

–   ottaa huomioon ihmisoikeusaktivistien suojelua koskevat EU:n suuntaviivat, jotka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 14. kesäkuuta 2004,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   tunnustaa Kambodžan, Laosin ja Vietnamin merkittävät edistymisaskeleet talouden kehityksessä, ja tukee niiden pyrkimyksiä harjoittaa yhteistyötä alueellisten ja muiden kuin alueellisten kumppanien kanssa monenvälisillä foorumeilla,

B.   tukee Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja kansainvälisen yhteisön muiden jäsenten pyrkimyksiä edistää Kambodžan, Laosin ja Vietnamin hallitusten ohjelmia köyhyyden vähentämiseksi,

C.   pitää valitettavana sitä, että taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset eivät ole vielä johtaneet asianmukaisiin poliittisiin ja kansalaisoikeuksia koskeviin uudistuksiin,

D.   panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Vietnamin sekä EU:n ja Laosin välisten työryhmien kesäkuussa 2005 järjestetyt ensimmäiset kokoukset, joissa käsiteltiin instituutioiden vahvistamista, hallinnonuudistusta, hallintotapaa ja ihmisoikeuksia; katsoo kuitenkin, että perusoikeustilanne on edelleen huolestuttava,

Kambodža

E.   ottaa huomioon, että Kambodžan kuningaskunnan kansalliskokous pidätti Sam Rainsy -puolueen kolmen jäsenen, eli puolueen puheenjohtajan Sam Rainsyn, Chea Pochin ja Cheam Channyn parlamentaarisen koskemattomuuden 3. helmikuuta 2005,

F.   ottaa huomioon, että Cheam Channy ja Khom Piseth asetettiin syytteeseen sotilastuomioistuimessa, vaikka siviilien asettaminen syytteeseen sotilastuomioistuimessa on ristiriidassa Kambodžan lainsäädännön kanssa,

G.   ottaa huomioon, että mainittu sotilastuomioistuin ei taannut syytetylle oikeutta puolustukseen ja ottaa huomioon, että Cheam Channy tuomittiin seitsemän vuoden vankeusrangaistukseen ja menettämään myös paikkansa parlamentissa,

H.   katsoo 13. tammikuuta 2005 nais- ja lapsikaupasta Kambodžassa antamansa päätöslauselman(2) mukaisesti, että etenkin naisten tilanne Kambodžassa on erityisen huolestuttava, koska heitä syrjitään ja heidän asemansa on äärimmäisen vaikea monilla eri aloilla,

I.   ottaa huomioon, että mainitun kolmen opposition jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättäminen, toimittajien (Beehive-radioaseman johtaja Mam Sonando) ja opettajien (Kambodžan riippumattoman opettajajärjestön puheenjohtaja Rong Chhun) pidätykset ja vangitsemiset sekä vapaiden ammattiliittojen (Men Nath) puheenjohtajaa Chea Monya ja demokratiaa kannattavan opiskelijaliikkeen jäsen Ea Channaa vastaan nostetut syytteet ilmentävät kansalaisvapauksien kunnioittamisen yleistä rapautumista ja poliittisten toisinajattelijoiden vainoamista Kambodžassa,

J.   ottaa huomioon, että Kambodžan oikeuslaitoksen riippumattomuus ja puolueettomuus on kyseenalaista, ja että sen vuoksi on kyseenalaista, pystyykö maa järjestämään Punaisten Khmerien johtajien oikeudenkäynnit erityistuomioistuimessa ilman poliittista puuttumista erityistuomioistuimen toimintaan,

Laos

K.   ottaa huomioon, että Laon demokraattisen kansantasavallan viranomaiset jatkavat edelleen sananvapauden, lehdistönvapauden, järjestäytymisvapauden, kokoontumisvapauden ja uskonnonvapauden rajoittamista Euroopan unionin, kansainvälisten järjestöjen ja muiden kansainvälisen yhteisön jäsenten jyrkistä vastalauseista huolimatta,

L.   ottaa huomioon, että kansainväliset tiedotusvälineet ja ihmisoikeusjärjestöt raportoivat jatkuvasti hmong-vuoristoheimoon kohdistuvasta mielivaltaisesta väkivallasta, minkä vuoksi mainitun vuoristoheimon humanitaarista tilannetta on edelleen pidettävä järkyttävänä,

M.   ottaa huomioon, että 26. lokakuuta 1999 perustetun demokraattisia uudistuksia vaatineen rauhanomaisen liikkeen tärkeimmät johtajat Thongpraseuth Keuakoun, Seng-Aloun Phengphanh, Bouavanh Chanmanivong ja Keochay ovat yhä pidätettyinä ja että sen johtajiin kuulunut Khamphouvieng Sisa-At on kuollut vankilassa huonon kohtelun ja hoidon puutteen vuoksi,

N.   ottaa huomioon, että Laos estää ulkomaalaisten, etenkin Amnesty Internationalin tarkkailijoiden pääsyn Laosin alueelle,

Vietnam

O.   panee tyytyväisenä merkille, että Vietnam hyväksyi kesäkuussa 2005 EU:n ja Vietnamin välisiä suhteita koskevan yleissuunnitelman ja toimintasuunnitelman vuoteen 2010 asti, sekä Vietnamin hallituksen entistä myönteisemmän suhtautumisen ihmisoikeuskysymyksiä koskevaan vuoropuheluun,

P.   tunnustaa Vietnamin sosialistisen tasavallan merkittävän edistymisen taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia koskevissa kysymyksissä, mikä käy ilmi sosiaalisista indikaattoreista ja YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksistä,

Q.   ottaa huomioon, että Vietnamin viranomaiset rajoittavat edelleen sananvapautta ja lehdistönvapautta, ja että viranomaiset ovat perustaneet erityisen tietoverkkoa valvovan poliisiyksikön vuonna 2004 ja tuominneet niin kutsuttuja nettitoisinajattelijoita, muun muassa Nguyen Dan Quen, Pham Hong Sonin, Nguyen Vu Binhin ja Nguyen Khac Toanin, vakoilusta syytettyinä vankeuteen pelkästään siksi, että nämä ovat levittäneet tietoja Internetissä,

R.   ottaa huomioon, että keskiylängön ja pohjoisylängön alkuperäiskansoja edustavat vähemmistöt ja etenkin montagnardit ovat syrjinnän ja uskonvainon kohteena ja että heidän ikiaikaisia heimoalueiltaan pakkolunastetaan,

S.   toteaa, että Vietnamin yhdistynyttä buddhalaiskirkkoa (UBCV) on vainottu vuodesta 1975 alkaen järjestelmällisesti, koska se oli sitoutunut uskonnonvapauteen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja demokraattisten uudistusten toteuttamiseen, että sen toiminta on kiellettyä vuodesta 1981 lähtien ja että sen omaisuus on takavarikoitu, sen ylläpitämät koulut, yliopistot, sosiaaliset ja kulttuuri-instituutiot on tuhottu ja että UBCV:n patriarkka Thich Huyen Quang ja tämän varamies Thich Quang Do ovat olleet mielivaltaisesti vangittuina lähes 25 vuotta,

T.   ottaa huomioon, että poliisi on vainonnut järjestelmällisesti Vietnamin keski- ja eteläosien yhdeksään maakuntaan vuonna 2005 perustettujen UBCV:n paikalliskomiteoiden jäseniä, koska nämä ovat avustaneet näiden köyhien maakuntien väestöä; toteaa, että UBCV:n munkki Thich Vien Phuong on tuomittu maksamaan 43 kuukauden peruspalkkaa vastaavan sakon yksinkertaisesti siitä syystä, että hän kuvasi Vietnamin ihmisoikeustilannetta ja demokratiaa koskevan vetoomuksen, jonka Thich Quang Do lähetti YK:n ihmisoikeuskomissiolle huhtikuussa 2005,

U.   panee merkille 26 vuoden vankeuden jälkeen uudelleenkoulutusleiriltä vapautetun buddhalaismunkin Thich Thien Minhin lausunnon hirvittävistä olosuhteista, joista Xuan Locin Z30A-leirillä vangittuina olleet, etenkin roomalaiskatoliset papit Pham Minh Tri ja Nguyen Duc Vinh, jotka ovat olleet vangittuina yli 18 vuotta, sekä Hoa Hao -lahkon 87-vuotias jäsen Ngo Quang Vinh ovat joutuneet kärsimään,

V.   ottaa huomioon, että vaikka kaikki uskonnolliseen elämään liittyvät kysymykset kodifioitiin vuonna 2004 voimaantulleella uudella vakaumus- ja uskonnonvapauslailla, Vietnamin yhdistynyttä buddhalaiskirkkoa ja protestanttikirkkoja, mennoniittikirkko mukaan luettuna, koskevia lukuisia rajoituksia ei ole kumottu,

W.   ottaa huomioon että Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeustoimikunta on antanut Vietnamin viranomaisille suosituksia (CCPR/CO/75/VNM, 26. heinäkuuta 2002), jotka koskevat oikeusjärjestelmän kehitysstrategiaa, joka on avunantajamaiden, tietyt jäsenvaltiot mukaan luettuina, osittain rahoittama kymmenvuotinen suunnitelma,

Kambodža

1.   ilmaisee tukensa YK:n pääsihteerin Kambodžan ihmisoikeusasioiden erityisedustajalle ja vaatii, että Punaisten Khmerien rikoksia tutkiva riippumaton erityistuomioistuin on perustettava mahdollisimman pian YK:n vuonna 2003 tekemän päätöksen mukaisesti;

2.   kehottaa Kambodžan viranomaisia:

   vapauttamaan Cheam Channyn välittömästi ja ehdoitta, palauttamaan hänelle hänen paikkansa parlamentissa, ja palauttamaan Sam Rainsyn sekä kahden muun hänen puolueensa edustajan parlamentaarisen koskemattomuuden, mitä parlamentti on vaatinut 10. maaliskuuta 2005 Kambodžasta antamassaan päätöslauselmassa(3), ja mitä parlamenttien välinen liitto on vaatinut 19. lokakuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa;
   käynnistämään poliittiset ja institutionaaliset uudistukset oikeusvaltion periaatteita kunnioittavan ja perusoikeuksien kunnioittamiselle perustuvan demokraattisen valtion rakentamiseksi;
   osoittamaan tahtonsa torjua tehokkaasti laajalle levinneitä kielteisiä ilmiöitä, kuten korruptiota, ihmisten pakkosiirtoja aiheuttavaa metsien massiivista hävittämistä sekä seksiturismia, sekä lopettamaan nykyisen rankaisemattomuuden käytännön ja saattamaan kaikki mainittuihin toimiin osallistuneet oikeuteen;

3.   kehottaa neuvostoa ja komissiota perustamaan instituutioiden rakentamista, hallinnon uudistamista, hallintotapaa ja ihmisoikeuksia käsittelevän työryhmän ja raportoimaan sen tuloksista Euroopan parlamentille;

4.   ehdottaa Euroopan parlamentin tilapäisen valtuuskunnan lähettämistä Kambodžaan mahdollisimman pikaisesti arvioimaan parlamentin jäsenten, tiedotusvälineiden edustajien ja ammattiyhdistysjohtajien tilannetta Kambodžassa, ja vaatii kaikkien poliittisten vankien vapauttamista;

Laos

5.   kehottaa Laosin viranomaisia:

   vapauttamaan kaikki poliittiset vangit ja mielipidevangit, mukaan luettuina 26. lokakuuta 1999 perustetun liikkeen johtajat, uskonnostaan luopumisesta kieltäytyneet kristityt, hmong-vuoristoheimon jäsenet, sekä erityisesti Thao Mouan ja Pa Phue Khangin, jotka toimivat eurooppalaisten toimittajien oppaina ja vangittiin vuonna 2003;
   laatimaan ja panemaan mahdollisimman pian täytäntöön tarvittavat uudistukset maan demokratisoimiseksi, takaamaan poliittisen opposition rauhanomaisen ilmaisunvapauden ja varmistamaan monipuoluejärjestelmään perustuvien, kansainvälisten tarkkailijoiden valvomien vaalien pikaisen järjestämisen kansallisen yhtenäisyyden luomiseksi;
   panemaan täytäntöön ohjelmat, joiden avulla hmong-vuoristoheimon jäsenet ja muut etniset ja uskonnolliset vähemmistöt voidaan integroida Laosin yhteiskuntaan siten, että niiden sosiaaliset ja poliittiset oikeudet pidetään voimassa vähemmistöjen ihmisoikeuksien ja elinolojen parantamiseksi;
   sallimaan YK:n asiantuntijavirastojen ja humanitaaristen järjestöjen edustajien pääsyn maahan, jotta ne voivat täysin vapaasti tutustua poliittisten vankien, hmong-vuoristoheimon ja kaikkien Laosin etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen tilanteeseen;
   ratifioimaan viipymättä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen;

6.   kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti hmong-vuoristoheimon tilannetta ja etnisiä vähemmistöjä koskevia Laosin hallituksen ohjelmia;

Vietnam

7.   kehottaa Vietnamin viranomaisia:

   pyrkimään, koska Vietnamin sodan päättymisestä on kulunut 30 vuotta, aitoon vuoropuheluun siten, että kaikki väestöryhmät voivat osallistua Vietnamin taloudelliseen, sosiaaliseen, henkiseen ja poliittiseen kehitykseen;
   toteuttamaan demokratiaan ja oikeusvaltioon johtavat poliittiset uudistukset monipuoluejärjestelmän sallimisen ja kaikkien mielipidesuuntausten ilmaisuvapauden takaamisesta alkaen;
   soveltamaan oikeusjärjestelmän kehitysstrategiaa YK:n ihmisoikeuskomitean suositusten mukaisesti sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti,
   lopettamaan Vietnamin yhdistyneen buddhalaiskirkon jäsenten kaikkinaisen sortamisen ja tunnustamaan virallisesti buddhalaiskirkon ja muiden kirkkojen olemassaolon,
   vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki sellaiset vietnamilaiset poliittiset vangit ja mielipidevangit, jotka ovat pidätettyinä käytettyään legitiimisti ja rauhanomaisesti oikeuttaan mielipiteenvapauteen, sananvapauteen, lehdistönvapauteen ja uskonnonvapauteen, erityisesti Thich Huyen Quangin ja Thich Quang Don, joita Yhdistyneet Kansakunnat pitää mielivaltaisen vangitsemisen uhreina(4);
   takaamaan kaikki Vietnamin perustuslakiin ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen sisältyvät perusoikeudet erityisesti sallimalla aidosti vapaan lehdistön perustamisen;
   varmistamaan Kambodžan, Vietnamin ja UNHCR:n sopimuksen nojalla Vietnamista paenneiden montagnardien turvallisen paluun Vietnamiin sekä sallimaan sen, että UNHCR ja kansainväliset kansalaisjärjestöt voivat asianmukaisesti seurata palanneiden tilannetta;

Yleistä

8.   antaa tukensa komission tuleville rahoitushankkeille, joilla edistetään journalismin kehittämistä ja tuetaan Laosin kansalliskokouksen valmiuksien parantamista, sekä instituutioiden vahvistamista, hallinnonuudistusta, hallintotapaa, sekä ihmisoikeuksia käsitelleen työryhmän ehdottamille Vietnamia koskeville toimille;

9.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan parlamentin täysimääräisesti mukaan instituutioiden vahvistamista, hallinnonuudistusta, hallintotapaa ja ihmisoikeuksia koskevien EU:n ja Vietnamin sekä EU:n ja Laosin työryhmien toimintaan;

10.   kehottaa neuvostoa ja komissiota arvioimaan assosiointi- ja yhteistyösopimusten täytäntöönpanoa Kambodžassa, Laosissa ja Vietnamissa yksityiskohtaisesti allekirjoittamisesta lähtien, koska mainittujen sopimusten 1 artiklan mukaisesti demokraattisten periaatteiden ja perusoikeuksien kunnioittaminen on kunkin sopimuksen olennainen osatekijä, sekä tiedottamaan tuloksista parlamentille;

o
o   o

11.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille sekä Laosin, Vietnamin ja Kambodžan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0150.
(2) EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 161.
(3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0081.
(4) Mielivaltaista vangitsemista koskevan työryhmän 26. toukokuuta 2005 antama lausunto 18/2005.


Olympiarauha
PDF 106kWORD 35k
Euroopan parlamentin päätöslauselma olympiarauhasta Torinon talviolympialaisten 2006 aikana
P6_TA(2005)0463B6-0618/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 1. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman olympiarauhasta(1),

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien yksimielisesti vuonna 2003 hyväksymän päätöslauselman rauhanomaisen ja paremman maailman rakentamisesta urheilun ja olympia-ajatuksen avulla,

–   ottaa huomioon vuosituhatjulistuksessa esitetyn vetoomuksen olympiarauhan noudattamisesta,

–   ottaa huomioon Kansainvälisen olympiakomitean ja Torinon talviolympialaiset järjestävän komitean sekä Italian viranomaisten yhdessä heinäkuussa 2005 antaman julistuksen olympiarauhan ja kisojen turvallisuuden puolesta sekä laajasta ohjelmasta, jonka ansiosta ihmiset kaikkialla maailmassa voivat valmistella olympiarauhaa ja edistää sen arvoja,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että kahdennetkymmenennet talviolympialaiset ja talviparalympialaiset pidetään Euroopassa Torinossa 10.–26. helmikuuta 2006,

B.   ottaa huomioon, että olympiarauhan käsite (ekecheiria) juontaa juurensa antiikin helleenisestä perinteestä, jonka mukaisesti kaikki vihollisuudet lopetettiin olympiakisojen ajaksi,

C.   ottaa huomioon, että meidän aikanamme olympiarauha on ilmaus ihmiskunnan halusta rakentaa maailma, joka perustuu reilun kilpailun, humanismin, veljeyden ja suvaitsevuuden periaatteille, ja muodostaa siten silta vanhasta perinteestä nykymaailman suuriin haasteisiin, joita ovat maailmarauhan säilyttäminen, kulttuurien välinen vuoropuhelu ja kansojen välinen ymmärtämys ja yhteistyö,

D.   ottaa huomioon, että olympiarauhaa symboloi rauhankyyhkynen, jonka taustalla on perinteinen olympiatuli, että kyyhkynen edustaa olympialiikkeen ihanteita (urheilun käyttämistä rauhanomaisen ja paremman maailman rakentamiseen) ja että tuli symbolisoi lämpöä, jota olympialaiset tuovat kaikkeen maailmaan,

E.   katsoo, että olympiakisat, talviolympialaiset ja paralympialaiset, joissa nuoriso on avaamassa uusia uria, takaavat urheiluaatteen pysyvyyden, ovat kuva kulttuurimme ja sivilisaatiomme perustalla olevasta henkisestä perinnöstä, ja että olympiarauha on mallina ihanteellisesta kansojen rauhanomaisesta rinnakkainelosta,

1.   pitää ilahduttavana Yhdistyneiden Kansakuntien urheilu kehityksen ja rauhan palveluksessa -työryhmän toimintaa, jonka käytännön työssä kaikkialla maailmassa kuvastuvat olympiarauhan ihanteet;

2.   pitää ilahduttavina Yhdistyneiden Kansakuntien toteuttamia aloitteita tulitauon saavuttamiseksi sota-alueilla ja kannustaa osapuolia, joita asia koskee, kunnioittamaan tulitaukoa olympiakisojen koko keston ajan;

3.   kehottaa komissiota tuomaan esille urheilun mahdollisuudet kehitystyössä ja rauhan ylläpitämisessä sekä vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa;

4.   pitää ilahduttavana kansainvälisen olympiarauhasäätiön toimia ja katsoo, että Euroopan unionin olisi osallistuttava tähän toimintaan;

5.   pyytää neuvostoa kehottamaan kaikkia jäsenvaltioita, unioniin liittyviä valtioita, ehdokasvaltioita ja naapurivaltioita sekä kaikkia Torinon talviolympialaisiin ja talviparalympialaisiin osallistuvia maita noudattamaan olympiarauhaa kisojen aikana ja jatkamaan sitä sen jälkeen;

6.   kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan Kansainvälistä olympiakomiteaa sen ponnistuksissa rauhan ja yksimielisyyden edistämiseksi urheilun avulla;

7.   muistuttaa neuvostoa sen lupauksesta tarkastella tätä asiaa kahden vuoden välein ja vahvistaa tukensa olympiarauhalle Torinon talviolympialaisissa ja paralympialaisissa vuonna 2006;

8.   kehottaa neuvostoa ja komissiota edistämään olympiarauhan noudattamista Torinon talviolympialaisten aikana järjestämällä erityistapahtuman, joka voitaisiin pitää parlamentissa;

9.   sitoutuu tekemään kaiken voitavansa turvatakseen olympiarauhan noudattamisen ja saattaakseen rauhan vallitsemaan maailmassa;

10.   kehottaa neuvostoa ja komissiota lähettämään edustajia Torinoon vuoden 2006 talviolympialaisten avajaisiin ja päättäjäisiin;

11.   kehottaa neuvostoa ja komissiota rohkaisemaan Kansainvälistä olympiakomiteaa ja Torinon olympialaiset järjestävää komiteaa hyväksymään se, että Euroopan unionin lippu on avoimesti näkyvillä niiden merkkien joukossa, joita tapahtuman järjestävä kaupunki ottaa käyttöön kisojen johdosta, ja läsnä itse kilpailupaikoilla;

12.   katsoo, että olympiarauha on enemmän kun kehotus lopettaa vihollisuudet vähäksi aikaa ja sen vuoksi pitää ilahduttavina koulutuksellisia ja uskontojen välisiä aloitteita Torinossa, Jerusalemissa ja Sarajevossa;

13.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Torinon talviolympialaisiin ja paralympialaisiin osallistuvien maiden hallituksille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille ja Kansainväliselle olympiakomitealle.

(1) EUVL C 103 E, 29.4.2004, s. 816.


Kehitysyhteistyö ja urheilu
PDF 113kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätöslauselma kehityksestä ja urheilusta
P6_TA(2005)0464B6-0633/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 17. marraskuuta 2003 antaman päätöslauselman (58/5) urheilusta koulutuksen, terveyden, kehityksen ja rauhan edistämiskeinona,

–   ottaa huomioon vuonna 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–   ottaa huomioon 18. helmikuuta 2003 annetun Magglingenin julkilausuman, joka laadittiin urheilun ja kehityksen kansainvälisessä konferenssissa,

–   ottaa huomioon selonteon Amsterdamissa 13. ja 14. marraskuuta 2003 järjestetystä Next step -konferenssista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että YK on julistanut vuoden 2005 kansainväliseksi urheilun ja liikuntakasvatuksen vuodeksi,

B.   ottaa huomioon, että kansainvälisen vuoden yhtenä tavoitteena on luoda oikeat edellytykset urheilupainotteisemmille kehitysohjelmille ja -hankkeille,

C.   katsoo, että liikuntakasvatus ja urheiluhankkeet saattavat edistää vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista etenkin terveyden, koulutuksen, sosiaalisen liikkuvuuden, tasa-arvon, ympäristön ja kansojen välisen rauhan kaltaisten aiheiden yhteydessä,

D.   katsoo, että urheilu voi edistää sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, kulttuurien välistä vuoropuhelua, ympäristötietoisuutta ja lasten, etenkin lapsisotilaiden, integroimista uudelleen yhteiskuntaan konfliktien jälkiselvityksessä,

E.   katsoo, että kehitteillä olevat urheiluhankkeet ovat kustannuksiltaan alhaisia mutta vaikutuksiltaan merkittäviä,

F.   ottaa huomioon, että lapsilla on lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti oikeus leikkiä,

G.   ottaa huomioon, että kehitysmaissa asuu 60 miljoonaa vammaista; katsoo, että kehitysmaiden vammaisten etuja ja huolenaiheita ei oteta usein riittävästi huomioon,

H.   ottaa huomioon, että YK:n kehitysohjelman vuonna 1995 laatimassa inhimillisen kehityksen raportissa todetaan, että kehitystyö, jossa ei samalla toteuteta erityisiä toimia naisten tasa-arvoisen osallistumisen varmistamiseksi, vääristää kehitysprosessia kaikkien kannalta,

1.   pitää myönteisenä, että YK on julistanut vuoden 2005 kansainväliseksi urheilun ja liikuntakasvatuksen vuodeksi, koska urheilu ja liikuntakasvatus ovat erinomaisia tapoja koulutuksen, terveydenhuollon, kehityksen ja rauhan edistämiseksi etenkin haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten ja vammaisten kannalta;

2.   korostaa urheilun merkittäviä koulutuksellisia ja sosiaalisia tehtäviä ja urheilun merkitystä niin fyysiselle kehitykselle kuin joukkuehengen, rehdin kilpailun, yhteistyön, suvaitsevaisuuden ja solidaarisuuden kaltaisten sosiaalisten arvojen edistämiselle;

3.   tunnustaa urheilujärjestöjen sosiaalisen merkityksen, koska ne ovat kiinteä osa kansalaisyhteiskuntaa ja saattavat yhteen ihmisiä kaikista eri yhteiskuntaluokista intellektuelleista ja kulttuurisista taustoista aina ruohonjuuritasolta eliittiin saakka;

4.   korostaa, että jos urheilun on tarkoitus olla merkittävää kehityksen kannalta, itse urheilun saatavuutta on kehitettävä;

5.   korostaa, että urheiluhankkeet saattavat olla poikkileikkaavia keinoja, joiden avulla voidaan kehittää koulutusta, terveydenhuoltoa yleensä, hi-viruksen/aidsin torjuntaa ja rauhanrakentamista ja torjua sosiaalista syrjäytymistä, väkivaltaa, epätasa-arvoa, rasismia ja muukalaisvihaa;

6.   kehottaa komissiota harkitsemaan urheiluperusteisten kehitysohjelmien ja hankkeiden tukemista näihin tehtäviin kohdennettavan talousarvion avulla;

7.   kehottaa komissiota teettämään selvityksen kehitysyhteistyö- ja urheilujärjestöjen toteuttamien, kehitystä ja urheilua koskevien hankkeiden tuloksista, tätä alaa koskevan politiikan potentiaalista ja EU:n, jäsenvaltioiden ja/tai kansalaisjärjestöjen mahdollisesta roolista kehitys- ja urheiluasioissa;

8.   kehottaa komissiota luomaan ohjelmia, joilla huolehditaan liikuntakasvatusta antavien opettajien valistamisesta ja kokemuksesta urheiluun perustuvan kehitystyön suhteen;

9.   kehottaa neuvostoa sisällyttämään nimenomaisesti urheilun ja kehitystyön köyhyyden vähentämistä koskevaan kansalliseen politiikkaan, ja pyytää neuvostoa ja komissiota tekemään yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten urheilujärjestöjen kanssa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

10.   tunnustaa naisten täysimääräisen oikeuden osallistua vapaasti urheilutoimintaan ja kannustaa naisia osallistumaan enenevässä määrin kehitystyöhön ja urheiluun ja määrittelee sukupuolten välisen tasa-arvon yhdeksi urheilun tavoitteista kehitysaloitteissa ja korostaa, että naisia ja urheilua käsitelleet maailmankonferenssit ovat edistäneet merkittävästi naisten urheilua kaikkialla maailmassa;

11.   kannustaa kansainvälisiä ja kansallisia urheiluelimiä ja urheilua koskevia järjestöjä laatimaan ja panemaan täytäntöön kaikentasoisen koulutuksen kanssa yhteensopivia kumppanuusaloitteita ja kehityshankkeita, joilla edistetään vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista;

12.   edellyttää, että on kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisten urheilutoimintaan osallistumiseen, sekä osallistumiseen muilla elämän osa-alueilla, sillä se on erittäin merkittävää vammaisten kuntoutuksen ja yhteiskuntaan osallisuuden kannalta, ja katsoo, että tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi aktivoimalla paikallistason terveydenhuoltoalan työntekijöitä ja tarjoamalla paikallisyhteisöille asiantuntemusta ja tukivälineitä;

13.   vaatii toimittajien kouluttamista, jotta urheilu-uutisoinnista saadaan karsittua stereotyypittely, syrjintä ja rasismi;

14.   kannustaa kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäjiä ja sponsoreita investoimaan kehitysmaiden paikallisyhteisöihin;

15.   pitää myönteisenä, että liikuntakasvatuksesta järjestetään 2. ja 3. joulukuuta 2005 Sveitsin Magglingenissä maailman huippukokous;

16.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, AKT-maiden ja EU:n neuvostolle ja yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, YK:n pääsihteerille ja Afrikan unionille.


Euroopan komission hyväksyminen
PDF 118kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan komission hyväksymistä koskevista suuntaviivoista (2005/2024(INI))
P6_TA(2005)0465A6-0179/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 213 ja 214 artiklat sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen(1) 126 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen I-26, I-27, I-28, III-348 ja III-350 artiklat sekä hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyn seitsemännen julistuksen Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen I-27 artiklasta,

–   ottaa huomioon edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 10 artiklan(2),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevan 26. toukokuuta 2005 tehdyn puitesopimuksen(3),

–   ottaa huomioon uuden komission valinnasta 18. marraskuuta 2004 antamansa päätöslauselman(4),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45, 98 ja 99 artiklat,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön

(A6-0179/2005),

A.   ottaa huomioon, että komission jäsenehdokkaiden parlamentaariset kuulemiset, jotka otettiin käyttöön 1994 ja joita sittemmin on kehitetty, ovat saavuttaneet parlamentin ja komission lisäksi myös neuvoston ja jäsenvaltioiden tunnustaman oikeutuksen,

B.   ottaa huomioon, että parlamentin avoin, oikeudenmukainen ja johdonmukainen hyväksymismenettely, jossa kukin komission jäsenehdokas ilmoittaa parlamentille kaikki asiaankuuluvat tiedot, lisää suuresti komission demokraattista vastuuta,

C.   katsoo, että saatujen kokemusten ja tulevan perustuslakiuudistuksen vuoksi nyt olisi hyvä tarkastella uudelleen tapaa, jolla parlamentti hyväksyy komission,

1.   hyväksyy seuraavat periaatteet, perusteet ja järjestelyt, jotka liittyvät koko komission alistamista parlamentin hyväksymisäänestykseen:

Arviointiperusteet

(a) Parlamentti arvioi komission jäsenehdokkaita heidän yleisen pätevyytensä, Euroopan asiaan sitoutumisensa ja kiistattoman riippumattomuutensa perusteella. Arvioinnilla mitataan ehdokkaan erikoisalan tietämystä ja viestintätaitoja.

(b) Parlamentti kiinnittää erityistä huomiota tasapainoiseen sukupuolijakaumaan. Se voi ilmaista mielipiteensä puheenjohtajaksi valitun esittämästä salkkujaosta.

(c) Parlamentti voi pyytää mitä tahansa tietoa, jolla on merkitystä sen tehdessä päätöksen ehdokkaiden sopivuudesta. Parlamentti odottaa taloudellisia etuja koskevien tietojen täydellistä toimittamista.

Kuulemiset

(d) Kukin komission jäsenehdokas kutsutaan asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan tai valiokuntien kuultavaksi kolme tuntia kestävän kuulemisen ajaksi. Kuuleminen on julkinen.

(e) Kuulemisen järjestäjinä ovat puheenjohtajakokous ja valiokuntien puheenjohtajien kokous. Jos vastuualueet ovat päällekkäisiä, asiasta vastaavien valiokuntien suhteen tehdään soveltuvia järjestelyjä. On olemassa kolme vaihtoehtoa:

– jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat vain yhden parlamentin valiokunnan toimialaan, ainoastaan kyseinen valiokunta kuulee jäsenehdokasta;

– jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat jokseenkin tasapuolisesti usean parlamentin valiokunnan toimialaan, nämä valiokunnat kuulevat yhdessä ehdokasta;

– jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat valtaosin yhden parlamentin valiokunnan toimialaan ja vain vähäisessä määrin yhden tai useamman muun parlamentin valiokunnan toimialaan, se valiokunta, jonka toimialaan ehdokkaan tehtävät pääasiallisesti kuuluvat, vastaa ehdokkaan kuulemisesta ja kutsuu toisen asianomaisen valiokunnan tai muut asianomaiset valiokunnat osallistumaan kuulemiseen.

Komission puheenjohtajaksi valittua henkilöä kuullaan perusteellisesti käytännön järjestelyjen suhteen.

(f) Parlamentin valiokunnat toimittavat kirjalliset kysymykset komission jäsenehdokkaille hyvissä ajoin ennen kuulemisia. Merkittävien kirjallisten kysymysten määrä rajoitetaan viiteen kysymykseen asiasta vastaavaa valiokuntaa kohden.

(g) Kuulemiset tapahtuvat sellaisessa ympäristössä ja olosuhteissa, joissa komission jäsenehdokkaat saavat tasapuolisen ja oikeudenmukaisen mahdollisuuden esitellä itsensä ja mielipiteensä.

(h) Komission jäsenehdokkaita pyydetään antamaan enintään 20 minuuttia kestävä suullinen avauspuheenvuoro. Kuulemistilaisuudessa pyritään monimuotoiseen komission jäsenehdokkaiden ja parlamentin jäsenten väliseen poliittiseen vuoropuheluun. Ennen tilaisuuden päättymistä komission jäsenehdokkailla pitäisi olla mahdollisuus esittää lyhyt päätöspuheenvuoro.

Arviointi

(i) Hakemistolla varustettu videonauhoitus kuulemistilaisuudesta olisi oltava yleisön saatavilla vuorokauden kuluessa sen päättymisestä.

(j) Valiokuntien olisi kokoonnuttava viipymättä kuulemistilaisuuden jälkeen yksittäisten komission jäsenehdokkaiden arvioimiseksi. Nämä kokoukset pidetään suljetuin ovin. Valiokuntia pyydetään ilmoittamaan, ovatko jäsenehdokkaat päteviä kollegion jäseniksi sekä ovatko he päteviä hoitamaan niitä tehtäviä, joihin heidät on nimitetty. Mikäli valiokunta ei pääse yhteisymmärrykseen näiden kahden asian suhteen, valiokunnan puheenjohtaja järjestää asiasta äänestyksen. Arviointilausunnot ovat julkisia, ja ne esitellään puheenjohtajakokouksen ja valiokuntien puheenjohtajien kokouksen yhteiskokouksessa, joka pidetään suljetuin ovin. Keskustelun jälkeen puheenjohtajakokous ja valiokuntien puheenjohtajien kokous julistavat kuulemiset päättyneiksi, jos ne eivät päätä pyytää lisätietoja.

(k) Komission puheenjohtajaksi valittu henkilö esittelee komission jäsenten koko kollegion parlamentin istunnossa. Esittelyä seuraa keskustelu. Keskustelun päätteeksi jokainen poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Kun päätöslauselmaesityksestä on äänestetty, parlamentti äänestää siitä, hyväksyykö se komission puheenjohtajan ja komission muiden jäsenten nimityksen. Parlamentti tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä nimenhuutoäänestyksellä. Se voi siirtää äänestyksen seuraavaan istuntoon.

2. hyväksyy seuraavat järjestelyt, jos komission kokoonpanossa tai työskentelytavoissa tapahtuu muutoksia toimikauden aikana:

(a) Jos toimi täytetään eroamisen, pakollisen eläkkeellesiirtymisen tai kuolemantapauksen johdosta, parlamentti pyytää viipymättä komission jäsenehdokasta osallistumaan kuulemiseen samoin edellytyksin kuin edellä 1 kohdassa.

(b) Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio, parlamentti kutsuu sen nimeämän komission jäsenehdokkaan osallistumaan kuulemiseen samoilla ehdoilla kuin edellä 1 kohdassa.

(c) Jos useampia salkkuja järjestellään uudelleen, asianomaisia komission jäseniä pyydetään asiasta vastaavien parlamentin valiokuntien kuultaviksi ennen uusiin velvollisuuksiinsa ryhtymistä.

3.   vaatii neuvostoa aikaistamaan seuraavia parlamenttivaaleja kesäkuusta toukokuuhun 2009, jotta voidaan helpottaa komission hyväksymisprosessin valmistelua.

4.   kehottaa puhemiestä toimittamaan tämän päätöslauselman työjärjestyksestä vastaavalle valiokunnalle ja ehdottamaan asiaankuuluvia muutoksia työjärjestykseen hyvissä ajoin ennen seuraavia parlamenttivaaleja.

5.   kehottaa puhemiestä toimittamaan tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

(1) Sellaisena kuin se on muutettuna Nizzan sopimuksen laajentumista koskevan pöytäkirjan 4 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjan 45 artiklalla.
(2) EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2002/772/EY, Euratom (EYVL L 283, 21.10.2002, s. 1).
(3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0194, liite.
(4) EUVL C 201 E, 18.8.2005, s. 113.


EU:n kilpailusääntöjen soveltaminen meriliikenteeseen
PDF 132kWORD 59k
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n kilpailusääntöjen soveltamisesta meriliikenteeseen (2005/2033(INI))
P6_TA(2005)0466A6-0314/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 80, 81, 82, 83, 85 ja 86 artiklan,

–   ottaa huomioon valkoisen kirjan EY:n kilpailusääntöjen soveltamisesta meriliikenteeseen annetun asetuksen (ETY) N:o 4056/86 tarkistamisesta (KOM(2004)0675),

–   ottaa huomioon valkoisen kirjan "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" (KOM(2001)0370),

–   ottaa huomioon 23. ja 24. maaliskuuta 2000 Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, joissa komissiota pyydetään vauhdittamaan kaupan vapauttamista kaasun, sähkön, postipalvelujen ja liikenteen aloilla,

–   ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 954/79(1), jossa annetaan kehys linjakonferenssien käytännesääntöjen soveltamiselle EY:n perustamissopimuksen mukaisesti,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan (nykyisten 81 ja 82 artiklan) soveltamisesta meriliikenteeseen 22 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4056/86(2),

–   ottaa huomioon palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) 7 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3577/92(3),

–   ottaa huomioon perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta linjaliikennettä harjoittavien varustamoiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (konsortiot) 19 päivänä huhtikuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 823/2000(4),

–   ottaa huomioon perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 1/2003(5),

–   ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2005 julkaistun komission keskusteluasiakirjan asetuksen (ETY) N:o 4056/86 tarkistamisesta,

–   ottaa huomioon toukokuussa 2005 julkaistun raportin linjaliikenteen taloudellista tukea koskevasta tutkimuksesta, jonka ICF Consulting suoritti komission liikennepääosaston puolesta,

–   ottaa huomioon Global Insight -konsulttifirman komission kilpailun pääosaston puolesta suorittaman ja 8. marraskuuta 2005 julkaistun tutkimuksen kilpailusääntöjen soveltamisesta linjaliikenteeseen,

–   ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2003 julkaistun komission neuvotteluasiakirjan asetuksen (ETY) N:o 4056/86 tarkistamisesta,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean(6) ja alueiden komitean(7) lausunnot asetuksen (ETY) N:o 4056/86 tarkistamisesta,

–   ottaa huomioon YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin julkaisemat linjakonferenssien käytännesäännöt 1974,

–   ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2002 julkaistun OECD:n sihteeristön raportin "Kilpailupolitiikka linjakonferensseissa",

–   ottaa huomioon 6. elokuuta 2004 julkaistun European Liners Affairs Association -järjestön (ELAA) asiakirjan asetuksen (ETY) N:o 4056/86 tarkistamisesta: ehdotus uudeksi 'sääntelyrakenteeksi',

–   ottaa huomioon 12. marraskuuta 2003 julkaistun Rotterdamin Erasmus-yliopiston raportin avusta, jota yliopisto on antanut asetuksen (ETY) N:o 4056/86 tarkistamista koskevaan komission tausta-asiakirjaan saatujen vastausten käsittelyssä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0314/2005),

A.   katsoo, että Euroopan meriliikenne on jatkuvasti kehittyvä ala, joka toimii erityisen globaaleilla ja kilpailluilla markkinoilla, joilla vallitsevat uudet yhteistyön, fuusion ja yhteenliittymien muodot, jotka muuttavat jatkuvasti meriliikenteen markkinaoloja ja -edellytyksiä, ja että useat varustamot pyrkivät keskittymään,

B.   toteaa, että meriliikenne on jakautunut kahteen suureen ryhmään: a) linjapalvelumarkkinoihin, esimerkiksi säännöllisiin palveluihin, ja b) kansainvälisten hakurahtipalvelujen markkinoihin, esimerkiksi ei-säännöllisiin palveluihin, ja että ensin mainittu linjapalveluryhmä on järjestäytynyt vuodesta 1875 alkaen linjakonferenssijärjestelmän mukaisesti, kun taas viimeksi mainitun ryhmän toiminta ei ole säännöllistä ja sen rahtimaksut määräytyvät vapaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella,

C.   katsoo, että konferenssien tasapainottava rooli on tunnustettu YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin julkaisemissa linjakonferenssien käytännesäännöissä,

D.   katsoo, että asetuksessa (ETY) N:o 4056/86 linjaliikennekonferenssit vapautettiin kilpailupolitiikan säännöistä (perustamissopimuksen 81 ja 82 artikla) mutta sallittiin vapaa kauppa, mikä tarkoittaa sitä, että ulkopuolisille on varmistettu merkittävät kilpailumahdollisuudet, kun taas kansainväliset hakurahtipalvelut ja kabotaasipalvelut (meriliikennepalvelut, jotka toteutetaan yksinomaan yhden jäsenvaltion satamissa) jäävät yhteisön kilpailusääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle (asetus (EY) N:o 1/2003),

E.   katsoo, että kaiken aikaa ilmaantuu uusia yhteistyön muotoja, kuten linjaliikenneyhtiöiden konsortioita, joihin myös sovelletaan ryhmäpoikkeusta (asetus (EY) N:o 823/2000), jota on laajennettu muun muassa asetuksella (EY) N:o 611/2005(8); katsoo, että niiden soveltamisala ei kuitenkaan ole sama, koska viitekehyksiä ei voida asettaa ko. asetuksen nojalla,

F.   katsoo, että linjakonferensseihin viimeksi kuluneina yhdeksänätoista vuotena sovelletulla poikkeuksella on ollut suuri merkitys kansainvälisen kaupan kehityksen sääntelylle ja että nykyinen konferenssijärjestelmä vaikuttaa liberaalimmalta kuin aiemmat mutta on samalla säilyttänyt luotettavien linjapalvelujen edut kilpailukykyisin osuuksin,

G.   katsoo, että ajanjaksolla 1997–2004 suurimpien linjakonferenssijärjestelmien käymän kansainvälisen kaupan määrä kasvoi merkittävästi, samoin kuin pienempien konferenssijärjestelmien käymän kaupan määrä (tietyin vaihteluin),

H.   toteaa, että komissio päättelee asetuksen (ETY) N:o 4056/86 tarkistamisesta seuraavaa:

   a) linjakonferensseihin sovellettavalle poikkeukselle ei ole enää perusteita,
   b) hakurahtipalvelujen ja kabotaasin jättämiselle kilpailua koskevien täytäntöönpanosääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle ei ole enää perusteita,
   c) ei ole pätevää syytä säilyttää teknisten sopimusten määräyksiä tai lainvalintasääntöä, joten se ehdottaa niiden kumoamista,
   I. toteaa, että osapuolten enemmistö kannattaa nykyisen järjestelmän tarkistamista hintojen vakauden, tehokkuuden, korkealaatuisten palvelujen sekä linjaliikenneyhtiöiden ja pienten ja keskisuurten varustamojen kilpailukyvyn turvaamiseksi,

J.   toteaa, että komission aloitteesta toteutettiin konsulttiyritys Global Insightin suorittama vaikutustutkimus, jolla oli tarkoitus selvittää seuraukset, joita saattaisi aiheutua, jos asetuksessa (ETY) N:o 4056/86 säädetyt ryhmäpoikkeukset poistettaisiin ja korvattaisiin ELAA:n esittämällä vaihtoehdolla,

Yleiskehys

1.   kehottaa komissiota ja kaikkia asianosaisia ymmärtämään, että asetuksen (ETY) N:o 4056/86 tarkistamisen tarkoituksena pitäisi olla kannattavan ja kilpailukykyisen eurooppalaisen meriliikenteen säilyttäminen ja sen laajenemisen edistäminen Lissabonin strategian mukaisesti yhdessä liikennestrategian kanssa, kuten valkoisessa kirjassa ja Marco Polo I- sekä Marco Polo II -ohjelmissa on todettu, ja että on erittäin tärkeää ottaa tässä yhteydessä erityisesti huomioon Kiinan, Etelä-Korean ja Taiwanin kehittyminen uusiksi merkittäviksi merenkulkumaiksi;

2.   kehottaa komissiota ottamaan tarkoin huomioon mahdollisen vaihtoehtoisen järjestelmän vaikutukset koko meriliikenteen alalle, eli linjakonferenssien jäseniin ja niihin kuulumattomiin sekä niiden kilpailijoihin (riippumattomiin elimiin), niiden asiakkaisiin (varustamoihin) ja lopullisiin kuluttajiin;

3.   toteaa, että Global Insightin tutkimuksen johtopäätökset eivät tarjoa vankkaa perustaa merikonferenssien ryhmäpoikkeusten kumoamiselle, sillä tässä uusimmassakaan tutkimuksessa ei todella puututtu edellisissä tutkimuksissa havaittuihin soveltamisalaan ja tietoihin liittyviin puutteisiin; kehottaa komissiota harkitsemaan tätä uuden ehdotuksensa yhteydessä sekä keskustelemaan siitä asianosaisten, parlamentin ja neuvoston kanssa;

4.   kehottaa komissiota asetuksen (ETY) N:o 4056/86 mahdollisen tarkistamisen yhteydessä pitämään mielessään muissa maissa (Yhdysvallat, Australia, Japani ja Kanada) voimassa olevat lainsäädännölliset ja toiminnalliset järjestelmät, sillä eurooppalaisen järjestelmän vinoutuminen saattaa luoda maailmanlaajuisesti horjuttavia sosioekonomisia vaikutuksia ja johtaa protektionistisiin toimiin;

5.   korostaa järjestelmän mahdollisesta yleistarkistuksesta aiheutuvien kielteisten seurausten todennäköisyyttä, ei niinkään suurille kauppalaivalinjoille, vaan pikemminkin pienille ja keskisuurille linjoille, ja korostaa myös, ettei mikään osoita linjakonferenssien lakkauttamisen johtavan hintojen laskuun;

6.   katsoo, että täydellinen kaupan vapauttaminen, johon kuuluisi linjakonferensseille asetuksessa (ETY) N:o 4056/86 myönnettyjen poikkeuksien kumoaminen, edellyttää, että muutetaan vastaavasti asetusta (EY) N:o 823/2000, jota vuorostaan tarkistettiin asetuksella (EY) N:o 611/2005, jossa säädetään ryhmäpoikkeuksista linjaliikenneyhtiöiden konsortioille;

7.   katsoo, että alan sääntelyssä on joka tapauksessa otettava huomioon niiden alueiden luonne, joita koskevat erityiset rajoitukset ja joita ovat esimerkiksi EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa kuvatut alueet, jotka ovat riippuvaisia erityisluonteisten palvelujen jatkuvasta tarjoamisesta;

8.   korostaa yhteistyön muotojen lisääntymisen merkitystä – kunhan ne ovat yhteisön kilpailulainsäädännön mukaisia – esimerkiksi puitesopimuksia, joiden ansiosta kuljetusliikkeet voivat, riippumatta siitä, ovatko ne konferenssien jäseniä, joustavasti koordinoida kilpailukäyttäytymistään markkinoilla rahtimaksuissa ja muissa palveluehdoissa;

Linjakonferenssit

9.   päättelee Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön (yhdistetyt asiat T-191/98 ja T-212/98–T-214/98, Atlantic Container Line AB ym. vastaan komissio(9), ns. TACA-tapaus) perusteella, että aluskapasiteettia voidaan säännellä vain, jos sillä ei luoda keinotekoista kysyntää rahtimaksujen korottamiseksi ja vain jos konferenssien valtaa rahtimaksujen vahvistamisessa rajoitetaan merkittävästi, jolloin perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdassa säädetyt neljä kumulatiivista edellytystä täyttyvät edes osittain;

10.   huomauttaa, että samalla kun asetuksessa (ETY) N:o 4056/86 hyväksytään suljettujen konferenssien järjestelmä, siinä myös hyväksytään vapaa kauppa, millä varmistetaan merkittävä ulkopuolelta tuleva kilpailu ja se, ettei linjakonferenssien sallita rajoittavan kilpailua entisestään;

11.   tukee komission aikomusta tarkistaa – eikä kumota – asetusta (ETY) N:o 4056/86, tarkoituksena varmistaa yhteensopivuus kilpailusääntöjen kanssa pääasiallisesti sulkemalla pois hinnoista suoraan sopimisen mahdollisuus mutta sallimalla viitekehyksen sopiminen konferensseissa tai hintaindeksin sopiminen korvaavassa järjestelmässä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti sekä varmistamalla, että lisärahtimaksut ja niihin liittyvät kustannukset lasketaan avoimesti ja sen jälkeen, kun on neuvoteltu varustamojen kanssa, ja korostaa, että tällaisella tarkistuksella on turvattava rahtimaksujen vakaus, palvelujen korkea laatu ja kaikkien erisuuruisten yritysten terve kilpailu;

12.   katsoo, että ELAA:n ehdotuksessa on mielenkiintoisia kohtia, esimerkiksi hintaindeksin vahvistaminen sekä kuljetusliikkeille, varustamoille ja muille alan toimijoille avoimien keskustelufoorumien perustaminen, jotka olisi otettava huomioon kilpailusääntöjen mukaisesti komission laatiessa mahdollisia muutosasetuksia, ja että kaikki tällaiset uudet asetukset voisivat olla rajoitetusti voimassa viiden vuoden ajan, jonka jälkeen niistä voitaisiin tehdä arvio; katsoo, että komission pitäisi selvittää, ovatko nämä kohdat perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen neljän kumulatiivisen edellytyksen mukaisia;

13.   katsoo, että mikä tahansa vaihtoehtoinen ratkaisu sitten valitaankin, on otettava käyttöön siirtymäaika, jotta kaikki toimijat (kuljetusliikkeet, varustamot ja muut alan toimijat) saavat mahdollisuuden mukautua uuteen sääntelykehykseen;

14.   kehottaa komissiota neuvottelemaan viitekehystensä puitteissa ja linjakonferenssien käytännesääntöjen mukaisten toimien perusteella muiden sopimuspuolien kanssa, ennen kuin se ehdottaa asetusta (ETY) N:o 4056/86 tarkistettavaksi tai kumottavaksi; katsoo, että neuvotteluissa pitäisi pyrkiä löytämään soveltuvin menetelmä, jonka avulla jäsenvaltiot (ne, joilla vielä on kahdenvälisiä sitoumuksia käytännesääntöjen nojalla) voisivat mukautua mahdolliseen uuteen oikeustilaan ilman, että niille koituu negatiivisia vaikutuksia;

Kansainväliset hakurahtialukset ja kabotaasipalvelut

15.   huomauttaa, että hakurahtipalvelu on edelleen erittäin sääntelemätön ala, joka toimii vilpittömän kilpailun sääntöjen perusteella; tukee komission ehdotusta, jonka mukaan nämä palvelut saatettaisiin asetuksen (EY) N:o 1/2003 soveltamisalaan;

16.   katsoo, että oikeusvarmuuden ja selvyyden vuoksi komission olisi laadittava samanaikaisesti suuntaviivat irtolastipalvelujen ja erikoistunutta liikennettä laivaavien kilpailukyvylle kilpailusääntöjen mukaisesti edellyttäen kuitenkin, että suuntaviivat laaditaan vasta, kun esitykset on julkaistu ja neuvottelut käyty asianomaisten tahojen kanssa;

17.   huomauttaa, että kabotaasipalvelujen alan sääntely on jo purettu asetuksen (ETY) N:o 3577/92 nojalla; katsoo, että koska näitä palveluja toteutetaan satamien välillä yhdessä jäsenvaltiossa, niihin ei voida soveltaa jäsenvaltioiden välisen kaupan sääntöjä (perustamissopimuksen 81 ja 82 artikla) eikä näin ollen ole syytä eikä laillista velvoitetta saattaa tätä alaa asetuksen (EY) N:o 1/2003 soveltamisalaan;

Pelkästään tekniset sopimukset

18.   kehottaa komissiota luopumaan ehdotuksesta asetuksen (ETY) N:o 4056/86 teknisten sopimusten laillisuuden hallinnointia koskevassa 2 artiklassa säädettyjen järjestelyjen kumoamiseksi, koska pelkästään teknisiä sopimuksia hallinnoivien laillisten puitteiden säilyttämisellä turvataan oikeusvarmuus ja osoitetaan selkeä suunta palvelujen tarjoajille;

Lainvalinta

19.   kehottaa komissiota luopumaan ehdotuksesta kumota asetuksen (ETY) N:o 4056/86 9 artikla, jossa säädetään neuvotteluista siinä tapauksessa, että yhteisön säännöstön ja kolmansien maiden säännöstön välille syntyy konflikti, erityisesti ottaen huomioon komission aikomus tarkistaa meriliikennettä koskeva kilpailusäännöstö;

o
o   o

20.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 121, 17.5.1979, s. 1.
(2) EYVL L 378, 31.12.1986, s. 4.
(3) EYVL L 364, 12.12.1992, s. 7.
(4) EYVL L 100, 20.4.2000, s. 24.
(5) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.
(6) EUVL C 157, 28.6.2005, s. 130.
(7) EUVL C 231, 20.9.2005, s. 38.
(8) Komission asetus (EY) N:o 611/2005, annettu 20 päivänä huhtakuuta 2005, perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta linjaliikennettä harjoittavien varustamoiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (konsortiot) annetun asetuksen (EY) N:o 823/2000 muuttamisesta (EUVL L 101, 21.4.2005, s. 10).
(9) Kok. 2003, s. II-3275.


Sähköinen viestintä
PDF 134kWORD 68k
Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan sähköisen viestinnän sääntelystä ja markkinoista vuonna 2004 (2005/2052(INI))
P6_TA(2005)0467A6-0305/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan sähköisen viestinnän sääntely ja markkinat vuonna 2004" (KOM(2004)0759),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 puheenjohtajiston tekemät päätelmät,

–   ottaa huomioon korkean tason neuvoa-antavan ryhmän marraskuussa 2004 julkaistun Lissabonin strategiaa koskevan raportin,

–   ottaa huomioon 18. marraskuuta 2003 antamansa päätöslauselman komission kahdeksannesta raportista televiestinnän sääntelypaketin täytäntöönpanosta(1),

–   ottaa huomioon 12. helmikuuta 2003 antamansa päätöslauselman kolmannen sukupolven matkaviestinnän toteuttamisesta(2),

–   ottaa huomioon sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi)(3),

–   ottaa huomioon sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi)(4),

–   ottaa huomioon sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi)(5),

–   ottaa huomioon yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi)(6),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 23. ja 24. maaliskuuta 2000 Lissabonissa puheenjohtajiston tekemät päätelmät,

–   ottaa huomioon komission 29. heinäkuuta 2002 antaman tiedonannon(7), jolla perustettiin sähköisen viestinnän verkkoja ja palveluja käsittelevä eurooppalainen sääntelyviranomaisten ryhmä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksensä 45 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja oikeudellisen valiokunnan lausunnon (A6-0305/2005),

A.   ottaa huomioon, että yhteisön lainsäädännön voimaansaattamista ja täytäntöönpanoa koskevat menetelmät eri jäsenvaltioissa eroavat toisistaan ja että tämä epäyhtenäisyys vaikuttaa sähköisen viestinnän aitojen sisämarkkinoiden toteutumiseen,

B.   katsoo, että komissiolla on tärkeä rooli lainsäädäntökeskuksen täytäntöönpanossa ja tehokkaassa soveltamisessa,

C.   katsoo, että komissio voi aloittaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät pane asiaan kuuluvaa yhteisön lainsäädäntöä täytäntöön tai tekevät tämän puuttellisella tavalla,

D.   ottaa huomioon, että komissio arvioi puitedirektiivin 7 artiklassa säädetyn menetelmän mukaisesti toimenpiteet, joihin kansalliset sääntelyviranomaiset aikovat ryhtyä,

E.   katsoo, että kyseinen artikla tarjoaa sääntelyviranomaisille joustavan välineen reagoida markkinoihin, joilla kilpailun vapaus voi olla vaarassa,

F.   katsoo, että nämä sääntelyn piirteet ovat sääntelyviranomaisten asianmukaisen toiminnan kannalta tärkeitä viimeaikaisen tekniikan kehityksen myötä jatkuvasti muuttuvilla markkinoilla, joilla kuluttajille voidaan tarjota uusia palveluita,

G.   katsoo, että tämä sääntelymalli antaa mahdollisuuden mukauttaa suojakeinoja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja vähentää sääntelyä vähitellen, kun kilpailun kehitys tarjoaa tällaiselle päätökselle perusteen,

H.   ottaa huomioon, että kansalliset sääntelyviranomaiset puuttuvat markkinoiden toimintaan itsenäisesti ja että puuttumisen tulisi olla oikeanmukaisena suhteessa tavoitteisiin nähden,

I.   ottaa huomioon, että kansallisten sääntelyviranomaisten päätöksiä koskevat muutoksenhakumenettelyt kestävät pitkään ja että joissakin jäsenvaltioissa sääntelyviranomaisen päätöksen voimaantuloa lykätään järjestelmällisesti niin kauan kuin muutoksenhakumenettely on vireillä,

J.   katsoo, että täytäntöönpanon ja markkina-analyysien viivästykset ovat esteenä sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden luomisessa ja synnyttävät eri jäsenvaltioiden yrityksille erilaiset toimintaolosuhteet sekä aiheuttavat epävarmuutta siirtymäkauden aikana sovellettavan sääntelyjärjestelmän osalta,

K.   katsoo, että selkeä sääntelyjärjestelmä luo edellytykset, jotka kannustavat operaattoreita investointeihin ja että tämä on välttämätön edellytys sille, että sähköinen viestintä eurooppalaisena teollisuuden alana voi olla maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa,

L.   katsoo, että sähköisen viestinnän infrastruktuuria koskevan sääntelyn tulkinnan ja soveltamisen avulla komissio voi antaa merkittävän panoksen tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistamisessa ja tukemisessa,

M.   katsoo, että huolimatta kansallisten sääntelyviranomaisten toimista EU:n liian korkeiden verkkovierailumaksujen alentamiseksi ulkomaille tai ulkomailta soitettavien puheluiden hinnat ovat edelleen liian korkeita, ja ottaa huomioon kilpailunvastaisten sopimusten ja määräävän aseman väärinkäytön uhkan,

N.   katsoo, että oikein säännellyt yhteismarkkinat voivat taata kaikille kuluttajille yhdenmukaiset palvelu- ja hintaolosuhteet tarjoamalla riittävästi avoimuutta ja turvallisuutta,

O.   katsoo, että oikeudellinen kehys on yksi tekijöistä, jotka ratkaisevat tiedotusvälineiden moniarvoisuuden kehittymisen ja säilymisen,

P.   viittaa siihen, että komissio on todennut valkoisessa kirjassaan yleishyödyllisistä palveluista (KOM(2004)0374), että avointen, kilpailukykyisten sisämarkkinoiden tavoitteet ja yleisesti saatavilla olevien korkealaatuisten kohtuuhintaisten yleishyödyllisten palvelujen kehittäminen ovat yhdistettävissä; pitää välttämättömänä varmistaa kaikille kuluttajille yhdenmukaiset palvelu- ja hintaolosuhteet, jotta voitaisiin luoda yhteiset televiestintämarkkinat koko Eurooppaan ja vähentää näin digitaalista kuilua, mikä on Euroopan unionin päätavoitteita,

1.   jakaa komission edellä mainitussa tiedonannossa esitetyn huolen; tukee rajoituksetta komissiota sääntelyn aloitteentekijänä, kun kyse on yhtäältä uusien sääntöjen oikeista tulkinnoista ja toisaalta yhdenmukaisesta soveltamisesta sähköistä viestintää koskevan sääntelyn tavoitteiden mukaisesti sekä nopean ja jatkuvan valvonnan avulla;

Toimielinjärjestelmä

2.   korostaa toimielinten välisen vuoropuhelun tarvetta, jonka tavoitteena on yhtäältä sähköisen viestinnän institutionaalisen mallin ja siihen liittyvän järjestelmän vahvistaminen ja selkeyttäminen Euroopassa ja toisaalta parhaiden mahdollisten ratkaisujen toteuttaminen tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

Komissio

3.   kehottaa siksi lujittamaan komission asemaa ja vahvistaa, että komissiolla on keskeinen asema yhteisön lainsäädännön valvojana, kun taas eurooppalaisen sääntelyviranomaisten ryhmän pitäisi toimia edelleen komission kuulemis- ja neuvonantajaelimenä päätöksen 2002/627/EY mukaisesti, ja että tavoitteena on puitedirektiivin 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti sääntelykehyksen johdonmukainen soveltaminen;

4.   tukee rajoituksetta komission toimintaa sen nostaessa kanteita niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet velvoitteitaan, ja arvioidessa kansallisten sääntelyviranomaisten toimittamia puitedirektiivin 7 artiklan mukaisia toimenpide-ehdotuksia; kehottaa komissiota valvomaan huolellisesti, että kansallisia markkinoita koskevat toimenpiteet eivät vaikeuta sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden toteuttamista;

Eurooppalainen sääntelyviranomaisten ryhmä

5.   vahvistaa, että eurooppalainen sääntelyviranomaisten ryhmä ja riippumattomien sääntelyviranomaisten ryhmän koostumus ja tehtävät ovat suurelta osin päällekkäisiä ja että siksi on vältettävä kaikenlaista kaksinkertaista työtä ja rajallisten hallinnollisten voimavarojen tarpeetonta käyttöä; suosittelee eurooppalainen sääntelyviranomaisten ryhmän ja riippumattomien sääntelyviranomaisten ryhmän asteittaista yhdistämistä;

6.   korostaa, että eurooppalainen sääntelyviranomaisten ryhmän tehtävän on rajoituttava neuvontaan, jolloin kaikki osalliset on otettava mukaan mahdollisimman laajasti ja avoimesti, ja sen on toteutettava tehtäviä, jotka on nimenomaisesti siirretty sille sääntelyjärjestelmän nojalla;

Parlamentti

7.   kehottaa komissiota esittämään vuosikertomuksensa sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanon tilasta parlamentille heti sen hyväksymisen jälkeen, samoin kuin kaikki muut sähköisen viestinnän markkinoiden arviointia koskevat kertomuset, niin että parlamentti pääsee hyvissä ajoin osallistumaan valvontaan;

8.   pitää myönteisenä laajakaistayhteyksien nopeaa yleistymistä; pyytää komissiota tiedottamaan parlamentille toimistaan, jotka koskevat laajakaista-alan kehityksen seurantaa ja siihen liittyviä toimia;

Jäsenvaltiot ja kansalliset sääntelyviranomaiset

9.   pahoittelee, että eräät jäsenvaltiot eivät ole täysin saattaneet sääntelyjärjestelmää osaksi kansallista lainsäädäntöään tai eivät ole soveltaneet sitä asianmukaisesti, ja kehottaa näitä jäsenvaltioita välittömästi noudattamaan sähköistä viestintää koskevaa yhteisön oikeutta;

10.   kehottaa jäsenvaltioita tukemaan kansallisten sääntelyviranomaisten toimintaa, jotka niukkojen voimavarojen vuoksi eivät voi täyttää niille osoitettuja tehtäviä ripeästi; pyytää jäsenvaltioita lisäksi ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin kansallisten sääntelyviranomaisten päätöksiä koskevien muutoksenhakumenettelyjen nopeuttamiseksi;

11.   vaatii jäsenvaltiota takaamaan kansallisten sääntelyviranomaisten täydellisen riippumattomuuden ja kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta tarkasti ja pitämään parlamentin ajan tasalla;

12.   kehottaa kansallisia sääntelyviranomaisia ja komissiota laatimaan parempia vaikutusten arviointeja ja vertailuanalyysejä, jotka koskevat ehdotettuja velvoitteita sekä niiden toimivuutta ja tehokkuutta markkinoilla;

13.   kehottaa jäsenvaltioita yleisen edun huomioon ottaen noudattamaan avoimuus- ja suhteellisuusperiaatteita ja perustelemaan kaikki operaattoreiden valtuutusten myöntämistä koskevat hallinnolliset kustannukset; kehottaa lisäksi komissiota välittömästi toteuttamaan tarkastuksia tällä alalla;

14.   pitää hyvin tärkeänä asianmukaista taajuuksien jakoa yleishyödyllisille palveluille ja korostaa avointen, läpinäkyvien ja syrjimättömien menettelyjen sekä asianmukaisen joustavuuden tärkeyttä radiotaajuuksia ja lisenssejä jaettaessa;

15.   suosittelee, että jäsenvaltiot, komissio ja kansalliset sääntelyviranomaiset ottavat huomioon, että järjestelmän on houkuteltava investointeja ja turvattava niitä; korostaa, että on edistettävä investointeja perusrakenteisiin, erityisesti laajakaistaverkkoihin, kolmannen sukupolven matkaviestintään ja muihin uusiin markkinoihin yleiseen taloudelliseen etuun liittyvät palvelut huomioon ottaen;

16.   pitää hyvin tärkeänä säänneltyjen palveluiden turvaamista myös tekniikan muuttuessa erityisesti liityntäverkon suhteen; pitää siksi tärkeänä, että vaihtoehtoisille operaattoreille mahdollistetaan pääsy uuteen infrastruktuuriin syrjimättömin ja kohtuullisin ehdoin;

17.   huomauttaa, että sääntelyllä olisi pyrittävä sellaisten vääristymien poistamiseen, jotka estävät reilun kilpailun, jolloin on erityisesti otettava huomioon uusien markkinoiden kehittymisen ja markkinaosapuolten yhtäläisten mahdollisuuksien tukeminen;

18.   huomauttaa, että perusrakenteiden rakentamislupiin liittyvät kansalliset ja paikalliset säännökset sekä lisenssien tiukat jakoperusteet vaikeuttavat edelleen kolmannen sukupolven matkaviestinnän kehittymistä; kehottaa sen vuoksi toimivaltaisia viranomaisia korjaamaan tilanteen ja poistamaan kolmannen sukupolven matkaviestinnän kehityksen esteet;

19.   pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että matkapuhelinverkon laitteiden sijaintipaikkoja valittaessa otetaan huomioon terveys- ja ympäristönäkökohdat ja että sijaintipaikat valitaan avointen yhteiskuntasuunnittelumenettelyiden mukaisesti; kehottaa komissiota seuraamaan tällaista toimintaa ja tiedottamaan siitä säännöllisesti Euroopan parlamentille; korostaa, että säteilyn määrää koskevat tiedot on julkistettava;

20.   pitää myönteisinä vapaaehtoisia käytännesääntöjä käyttäjien suojelemiseksi roskaviesteiltä ja vaatii osallistumista koskevien opt-in-säännösten täytäntöönpanoa koko Euroopan unionin alueella;

21.   korostaa tietosuojan merkitystä suhteessa teletietojen tallennusta koskevien vaatimusten lisääntymiseen ja panee merkille sähköisen viestinnän operaattorien ja lainvalvontaviranomaisten pitkään jatkuneen yhteistyön, joka on perustunut selkeään oikeudelliseen kehykseen ja tapauskohtaisuuteen; katsoo, että teletietojen tallennusvelvollisuus rajoittaisi kansalaisvapauksia ja aiheuttaisi operaattoreille huomattavia kustannuksia; katsoo näin ollen, että teletietojen mahdollinen tallentamisvelvollisuus olisi otettava käyttöön neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteispäätösmenettelyllä;

Teollisuus ja kuluttajat

22.   korostaa, että tieto- ja viestintätekniikka on Euroopan talouden liikkeellepaneva voima ja vaikuttaa olennaisesti talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen;

23.   viittaa siihen, että sähköistä viestintää koskevan eurooppalaisen sääntelyn tavoitteena on yritysten välisen kilpailun edistäminen ja korkeatasoisen kuluttajansuojan takaaminen;

24.   pyytää käyttäjien oikeuksien suojaamiseksi komissiota tekemään ja esittämään Euroopan parlamentille säännöllisin väliajoin selvityksiä, joissa arvioidaan ainakin seuraavia asioita: laskutuksen avoimuus ja sopimusten takeet sekä laajakaistan ja kiinteiden ja matkapuhelinyhteyksien hintojen ja markkinoiden kehittyminen;

25.   pitää myönteisenä tilaajayhteyksien eriytetyn tarjonnan yleistymistä, mutta korostaa samalla, että tarjonnan kehittämistä on jatkettava sen varmistamiseksi, että markkinoilla on kuluttajien edun mukaista kilpailua;

26.   kehottaa telepalvelujen tarjoajia ottamaan huomioon vammaisten käyttäjien telepalvelujen valikoimaan, hintaan ja laatuun sekä saatavuuteen liittyvät tarpeet ja pyytää sääntelyviranomaisia kuulemaan vammaisten edustajia näiden palvelujen laatua arvioidessaan;

27.   kehottaa kolmannen sukupolven palveluiden toimittajia huolehtimaan palveluiden ja hintojen suhteesta, jotta mahdollisimman moni mahdollisimman monessa paikassa voi käyttää laajakaistaa, jolloin poistettaisiin laajakaistan maantieteelliset raja-aidat;

28.   vahvistaa sen vuoksi, että operaattorien hinnoittelun on oltava selkeää ja että niiden on tiedotettava kuluttajille laajasti ja selkeästi tarjolla olevista palveluista ja niiden hinnoista; seuraa tarkoin kansainvälisten verkkovierailupalveluiden osalta komission viimeaikaisia menettelyjä, jotka liittyvät määräyksiin määräävän aseman väärinkäytöstä (perustamissopimuksen 82 artikla) ja ns. väitetiedoksiantoihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan, millaisia rakenteellisia muutoksia tarvitaan asianmukaisten ja avoimien verkkovierailumaksujen takaamiseksi; kehottaa lisäksi neuvostoa, että se valtuuttaa komission tekemään ehdotuksen toimintaohjelmasta ja aikataulusta, joiden avulla kuluttajat voivat hyötyä kansainvälisistä verkkovierailuista koko Euroopassa mahdollisimman edullisesti ja mahdollisimman nopeasti jatkuvana palveluna;

29.   toistaa komissiolle ja kansallisille sääntelyviranomaisille esittämänsä kehotuksen ponnistella edistymisen aikaansaamiseksi numeron siirrettävyydessä sekä kiinteässä verkossa että matkapuhelinverkossa ja matkaviestinverkon kohdeverkkomaksuissa;

30.   huomauttaa, että matkapuhelinnumeroiden siirrettävyys on matkaviestinoperaattoreiden terveen kilpailun ehdoton edellytys, ja korostaa sen vuoksi, että numeroiden siirtomaksut olisi pidettävä alhaisella tasolla tai poistettava kaikissa jäsenvaltioissa ja että numeronsiirtoon kuluvaa aikaa olisi lyhennettävä tietyissä jäsenvaltioissa;

31.   pyytää komissiota ryhtymään toimenpiteisiin matkapuhelinsopimusten päättämisestä johtuvien maksujen alentamiseksi, koska ne ovat edelleen korkealla tasolla useissa jäsenvaltioissa, vaikka niiden olisi vastattava todellisia kustannuksia;

32.   viittaa siihen, että komissio on todennut valkoisessa kirjassaan yleishyödyllisistä palveluista, että tavoite luoda avoimet, kilpailukykyiset sisämarkkinat ja yleisesti saatavilla olevien korkealaatuisten kohtuuhintaisten yleishyödyllisten palvelujen kehittäminen ovat yhteensovitettavissa, minkä vuoksi nämä molemmat on otettava huomioon sääntelyyn liittyvissä toimissa;

33.   odottaa selvityksen valmistumista tavoista, joilla jäsenvaltiot siirtovelvoitteita asettaessaan tulkitsevat yleisen edun mukaisia tavoitteita;

34.   suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen kansainvälisten verkkovierailujen avoimuudesta, sillä sen ansiosta kuluttajat saavat arvokasta tietoa lasketuista EU:n eri jäsenvaltioiden matkapuhelinoperaattorien vähittäishinnoista ja kehottaa erityisesti palveluntarjoajia vähentämään verkkovierailujen maksuja, jotta jäsenvaltioiden välistä taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä ei rajoitettaisi korkeilla maksuilla; kehottaa komissiota kehittämään uusia aloitteita, joiden avulla voitaisiin laskea rajat ylittävien matkapuheluiden korkeita hintoja niin, että kuluttajille voitaisiin pian taata todelliset sisämarkkinat, joilla matkapuhelinten verkkovierailujen hinnat ovat kohtuullisia;

35.   muistuttaa, että Euroopan kaikilla kansalaisilla on oltava mahdollisuus käyttää tietoyhteiskunnan palveluita ja että tällöin etenkin vammaisia ja vanhuksia koskeva digitaalinen kuilu on poistettava kuluttajaystävällisen sääntelyn avulla; katsoo, että tässä yhteydessä on välttämätöntä tukea avointa eurooppalaista normia, jonka avulla toteutetaan palveluiden toimitusmuotojen ja päätelaitteiden välinen toimivuus;

36.   kehottaa komissiota tutkimaan, miten voitaisiin edetä alan erilaisten kansallisten markkinoiden kehittämisessä rajattomiksi sisämarkkinoiksi, joilla sovelletaan yhteistä lainsäädäntöä ja sääntelyä ja joilla operaattorit voivat toimia ja kilpailla kuten yhteismarkkinoilla;

o
o   o

37.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, eurooppalaiselle sääntelyviranomaisten ryhmälle sekä jäsenvaltioiden asianmukaisille sääntelyviranomaisille.

(1) EUVL C 87 E, 7.4.2004, s. 65.
(2) EUVL C 43 E, 19.2.2004, s. 260.
(3) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7.
(4) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21.
(5) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.
(6) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 51.
(7) EYVL L 200, 30.7.2002, s. 38.


Työvaltaisiin palveluihin sovellettava alv
PDF 109kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätöslauselma direktiivin 1999/85/EY alennetuista arvonlisäverokannoista erityisen työvaltaisissa palveluissa voimassaolon päättymisestä
P6_TA(2005)0468B6-0630/2005

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 11. ja 12 joulukuuta 1998 Wienissä pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät, joissa kehotettiin komissiota antamaan sitä haluaville jäsenvaltioille mahdollisuus kokeilla alennettua arvonlisäverokantaa erityisen työvaltaisissa palveluissa, joihin ei liity rajatylittävää kilpailua, työllisyyden edistämiseksi,

–   ottaa huomioon 22. lokakuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/85/EY direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta sisällyttämällä siihen mahdollisuus soveltaa kokeiluluontoisesti alennettua arvonlisäverokantaa erityisen työvaltaisiin palveluihin(1),

–   ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille alennetun arvonlisäverokannan soveltamisesta kokeiluluonteisesti tiettyihin erityisen työvoimavaltaisiin palveluihin (KOM(2003)0309),

–   ottaa huomioon 15. tammikuuta 2004 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta luvan antamismahdollisuuden jatkamiseksi jäsenvaltioille soveltaa alennettuja arvonlisäverokantoja tiettyihin erityisen työvaltaisiin palveluihin(2),

–   ottaa huomioon 4. joulukuuta 2003 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta alennettujen arvonlisäverokantojen osalta(3),

–   ottaa huomioon 14. joulukuuta 2004 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY mukauttamisesta Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisen johdosta(4),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että alennettuja arvonlisäverokantoja koskeva kokeilu oli ajallisesti tiukasti rajattu ja koski vain direktiiviin 77/388/ETY(5) lisätyn uuden liitteen K mukaisia palveluja, ja että kyseisten määräysten voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2005,

B.   ottaa huomioon, että direktiivissä 1999/85/EY säädetään, että osallistuvien jäsenvaltioiden on laadittava yksityiskohtainen arvio direktiivin vaikutuksista työpaikkojen syntymiseen ja tehokkuuteen ja että komission on annettava yleinen arviointikertomus,

C.   ottaa huomioon, että tämä järjestelmä otettiin käyttöön tilapäisesti vuonna 1999 ja että sen tavoitteisiin kuuluivat työllisyyden lisääminen ja harmaan talouden vähentäminen; ottaa huomioon, että selvästi ilmoitettiin, että järjestelmä on lopetettava kolmen vuoden kuluttua ja että sen voimassaoloa on jo jatkettu,

D.   ottaa huomioon, että komissio on antanut myös ehdotuksen direktiiviksi, jolla muutetaan direktiiviä 77/388/ETY sisällyttämällä siihen mahdollisuus soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa (KOM(2003)0397), jolla pyritään antamaan jäsenvaltioille tasavertaiset mahdollisuudet soveltaa alennettuja verokantoja tietyillä aloilla ja järkeistää nykyään voimassa olevat verokantoja koskevat monenlaiset poikkeukset, joita sovelletaan eräissä jäsenvaltioissa, ja että kyseinen ehdotus ei tällä hetkellä etene neuvostossa,

E.   ottaa huomioon, että olisi vaikeaa lopettaa äkillisesti toimenpiteitä, joihin yritykset ovat tottuneet,

F.   ottaa huomioon, että jäsenvaltioille olisi annettava tasavertaiset mahdollisuudet soveltaa alennettuja arvonlisäverokantoja tietyillä aloilla ja toteuttaa sosiaali- ja kulttuuripolitiikkaansa joustavilla epäsuoran verotuksen järjestelmillä,

G.   ottaa huomioon, että säännökset alennetun arvonlisäverokannan soveltamisesta ovat sallivia eivätkä määrääviä, perustuvat vaihtoehtoisuuden periaatteeseen, eivätkä aiheuta merkittäviä rajatylittäviä vääristymiä,

1.   kehottaa neuvostoa pidentämään kokeilua vuoden 2006 loppuun, johon mennessä komissiota pyydetään esittämään kattava arviointi kokeilun koko keston aikana kerättyjen tietojen perusteella; ehdottaa, että tässä arvioinnissa otetaan huomioon uusien työpaikkojen nettomäärä sekä mekanismi, joka ne on tuottanut, jotta saadaan laaja yleiskuva taloudellisesta vaikutuksesta;

2.   katsoo, että kokeilu ei ole ollut voimassa riittävän pitkää aikaa, jotta sitä voitaisiin arvioida täsmällisesti, ja että vuonna 2003 esitetty arviointi perustui riittämättömiin tietoihin;

3.   kehottaa ottamaan huomioon hälyttävän tilanteen, joka koskee kyseisten säännösten voimassaolon päättymistä ja välitöntä siirtymistä normaaleihin arvonlisäverokantoihin, mikä saattaa johtaa hintojen nousuun ja vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen kyseisillä aloilla, ja kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi 1. tammikuuta 2006 jälkeen;

4.   tukee niiden alojen, joilla tulokset ovat arvioinnin mukaan tyydyttäviä, sisällyttämistä direktiivin 77/388/ETY liitteeseen H, jolloin poikkeuksista tulee pysyviä, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen, jossa esitetään asteittaista poikkeusten käytöstä poistamista aloilla, joilla tyydyttäviä tuloksia ei ole saavutettu;

5.   kehottaa neuvostoa hyväksymään viipymättä ehdotuksen direktiiviksi, jota edellä mainittu 14. joulukuuta 2004 vahvistettu kanta koski, jotta uusien jäsenvaltioiden sallittaisiin halutessaan soveltaa alennettuja kantoja tiettyihin työvaltaisiin palveluihin, ja lopettamaan siten nykyinen syrjintä;

6.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 277, 28.10.1999, s. 34.
(2) EUVL C 92 E, 16.4.2004, s. 382.
(3) EUVL C 89 E, 14.4.2004, s. 138.
(4) EUVL C 226 E, 15.9.2005, s. 49.
(5) EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö