Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 121 artiklan,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon julkisesta taloudesta EMUssa – 2005 (KOM(2005)0231),

–   ottaa huomioon komission kertomuksen lähentymiskehityksen arvioinnista 2004 (KOM(2004)0690),

–   ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lähentymisraportin vuodelta 2004,

–   ottaa huomioon komission toisen kertomuksen euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista (KOM(2005)0545),

–   ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman euroa sekä talous- ja rahaliittoa koskevan tiedotus- ja viestintästrategian toteuttamisesta(1),

–   ottaa huomioon 1. joulukuuta 2005 esittämänsä kannan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi euron käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta(2),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0191/2006),

A.   katsoo, että talous- ja rahaliittoa (EMU) on vahvistettava, jotta saavutetaan sen kasvu- ja työllisyystavoitteet,

B.   toteaa, että euroalueen talouskasvu on tällä hetkellä 1,8 prosenttia, kun koko unionin vuotuinen talouskasvu on 2 prosenttia,

C.   katsoo, että euroalueen laajentuminen on jäsenvaltioiden poliittinen ja taloudellinen vastuu riippumatta siitä, kuuluvatko ne euroalueeseen vai eivät,

D.   ottaa huomioon, että vuonna 2004 EU:hun liittyneiden jäsenvaltioiden (jäljempänä "uudet jäsenvaltiot") on määrä ottaa euro käyttöön sitten, kun ne täyttävät perustamissopimuksessa määrätyt vaatimukset; ottaa huomioon, että Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Tanskalle on myönnetty erivapaus jättäytyä euroalueen ulkopuolelle;

E.   katsoo, että kasvu on ollut nopeaa suurimmassa osassa uusista jäsenvaltioista, mikä mahdollistaa etumatkan kuromisen umpeen tietyssä määrin; katsoo, että näiden maiden tosiasiallinen lähentyminen on vielä meneillään,

F.   katsoo, että euro on osoittautunut Euroopan unionin suureksi saavutukseksi, joka edistää talouden sisäistä ja ulkoista vakautta,

G.   ottaa huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta ja kuusi uutta jäsenvaltiota – Kypros, Malta, Puola, Slovakia, Tšekki ja Unkari – ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena ja että niistä kahdessa – Kyproksessa ja Maltassa – BKT:hen suhteutettu julkinen velka ylittää 60 prosenttia,

H.   ottaa huomioon, että inflaatiota koskevan kriteerin yhteydessä käytetään kahta erilaista hintavakauden määritelmää; ottaa huomioon, että EKP:n käyttämässä hintavakauden määritelmässä kehotetaan inflaatiotavoitteeseen, joka on alle mutta kuitenkin lähellä kahta prosenttia, ja että se on hyväksytty yleisesti koko talous- ja rahaliitossa, kun taas EKP:n ja komission lähentymiskertomuksissa käytetään erilaista määritelmää, jonka mukaan parasta hintavakautta osoittaa mahdollisimman alhainen inflaatio, lukuun ottamatta deflaatiota,

Euroalueen tulevan laajentumisen yleiset edellytykset

1.   muistuttaa, että euroalueeseen liittyminen edellyttää kaikkien Maastrichtin kriteereiden täyttymistä perustamissopimuksen ja sen 121 artiklaa koskevan pöytäkirjan edellyttämällä tavalla, mikä tarkoittaa hyvin vakaata hintakehitystä, julkisen talouden tilaa, jossa ei ole liiallista alijäämää, vähintään kahden vuoden osallistumista valuuttakurssimekanismiin (ERM II) sekä tavanomaisten vaihteluvälien noudattamista, pitkien korkojen lähentymistä, oikeusjärjestyksen yhteensopivuutta Maastrichtin sopimuksen kanssa, riippumatonta keskuspankkia ja taloudellista lähentymistä;

2.   muistuttaa, että kaikkien jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, on täytettävä Maastrichtin kriteerit, ennen kuin ne voivat liittyä euroalueeseen, ja että vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin; on vakuuttunut siitä, että jäsenvaltioiden eurokelpoisuuden tarkastelussa on syytä käyttää samoja määritelmiä ja periaatteita kuin aiemmissa lähentymiskertomuksissa, jotta varmistetaan jatkuvuus ja jäsenvaltioiden tasapuolinen kohtelu;

3.   kehottaa komissiota käyttämään yhteisiä kriteereitä arvioidessaan taloudellisia ja julkista taloutta koskevia tietoja; viittaa komission velvollisuuteen tilastotietojen luotettavuuden osalta ja vaatii, että mitään päätöksiä ei tule tehdä, mikäli tietojen totuudenmukaisuutta epäillään; korostaa, että hintavakauden analysointi edellyttää viitearvojen vahvistamismenetelmien kattavaa arviointia, koska komissio on vuodesta 1993 käyttänyt erilaisia lähestymistapoja lähentymiskertomusten laadinnassa;

4.   vastustaa voimakkaasti Maastrichtin kriteerien täyttymiseen liittyviä erityismääräyksiä; kehottaa komissiota arvioimaan lähentymiskriteerejä perustamissopimuksen ja perustamissopimuksen 121 artiklan mukaisen pöytäkirjan määräysten mukaisesti; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää arvioida euroalueen pitkän aikavälin vakautta;

5.   toteaa, että aina kun arviointeja suoritetaan, komission on julkaistava huomionsa niistä maista, joiden ei katsota vielä olevan valmiita liittymään euroalueeseen, ja että komission on esitettävä huomionsa Euroopan parlamentille, jotta varmistetaan päätöksentekomenettelyn läpinäkyvyys ja vastuullisuus EU:n tasolla;

6.   korostaa tämän tarkoittavan, että euroalueen laajentuminen ei saa haitata euroalueen talouspolitiikan vaadittavaa toteutusta;

7.   pyytää euroalueeseen liittymistä hakeneiden jäsenvaltioiden viranomaisia varmistamaan, että niiden ennen ERM II -jäsenyyttä ja sen aikana tekemät päätökset esimerkiksi muuntokurssien määrittämisestä ja liittymisen tavoiteaikatauluista tehdään täysin avoimesti; kehottaa kyseisiä viranomaisia julkistamaan kaikki näitä kysymyksiä koskevat vaikutustenarvioinnit, tutkimukset ja kertomukset;

8.   edistääkseen kansantalouksien todellista lähentymistä ja rajoittaakseen epäsymmetrisen sokin riskiä rahaliitossa korostaa, että euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita tehostamaan ponnistelujaan talous- ja rahapolitiikan tehokkaan koordinoinnin aikaansaamiseksi erityisesti vahvistamalla yhteisiä strategioitaan euroryhmässä; toteaa, että ponnistelut voitaisiin aloittaa talousarvioaikataulun koordinoinnista ja budjettien laatimisesta samoilla oletuksilla, joita sovelletaan euron ja dollarin vaihtokurssikehitykseen ja öljyn hintakehitykseen;

9.   korostaa, että euron käyttöönottoa ei pidä nähdä pelkästään teknisenä valuutan muuttumisena, vaan se on nähtävä suurena muutoksena, jolla on merkittäviä taloudellisia, rahapoliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia;

Euroalueen laajentumisen tekniset edellytykset

10.   huomauttaa, että yksityiskohtaiset kansalliset käyttöönottosuunnitelmat ovat välttämättömiä, jotta euron käyttöönotto sujuisi kitkattomasti; katsoo, että näissä suunnitelmissa on lueteltava euron käyttöönoton toteuttamisesta vastaavat paikalliset ja kansalliset elimet ja niihin on sisällyttävä kansallisten lakien ja hallinnollisten määräysten muuttamista ja julkisten laitosten mukautumista koskeva yksityiskohtainen aikataulu; katsoo, että euroalueen ensimmäisen vaiheen aikana euron käyttöönotosta saadut kokemukset on otettava huomioon perinpohjaisesti, mikä koskee myös euroon siirtymiseen liittyviä piirteitä nyt, kun kyseinen valuutta on jo laajalti käytössä euroalueeseen liittymistä hakeneissa maissa;

11.   pyytää euroalueeseen liittymistä hakeneita jäsenvaltioita varmistamaan, että eurosetelit ovat hyvissä ajoin pankkien saatavilla, pitämään kahden valuutan rinnakkaiskäytön vaiheen lyhyenä ja järjestämään kansallisen valuutan asteittaisen käytöstäpoiston täsmällisesti helpottaakseen euron kitkatonta käyttöönottoa;

12.   pyytää euroalueeseen liittymistä hakeneita jäsenvaltioita kiinnittämään siirtymäkauden aikana erityistä huomiota kuluttajansuojaan; pyytää niitä panemaan täytäntöön säädöksiä, joissa edellytetään lakisääteistä kaksoishinnoittelua riittävän pitkään, ja ottamaan käyttöön tehokkaita menettelyjä kuluttajien suojelemiseksi perusteettomilta hinnankorotuksilta siirtymävaiheen aikana tai pitempäänkin; pyytää toteuttamaan selkeitä julkisia kampanjoita, joissa kerrotaan, että ainoa keino estää perusteettomat hinnankorotukset on kuluttajien valta valita vapaasti tavarantoimittajansa; toteaa, että erityishuomiota on kiinnitettävä hinnoitteluun julkisissa tai yksityisissä monopolitilanteissa ja julkisten viranomaisten asioissa; pyytää niitä perustamaan vähintään kahden vuoden ajaksi seurantaelimen, jonka vastuulla on julkistaa tietoja noin kymmenen erityisen merkittävän kuluttajanhinnan kehityksestä;

13.   muistuttaa, että on tarpeen käynnistää euroalueeseen liittymistä hakeneissa jäsenvaltioissa hyvissä ajoin laajamittaisia valistuskampanjoita, joilla luodaan luottamusta siirtymäprosessiin, ja varmistaa, että kaikki asianosaiset hoitavat siirtymäkauden järjestelyt asianmukaisella tavalla edistääkseen euron onnistunutta käyttöönottoa; katsoo, että kansalaisten tietämystä on parannettava ja että tiedotusvälineiden käyttö valistuskampanjoissa on järjestettävä hyvissä ajoin;

Euroalueeseen liittymistä hakeneita maita koskevat erityisvaatimukset

14.   toteaa, että liian aikainen liittyminen euroon voi aiheuttaa odottamattomia seurauksia taloudelliseen lähentymiseen liittyvässä prosessissa;

15.   toteaa, että euroalueen laajentuminen helpottaa talouden lähentymisprosessia ja auttaa vahvistamaan koko euroaluetta;

16.   toteaa, että taloudellinen lähentyminen ei ole edennyt tarpeeksi pitkälle, jotta jotkin liittymistä hakeneista jäsenvaltioista voisivat liittyä nopeasti, mistä osoituksena ovat korkeat inflaatioasteet ja julkisen talouden liialliset vajeet joissakin hakijavaltioista; tunnustaa, että monet jäsenvaltiot ovat luoneet vahvan pohjan euron nopealle käyttöönotolle takaamalla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden;

17.   edellyttää kaikkien kriteerien täyttämistä ennen euron käyttöönottoa ja huomauttaa, että seitsemästä ERM II:een kuuluvasta jäsenvaltiosta, joille ei ole myönnetty erivapautta jättäytyä euroalueen ulkopuolelle, kaikki eivät vielä täytä liittymisvaatimuksia;

18.   toivottaa Slovenian tervetulleeksi euroalueeseen sen uutena jäsenenä ja uskoo, että kyseinen euroalueen laajentuminen vaikuttaa myönteisesti koko Euroopan talouteen;

19.   pitää valitettavana Liettualle annettua kielteistä suositusta ja pyytää selkeää ja kattavaa selvitystä inflaatiota koskevan kriteerin soveltamiseksi suoritetun laskennan perusteista; kehottaa komissiota saattamaan ajan tasalle vuotta 2006 koskevan Liettuan lähentymiskertomuksen sekä perustamaan yhteistyössä Liettuan viranomaisten kanssa asiantuntijatyöryhmän, jotta voidaan kehittää strategia euroalueeseen liittymiseksi;

20.   kannustaa Viroa, jonka jäsenyys kaatui ainoastaan inflaatiota koskevaan kriteeriin, jatkamaan ponnistelujaan täyttääkseen pian liittymiskriteerit ja ollakseen valmis liittymään euroalueeseen;

21.   kehottaa jäsenvaltioita antamaan komissiolle mahdollisuuden tarkistaa Maastrichtin kriteerien täyttymisen varmojen, ajantasaisten, luotettavien ja korkealaatuisten tietojen perusteella;

22.   muistuttaa, että ulkopuolelle jättäytymistä koskevan lausekkeen puuttuessa perustamissopimus edellyttää automaattisesti Maastrichtin vaatimusten tarkastelua poikkeuksen kohteena olevien jäsenvaltioiden osalta kahden vuoden välein; toteaa, että nämä voivat pyytää arviota ennen tällaisen määräajan päättymistä; kehottaa jäsenvaltioita pidättäytymään tästä niin kauan kuin ne eivät ole varmoja siitä, että ne täyttävät kaikki vaatimukset;

23.   panee merkille, että viimeisten kymmenen vuoden jatkuvasta voimakkaasta kasvusta huolimatta todellisen lähentymisen tilanne on vielä heikko;

24.   katsoo, että joka tapauksessa päätös yksittäisen jäsenvaltioiden liittymisestä tulisi perustaa korkealaatuisiin tietoihin ja arviointiin perustamissopimuksen määräysten sekä asiaa koskevien pöytäkirjojen mukaisesti; kehottaa siksi komissiota ja EKP:tä suorittamaan kattavan arvion, joka olisi enemmän kuin pelkästään erilaisten lukujen muodollinen vertailu, ja kehottaa ottamaan huomioon tähänastiset tulokset lähentymisessä sekä saavutukset makrotaloudellisen vakauden takaamisessa;

25.   pitää uusien jäsenvaltioiden sekä koko euroalueen edun mukaisena, että analysoidaan varhaisessa vaiheessa huolellisesti euron käyttöönoton kustannuksia ja etuja, että otetaan huomioon erityisesti se, että euroalueeseen kuulumisella on merkittäviä vaikutuksia, jotka koskevat rahapolitiikan välineitä, ja että se edellyttää riittävästi liikkumavaraa finanssipolitiikalle, joka jää käytettävissä olevaksi makrotaloudelliseksi välineeksi; kehottaa julkistamaan nämä analyysit;

26.   katsoo, että euroalueen jäsenyyden valmistelu voi sinällään tuoda huomattavia etuja valuuttakurssimekanismiin liittymisen jälkeen, että liittymispäivän ei pitäisi olla keskeisellä sijalla ja että uskottava ja kestävä etenemistapa on hyvin tärkeä tekijä sen takaamisessa, että euron käyttöönotto uusissa jäsenvaltioissa onnistuu;

27.   toteaa, että inflaatiota koskevien vaatimusten mukaan inflaatio saa ylittää enintään 1,5 prosentilla hintavakaudeltaan kolmen parhaan jäsenvaltion inflaation, kun keskiarvon laskennassa käytetään 12 edellisen kuukauden kuluttajahintoja ja komission yhteistyössä EKP:n kanssa antamia tietoja;

28.   on huolissaan, että EKP käyttää hintavakaudesta kahta määritelmää: toista rahapolitiikassaan (alle, mutta kuitenkin lähellä 2:ta prosenttia oleva inflaatio) ja toista lähentymiskertomuksissaan (mahdollisimman alhainen inflaatio, deflaatiota lukuun ottamatta); ottaa huomioon, että perustamissopimuksessa kyseistä eroa ei tehdä; katsoo, että nämä kaksi tulkintaa hintavakaudesta, joka on määritelty perustamissopimuksessa, ovat harhaanjohtavia ja saattavat vaikuttaa haitallisesti markkinoihin ja niiden toimijoihin kaikissa jäsenvaltioissa;

29.   toteaa, että euroalueeseen liittymistä hakeneiden maiden keskimääräiset nimelliset pitkät korot, joita seurataan vuoden ajan ennen liittymistä, eivät saa ylittää hintavakaudeltaan kolmen parhaan euromaan pitkien korkojen keskiarvoa enempää kuin kaksi prosenttiyksikköä, kun sovelletaan komission yhteistyössä EKP:n kanssa antamia tietoja;

30.   toteaa, että sekä hintavakaudeltaan kolmen parhaan maan määritelmää että viitearvon laskentamenetelmää on selvennettävä, jotta ne ilmentäisivät sitä, että 12 EU:n jäsenvaltiota muodostavat nykyään rahaliiton ja käyttävät yhtenäisvaluuttaa, jota hallinnoidaan yhteisellä rahapolitiikalla, ja että erot niiden inflaatioasteissa johtuvat pikemminkin rakenteellisista tekijöistä kuin eroista makrotalouspoliittisissa asetelmissa; katsoo kuitenkin, että uusien jäsenmaiden inflaatiokriteereissä olisi otettava huomioon ns. Balassa-Samuelson-efekti;

31.   kehottaa komissiota voimakkaasti – kun kaksi ensimmäistä päätöstä arvioinneista, jotka koskevat euroalueen laajentumiseen lähitulevaisuudessa tähtääviä uusien jäsenvaltioiden lähentymisohjelmia, on tehty – ryhtymään läheiseen ja säännölliseen yhteistyöhön hakijavaltioiden kanssa, jotta voidaan kartoittaa, mitkä talouspolitiikan välineet hyödyttävät parhaiten inflaatiokehitystä haittaamatta talouskasvua;

o
o   o

32.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan keskuspankille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0270. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0457.