(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0115)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 152 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0097/2005),

–   ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 30. kesäkuuta 2005 tekemän päätöksen jakaa ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelmasta terveyden ja kuluttajansuojan alalla (2007–2013) ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kesken siten, että laaditaan kaksi erillistä mietintöä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0030/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Yhteisö on sitoutunut edistämään ja parantamaan terveyttä, ehkäisemään ja vähentämään sairauksia ja torjumaan mahdollisia terveysuhkia. Yhteisön on vastattava koordinoidusti ja johdonmukaisesti kansalaisten huoliin ja odotuksiin. Yhteisö voi myötävaikuttaa kansalaistensa terveyden ja turvallisuuden suojaamiseen toteuttamalla kansanterveyden alalla toimia, jotka antavat lisäarvoa jäsenvaltioiden toteuttamille toimille.

(2)  Terveyden korkeatasoinen suojelu olisi varmistettava kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa. Perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla yhteisöltä edellytetään tällä alalla aktiivista roolia, siten että se toteuttaa toimenpiteitä, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi toteuttaa, ja koordinoi jäsenvaltioiden toimia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Yhteisö kunnioittaa täysin jäsenvaltioiden etuoikeuksia terveyspalveluiden ja sairaanhoidon järjestämisessä ja tarjoamisessa.

(3)  Samalla kun yhteisö on sitoutunut edistämään ja parantamaan kansalaistensa terveyttä, sen olisi otettava huomioon myös eettiset arvot, jotta nykyisiä käytännesääntöjä ei rikota.

(4)  Terveysalalle leimaa-antavaa on toisaalta sen huomattava kasvupotentiaali, innovatiivisuus ja dynaamisuus ja toisaalta sen kohtaamat haasteet, kun on kyse taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä sekä terveydenhoitojärjestelmien tehokkuudesta, muun muassa eliniänodotteen nousun ja lääketieteellisen edistyksen vuoksi.

(5)  Yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelma (2003–2008)(4) oli ensimmäinen Euroopan yhteisön kattava tämän alan ohjelma, jonka myötä on jo saavutettu tärkeitä tuloksia ja parannuksia.

(6)  On olemassa joukko vakavia rajatylittäviä ja mahdollisesti maailmanlaajuisia terveysuhkia, ja esiin nousee uusia uhkia, jotka edellyttävät yhteisön lisätoimia. Yhteisön olisi käsiteltävä vakavia rajatylittäviä terveysuhkia ensisijaisina. Seuranta, varhaisvaroitusjärjestelmä ja vakavien terveysuhkien torjunta edellyttävät yhteisön valmiuksia vastata uhkiin tehokkaasti ja koordinoidusti.

(7)  Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan terveysraportin 2005 mukaan merkittävimmät syyt sairauksien aiheuttamalle kuormitukselle WHO:n Euroopan alueella sairastavuusvakioituina elinvuosina ilmaistuina ovat ei-tarttuvat taudit (77 % taudeista yhteensä), ulkoiset vammoja aiheuttavat syyt ja myrkytykset (14 %) sekä tarttuvat taudit (9 %). Seitsemän tärkeintä syytä – iskeeminen sydäntauti, unipolaarinen masennus, aivo- ja verisuonitauti, alkoholin liikakäyttö, krooninen hengitystiesairaus, keuhkosyöpä ja tieliikenneonnettomuudet – vastaa 34 prosentista sairastavuusvakioiduista elinvuosista Euroopan alueella. Seitsemän tärkeintä riskitekijää – tupakka, alkoholi, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino, vähäinen hedelmien ja vihannesten nauttiminen ja vähäinen liikunta – vastaa 60 prosentista sairastavuusvakioiduista elinvuosista. Lisäksi tarttuvista taudeista, kuten hiv-tartunnasta ja aidsista, influenssasta, tuberkuloosista ja malariasta on tulossa uhka kaikkien eurooppalaisten terveydelle. Yksi ohjelman tärkeistä tehtävistä olisi tunnistaa aiempaa paremmin yhteisön merkittävimmät terveysongelmat.

(8)  Kahdeksan tärkeintä ei-tarttuvista taudeista johtuvaa kuolinsyytä WHO:n Euroopan alueella ovat sydän- ja verisuonitauti, neuropsykiatriset häiriöt, syöpä, ruoansulatussairaudet, hengitystiesairaudet, tuntoelinten häiriöt, lihas- ja tukielinsairaudet sekä diabetes. Äskettäisen tutkimuksen, joka perustuu WHO:n käyttämään sairausmalliin, tulokset viittaavat siihen, että diabeteksesta johtuva kuolleisuus on todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin aikaisemmissa maailmanlaajuisissa, kuolintodistuksiin perustuvissa arvioissa, sillä diabetesta sairastavat kuolevat useimmiten sydän- ja verisuonitautiin tai munuaissairauteen.

(9)  Kansanterveyttä varten tarvitaan kokonaisvaltaista ja moniarvoista lähestymistapaa, ja sen vuoksi ohjelmasta tuettaviin toimiin olisi sisällytettävä täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede.

(10)  Diabetes ja liikalihavuus ovat vakavia uhkia Euroopan unionin kansalaisille. Sen vuoksi ohjelmassa olisi käsiteltävä tätä tärkeää asiaa muun muassa keräämällä ja analysoimalla asiaankuuluvia tietoja.

(11)  Hyvin suuri osa syövistä on ehkäistävissä. Tarvitaan jatkuvia ponnistuksia syövän ehkäisyä ja hallintaa koskevan tiedon muuttamiseksi nopeammin ja tehokkaammin kansanterveysalan toimiksi.

(12)  Antibioottiresistenssistä ja sairaalainfektioista on tulossa uhka terveydelle Euroopassa. Keskeisiä huolenaiheita ovat uusia antibiootteja koskevan tutkimuksen vähäisyys ja se, miten varmistetaan olemassaolevien antibioottien asianmukainen käyttö. Siksi on tärkeää kerätä ja analysoida asiaankuuluvia tietoja.

(13)  Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen roolin vahvistaminen on tärkeää, jotta voidaan keskitetystä vähentää tarttuvien tautien vaikutusta.

(14)  Tarvitaan jatkuvia toimia yhteisön kansanterveysalalla jo vahvistamien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi olisi perustettava tässä päätöksessä määritetyllä tavalla terveysalaa koskeva yhteisön toinen toimintaohjelma ((2007–2013), jäljempänä "ohjelma") korvamalla päätös N:o 1786/2002/EY, joka olisi sen vuoksi kumottava.

(15)  Ohjelma perustuu kansanterveysalaa koskevan yhteisön aiemman toimintaohjelman (2003–2008) rakenteeseen, mekanismeihin ja toimintaan, siinä lisätään uusia tavoitteita ja hyödynnetään toimien ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta saatua kokemusta ja tietämystä. Kansanterveysohjelmalla myötävaikutetaan fyysisen terveyden ja mielenterveyden korkean tason sekä entistä paremman terveysasioita koskevan tasa-arvon saavuttamiseen koko yhteisössä kohentamalla kansanterveyttä, ehkäisemällä ihmisten sairauksia ja häiriötiloja ja torjumalla ihmisten terveyttä vaarantavia tekijöitä sairauksien esiintymisen ja ennenaikaisen kuolleisuuden torjumiseksi ottaen samalla huomioon sukupuoli, etninen alkuperä ja ikä.

(16)  Ohjelmassa painotetaan terveyden parantamista ja terveellisten elämäntapojen edistämistä lasten ja nuorten keskuudessa.

(17)  Ohjelmalla olisi edistettävä tavoitteita suojata kansalaisia terveysriskeiltä ja -uhkilta, mukaan lukien ne, joihin yksityishenkilön hallinta ei riitä, kuten riippuvuus reseptilääkkeistä, ja parantaa heidän fyysistä ja psyykkistä terveyttään, tarjota heille paremmat mahdollisuudet saada tietoa näistä riskeistä ja uhkista ja siten lisätä heidän kykyään tehdä päätöksiä parhaiden etujensa mukaisesti.

(18)  Ohjelmalla olisi tuettava terveyttä koskevien tavoitteiden ulottamista kaikkiin yhteisön politiikkoihin ja toimiin.

(19)  Terveiden elinvuosien, tunnetaan myös toimintakykyisen elinajan odotteen indikaattorina, lisääminen torjumalla sairauksia ja edistämällä tervettä ikääntymistä on tärkeää Euroopan unionin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ja auttaa vastaamaan Lissabonin prosessin haasteisiin, kun on kyse tietoyhteiskunnasta ja kestävästä julkistaloudesta, johon kohdistuu paineita nousevien terveydenhuolto- ja sosiaaliturvakustannusten myötä.

(20)  Euroopan unionin laajentuminen on tuonut unionin sisällä terveysalalla esiintyvää eriarvoisuutta koskevia lisähuolenaiheita, ja tämä todennäköisesti korostuu tulevissa laajentumisissa. Sen vuoksi tämän kysymyksen olisi oltava yksi ohjelman painopistealueista.

(21)  Ohjelman avulla olisi yksilöitävä terveysalaa koskevan eriarvoisuuden syitä ja kannustettava eriarvoisuuden poistamiseen muun muassa vaihtamalla tietoa parhaista käytänteistä.

(22)  Vertailukelpoisten tietojen järjestelmällinen kerääminen, käsittely ja analysointi on välttämätöntä, jotta kansanterveyden tehokas seuranta olisi mahdollista Euroopan unionin tasolla. Tämän avulla komissio ja jäsenvaltiot voisivat parantaa kansalaisille suunnattua tiedotusta ja laatia tarkoituksenmukaisia strategioita, politiikkoja ja toimia korkeatasoisen ihmisten terveyden suojelun saavuttamiseksi. Olisi pyrittävä kansanterveyden parantamiseen käytettävien tietojen ja tietoaineistojen vaihtamisjärjestelmien ja -verkostojen yhteensopivuuteen ja yhteentoimivuuteen toimenpiteiden ja tukitoimien osalta. Sukupuoli, ikä ja etninen alkuperä ovat tärkeitä terveyteen liittyviä seikkoja. Asianmukaisia tietoja olisi sen vuoksi analysoitava vastaavasti.

(23)  Tiedot on kerättävä asiaa koskevien henkilötietojen suojasta annettujen säännösten mukaisesti.

(24)  Parhaat käytänteet ovat soveltuvin vaihtoehto, koska terveyden edistämistä, ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja sairauksien ja vammojen hoitoa olisi mitattava tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta eikä yksinomaan talouden mittapuulla. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että laaditaan suuntaviivoja ja indikaattoreita ja järjestetään parhaiden käytänteiden vaihtoa.

(25)  On tärkeää edistää parhaita käytänteitä ja sairauksien ja vammojen uusimpia hoitomenetelmiä yleisen terveydentilan heikkenemisen estämiseksi ja osaamiskeskusten kehittämiseksi erityisolosuhteita varten. On myös tärkeää edistää järkeviä vaihtoehtoja, jotka saattavat olla soveltuvampia sosiaalisista, etnisistä tai muista yksilöllisistä syistä.

(26)  Olisi ryhdyttävä toimiin vammojen estämiseksi keräämällä tietoja, selvittämällä vammojen taustatekijöitä ja levittämällä asiaa koskevaa tietoa.

(27)  Ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava potilaiden liikkuvuutta ja terveysalan ammattilaisten liikkuvuutta koskevien tietojen keräämiseen ja niitä koskevien asianmukaisten politiikkojen edistämiseen. Sen olisi helpotettava eurooppalaisen sähköisen terveydenhuollon alueen ja erityisesti eurooppalaisen sairausvakuutuskortin kehittämistä yhteisillä eurooppalaisilla aloitteilla unionin muiden politiikkojen kanssa, samalla kun luodaan tiukat laatukriteerit terveysalan verkkosivustoille.

(28)  Etähoitosovellusten kehittäminen voi edistää potilaiden liikkuvuutta ja kotona annettavaa sairaanhoitoa, mikä vähentää ensisijaiseen hoitoon kohdistuvaa painetta ja keventää sairauksien ja vammojen aiheuttamaa taakkaa.

(29)  Ympäristön pilaantuminen on vakava terveysriski ja huomattava huolenaihe unionin kansalaisille. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin ja muihin ryhmiin, jotka ovat erityisen alttiita vaarallisille ympäristötekijöille. Ohjelmalla olisi täydennettävä toimia, joihin ryhdytään osana ympäristöä ja terveyttä koskevaa vuosien 2004–2010 toimintasuunnitelmaa(5).

(30)  Ohjelmassa olisi käsiteltävä myös sukupuoleen liittyviä sairauksia (kuten rinta- ja eturauhassyöpää, osteoporoosia jne.).

(31)  Ohjelman olisi autettava poistamaan sukupuoleen ja ikään perustuvia ennakkoluuloja potilaiden sairaalahoidossa, terveydenhoitojärjestelmissä, tutkimuksessa ja hallinnossa.

(32)  Myös Euroopan alentuviin syntyvyyslukuihin vaikuttavia terveystekijöitä olisi käsiteltävä asianmukaisesti.

(33)  Ennalta varautumisen periaate ja riskinarviointi ovat ihmisten terveyden suojelun kannalta ratkaisevan tärkeitä tekijöitä, minkä vuoksi ne olisi sisällytettävä entistä tiiviimmin muihin yhteisön politiikkoihin ja toimiin.

(34)  On edistettävä jäsenvaltioiden yhteistyötä ja parannettava kansanterveysalan nykyisten ja tulevien verkostojen tehokkuutta sen varmistamiseksi, että yhteisön ja jäsenvaltioiden ohjelman täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet ja aloitteet sovitetaan suuressa määrin yhteen.

(35)  Kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten osallistuminen asianmukaisella tasolla ja kansallisten järjestelmien mukaisesti olisi otettava huomioon ohjelman täytäntöönpanossa.

(36)  Yhteisön politiikkojen ja ohjelmien koordinoiminen on keskeinen osa tavoitetta, joka koskee terveyskysymysten ottamista huomioon muilla politiikan aloilla. Yhteisvaikutusten lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi ryhdytään yhteisiin toimiin asiaan liittyvien yhteisön ohjelmien ja toimenpiteiden kanssa ja hyödynnetään asianmukaisella tavalla yhteisön muita rahastoja ja ohjelmia, myös yhteisön tutkimuksen puiteohjelmia ja niiden tuloksia, rakennerahastoja, koheesiorahastoa, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastoa, Euroopan solidaarisuusrahastoa ja yhteisön tilasto-ohjelmaa. Olisi myös taattava, että niihin kaikkiin sisällytetään terveysnäkökulma.

(37)  On välttämätöntä lisätä Euroopan unionin investointeja terveyteen ja terveyteen liittyviin hankkeisiin. Tässä suhteessa jäsenvaltioiden olisi pidettävä terveyden parantamista kansallisten ohjelmiensa painopisteenä. On parannettava tietoisuutta unionin rahoituksen mahdollisuuksista terveysalalla. On kannustettava jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa terveysalan rahoituksesta rakennerahastojen kautta.

(38)  Hallituksista riippumattomilla järjestöillä ja erikoistuneilla verkostoilla on myös tärkeä tehtävä kansanterveyden edistämisessä ja kansalaisten etujen ajamisessa yhteisön terveyspolitiikassa. Ne tarvitsevat yhteisön tukea kehittyäkseen ja toimiakseen. Tässä päätöksessä on määritettävä yhteisön tukeen oikeutettujen kansalaisjärjestöjen ja erikoistuneiden verkostojen kelpoisuusehdot ja taloudellista avoimuutta koskevat määräykset. Kun otetaan huomioon kyseeseen tulevien organisaatioiden erityisluonne, erityisen hyödyllisissä tapauksissa tällaisten organisaatioiden toimintaan annettavaan yhteisön tuen uusimiseen ei pitäisi soveltaa yhteisön tuen asteittaisen vähentämisen periaatetta.

(39)  Ohjelman täytäntöönpanoon olisi sisällyttävä 15 päivänä joulukuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/858/EY(6) perustettu kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanovirasto samoin kuin läheinen yhteistyö asiaankuuluvien organisaatioiden ja virastojen, etenkin 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2004(7) perustetun tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen kanssa. Komission olisi toimitettava keskukselle kaikki ohjelmassa kerätyt tiedot ja tietoaineistot, jotka ovat sen toiminnan kannalta merkittäviä.

(40)  Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(8) mukaisesti ottaen huomioon avoimuuden tarve sekä kohtuullinen tasapaino ohjelman eri tavoitteiden välillä.

(41)  Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (jäljempänä 'ETA-sopimus') määrätään terveyden alan yhteistyöstä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvien Euroopan vapaakauppaliiton valtioiden (jäljempänä 'EFTA-/ETA-valtiot') välillä. Olisi myös säädettävä muiden maiden, etenkin yhteisön naapurimaiden, yhteisön jäsenyyttä hakevien maiden, ehdokasmaiden sekä liittymässä olevien maiden, osallistumisesta ohjelmaan ottaen erityisesti huomioon muissa maissa mahdollisesti esiin tulevat terveysuhat, jotka vaikuttavat yhteisöön.

(42)  Olisi edistettävä soveltuvia suhteita ohjelmaan osallistumattomiin kolmansiin maihin ohjelman tavoitteiden edistämiseksi ottaen huomioon mahdolliset asiaan vaikuttavat sopimukset kyseisten maiden ja yhteisön välillä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että kolmannet maat toteuttavat tämän ohjelman kautta rahoitettuja toimia täydentäviä toimia yhteistä etua koskevilla aloilla, mutta eivät saa rahoitustukea ohjelmasta.

(43)  Yhteisön tasolla ja kansainvälisellä tasolla toteutettavien terveyttä koskevien toimien tehokkuuden maksimoimiseksi olisi kehitettävä yhteistyötä asiaan kuuluvien organisaatioiden kuten Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisvirastojen, kuten Maailman terveysjärjestön, kanssa samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kanssa.

(44)  Tähän ohjelmaan sisältyvien terveysalan tavoitteiden toteutumisessa saavutettua edistymistä on mitattava ja arvioitava, jotta ohjelman arvoa ja vaikutuksia voitaisiin lisätä. Toteutettavia toimenpiteitä olisi seurattava ja arvioitava säännöllisin väliajoin myös ulkopuolisten riippumattomien arviointien avulla.

(45)  Perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitettujen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti asioissa, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, kuten kansanterveysalaa koskevissa asioissa, yhteisö toimii vain siinä tapauksessa ja siinä laajuudessa kuin se voi toteuttaa paremmin toiminnan tavoitteet toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia. Jäsenvaltiot eivät voi riittävästi toteuttaa ohjelman tavoitteita, koska terveyden taustatekijät ovat monimutkaisia ja luonteeltaan maiden rajat ylittäviä ja koska jäsenvaltiot eivät voi kattavasti hallita näitä tekijöitä; näin ollen ohjelman olisi tuettava ja täydennettävä jäsenvaltioiden toimia ja toimenpiteitä. Ohjelma voi tuoda huomattavaa lisäarvoa terveyden edistämiseen ja terveydenhuoltojärjestelmiin yhteisössä tarjoamalla tukirakenteita ja -ohjelmia, jotka parantavat yksilöiden, laitosten, yhdistysten, järjestöjen ja elinten toimintakykyä terveysalalla helpottamalla kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa ja tarjoamalla perustan kansanterveyteen vaikuttavien tekijöiden analysoimiselle. Ohjelma voi tuoda lisäarvoa myös tapauksissa, joissa kansanterveyttä uhkaavat yli valtioiden rajojen vaikuttavat tekijät, kuten tartuntataudit tai ympäristön tai ravinnon pilaantuminen, siltä osin kuin ne edellyttävät yhteisiä strategioita ja toimia, jotta suojellaan terveyttä ja turvallisuutta, edistetään kansalaisten terveyteen liittyviä taloudellisia etuja ja helpotetaan Euroopan kansalaisiin potilaina kohdistuvaa taloudellista taakkaa.

(46)  Ohjelman kaikkien tavoitteiden ja toimien on edistettävä miesten ja naisten tarpeiden ja terveyttä koskevien lähestymistapojen parempaa ymmärtämistä ja tunnustamista, kuten määrätään perustamissopimuksen 2 artiklassa, jonka mukaisesti miesten ja naisten tasa-arvo on Euroopan yhteisön periaate, ja perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa, jonka mukaisesti yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa yhteisön kaikessa toiminnassa, mukaan lukien terveyden suojelun korkean tason saavuttaminen.

(47)  Komission olisi varmistettava asianmukainen siirtyminen ensimmäisestä korvattavasta ohjelmasta tähän ohjelmaan etenkin sovittujen taloudellisten velvoitteiden täyttymisen osalta,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Toisen ohjelman perustaminen

Perustetaan terveysalaa koskeva yhteisön toinen toimintaohjelma, jäljempänä 'ohjelma', joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Päämäärä ja tavoitteet

1.  Ohjelmalla täydennetään ja tuetaan yhteisön ja jäsenvaltioiden politiikkaa, tuodaan siihen lisäarvoa, ja edistetään sekä suojataan ihmisten terveyttä ja turvallisuutta, ehkäistään ihmisten sairauksia, tauteja ja vammoja ja kohennetaan kansanterveyttä.

2.  Tavoitteet, joihin pyritään tämän päätöksen liitteessä vahvistettujen toimien ja tukitoimenpiteiden avulla, ovat seuraavat:

3.  Ohjelmalla vaikutetaan lisäksi

3 artikla

Täytäntöönpanomenetelmät

1.  Edellä 2 artiklassa vahvistettuun päämäärään ja tavoitteisiin pyrittäessä on hyödynnettävä täysimääräisesti asianmukaisia täytäntöönpanomenetelmiä ja rahoitusta, joka on hyväksytty 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, etenkin seuraavia menetelmiä:

2.  Edellä 1 kohdan a alakohtaa varten yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään:

Yleissääntönä on, että komissio pyrkii myöntämään kaksivuotisen perusrahoituksen kumppanuutta koskevan puitesopimuksen avulla. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002(9) 163 artiklan mukaisesti tällainen kumppanuus luo komission ja saajan välille pitkäaikaisen yhteistyösuhteen, jonka kesto voi olla enintään kaksi vuotta.

3.  Edellä 1 kohdan a alakohtaa varten yhteisön rahoitustukeen voi tapauksen mukaan ja saavutettavan tavoitteen luonne huomioon ottaen sisältyä yhteisön ja vähintään yhden jäsenvaltion yhteisrahoitusta tai yhteisön ja osallistuvien maiden toimivaltaisten viranomaisten yhteisrahoitusta. Tällöin yhteisön rahoitustuki saa olla enintään 50 prosenttia lukuun ottamatta poikkeuksellisen hyödyllisiä tapauksia, joissa yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia. Yhteisön rahoitustuet voidaan myöntää kyseisen jäsenvaltion tai toimivaltaisen viranomaisen nimeämälle ja komission hyväksymälle julkisyhteisölle tai voittoa tavoittelemattomalle yhteisölle. Yhteisön rahoitusosuudet on myönnettävä Euroopan lääkeviraston potilas- ja kuluttajajärjestöille vahvistamien perusteiden (syyskuu 2005) nojalla.

4.  Edellä 1 kohdan a alakohtaa varten yhteisön rahoitusosuus voidaan antaa myös kiinteämääräisenä rahoituksena silloin, kun tämä muoto soveltuu kyseisten toimien luonteeseen. Tällaisiin rahoitustukiin ei sovelleta 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja prosenttirajoja. Näiden toimien valinta-, seuranta- ja arviointiperusteita mukautetaan tarvittaessa.

4 artikla

Ohjelman täytäntöönpano

1.  Komissio varmistaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelmassa määritettyjen toimien ja toimenpiteiden täytäntöönpanon 7 ja 8 artiklan säännösten mukaisesti ja varmistaen ohjelman sopusuhtaisen ja tasapainoisen kehittymisen.

2.  Täytäntöönpanossa avustaakseen komissio varmistaa terveysalan seurantaverkostojen koordinoinnin ja tarvittaessa integroinnin sekä nopean reagoinnin terveysuhkiin.

3.  Komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat toimivaltuuksiensa rajoissa tarkoituksenmukaisia toimia varmistaakseen, että ohjelman toteuttaminen on tehokasta, ja kehittääkseen yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla mekanismeja, joilla pyritään ohjelman tavoitteisiin. Ne varmistavat, että ohjelmassa tuetuista toimista tiedotetaan asiaankuuluvasti ja että paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten sekä hallituksista riippumattomien järjestöjen kautta toteutettaviin toimiin saadaan mahdollisimman suuri osallistujamäärä.

4.  Komissio varmistaa, että kaikessa tietojen keräämiseen, käsittelyyn ja ilmoittamiseen liittyvässä toiminnassa noudatetaan "terveydenhuollon avoimen koordinointimenetelmän" kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

5.  Komissio varmistaa läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että tietoaineistot ja tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia ja että terveystietojen ja tietoaineistojen vaihtojärjestelmät ja -verkostot ovat yhteensopivia ja yhteentoimivia.

6.  Komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarvittavan yhteistyön ja tiedotuksen tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen kanssa ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

7.  Ohjelmaa toteuttaessaan komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, että noudatetaan kaikkia asiaankuuluvia henkilötietojen suojasta annettuja säännöksiä ja että silloin kun se on asianmukaista, käytetään sellaisia mekanismeja, jotka takaavat tällaisten tietojen luottamuksellisuuden ja turvallisuuden.

8.  Komissio varmistaa läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa siirtymisen 12 artiklassa mainitulla päätöksellä perustetussa ensimmäisessä ohjelmassa toteutettavista sellaisista toimista, jotka edistävät tässä ohjelmassa määritettyjä painopistealueita, niihin toimiin, jotka pannaan täytäntöön tässä ohjelmassa.

5 artikla

Yhteiset strategiat ja toimet

1.  Ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa ja terveyskysymysten valtavirtaistamisen edistämiseksi ohjelman tavoitteet voidaan toteuttaa yhteisinä strategioina ja yhteisinä toimina luomalla yhteyksiä asianomaisiin yhteisön ohjelmiin, toimiin ja rahastoihin.

2.  Komissio varmistaa yhteyden ohjelman ja yhteisön muiden ohjelmien, toimien ja rahastojen välillä. Ohjelman vaikutuksen pitäisi voimistua erityisesti yhteistyöstä tutkimusta koskevan seitsemännen puiteohjelman(10) kanssa.

6 artikla

Rahoitus

1.  Ohjeelliset rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi seitsemän vuoden kaudeksi ovat 1 500 000 000 EUR.

2.  Ohjelman kokonaishallintomenojen, täytäntöönpanoviraston sisäiset ja hallintomenot mukaan lukien, olisi vastattava asianomaiseen ohjelmaan kuuluvia tehtäviä, ja ne riippuvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätöksestä.

3.  Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

4.  Komissio varmistaa, että ohjelman rahoitusta koskevat säännökset ovat yhdenmukaisia Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(11) säännösten kanssa.

5.  Taloudellisen tuen saamista helpotetaan soveltamalla suhteellisuusperiaatetta toimitettaviin asiakirjoihin ja luomalla tietokanta, johon hakemukset voidaan jättää.

7 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa komitea (jäljempänä 'komitea').

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.  Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

8 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.  Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä, jotka koskevat seuraavia seikkoja, päätetään 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen:

2.  Komissio vahvistaa tämän päätöksen täytäntöönpanemisessa tarvittavat mahdolliset muut toimenpiteet 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

9 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

10 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä on kannustettava suhteita ohjelmaan osallistumattomiin kolmansiin maihin ja asiaankuuluviin kansainvälisiin organisaatioihin, erityisesti WHO:hon.

11 artikla

Seuranta, arviointi ja tulosten tunnetuksi tekeminen

1.  Komissio seuraa säännöllisesti läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, tarvittaessa asiantuntijoiden avustuksella, ohjelman toimien toteuttamista sen tavoitteiden pohjalta. Se raportoi seurannasta komitealle. Komissio tiedottaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille ja toimittaa niille jäljennöksen tärkeimmistä havainnoistaan.

2.  Komission antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle seuraavat tiedot:

3.  Komissio julkaisee kahden vuoden välein ohjelman hyväksymisen jälkeen terveystilannetta Euroopan unionissa koskevan kertomuksen, joka perustuu tietoaineistoon ja indikaattoreihin ja sisältää laadulliset ja määrälliset analyysit.

4.  Komissio saattaa toteutettujen toimien tulokset yleisön saataville ja varmistaa niiden tunnetuksi tekemisen.

12 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 1786/2002/EY.

13 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Komissio vahvistaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan siirtyminen päätöksellä N:o 1786/2002/EY hyväksytyistä toimenpiteistä ohjelman mukaisesti toteutettaviin toimenpiteisiin.

14 artikla

Loppusäännös

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

TOIMET JA TUKITOIMENPITEET

Tavoite 1: suojellaan kansalaisia terveysuhkilta

1.1.  LISÄTÄÄN TERVEYSUHKIEN SEURANTAA JA VALVONTAA

1.1.6.  Seurataan bakteerien antibioottiresistenssiä ja sairaalainfektioita ja kehitetään strategioita niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

1.1.8.  Kehitetään toimia sosiaalisesti eristyneiden henkilöiden sairauksien ja vammojen ehkäisemiseksi ja maahanmuuttajien tietoisuuden lisäämiseksi terveyskysymyksissä.

1.1.9.  Rohkaistaan jäsenvaltioita perustamaan aidosti riippumattomat lääkevalvontaviranomaiset, jotka valvovat uusien reseptilääkkeiden käyttöä ja vaikutuksia niiden hyväksymispäivämäärästä lähtien.

1.2.  REAGOIDAAN TERVEYSUHKIIN

1.2.4.  Kehitetään strategioita ja menettelyjä yleisten valmiussuunnitelmien ja terveydellisissä hätätilanteissa sovellettavien erityissuunnitelmien laatimista, testausta, arviointia ja tarkistamista varten sekä eri jäsenvaltioiden suunnitelmien yhteentoimivuuden varmistamista varten; järjestetään harjoituksia ja testataan suunnitelmia.

Tavoite 2: edistetään toimintalinjoja, jotka johtavat terveempään elämäntapaan

2.  EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ TERVEYDEN TAUSTATEKIJÖIHIN VAIKUTTAMALLA

Tavoite 3: myötävaikutetaan merkittävien sairauksien esiintymisen, sairastuvuuden ja kuolleisuuden sekä vammojen vähentämiseen

3.  EHKÄISTÄÄN SAIRAUKSIA JA VAMMOJA

Tavoite 4: lisätään terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta

4.  LUODAAN KANSALLISTEN TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMIEN VÄLISIÄ YHTEISVAIKUTUKSIA

4.1.  Helpotetaan terveydenhuoltopalvelujen ostoa ja tarjontaa maiden rajojen yli jäsenvaltioiden yhteistyöllä terveyspalvelujen täydentävyyden parantamiseksi raja-alueilla ja potilaiden liikkuvuuden parantamiseksi, mihin kuuluu muun muassa seuraavaa:

4.2.  Kerätään ja vaihdetaan tietoja terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuudesta ja pyritään hallitsemaan liikkuvuuden seurauksia sekä edistetään potilaiden liikkuvuutta koskevia toimia.

4.3.  Perustetaan sellainen yhteisön yhteistyöjärjestelmä vertailukeskuksia ja muita vähintään kahden jäsenvaltion terveydenhuoltojärjestelmien yhteistyörakenteita varten, jonka avulla lääkärit ja muu terveydenhuoltohenkilöstö voivat soveltaa ennaltaehkäisyä ja hoitoa koskevia Euroopan unionin parhaita käytäntöjä ja parasta saatavissa olevaa tietoa.

4.4.  Käytetään standardoituja tietoja ja yhteisiä indikaattoreita sukupuolten välisen eriarvoisuuden mittaamiseksi lääketieteellisissä palveluissa ja terveydenhoitopalveluissa Euroopan unionissa.

4.5.  Kehitetään verkosto, jolla pyritään lisäämään valmiuksia kehittää ja vaihtaa terveydenhuollossa käytettävää teknologiaa ja tekniikoita koskevia tietoja ja arvioita (terveysteknologioiden arviointi).

4.7.  Kehitetään välineitä, joilla arvioidaan yhteisön politiikan osa-alueiden vaikutusta terveydenhuoltojärjestelmiin, mukaan lukien laajentumisen ja Lissabonin strategian seuraukset.

4.9.  Edistetään ihmisperäisten korkealaatuisten ja turvallisten elinten ja aineiden saatavuutta, jäljitettävyyttä ja käytettävyyttä yhteisössä.

Tavoite 5: parannetaan kansanterveyttä edistävää terveysaiheista tiedotusta ja tietämystä ja edistetään terveystavoitteiden valtavirtaistamista

Kaikkia edellä mainittuja tavoitteita edistävät toimet ja toteutusvälineet:

5.  TIETOJEN KERÄÄMINEN, TERVEYSTILANTEEN SEURANTA JA TIEDOTUS

5.1.  TIETOJEN KERÄÄMINEN, TERVEYSTILANTEEN SEURANTA JA TIETOJEN LEVITTÄMINEN

5.1.1.  Kehitetään edelleen kestävää terveyden seurantajärjestelmää kiinnittäen erityistä huomiota terveyseroihin ja ottaen huomioon terveystilannetta, terveyden taustatekijöitä, terveydenhuoltojärjestelmiä ja vammoja koskevat tiedot; kehitetään edelleen järjestelmän tilastollista osiota hyödyntäen tarpeen mukaan yhteisön tilasto-ohjelmaa.

5.1.2.  Lisätään tietoisuutta eri yhteiskuntaryhmien terveystilanteesta ja siitä, miten heidän tarpeensa täytetään yhteiskunnassa, muun muassa kokoamalla, käsittelemällä ja analysoimalla sosiaaliryhmän, etnisen taustan ja sukupuolen mukaan jaoteltuja tilastotietoja.

5.1.3.  Kerätään ja analysoidaan elämäntapoja (esim. ravinto, tupakointi ja alkoholinkäyttö) ja vammoja koskevia tietoja, luodaan yhteisön laajuisia rekistereitä merkittävistä sairauksista (kuten syövästä) ja kehitetään menetelmiä ja ylläpidetään tietokantoja.

5.1.4.  Tarjotaan muuta asiaankuuluvaa terveystietämystä.

5.1.5.  Määritellään asiaankuuluvia lisäindikaattoreita.

5.1.6.  Kehitetään asianmukaisia raportointijärjestelmiä.

5.1.7.  Organisoidaan tällaisen tiedon jatkuva kerääminen tilasto-ohjelman, kansainvälisten organisaatioiden, ja virastojen sekä hankkeiden kautta.

5.1.8.  Tuetaan yhteisön terveyskysymysten analysointia yhteisön säännöllisten terveysraporttien kautta, pitämällä yllä sellaisia tiedotusjärjestelmiä kuin terveysportaali ja tukemalla konsensuskonferensseja sekä tuetaan asianomaisten osapuolten välillä koordinoituja kohdennettuja tiedotuskampanjoita.

5.1.9.  Keskitytään tarjoamaan säännöllinen ja luotettava tiedotuskanava kansalaisille, myös sellaisessa muodossa, joka on vammaisten käytettävissä, päätöksentekijöille, potilaille, hoivatyöntekijöille, terveydenhuollon ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille osapuolille.

5.1.10.  Kerätään ja analysoidaan vammoja ja niiden syntymistä ja ehkäisemistä koskevia tietoja.

5.1.12.  Kerätään ja analysoidaan heikentynyttä hedelmällisyyttä koskevia tietoja.

5.1.13.  Annetaan ajantasaisia tietoja vaikuttavan aineen perusteella yksittäisten lääkkeiden hinnoista eri jäsenvaltioissa.

5.2.  PARANNETAAN TERVEYSASIOITA KOSKEVAA TIEDONVAIHTOA EUROOPAN UNIONIN KANSALAISTEN KANSSA TUOMALLA LISÄARVOA YHTEISÖN JA JÄSENVALTIOIDEN ALOITTEISIIN

5.2.1.  Valistuskampanjat

5.2.2.  Selvitykset

5.2.3.  Konferenssit, seminaarit, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kokoukset

5.2.4.  Terveyspolitiikan aiheita käsittelevät julkaisut

5.2.5.  Online-tiedon tarjoaminen

5.2.6.  Tiedotuspisteiden kehittäminen ja hyödyntäminen

YHTEISTYÖ JA INTEGROINTI

5.3.  LISÄTÄÄN KANSALAISYHTEISKUNNAN JA SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMISTA TERVEYTTÄ JA KULUTTAJANSUOJAA KOSKEVAAN POLITIIKKAAN

5.3.1.  Edistetään ja vahvistetaan yhteisön tason terveysjärjestöjen toimintaa.

5.3.2.  Koulutetaan terveysjärjestöjä ja lisätään niiden valmiuksia.

5.3.3.  Verkotetaan hallituksista riippumattomia terveysjärjestöjä ja muita sidosryhmiä.

5.3.4.  Vahvistetaan yhteisön tason neuvoa-antavia elimiä ja järjestelmiä.

5.3.5.  Myönnetään, että potilailla on oikeuksia myös terveyshuollon palveluiden kuluttajina.

5.4.  KEHITETÄÄN TOIMINTAMALLI TERVEYSASIOIDEN OTTAMISEKSI HUOMIOON YHTEISÖN POLITIIKAN MUILLA OSA-ALUEILLA

5.4.1.  Kehitetään menetelmiä yhteisön politiikan ja terveysasioita koskevien toimien vaikutusten arvioimiseksi ja sovelletaan niitä.

5.4.2.  Vaihdetaan kansallisia toimintalinjoja koskevia parhaita käytänteitä jäsenvaltioiden kanssa.

5.4.3.  Selvitetään muiden politiikan alojen vaikutuksia terveyteen.

5.4.4.  Kehitetään yhteisiä strategioita ja yhteisiä toimia luomalla yhteyksiä ja yhteisvaikutuksia muiden asianmukaisten yhteisön ohjelmien, toimien ja rahastojen kanssa.

RISKIT, TURVALLISUUS JA HORISONTAALISET KYSYMYKSET

5.5.  EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ KOSKEVAA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ

5.5.1.  Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

5.5.2.  Yhteistyö ohjelmaan osallistumattomien kolmansien maiden kanssa

5.5.3.  Kannustetaan terveysjärjestöjen vuoropuhelua

5.6.  PARANNETAAN RISKIEN VARHAISTA HAVAITSEMISTA JA ARVIOINTIA SEKÄ RISKEISTÄ TIEDOTTAMISTA

5.6.1.  Tuetaan tieteellistä neuvontaa ja riskinarviointia, tiedekomiteoiden perustamisesta kuluttajien turvallisuuden, kansanterveyden ja ympäristön aloilla 3 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/210/EY(13) perustettujen riippumattomien tiedekomiteoiden tehtävät mukaan luettuina.

5.6.2.  Kerätään ja yhdistetään tietoja ja luodaan asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten verkostoja.

5.6.3.  Edistetään riskinarviointimenetelmien kehittämistä ja yhdenmukaistamista.

5.6.4.  Kerätään ja arvioidaan tietoa väestöjen ja väestöryhmien altistumisesta kemiallisille, biologisille ja fysikaalisille terveysvaaroille, mukaan luettuna mainittujen vaarojen vaikutukset.

5.6.5.  Luodaan menetelmiä kehittymässä olevien riskien havaitsemiseen ja suunnitellaan toimia vasta havaittuihin riskeihin reagoimiseksi.

5.6.6.  Kehitetään strategioita riskiviestinnän parantamiseen.

5.6.7.  Koulutetaan riskinarviointiin.

5.7.  PARANNETAAN ELINTEN, IHMISPERÄISTEN AINEIDEN, VEREN JA VERIJOHDANNAISTEN TURVALLISUUTTA

5.7.1.  Toteutetaan toimia, joilla parannetaan ihmisperäisten elinten ja aineiden, kuten veren, veren ainesosien ja verta muodostavien kantasolujen, turvallisuutta ja laatua sekä jäljitettävyyttä.

5.7.2.  Tuetaan strategioita ja mekanismeja elävien luovuttajien elinsiirtojen edistämiseksi ja elinpulan kysymyksen käsittelemiseksi ottaen huomioon eettiset näkökohdat.

5.7.3.  Kehitetään ja ylläpidetään luovuttajien ja vastaanottajien yhteisiä foorumeita ihmisperäisiä elimiä ja aineita koskevien parhaiden käytänteiden luomiseksi.

5.7.4.  Kehitetään eurooppalainen elinluovutuskortti.

5.8.  HORISONTAALISET ASIAT

Annetaan teknistä apua politiikkojen ja lainsäädännön kehittämistä ja täytäntöönpanoa koskevien kysymysten analysointiin.

(1) EUVL C […], […], s. […]. (2) EUVL C […], […], s. […]. (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. maaliskuuta 2006. (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1786/2002/EY, tehty 23 päivänä syyskuuta 2002, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7). (5) KOM(2004)0416. (6) EUVL L 369, 16.12.2004, s. 73. (7) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1. (8) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. (9) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3). (10) KOM(2005)0119. (11) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (12) EYVL L 268, 3.10.1998, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1). (13) EUVL L 66, 4.3.2004, s. 45.