(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0304)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0349/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön ja aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A6-0023/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Yhteisön strategisissa suuntaviivoissa otetaan huomioon maatalouden moniulotteinen tehtävä ja laajentuneen Euroopan unionin alueiden väliset suuret erot, mikä edellyttää jäsenvaltioilta joustavuutta maaseudun kehittämisohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 kappale (2)  Strategisissa suuntaviivoissa määritellään yhteisön ensisijaisten tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeät alat erityisesti Göteborgin kestävän kehityksen tavoitteiden sekä kasvun ja työllisyyden edistämiseen tähtäävän Lissabonin uudistetun strategian osalta. (2)  Näissä strategisissa suuntaviivoissa olisi määriteltävä yhteisön ensisijaisten tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeät alat erityisesti Göteborgin kestävän kehityksen tavoitteiden sekä kasvun ja työllisyyden edistämiseen tähtäävän Lissabonin uudistetun strategian osalta siten, että otetaan myös huomioon uuden yhteisen maatalouspolitiikan tarpeet ja Euroopan unionin kansainvälisistä neuvotteluista seuraava kehitys. Tarkistus 3 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Naisten osallistumisen työmarkkinoille olisi oltava läpäisevänä periaatteena painopisteenä liitteessä lueteltujen strategisten suuntaviivojen soveltamisessa. Tarkistus 4 Liite, 1 kohta, 2 alakohta, 4 luetelmakohta – tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenteiden uudistamista vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa. – tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenteiden uudistamista vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa sekä ottaa huomioon kuluttajien odotukset terveys-, turvallisuus- ja laatukysymyksissä, Tarkistus 5 Liite, 1 kohta, 2 alakohta, 4 a luetelmakohta (uusi) – varmistaa jatkuvuus nykyisten maaseudun kehittämisohjelmien ja vuonna 2007 käynnistyvien ohjelmien välillä. Tarkistus 6 Liite, 2.1 kohta, otsikko Yhteinen maatalouspolitiikka ja maaseudun kehittäminen Maaseudun kehittäminen yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa Tarkistus 7 Liite, 2.1 kohta, 1 alakohta Maatalous on edelleen suurin maaseutualueiden käyttäjä ja tärkein tekijä maaseudun ja ympäristön laadun kannalta. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja maaseudun kehittämisen merkitys on kasvanut Euroopan unionin viimeisimmän laajentumisen myötä. Maatalous on edelleen suurin maaseutualueiden käyttäjä ja tärkein tekijä maaseudun ja ympäristön laadun kannalta. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ensimmäisen pilarin ja maaseudun kehittämisen merkitys on kasvanut Euroopan unionin viimeisimmän laajentumisen myötä. Tarkistus 8 Liite, 2.1 kohta, 2 alakohta Ilman YMP:n kahta pilaria eli markkinapolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä monet Euroopan maaseutualueet kärsisivät yhä lisääntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä ongelmista. Eurooppalainen maatalousmalli heijastaa maatalouden moniulotteista roolia maisemien, elintarvikkeiden sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkauden ja monimuotoisuuden takaajana. Ilman YMP:n kahta pilaria eli markkinapolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä monet Euroopan maaseutualueet kärsisivät yhä lisääntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä ongelmista. Eurooppalainen maatalousmalli heijastaa maatalouden moniulotteista roolia maisemien, elintarvikkeiden sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkauden ja monimuotoisuuden takaajana ja mukautuu näin uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita ovat laatutuotteet, elintarviketurvallisuus, vihreä matkailu, luonnonperinnön hyödyntäminen ja vaihtoehtoiset energialähteet. Tarkistus 9 Liite, 2.2 kohta Vuosina 2003 ja 2004 toteutetut YMP-uudistukset vauhdittivat merkittävästi pyrkimyksiä parantaa EU:n maatalouden kilpailukykyä ja edistää sen kestävää kehitystä. Ne myös loivat puitteet tuleville uudistuksille. Euroopan maatalouden kilpailukyky on parantunut perättäisten uudistusten ansiosta, kun hintatukitakuita alennettiin. Tuotantomääristä riippumattomien suorien tukien käyttöönotto kannustaa viljelijöitä vastaamaan markkinasignaaleihin, jotka syntyvät kuluttajien kysynnän perusteella eivätkä suuriin tuotantomääriin tähtäävien poliittisten kannustimien vuoksi. Kun sovelletaan täydentäviä ehtoja eli ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia vaatimuksia, kuluttajien luottamus paranee ja maanviljelyksen ympäristöllisesti kestävä kehitys edistyy. Vuosina 2003 ja 2004 toteutetut YMP-uudistukset vauhdittivat merkittävästi pyrkimyksiä parantaa EU:n maatalouden alueellista ja paikallista kilpailukykyä ja edistää sen kestävää kehitystä. Ne myös loivat puitteet tuleville uudistuksille. Euroopan maatalouden kilpailukyky on parantunut perättäisten uudistusten ansiosta, kun hintatukitakuita alennettiin. Tuotantomääristä riippumattomien suorien tukien käyttöönotto kannustaa viljelijöitä vastaamaan markkinasignaaleihin, jotka syntyvät kuluttajien kysynnän ja yhteiskunnan tarpeiden perusteella eivätkä suuriin tuotantomääriin tähtäävien poliittisten kannustimien ja tehomaatalouden harjoittamisen vuoksi. Kun sovelletaan täydentäviä ehtoja eli ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia vaatimuksia, kuluttajien luottamus paranee ja maanviljelyksen ympäristöllisesti kestävä kehitys edistyy. Tarkistus 10 Liite, 2.3 kohta, 1 alakohta Tulevassa maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen avainalueeseen: elintarviketalous, ympäristö sekä maaseudun elinkeinot ja väestö laajemmin käsitettynä. Uuden sukupolven maaseudun kehittämisstrategiat ja -ohjelmat laaditaan toimintalinjojen ympärille. Näitä ovat maa-, metsä- ja elintarviketalouden kilpailukykyä koskeva toimintalinja, ympäristöä ja maankäyttöä koskeva toimintalinja sekä maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista koskeva toimintalinja. Tulevassa maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen avainalueeseen: maatalous ja elintarvikkeiden jalostus, ympäristö sekä maaseudun elinkeinot ja väestö laajemmin käsitettynä. Uuden sukupolven maaseudun kehittämisstrategiat ja -ohjelmat laaditaan toimintalinjojen ympärille. Näitä ovat maa-, metsä- ja elintarviketalouden kilpailukykyä koskeva toimintalinja, ympäristöä ja maankäyttöä koskeva toimintalinja sekä maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista koskeva toimintalinja. Tarkistus 11 Liite, 2.4 kohta, 1 alakohta Maaseutualueille on ominaista, että olosuhteet ovat erittäin moninaiset: esimerkiksi syrjäiset maaseutualueet kärsivät väestökadosta ja taantuvat, kun taas kaupunkien lähialueet joutuvat kaupunkikeskusten aiheuttaman yhä suuremman paineen kohteeksi. Maaseutualueille on ominaista, että olosuhteet ovat erittäin moninaiset: esimerkiksi syrjäiset maaseutualueet, vuoristoalueet ja epäsuotuisat alueet kärsivät väestökadosta ja taantuvat, kun taas kaupunkien lähialueet joutuvat kaupunkikeskusten aiheuttaman yhä suuremman paineen kohteeksi. Tämän vuoksi tarvitaan eritytettyjä maaseudun kehittämisstrategioita. Tarkistukset 12 ja 13 Liite, 2.4 kohta, 2 alakohta OECD:n väestötiheyteen perustuvan määritelmän mukaan 25 jäsenvaltion EU:n pinta-alasta on maaseutualuetta6 92 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia väestöstä asuu maaseutuvoittoisilla alueilla ja 37 prosenttia sellaisilla alueilla, joista huomattava osa on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n bruttoarvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä, mutta ovat monilla sosioekonomisilla ja myös rakenteellisilla indikaattoreilla mitattuna jäljessä ei-maaseutualueita. Tulot asukasta kohden ovat maaseutualueilla noin kolmanneksen alhaisemmat ja naisten työllisyysaste pienempi. Palveluala ei ole niin kehittynyt ja korkeakoulutuksen saaneita asukkaita on vähemmän, kuten myös niitä kotitalouksia, joilla on Internetin laajakaistayhteys. Joillakin maaseutualueilla ongelmana on kaukainen ja syrjäinen sijainti. Nämä haittatekijät näyttävät voimistuvan maaseutuvoittoisilla alueilla, vaikka koko EU:n tasolla yleiskuva voi vaihdella suuresti jäsenvaltioittain. Mahdollisuuksien, kontaktien ja koulutustarjonnan puute ovat erityisesti syrjäisimpien maaseutualueiden naisten ja nuorten ongelma. OECD:n väestötiheyteen perustuvan määritelmän6 mukaan 25 jäsenvaltion EU:n pinta-alasta on maaseutualuetta 92 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia väestöstä asuu maaseutuvoittoisilla alueilla ja 37 prosenttia sellaisilla alueilla, joista huomattava osa on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n bruttoarvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä, mutta ovat monilla sosioekonomisilla ja myös rakenteellisilla indikaattoreilla mitattuna jäljessä ei-maaseutualueita. Tulot asukasta kohden ovat maaseutualueilla noin kolmanneksen alhaisemmat ja naisten työllisyysaste pienempi. Palveluala ei ole niin kehittynyt ja korkeakoulutuksen saaneita asukkaita on vähemmän, kuten myös niitä kotitalouksia, joilla on Internetin laajakaistayhteys. Joillakin maaseutualueilla ongelmana on kaukainen ja syrjäinen sijainti. Nämä haittatekijät näyttävät voimistuvan maaseutuvoittoisilla alueilla ja syrjäisimmillä alueilla, missä tiloille on ominaista, pieni koko, eristyneisyys ja tuotannon vähäinen erikoistuminen ja joita haittaavat vaikeat ilmasto-olosuhteet. Mahdollisuuksien, kontaktien ja koulutustarjonnan puute ovat erityisesti syrjäisimpien maaseutualueiden naisten ja nuorten ongelma. ______ 6 OECD:n määritelmä perustuu siihen, miten suuri osa väestöstä asuu jollakin NUTS 3 -alueella maaseutumaisissa kunnissa, joissa on alle 150 asukasta/km². Ks. Laajennettu vaikutusten arviointi, SEK(2004) 931. Tämä on ainoa kansainvälisestä hyväksytty maaseutualueen määritelmä. Joissakin tapauksissa määritelmässä ei kuitenkaan oteta täysin huomioon tiheämmin asutettujen maaseutualueiden väestöä erityisesti kaupunkien lähialueilla. ______ 6 OECD:n määritelmä perustuu siihen, miten suuri osa väestöstä asuu jollakin NUTS 3 -alueella maaseutumaisissa kunnissa, joissa on alle 150 asukasta/km². Ks. Laajennettu vaikutusten arviointi, SEK(2004) 931. Tämä on ainoa kansainvälisestä hyväksytty maaseutualueen määritelmä. Joissakin tapauksissa määritelmässä ei kuitenkaan oteta täysin huomioon tiheämmin asutettujen maaseutualueiden väestöä erityisesti kaupunkien lähialueilla. Näiden suuntaviivojen yhteydessä OECD:n määritelmää käytetään vain tilastollisiin ja kuvaileviin tarkoituksiin. Tarkistus 14 Liite, 2.4 kohta, 3 alakohta Maatalouden osuus BKT:sta on 15 jäsenvaltion EU:ssa 2 prosenttia, uusissa jäsenvaltioissa 3 prosenttia ja Romaniassa ja Bulgariassa yli 10 prosenttia. Uusissa jäsenvaltioissa maatalous työllistää kolme kertaa (12 %) enemmän ihmisiä kuin vanhoissa jäsenvaltioissa (4 %). Bulgariassa ja Romaniassa maatalous työllistää huomattavasti suuremman osan väestöstä. Maatalouden osuus BKT:sta on 15 jäsenvaltion EU:ssa 2 prosenttia, uusissa jäsenvaltioissa 3 prosenttia ja Romaniassa ja Bulgariassa yli 10 prosenttia. Uusissa jäsenvaltioissa maatalous työllistää kolme kertaa (12 %) enemmän ihmisiä kuin vanhoissa jäsenvaltioissa (4 %). Bulgariassa ja Romaniassa maatalous työllistää huomattavasti suuremman osan väestöstä. Uusille jäsenvaltioille on ominaista maatalousalan rahoituksen huutava puute ja se, että tulotasoissa on valtavia eroja verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Siksi on sovellettava koheesioperiaatetta myös maaseutualueilla. Tarkistus 15 Liite, 2.4 kohta, 7 a alakohta (uusi) Lisäksi on korostettava käsiteollisuuden merkitystä maaseudulla. Käsiteollisuus liittyy kaikkiin toiminta-aloihin: rakennusala, elintarvikeala, liikenne, tekstiiliala jne. Sen avulla voidaan luoda työpaikkoja, kouluttaa nuoria oppisopimusteitse, siirtää perinteistä taitotietoa ja luoda sosiaalisia yhteyksiä kaikkein syrjäisimmillä alueilla. Tarkistus 16 Liite, 2.4 kohta, 8 alakohta Käynnistäessään uudelleen Lissabonin strategian Eurooppa-neuvosto vahvisti, että Lissabonin strategia on nähtävä laajemmassa kontekstissa, jossa kestävä kehitys vastaa nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta vastata omiin tarpeisiinsa. Uudella ohjelmakaudella on ainutkertainen mahdollisuus suunnata uudesta maaseudun kehittämisrahastosta myönnettävää tukea talouskasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä suhteessa se on täysin yhdenmukainen kestävän kehityksen pääperiaatteista annetun julistuksen ja uudistetun Lissabonin toimintaohjelman kanssa, joilla pyritään kohdistamaan varoja siten, että Euroopasta tulee houkuttelevampi paikka sijoittajille ja työntekijöille, että osaaminen ja innovointi lisääntyy kasvun tueksi ja että uusia ja parempia työpaikkoja syntyy. Käynnistäessään uudelleen Lissabonin strategian Eurooppa-neuvosto vahvisti, että Lissabonin strategia on nähtävä laajemmassa kontekstissa, jossa kestävä kehitys vastaa nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta vastata omiin tarpeisiinsa. Uudella ohjelmakaudella on ainutkertainen mahdollisuus suunnata uudesta maaseudun kehittämisrahastosta myönnettävää tukea talouskasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä suhteessa se on täysin yhdenmukainen kestävän kehityksen pääperiaatteista annetun julistuksen ja uudistetun Lissabonin toimintaohjelman kanssa, joilla pyritään kohdistamaan varoja siten, että Euroopasta tulee houkuttelevampi paikka sijoittajille ja työntekijöille, että osaaminen ja innovointi lisääntyy kasvun tueksi ja että uusia ja parempia työpaikkoja syntyy. Maaseutualueet kärsivät siitä, että niiden palvelutaso ja palvelujen laatu ovat kaupunkialueita alhaisemmat. Puutteet palveluissa, kuten tieverkosto, julkinen liikenne, tietotekniikka jne., jarruttavat halukkaiden ihmisten asettumista asumaan ja työskentelemään maaseutualueille. Tarkistus 17 Liite, 2.4 kohta, 9 alakohta Maaseudun kehittämispolitiikan on autettava maaseutualueita pääsemään näihin tavoitteisiin kaudella 2007–2013. Tämä edellyttää, että maaseutualueiden kilpailukyvyn lisäämiseen, työpaikkojen luomiseen ja innovaatioihin sovelletaan strategisempaa lähestymistapaa ja ohjelmien toteuttamiseen liittyvää hallinnointia parannetaan. Maa- ja metsätalousalalla on yhä enemmän keskityttävä ihmisiin, tietotaitoon ja pääomaan tehtäviin kaukonäköisiin investointeihin, kaikkia osapuolia hyödyttävien ympäristöpalvelujen uusiin toteuttamistapoihin sekä useampien ja parempien työpaikkojen luomiseen toimintoja monipuolistamalla. Nämä toimet on kohdistettava erityisesti naisiin ja nuoriin. Kun EU:n maaseutualueita autetaan hyödyntämään potentiaaliaan houkuttelevina työskentely- ja asuinpaikkoina, maaseudun kehittämispolitiikalla voidaan osaltaan edistää kestävää kehitystä Euroopan alueella. Maaseudun kehittämispolitiikan on autettava maaseutualueiden ihmisiä käyttämään kykyjään viranomaistason ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksien puitteissa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi kaudella 2007–2013. Tämä edellyttää EU:lta ja jäsenvaltioilta vahvempaa strategista lähestymistapaa kolmen tavoitteen eli koheesion, kilpailukyvyn ja kestävyyden saavuttamiseksi. Näin voidaan luoda maaseudulle työpaikkoja, edistää innovointia ja tehostaa ohjelmien toteutukseen liittyvää hallinnointia. Maa- ja metsätalousalalla on yhä enemmän keskityttävä ihmisiin, tietotaitoon ja pääomaan tehtäviin kaukonäköisiin investointeihin, kaikkia osapuolia hyödyttävien ympäristöpalvelujen uusiin toteuttamistapoihin sekä useampien ja parempien työpaikkojen luomiseen toimintoja monipuolistamalla. Nämä toimet on kohdistettava erityisesti naisiin ja nuoriin. Kun EU:n maaseutualueita autetaan hyödyntämään potentiaaliaan houkuttelevina työskentely- ja asuinpaikkoina, maaseudun kehittämispolitiikalla voidaan osaltaan edistää kestävää kehitystä Euroopan alueella. Maaseudun kehittämiseen annettavan tuen yhteydessä on varmistettava tarvittava rahoitus uusille jäsenvaltioille, jotta voidaan supistaa niiden ja EU:n 15 vanhan jäsenvaltion välistä kuilua. Tarkistus 18 Liite, 3 kohta Maaseudun kehittämisasetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti näissä suuntaviivoissa määritellään yhteisön ensisijaiset tavoitteet, joissa otetaan huomioon Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostojen päätelmissä esitetyt keskeiset poliittiset tavoitteet. Kunkin ensisijaisten tavoitteiden ryhmän osalta esitetään avaintoimet. Jäsenvaltioiden on näiden strategisten suuntaviivojen perusteella laadittava maaseudun kehittämistä koskevat kansalliset strategiansa, jotka muodostavat viitekehyksen maaseudun kehittämisohjelmien laadintaa varten. Maaseudun kehittämisasetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti jäljempänä olevissa strategisissa suuntaviivoissa määritellään yhteisön ensisijaiset tavoitteet asetuksen (EY) N:o 1698/2005 9 artiklan mukaisesti. Suuntaviivojen tavoitteena on yhdistää Lissabonin, Göteborgin ja Luxemburgin Eurooppa-neuvostojen päätelmissä esitetyt keskeiset poliittiset tavoitteet. Havainnollisuuden vuoksi kunkin ensisijaisten tavoitteiden ryhmän osalta esitetään avaintoimet. Jäsenvaltioiden on näiden strategisten suuntaviivojen perusteella laadittava maaseudun kehittämistä koskevat kansalliset strategiansa, jotka muodostavat viitekehyksen maaseudun kehittämisohjelmien laadintaa varten. Kansallisia maaseudun kehittämisohjelmia laatiessaan jäsenvaltiot voivat noudattaa tarvittavaa joustavuutta ja täsmentää yhteisön painopistealueita niiden mukauttamiseksi alueellaan vallitseviin erityisolosuhteisiin. Ne voivat myös tehdä uusia mukautuksia silloin, kun ne perustellaan riittävällä tavalla. Tarkistus 19 Liite, 3.1 kohta, Suuntaviiva, 2 alakohta Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan Euroopan elintarviketaloudesta vahva ja dynaaminen. On keskityttävä tiedonsiirtoon ja innovaatioihin elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan vahva ja dynaaminen Euroopan maa-, metsä- ja elintarviketalous. On keskityttävä tiedonsiirtoon, nykyaikaistamiseen ja innovaatioihin viljelyssä sekä elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja, mikä käsittää tieto- ja viestintätekniikan käytön ja nuorten viljelijöiden erityistarpeiden huomioonottamisen. Tarkistus 21 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, johdantokappale Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on suunnattava tuki avaintoimiin, joita ovat muun muassa: Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan suuntaamaan tuki avaintoimiin. Näitä voivat olla muun muassa: Tarkistus 22 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 1 luetelmakohta – innovaatioiden edistäminen sekä tutkimuksen ja kehityksen hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen. Innovaatio on yhä tärkeämpää Euroopan maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealoilla. Vaikka Euroopan suuret elintarvikealan yritykset ovat uusien suuntausten etulinjassa, uusien tuotteiden ja prosessien käyttöönotto voisi merkittävästi parantaa pienempien jalostus- ja maatalousyritysten tehokkuutta. Erityisesti uusien yhteistyömuotojen soveltaminen voisi parantaa mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta ja kehittämistä sekä innovaatioita, kuten myös seitsemännessä puiteohjelmassa toteutettuja toimia. – innovaatioiden edistäminen sekä tutkimuksen ja kehityksen hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen. Innovaatio on yhä tärkeämpää Euroopan maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealoilla. Vaikka Euroopan suuret elintarvikealan yritykset ovat uusien suuntausten etulinjassa, uusien tuotteiden ja prosessien käyttöönotto voisi merkittävästi parantaa pienempien jalostus- ja maatalousyritysten tehokkuutta. Erityisesti uusien yhteistyömuotojen soveltaminen voisi parantaa mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta ja kehittämistä sekä innovaatioita, tarjoten esimerkiksi pääsyn ulkopuolisiin laboratorioihin laadun arvioimiseksi ja parantamiseksi, samoin kuin muita seitsemännessä puiteohjelmassa ja kilpailukykyä ja innovaatioita koskevassa puiteohjelmassa (2007–2013) toteutettuja toimia. Tarkistus 23 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 2 luetelmakohta – elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen. Euroopan elintarviketeollisuus on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista, mutta se joutuu kilpailemaan yhä kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. Maaseutuelinkeinolla on paljon liikkumavaraa luoda ja markkinoida uusia tuotteita, säilyttää maaseutualueilla suurempi arvo laatujärjestelmiä soveltamalla ja parantaa eurooppalaisten tuotteiden imagoa muualla maailmassa. Elintarvikeketjuun osallistumista vauhdittavat myös neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö pyrittäessä noudattamaan yhteisön vaatimuksia. Markkinasuuntautunut maatalousala lujittaa entisestään Euroopan elintarviketeollisuuden asemaa merkittävänä työllistäjänä ja talouskasvun lähteenä. – kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen ja elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen. Euroopan elintarviketeollisuus on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista, mutta se joutuu kilpailemaan yhä kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. Maaseutuelinkeinolla on paljon liikkumavaraa luoda ja markkinoida uusia tuotteita ja säilyttää maaseutualueilla suurempi arvo. Tämä voidaan saavuttaa erityisesti laadunvalvonta- ja kehittämisjärjestelmien avulla ja soveltamalla yhteisiä malleja, tiedottamalla kuluttajille ja panostamalla maataloustuotteiden tunnistettavuuteen. Tällaisten toimien avulla parannetaan myös eurooppalaisten tuotteiden imagoa muualla maailmassa. Erityisesti paikallisia ja alueellisia tuotteita olisi edistettävä. Elintarvikeketjuun osallistumista vauhdittavat myös neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö pyrittäessä noudattamaan yhteisön vaatimuksia. Markkinasuuntautunut maatalousala lujittaa entisestään Euroopan elintarviketeollisuuden asemaa merkittävänä työllistäjänä ja talouskasvun lähteenä. Tarkistus 24 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 4 luetelmakohta – dynaamisen yrittäjyyden edistäminen. Viimeaikaisilla uudistuksilla on Euroopan maataloudelle luotu markkinasuuntautunut ympäristö, joka luo maatilayrityksille uusia mahdollisuuksia. Tämän taloudellisen potentiaalin toteutuminen riippuu strategisista ja organisatorisista taidoista. – dynaamisen yrittäjyyden edistäminen. Viimeaikaisilla uudistuksilla ja kiristyneellä kansainvälisellä kilpailulla on Euroopan maataloudelle luotu markkinasuuntautunut ympäristö, joka luo maatilayrityksille sekä uusia haasteita että uusia mahdollisuuksia. Tämän taloudellisen potentiaalin toteutuminen riippuu viljelijöiden ja heiden perheidensä strategisista, liiketoiminnallisista ja organisatorisista taidoista ja etenkin nuorten viljelijöiden tulosta alalle. Tarkistus 25 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 5 luetelmakohta – uusien markkinoiden löytäminen maa- ja metsätaloustuotteille. Uusilla markkinoilla voi lisäarvo olla suurempi. Non food -tuotannon alalla investointeihin ja koulutukseen myönnettävällä maaseudun kehittämistuella voidaan täydentää ensimmäisessä pilarissa toteutettuja toimenpiteitä luomalla tuotannolle innovatiivisia uusia markkinoita tai auttamalla kehittämään uusiutuvan energian raaka-aineita, biopolttoaineita ja jalostuskapasiteettia. – uusien markkinoiden löytäminen maataloustuotteille ja metsätalousalalle. Uusilla markkinoilla voi lisäarvo olla suurempi. Tiedottaminen, valistaminen ja verkottuminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia kunkin maan kotimaisilla markkinoilla sekä kannustavat uuteen vientiin. Non food -tuotannon alalla investointeihin ja koulutukseen myönnettävällä maaseudun kehittämistuella voidaan täydentää ensimmäisessä pilarissa toteutettuja toimenpiteitä luomalla tuotannolle innovatiivisia uusia markkinoita, hyödyntämällä jätteet tai auttamalla kehittämään uusiutuvan energian raaka-aineita, eloperäisiä materiaaleja, biopolttoaineita ja jalostuskapasiteettia tai edistämällä erityistuotteita, joihin lukeutuvat laadukkaat tuotteet ja alkuperämerkinnällä varustetut tuotteet. Tarkistus 26 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 6 luetelmakohta – maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten vähentäminen. Kestävä kehitys riippuu kyvystä tuottaa ympäristöä koskevia tiukkoja vaatimuksia noudattaen tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa. Ympäristötehokkuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit voivat lisätä myös tuotannon tehokkuutta, jolloin hyöty on moninkertainen. – maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten vähentäminen. Kestävä kehitys riippuu kyvystä tuottaa ympäristöä koskevia tiukkoja vaatimuksia noudattaen tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa. Ympäristötehokkuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit voivat lisätä myös tuotannon tehokkuutta, jolloin hyöty on moninkertainen. Olisi lisäksi edistettävä luonnonmukaista viljelyä ja tuotantoa alueellisiin erikoisuuksiin liittyviä perinteisiä menetelmiä soveltamalla. Tarkistus 27 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 7 luetelmakohta – maatalousalan rakenteiden uudistaminen. Maaseudun kehittämisen välineet ovat keskeisiä rakenneuudistuksen toteuttamiseksi erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. EU:n laajentuminen on muuttanut maatalouden kokonaiskuvaa. Maatalouden onnistunut mukauttaminen voi olla olennaisen tärkeää maatalousalan kilpailukyvyn ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen parantamisessa, työpaikkojen luomisessa ja kasvun edistämisessä maatalouteen liittyvillä aloilla. Muutokseen valmistautumista olisi tuettava kaikissa jäsenvaltioissa maatalousalan rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ja kehitettävä proaktiivinen lähestymistapa viljelijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen erityisesti siirrettävien taitojen osalta. – maatalousalan rakenteiden uudistaminen ja sen modernisointi. Maaseudun kehittämisen välineet ovat keskeisiä rakenneuudistuksen ja modernisoinnin toteuttamiseksi maa- ja metsätaloudessa. Investointeja tiloihin on jatkettava sekä vanhoissa että uusissa jäsenvaltioissa. EU:n laajentuminen ja kansainvälisten markkinoiden ja sisämarkkinoiden kehitys sekä kuluttajien muuttuneet mieltymykset ja vaatimukset ovat muuttaneet maatalouden kokonaiskuvaa, ja uusien jäsenvaltioiden pitäisi voida hyötyä siirtymäkauden toimista, jotka liittyvät osittaiseen omavaraisviljelyyn ja tuottajaryhmiin. Maatalouden onnistunut mukauttaminen voi olla olennaisen tärkeää maatalousalan kilpailukyvyn ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen parantamisessa, työpaikkojen luomisessa ja kasvun edistämisessä maatalouteen liittyvillä aloilla. Muutokseen valmistautumista olisi tuettava kaikissa jäsenvaltioissa, ja niissä olisi myös tuettava investointeja maatalousalan rakenneuudistuksen toteuttamiseen ja alan modernisointiin ja kehitettävä proaktiivinen lähestymistapa viljelijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen erityisesti siirrettävien taitojen ja vaihtoehtoisten tulonlähteiden kehittämisen osalta. Tarkistus 28 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 7 a luetelmakohta (uusi) – paikallisten aloitteiden kuten paikallisten maanviljelijöiden markkinoiden ja elintarvikkeiden paikallisten laadunvarmistamisohjelmien tukeminen. Tarkistus 29 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 7 b luetelmakohta (uusi) – sukupolvenvaihdoksen helpottaminen. Sukupolvenvaihdoksen varmistaminen on välttämätöntä tämän toiminnan jatkuvuudelle jäsenvaltioissa. EU:n unionin on vähennettävä mahdollisimman tehokkaasti hallinnollisia esteitä, joita nuoret ovat aikaisemmin joutuneet kohtamaan maaseudun kehittämiseen liittyvän tuen saamisessa. Sukupolvenvaihdoksen on oltava ensisijainen tavoite kaikissa maaseudun kehittämisen toimintalinjoissa. Tarkistus 30 Liite, 3.1 kohta, 2 alakohta Toimintalinjan 1 toimenpiteitä voidaan maatalouden sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi räätälöidä nuorten viljelijöiden tarpeita vastaaviksi. Toimintalinjan 1 toimenpiteitä voidaan maatalouden sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi räätälöidä nuorten viljelijöiden tarpeita vastaaviksi. Tähän voi sisältyä erityisesti tuki tiloille asettumista ja tilojen luovutusta varten. Tarkistus 31 Liite, 3.2 kohta, Suuntaviiva Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä suojelemaan ja parantamaan EU:n luonnonvarojen ja maaseutualueiden maisemia. Tämä saavutetaan osallistumalla toimintaan kolmella EU-tason ensisijaisella alalla, jotka ovat biologinen monimuotoisuus ja luonnonarvoltaan merkittävien maa- ja metsätaloustuotantojärjestelmien säilyttäminen, vesi ja ilmastonmuutos. Toimintalinjan 2 alaisia toimenpiteitä on käytettävä siten, että nämä ympäristötavoitteet otetaan huomioon. Samalla on pyrittävä edistämään maa- ja metsätalouden Natura 2000-verkon toteuttamista, Göteborgin sitoumusta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita ja Kioton pöytäkirjan tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä suojelemaan ja parantamaan EU:n luonnonvarojen ja maaseutualueiden maisemia yhteistyössä maanviljelijöiden ja muiden maan haltijoiden kanssa niin pitkälle kuin mahdollista. Tämä saavutetaan osallistumalla toimintaan neljällä EU-tason ensisijaisella alalla, jotka ovat biologinen monimuotoisuus ja luonnonarvoltaan merkittävien maa- ja metsätaloustuotantojärjestelmien ja maaseudun perinnemaisemien säilyttäminen, vesivarojen kestävä käyttö, maaperän säilyttäminen ja suojelu ja ilmastonmuutos. Toimintalinjan 2 alaisia toimenpiteitä on käytettävä siten, että nämä ympäristötavoitteet otetaan huomioon kiinnittäen erityistä huomiota epäsuotuisassa asemassa oleviin maaseutualueisiin. Samalla on pyrittävä edistämään maa- ja metsätalouden Natura 2000-verkon toteuttamista, Göteborgin sitoumusta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita ja Kioton pöytäkirjan tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tarkistus 32 Liite, 3.2 kohta, johdantokappale Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on suunnattava tuki avaintoimiin, joita ovat muun muassa: Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan suuntaamaan tuki avaintoimiin. Näitä voivat olla muun muassa: Tarkistus 33 Liite, 3.2 kohta, 1 luetelmakohta – ympäristöpalvelujen ja eläinystävällisten tuotantomenetelmien edistäminen. Euroopan kansalaiset odottavat, että viljelijät noudattavat pakollisia vaatimuksia. Monien mielestä viljelijöitä pitäisi kuitenkin palkita näiden sitoutuessa noudattamaan tiukempia vaatimuksia ja tuottaessa palveluja, joita markkinat yksin eivät tuota, erityisesti silloin kun kyseiset palvelut koskevat tiettyjä luonnonvaroja, kuten vettä ja maaperää. – ympäristöpalvelujen ja biologista monimuotoisuutta kunnioittavien ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien edistäminen. Euroopan kansalaiset odottavat, että viljelijät noudattavat pakollisia vaatimuksia. Monien mielestä viljelijöitä pitäisi kuitenkin palkita näiden sitoutuessa noudattamaan tiukempia vaatimuksia ja tuottaessa palveluja, joita markkinat yksin eivät tuota, erityisesti silloin kun kyseiset palvelut koskevat tiettyjä luonnonvaroja, kuten vettä ja maaperää. Tarkistus 34 Liite, 3.2 kohta, 2 luetelmakohta – viljelymaiseman säilyttäminen. Suuri osa arvostetusta maaseutuympäristöstä Euroopassa on maatalouden tulosta. Maisemia ja luontotyyppejä aina soista niittyihin ja vuoristolaitumiin voidaan säilyttää asianmukaisin viljelyjärjestelmin. Monilla alueilla tämä on tärkeä osa kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä myös maaseutualueiden yleistä houkuttavuutta asuin- ja työskentelypaikkana. – luonnon- ja viljelymaiseman säilyttäminen. Suuri osa arvostetusta maaseutuympäristöstä Euroopassa on maatalouden ja metsänhoidon tulosta. Maisemia ja luontotyyppejä aina soista niittyihin ja vuoristolaitumiin voidaan säilyttää asianmukaisin viljelyjärjestelmin. Silloin kun viljelykäytäntöihin velvoitetaan tai niitä rajoitetaan maisemien ja luontotyyppien säilyttämiseksi tai parantamiseksi, on otettava käyttöön viljelijöiden, maanomistajien ja julkisten elinten välinen kumppanuusmenettely kuulemisen, yhteistyön ja tarvittaessa myös korvausten varmistamiseksi. Monilla alueilla tämä on tärkeä osa kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä myös maaseutualueiden yleistä houkuttavuutta asuin- ja työskentelypaikkana sekä matkakohteena. Inhimillisen maiseman säilyttämiseksi olisi edistettävä perinteisiä menetelmiä käyttävää maataloustuotantoa ja kaikkea siihen liittyvää maaseudun kulttuuria. On annettava erityistä tukea katastrofien, kuten tulvien, kuivuuden, katovuosien ja metsäpalojen, jotka tapahtuvat usein heikommassa asemassa olevilla alueilla, ehkäisemiseksi, ja aavikoitumisen estämiseksi. Tarkistus 35 Liite, 3.2 kohta, 2 a luetelmakohta (uusi) – metsistä huolehtiminen. Metsillä on erityinen merkitys ympäristönsuojelussa, koska ne säätelevät vesioloja, sitovat tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ja tiettyjä maaperää saastuttavia aineita, toimivat biomassan varastona ja estävät luonnonmullistuksia, kuten tulipaloja ja maanvyörymiä. Tarkistus 36 Liite, 3.2 kohta, 3 luetelmakohta – ilmastonmuutoksen torjuminen. Maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä. Näiden energialähteiden kehittämisessä on otettava huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä metsien ja maaperän orgaanisen aineen hiilinieluvaikutuksen säilyttäminen. – uusiutuvien energialähteiden edistäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä. Näiden energialähteiden kehittämisessä on otettava huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä tarve tehostaa metsien ja maaperän orgaanisen aineen hiilinieluvaikutuksen säilymistä. Kaikissa tukitoimissa olisi otettava huomioon maailmanlaajuinen ravitsemustilanne ja uusiutuvien energialähteiden tuotannon kilpailu tilasta elintarviketuotannon kanssa. Tarkistus 37 Liite, 3.2 kohta, 3 a luetelmakohta (uusi) – luonnonkatastrofien ja muiden tuhojen ennaltaehkäisy ja korjaaminen esimerkiksi suojelemalla metsiä ja torjumalla aavikoitumista ja tulvia. Tarkistus 38 Liite, 3.2 kohta, 4 a luetelmakohta (uusi) – energiaviljelyä ja biopolttoaineiden tuotantoa koskevan tutkimuksen tukeminen siten, että vähennetään tuotantokustannuksia ja lisätään voittomarginaalia, jotta biopolttoaineiden tuotannosta tulee kilpailukykyistä perinteisiin polttoaineisiin nähden. Tarkistus 39 Liite, 3.2 kohta, 6 luetelmakohta – alueellisen tasapainon parantaminen. Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan olennaisesti parantaa maaseutualueiden houkuttavuutta. Niillä voidaan myös varmistaa, että kaupunki- ja maaseutualueiden kestävä tasapaino säilyy kilpailukykyisessä osaamiseen perustuvassa taloudessa. Kun maanhoitotoimenpiteitä yhdistetään muihin toimintalinjoihin, niillä voidaan edistää taloudellisen toiminnan tasaisempaa jakautumista ja alueellista koheesiota. – alueellisen tasapainon parantaminen. Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan olennaisesti parantaa maaseutualueiden houkuttavuutta. Niillä voidaan myös varmistaa, että kaupunki- ja maaseutualueiden kestävä tasapaino säilyy kilpailukykyisessä osaamiseen perustuvassa taloudessa. Kun maanhoitotoimenpiteitä yhdistetään muihin toimintalinjoihin, niillä voidaan edistää taloudellisen toiminnan tasaisempaa jakautumista ja alueellista koheesiota. Tasapainoisen maankäytön aikaansaamiseksi on annettava erityistukea epäsuotuisilla alueilla tai luonnonhaitoista tai pysyvistä haitoista kärsivillä alueilla toteutettaville toimille. Tarkistus 40 Liite, 3.3 kohta, otsikko 3.3.  Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen kannustaminen 3.3.  Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen kannustaminen Tarkistus 41 Liite, 3.3 kohta, Suuntaviiva Toimintalinjan 3 määrärahat on tarkoitettu taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Niillä on pyrittävä saavuttamaan olennaisin tavoite, joka on työllisyysmahdollisuuksien luominen. Toimintalinjan 3 alaisia toimenpiteitä on käytettävä erityisesti valmiuksien kehittämiseksi, taitojen hankkimiseksi ja paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että maaseutualueet säilyvät houkuttavina tuleville sukupolville. Koulutusta, tiedotusta ja yrittäjyyttä edistettäessä olisi otettava huomioon naisten ja nuorten erityistarpeet. Toimintalinjan 3 määrärahat on tarkoitettu taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Niillä on pyrittävä saavuttamaan olennaisin tavoite, joka on uusien työllisyysmahdollisuuksien luominen, sekä nykyisen työllisyysasteen vakauttaminen ja kasvua edistävien olosuhteiden luominen. Toimintalinjan 3 alaisia toimenpiteitä on käytettävä erityisesti valmiuksien kehittämiseksi, taitojen hankkimiseksi ja paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että maaseutualueet säilyvät houkuttavina tuleville sukupolville ja että paikallisyhteisöt pysyvät keskeisessä asemassa maaseudun kehittämisessä. Koulutusta, tiedotusta ja yrittäjyyttä edistettäessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota esteiden poistamiseen niiltä, joiden työmarkkinoille pääsyä tällä hetkellä haittaa sukupuoli, ikä tai vammaisuus. Tarkistus 42 Liite, 3.3 kohta, johdantokappale Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on suunnattava tuki avaintoimiin, joita ovat muun muassa: Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan suuntaamaan tuki avaintoimiin. Näitä voivat olla muun muassa: Tarkistus 43 Liite, 3.3 kohta, 1 luetelmakohta – työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. Taloudellisen toiminnan monipuolistaminen on välttämätöntä maaseutualueiden kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta, jolloin se myös parantaa alueellista tasapainoa sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Matkailu, käsityöläisyys ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet ovat monilla alueilla kasvavia aloja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa tilan toimintoja ja perustaa mikroyrityksiä maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. – työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. Taloudellisen toiminnan monipuolistaminen on välttämätöntä maaseutualueiden kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta, jolloin se myös parantaa alueellista tasapainoa ja lisää maaseutu- ja kaupunkialueiden välistä koheesiota sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Matkailu, käsityöläisyys ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet ovat monilla alueilla kasvavia aloja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa tilan toimintoja ja perustaa mikroyrityksiä maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. Tarkistus 44 Liite, 3.3 kohta, 1 a luetelmakohta (uusi) – palvelujen säilyttäminen ja kehittäminen väestön pitämiseksi alueella ja uusien asukkaiden saamiseksi. Kyseeseen tulevat alueen, väestön ja sosioekonomisten toimijoiden tarpeiden mukaan lähikaupat, pienten lasten ja vanhusten hoitopalvelut, sosiaalinen ja vuokra-asuntotuotanto, kulttuurikeskukset, liikennepalvelut, yleishyödylliset palvelut, kuten terveyspalvelut jne. Tarkistus 45 Liite, 3.3 kohta, 2 luetelmakohta – naisten työssäkäynnin edistäminen. Paikalliset strategiat lastenhoitopalvelujen kehittämiseksi maaseutualueilla voivat parantaa työllisyysmahdollisuuksia ja helpottaa naisten työmarkkinoille pääsyä. Näihin voivat kuulua lastenhoitoinfrastruktuurin kehittäminen mahdollisesti yhdistettynä aloitteisiin, joilla kannustetaan luomaan maaseutuelinkeinoihin liittyviä pienyrityksiä. – naisten työssäkäynnin edistäminen. Paikalliset strategiat laadukkaan, asianmukaisen ja kohtuuhintaisen lastenhoidon kehittämiseksi maaseutualueilla voivat parantaa työllisyysmahdollisuuksia ja helpottaa naisten työmarkkinoille pääsyä. Näihin voivat kuulua lastenhoitoinfrastruktuurin kehittäminen, lastenhoidon työntekijöiden koulutus, koulutuksen tarjoaminen ja mikroluotot yritysten perustamista varten sekä naisten verkostojen kehittäminen ja luominen. Tarkistus 46 Liite, 3.3 kohta, 2 a luetelmakohta (uusi) – kylien uudistumisen ja kehittymisen tukeminen. Integroidut lähestymistavat taloudellisen toiminnan monipuolistamisessa, maaseudun kulttuuriperinnön suojelu ja investoinnit paikallisten palveluiden infrastruktuuriin voivat auttaa parantamaan elämänlaatua maaseutualueilla ja näin osaltaan estää maaseudun väestökatoa. Tarkistus 47 Liite, 3.3 kohta, 3 luetelmakohta – mikro- ja käsityöyritysten perustaminen. Näin voidaan hyödyntää perinteisiä taitoja tai hankkia uutta pätevyyttä – erityisesti yhdistettynä välineiden hankintaan sekä koulutukseen ja opastukseen – yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi. – mikro-, käsityö- ja kotiteollisuusyritysten perustaminen. Näin voidaan hyödyntää perinteisiä taitoja tai hankkia uutta pätevyyttä – erityisesti yhdistettynä välineiden hankintaan sekä koulutukseen ja opastukseen – yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi. Tarkistus 48 Liite, 3.3 kohta, 4 luetelmakohta – perinteisten maaseututaitojen opettaminen nuorille. Näin voidaan vastata matkailun, vapaa-ajan toimintojen, ympäristöpalvelujen ja laatutuotteiden kysyntään. – perinteisten maaseututaitojen ja laatutoimien, kuten laatukirjat ja -merkit, tukeminen ja nuorten kouluttaminen näissä asioissa. Näin voidaan vastata matkailun, vapaa-ajan toimintojen, ympäristöpalvelujen ja erityisesti perinteisten laatutuotteiden kysyntään. Samalla voidaan myös antaa vanhemmalle sukupolvelle mahdollisuus siirtää taitonsa nuoremmille. Tarkistus 49 Liite, 3.3 kohta, 5 luetelmakohta – tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja levittämisen edistäminen. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ja levittäminen on maaseutualueilla olennaisen tärkeää taloudellisen toiminnan monipuolistamiseksi, paikallisen kehityksen edistämiseksi, paikallisten palvelujen tarjoamiseksi ja tietoyhteiskuntaan osallistamisen edistämiseksi. Mittakaavaetuja voidaan saada aikaan toteuttamalla kylien tieto- ja viestintätekniikka-aloitteita, joissa IT-laitteet, verkottuminen ja sähköiset taidot yhdistetään yhteisörakenteisiin. Tällaisin aloittein voidaan vauhdittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa paikallisilla tiloilla ja maaseutuyrityksissä sekä sähköisen liiketoiminnan ja kaupankäynnin aloittamista. Internetin ja laajakaistaviestinnän tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti epäedullisesta sijainnista johtuvien haittojen lieventämiseksi esimerkiksi tukemalla alueellisia ohjelmia rakennerahastoista – tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja levittämisen edistäminen. Tieto- ja viestintätekniikka avaa uusia näkymiä maaseutualueille asuin- ja työskentelypaikkana. Etätyömahdollisuus ja yhteys maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin voivat tuoda maaseudulle innovatiivisia yrityksiä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ja levittäminen on maaseutualueilla olennaisen tärkeää taloudellisen toiminnan monipuolistamiseksi, paikallisen kehityksen edistämiseksi, paikallisten palvelujen tarjoamiseksi ja tietoyhteiskuntaan osallistamisen edistämiseksi. Mittakaavaetuja voidaan saada aikaan toteuttamalla kylien tieto- ja viestintätekniikka-aloitteita, joissa IT-laitteet, verkottuminen ja sähköiset taidot yhdistetään yhteisörakenteisiin. Tällaisin aloittein voidaan vauhdittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa paikallisilla tiloilla ja maaseutuyrityksissä sekä sähköisen liiketoiminnan ja kaupankäynnin aloittamista. Internetin ja laajakaistaviestinnän tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti epäedullisesta sijainnista johtuvien haittojen lieventämiseksi esimerkiksi tukemalla alueellisia ohjelmia rakennerahastoista Tarkistus 50 Liite, 3.3 kohta, 6 luetelmakohta – uusiutuvien energialähteiden tuottamisen ja innovatiivisen käytön lisääminen. Näin saadaan maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinoita, edistetään paikallisia palveluja ja monipuolistetaan maatalouden elinkeinoelämää. – uusiutuvien energialähteiden ja eloperäisten materiaalien tuottamisen ja innovatiivisen käytön lisääminen sekä tuottajien energiatehokkuus- ja energiapalvelujärjestelmien edistäminen. Näin saadaan maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinoita, edistetään paikallisia palveluja ja monipuolistetaan maatalouden elinkeinoelämää. Tarkistus 51 Liite, 3.3 kohta, 7 luetelmakohta – matkailun kehittäminen. Matkailu on monilla maaseutualueilla tärkein kasvava ala. Kun matkailualalla lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä varausten, mainonnan, markkinoinnin, palvelujen suunnittelun ja vapaa-ajan toimintojen yhteydessä, pystytään lisäämään vierailijoiden määrää ja pidentämään oleskelun kestoa erityisesti kun sitä käytetään pienempien palvelujentarjoajien ja maatilamatkailun hyväksi. – matkailun kehittäminen. Matkailu on monilla maaseutualueilla tärkein kasvava ala, ja sen tulisi perustua olemassa olevaan kulttuuri- ja luonnonperintöön. Kun matkailualalla lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä varausten, mainonnan, markkinoinnin, palvelujen suunnittelun ja vapaa-ajan toimintojen yhteydessä, pystytään lisäämään vierailijoiden määrää ja pidentämään oleskelun kestoa erityisesti kun sitä käytetään pienempien palvelujentarjoajien ja maatilamatkailun hyväksi tai muiden ympäristön kannalta kestävien matkailun muotojen ja urheiluun liittyvän matkailun hyväksi. Tarkistus 52 Liite, 3.3 kohta, 7 a luetelmakohta (uusi) – maaseudun kulttuurin säilyttäminen. Maaseutuyhteisöjen kulttuuri voi tarjota taloudellista lisäarvoa erityisesti matkailun alalla. Käsityöt, ruoka ja juoma, maatalouden erikoistuotteet sekä maatalouteen liittyvät perinteiset tuotantomenetelmät, folklore ja maaseudun arkkitehtuuri ovat suojeltavia asioita, ja joissakin tapauksissa ne tarvitsevat elvyttämistä. Tarjoamastaan lisäarvosta huolimatta nämä perinteet ovat vaarassa hävitä maaseudun väestökadon ja maaseutuväestön ikääntymisen sekä nuorten vähäisen kiinnostuksen takia erityisesti taantuneilla alueilla. Tarkistus 53 Liite, 3.3 kohta, 8 luetelmakohta –  Paikallisen infrastruktuurin parantaminen erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Tulevina vuosina tehdään televiestinnän, liikenteen, energian ja vesihuollon infrastruktuureihin huomattavia investointeja. Rakennerahastoista myönnetään merkittävästi määrärahoja eri toimenpiteisiin, jotka vaihtelevat Euroopan laajuisista verkoista ja yrityksiin luotavista yhteyksistä tiedepuistoihin. Jotta kerrannaisvaikutus olisi mahdollisimman täydellinen työpaikkojen ja talouskasvun osalta, maaseudun kehittämisohjelmissa tuetut pienen mittakaavan paikalliset infrastruktuurihankkeet voivat olla olennaisen tärkeitä, sillä ne yhdistävät nämä laajemmat investoinnit paikallisiin toiminnan monipuolistamisstrategioihin sekä maatalous- ja elintarvikealan potentiaalin kehittämiseen. – paikallisen infrastruktuurin parantaminen erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Tulevina vuosina tehdään televiestinnän, liikenteen, energian ja vesihuollon infrastruktuureihin huomattavia investointeja. Rakennerahastoista myönnetään merkittävästi määrärahoja eri toimenpiteisiin, jotka vaihtelevat Euroopan laajuisista verkoista ja yrityksiin luotavista yhteyksistä tiedepuistoihin. Kohtuullinen osa näistä resursseista olisi suunnattava maaseutualueille hyvän tasapainon varmistamiseksi maaseutu- ja kaupunkialueiden kehityksen välillä. Jotta kerrannaisvaikutus olisi mahdollisimman täydellinen työpaikkojen ja talouskasvun osalta, maaseudun kehittämisohjelmissa tuetut pienen mittakaavan paikalliset infrastruktuurihankkeet voivat olla olennaisen tärkeitä, sillä ne yhdistävät nämä laajemmat investoinnit paikallisiin toiminnan monipuolistamisstrategioihin sekä maatalous- ja elintarvikealan potentiaalin kehittämiseen. Tarkistus 54 Liite, osa 3.4, Suuntaviiva Toimintalinjan 4 (Leader) määrärahoilla pyritään toimintalinjojen 1 ja 2 ja erityisesti toimintalinjan 3 ensisijaisiin tavoitteisiin, mutta ne ovat tärkeitä myös hallinnoinnin kehittämiseen liittyvän ensisijaisen tavoitteen saavuttamiseksi ja maaseutualueiden oman kehityspotentiaalin hyödyntämiseksi. Toimintalinjan 4 (Leader) määrärahoilla pyritään toimintalinjojen 1 ja 2 ja erityisesti toimintalinjan 3 ensisijaisiin tavoitteisiin, mutta ne ovat tärkeitä myös hallinnoinnin kehittämiseen liittyvän ensisijaisen tavoitteen saavuttamiseksi ja ihmisten kannustamiseksi edistämään kestävää kehitystä sekä paikallisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tarkistus 55 Liite, 3.4 kohta, 1 alakohta Leader-toimintalinjasta myönnettävä tuki tarjoaa mahdollisuuden paikallisista tarpeista ja vahvuuksista lähtien yhdistää paikallisten kehittämisstrategioiden puitteissa kaikki kolme tavoitetta: kilpailukyky, ympäristö ja elämänlaatu/toiminnan monipuolistaminen. Integroitu lähestymistapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat viljelijät, metsänomistajat ja muut maaseudun toimijat, voi suojella ja parantaa paikallista luonnon- ja kulttuuriperintöä, lisätä ympäristötietoisuutta ja edistää erikoistuotteita, matkailua sekä uusiutuvia luonnonvaroja ja uusiutuvaa energiaa. Leader-toimintalinjasta myönnettävä tuki tarjoaa mahdollisuuden paikallisista tarpeista ja vahvuuksista lähtien yhdistää paikallisten kehittämisstrategioiden puitteissa kaikki kolme tavoitetta: kilpailukyky, ympäristö ja elämänlaatu/toiminnan monipuolistaminen. Integroitu lähestymistapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat viljelijät, metsänomistajat ja muut maaseudun toimijat, voi suojella ja parantaa paikallista luonnon- ja kulttuuriperintöä, lisätä ympäristötietoisuutta ja edistää erikoistuotteita, matkailua sekä uusiutuvia luonnonvaroja ja uusiutuvaa energiaa. Leader-hankkeiden tulisi keskittyä ensisijaisiin aiheisiin ja tulosten välittämiseen. Tarkistus 56 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 1 luetelmakohta – paikallisten kumppanuusvalmiuksien kehittäminen, toiminnan kannustaminen ja valmiuksien hankkimiseen rohkaiseminen voivat auttaa paikallisen potentiaalin liikkeelle saamista. – paikallisten kumppanuusvalmiuksien kehittäminen, toiminnan kannustaminen ja valmiuksien hankkimiseen rohkaiseminen voivat auttaa paikallisen potentiaalin liikkeelle saamista, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä ja torjua väestökatoa. Tarkistus 57 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 2 luetelmakohta – yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien edistäminen. Leader-toiminta tulee edelleenkin olemaan tärkeässä roolissa, sillä se edistää innovatiivisia lähestymistapoja maaseudun kehittämiseen ja tuo yksityisen ja julkisen sektorin toimijat kosketuksiin toistensa kanssa. – yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien edistäminen. Leader-toiminta tulee edelleenkin olemaan tärkeässä roolissa, sillä se takaa yhteisön osallistumisen ja edistää innovatiivisia lähestymistapoja maaseudun kehittämiseen ja tuo yksityisen ja julkisen sektorin toimijat kosketuksiin toistensa kanssa. Tarkistus 58 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 3 luetelmakohta – yhteistyön ja innovaation edistäminen. Leaderin kaltaisten paikallisten aloitteiden ja toiminnan monipuolistamisen tukemisen rooli voi olla merkittävä, sillä ne tarjoavat ihmisille uusia ideoita ja lähestymistapoja sekä edistävät innovaatioita, yrittäjyyttä, osallisuutta ja paikallisia palveluja. Verkossa toimivat yhteisöt voivat edistää tietojen jakelua, hyvien käytänteiden vaihtoa sekä maaseudun tuotteita ja palveluja koskevia innovaatioita. – yhteistyön ja innovaation edistäminen. Leaderin kaltaisten paikallisten aloitteiden ja toiminnan monipuolistamisen tukemisen rooli voi olla merkittävä, sillä ne tarjoavat ihmisille uusia ideoita ja lähestymistapoja sekä edistävät innovaatioita, yrittäjyyttä, osallisuutta ja paikallisia palveluja. Erityisesti on otettava huomioon uusien väestöryhmien ottaminen mukaan toimintaan. Verkossa toimivat yhteisöt voivat edistää tietojen jakelua, hyvien käytänteiden vaihtoa sekä maaseudun tuotteita ja palveluja koskevia innovaatioita. Tarkistus 59 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 4 luetelmakohta – paikallishallinnon kehittäminen. Leader-toimintalinjassa voidaan toteuttaa innovatiivisia lähestymistapoja maatalouden, metsätalouden ja paikallisen elinkeinoelämän yhdistämiseksi, jolloin maaseutualueiden taloudellinen perusta monipuolistuu ja sosioekonominen rakenne vahvistuu. – paikallishallinnon kehittäminen. Leader-toimintalinjassa voidaan toteuttaa innovatiivisia lähestymistapoja maatalouden, metsätalouden ja paikallisen elinkeinoelämän yhdistämiseksi, jolloin maaseutualueiden taloudellinen perusta monipuolistuu ja erityisesti sosioekonominen rakenne vahvistuu. Tarkistus 60 Liite, 3.4 kohta, 2 alakohta, 4 a luetelmakohta (uusi) – paikallisten Agenda 21 -aloitteiden edistäminen maaseudulla ja kunkin alueen vahvuuksiin ja heikkouksiin mukautuminen maaseudun monimuotoisuus huomioon ottaen tukeutumalla paikallisiin toimijoihin ja tukemalla sisäsyntyisiä aidosti alueellisia kehityshankkeita. On kehitettävä paikallisen osallistumisen kulttuuri, joka perustuu paikallisia Agenda 21 -aloitteita koskevaan strategiseen suunnitteluun. Näihin suunnitelmiin, jotka ovat kattavampia kuin maaseudun kehittämissuunnitelmat, olisi sisällytettävä keskustelu maaseutuyhteisöjen tulevaisuutta koskevasta yhteisestä visiosta, strategisista toiminta-alueista, ympäristönäkökulman valtavirtaistamisen menetelmistä yhteiskunnan eri alueilla ja toimista paikallisen elämänlaadun parantamiseksi. Tarkistus 61 Liite, 3.5 kohta, 1 alakohta Yhteisön maaseudun kehittämisen ensisijaisiin tavoitteisiin myönnetään määrärahoja ottaen huomioon kunkin ohjelma-alueen tilanne, vahvuudet ja heikkoudet (kuitenkin siten, että jokaiselle toimintalinjalle on vahvistettu vähimmäismäärä). Jokainen yhteisön toimintalinja ja sen osallistuminen Lissabonin ja Göteborgin tavoitteiden saavuttamiseen on konkretisoitava jäsenvaltioiden tasolla kansalliseksi strategiasuunnitelmaksi ja maaseudun kehittämisohjelmiksi. Monissa tapauksissa ensisijaisia tavoitteita on myös kansallisella tai alueellisella tasolla elintarvikealaan taikka maa- ja metsätalouden ympäristölliseen, ilmastolliseen ja maantieteelliseen tilanteeseen liittyvien erityisongelmien vuoksi. Maaseutualueet saattavat joutua käsittelemään muita erityiskysymyksiä, kuten kaupunkien lähialueiden paineet, työttömyys, kaukainen sijainti tai alhainen väestötiheys. Yhteisön maaseudun kehittämisen ensisijaisiin tavoitteisiin myönnetään määrärahoja ottaen huomioon kunkin ohjelma-alueen tilanne, vahvuudet ja heikkoudet sekä alueiden erityisominaisuudet perustamissopimuksen mukaisesti (kuitenkin siten, että jokaiselle toimintalinjalle on vahvistettu vähimmäismäärä). Jokainen yhteisön toimintalinja ja sen osallistuminen Lissabonin ja Göteborgin tavoitteiden saavuttamiseen on konkretisoitava jäsenvaltioiden tasolla kansalliseksi strategiasuunnitelmaksi ja maaseudun kehittämisohjelmiksi. Monissa tapauksissa ensisijaisia tavoitteita on myös kansallisella tai alueellisella tasolla elintarvikealaan taikka maa- ja metsätalouden ympäristölliseen, ilmastolliseen ja maantieteelliseen tilanteeseen liittyvien erityisongelmien vuoksi. Maaseutualueet saattavat joutua käsittelemään muita erityiskysymyksiä, kuten kaupunkien lähialueiden paineet, työttömyys, kaukainen sijainti, vuoristoisuus tai saaristoluonne tai alhainen väestötiheys. Tarkistus 62 Liite, 3.5 kohta, Suuntaviiva Jäsenvaltioiden olisi kansallisia strategioita laatiessaan varmistettava, että toimintalinjojen väliset ja sisäiset synergiat maksimoidaan ja että mahdolliset ristiriitaisuudet vältetään. Niiden on myös syytä pohtia, miten otetaan huomioon muut EU-tason strategiat, kuten luonnonmukaista maataloutta koskeva toimintasuunnitelma, uusiutuvia energialähteitä koskeva komission hiljattainen tiedonanto, ilmastonmuutosta koskeva komission hiljattainen tiedonanto ja tarve ennakoida sen mahdollisia vaikutuksia maanviljelykseen ja metsänhoitoon, komission kertomus Euroopan unionin metsästrategiasta (joilla voidaan auttaa pääsemään kasvun ja työllisyyden sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin) sekä tulevat teemakohtaiset ympäristöstrategiat. Jäsenvaltioiden olisi kansallisia strategioita laatiessaan noudatettava integroitua lähestymistapaa, johon kuuluu asianmukainen alueellinen suunnittelu ja jonka avulla maksimoidaan eri toimintalinjojen väliset synergiat, ja niiden pitäisi pyrkiä kaikkien asianomaisten elinten mahdollisimman laajaan osallistumiseen noudattaen kumppanuusperiaatetta, kuten asetuksen (EY) N:o 1698/2005 6 artiklassa säädetään. Niiden on myös syytä pohtia, miten otetaan huomioon muut EU-tason strategiat, kuten luonnonmukaista maataloutta koskeva toimintasuunnitelma, 12 päivänä lokakuuta 2005 esitetty komission tiedonanto "Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen: Yhteinen lähestymistapa", uusiutuvia energialähteitä koskeva komission hiljattainen tiedonanto, ilmastonmuutosta koskeva komission hiljattainen tiedonanto ja tarve ennakoida sen mahdollisia vaikutuksia maanviljelykseen ja metsänhoitoon, komission kertomus Euroopan unionin metsästrategiasta (joilla voidaan auttaa pääsemään kasvun ja työllisyyden sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin) sekä tulevat teemakohtaiset ympäristöstrategiat. Tarkistus 63 Liite, 3.5 kohta, 2 alakohta EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla on käytettävissä monia välineitä hallinnoinnin ja toimien toteuttamisen tehostamiseksi. Teknistä apua voidaan käyttää eurooppalaisten ja kansallisten verkkojen perustamiseksi maaseudun kehittämistä varten; niiden kautta sidosryhmät voivat vaihtaa parhaita toimintatapoja ja asiantuntemusta kaikilla toiminnan suunnittelemisen, hallinnoinnin ja toteuttamisen osioilla. Kansallisia strategioita laadittaessa on huolehdittava tiedotus- ja julkisuustoimista, jotta eri toimijat saadaan osallistumaan mahdollisimman aikaisin, ja näitä toimia on suunniteltava myös täytäntöönpanon myöhäisempiä vaiheita varten. EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla on käytettävissä monia välineitä hallinnoinnin ja toimien toteuttamisen tehostamiseksi. Teknistä apua on käytettävä eurooppalaisten ja kansallisten verkkojen perustamiseksi maaseudun kehittämistä varten; niiden kautta sidosryhmät voivat vaihtaa parhaita toimintatapoja ja asiantuntemusta kaikilla toiminnan suunnittelemisen, hallinnoinnin ja toteuttamisen osioilla. Verkostojen perustamisessa ja tukemisessa on otettava huomioon Leader-seurantakeskuksen ja kansallisten verkostojen kokemukset paikallisten kumppanuuksien vahvistamisesta ja parhaiden toimintatapojen vaihtamisesta. Kansallisia strategioita laadittaessa on huolehdittava tiedotus- ja julkisuustoimista, jotta eri toimijat saadaan osallistumaan mahdollisimman aikaisin, ja näitä toimia on suunniteltava myös täytäntöönpanon myöhäisempiä vaiheita varten. Tässä on huolehdittava siitä, että toimijoiden mukaansaamiseen varataan riittävästi aikaa ja osallistumisen jatkuvuus pyritään varmistamaan. Tarkistus 64 Liite, 3.6 kohta, Suuntaviiva On pyrittävä rakenne-, työllisyys- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen väliseen synergiaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että EAKR:sta, koheesiorahastosta, ESR:stä, KOR:sta ja maaseuturahastosta rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja että ne ovat tietyllä alueella ja tietyllä toiminta-alalla johdonmukaiset. Eri rahastoista rahoitettujen toimien välisiä rajoja ja yhteensovittamismekanismeja koskevat pääperiaatteet on määriteltävä kansallisten strategisten viitekehysten tai kansallisten strategiasuunnitelmien tasolla. On pyrittävä rakenne-, työllisyys- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen väliseen synergiaan ja täten myös eri alueellisten kumppanien yhteistyöhön. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seitsemännestä puiteohjelmasta, kilpailukykyä ja innovointia koskevasta puiteohjelmasta, Euroopan laajuisista liikenneverkoista, LIFE +:sta, EAKR:sta, koheesiorahastosta, ESR:stä, KOR:sta ja maaseuturahastosta rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja että ne ovat tietyllä alueella ja tietyllä toiminta-alalla johdonmukaiset. Eri rahastoista rahoitettujen toimien välisiä rajoja ja yhteensovittamismekanismeja koskevat pääperiaatteet on määriteltävä alueellisten tai kansallisten strategisten viitekehysten tai alueellisten tai kansallisten strategiasuunnitelmien tasolla sen mukaan, mikä on sopivaa asianomaisessa jäsenvaltiossa. Tarkistus 65 Liite, 3.6 kohta, 1 a alakohta (uusi) Voidaan esittää erilaisia rajaehtoja, kuten hankkeiden suuruus, territoriaalinen vaikutus (alueellisella ja paikallisella tasolla), investointityyppi, edunsaajatyyppi jne. Tarkistus 66 Liite, 3.6 kohta, 2 alakohta Kun kyseessä on inhimillisen pääoman kehittäminen, maaseudun kehittämistuki on syytä kohdistaa viljelijöihin ja taloudellisiin toimijoihin, jotka osallistuvat maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen. Maaseutualueen väestölle voidaan antaa tukea soveltamalla yhdennettyä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Toimet näillä aloilla olisi toteutettava kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa vahvistetun Euroopan työllisyysstrategian tavoitteita noudattaen ja johdonmukaisesti kansallisissa uudistusohjelmissa Lissabonin prosessin puitteissa toteutettujen toimien kanssa. Koulutuksen osalta Lissabonin tavoitteet pyritään saavuttamaan Koulutus 2010 -työohjelmalla. Tämän ohjelman ytimenä on elinikäisen oppimisen periaate ja sitä sovelletaan kaikkiin koulutustasoihin ja -tyyppeihin, myös maatalous-, metsätalous- ja elintarvikealalla. Kun kyseessä on inhimillisen pääoman kehittäminen, maaseudun kehittämistuki on syytä kohdistaa viljelijöihin, heidän perheisiinsä ja taloudellisiin toimijoihin, jotka osallistuvat maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen. Samalla on huolehdittava yhteensovittamisesta muiden rakennepolitiikan välineiden kautta myönnettävän tuen kanssa. Maaseutualueen väestölle voidaan antaa tukea soveltamalla yhdennettyä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Toimet näillä aloilla olisi toteutettava kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa vahvistetun Euroopan työllisyysstrategian tavoitteita noudattaen ja johdonmukaisesti kansallisissa uudistusohjelmissa Lissabonin prosessin puitteissa toteutettujen toimien kanssa. Koulutuksen osalta Lissabonin tavoitteet pyritään saavuttamaan Koulutus 2010 -työohjelmalla. Tämän ohjelman ytimenä on elinikäisen oppimisen periaate ja sitä sovelletaan kaikkiin koulutustasoihin ja -tyyppeihin, myös maatalous-, metsätalous- ja elintarvikealalla. Tarkistus 67 Liite, 4 kohta, 2 alakohta Näissä säännöissä vahvistetaan tietyt yhteiset indikaattorit ja yhteinen menetelmä. Niitä täydennetään ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla, jotka heijastavat kunkin ohjelma-alueen luonnetta. Näissä säännöissä vahvistetaan tietyt yhteiset indikaattorit, erityisesti alueelliset indikaattorit, kuten parlamentti kehotti alueellisen yhteenkuuluvuuden roolista aluekehityksessä 28 päivänä syyskuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa1, ja yhteinen menetelmä. Niitä täydennetään ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla, jotka heijastavat kunkin ohjelma-alueen luonnetta. ______________ 1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0358.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.