Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat (2005–2008) (yhdennettyjä suuntaviivoja koskeva KOM(2005)0141),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 99 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon komission talouspoliittisen komitean erityiskertomuksen nro 4/2005, jossa esitellään komission ennusteita ikääntymisestä aiheutuvista menoista 25 jäsenvaltion EU:ssa vuosina 2004–2050, niiden taustalla vaikuttavia olettamuksia sekä ennustemenetelmiä,

–   ottaa huomioon Lissabonin strategiaa koskevat 25 jäsenvaltion kansalliset uudistusohjelmat kasvua ja työpaikkoja varten vuosiksi 2005–2008,

–   ottaa huomioon komission 25. tammikuuta 2006 antaman Lissabonin strategiaa koskevan vuosittaisen edistymiskertomuksen,

–   ottaa huomioon 15. toukokuuta 2003 antamansa päätöslauselman suosituksesta jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (vuosiksi 2003–2005)(1), 22. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission suosituksesta vuosiksi 2003–2005 annettujen jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tarkistamiseksi vuonna 2004(2) ja 26. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman komission suosituksesta kasvua ja työllisyyttä koskeviin yhdennettyihin suuntaviivoihin (2005–2008) sisältyvistä jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikkojen laajoista suuntaviivoista(3),

–   ottaa huomioon neuvoston puheenjohtajan Ecofin-neuvostolle kevään Eurooppa-neuvostoa varten laatiman, 7. helmikuuta 2006 päivätyn keskeisiä kysymyksiä koskevan selvityksen (Key Issues Paper),

–   ottaa huomioon komission antamat talousennusteet(4),

–   ottaa huomioon 29. lokakuuta 2004 allekirjoitetun Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen (perustuslakisopimus) III-179 ja III-206 artiklan,

–   ottaa huomioon komission valkoisen kirjan "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" (KOM(2001)0370,

–   ottaa huomioon komission 7. heinäkuuta 2004 julkaiseman epävirallisen asiakirjan, joka koskee EU:n yhteistä konsolidoitua yhtiöverokantaa,

–   ottaa huomioon Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (pk-peruskirja),

–   ottaa huomioon Ecofin-neuvoston 1. joulukuuta 1997 hyväksymät yritysverotusta koskevat käytännesäännöt,

–   ottaa huomioon OECD:n jäsenmaiden yhteisen tutkimusohjelman (PISA),

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23.–24. maaliskuuta 2000, Göteborgissa 15.–16. kesäkuuta 2001, Barcelonassa 15.–16. maaliskuuta 2002 sekä Brysselissä 20.–21. maaliskuuta 2003, 25.–26. maaliskuuta 2004 ja 22.–23. maaliskuuta 2005 pidettyjen Eurooppa-neuvoston huippukokousten puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon Wim Kokin johtaman komission korkean tason työryhmän marraskuussa 2004 julkistaman selvityksen, joka koskee Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa sekä haasteiden kohtaamista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0077/2006),

A.   toteaa, että huomattavan moni parlamentin kolmessa viimeisimmässä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja koskevassa päätöslauselmassa antamasta suosituksesta on sivuutettu; katsoo, että parlamentin uusimman mietinnön hyväksymisen jälkeen on ilmennyt uusia ja merkittäviä tekijöitä; ottaa huomioon, että monet aiemmin yksilöidyistä pitkän aikavälin haasteista ovat tulleet kiireellisemmiksi; ottaa huomioon, että EU:n talouskasvu on edelleen hitaampaa kuin sen pääkilpailijoiden talouskasvu ja että EU vaikuttaa varautuneen globalisaatioon pääkilpailijoitaan heikommin,

B.   pitää globalisaatiota mullistavana ilmiönä, joka kyseenalaistaa käytettävissä olevien resurssien perinteisen käytön, mahdollistaa kehittyville talouksille pääoman, osaamisen ja teknologian maahantuonnin ja kilpailemisen alati lisääntyvien yhteyksien maailmassa, lisää muuttovirtoja, muuttaa kansainvälisen kaupan perinteisiä malleja ja kasvattaa ennustamattomalla tavalla rahoitustalouden merkitystä reaalitalouteen verrattuna; katsoo, että rahoitustalouden kasvava merkitys nostaa luotettavuuden avaintekijäksi ja luo lisätarpeen tehostaa valvontaa ja tiivistää yhteistyötä talousvakauden varmistamiseksi,

C.   ottaa huomioon, että parlamentin hyväksyttyä toukokuussa 2005 viimeisimmän päätöslauselmansa talouden laajoista suuntaviivoista on ilmennyt seuraavia uusia merkittäviä tekijöitä: perustuslakisopimuksen ratifiointia koskevat hankaluudet, unionin rahoitusnäkymien 2007–2013 hyväksyminen Eurooppa-neuvostossa ilman parlamentin hyväksyntää, EKP:n ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen toteuttamat koronnostot, vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen tilanteessa, jossa 12 jäsenvaltion budjettialijäämä on yli kolme prosenttia, Lissabonin strategiaa koskevien kansallisten uudistusohjelmien hyväksyminen, kasvanut tietoisuus maailmanlaajuisesta energiamullistuksesta ja siihen liittyvistä geopoliittisista jännitteistä, neuvottelut Viron, Liettuan ja Slovenian liittymisestä euroalueeseen 2007 sekä pyrkimykset elvyttää Dohan WTO-kierros Hongkongissa hidastuneiden neuvottelujen jälkeen,

D.   katsoo, että Euroopan talouden suhteellinen taantuminen johtuu useammasta tekijästä: liiallinen sääntely, johon yhdistyy rakenteellisten uudistusten puute ja joka heikentää taloutemme joustavuutta pääkilpailijoihimme verrattuna, kotimaisen kysynnän kasvun pysähtyminen, liike-elämän dynamiikan puuttuminen ja kehnot työvoimamarkkinat, jotka johtuvat hitaasta väestönkasvusta, alhaisesta työllisyysasteesta sekä niukasta tuottavuuden kasvusta; katsoo, että heikko kasvu johtuu investointien puutteesta, riittämättömästä innovoinnista sekä työvoiman tarjonnan ja kysynnän epäsuhdasta, joka puolestaan on seurausta puutteellisesti rahoitettujen yleissivistävää ja ammatillista koulutusta tarjoavien järjestelmien kyvyttömyydestä valmentaa työntekijöitä alati muuttuvaan maailmaan,

E.   ottaa lisäksi huomioon, että parlamentin viimeisimmän päätöslauselman hyväksymisen jälkeen seuraavat haasteet on tunnustettu entistä merkityksellisemmiksi: väestön jatkuva ikääntyminen, siirtolaisuudesta aiheutuvat jännitteet EU:n rajoilla ja sisäiset ongelmat, jotka johtuvat riittämättömästä tuesta toisen polven maahanmuuttajien kotouttamiseen, kolmansista maista tulevan tuonnin eksponentiaalinen kasvu joillakin aloilla ja yritysten toimipaikkojen siirtymiset ja toimintojen ulkoistaminen, sellaisten luonnonvarojen kuin raakaöljyn, maakaasun, hiilen ja raudan lisääntyvä kysyntä Kiinassa ja muissa kasvavissa talouksissa, EU:n kasvava riippuvuus epävakailta alueilta tuotavasta energiasta sekä globaaleista makrotalouden epätasapainoisuuksista aiheutuvat riskit,

1.   kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita hyväksymään myös nyt sivuutetut, parlamentin kolmessa viimeisimmässä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja koskevassa päätöslauselmassa annetut suositukset, eli sisämarkkinoita koskevien direktiivien voimaan saattaminen, liiallisesta alijäämästä kärsivien jäsenvaltioiden alijäämää vähentävien toimien hyväksyminen, yhteinen viestintäpolitiikka kansalaisten globalisaatiota kohtaan tunteman epävarmuuden suhteen, rakenteellisia uudistuksia koskeva toimintasuunnitelma, jossa yksilöidään poistettavat esteet, toteutettavat toimet ja aikataulu sekä pk-yrityksiä koskevan peruskirjan täydellinen täytäntöönpano erityisesti suotuisamman verotusjärjestelmän käyttöön ottamiseksi sekä tutkimukseen ja innovaatioon tehtävien investointien lisääminen;

2.   pitää myönteisenä Ecofin-neuvostolle laadittua keskeisiä kysymyksiä koskevaa selvitystä (Key Issues Paper) ja kannattaa komission valitsemaa keskittymistä neljään ensisijaiseen alueeseen (osaaminen ja innovointi; liike-elämän mahdollisuudet; globalisaatio ja väestörakenteen muutos; tehokkaat energiamarkkinat), mikä olisi toteutettava yhdennettyjen suuntaviivojen avulla; on samaa mieltä siitä, että entistä suurempi ja kestävämpi talouskasvu saadaan aikaan ainoastaan vahvistamalla yhteisesti vakautta ja kasvua tukevia makrotaloudellisia politiikkoja ja rakenteellisia uudistuksia, entistä tehokkaampi taloudellinen koordinointi mukaan luettuna; pitää myönteisenä komission aikomusta ehdottaa toimintasuunnitelmaa, jossa hahmotellaan vaadittavat toimenpiteet ja keskeinen aikataulu kyseisten neljän toimen toteuttamiseksi vuoden 2007 loppuun mennessä;

Toimielinuudistukset

3.   katsoo, että perustuslakihankkeessa meneillään olevaa harkinta-aikaa olisi hyödynnettävä tarkastelemalla makrotalouden hallinnan nykypuitteita, joista keskusteltiin jo talouden hallintaa käsitelleessä valmistelukunnan työryhmässä, EU:n taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita, yhteispäätösmenettelyn laajentamista talouspoliittisiin kysymyksiin, EKP:n vastuunalaisuutta kuitenkin sen riippumattomuutta kunnioittaen, talouspolitiikkojen koordinointia ja euroryhmän roolia siinä, liiallisten alijäämien hoitamismenettelyjä, EU:n toimivaltaa verotuskysymyksissä, parlamentin takaisinotto-oikeuden toteuttamista komitologiamenettelyn yhteydessä viimeistään 1. huhtikuuta 2008 mennessä sekä euroalueen edustusta kansainvälisissä elimissä;

4.   pitää myönteisenä, että talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyttä koskevat suuntaviivat on sulautettu yhdennetyissä suuntaviivoissa, mutta katsoo, että komission Lissabonin prosessia koskeva vuosittainen edistymiskertomus ja muut avointa koordinointimenetelmää koskevat asiakirjat olisi myös yhdistettävä ja niistä olisi keskusteltava yhteisesti; katsoo, että talouspolitiikan laajoilla suuntaviivoilla on oltava sama lainsäädännöllinen asema kuin työllisyyttä koskevilla suuntaviivoilla ja että parlamentin ja komission roolit on tältä osin määriteltävä uudelleen;

5.   kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta säätää yhteisön lainsäädännössä seuraavista asioista: EU:n kansalaisuuden käsitteeseen nivoutuva yhdenmukainen verotuksellisen kotipaikan käsite, jota sovelletaan sekä EU:ssa että muualla asuviin EU:n kansalaisiin, kaksinkertaista verotusta koskeva EU:n sisäinen eurooppalainen yleissopimus (joka ilmentää EY:n perustamissopimuksen 293 artiklaa) sekä verotusta koskevan syrjimättömyysperiaatteen sisällyttäminen yhteisön lainsäädäntöön sellaisena kuin se on määritelty Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioissa;

6.   pitää myönteisenä, että jäsenvaltiot on nyt velvoitettu esittämään vuosittain kansalliset uudistusohjelmat, jotka jäsennetään kasvua ja työpaikkoja vuosina 2005–2008 koskevan 24 yhdennetyn suuntaviivan mukaisesti; katsoo, että talouden suorituskykyä voitaisiin tässä yhteydessä parantaa entisestään julkistamalla vuosittain suorituskyvyltään parhaat ja heikoimmat maat, kuten Kokin työryhmän selvityksessä ehdotettiin; kehottaa analysoimaan entistä tarkemmin viimeksi kuluneen vuosikymmenen rakenneuudistuspolitiikkoja, jotta voidaan selvittää parhaillaan jatkuvan hitaan talouskasvun ja riittämättömän tuottavuuden syitä; kehottaa laatimaan "älykkään" kasvustrategian, jolla yhdistetään EU:n epäyhtenäiset talouspoliittiset lähestymistavat yhtenäiseksi strategiaksi, jotta EU:n potentiaali uuden sukupolven tuotteiden ja tuotantotapojen suhteen vahvistuu, ja sisällyttämään siihen tieto- ja viestintätekniikat sekä kestävää kehitystä edistävät resursseja tehokkaasti hyödyntävät tekniikat;

7.   pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2005 tekemä sopimus rahoitusnäkymistä ei ole yhtä kunnianhimoinen kuin parlamentin ehdotus etenkin siksi, että siinä keskitytään perinteisiin politiikan aloihin eikä kiinnitetä riittävästi huomiota sellaisiin politiikan aloihin, jotka tuottaisivat lisäarvoa kansalaisille; pitää valitettavana, että tutkimusta ja tiedettä sekä kasvua ja kilpailukykyä, pk-yrityksiä, kansalaisuutta, vapautta, oikeutta ja ulkoisia toimia koskevat sitoumukset ovat vähentyneet; pyytää neuvostoa neuvottelemaan uudelleen parlamentin kanssa sopimuksesta, joka tehostaa EU:n vaurautta, kilpailukykyä, työllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta;

8.   pitää tervetulleena maaliskuussa 2006 pidetyn kevään Eurooppa-neuvoston kokouksen tasapainoisia päätelmiä, joissa kunnioitetaan uudelleen kohdennetun Lissabonin strategian monialaiseen tukeen perustuvaa lähestymistapaa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan nopeasti ja tarkasti täytäntöön kansalliset uudistusohjelmat yhteisymmärryksessä kansallisten parlamenttien ja muiden sidosryhmien kuten työmarkkinaosapuolten kanssa ja tiedottamaan asiasta aikaisessa vaiheessa parlamentille, neuvostolle ja komissiolle; pahoittelee kuitenkin sitä, että ei päästy sopimukseen selkeästä aikataulusta ja menettelysäännöistä, jotka olisivat varmistaneet tarvittavan yhteistyön ja kaikkien kolmen keskeisen EU-toimielimen täyden osallistumisen integroitujen suuntaviivojen seurantaan Lissabonin strategian avainvälineinä; pitää tässä yhteydessä lisäksi tärkeänä kaikkien neuvoston keskeisten kokoonpanojen yhdenvertaista osallistumista sekä yleisten asioiden neuvoston vahvistettua roolia näiden toimien koordinoinnissa;

Makrotalouspolitiikka, raha- ja finanssipolitiikka

9.   kehottaa komissiota tulkitsemaan uudistettua vakaus- ja kasvusopimusta tiukasti ja olemaan sallimatta tilapäistoimenpiteiden tai luovan kirjanpidon käyttöä; kehottaa jäsenvaltioita edistämään kilpailukykyä ja pyrkimään parantamaan vuosittain syklisidonnaista budjettivajettaan ja varmistamaan, että taloudellisesti vauraina ajanjaksoina toteutetaan tuntuvampia mukautustoimia; katsoo, että palkankorotusten olisi noudateltava keskipitkän aikavälin tuottavuutta; kehottaa noudattamaan erityisesti markkinoiden monopoli- tai oligopolitilanteissa maltillista ja vastuuntuntoista hintapolitiikkaa, joka hillitsee inflaatiopaineita ja pitää korkotason niin alhaalla, että se ei vaaranna nykyistä talouden elpymistä;

10.   kehottaa jäsenvaltioita lisätoimiin julkisesta velasta aiheutuvan kuormituksen keventämiseksi ja julkisen talouden laadun parantamiseksi, jolloin korkojen maksamiseen ja lainanlyhennyksiin tarvitsee käyttää vähemmän varoja, kun taas yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, infrastruktuuriin, tutkimukseen ja innovointeihin voidaan suunnata enemmän varoja; korostaa, että yhdessä rahoituksellisen vakauden varmistamisen kanssa on ehdottomasti tarpeen tarkistaa jäsenvaltioiden yleistä verotusta, jotta voidaan parantaa kilpailukykyä ja kestävän kehityksen noudattamista, mikä edellyttää tehokkaita ja uudelleen suunnattuja menojärjestelyjä;

11.   huomauttaa, että alhainen talouskasvu, ylivelkaantuminen ja korkea työttömyys lisäävät huomattavasti väestörakenteen muutoksesta johtuvia ongelmia; korostaa, että kaikille kuuluvan, työllistävän ja tuottavan yhteiskunnan luomiseen tähtäävä Lissabonin strategia on siksi pantava kokonaisuudessaan täytäntöön, jotta kyseiseen haasteeseen voidaan vastata menestyksekkäästi; kehottaa komissiota käynnistämään laajan keskustelun, jotta löydetään parhaat käytännöt ja tehokkaimmat tavat hallita tulevia tapahtumia;

12.   kiinnittää huomiota epätasapainoon, jota on havaittavissa tietyissä euroalueen maissa ja joka on erityisen vaarallista kauppavajeiden laajuuden ja inflaatiossa havaitun eron vuoksi, ja kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asioiden korjaamiseksi välttämättömiä talouspolitiikkoja ja pitämään itsepintaisesti kiinni siitä, että on tärkeää toteuttaa budjettipolitiikkaa, jolla voidaan korjata kyseisestä epätasapainosta johtuvat kielteiset seuraukset;

13.   kehottaa jäsenvaltioita välttämään haitallista ja liioiteltua rajatylittävää verokilpailua, joka vähentää mahdollisuuksia tehdä talousarvion avulla aineellista ja aineetonta varallisuutta koskevia julkisia investointeja;

Liiketoimintaa koskevat olosuhteet

14.   vaatii yrittäjyyden – jolla tarkoitetaan mahdollisuutta liikeideoiden toteuttamiseen käytännössä – edistämistä jäsenvaltioiden toisen asteen koulutusjärjestelmissä vahvistamalla yrittäjän asemaa yhteiskunnassa ja korostamalla muun muassa omistajaohjauksen ja yritysten sosiaalisen vastuun merkitystä;

15.   kehottaa komissiota soveltamaan pk-yrityksiä tukevien toimien periaatetta ja toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan yhtiöiden perustamista sähköisesti, yksinkertaistetaan asianmukaisesti lainsäädäntökehystä, parannetaan pk-yritysten rahoituksen saatavuutta ensimmäisinä toimintavuosina joko riskipääoman tai bisnesenkelien avulla, tehostetaan Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston roolia, helpotetaan pk-yritysten pääsyä tieto- ja viestintätekniikan piiriin tunnustaen, että EU:n ja Yhdysvaltain kilpailukykyerot eivät koske pelkästään huipputekniikan aloja vaan myös jakelukanavia ja vähittäismyyntialaa, edistetään pk-yritysten yhteistyörakenteita ja niiden kansainvälistymistä hyväksymällä ehdotettu 14. direktiivi eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten sulautumisesta ja yhtiöiden kotipaikan siirrosta jäsenvaltiosta toiseen ja keskustelemalla pk-yrityksiä koskevasta yksityisen eurooppayhtiön tulevien sääntöjen lisäarvosta;

16.   muistuttaa tukevansa suoran yritysverotuksen käytännesääntöjä, joissa jäsenvaltiot sopivat haitallisen verokilpailun lopettamisesta; kannattaa komission ehdotusta yhteisestä konsolidoidusta yhtiöverokannasta; kehottaa neuvostoa sopimaan komission ehdotuksista, jotka koskevat alv-velvoitteiden yksinkertaistamista; tukee pk-yrityksiä koskevassa peruskirjassa esitettyjä pyrkimyksiä verotuksen yksinkertaistamiseksi ja alentamiseksi; kannattaa komission äskettäin esittämää pk-yritysten verottamista kotijäsenvaltiossa koskevaa järjestelmää ja kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta vaihtaa määräpaikkaperiaate alkuperäpaikkaperiaatteeksi pk-yritysten arvonlisäverotuksessa ja luoda tulojen oikeudenmukaista jakaantumista koskevat säännöt;

17.   suosittelee ehdottomasti, että kansallisissa uudistusohjelmissa käsitellään suunniteltuja ja nykyisiä toimenpiteitä, joilla vähennetään byrokratiaa ja pk-yrityksiä koskevia esteitä ja korostetaan paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason päätöksiä, jotka voisivat toimia esikuva-analyysinä muiden jäsenvaltioiden viranomaisille;

18.   kehottaa jäsenvaltioita ja niiden paikallisia ja alueellisia viranomaisia kehittämään yhteisen järjestelmän, jonka mukaan niiden vero- ja tukijärjestelmien tulonjakovaikutuksia ja alueellisia vaikutuksia arvioidaan, ottaen huomioon sen, että veropolitiikat paikallisella, alueellisella ja EU:n tasolla eivät useinkaan ole koordinoituja, ja palauttaa mieliin paikallisten yhteisöjen entistä tärkeämmän roolin EU:n taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen hyvinvoinnin kannalta;

19.   katsoo, että vientikiintiöiden lakkauttaminen on muuttanut kansainvälistä kauppaa tuntuvasti, mikä pakottaa päätöksentekijät reagoimaan kolmansista maista lähtöisin olevaan epäreiluun kilpailuun etenkin torjumalla tuoteväärennöksiä ja suojelemalla teollis- ja tekijänoikeuksia; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan tehokkaan EU:n patenttijärjestelmän koko yhteisöön sekä ottamaan käyttöön muita sopivia välineitä;

Työllisyys ja inhimillinen pääoma

20.   uskoo, että työikäisen väestön osuuden lisääminen kokonaisväestöstä edellyttää kunnianhimoisempia toimia syntyvyyden lisäämiseksi, lastenhoitopalvelujen tehostamista, työelämän ja muun elämän parempaan tasapainottamiseen tähtäävien järjestelmien edistämistä, maahanmuuttajien integroimista työmarkkinoille ja laittoman maahanmuuton torjuntaa strategioilla, joilla edistetään kestävää kehitystä kolmansissa maissa, sekä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanon avulla, ja kannustimien kehittämistä ikääntyneiden työntekijöiden houkuttelemiseksi pysymään pitempään työelämässä;

21.   korostaa, että joustoturvan (flexicurity) avulla on mahdollista lisätä erityisesti naisten, ikääntyneiden työntekijöiden, nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työmarkkinoille osallistumista;

22.   katsoo, että työssäkäyvän väestön osuuden lisääminen työikäisestä väestöstä edellyttää, että hyväksytään toimia, jotka on räätälöity henkilöille, joiden työmarkkinoille osallistumisessa ilmenee hankaluuksia, kuten nuorille, naisille, yli 55-vuotiaille tai vammaisille tarkoitettuja toimia, kehitetään työtä ja työaikaa koskeva elinkaarimalli, jossa otetaan huomioon yksilölliset tarpeet, ja luodaan erityisiä välineitä, joilla ikääntyneitä työntekijöitä kannustetaan antamaan työkokemustaan käytettäväksi; kehottaa siksi jäsenvaltioita yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa edistämään toimia, joiden tavoitteena on sovittaa työvoimasuhteet ja työaika näiden sosiaalisten ryhmien erityistarpeisiin;

23.   katsoo, että harmaan talouden torjumiseksi on tarpeen alentaa palkan sivukuluja erityisesti vähäistä ammattitaitoa edellyttävissä tehtävissä; pitää myönteisenä neuvoston päätöstä ulottaa alennetun alv:n järjestelmä koskemaan työvaltaisia palvelualoja ja ehdottaa, että komissio valtuutetaan teettämään uusi tutkimus siitä, miten alennetut arvonlisäverokannat vaikuttavat verotettujen palvelujen hintoihin, harmaan talouden vähenemiseen ja kokonaisverotuloihin, sosiaaliturvamaksut mukaan luettuina;

24.   korostaa, että Euroopan hidas talouskasvu on osoitus siitä, että ei ole luotu riittävästi tehokkaita toimia, joilla voitaisiin vähentää työttömyyttä, lisätä työssäkäyvän väestön määrää ja nostaa alhaista tuottavuutta;

25.   kehottaa komissiota pitämään mielessä, että yhteisön lainsäädännön olisi oltava yhteensopiva kilpailijoidemme lainsäädännön kanssa, jotta sillä ei olisi kielteisiä vaikutuksia EU:n kilpailuasemaan ja EU:n yritysten innovatiiviseen potentiaaliin maailmanlaajuisilla markkinoilla;

26.   uskoo, että koulutuksen laadun parantamiseksi – ottaen huomioon, että koulujärjestelmiin tulee tulevina vuosina monia maahanmuuttajien lapsia, joiden koulutustaso on heikko – on lisättävä ala-asteen opetuspaikkoja, kohennettava vieraiden kielten, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista ala- ja yläasteella, kun otetaan huomioon OECD:n Pisa-raportissa korostettu alisuoriutuminen kilpailijoihin verrattuna, ja luotava ammatillisen yhdennetty malli pitämällä osaaminen jatkuvasti ajan tasalla;

27.   kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla edistetään tutkijoiden liikkuvuutta ja parannetaan infrastruktuuria useampien opiskelijoiden houkuttelemiseksi tieteelliselle uralle; kehottaa toteuttamaan toimia, joiden avulla Euroopan yliopistot mukautetaan korkeimpaan tutkimuksen tasoon, vahvistetaan yliopistojen, teollisuuden ja kaupallisen sektorin välistä yhteistyötä, sovitetaan koulutustarjonta vastaamaan työmarkkinoiden kysyntää, korostetaan insinööritieteiden ja huipputekniikan osaamista ja varmistetaan tutkimustuloksista tiedottaminen, niiden levittäminen ja soveltaminen entistä paremmin;

28.   katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden budjettien on ilmennettävä paremmin Lissabonin strategian prioriteetteja vahvistamalla EU:n innovaatio- ja tutkimuskykyä ja laajentamalla elinikäiseen oppimiseen liittyviä ponnisteluja myös taloudellisia lisäresursseja käyttäen;

Infrastruktuurit, liikenne ja energia

29.   katsoo, että ali-investoiminen on yksi EU:n ja Yhdysvaltain kilpailukykyeroja selittävistä tekijöistä, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita rohkaisemaan yksityisiä investointeja ja keskittymään julkisissa menoissa investointeihin, jotka lisäävät talouden tehokkuutta ja tuottavuutta, kuten infrastruktuuria, tutkimusta ja kehittämistä, koulutusta ja elinikäistä oppimista, sekä uudistamaan kansallisia verotusjärjestelmiään niin, että ne ruokkivat kasvua ja lisäävät yksityisiä investointeja uuteen kestävään tekniikkaan;

30.   kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan tinkimättä liikenteen infrastruktuuria koskevien hankkeiden (Euroopan laajuiset verkot) aikataulua yksinkertaistamalla asianmukaisesti hallintomenettelyjä ja lisäämällä tarvittaessa investointeja, kun otetaan huomioon, että hankkeiden loppuun saattaminen vie nykyisellä vauhdilla vielä 20 vuotta, kuten liikennettä koskevassa komission valkoisessa kirjassa todetaan;

31.   kehottaa jäsenvaltioita päättämään kevään 2006 Eurooppa-neuvostossa EU:n uudesta johdonmukaisesta energiapolitiikasta, jonka kolme keskeistä tavoitetta ovat energiahuollon turvaaminen, kestävä kehitys ja talouden kilpailukyky; ehdottaa ensiksi, että käynnistetään yhteinen toimi poliittisten ja taloudellisten yhteyksien vahvistamiseksi tuottajamaihin ja EU:n sisäisten energiamarkkinoiden ja aidon ja syrjimättömän kilpailuympäristön luomiseksi energiantoimittajille ja jakelijoille; toiseksi, että saatetaan tasapainoon sisäiset ja ulkoiset hankintalähteet; kolmanneksi, että pyritään välttämään kaksoishinnoittelu ja vaihtokurssivaikutukset laskuttamalla hyödykkeet ja energiatoimitukset euroina; neljänneksi, että parannetaan energiatehokkuutta, ja viidenneksi, että vapaudutaan vähitellen öljyriippuvuudesta tehostamalla EU:n tutkimusponnisteluja, joiden tavoitteena on saada aikaan uusi kestävä energiahuoltomalli, joka perustuu tuuli- ja vesivoimaan, biomassaan sekä aurinkoenergiaan ja maalämpöön;

Innovointi sekä tutkimus ja kehitys

32.   uskoo, että kehittyvien talouksien tuonnista johtuvaa kilpailua ja liike-elämän ulkoistamishalukkuutta voidaan torjua ainoastaan mittavilla tutkimus- ja innovointitoimilla; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia EU:n tutkimusrahoituksesta; kehottaa jäsenvaltioita kohdentamaan lisävaroja tutkimus- ja innovointitoimintaan ja varmistamaan samalla tehokkaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojan sekä luomaan verokannustimia tutkimukseen ja kehittämiseen investoiville yrityksille ja yliopistoille, koska tällaiset kannustimet antavat usein suoraan tukeen verrattuna paremmat takeet siitä, että julkisia varoja käytetään menestyksekkäiden pyrkimysten tukemiseen;

33.   katsoo, että koordinoitu EU:n innovaatiopolitiikka on yksi vaurautta, kasvua ja työpaikkoja sekä EU:n kilpailukykyä vahvistavista kulmakivistä ja että sillä edistetään kestävää kehitystä koskevan yleisen poliittisen tavoitteen saavuttamista;

Kilpailun lisääminen ja uudistukset palvelumarkkinoilla

34.   uskoo lujaan kilpailupolitiikkaan; pyytää tarkistamaan kansallisten kilpailuviranomaisten ja komission välistä toimivallanjakoa kilpailuoikeudellisissa asioissa ja uudistamaan kansallista lainsäädäntöä, jotta voidaan taata oikeusvarmuus, lainsäädäntövallan käyttäjien poliittinen riippumattomuus, avoimuus ja vastuunalaisuus sekä yhdenmukaisuus EU:n lainsäädännön kanssa;

35.   katsoo, että on välttämätöntä saada aikaan EY:n perustamissopimuksessa tarkoitetut palvelujen sisämarkkinat, jotta voidaan vahvistaa alaa, joka on elintärkeä koko yhteisön talouden kannalta ja erityisesti unionin uusien jäsenvaltioiden taloudellisen kehityksen kannalta siten, että saavutetaan tasapaino markkinoiden avaamisen, julkisten palvelujen sekä sosiaalisten oikeuksien ja kuluttajien oikeuksien välillä;

36.   pitää myönteisenä valtiontukia koskevaa komission toimintasuunnitelmaa ja uskoo, että avoimemmat ja tehokkaammat valtiontuet voivat koitua EU:n hyödyksi etenkin innovointien sekä tutkimuksen ja kehittämisen yhteydessä; katsoo, että myös verokannustimia on tarkistettava, koska ne muodostavat vaihtoehdon lainoille ja suorille tuille;

37.   kehottaa luomaan tulevaisuuteen painottuvan rahoituspalvelualan toimintaohjelman, jossa keskitytään seuraaviin: yhtenäisen euro-maksualueen luominen vuoteen 2010 mennessä, vakuutuslaitosten vakavaraisuusjärjestelmän (Solvelcy II) uudelleentarkastelu, ehdotus sääntelijöillä ylikansallisten fuusioiden tapauksessa olevaa harkintavaltaa koskevien rahoituspalveludirektiivien säännösten muuttamisesta siten, että helpotetaan konsolidointia ja vältetään kotimaisten ja sijoittautumismaiden valvojien väliset selkkaukset, kiinnitysluottoja koskeva ehdotus sekä kulutusluottodirektiivin hyväksyminen;

38.   katsoo, että yhtiöiden nopeat päätoimipaikan vaihdokset, kansainvälisten pääomavirtojen eksponentiaalinen kasvu ja kiivas investointivauhti edellyttävät yhdentyneillä rahoitusmarkkinoilla, että sääntelevät ja valvovat elimet eri jäsenvaltioissa harjoittavat tehokasta valvontaa ja tekevät tiivistä yhteistyötä; katsoo, että on paikallaan miettiä edelleen, mikä olisi asianmukaisin sääntely- ja valvontamalli EU:ssa harjoitettavalle pankki-, vakuutus- ja arvopaperitoiminnalle;

o
o   o

39.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä työmarkkinaosapuolille.

(1) EUVL C 67 E, 17.3.2004, s. 295. (2) EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 1061. (3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0209. (4) Elokuu 2005, nro 5/2005.