Euroopan parlamentin päätöslauselma työntekijöiden vapaata liikkumista Euroopan unionin työmarkkinoilla rajoittavasta siirtymäkauden järjestelystä (2006/2036(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan sekä 12 ja 39 artiklan,
– ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2003 Euroopan unionin 15 jäsenvaltion sekä Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian tasavaltojen välillä tehdyn liittymissopimuksen (liittymissopimus(1)),
– ottaa huomioon 8. helmikuuta 2006 päivätyn komission tiedonannon "Kertomus vuoden 2003 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymäjärjestelyjen toimivuudesta (1. toukokuuta 2004–30. huhtikuuta 2006 välinen aika) (KOM(2006)0048),
– ottaa huomioon Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n hallituksen kokouksessaan 5. ja 6. joulukuuta 2005 hyväksymän päätöslauselman työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta laajentuneessa Euroopan unionissa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan mietinnön (A6-0069/2006),
A. ottaa huomioon, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen neljästä perusvapaudesta sekä 15 jäsenvaltion EU:n (EU-15) ja uusien jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden ilmaus; ottaa huomioon, että henkilöiden vapaa liikkuvuus on oikeus, mutta se ei saa johtaa valtaviin työvoiman ja muiden henkilöiden muuttovirtoihin,
B. ottaa huomioon, että liittymissopimuksessa määrätään mahdollisuudesta ottaa käyttöön työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskeva siirtymäjärjestely kolmessa vaiheessa (2+3+2 vuotta)
C. ottaa huomioon, että EU-15:n jäsenvaltioista 12 hyväksyi toukokuussa 2004 kahden vuoden ajaksi kahdeksan uuden jäsenvaltion työntekijöiden liikkuvuuden rajoittamisen ja samoin kolme uutta jäsenvaltiota rajoitti vastavuoroisesti vapaata liikkuvuutta; ottaa huomioon, että Saksa ja Itävalta ovat käyttäneet mahdollisuutta rajoittaa palvelujen vapaata tarjoamista tietyillä aloilla ja sitovat sen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden siirtymäjärjestelyyn,
D. ottaa huomioon, että "standstill-lausekkeen" mukaan jos jokin EU-15:n jäsenvaltiosta valvoo siirtymäkauden aikana työmarkkinoilleen pääsyä kansallista lainsäädäntöä noudattaen, uusien jäsenvaltioiden kansalaisiin ei saa soveltaa kyseisessä jäsenvaltiossa ankarampia rajoituksia kuin liittymissopimuksen allekirjoittamisen ajankohtana; ottaa huomioon, että tätä sääntöä sovelletaan kansallisten määräysten tai kahdenvälisten sopimusten mukaiseen työmarkkinoille pääsyyn,
E. ottaa huomioon, että standstill-lausekkeessa määrätään myös, että EU-15:n on noudatettava suosituimmuussääntöä(2), jonka mukaan uusien jäsenvaltioiden kansalaiset ovat etuoikeutetussa asemassa kolmansien maiden kansalaisiin nähden silloin, kun EU-15:n ulkopuolisen maan kansalaiselle tarjotaan työpaikkaa,
F. katsoo, että on olemassa maailmanlaajuisia haasteita, joita Euroopan unioni ei voi välttää kohtaamasta, kuten Kiinan ja Kaakkois-Aasian tapaisten taloudellisten vaikuttajien voimakas esiintulo ja väestön vanheneminen Euroopassa, mikä voi lopulta johtaa sosiaaliturvajärjestelmien rahoituksen kaatumiseen; katsoo tästä johtuen, että Euroopan unionin on välttämätöntä parantaa kilpailukykyään ja luoda lisää työpaikkoja, mikä edellyttää liikkuvuuden lisäämistä laajentuneessa unionissa,
G. ottaa huomioon, että kasvua ja työllisyyttä koskevassa Lissabonin strategiassa (2005–2008) korostetaan nimenomaisesti tarvetta toteuttaa politiikkaa, joka edistää ammatillista ja maantieteellistä liikkuvuutta, ja että työllisyyssuuntaviivojen suuntaviivassa nro 20(3) vaaditaan työmarkkinoiden sopeutumisvalmiuden parantamista poistamalla perussopimuksista työntekijöiden liikkuvuutta haittaavat esteet kaikkialla EU:ssa,
H. ottaa huomioon, että vuosi 2006 on nimetty Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuodeksi,
I. ottaa huomioon, että pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25. marraskuuta 2003 annetussa neuvoston direktiivissä 2003/109/EY(4) määrätään oikeudellisesta kehyksestä, jonka mukaan jossakin jäsenvaltiossa laillisesti ja pitkään oleskelleet henkilöt voivat saada pitkään oleskelleen henkilön asema, joka mahdollistaa tiettyjen edellytysten mukaisesti myös pitkään oleskelleen henkilön työllistymisen toisessa jäsenvaltiossa,
J. ottaa huomioon, että direktiivissä 2003/109/EY taataan joissain tapauksissa, että pitkään oleskelleet kolmansien maiden kansalaiset hyötyvät joissakin tapauksissa enemmän oleskeluun ja EU-15:n työmarkkinoille pääsyyn liittyvistä oikeuksista kuin kahdeksan uuden jäsenvaltion kansalaiset; korostaa, että yhteisvastuullisuuden ilmaus kolmansista valtioista kotoisin oleville työntekijöille ei saa johtaa uusista jäsenvaltioista kotoisin olevien työntekijöiden syrjintään,
K. ottaa huomioon, että suosituimmuussäännön mukaisesti EU-15:n on varmistettava, että uusien jäsenvaltioiden kansalaiset asetetaan etusijalle tarjottaessa työpaikkaa EU-15:n ulkopuolelta tulevalle kansalaiselle; ottaa huomioon, että on välttämätöntä laatia mahdollisimman pikaisesti suosituimmuussäännön täytäntöönpanoa koskevat menettelysäännöt,
L. ottaa huomioon, että komission 21. joulukuuta 2005 päivätyssä tiedonannossa laillista maahanmuuttoa koskevasta toimintaohjelmasta (KOM(2005)0669) todetaan, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden työmarkkinatilanteelle on ominaista rakenteelliset jännitteet, jotka ilmenevät samanaikaisesti korkeana työttömyytenä ja vakavana työvoiman puutteena; ottaa huomioon, että jännitteiden lieventämiseksi on välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan joustavuuden, turvallisuuden ja liikkuvuuden lisääntyminen ja paremmat valmiudet sopeutua näihin markkinoihin,
M. katsoo, että eurooppalaisia talousjärjestelmiä haittaavista rakenteellisista jännitteistä johtuen toisinaan on vaikea tyydyttää yksittäisten sektoreiden työvoiman tarvetta hyödyntämällä ainoastaan kansallisten työvoimamarkkinoiden voimavaroja,
N. katsoo, että uusista jäsenvaltioista tapahtuvalla maastamuutolla on myönteisiä vaikutuksia työmarkkinansa avanneiden jäsenvaltioiden talousjärjestelmille, koska se parantaa yritysten kilpailukykyä, vähentää pimeää työtä, edistää talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista sekä kasvattaa vastaanottavan maan budjetin verotuloja,
O. katsoo, että sen lisäksi, että otetaan huomioon EU-15:n työmarkkinoiden avaamisen positiiviset vaikutukset uusissa jäsenvaltioissa, olisi tutkittava myös taloudellisten muuttovirtojen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset uusiin jäsenvaltioihin,
P. katsoo, että se seikka, että uusista jäsenvaltioista kotoisin olevilla työntekijöillä ei edelleenkään ole useimmissa EU-15:n jäsenvaltioissa mahdollisuutta saada laillista työtä, on aiheuttanut laittoman työn, harmaan talouden ja työntekijöiden hyväksikäytön lisääntymistä,
Q. katsoo, että maahanmuutto on poliittisesti erittäin arka aihe Euroopan unionissa ja näin ollen on olemassa suuri tarve tiedottaa unionin kansalaisille asianmukaisella tavalla EU:n työntekijöiden vapaan liikkuvuuden perustana olevista periaatteista ja siitä johtuvista käytännön seurauksista,
R. katsoo, että yhteisön sisäistä muuttoliikettä koskevista puutteellisista tiedoista ja tietojen puutteellisesta standardoinnista johtuen tällä hetkellä ei ole olemassa asianmukaisia tilastollisia välineitä, joiden avulla unionin toimielimet ja jäsenvaltiot voisivat seurata laajentuneen unionin työmarkkinoiden pääsuuntauksia ja eri ilmiöitä,
S. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden keräämien hajanaisten tilastotietojen mukaan EU-15:n jäsenvaltioiden keskinäiset muuttovirrat ovat selvästi suuremmat kuin uusista jäsenvaltioista tulevat muuttovirrat pelkkinä numerotietoina ilmaistuina samoin kuin työikäisen väestön määrään suhteutettuja tietoja vertailtaessa; ottaa huomioon, että uusista jäsenvaltioista tuleva muuttovirta ei aiheuta huomattavia paineita EU-15:n työmarkkinoille,
T. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden antamista tilastotiedoista käy samoin ilmi, että kolmansista maista peräisin oleva muuttoliike on laajuudessaan huomattavasti merkittävämpää kuin EU:n sisäiset – niin EU-15:n kuin laajentuneen unioninkin –muuttovirrat,
U. katsoo, että unionin kansalaisten luottamuksen saavuttamiseksi EU-15:n avoimiin työmarkkinoihin on ensisijaisen tärkeää varmistaa eurooppalaisen ja kansallisen työoikeuden noudattaminen ja tinkimätön soveltaminen,
V. katsoo, että jäsenvaltioiden, joita asia koskee, päätös lopettaa siirtymäjärjestelyn mukaisesti asetetut rajoitukset olisi selvä viesti yhteisvastuullisuudesta läntisen ja itäisen Euroopan kansalaisten välillä, jotka olivat kymmenien vuosien ajan erossa toisistaan syistä, jotka eivät ole hyväksyttävissä,
W. ottaa huomioon, että EU-15:n on ilmoitettava virallisesti komissiolle 1. toukokuuta 2006 mennessä, aikovatko ne jatkaa rajoittavia toimenpiteitä vielä kolmen vuoden ajan,
X. ottaa huomioon, että työmarkkinaosapuolet, erityisesti Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ja Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestö, ovat ilmoittaneet selvästi kannattavansa siirtymäjärjestelyn mukaisesti voimassa olevien rajoitusten poistamista mahdollisimman pian,
1. kehottaa jäsenvaltioita lakkauttamaan voimassa olevat siirtymäkauden järjestelyt ottaen huomioon, että työmarkkinansa ilman rajoituksia avanneille jäsenmaille ei ole koitunut tästä jännitteitä työmarkkinoilla ja että pelko merkittävistä muuttovirroista on osoittautunut aiheettomaksi;
2. kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka jatkavat siirtymätoimia, tekemään sen niiden työmarkkinoihin kunkin uuden jäsenvaltion taholta kohdistuvasta uhkasta tehdyn perusteellisen analyysin pohjalta;
3. toteaa, että siirtymäajat lisäävät ratkaisevasti pimeää työtä ja näennäistä ammatinharjoittamista, lisäävät palkkapaineita ja kärjistävät niitä alueellisesti sekä johtavat epäoikeudenmukaisiin työehtoihin ja siirtotyöläisten syrjintään sekä hyväksikäyttöön;
4. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että ne soveltavat liittymissopimuksen "standstill-lauseketta" ja suosituimmuussääntöä, jonka mukaan uusien jäsenvaltioiden kansalaiset ovat etuoikeutetussa asemassa kolmansien maiden kansalaisiin nähden silloin, kun avoimia työpaikkoja täytetään;
5. kehottaa komissiota käynnistämään viipymättä EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan rikkomiseen liittyvän menettelyn kaikkia sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole täyttäneet jotakin näille EY:n perustamissopimuksen 12, 39 ja 42 artiklan ja liittymissopimuksen "standstill-lausekkeen" nojalla kuuluvista velvollisuuksista;
6. pitää valitettavana, että useat jäsenvaltiot soveltavat sellaisia lakeja tai hallinnollisia toimenpiteitä, joita voidaan pitää uusista jäsenvaltioista peräisin olevien työntekijöiden vapaata liikkuvuutta enemmän rajoittavina kuin liittymissopimuksen allekirjoittamisajankohtana sovellettavat lait tai toimenpiteet; katsoo, että nämä rajoitukset haittaavat uusien jäsenvaltioiden kansalaisten pääsyä EU-15:n työmarkkinoille enemmän kuin mitä siirtymäkauden järjestelyn yhteydessä on sallittua;
7. pitää valitettavana, että on jäsenvaltioita, joissa sovelletaan vielä oikeudellisia säännöksiä tai hallinnollisia toimenpiteitä, joita voidaan pitää työntekijöiden erotteluna;
8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkkailemaan, että työoikeutta sovelletaan tinkimättömästi, jotta kaikkia työntekijöitä kohdeltaisiin tasavertaisesti EU:ssa, varmistettaisiin kaikkien yritysten tasapuolinen kilpailukyky ja ehkäistäisiin sosiaalista polkumyyntiä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että siirtotyöntekijät ovat tietoisia perustavanlaatuisista oikeuksistaan ja velvoitteistaan, ottaen erityisesti huomioon syrjinnän kieltävä lainsäädäntö EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti;
9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimiaan yhteisön voimassa olevan lainsäädännön, työnormien ja erityisesti palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY(5) säännösten panemiseksi täytäntöön asianmukaisesti, perustelluissa tapauksissa hallinnollista yhteistyötä tehostamalla;
10. kehottaa komissiota tehostamaan rajatylittävää yhteistyötä Euroopan unionin jäsenvaltioiden työtarkastuksesta vastaavien yksikköjen välillä ja tutkimaan mahdollisuutta luoda näiden yksikköjen välinen eurooppalainen yhteistyöverkosto ("sosiaalinen Europol");
11. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja muita julkisen ja/tai yksityisen sektorin asiantuntijaelimiä luomaan oikeudenmukaisen ja avoimen menettelyn, jonka avulla uusien jäsenvaltioiden kansalaiset voivat saada työpaikan asianmukaisin työ-, terveydenhuolto- ja työturvallisuusehdoin;
12. pyytää komissiota ja neuvostoa laatimaan tammikuuhun 2009 mennessä standardoidut tilastot EU:n sisäisistä muuttovirroista, perustamaan järjestelmän työntekijöiden muuttoliikkeiden seuraamiseksi järjestelmällisesti EU:ssa ja tarjoamaan näiden toimien rahoittamiseen tarvittavat varat;
13. pyytää komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita käynnistämään laajalle yleisölle osoitetun tiedotuskampanjan, jotta unionin kansalaisille voitaisiin paremmin tiedottaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa koskevista periaatteista ja vapaan liikkuvuuden seurauksista ja jotta voitaisiin ehkäistä ja torjua kansallisuuteen tai rotuun perustuvaa syrjintää tai mitä tahansa perustamissopimuksen 13 artiklassa kiellettyä syrjintää;
14. kehottaa EU-15:n jäsenvaltioita kuulemaan tarvittaessa työmarkkinaosapuolia kansallisten tapojen ja käytäntöjen mukaisesti, ennen kuin ne päättävät siitä, lakkauttavatko ne vai jatkavatko ne siirtymäkauden järjestelyjä, jotka koskevat uusista jäsenvaltioista peräisin olevien työntekijöiden vapaata liikkuvuutta;
15. kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka haluavat jatkaa siirtymäjärjestelyjä, luomaan jo seuraavassa vaiheessa edellytykset, jotta siirtymäjärjestelyjä ei jatkettaisi vuoden 2009 jälkeen;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden, liittymässä olevien valtioiden ja ehdokasmaiden parlamenteille.
Liittymisasiakirjan 24 artiklassa tarkoitettu luettelo – Tšekin tasavalta, ks. liitteen V 14 kohta; Viron tasavalta, ks. liitteen VI 14 kohta; Latvian tasavalta, ks. liitteen VII 14 kohta; Liettuan tasavalta, ks. liitteen IX 14 kohta; Unkarin tasavalta, ks. liitteen X 14 kohta; Puolan tasavalta, ks. liitteen XII 14 kohta; Slovenian tasavalta, ks. liitteen XIII 14 kohta; Slovakian tasavalta, ks. liitteen XIV 14 kohta.