Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen(1),

–   ottaa huomioon Afrikan unionin ministerikokouksen talouskumppanuussopimuksesta käytäviä neuvotteluita koskevan julistuksen, joka annettiin Afrikan unionin kauppaministerikokouksen kolmannessa sääntömääräisessä istunnossa Kairossa 5.–9. kesäkuuta 2005,

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen neljännessä istunnossaan 21. maaliskuuta 2002 hyväksymän Kapkaupungin julistuksen(2),

–   ottaa huomioon Brysselissä 21. ja 22. kesäkuuta 2005 pidetyssä AKT:n ministerineuvoston 81. istunnossa annetun julistuksen,

–   ottaa huomioon John Kaputinin päätöspuheenvuoron AKT:n alueellisten talouskumppanuussopimusten neuvottelijoiden kokouksessa Lontoossa 4. lokakuuta 2005,

–   ottaa huomioon komission 9. marraskuuta 2005 päivätyn valmisteluasiakirjan "Talouskumppanuussopimuksista käytävien neuvotteluiden kauppaa ja kehitysyhteistyötä koskevat näkökulmat" (SEC(2005)1459),

–   ottaa huomioon Brysselissä laaditun 2. lokakuuta 2003 päivätyn yhteisen mietinnön kaikkien AKT:n ja EY:n välisten talouskumppanuussopimuksista käytävien neuvotteluiden tilanteesta (ACP/00/118/03 Rev.1, ACP-EC/NG/43),

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien 18. syyskuuta 2000 antaman vuosituhatjulistuksen, jossa asetetaan vuosituhannen kehitystavoitteet kansainvälisen yhteisön yhteisesti sopimaksi köyhyyden poistamisen perusteeksi,

–   ottaa huomioon New Yorkissa 16. syyskuuta 2005 pidetyssä YK:n vuoden 2005 huippukokouksessa (vuosituhatjulistuksen 5-vuotisseurantakokous) hyväksytyn päätösasiakirjan(3),

–   ottaa huomioon professori Jeffrey Sachsin johtaman Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatkampanjan työryhmän vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista koskevan raportin "Investing in Development: a practical plan to achieve the Millennium Development Goals",

–   ottaa huomioon vuosituhannen kehitystavoitteita vuosina 2000–2004 koskevan 29. lokakuuta 2004 julkaistun komission kertomuksen (SEC(2004)1379),

–   ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2005 annetun komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle "Vuosituhattavoitteiden saavuttamisen nopeuttaminen – Euroopan unionin panos" (KOM(2005)0132),

–   ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2005 annetun komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Ehdotus neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission yhteiseksi julistukseksi Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikasta – 'Eurooppalainen konsensus'" (KOM(2005)0311),

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen Afrikan talouskomission Afrikan taloudellista tilaa koskevan vuoden 2004 raportin "Unlocking Africa's Trade Potential",

–   ottaa huomioon G8-maiden johtajien henkilökohtaisten Afrikan asioiden avustajien laatiman, Afrikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan seurantaraportin, jonka G8-maat julkaisivat Lontoossa 1. heinäkuuta 2005,

–   ottaa huomioon G8-maiden Gleneaglesissa 8. heinäkuuta 2005 julkaiseman Gleneaglesin tiedonannon,

–   ottaa huomioon 23. ja 24. toukokuuta 2005 kokoontuneen yleisten asioiden neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A6-0053/2006),

A.   ottaa huomioon, että vuosina 1975–2000 EU:n ja AKT-maiden välisiin kauppasuhteisiin sovellettiin Lomén yleissopimuksia, joiden nojalla AKT-maat saivat yksipuolisen ja etuuskohteluun perustuvan pääsyn EU:n markkinoille,

B.   katsoo, että Cotonoun sopimuksen allekirjoittaminen vuonna 2000 aloitti uuden jakson AKT:n ja EU:n välisissä suhteissa ja loi säännöt uusille kauppasuhteille,

C.   katsoo, että AKT:n ja EU:n välisen kumppanuuden ja Cotonoun sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on parantaa AKT-maiden sosiaalisia ja taloudellisia kehitysnäkymiä,

D.   katsoo, että EU on sitoutunut vuosituhannen kehitystavoitteisiin ja niitä olisi pidettävä vasta ensimmäisenä askeleena kohti köyhyyden poistamista,

E.   katsoo, että Cotonoun sopimuksen ja EU:n tavoitteet ovat selvät, mutta useat asiassa mukana olevat tahot, muun muassa afrikkalaiset ministerit, jotkin EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan ja kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnat, ovat kyseenalaistaneet sen, että talouskumppanuussopimusten avulla saavutettaisiin nämä tavoitteet, ottaen huomioon nykyisessä muodossaan olevien talouskumppanuussopimusten ennakoidun vaikutuksen AKT-maiden heikkoihin talouksiin ja kehityserot AKT- ja EU-maiden talouksien välillä,

F.   ottaa huomioon, että EU:ssa markkinoiden yhdentämisen yhteydessä on toteutettu koheesiotoimenpiteitä taloudellisesti heikommassa asemassa olevien maiden tukemiseksi,

G.   ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksessa korostetaan tarvetta kehittää AKT valtioiden alueellista yhdentymistä koskevia aloitteita, kun laajempien alueellisten markkinoiden luominen ja syvempi alueellinen yhdentyminen kannustavat liikkeenharjoittajia ja sijoittajia,

H.   ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksessa vahvistetaan, että osapuolet sopivat tekevänsä uusia Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisia kaupankäyntijärjestelyjä, joilla poistetaan asteittain niiden välisen kaupan esteitä ja vahvistetaan yhteistyötä kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla,

I.   ottaa huomioon, että olemassa voimassaoleviin kaupankäyntijärjestelyihin (Cotonoun sopimuksen liite V "37 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valmisteluvaiheen aikana sovellettava kauppajärjestelmä") sovelletaan WTO:n poikkeuslupaa, jonka voimassaolo päättyy vuoden 2007 lopussa,

J.   katsoo, että vaikka talouskumppanuussopimuksissa on tarkoitus määritellä EU:n ja AKT-maiden väliset uudet kauppasuhteet, epätasa-arvoisten kumppaneiden välisen kaupan vapauttaminen on kautta aikojen osoittautunut tehottomaksi ja jopa haitalliseksi kehitysyhteistyön välineeksi,

K.   katsoo, että talouskumppanuussopimusten alueellinen näkökohta on keskeinen paitsi pohjoisen ja etelän välisen kaupan myös eteläisten maiden keskinäisen kaupan vahvistamiseksi,

L.   ottaa huomioon, että vähiten kehittyneet AKT-maat pääsevät tällä hetkellä EU:n markkinoille Kaikki paitsi aseet -aloitteen (Everything But Arms, EBA) kautta,

M.   ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen 19 artiklan mukaan AKT:n ja EU:n yhteistyön toimintakehys on mahdollista määritellä kunkin yksittäisen AKT-valtion olosuhteiden mukaan,

N.   ottaa huomioon, että marraskuun 2005 Eurooppa-neuvoston päätelmissä EU:n jäsenvaltiot sopivat, että on perustettava ja pantava täytäntöön tehostettu seurantajärjestelmä, jolla mitataan talouskumppanuussopimusprosessin kehitystavoitteiden suhteen saavutettua edistystä,

O.   ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen 37 artiklan 6 kohdan mukaisesti AKT-valtioilla on oikeus tarkastella talouskumppanuussopimuksille vaihtoehtoisia mahdollisuuksia,

P.   katsoo, että vaikka talouskumppanuussopimuksista käytävät neuvottelut jatkuvat jo neljättä vuotta, monia ongelmia on jäljellä, mikäli neuvottelut halutaan saada päätökseen Cotonoun sopimuksessa asetettuun määräaikaan eli 31. joulukuuta 2007 mennessä; ottaa huomioon, että GATT-sopimuksen 24 artiklassa edellytetään vapaakauppa-alueen toteuttamista koskevan suunnitelman ja aikataulun laatimista kohtuullisen ajan kuluessa,

1.   ymmärtää, että talouskumppanuussopimuksista käytävät neuvottelut juontavat juurensa tarpeesta sovittaa AKT:n ja EU:n väliset kauppasuhteet WTO:n säännöksiin, mutta pyytää komissiota olemaan valppaana sen suhteen, että yhteensovittaminen ei syrjäytä kokonaistavoitteena olevaa kehitysyhteistyötä; kehottaa komissiota kauppasuhteiden edellä tarkoitetun säännöksiin sovittamiseen keskittymisen ohella myös pyrkimään yhdessä kehitysmaiden kanssa kehittämään WTO:n säännöksiä siten, että ne edistävät paremmin kehitysyhteistyötä;

2.   uskoo, että asianmukaisesti suunniteltuina talouskumppanuussopimukset tarjoavat tilaisuuden elvyttää AKT-maiden ja EU:n välisiä kauppasuhteita, edistää AKT-maiden talouksien monipuolistamista ja alueellista yhdentymistä sekä lievittää AKT-maiden köyhyyttä;

3.   suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio korostaa jatkuvasti kehitysyhteistyön olevan edelleen kaikkien talouskumppanuussopimusten päätavoite;

4.   ilmaisee olevansa huolestunut siitä, että talouskumppanuus- tai vapaakauppasopimuksia koskevat neuvottelut on käynnistetty ja että neuvotteluissa ollaan siirtymässä keskeisiin vaiheisiin, vaikka useimmissa AKT-maissa ei käydä todellista demokraattista keskustelua; vaatii siksi todellista julkista keskustelua, johon kansalaisyhteiskunta, lainsäätäjät ja valtion laitokset osallistuvat, sekä asianmukaisia palaute- ja kuulemismekanismeja tämän tilanteen poistamiseksi ja demokraattisen osallistumisen mahdollistamiseksi;

5.   katsoo, että näiden kehitysyhteistyötä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi talouskumppanuussopimuksissa olisi keskityttävä erityisesti edistämään hyvää taloushallintoa, AKT-maiden talouksien alueellista yhdentymistä sekä AKT-maihin suuntautuvien investointien lisäämistä ja siellä pitämistä;

6.   kehottaa siksi komissiota ja AKT-alueita suunnittelemaan seuraaville periaatteille pohjautuvia talouskumppanuussopimuksia: AKT-alueita suosiva epätasapaino, AKT-maiden alueellisen yhdentymisen tukeminen, AKT-alueiden kauppaa ja investointeja edistävän asianmukaisen ja ennustettavan kehyksen täytäntöönpano;

7.   panee kuitenkin merkille, että talouskumppanuussopimuksista käytävissä neuvotteluissa ei tähän asti ole saavutettu konkreettisia kehitysyhteistyötä edistäviä tuloksia; tästä on osoituksena AKT-maiden huoli ja pettymys sen suhteen, ettei ole päätetty sellaisista kehitysyhteistyötä tukevista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen konkreettisten etujen saamiseksi kyseisistä sopimuksista, kuten kehitysyhteistyötä koskevat sitovat lupaukset, konkreettiset korjaavat toimet etuoikeuksien murenemisen vaikutusten tasoittamiseksi, teknologian siirrot ja kilpailukyvyn parantaminen;

8.   korostaa, että talouskumppanuussopimuksista käytävien neuvottelujen lopputuloksen pitäisi antaa riittävästi aikaa AKT:n tuottajien kotimarkkinoiden ja alueellisten markkinoiden mukauttamiselle sekä mahdollistaa se, että AKT-maat saavat riittävästi poliittista tilaa toimia voidakseen toteuttaa omia kehitysstrategioitaan;

9.   kehottaa komissiota toimimaan Cotonoun sopimuksessa asetetun köyhyyden poistamistavoitteen mukaisesti ja tukemaan kunkin alueryhmittymän sosiaalista ja taloudellista kehitystä – ja etenkin kunkin ryhmittymän taloudellisesti heikoimpia jäseniä, jotka muuten voivat syrjäytyä – sekä hyväksymään tarpeen olla joustavampi, mitä tulee niiden neuvottelujen aikatauluun, jotka koskevat kaupan asteittaista vapauttamista, siirtymäkauden kestoa ja vapautettavien tuotteiden osuutta, jos talouskumppanuussopimusten yleistavoitteena on tarkoitus olla pitkän aikavälin kestävä kehitys; painottaa, että talouskumppanuussopimusten avulla olisi tuettava AKT-maiden integroitumista maailmantalouteen siten, että edistetään kehitystä kaupan avulla ja otetaan huomioon talouksien eroavaisuudet;

10.   korostaa, että kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskeva julkilausuma (DPS), erityisesti sen 36 kappale, sisältää ohjeita talouskumppanuussopimusten neuvotteluosapuolia varten; kehottaa tältä osin kauppapolitiikan pääosastoa noudattamaan epäsymmetrian ja joustavuuden periaatetta, antamaan kehitysmaiden päättää ja uudistaa kauppapolitiikkaansa niin, että se on linjassa niiden laajempien kansallisten kehityssuunnitelmien kanssa, ja muuttamaan neuvottelustrategiansa vastaamaan kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan julkilausuman sisältämää, kaikkia yhdistävää periaatetta, joka liittyy kehitysyhteistyöpolitiikan yhtenäisyyteen;

11.   korostaa julkisten palveluiden merkitystä kehitysyhteistyölle ja demokratialle, ja siksi pyytääkin komissiota laittamaan aina etusijalle tarjonnan, johon kaikilla on varaa, kun se harkitsee vapauttamisen edistämistä tai muita vaihtoehtoja esimerkiksi vedenjakelu- ja viemäröinti-, terveydenhuolto-, koulutus-, liikenne- ja energia-aloilla;

12.   tunnustaa taloudellisen kehityksen tason olevan EU:ssa ja AKT-maissa hyvin erilainen ja on siksi on erittäin huolissaan siitä, että liian nopea vastavuoroinen kaupan vapauttaminen EU:n ja AKT:n välillä voi vaikuttaa tuhoisasti AKT-maihin ja niiden herkkiin talouksiin juuri silloin, kun kansainvälisen yhteisön pitäisi tehdä kaikkensa tukeakseen AKT-maita niiden pyrkiessä saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että talouskumppanuussopimuksissa AKT-maille myönnetään erityis- ja etuisuuskohtelua Cotonoun sopimuksen 34 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

13.   korostaa, että työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen on olennainen osa köyhyyden torjumista ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista, koska se edistää kestävien elinkeinojen ja sellaisten sosiaalisten olosuhteiden kehittymistä, joissa tasa-arvo ja demokratia voivat vahvistua;

14.   painottaa, että Lomén yleissopimukset eivät ole onnistuneet saamaan aikaan riittävää kehitystä AKT-maissa, että vapaampi pääsy markkinoille ei riitä yksin vauhdittamaan kehitystä ja että etuuskohtelun heikkeneminen edellyttää uusia välineitä; korostaa kuitenkin, etteivät talouskumppanuussopimukset voi olla sen menestyksekkäämpiä, ellei niissä keskitytä täysipainoisesti kestävään kehitykseen, ja pyytää siksi luomaan neuvotteluissa talouskumppanuussopimuksista AKT-maiden vientipalveluille ja -tuotteille aidosti uusia ja parempia mahdollisuuksia päästä markkinoille;

15.   korostaa, että komission aloitteilla on suuri merkitys tuotteiden erilaistamisen ja lisäarvoa tuovan tuotannon vauhdittamisen kannalta;

16.   kehottaa komissiota tukemaan mekanismeja, joilla tuottajat saadaan mukaan, ja osallistumaan hinnan asettamiseen, kun mahdollista, Cotonoun sopimuksen yhteenvedon mukaisesti; kehottaa EU:ta edistämään reilua kauppaa mekanismina, jolla parannetaan pienten ja syrjäytyneiden tuottajien sekä köyhien työläisten olosuhteita;

17.   kehottaa komissiota ottamaan huomioon tariffitulojen vaikutuksen monien AKT-maiden talouksiin, koska tulot pienenisivät huomattavasti EU:n kanssa solmittavan vastavuoroisuutta koskevan sopimuksen myötä; pyytää siksi komissiota ehdottamaan ja rahoittamaan kokonaisvaltaisia verouudistusohjelmia ennen talouskumppanuussopimusten voimaantuloa; pyytää ottamaan käyttöön WTO:n kanssa yhteensopivat suojamekanismit, jotka mahdollistavat tuonnin väliaikaisen rajoittamisen, mikäli kotimainen teollisuudenala on vaikeuksissa tai uhkaa joutua vaikeuksiin tuonnin äkillisen kasvun vuoksi;

18.   tunnustaa mahdollisuudet, jotka syntyisivät korvattaessa tariffeista saatavia tuloja muilla suorilla veroilla tai arvonlisäverolla, mutta korostaa köyhään väestöön suhteettoman paljon vaikuttavien tiettyjen verouudistusten regressiivistä luonnetta sekä uudistusten käyttöönottoon ja käytännön täytäntöönpanoon liittyviä teknisiä ongelmia;

19.   kehottaa komissiota lisäämään talouskumppanuussopimuksiin suojamekanismin, jotta AKT-maille voidaan tarjota riittävästi poliittista toimintatilaa ja jotta tarpeen vaatiessa voidaan toteuttaa toimia maksutasevaikeuksien tai kansantalouden häiriöiden vuoksi;

20.   korostaa, että on tärkeää, että komissio täyttää José Manuel Barroson tekemän sitoumuksen, joka koskee miljardin euron suuruisen tuen maksamista kehitysmaiden kaupalle, ja pyytää myöntämään olemassa olevien Euroopan kehitysrahaston sitoumuksien lisäksi lisää määrärahaa, mikäli tarve sitä vaatii; pitää valitettavana, ettei neuvoston sopimuksessa seuraavista rahoitusnäkymistä ole varattu tarpeeksi määrärahoja tätä tarkoitusta varten eikä ehdotettua 190 miljoonan euron vuotuista tukea varten, joka on luvattu sokeripöytäkirjan allekirjoittajamaille;

21.   panee merkille investointien suuren merkityksen AKT:n talouskehityksen kannalta; kehottaa komissiota muuttamaan Euroopan investointipankin investointikehyksen toimintaa, jotta se voisi edistää lisäinvestointeja ja kehitystä tukevia investointeja;

22.   pitää koulutuksen ja infrastruktuurin kehittämistä perusedellytyksinä AKT-maiden markkinoiden avaamiselle, ja siksi pyytääkin komissiota takaamaan enemmän resursseja ja mekanismin, joka mahdollistaa maksun suorittamisen varhaisessa vaiheessa, AKT-maille, jotta ne voisivat puuttua tarjontatekijöiden rajoituksiin, yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen ulkoisiin vaikutuksiin sekä entistä vaativimpiin EU:n määräyksiin;

23.   kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota vähiten kehittyneiden maiden tarpeisiin ja tarjoamaan asianmukaista tukea voimavarojen kehittämiseen sekä puuttumaan tarjontapuolen rajoituksiin, jotta tällaiset maat voisivat hyötyä Kaikki paitsi aseet -aloitteen kautta myönnetystä pääsystä markkinoille;

24.   pyytää AKT-maiden johtajia käyttämään resursseja tehokkaammin suuremman vastuun, hyvän hallintotavan ja demokratian puitteissa;

25.   pyytää, että kaikenlainen talouskumppanuussopimusten nojalla tapahtuva kaupan vapauttaminen edellyttäisi erityisten kehitystavoitteiden saavuttamista ja että kaikkia lisäkustannuksia varten myönnetään riittävästi resursseja;

26.   korostaa, miten tärkeää on saavuttaa vakaa alueiden sisäisen yhdentymisen aste ennen kuin alueiden välisen yhdentymisen ohjelma aloitetaan;

27.   korostaa, että pitäisi taata, että AKT-maille ja -alueille maksetaan kauppaan liittyvää oikea-aikaista ja tehokasta tukea, jotta ne voivat vahvistaa kaupankäyntivalmiuksiaan ennen talouskumppanuussopimusneuvottelujen alkamista;

28.   panee merkille, että talouskumppanuussopimuksista käytävät keskustelut ovat joissakin tapauksissa synnyttäneet sellaisia uusia alueellisia talousryhmittymiä, joihin kuuluu selkeästi eri kehitysasteilla olevia valtioita, mikä on aiheuttanut ongelmia AKT-maissa ja edesauttanut alueellisten talousyhteisöjen päällekkäisyyksien syntymistä;

29.   pitää myönteisenä sitä, millainen tehtävä talouskumppanuussopimusten vauhdittamilla ja Cotonoun sopimuksessa ensisijaisen tärkeiksi tunnustetuilla alueellisilla yhdentymisprosesseilla on autettaessa maita kehittämään sisämarkkinoitaan, houkuttelemaan sijoittajia ja puuttumaan tarjontapuolen rajoituksiin; kehottaa kuitenkin komissiota ottamaan huomioon, että tarvitaan siirtymäkausia, jotta voidaan suojella strategisia tuotteita ja teollisuudenaloja sekä ottaa käyttöön WTO:n kanssa yhteensopivia suojamekanismeja ja löytää sopivia tapoja kompensoida tariffitulojen menetyksiä;

30.   muistuttaa komissiota, etteivät kaikki alueelliset ryhmittymät ole välttämättä valmiita aloittamaan EU:n kanssa solmitun epäsymmetriseen vastavuoroisuuteen perustuvan vapaakauppasopimuksen asteittaista täytäntöönpanoa vuoteen 2008 mennessä, ellei asianmukaisia tukitoimenpiteitä toteuteta;

31.   kehottaa komissiota varmistamaan, että talouskumppanuussopimusten kauppaan liittyvät sisällöt, niiden tukitoimet ja sopeuttamistoimet ovat keskenään yhtenäisiä ja johdonmukaisia ja että tukea toimitetaan oikea-aikaisesti ja tehokkaasti; vaatii, että kehitysyhteistyön pääosaston, kauppapolitiikan pääosaston, ulkosuhteiden pääosaston ja EuropeAid -yhteistyötoimiston sekä EU:n jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tehostetaan, kun kyse on siitä, kuinka talouskumppanuussopimusten mukaista kehitystukea voitaisiin toimittaa parhaiten;

32.   kannustaa komissiota keskittämään huomionsa AKT:n tuotanto- ja prosessointikapasiteetin parantamiseen ja sisäisen ja alueellisen kaupan valmiuksien kehittämiseen ja asettamaan nämä pyrkimykset etusijalle;

33.   paheksuu nopeaa vauhtia, jolla neuvottelut talouskumppanuussopimuksesta koko AKT-aluetta koskevassa alustavassa vaiheessa hoidettiin, ja pahoittelee todellisen konkreettisen päätöksen puutetta kyseisessä vaiheessa;

34.   katsoo, että AKT-sihteeristön tehtäviä, jotka koskevat näiden neuvottelujen koordinointia, pitäisi lisätä, jos tällä tavoin saataisiin olennaista tietoa neuvottelujen vaiheista eri AKT-alueilla;

35.   pyytää komissiota kunnioittamaan AKT-maiden johtajien toivetta, jos he haluavat avata uudelleen neuvottelujen koko AKT:tä koskevan vaiheen ja ratkaista jäljellä olevat kiistanaiheet;

36.   pyytää komissiota aloittamaan vaihtoehtojen kehittämisen, jotta AKT-maat voivat tehdä tietoon perustuvan valinnan, ja erityisesti harkitsemaan yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP+) parempaa täytäntöönpanoa;

37.   muistuttaa, että Cotonoun sopimuksessa määrätään, että mikäli jokin maa tai alue ei halua allekirjoittaa talouskumppanuussopimusta tai vapaakauppasopimusta, se ei joudu huonompaan asemaan markkinoille pääsyn suhteen; kehottaa komissiota tarkastelemaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, myös muita kuin vastavuoroisia järjestelyjä, sen mukaisesti, mitä Cotonoun sopimuksen 37 artiklan 6 kohdassa määrätään: tätä artiklaa olisi noudatettava, jos AKT-maat ovat hyväksyneet sen;

38.   panee merkille, että suuremman joustavuuden aikaansaamiseksi komission ja AKT-maiden on työskenneltävä kumppaneina, Cotonou-sopimuksen hengessä, vaatiakseen GATT-sopimuksen XXIV artiklan tarkistamista kehitysyhteistyötä edistävällä tavalla siten, että muut kuin vastavuoroiset talouskumppanuussopimukset voitaisiin sallia; tätä varten pyytää komissiota ottamaan huomioon, että EU ja AKT-maat muodostavat yhdessä riittävän suuren alueen vaatimaan uudistuksia WTO:n säännöksiin, jotta niistä muokattaisiin oikeudenmukaisempia ja ne vastaisivat sekä kehitysmaiden että pienten eurooppalaisten tuottajien tarpeita;

39.   kehottaa komissiota olemaan ajamatta investointeja, kilpailusääntöjä ja valtionhankintoja talouskumppanuussopimusneuvottelujen yhteydessä ennen kuin se on päässyt AKT-alueiden kanssa selvästi julkilausuttuun yksimielisyyteen;

40.   toivoo suurempaa avoimuutta neuvotteluiden edistymisen ja sisällön ja talouskumppanuussopimusten kehitysavun antamisen suhteen sekä AKT-maiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, yksityisen sektorin, kansallisen tason parlamenttien, paikallisviranomaisten, Euroopan parlamentin ja AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen tehokkaampaa osallistumista neuvotteluprosessiin;

41.   pitää myönteisenä Cotonoun sopimuksen 37 artiklan 4 kohdassa säädettyä vuonna 2006 suoritettavaa talouskumppanuussopimuksista käytävien neuvotteluiden tarkastelua ja luottaa siihen, että sitä pidetään mahdollisuutena arvioida talouskumppanuussopimuksia kattavasti ja aidosti siltä kannalta, missä määrin ne edistävät köyhyyden poistamista ja pitkän aikavälin sosiaalista ja taloudellista kehitystä;

42.   palauttaa mieliin AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yksimielisesti hyväksymän Kapkaupungin julistuksen, jossa vaaditaan sellaisten kehitystä koskevien virstanpylväiden asettamista, joiden valossa voidaan arvioida AKT-maiden ja EU:n kauppaneuvotteluiden toteuttamista ja tuloksia; pyytää käyttämään tällaisia virstanpylväitä kaikissa edistymistä koskevissa arvioinneissa;

43.   kehottaa komissiota etenemään kyseisten linjojen mukaisesti ottamalla käyttöön uuden valvontamekanismin, jonka toimintaan parlamenttien jäsenet ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat täysipainoisesti, jotta voitaisiin taata poliittinen tarkastelu ja vastuullisuus suhteessa kehitystavoitteisiin tai asetettuihin virstanpylväisiin koko neuvotteluprosessin ajan;

44.   kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-maiden hallituksille, AKT:n ja EU:n neuvostolle sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle.

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. (2) EYVL C 231, 27.9.2002, s. 63. (3) http://www.un.org/summit2005/ Ks. myös http://www.un.org/ga/59/hl60_plenarymeeting.html