Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion välisen Mikronesian liittovaltion alueella harjoitettavaa kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tekemisestä (KOM(2005)0502 – C6-0353/2005 – 2005/0206(CNS))

P6_TA(2006)0081 A6-0035/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi (KOM(2005)0502)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0353/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnot (A6-0035/2006),

1.   hyväksyy ehdotuksen neuvoston asetukseksi sellaisena kuin se on tarkistettuna ja hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Mikronesian liittovaltion hallituksille ja parlamenteille.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Euroopan parlamentille suunnattua tiedotusta olisi parannettava; tämän vuoksi komission olisi laadittava vuosikertomus sopimuksen täytäntöönpanosta. Tarkistus 2 2 a artikla (uusi) 2 a artikla Pöytäkirjan viimeisen voimassaolovuoden aikana ja ennen sen uusimiseen tähtäävän sopimuksen tekemistä komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sopimuksen täytäntöönpanosta. Tarkistus 3 2 b artikla (uusi) 2 b artikla Edellä 2 a artiklassa tarkoitetun kertomuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan neuvosto myöntää tarvittaessa komissiolle valtuudet neuvotella uuden pöytäkirjan hyväksymisestä. Tarkistus 4 2 c artikla (uusi) 2 c artikla Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle monivuotisen alakohtaisen ohjelman täytäntöönpanosta ja sen soveltamista koskevista säännöistä, joihin viitataan pöytäkirjan 5 artiklan 2 kohdassa.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisön järjestelmän perustamisesta kalastuslisensseihin sisällytettäviä vähimmäistietoja koskevien sääntöjen vahvistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3690/93 kumoamisesta (KOM(2005)0499 – C6-0354/2005 – 2005/0205(CNS))

P6_TA(2006)0082 A6-0037/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0499)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0354/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6-0037/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a) Asetuksessa (EY) N:o 1281/2005 muutetaan kalastuslisensseihin sovellettavaa yhteisön säännöstöä vähimmäistietoja koskevien vaatimusten mukauttamiseksi ja kalastuslisenssin aseman selkeyttämiseksi laivastokapasiteetin hallinnoinnissa. Tarkistus 2 Johdanto-osan 3 b kappale (uusi) (3 b) Monet kalakannat ovat entisestään pienentyneet yhteisön vesillä, minkä vuoksi nykyisiä säilyttämistoimia on parannettava ja laajennettava. Kalastuslisenssit tarjoavat joustavan ja käyttökelpoisen hallinnointivälineen. Tarkistus 3 Johdanto-osan 3 c kappale (uusi) (3 c) Tavoitteena olisi oltava huolehtia elollisten vesiluonnonvarojen järkevästä ja vastuullisesta hyödyntämisestä samalla, kun tunnustetaan kalatalousalan kiinnostus omaan pitkän aikavälin kehitykseensä ja taloudellisiin ja sosiaalisiin oloihinsa sekä kuluttajien edut, biologiset rajoitukset huomioon ottaen ja meriekosysteemiä asianmukaisesti kunnioittaen. Tarkistus 4 Johdanto-osan 3 d kappale (uusi) (3 d) Säilyttämispäätöksillä on merkittäviä vaikutuksia taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen niillä jäsenvaltioiden alueilla, joilla kalatalous on tärkeä ala.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin suositus neuvostolle eurooppalaista pidätysmääräystä koskevasta arvioinnista (2005/2175(INI))

P6_TA(2006)0083 A6-0049/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Adeline Hazanin PSE-ryhmän puolesta esittämän ehdotuksen suositukseksi neuvostolle eurooppalaista pidätysmääräystä koskevasta arvioinnista (B6-0455/2005),

–   ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksen, jossa ensimmäisen kerran kirjattiin tavoite Euroopan oikeusalueen perustamisesta,

–   ottaa huomioon Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät, joissa asetetaan vastavuoroisen tunnustamisen periaate oikeudellisen yhteistyön kulmakiveksi,

–   ottaa huomioon 6. helmikuuta 2002 vahvistamansa kannan ehdotukseen neuvoston puitepäätökseksi eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä(1),

–   ottaa huomioon eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS(2),

–   ottaa huomioon komission 23. helmikuuta 2005 antaman kertomuksen, joka perustuu neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS 34 artiklaan (KOM(2005)0063),

–   ottaa huomioon komission 24. tammikuuta 2006 antaman kertomuksen, joka perustuu neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS 34 artiklaan (KOM(2006)0008),

–   ottaa huomioon Puolan (27. huhtikuuta 2005), Saksan liittotasavallan (18. heinäkuuta 2005) ja Kyproksen (7. marraskuuta 2005) perustuslakituomioistuinten antamat tuomiot ja lukuisat vireillä olevat menettelyt erityisesti Belgian perustuslakituomioistuimessa (Cour d'arbitrage/Arbitragehof),

–   ottaa huomioon Euroopan oikeudellisen ja poliisiyhteistyön parlamentaarisen valvonnan parantamista koskeneet 17. ja 18. lokakuuta 2005 pidetyt parlamenttien väliset tapaamiset, joissa oli mukana noin sata jäsenvaltioiden parlamenttien ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäsentä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0049/2006),

A.   ottaa huomioon eurooppalaisen pidätysmääräyksen innovatiivisen ja esimerkinomaisen luonteen oikeudellisen yhteistyön kehittämisessä ja keskinäisen luottamuksen vahvistamisessa samoin kuin sen suoran vaikutuksen kansalaisvapauksiin,

B.   katsoo, että eurooppalainen pidätysmääräys on edelleen yksi tärkeimmistä Euroopan unionin käyttämistä välineistä oikeudellisessa yhteistyössä sekä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa,

C.   katsoo, että komission ensimmäinen arviointi osoittaa, että eurooppalainen pidätysmääräys on ollut tehokas verrattuna luovutusmenettelyyn, joka on hidas, raskas ja vanhentunut; katsoo, että eurooppalainen pidätysmääräys myös vähentää riskejä siitä, että syytetty tai tuomittu välttää oikeuden eteen joutumisen "oikeudellisen suvereniteetin" vuoksi, ja näin ollen se mahdollistaa järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin tehokkaamman torjunnan,

D.   korostaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen etuna tämän menettelyn irrottamista poliittisesta päätöksenteosta, mikä on sen erona luovutusmenettelyyn verrattuna,

E.   panee merkille usean jäsenvaltion halukkuuden säilyttää elementtejä perinteisestä luovutusmenettelystä (kaksoisrangaistavuuden tutkiminen, poliittisten päättäjien osallistuminen oikeudenkäyttöön) tai lisätä puitepäätöksen 2002/584/YOS vastaisesti ylimääräisiä kieltäytymisperusteita, kuten poliittiset tai kansallista turvallisuutta koskevat syyt tai perusoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät syyt,

F.   ottaa huomioon eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanossa kohdatut käytännön ongelmat erityisesti kääntämisessä ja sellaisten erilaisten lomakkeiden käyttämisessä tai toimittamisessa, jotka eivät ole eurooppalaisen pidätysmääräyksen vaatimusten mukaisia,

G.   ottaa huomioon vaikeudet, joita monella jäsenvaltiolla (erityisesti Saksalla) on äskettäin ollut täytäntöönpanossa, sekä tarpeen saattaa kansalliset perustuslait yhdenmukaisiksi puitepäätöksen 2002/584/YOS kanssa kansalaisten luovutusten mahdollistamiseksi (etenkin Puolassa ja Kyproksella),

H.   pelkää, että vaikeudet horjuttavat keskinäistä luottamusta ja luovat ketjureaktion, joka johtaa siihen, että muut jäsenvaltiot kyseenalaistavat eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamisen, mikä on jo ilmennyt siten, että kun Saksan perustuslakituomioistuin päätti kumota lain, jolla puitepäätös olisi saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että ne jälleen toistaiseksi soveltavat ennen eurooppalaista pidätysmääräystä voimassa olleita luovutusmenettelyjä, kunnes Saksan perustuslain mukainen uusi täytäntöönpanolaki hyväksytään,

I.   katsoo, että tuomioistuinten keskinäisen luottamuksen puute johtuu rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien yhteisten vähimmäisnormien riittämättömyydestä ja tämä heikentää oikeudellisen yhteistyön tehokkuutta,

J.   muistuttaa, että keskinäiseen luottamukseen perustuvaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden eurooppalaista aluetta ei voida perustaa lähentämättä edes jossain määrin kansallisia lainsäädäntöjä, kuten parlamentti painotti 22. helmikuuta 2005 antamassaan suosituksessa(3),

K.   toteaa, että komission esittämä ensimmäinen arvio (KOM(2005)0063) koski vain 24:ää jäsenvaltiota ja että sitä on pystytty täydentämään vasta hiljattain Italian osalta (KOM(2006)0008), joka on viimeisenä jäsenvaltiona saattanut puitepäätöksen 2002/584/YOS osaksi kansallista lainsäädäntöään,

L.   katsoo, että jäsenvaltioiden täytäntöönpano-ongelmat ovat laajalti samankaltaisia, kuten ilmeni 17. ja 18. lokakuuta 2005 parlamenttien välisissä tapaamisissa käydyissä keskusteluissa, ja että tulevaisuudessa tarvitaan enemmän tietojenvaihtoa ja yhteistyötä kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välillä, jotta voidaan taata puitepäätöksen 2002/584/YOS ja muiden, vielä käsiteltävänä olevien päätösten täytäntöönpano moitteettomien olosuhteiden vallitessa,

M.   katsoo, että Euroopan perustuslaista tehtyyn sopimukseen sisältyy lukuisia edistyksellisiä näkökohtia Euroopan oikeudellisen ja poliisiyhteistyön alalla; katsoo, että näiden näkökohtien joukossa "pilareiden" poistaminen ja menettelyjen yhteisöllistäminen vahvistavat Euroopan unionin toimintakykyä samoin kuin tehtyjen päätösten demokraattisuutta ja avoimuutta; korostaa, että tämä osa sopimusta ei ole aiheuttanut keskustelua eikä vastustusta äskettäisten ratifiointikampanjoiden aikana,

N.   pahoittelee, että Euroopan parlamentin asemaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen hyväksymisessä ja arvioinnissa sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa sen soveltamisen valvonnassa rajoittaa se tosiasia, että kyse on kolmanteen pilariin kuuluvasta välineestä ja että se perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 ja 34 artiklaan (VI osasto),

O.   katsoo, että nykyisin voimassa olevia perussopimuksia on syytä soveltaa kokonaisuudessaan ja että näin ollen olisi otettava käyttöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklassa määrätty ns. siirtymäväylälauseke (passerelle-lauseke), jonka pohjalta jäsenvaltiot voivat tehdä päätöksen eurooppalaisen pidätysmääräyksen sisällyttämisestä ensimmäiseen pilariin, jotta taataan Euroopan parlamentin harjoittama demokraattinen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen harjoittama oikeudellinen valvonta,

P.   ottaa huomioon, että Tanska, Suomi, Islanti, Ruotsi ja Norja allekirjoittivat 15. joulukuuta 2005 pohjoismaista pidätysmääräystä koskevan yleissopimuksen; toteaa, että tämä pohjoismainen pidätysmääräys perustuu eurooppalaisen pidätysmääräyksen periaatteisiin ja rakenteisiin mutta se sisältää monia etuja eurooppalaiseen pidätysmääräykseen nähden, sillä näin luodaan tehokkaampi luovutusjärjestelmä erityisesti seuraavista syistä: täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevien valinnaisten perusteiden määrää on vähennetty ja menettelyä koskevia määräaikoja on lyhennetty entisestään verrattuna eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä sovellettaviin määräaikoihin; katsoo, että Euroopan unioni voisi hyvinkin ottaa vaikutteita pohjoismaisesta pidätysmääräyksestä eurooppalaisen pidätysmääräyksen tehostamiseksi,

1.   suosittaa neuvostolle seuraavaa

o
o   o

2.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL C 284 E, 21.11.2002, s. 193. (2) EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1. (3) EUVL C 304 E, 1.12.2005, s. 109. (4) EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 159.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Tšadin ihmisoikeustilanteesta

P6_TA(2006)0084 B6-0148/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon AKT–EU-kumppanuussopimuksen, joka on allekirjoitettu Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 (Cotonoun sopimus), ja erityisesti sen poliittista vuoropuhelua koskevan 8 artiklan,

–   ottaa huomioon 20. helmikuuta 2006 pidetyssä kehitysyhteistyövaliokunnan kokouksessa käydyn keskustelun,

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Sudanin tilanteesta 21. huhtikuuta 2005 Bamakossa (Malissa) hyväksymän kiireellisen päätöslauselman(1),

–   ottaa huomioon 16. syyskuuta 2004 antamansa päätöslauselman Darfurin alueen tilanteesta Sudanissa(2) sekä 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman Sudanin tilanteesta(3),

–   ottaa huomioon Sudanissa ja Tšadissa 2.–7. syyskuuta 2004 vierailleen tilapäisen valtuuskuntansa yhteenvedon,

–   ottaa huomioon Tšadin presidentinvaaleista 14. kesäkuuta 2001 antamansa päätöslauselman(4),

–   ottaa huomioon 20. tammikuuta 2000 antamansa päätöslauselman ihmisoikeusloukkauksista öljyä ja öljyputken rakentamista Tšadissa ja Kamerunissa koskevan hankkeen yhteydessä(5),

–   ottaa huomioon strategia-asiakirjan yhteistyöstrategiasta ja maaohjelmasta 2002–2007, jonka Tšadin tasavallan hallitus ja komissio ratifioivat 11. helmikuuta 2002,

–   ottaa huomioon 18. kesäkuuta1998 antamansa päätöslauselman Tšadin ja Kamerunin hankkeesta sekä lokakuun 1997 ja maaliskuun 1998 välillä ilmenneistä ihmisoikeuksien loukkauksista(6),

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston 24. maaliskuuta 2005 antaman päätöslauselman 1590 (2005) perustaa Sudaniin UNMIS-rauhanturvajoukot (YK:n operaatio Sudanissa),

–   ottaa huomioon Afrikan unionin rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän neuvoston 20. lokakuuta 2005 tekemän päätöksen lisätä Afrikan unionin Sudanin-tarkkailuoperaation (AMISin) sotilaiden lukumäärää, joten määrä on noussut 300 hengestä vuonna 2004 nykyiseen 6964 henkeen,

–   ottaa huomioon Afrikan unionin rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän neuvoston komitean 12. tammikuuta 2006 antaman selvityksen Darfurin tilanteesta,

–   ottaa huomioon Afrikan unionin rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän neuvoston 12. tammikuuta 2006 tekemän päätöksen, joka koskee AMISin valtuuksien pidentämistä 31. maaliskuuta 2006 saakka,

–   ottaa huomioon 8. helmikuuta 2006 Tripolissa allekirjoitetun Tšadin ja Sudanin välisen sopimuksen, joka tehtiin maiden välille syntyneiden jännitteiden vuoksi,

–   ottaa huomioon kaikki YK:n turvallisuusneuvoston asiaan liittyvät päätöslauselmat, mukaan lukien 31. maaliskuuta 2005 Sudanin tilanteesta annetun päätöslauselman 1593 (2005) sekä turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1564 (2004) mukaisen kansainvälisen selvitysryhmän YK:n pääsihteerille laatiman raportin Darfurista,

–   ottaa huomioon YK:n ja Sudanin hallituksen 5. elokuuta 2004 sopiman Darfurin toimintasuunnitelman,

–   ottaa huomioon YK:n 26. huhtikuuta 2005 julkistaman raportin Sudanin tilanteesta,

–   ottaa huomioon Tšadin ja maailmanpankin vuonna 1999 allekirjoittaman sopimuksen öljytulojen hallinnointiohjelmasta,

–   ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan,

–   ottaa huomioon 11. tammikuuta 1999 annetun Tšadin tasavallan lain N:o 001/PR/99 öljytulojen hallinnoinnista,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan 22. helmikuuta 2001 tekemän selonteon Tšadin–Kamerunin öljyputkihankkeesta, joka sisältää selvityksen valtuuskunnan matkasta Tšadiin ja Kameruniin 23.–30. maaliskuuta 2000,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 91 artiklan ja 90 artiklan 4 kohdan,

A.   muistuttaa, että Tšadissa on tarkoitus järjestää presidentinvaalit toukokuussa tai kesäkuussa 2006,

B.   ottaa huomioon, että huhti-toukokuulle 2006 kaavailtuja vaaleja lykättiin,

C.   ottaa huomioon, että Tšadin parlamentti hyväksyi öljytulojen hallinnointia koskevan edellä mainitun lain N:o 001/PR/99 muuttamisen,

D.   ottaa huomioon, että Maailmanpankki on sitoutunut torjumaan köyhyyttä, luomaan perustan kestävälle kasvulle sekä tarjoamaan mahdollisuuden kohentaa kehitysmahdollisuuksia Tšadissa,

E.   ottaa huomioon, että Tšadin hallitus haluaa laajentaa tuleville sukupolville alueelliseen hallintoon ja turvallisuuteen varatun 10 prosentin osuuden käyttöä ja että Maailmanpankki on sen vuoksi jäädyttänyt 124 miljoonan dollarin määrärahat, jotka Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA myönsi Tšadille toteutusvaiheessa olevan kahdeksan hankkeen, jonka kokonaismäärärahat ovat 297 miljoonaa dollaria, rahoittamiseksi,

F.   panee merkille, että Tšad vastasi Maailmanpankin päätökseen allekirjoittamalla Kiinan ja Taiwanin kanssa sopimukset muiden öljyesiintymiensä hyödyntämisestä,

G.   ottaa huomioon, että Tšad on yksi maailman köyhimmistä valtioista ja että ainoastaan 27 prosentilla väestöstä on mahdollisuus saada puhdasta juomavettä,

H.   muistuttaa, että Tšadilla on merkittäviä rikkauksia maatalouden, karjanhoidon, kalastuksen ja erityisesti kaivosteollisuuden ja öljyvarojen alalla ja että ne ovat monen valtion ja monikansallisen yrityksen kiinnostuksen kohteena,

I.   korostaa, että elinolot Tšadissa ovat erityisen hankalat sodan, kuivuuden ja nälänhädän yhteisvaikutuksen vuoksi ja että maan instituutiot ja infrastruktuuri ovat rappeutuneet vakavasti,

J.   ottaa huomioon, että noin 80 prosenttia Tšadin asukkaista on lukutaidottomia, ravinnon saanti on epävarmaa ilmastollisten syiden vuoksi ja asukkaita vaivaavat vedestä johtuvat taudit sekä epidemiat,

K.   ottaa huomioon ilmaisuvapaudelle asetetut rajoitukset, kuten sen, että sisäministeriö on keskeyttänyt radio FM Libertén toiminnan jo kaksi kertaa,

L.   on huolissaan ihmisoikeusjärjestöille Tšadissa esitetyistä uhkauksista,

M.   panee merkille, että maanviljelijöiden maa-aloja pakkolunastetaan korvauksetta öljyntuotantoalueilla,

N.   on huolissaan lukuisista maahantunkeutumisista Tšadin itärajalla, jossa Sudania syytetään kapinallisten aseistamisesta ja rahoittamisesta, ja pitää hälyttävänä Tšadin ja Sudanin välisiä lukuisia sotaisia yhteenottoja,

O.   ottaa huomioon, että Kansainvälinen rikostuomioistuin aloitti 6. kesäkuuta 2005 tutkimukset Sudanin hallituksen, "djandjaweeds"-miliisien sekä kapinallisjärjestöjen aiheuttamista rikoksista kansainvälistä oikeutta vastaan Darfurissa,

P.   on huolissaan YK:n pääsihteerin erityisneuvonantajan Juan Mendezin 11. joulukuuta 2005 esittämistä kansanmurhien ehkäisemistä koskevista päätelmistä, joiden mukaan YK:n operaatio Sudanissa (UNMIS) ja Afrikan unionin operaatio Sudanissa (AMIS) on epäonnistunut, sillä ihmisoikeusloukkaukset eivät ole vähentyneet vaan pikemminkin lisääntyneet,

Q.   katsoo, että Darfurin kriisi on ratkaiseva koetinkivi Afrikan unionin rauhaa ja turvallisuutta käsittelevälle neuvostolle,

R.   ottaa huomioon, että Afrikan unionin jäsenillä ei ole tarpeeksi inhimillisiä voimavaroja tai rahoitusta eikä tarvittavia valtuuksia kyseiseen tilanteeseen vastaamiseksi erittäin laajalla alueella,

S.   ottaa huomioon, että vahvistetun Afrikan unionin Sudanin operaation tarpeet heinäkuun 1 päivän 2005 ja kesäkuun 30 päivän 2006 välisenä aikana ovat 252,4 miljoonaa dollaria eli 54 prosenttia kokonaistalousarviosta ja että 31. lokakuuta 2005 mennessä vastaanotettu määrä oli 65,4 miljoonaa dollaria eli neljänneksen tarvittavasta kokonaismäärästä,

T.   ottaa huomioon, että vahvistetun AMISille tähän mennessä myönnetyt varat on kulutettu melkein loppuun ja että taloudelliset vaikeudet ovat niin suuret, että Afrikan unionin on pitänyt supistaa sotilastarkkailijoille maksettavia korvauksia,

U.   katsoo, että 4,6 miljoonan dollarin lisäsumma on tarpeen muiden budjettikohtien kattamiseksi ja operaation tukemiseksi 31. maaliskuuta 2006 saakka,

V.   ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto kehotti 3. helmikuuta 2006 laatimaan suunnitelmia Afrikan unionin joukkojen korvaamiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien joukoilla Darfurissa,

W.   katsoo, että Afrikan unionin joukkojen korvaaminen YK:n Darfurin-operaatiolla on väistämätöntä, kuten myös suurempilukuisten joukkojen järjestäminen, jotta siviileitä vastaan suunnattavat hyökkäykset ehkäistään ja "djandjaweeds"-miliisit riisutaan aseista,

X.   on huolestunut, että Tšadissa sijaitsevia kyliä ja läntisen Darfurin leirejä ja avustustyöntekijöitä vastaan suunnatut hyökkäykset ovat lisääntymässä, joten alue on erittäin vaarallinen kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joista tällä hetkellä ainoastaan harvat toimivat raja-alueella,

Y.   ottaa huomioon, että Darfurin konflikti ei ole päättynyt ja että se on aiheuttanut tuhansien ihmisten kuoleman, noin 1,65 miljoonan ihmisen pakkosiirtolaisuuden ja 200 000 pakolaisen siirtymisen Tšadin alueelle ja että konflikti vaikuttaa yhteensä noin 2,5 miljoonaan ihmiseen,

Z.   panee merkille, että suurin osa Tšadiin siirtyneistä on menettänyt suuren osan sadostaan hyökkäyksien vuoksi ja joutuu elämään tilapäissuojissa ja että elintarvikevarastojen hupenemisen vuoksi voi syntyä vakavia elintarvikekriisejä,

AA.   panee merkille ihmisoikeustilanteen rappeutumisen maassa ja katsoo, että sitä kuvaavat jatkuvat väkivallanteot, sanavapauden rajoitukset, turvallisuusjoukkojen suorittamat tuomioistuinlaitoksen ulkopuoliset surmatyöt sekä köyhyys ja pahoinpitelyt, joista joutuvat kärsimään erityisesti naiset ja lapset,

AB.   ottaa huomioon, että Afrikan unioni päätti 24. tammikuuta 2005 perustaa oikeusalan asiantuntijoiden ryhmän mahdollisten vaihtoehtojen tutkimiseksi, jotta Senegalissa vuodesta 1990 paossa oleva Tšadin entinen diktaattori Hissène Habré saataisiin tuomittua,

1.   on erityisen huolestunut vallitsevasta tilanteesta Tšadissa ja etenkin ihmisoikeustilanteesta;

2.   muistuttaa huolestuneena, että siviiliväestö, joka kärsii jo kuivuudesta ja nälästä, ei hyödy mitenkään laista N:o 001/PR/99 saati öljykaupoista saaduista miljoonista dollareista, ja korostaa, että Tšadin öljyvarojen on hyödytettävä ensi sijassa Tšadin väestöä;

3.   tuomitsee, että 10:tä prosenttia öljytuloista ei kohdenneta tulevia sukupolvia koskevaan rahastoon, vaan ne on sittemmin siirretty ensisijaisten alojen luetteloon, johon kuuluvat nykyisin myös puolustusmenot;

4.   kehottaa Tšadin hallitusta ilmoittamaan selkeästi ja avoimesti, mihin öljytulot käytetään;

5.   kehottaa Tšadin hallitusta kohdentamaan öljytulot kehitykseen, erityisesti puhtaan juomaveden hankintaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä vaalien järjestämiseen;

6.   kehottaa Tšadin hallitusta laatimaan vuosittaisen suunnitelman maan kehittämiseksi sekä julkistamaan sen;

7.   panee merkille Tšadin hallituksen periaatteellisen aikomuksen ottaa huomioon kansainvälisen yhteisön mielipide, mutta korostaa tarvetta syvempään vuoropuheluun sekä avoimeen lähestymistapaan;

8.   on tyytyväinen, että Tšadiin on perustettu ihmisoikeuksia hoitava ministeriö ja kehottaa sen vastuuhenkilöitä tekemään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä konkretisoimaan ihmisoikeuspolitiikkaa koskevan kansallisen toimintasuunnitelman; kehottaa lisäksi komissiota seuraamaan tiiviisti tätä prosessia;

9.   kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita painostamaan Tšadin hallitusta, jotta se vahvistaa oikeusvaltiota sekä saattaa päätökseen rankaisematta jättämisen ja ihmisoikeusloukkaukset, jotka kohdistuvat erityisesti lain N:o 001/PR/99 muuttamisen vastustajia vastaan;

10.   kehottaa Tšadin hallitusta lopettamaan nuorten sotilaiden pakkorekrytoinnit hallituksen armeijaan;

11.   on huolestunut järjestysvallan ja aseistautuneiden joukkojen kostotoimista väestöä ja opposition aktiivijäseniä vastaan, kehottaa järjestysvaltaa ja armeijaa pidättäytymään kaikista julmuuksista siviiliväestöä kohtaan sekä lopettamaan aseistautuneiden joukkojen suorittamat hyökkäykset;

12.   kehottaa AMISia toteuttamaan välittömiä muutoksia siviilien suojelemisen parantamiseksi sekä osoittamaan, että se pystyy suojelemaan Darfurin siviilejä;

13.   kehottaa neuvostoa, komissiota, jäsenvaltioita, YK:ta ja Afrikan unionia painostamaan kaikilla mahdollisilla keinoilla Sudanin hallitusta, jotta se ei vaarantaisi AMISin toimien tehokkuutta;

14.   kehottaa välittömästi neuvostoa, komissiota, jäsenvaltioita, YK:ta sekä Afrikan unionia antamaan vakavista logistisista ongelmista, rahoitusvaikeuksista sekä muista ongelmista kärsivän Afrikan unionin Sudanin-operaation käyttöön enemmän rahoitusta, materiaalia ja sotilaallista tukea;

15.   tuomitsee hyökkäykset, joihin "djandjaweeds"-miliisit ovat syyllistyneet vuoden 2005 joulukuun puolesta välistä lähtien, ja panee merkille, että ne toimivat joskus Sudanin hallituksen tuella, sillä ne saivat tukea taisteluhelikoptereilta hyökkäyksestä 40:een Adrén eteläpuolella Borotan alueella sijaitsevasta 85 kylästä Tšadissa, ja huomauttaa, että niiden asukkaat hylkäsivät kylät ja ovat tällä hetkellä asunnottomia;

16.   on tyytyväinen Tšadin ja Sudanin Tripolissa 8. helmikuuta 2006 tekemään sopimukseen ja kehottaa valtioita noudattamaan täysin sitoumuksiaan;

17.   kehottaa Tšadin ja Sudanin hallituksia valvomaan tarkemmin pienaseiden kauppaa alueella;

18.   korostaa, että jalkaväkimiinojen ja räjähtämättömien räjähteiden aiheuttama ongelma on vakava Etelä-Sudanissa ja kehottaa neuvostoa, komissiota, Tšadin ja Sudanin hallituksia, Yhdistyneitä Kansakuntia ja muita toimijoita ryhtymään välittömästi miinoitettujen alueiden raivaamiseen, auttamaan uhreja sekä kouluttamaan väestöä vaaroista, jotta maantiet saataisiin raivattua ja muualle siirtymään joutuneet ja pakolaiset voisivat palata asuinsijoilleen;

19.   kehottaa Tšadin hallitusta kunnioittamaan demokraattista keskustelua maan tilanteesta sekä öljynhankintaa koskevaa hanketta Doban alueella;

20.   kehottaa Tšadin hallitusta laatimaan mahdollisimman nopeasti virallisen aikataulun tuleville presidentinvaaleille ja parlamenttivaaleille perustuslakinsa velvoitusten mukaisesti sekä varmistamaan riippumattoman kansallisen vaalilautakunnan puolueettomuuden;

21.   on vakuuttunut, että vaaliprosessia ei voida käydä tehokkaasti ja avoimesti, kun olennaisiin perusoikeuksiin kuuluvaa ilmaisuvapautta uhataan;

22.   pyytää tarvittavien ehtojen täyttyessä, että Euroopan unioni lähettää vaalitarkkailuryhmän Tšadiin vaaliprosessin seuraamiseksi ja sen sujumisen edistämiseksi;

23.   muistuttaa Transparency Internationalin 18. lokakuuta 2005 tekemästä selonteosta, jonka mukaan Tšad on yksi taloudellisesti vähiten avoin valtio, ja kehottaa Tšadin hallitusta välittömästi torjumaan korruptiota sekä poistamaan sen mahdollisimman nopeasti sekä soveltamaan valtion menojen kohdalla avoimuutta;

24.   rohkaisee hallitusta tekemään tiedotuskampanjoita vaalien kulusta sekä edistämään vaalikampanjan asianmukaista sujumista rauhanomaisesti ja demokraattisesti;

25.   kehottaa tukemaan välittömästi tärkeää ja kiireellistä taloudellista ja sosiaalista kehitystä erityisesti koulutuksen, opetuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan alalla;

26.   toivoo, että tämän kehityksen myötä edistytään myös demokratian ja oikeusvaltion periaatteen sekä ihmisoikeuksien lujittamisessa etenkin ilmaisu- ja kokoontumisvapauden sekä tiedotusvälineiden riippumattomuuden osalta;

27.   kehottaa Tšadin hallitusta luomaan suotuisat edellytykset YK:n määrittämien ja hyväksymien vuosituhannen tavoitteiden saavuttamiseksi;

28.   kehottaa Tšadin hallitusta lopettamaan toimet, joilla alistetaan ja käytetään eristämään naisia sekä käytetään hyväksi lapsityövoimaa ja kehottaa erityisesti lopettamaan pahennusta herättävät lapsisotilaiden pakkorekrytoinnit;

29.   katsoo, että ihmisoikeuksien ja poliittisen moniarvoisuuden kunnioittaminen ovat välttämättömiä edellytyksiä, jotta väestö voisi puolustaa legitiimejä intressejään sekä osallistua päätöksentekoon ja taistella köyhyyttä vastaan;

30.   kehottaa neuvostoa, komissiota ja kansainvälistä yhteisöä jatkamaan humanitaarisen avun ja kehitysavun antamista sudanilaisille pakolaisryhmille ja heidän tšadilaisille isännilleen, sekä jatkamaan Sudanin ja Tšadin kansalaisyhteiskuntien vahvistamista rauhankumppaneina;

31.   kehottaa kaikkia öljy-yhtiöitä noudattamaan täysin maa- ja kallioperän luonnonvaroja hyödyntävien tuotantoalojen avoimuusaloitetta sekä vapaaehtoisia kansainvälisiä turvallisuusperiaatteita; kehottaa komissiota valvomaan tätä prosessia yritysten sosiaalista vastuuta koskevissa politiikoissa;

32.   vaatii, että Senegaliin vuonna 1990 paennut Tšadin entinen diktaattori Hissène Habré tuomitaan viimeinkin Afrikassa tai että hänet luovutetaan ja tuomitaan Belgiassa oikeudenmukaisessa ja tasapuolisessa oikeudenkäynnissä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaisesti;

33.   pyytää, että Afrikan unioni noudattaa velvoitteitaan Hissène Habrén oikeudenkäynnissä, jotta vältetään kansainvälisen yhteisön moitteet;

34.   pyytää, että komissio aloittaa Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisen tehostetun vuoropuhelun ja tiedottaa kehitysyhteistyövaliokunnalle sen edistymisestä ja tuloksista;

35.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, AKT–EU-ministerineuvostolle, Tšadin ja Sudanin presidenteille, hallituksille ja parlamenteille, Maailmanpankille sekä valtioista riippumattomalle järjestölle ATPDH:lle (Chadian Association for the Promotion and Defense of Human Rights).

(1) EUVL C 272, 3.11.2005, s. 43. (2) EUVL C 140 E, 9.6.2005, s. 153. (3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0178. (4) EYVL C 53 E, 28.02.2002, s. 404. (5) EYVL C 304, 24.10.2000, s. 211. (6) EYVL C 210, 6.7.1998, s. 210.

Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 muuttamisesta (KOM(2005)0181 – C6-0234/2005 – 2005/0090(CNS))

P6_TA(2006)0085 A6-0057/2006

(Kuulemismenettely)

Ehdotusta muutettiin seuraavasti(1):

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 1 KAPPALE (1)  Neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002, jäljempänä 'varainhoitoasetus', vahvistetaan varainhoitouudistuksen oikeudelliset perusteet. Tältä osin sen keskeiset tekijät olisi säilytettävä ja vahvistettava. Lisäksi asetuksessa säädetään budjettiperiaatteista, joita olisi noudatettava kaikissa säädöksissä ja joita koskevat poikkeukset olisi rajoitettava mahdollisimman vähiin. (1)  Neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002, jäljempänä 'varainhoitoasetus', vahvistetaan varainhoitouudistuksen oikeudelliset perusteet. Tältä osin sen keskeiset tekijät olisi säilytettävä ja vahvistettava. Lisäksi asetuksessa säädetään budjettiperiaatteista, jotka perustuvat EY:n perustamissopimuksen 268 artiklaan ja sitä seuraaviin artikloihin ja joita olisi noudatettava kaikissa säädöksissä ja joita koskevat poikkeukset olisi rajoitettava mahdollisimman vähiin. Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 2 KAPPALE (2)  Käytännön kokemusten perusteella varainhoitoasetukseen on syytä tehdä tiettyjä muutoksia, jotta talousarvion toteuttamista ja sen perustana olevien poliittisten tavoitteiden saavuttamista voidaan helpottaa ja menettelyjä ja asiakirjoja koskevia vaatimuksia voidaan suhteuttaa paremmin riskeihin ja kustannuksiin. (2)  Käytännön kokemusten perusteella varainhoitoasetukseen on syytä tehdä tiettyjä muutoksia, jotta talousarvion toteuttamista ja sen perustana olevien poliittisten tavoitteiden saavuttamista voidaan helpottaa ja EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettu hallinnoinnin suhteellisuusperiaate voidaan kirjata siihen nimenomaisesti, millä tehdään selväksi, että hallinnointi on edelleen suhteutettava riskeihin ja kustannuksiin. Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 3 KAPPALE (3)  Kaikkien muutosten olisi edistettävä komission uudistustavoitteiden toteuttamista, tehostettava tai tuettava moitteetonta varainhoitoa ja parannettava yhteisöjen taloudellisten etujen suojaa petoksilta ja laittomalta toiminnalta ja näin edistettävä riittävän varmuuden saamista taloustapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. (3)  Kaikkien muutosten olisi edistettävä komission uudistustavoitteiden toteuttamista, tehostettava tai tuettava moitteetonta varainhoitoa ja tehostettava yhteisöjen taloudellisten etujen suojaa petoksilta ja laittomalta toiminnalta ja näin edistettävä riittävän varmuuden saamista taloustapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 5 A KAPPALE (uusi) (5 a) Jokainen toimielin on 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn Amsterdamin sopimuksen liitteenä olevan ja EY:n perustamissopimukseen liitetyn, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan 1 kohdan nojalla velvollinen noudattamaan toimivaltaansa käyttäessään suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan yhteisön toiminnassa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perustamissopimuksen tavoitteiden noudattamiseksi. Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE (6)  Budjettiperiaatteiden soveltamista koskevia säännöksiä olisi tehostettava ja selkeytettävä tietyiltä kohdin, jotta ne vastaisivat paremmin toiminnan vaatimuksia. (6)  Varainhoitoasetuksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset osoittavat, että taloushallinnon henkilöstö turvautuu yksittäistapauksissa liian vähän harkintaansa toimivaltaansa käyttäessään. Euroopan yhteisön toimeenpanovallan käyttäjänä se voi esimerkiksi yksittäistapauksessa päättää itsenäisesti ja oman harkintansa mukaisesti, onko jokin toimenpide oikeasuhteinen EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan ja 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn Amsterdamin sopimuksen liitteenä olevan ja EY:n perustamissopimukseen liitetyn, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan mukaisesti. Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 12 KAPPALE (12)  Nykyisin komission on saatava budjettivallan käyttäjän lupa sellaisten lahjojen, testamenttilahjoitusten tai muiden lahjoitusten vastaanottamiseen, joista aiheutuu menoja. Turhien ja raskaiden menettelyjen välttämiseksi luvan olisi oltava pakollinen vain tapauksissa, joissa lahjoituksesta aiheutuu huomattavia kuluja. (12)  Nykyisin komission on saatava budjettivallan käyttäjän lupa sellaisten lahjojen, testamenttilahjoitusten tai muiden lahjoitusten vastaanottamiseen, joista aiheutuu menoja. Turhien ja raskaiden menettelyjen välttämiseksi luvan olisi oltava pakollinen tapauksissa, joissa lahjoituksesta aiheutuu huomattavia seurannaiskustannuksia. Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 13 KAPPALE (13)  Talousarviota koskevan erittelyperiaatteen mukaisesti sovellettavia, määrärahojen siirtämistä koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava ja selkeytettävä, koska ne ovat osoittautuneet käytännössä epäselviksi tai hankaliksi soveltaa. Varainhoitoasetuksen 22 artiklaa oli alun perin tarkoitus soveltaa muihin toimielimiin kuin komissioon, koska komissio soveltaa omaa järjestelmäänsä. Sen vuoksi kyseistä säännöstä olisi muutettava. Poistetaan. Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 14 KAPPALE (14)  Niin sanotussa ilmoitusmenettelyssä komissio ja muut toimielimet ilmoittavat määrärahasiirtoehdotuksistaan budjettivallan käyttäjälle, joka voi vaatia tavanomaisen menettelyn noudattamista, jos se ei hyväksy siirtoa. Tällaisissa tapauksissa budjettivallan käyttäjän on periaatteessa päätettävä siirrosta tavanomaisen määräajan kuluessa. Kyseisessä säännöksessä ei kuitenkaan säädetä määräajan alkamisajankohdasta ja tämä puute olisi korjattava. Poistetaan. Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 16 KAPPALE (16)  Tehokkuussyistä komission olisi saatava päättää itsenäisesti varauksiin otettujen määrärahojen siirtämisestä, kun rahoitettavalta toimenpiteeltä puuttuu varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukainen perussäädös talousarviota laadittaessa, mutta perussäädös annetaan kuluvan varainhoitovuoden aikana. Poistetaan. Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 17 KAPPALE (17)  Komission hallintomäärärahojen siirtoa koskevat säännöt olisi sovitettava talousarvion uuteen toimintoperusteiseen budjetoinnin rakenteeseen. Ilmoitusmenettelyn soveltaminen olisi siten rajoitettava talousarvion kunkin osaston hallintomäärärahoja koskevien budjettikohtien välisiin määrärahasiirtoihin, joiden määrä on enemmän kuin 10 prosenttia koko varainhoitovuoden määrärahoista. Toisaalta komission olisi päätettävä itsenäisesti sellaisista talousarvion eri osastojen budjettikohtien välisistä määrärahasiirroista, jotka koskevat samanlaisia menoja. Poistetaan. Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 22 A KAPPALE (uusi) (22 a) Tulojen ja menojen hyväksyjän vastuuta koskevia säännöksiä on selkeytettävä, jotta oikeusvarmuutta voidaan parantaa. Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 27 KAPPALE (27)  Olisi säädettävä saamisten vanhentumisajasta. Toisin kuin monissa jäsenvaltioissa, yhteisössä ei sovelleta vanhentumisaikaa, jonka kuluttua velkasaamiset lakkaavat. Myöskään yhteisön saamisten perimistä kolmansilta oikeusteitse ei rajoita vanhentumisaika. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti varainhoitoasetukseen olisi lisättävä uusi 73 b artikla, jossa säädetään vanhentumisajasta. (27)  Olisi säädettävä saamisten vanhentumisajasta. Toisin kuin monissa jäsenvaltioissa, yhteisössä ei sovelleta vanhentumisaikaa, jonka kuluttua velkasaamiset lakkaavat. Myöskään yhteisön saamisten perimistä kolmansilta oikeusteitse ei rajoita vanhentumisaika. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti varainhoitoasetukseen olisi lisättävä uusi 73 b artikla, jossa säädetään vanhentumisajasta. Tahallisen vahingon aiheuttajien ei kuitenkaan tulisi voida turvautua vanhentumisaikaan samalla tavoin kuin muiden velallisten. Siksi vanhentumisajan käynnistyminen on rajattava ajankohtaan, jona saamisoikeuden kaikkien näkökohtien myönteinen todentaminen on dokumentoitu. Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 27 A KAPPALE (uusi) (27 a) Hankintamenettelyt olisi mahdollisuuksien mukaan ja aiheellisissa tapauksissa hoidettava toimielinten välisesti, jotta myös pienten yksikköjen hallintotaakkaa voidaan keventää. Tarkistus 14 JOHDANTO-OSAN 27 B KAPPALE (uusi) (27 b) Tavara- ja palveluhankintoja koskevien tarjouskilpailujen menettelyjä on virtaviivaistettava ja sopeutettava paremmin tarjoajien tarpeisiin. Tällöin on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että suhteellisuusperiaatetta sovelletaan myös asiakirja-aineistoon. Puitesopimukset olisi sisällytettävä varainhoitoasetukseen. Kilpailua ei pitäisi rajoittaa puitesopimuksista aiheutuvilla tarpeettoman pitkillä sopimussidoksilla eikä pieniä ja keskisuuria yrityksiä tulisi tosiasiallisesti sulkea tarjouskilpailujen ulkopuolelle pelkästään niiden koon perusteella. Tarkistus 15 JOHDANTO-OSAN 29 KAPPALE (29)  Yhteisön toimielinten on varainhoitoasetuksen säännösten nojalla sovellettava tarjoajien poissulkemiseen tiukempaa linjaa kuin se, mistä säädetään direktiivissä 2004/18/EY. Varainhoitoasetuksessa ei tehdä eroa vakavimpien ja muiden poissulkemisperusteiden välillä. Sen sijaan direktiivissä 2004/18/EY tehdään tällainen ero, jota myös yhteisön toimielinten olisi voitava soveltaa. Varainhoitoasetuksen 93 ja 94 artiklassa olisi säädettävä, että poissulkeminen on pakollista vakavimmissa tapauksissa, ja annettava hankintaviranomaiselle mahdollisuus päättää poissulkemisesta muissa tapauksissa riskiarvioinnin perusteella. Samanlainen muutos olisi tehtävä avustusten osalta varainhoitoasetuksen 114 artiklaan. Varainhoitoasetuksen 96 artiklassa annettuja sääntöjä seuraamuksista olisi tarkistettava vastaavasti. (29)  Yhteisön toimielinten on varainhoitoasetuksen säännösten nojalla sovellettava tarjoajien poissulkemiseen tiukempaa linjaa kuin se, mistä säädetään direktiivissä 2004/18/EY. Tarjoajien poissulkemisen yhteydessä olisi sovellettava suhteellisuusperiaatetta. Poissulkemisen kesto olisi rajattava enintään kymmeneen vuoteen kohtuuttomien seuraamusten välttämiseksi. Kaikkien yli viiden vuoden pituisten poissulkemisten olisi perustuttava lainvoimaiseen tuomioon. Tarkistus 16 JOHDANTO-OSAN 30 A KAPPALE (uusi) (30 a) Toteennäytön vaatiminen olisi rajattava siihen, mikä on tarpeen. Asiakirja-aineistoa koskevien vaatimusten olisi perustuttava muun muassa toimeksiannon arvoon. Tarkistus 17 JOHDANTO-OSAN 30 B KAPPALE (uusi) (30 b) Yhteisön palveluksessa olevien olisi aina ilmoitettava esimiehilleen osallistumisesta avustusmenettelyihin, jotta voidaan säilyttää toimielinten maine hallinnon vilpittömyyden ja nuhteettomuuden suhteen ja estää eturistiriitojen ilmeneminen. Tarkistus 18 JOHDANTO-OSAN 32 A KAPPALE (uusi) (32 a) Hylätyksi tulleilla tarjoajilla olisi oltava mahdollisuudet tehokkaaseen oikeussuojaan, johon jäsenvaltiotkin on velvoitettu. Tätä varten on perustettava riippumattomia valvontaelimiä, jotka voivat tarkastaa hankintamenettelyn nopeasti ja ilman kohtuutonta rasitusta ja jotka takaavat tehokkaan oikeussuojan. Tarkistus 19 JOHDANTO-OSAN 32 B KAPPALE (uusi) (32 b) Unionin taloudellisten etujen suojaaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta toimeksisaajalle. Siten toimeksisaajalle asetettavaa takuiden esittämisvelvoitetta on perustelluissa tapauksissa rajattava eikä velvoite saa ylittää sitä, mikä on tarpeen varmistamista ajatellen. Tarkistus 20 JOHDANTO-OSAN 34 KAPPALE (34)  Avustuksia koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava. Tarkastuksia ja takeita koskevat vaatimukset olisi suhteutettava paremmin taloudellisiin riskeihin. Varainhoitoasetukseen on ensin tehtävä välttämättömät muutokset, jotta asiasta voidaan säätää myöhemmin yksityiskohtaisesti soveltamissäännöissä. Avustusten laajuutta koskevia varainhoitoasetuksen 108 artiklan säännöksiä on selkeytettävä erityisesti lainanannon ja osakkuuksien osalta. Viittaus suhteellisuusperiaatteeseen on myös lisättävä. (34)  Avustuksia koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava. Hallintomenettelystä aiheutuvien vaatimusten on oltava kaikissa vaiheissa oikeasuhteisia osallistujien kannalta. Tämän vuoksi tuloksettomat hakemukset olisi karsittava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta hakijalle ei aiheutuisi tarpeetonta rasitusta. Avustusten laajuutta koskevia varainhoitoasetuksen 108 artiklan säännöksiä on selkeytettävä erityisesti lainanannon ja osakkuuksien osalta. Etenkin pienten tukimäärien yhteydessä on tukea voitava antaa päätöksen nojalla eikä laajan ja monitahoisen tukisopimuksen nojalla. Tarkistus 21 JOHDANTO-OSAN 36 KAPPALE (36)  Sääntö, jonka mukaan avustukset on myönnettävä ehdotuspyynnön perusteella, on osoittautunut onnistuneeksi. Kokemusten perusteella kuitenkin joissakin tilanteissa toiminta on luonteeltaan sellaista, että valinta kohdistuu väistämättä tiettyyn saajaan. Varainhoitoasetuksen 110 artiklassa olisi oltava maininta siitä, että tällaisia poikkeustapauksia voi esiintyä. (36)  Sääntö, jonka mukaan avustukset on myönnettävä ehdotuspyynnön perusteella, on osoittautunut onnistuneeksi. Tällöin on oikeus- tai suunnitteluvarmuuden vuoksi huolehdittava, että hakijalle tarjouskilpailun alussa annetut ohjeet eivät muutu menettelyn aikana. Kokemusten perusteella kuitenkin joissakin tilanteissa toiminta on luonteeltaan sellaista, että valinta kohdistuu väistämättä tiettyyn saajaan. Varainhoitoasetuksen 110 artiklassa olisi oltava maininta siitä, että tällaisia poikkeustapauksia voi esiintyä. Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 37 KAPPALE (37)  Sääntöä, jonka mukaan samasta toiminnasta ei tulisi myöntää useampaa kuin yhtä avustusta samalle saajalle, olisi tarkistettava, koska joissakin perussäädöksissä sallitaan yhteisön rahoituksen yhdistäminen ja koska tällaiset tapaukset saattavat yleistyä, kun pyritään varmistamaan, että varat käytetään tehokkaasti. Varainhoitoasetuksen 111 artiklassa olisi kuitenkin käytävä selvästi ilmi, että yhteisön talousarviosta ei saada koskaan rahoittaa samoja menoja kahdesti. (37)  Varainhoitoasetuksen 111 artiklassa olisi käytävä selvästi ilmi, että yhteisön talousarviosta ei saada koskaan rahoittaa samoja menoja kahdesti eikä rahoitus saa ylittää 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tarkistus 23 JOHDANTO-OSAN 39 KAPPALE (39)  Selkeyden ja avoimuuden vuoksi olisi säädettävä uudessa 113 a artiklassa, että tosiasiallisesti syntyneiden kustannusten korvaamiseen perustuvan perinteisen korvausmenettelyn rinnalla sallitaan myös kiinteämääräiset korvaukset. (39)  Selkeyden ja avoimuuden vuoksi olisi säädettävä uudessa 113 a artiklassa, että tosiasiallisesti syntyneiden kustannusten korvaamiseen perustuvan perinteisen korvausmenettelyn rinnalla sallitaan myös kiinteämääräiset korvaukset. Tukikelpoiset kustannukset on määritettävä selkeämmin. Tarkistus 24 JOHDANTO-OSAN 40 KAPPALE (40)  Olisi luovuttava osasta varainhoitoasetuksen 114 artiklassa säädetyistä avustuskelpoisuutta koskevista rajoituksista, jotta avustuksia voitaisiin myöntää luonnollisille henkilöille ja eräille oikeushenkilöllisyyttä vailla oleville yhteisöille. (40)  Vastikkeettoman rahoituksen saajille asetettavien toteennäyttövelvoitteiden ja mahdollisten seuraamusten olisi aina oltava aiheutuvaan riskiin suhteutettuja. Lisäksi olisi luovuttava osasta avustuskelpoisuutta koskevista rajoituksista, jotta avustuksia voitaisiin myöntää luonnollisille henkilöille ja eräille oikeushenkilöllisyyttä vailla oleville yhteisöille. Tarkistus 25 JOHDANTO-OSAN 40 A KAPPALE (uusi) (40 a) Hakijoille tiedottamista olisi parannettava perustamalla yhteinen palvelu, joka käsittelee samankaltaisten hakemusten, hakijoille tiedottamisen ja vertaisarvioinnin standardisointia tuen myöntämisen yhteydessä. Tarkistus 26 JOHDANTO-OSAN 47 KAPPALE (47)  Määrärahat, jotka on vapautettu, koska hankkeet, joihin ne oli osoitettu, ovat jääneet kokonaan tai osittain toteutumatta, olisi voitava ottaa uudelleen käyttöön tarkkaan määritellyin edellytyksin. Tämän olisi oltava mahdollista tiukoin edellytyksin ja ainoastaan tutkimushankkeiden alalla, koska taloudellinen riski on tutkimushankkeissa suurempi kuin muilla aloilla. (47)  Koska tutkimuksen edistämisellä on erityinen merkitys Euroopan unionin kilpailukyvylle, maksusitoumusmäärärahat, jotka ovat jääneet käyttämättä tai jotka on vapautettu, koska hankkeet, joihin ne oli osoitettu, ovat jääneet kokonaan tai osittain toteutumatta, olisi voitava ottaa uudelleen käyttöön. Tarkistus 27 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 2 artikla (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Kaikkien muissa säädöksissä olevien säännösten, jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen tuloina tai menoina, on noudatettava erityisesti II osastossa esitettyjä budjettiperiaatteita. Kaikkien muissa säädöksissä olevien säännösten, jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen tuloina tai menoina, on noudatettava EY:n perustamissopimuksen 268 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa esitettyjä budjettiperiaatteita. Tarkistus 28 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 2 artiklan 1 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Talousarviota tämän asetuksen mukaisesti toteuttavien toimielinten kaikkien toimien on oltava EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tarkistus 29 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 2 artiklan 1 b kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Mikäli komissio esittää jossakin toisessa säädösehdotuksessa poikkeusta varainhoitoasetuksen säännöksistä, on sen ilmoitettava asiasta erikseen talousarviosta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle. Tarkistus 136 1 ARTIKLAN 5 A KOHTA (uusi) 9 artiklan 1 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 5 a. Korvataan 9 artiklan 1 kohta seuraavasti: "1. Jos määrärahoja ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana, jota varten ne on otettu talousarvioon, ne peruuntuvat periaatteessa. Käyttämättömät määrärahat voidaan kuitenkin viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2 ja 3 kohdan mukaisesti asianomaisen toimielimen päätöksellä siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäviksi tai ne voidaan siirtää ilman eri toimenpiteitä 4 kohdan mukaisesti. Käyttämättömät maksusitoumusmäärärahat sekä maksusitoumusmäärärahat, joiden määrä vastaa sen vuoksi vapautettuja sitoumuksia, että hankkeet, joihin ne oli osoitettu, jäivät kokonaan tai osittain toteuttamatta, voidaan kuitenkin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, budjettivallan käyttäjien yhteisestä päätöksestä jonkin perussäädöksen tai budjettivallan käyttäjän suostumuksen nojalla ottaa jälleen käyttöön alun perin suunniteltujen ohjelmien toteuttamiseksi tai uusien toimien rahoittamiseksi siten, että enimmäismäärä on [...] euroa." Tarkistus 30 1 ARTIKLAN 6 KOHTA 12 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrärahoja voidaan kuitenkin sitoa hätäapuun ja humanitaarisiin avustustoimiin seuraavan varainhoitovuoden talousarviosta kunkin vuoden joulukuun 15 päivästä alkaen. Tällaiset sitoumukset eivät saa kuitenkaan ylittää neljäsosaa vastaavan budjettikohan määrärahoista viimeksi vahvistetussa talousarviossa. Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrärahoja voidaan kuitenkin sitoa hätäapuun ja humanitaarisiin avustustoimiin seuraavan varainhoitovuoden talousarviosta kunkin vuoden joulukuun 15 päivästä alkaen. Tällaiset sitoumukset eivät saa kuitenkaan ylittää neljäsosaa vastaavan budjettikohdan määrärahoista viimeksi vahvistetussa talousarviossa. Budjettivallan käyttäjälle on ilmoitettava näistä sitoumuksista. Tarkistus 31 1 ARTIKLAN 6 A KOHTA (uusi) 14 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 6 a) Korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti: "2. Euroopan yhteisö ja Euroopan atomienergiayhteisö ja 185 artiklassa tarkoitetut yhteisöjen perustamat elimet eivät saa ottaa lainaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 46 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan soveltamista, paitsi hankkiakseen suoraa rahoitusta toimielinten käyttöön tulevien kiinteistöjen hankintaa varten saatuaan ensin budjettivallan käyttäjältä myönteisen lausunnon 179 artiklan 3 kohdan mukaisesti." Tarkistus 32 1 ARTIKLAN 7 KOHTA 16 artiklan 2 kohdan 2 virke (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Valuutan muuttaminen olisi toteutettava siten, että unionin hankkeita varten myöntämien avustusten yhteisrahoitusosuus ei muutu olennaisesti. Tarkistus 33 1 ARTIKLAN 9 KOHTA 19 artiklan 2 kohdan 1 virke (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua huomattavan suuria kuluja, tarvitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston lupa; niiden molempien on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet komission pyynnön. Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua seurannaiskustannuksia, tarvitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston lupa; niiden molempien on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet komission pyynnön. Tarkistus 34 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 22 artiklan 1 kohdan b a alakohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) b a) artiklasta toiseen rajoituksitta. Tarkistus 35 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 22 artiklan 2 kohdan 1 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 2.  Kolme viikkoa ennen 1 kohdassa tarkoitettujen määrärahasiirtojen tekemistä toimielimet ilmoittavat aikeistaan budjettivallan käyttäjälle ja komissiolle. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille tämän määräajan kuluessa, sovelletaan 24 artiklan mukaista menettelyä. 2.  Kolme viikkoa ennen 1 kohdassa tarkoitettujen määrärahasiirtojen tekemistä toimielimet ilmoittavat aikeistaan budjettivallan käyttäjälle. Asianmukaisista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille tämän määräajan kuluessa, sovelletaan 24 artiklan mukaista menettelyä. Tarkistus 36 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 22 artiklan 2 kohdan 2 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista 24 artiklassa säädetyssä määräajassa, jonka katsotaan alkavan siitä päivästä, jolloin toimielin ilmoitti budjettivallan käyttäjälle aiotusta siirrosta. Poistetaan. Tarkistus 37 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 22 artiklan 3 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 3.  Muut toimielimet kuin komissio voivat esittää budjettivallan käyttäjälle omassa pääluokassaan määrärahasiirtoja osastosta toiseen, kun siirron määrä ylittää 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään. Budjettivallan käyttäjän on ilmoitettava siirtoesityksistä komissiolle. Näihin siirtoihin sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä. 3.  Muut toimielimet kuin komissio voivat esittää budjettivallan käyttäjälle omassa pääluokassaan määrärahasiirtoja osastosta toiseen, kun siirron määrä ylittää 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään. Näihin siirtoihin sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä. Tarkistus 38 1 ARTIKLAN 10 KOHTA 22 artiklan 4 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 4.  Muut toimielimet kuin komissio voivat tehdä määrärahasiirtoja omassa pääluokassaan luvusta toiseen ilman ennakolta ilmoittamista budjettivallan käyttäjälle. Poistetaan. Tarkistus 39 1 ARTIKLAN 11 KOHDAN A ALAKOHDAN I ALAKOHTA 23 artiklan 1 kohdan b alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) i) korvataan ensimmäisen alakohdan b alakohta seuraavasti: Poistetaan. "b) henkilöstö- ja hallintomenojen osalta osastosta toiseen ainoastaan sellaisten momenttien välillä, joista rahoitetaan samanlaisia menoja;" Tarkistus 40 1 ARTIKLAN 11 KOHDAN A ALAKOHDAN II ALAKOHTA 23 artiklan 1 kohdan d alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) ii) lisätään ensimmäiseen alakohtaan d alakohta seuraavasti: Poistetaan. "d) siirtää määrärahoja 43 artiklassa tarkoitetusta osastosta "alustavat määrärahat", kun rahoitettavalta toimenpiteeltä puuttuu perussäädös talousarviota laadittaessa, mutta perussäädös annetaan varainhoitovuoden aikana." Tarkistus 41 1 ARTIKLAN 11 KOHDAN A ALAKOHDAN III ALAKOHTA 23 artiklan 1 kohdan 2 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) iii) poistetaan toinen alakohta; iii) korvataan toinen alakohta seuraavasti; "Kolme viikkoa ennen b ja c alakohdassa tarkoitettuja määrärahasiirtoja komissio ilmoittaa päätöksestään budjettivallan käyttäjälle. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille edellä mainitussa määräajassa, sovelletaan 24 artiklan mukaista menettelyä. Komissio raportoi budjettivallan käyttäjälle kolme kuukautta ennen varainhoitovuoden loppua b alakohdassa tarkoitettujen menojen toteuttamisesta ja ilmoittaa aikomistaan henkilöstöä, ulkopuolista henkilöstöä ja muita työntekijöitä koskevista b alakohdan mukaisista siirroista. Mikäli budjettivallan käyttäjä ei ilmaise vastustavansa aiottuja siirtoja kuuden viikon kuluessa ilmoituksesta, komissio saa suorittaa siirrot ja ilmoittaa niistä budjettivallan käyttäjälle seuraavan kuukauden aikana." Tarkistus 42 1 ARTIKLAN 11 KOHDAN B ALAKOHTA 23 artiklan 1 a kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) b)  Lisätään 1 a kohta seuraavasti: Poistetaan. "1 a. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle seuraavista määrärahasiirroista kolme viikkoa ennen niiden tekemistä: a) siirrot momentilta toiselle saman osaston hallintomäärärahoja koskevassa luvussa, kun siirron määrä ylittää 10 prosenttia sille momentille osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, jolta määrärahat siirretään; b) 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut siirrot. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille kolmen viikon määräajassa, sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä. Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista 24 artiklassa säädetyssä määräajassa, jonka katsotaan alkavan siitä päivästä, jona toimielin ilmoitti budjettivallan käyttäjälle aiotusta siirrosta." Tarkistus 43 1 ARTIKLAN 11 KOHDAN C ALAKOHTA 23 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) c)  Korvataan 2 kohdassa ilmaisu "1 kohdan c alakohdassa" ilmaisulla "1 ja 1 a kohdassa". Poistetaan. Tarkistus 44 1 ARTIKLAN 12 KOHTA 26 artiklan 2 kohdan 1 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 12)  Korvataan 26 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: Poistetaan. "Budjettivallan käyttäjä päättää komission esityksestä määrärahasiirroista, joiden tarkoituksena on käyttää hätäapua koskevaa varausta. Siirtoehdotus on esitettävä erikseen kunkin toimen osalta." Tarkistus 45 1 ARTIKLAN 12 A KOHTA (uusi) 27 artiklan 1 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 12 a) Korvataan 27 artiklan 1 kohta seuraavasti: "1. Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti." Tarkistus 46 1 ARTIKLAN 12 B KOHTA (uusi) 27 artiklan 2 kohdan 3 a alakohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 12 b) Lisätään 27 artiklaan 2 kohtaan alakohta seuraavasti: "Suhteellisuus tarkoittaa asianmukaista suhdetta rasituksen, myös valvonnasta aiheutuvan rasituksen, ja kyseessä olevien määrien ja riskien välillä." Tarkistus 47 1 ARTIKLAN 12 C KOHTA (uusi) 27 artiklan 4 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 12 c) Lisätään 27 artiklaan kohta seuraavasti: "4 a. Menettely noudattaa täytäntöönpanovaiheessa ohjelmien ja toimien sisältöä. Tämän artiklan vaatimuksista säädetään tarkemmin soveltamissäännöissä." Tarkistus 48 1 ARTIKLAN 12 D KOHTA (uusi) 27 artiklan 4 b kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 12 d) Lisätään 27 artiklaan kohta seuraavasti: "4 b. Toimielimet luovat vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaamista ja vertaamista koskevat järjestelmät hankintamenettelyjä ja tuen myöntämistä koskevia menettelyjä varten." Tarkistus 49 1 ARTIKLAN 12 E KOHTA (uusi) 28 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 12 e) Korvataan 28 artiklan 2 kohta seuraavasti: "2. Toimielimet ja elimet antavat talousarviomenettelyn yhteydessä tarvittavat tiedot määrärahatarpeen kehityksen vertailemiseksi rahoitusselvityksessä annettuihin alustaviin arvioihin. Näihin tietoihin sisältyy tilannekatsaus ja selvitys siitä, miten lainsäätäjän työ ehdotusten käsittelemiseksi on edistynyt. Määrärahatarvetta voidaan tarkistaa perussäädöksen käsittelyn edistymisen mukaan." Tarkistus 50 1 ARTIKLAN 12 F KOHTA (uusi) 28 artiklan 3 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 12 f) Korvataan 28 artiklan 3 kohta seuraavasti: "3. Väärinkäytösten ja säännönvastaisuuksien riskien estämiseksi toimielimet ja elimet antavat rahoitusselvityksessä tietoja olemassa tai suunnitteilla olevista ehkäisy- ja suojelutoimenpiteistä." Tarkistus 51 1 ARTIKLAN 13 KOHTA 29 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 13)  Korvataan 29 artiklan 2 kohta seuraavasti: 13)  Korvataan 29 artikla seuraavasti: "29 artikla 1.  Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan seurattavuusperiaatetta. "2. Talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin puhemiehen pyynnöstä. 2.  Talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin puhemiehen pyynnöstä. Talousarvio julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona talousarvion lopullinen vahvistaminen on todettu. Talousarvio julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona talousarvion lopullinen vahvistaminen on todettu. Kunkin toimielimen laatima konsolidoitu tilinpäätös ja selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä." Komission selvityksissä on oltava myös tietoja talousarvion selvitysosien toteuttamisesta." Tarkistus 52 1 ARTIKLAN 13 A KOHTA (uusi) 9 luku ja 30 a artikla (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 13 a) Lisätään ensimmäisen osan II osastoon luku ja artikla seuraavasti: "9 LUKU Tehokkaan ja vaikuttavan sisäisen valvonnan periaate 30 a artikla 1.  Talousarvion toteuttaminen varmistetaan tehokkaan ja vaikuttavan sisäisen valvonnan avulla kulloisenkin hallinnointimallin mukaisesti. 2.  Sisäinen valvonta määritellään talousarvion toteuttamisen yhteydessä valvontaketjun kaikilla tasoilla sovellettavaksi menettelyksi, jolla pyritään antamaan kohtuulliset takeet seuraavien tavoitteiden saavuttamisesta: a) toimien tehokkuus ja vaikuttavuus, b) rahoitusselvitysten luotettavuus, c) varojen ja tietojen turvaaminen sekä petosten ja säännönvastaisuuksien ehkäiseminen ja havaitseminen ja d) tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta koskeva asianmukainen riskienhallinta." Tarkistus 53 1 ARTIKLAN 16 KOHDAN A ALAKOHTA 43 artiklan 1 kohdan 2 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) a)  Korvataan 1 kohdan toisessa alakohdassa ilmaisu "24 artiklassa" ilmaisulla "23 ja 24 artiklassa; Poistetaan. Tarkistus 54 1 ARTIKLAN 16 KOHDAN B ALAKOHTA 43 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) b)  Korvataan 2 kohdassa ilmaisu "24 artiklassa" ilmaisulla "23 ja 24 artiklassa"; Poistetaan. Tarkistus 55 1 ARTIKLAN 19 KOHDAN A ALAKOHDAN II ALAKOHTA 46 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan f alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) ii) poistetaan f alakohta; Poistetaan. Tarkistus 56 1 ARTIKLAN 19 KOHDAN B ALAKOHTA 46 artiklan 1 kohdan 2 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) b)  Korvataan 2 alakohta seuraavasti: Poistetaan. "2. kunkin toimielimen pääluokassa tulot ja menot 1 alakohdassa esitetyn rakenteen mukaisesti." Tarkistus 57 1 ARTIKLAN 19 KOHDAN C ALAKOHTA 46 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan c alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) c)  Korvataan 3 alakohdan c alakohta seuraavasti: Poistetaan. "c) tieteellisen ja teknisen henkilöstön osalta jakauma voidaan esittää palkkaluokkaryhmittäin kussakin talousarviossa määritettyjen ehtojen mukaisesti. Henkilöstötaulukossa on eriteltävä ne tieteellisesti tai teknisesti erityisen pätevät henkilöt, joille myönnetään henkilöstösäännöissä olevien erityissäännösten mukaisia erityisetuja;" Tarkistus 58 1 ARTIKLAN 19 KOHDAN D ALAKOHTA 46 artiklan 1 kohdan 5 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) d)  Korvataan 5 alakohta seuraavasti: Poistetaan. "5. ne tulo- ja menopuolen budjettikohdat, jotka tarvitaan ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston täytäntöönpanoa varten." Tarkistus 59 1 ARTIKLAN 20 A KOHTA (uusi) 48 artiklan 1 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 20 a. Korvataan 48 artiklan 1 kohta seuraavasti: "1. Toimielimet toteuttavat talousarvion tuloja ja menoja tämän asetuksen mukaisesti, omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa." Tarkistus 60 1 ARTIKLAN 22 KOHDAN A ALAKOHTA 53 artiklan 3 kohdan 3 alakohdan johdantokappale (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Jotta talousarviota yhteistyössä toteutettaessa varat käytettäisiin asiaan sovellettavien säännösten ja periaatteiden mukaisesti, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet: Jotta talousarviota yhteistyössä toteutettaessa varat käytettäisiin asiaan sovellettavien säännösten ja periaatteiden mukaisesti, jäsenvaltioiden on toteutettava yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi kaikki lainsäädännölliset, sääntelevät, hallinnolliset ja muu tarvittavat toimenpiteet: Tarkistus 61 1 ARTIKLAN 22 KOHDAN A ALAKOHTA 53 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan b alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) b) estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja puuttuakseen niihin; b) estääkseen sääntöjenvastaisuudet, huonon taloudenpidon ja petokset ja puuttuakseen niihin; Tarkistus 62 1 ARTIKLAN 23 KOHDAN B ALAKOHDAN -I ALAKOHTA (uusi) 54 artiklan 2 kohdan johdantokappale (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) -i)  Korvataan johdantokappale seuraavasti: "2. Toteuttaessaan talousarviota keskitetysti 53 artiklan 2 kohdan tai 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio voi edellä 1 kohdassa säädetyin rajoituksin siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä:" Tarkistus 63 1 ARTIKLAN 23 KOHDAN C A ALAKOHTA (uusi) 54 artiklan 3 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) c a) Lisätään kohta seuraavasti: "3 a. Euroopan parlamentti voi komission 50 artiklan mukaisesti sille myöntämää toimivaltaa käyttäessään siirtää täytäntöönpanotehtäviä poliittisille ryhmille työjärjestyksensä mukaisesti ja hyväksymällä erityismääräyksiä tarkoin määritettyjä määrärahoja varten. Tällä erityissäännöksellä ei voida poiketa 56 artiklasta, ellei se ole välttämätöntä poliittisten ryhmien toimintaa koskevien erityisvaatimusten perusteella." Tarkistus 64 1 ARTIKLAN 24 KOHTA 56 artiklan 1 kohdan johdantokappale (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 1.  Kun komissio toteuttaa talousarviota välillisesti ja keskitetysti, se vaatii ensin moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti todisteet, jotka osoittavat, että yhteisöissä, joille se antaa toteuttamistehtäviä, on käytössä seuraavat asianmukaiset ja toimivat järjestelyt: 1.  Kun komissio tai Euroopan parlamentti toteuttaa talousarviota välillisesti ja keskitetysti, se vaatii ensin moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti todisteet, jotka osoittavat, että yhteisöissä, joille se antaa toteuttamistehtäviä, on käytössä seuraavat asianmukaiset ja toimivat järjestelyt: Tarkistus 65 1 ARTIKLAN 24 KOHTA 56 artiklan 3 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 3.  Komissio huolehtii muille siirrettyjen tehtävien toteuttamisen valvonnasta, arvioinnista ja tarkastuksesta. Komissio ottaa huomioon valvontajärjestelmien vastaavuuden suorittaessaan tarkastuksiaan omia valvontajärjestelmiään käyttäen. 3.  Komissio tai Euroopan parlamentti huolehtii muille siirrettyjen tehtävien toteuttamisen valvonnasta, arvioinnista ja tarkastuksesta. Ne ottavat huomioon valvontajärjestelmien vastaavuuden suorittaessaan tarkastuksiaan omia valvontajärjestelmiään käyttäen. Tarkistus 66 1 ARTIKLAN 27 KOHTA 60 artiklan 7 kohdan 1 virke (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 27)  Korvataan 60 artiklan 7 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: 27)  Korvataan 60 artiklan 7 kohta seuraavasti: "Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii toimielimelleen vuosittain tehtäviensä suorittamisesta toimintakertomuksen, joka sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot, sekä vakuutuksen, jonka mukaan kertomuksen tiedot ovat oikeat ja riittävät." "7. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii toimielimelleen vuosittain tehtäviensä suorittamisesta toimintakertomuksen, joka sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot ja viimeksi mainittuun mahdollisesti esitettävät varaumat sekä vakuutuksen, jonka mukaan kertomuksen tiedot ovat oikeat ja riittävät. Kertomuksesta käy ilmi, vastaavatko hänen saavuttamansa tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä toimenpiteisiin liittyy, miten hänen käyttöönsä asetetut varat on käytetty ja miten sisäinen valvontajärjestelmä toimii. Sisäinen tarkastaja tutustuu vuosittain annettavaan toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin. Komissio toimittaa vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta budjettivallan käyttäjälle yhteenvedon edellisen vuoden toimintakertomuksista. Näissä kertomuksissa esitellään yksityiskohtaisesti toimet, joita on toteutettu tilien perusteena olevien toimien virheriskien rajoittamiseksi, ja arvioidaan kyseisten toimien tehokkuutta." Tarkistus 67 1 ARTIKLAN 28 KOHDAN -A KOHTA (uusi) 61 artiklan 1 kohdan e a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) -a)  Lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti: "(e a) näiden järjestelmien vaikuttavasta toiminnasta huolehtiminen;" Tarkistus 68 1 ARTIKLAN 28 KOHDAN A ALAKOHTA 61 artiklan 2 a kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 2 a. Tilinpitäjä laatii tilinpäätöksen 2 kohdan mukaisesti saamiensa tietojen perusteella. 129 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti laadittuun lopulliseen tilinpäätökseen liitetään tilinpitäjän vakuutus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu VII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitteessä esitettyjen kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti. 2 a. Tilinpitäjä vahvistaa ennen toimielimen antamaa hyväksyntää allekirjoituksellaan tilinpäätöksen varmistaen täten, että se antaa totuudenmukaisen kuvan toimielimen rahoitustilanteesta. Tätä varten tilinpitäjän on varmistuttava siitä, että tilinpäätös on laadittu hänen vastuullaan olevien kirjanpitosääntöjen, -menetelmien ja -järjestelmien mukaisesti, kuten tässä asetuksessa on hänen toimielimensä tilinpäätöksestä säädetty, ja että kaikki tulot ja menot merkitään kirjanpitoon. Tilinpitäjä voi tarkastaa saamansa tiedot ja suorittaa muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia voidakseen vahvistaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan. Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia tehden selkoa niiden luonteesta ja laajuudesta. Valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät toimittavat tilinpitäjälle kaikki tiedot, joita tämä tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi. Tulojen ja menojen hyväksyjät säilyttävät täyden vastuun hallinnoimiensa varojen asianmukaisesta käytöstä sekä heidän valvontaansa kuuluvien menojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Muiden toimielinten ja virastojen tilinpitäjät vahvistavat omat tilinpäätöksensä allekirjoituksellaan ja lähettävät todennuksen tästä komission tilinpitäjälle." Tarkistus 69 1 ARTIKLAN 32 KOHDAN A ALAKOHTA 66 artiklan 1 kohdan 1 virke (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) a)  Korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti: "Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti, joissa määrätään, että sellaista henkilöstöön kuuluvaa, jota asianomaiset säännökset koskevat, voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain yhteisöjen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä, erityisesti kun hän toteaa perittävät saatavat tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen noudattamatta kuitenkaan tätä asetusta ja soveltamissääntöjä." "1. Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti. Vahingot on korvattava erityisesti silloin, kun – tulojen ja menojen hyväksyjä toteaa perittävät saatavat tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen ja ei tällöin joko törkeästä tuottamuksesta tai tahallisesti noudata tätä asetusta ja soveltamissääntöjä, – tulojen ja menojen hyväksyjä ei joko törkeästä tuottamuksesta tai tahallisesti laadi saamisen perusteena olevaa asiakirjaa, ei anna perintämääräystä tai viivyttää sen antamista taikka ei anna maksumääräystä tai viivyttää sen antamista, minkä johdosta toimielin saattaa joutua siviilioikeudelliseen vastuuseen kolmatta osapuolta kohtaan. Virheellisyyttä ja sen vakavuutta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki seikat ja erityisesti voimavarat, jotka tulojen ja menojen hyväksyjällä on käytettävissään tehtäviensä hoitamiseen. Tulojen ja menojen hyväksyjän vastuu määräytyy suhteellisuusperiaatteen mukaisesti etenkin virheen vakavuuden perusteella. Jos tulojen ja menojen hyväksyjä on toiminut tuottamuksellisesti, vastuu rajataan enintään 12 kuukauden palkan suuruiseksi. Jos tulojen ja menojen hyväksyjä on toiminut tahallisesti ja tietoisesti, hän vastaa vahingosta täysimääräisesti." Tarkistus 70 1 ARTIKLAN 32 KOHDAN B A ALAKOHTA (uusi) 66 artiklan 4 kohdan 1 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) b a) Korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: "4. Jokainen toimielin perustaa erityisen, toiminnallisesti riippumattoman elimen, jonka tehtävänä on selvittää taloudellisia väärinkäytöksiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia, tai osallistuu tällaisen elimen perustamiseen. Toimielimet voivat ryhmänä perustaa yhteisiä elimiä. Elimen henkilöstö voidaan ottaa palvelukseen kaikista toimielimistä." Tarkistus 71 1 ARTIKLAN 33 A KOHTA (uusi) 72 artiklan 2 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 33 a) Lisätään 72 artiklaan kohta seuraavasti: "2 a. Aiheettomasti maksetut määrät kuuluvat yhteisön talousarvioon, ja ne olisi perittävä takaisin suhteellisuusperiaate huomioon ottaen, ja siirrettävä talousarvioon. Kun jäsenvaltiot tai muut instituutiot huolehtivat takaisinperinnästä, yhteisön talousarviota voidaan käyttää takaisinperinnästä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Kyseisiä maksusuorituksia käsitellään soveltamissäännöissä." Tarkistus 72 1 ARTIKLAN 35 KOHTA 73 b artikla (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Yhteisöjen saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset yhteisöiltä vanhentuvat viidessä vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan sovellettavia erityissäännöksiä tai yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen soveltamista. Yhteisöjen saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset yhteisöiltä vanhentuvat viidessä vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan sovellettavia erityissäännöksiä tai yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen soveltamista. Jos saaminen perustuu tahallisesti aiheutettuun vahinkoon, vanhentuminen käynnistyy aikaisintaan siitä ajankohdasta, kun vahinko ja vahingonkorvausvaade, sen perusteet ja suuruus ovat tosiasiallisesti ja oikeudellisesti tiedossa ja lopullisiksi merkittyjä. Vanhentuminen keskeytyy, kun vaade saatetaan voimaan oikeusteitse. Jos useampi velallinen on vastuussa yhteisvelallisina, yhtä velallista koskeva keskeyttäminen vaikuttaa kaikkiin yhteisvelallisiin. Vanhentumisajan alkamisajankohdasta ja vanhentumisajan keskeyttämisen edellytyksistä säädetään soveltamissäännöissä. Vanhentumisajan alkamisajankohdasta ja vanhentumisajan keskeyttämisen edellytyksistä säädetään lisäksi soveltamissäännöissä. Tarkistus 73 1 ARTIKLAN 35 A KOHTA (uusi) 74 artiklan 1 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 35 a) Korvataan 74 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti: "Sakoista, sopimuksista, uhkasakoista ja muista maksuseuraamuksista ja takaisinperityistä määristä peräisin olevia tuloja sekä niistä kertyneitä korkoja ei kirjata lopullisesti budjettituloiksi niin kauan kuin yhteisöjen tuomioistuin voi kumota niitä koskevat päätökset". Tarkistus 74 1 ARTIKLAN 37 A KOHTA (uusi) 79 artiklan 1 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 37 a) Lisätään 79 artiklaan kohta seuraavasti: "Komission maksuissa olisi edellytettävä maksupyyntöä ainoastaan perustelluissa tapauksissa." Tarkistus 75 1 ARTIKLAN 37 B KOHTA (uusi) 80 artiklan 1 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 37 b) Lisätään 80 artiklaan kohta seuraavasti: "Mikäli kausiluontoiset maksut suoritetaan tarjottujen palvelujen ja toimitettujen tavaroiden perusteella ja niistä on tehtävä riskianalyysi, tulojen ja menojen hyväksyjä voi määrätä sovellettavan suoraveloitusmenettelyä." Tarkistus 76 1 ARTIKLAN 37 C KOHTA (uusi) 83 artiklan 1 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 37 c) Lisätään 83 artiklaan kohta seuraavasti: "Toimielimet laativat budjettivallan käyttäjälle selvityksen soveltamissäännöissä vahvistettujen määräaikojen noudattamisesta ja niiden keskeyttämisestä." Tarkistus 77 1 ARTIKLAN 39 KOHDAN A A ALAKOHTA (uusi) 88 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) a a) Lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti: "Sopimuksen täytäntöönpano voidaan käynnistää vasta allekirjoittamisen jälkeen." Tarkistus 78 1 ARTIKLAN 39 A KOHTA (uusi) 89 artiklan 2 a ja 2 b kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 39 a) Lisätään 89 artiklaan kohdat seuraavasti: "2 a. Rajakustannusten optimoimiseksi ja rinnakkaisten hankintamenettelyjen välttämiseksi hankintaviranomaisen on soveltuvin keinoin varmistettava, että hankintamenettelyt toteutetaan toimielinten välisinä. 2 b. Pienten ja keskisuurten yritysten edut on otettava asianmukaisesti huomioon ensisijaisesti jakamalla sopimukset tarvittaessa osa- tai ammattialalohkoihin. Jäljempänä 105 ja 167 artiklassa tarkoitettuja kynnysarvoja ei saa kiertää tällaisilla jakamisilla." Tarkistus 79 1 ARTIKLAN 39 B KOHTA (uusi) 90 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan 2 virke (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 39 b) Lisätään 90 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan virke seuraavasti: "Sama pätee puitesopimuksen mukaisesti tehtyihin sopimuksiin, jos 105 ja 167 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot ylitetään joko yksittäistä sopimusta tehtäessä tai laskemalla puitesopimuksen mukaisesti tehtyjen sopimusten määrät yhteen." Tarkistus 80 1 ARTIKLAN 41 A KOHTA (uusi) 91 a artikla (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 41 a) Lisätään artikla seuraavasti: "91 a artikla 1.  Jos hankintaviranomainen toteaa, että: a) samanlaisia toimeksiantoja koskevien useampien samanaikaisten tai peräkkäisten hankintamenettelyjen täytäntöönpanon hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset ennakoidaan suuremmiksi kuin hankintamenettelyjen täytäntöönpanosta aiheutuvat säästöt ja että asiassa ei siten päästä kustannustehokkuuteen, tai b) toimeksiannon aihe tätä edellyttää, ja c) kilpailua ei rajoiteta suhteettomasti, hankintaviranomainen voi päättää puitesopimuksen tekemisestä. Tulojen ja menojen hyväksyjän on sisällytettävä puitesopimuksen tekemistä koskeva perusteltu päätös asiakirjoihin. 2.  Palvelujen tarjoamista koskevan puitesopimuksen kesto on enintään 24 kuukautta, ja sitä voidaan jatkaa hiljaisella sopimuksella 24 kuukaudella (peruskesto). Osittaisesta irtisanomisesta on määrättävä, jos se on sopimustavoitteen perusteella mahdollista. 3.  Sopimusta voidaan jatkaa hiljaisella sopimuksella ainoastaan siinä tapauksessa, että 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät jatkamisajankohtana. Tulojen ja menojen hyväksyjän on tarkastettava edellytysten täyttyminen ja sisällytettävä tulokset asiakirjoihin. 4.  Jos sopimuksenteon ajankohtana arvioidaan, että toimeksianto voidaan saattaa loppuun ainoastaan ylittämällä peruskesto, tulojen ja menojen hyväksyjän on sisällytettävä myös ylittämisen syyt asiakirjoihin. 5.  Jos sopimus koskee tavaroiden toimittamista, on puitesopimusta tehtäessä 1 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä riippumatta varmistettava asianmukaisilla määräyksillä, että hankintaviranomaiselle ei aiheudu taloudellista haittaa puitesopimuksen voimassaoloaikana." Tarkistus 81 1 ARTIKLAN 41 B KOHTA (uusi) 92 artikla (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 41 b) Korvataan 92 artikla seuraavasti: "92 artikla 1.  Hankintasopimuksen aiheesta on annettava täydellinen, selkeä ja täsmällinen määritelmä tarjouspyyntöasiakirjoissa. 2.  Valintaperusteet, joiden mukaan arvioidaan ehdokkaiden tai tarjoajien valmiudet, ja ratkaisuperusteet, joiden mukaan arvioidaan tarjousten sisältö, määritellään ennalta ja esitetään tarjouspyyntöasiakirjoissa. 3.  Ehdokkaille tai tarjoajille ilmoitetaan etukäteen poissulkemisen perusteista (93 ja 94 artikla). 4.  Jollei 93 a artiklasta muuta johdu, ehdokkaita ja tarjoajia on muistutettava siitä, että he ovat velvollisia ilmoittamaan viipymättä kaikista ilmenevistä poissulkemisen perusteista ja todentamaan tarvittaessa, että niitä ei ilmene. Lisäksi on muistutettava 96 artiklassa tarkoitetuista oikeudellisista seuraamuksista. 5.  Puitesopimusten yhteydessä ehdokkaita ja tarjoajia on muistutettava siitä, että myös muilla toimielimillä on oikeus saada toimituksia puitesopimuksessa vahvistetuin ehdoin." Tarkistus 82 1 ARTIKLAN 42 KOHTA 93 artiklan 1 kohdan a alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) a) ehdokas tai tarjoaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta, rahanpesusta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa yhteisöjen taloudellisia etuja; a) ehdokas tai tarjoaja on tarjouskilpailun ajankohtaa edeltävän viiden vuoden aikana tuomittu petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta, rahanpesusta tai muusta vastaavasta rangaistavasta toiminnasta; poissulkemisen kestoa voidaan pidentää kymmeneen vuoteen, jos ehdokas tai tarjoaja on tuomittu yhteisön taloudellisia etuja vahingoittavasta teosta; Tarkistus 83 1 ARTIKLAN 42 KOHTA 93 artiklan 3 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 3.  Poissulkemiseen johtavat tilanteet on määriteltävä etukäteen ja niistä on tiedotettava ehdokkaille tai tarjoajille. Poistetaan. Tarkistus 84 1 ARTIKLAN 42 KOHTA 93 artiklan 4 kohdan 1 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 4.  Ehdokkaan tai tarjoajan on osoitettava, että mikään 1 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä, ja lisäksi soveltuvin osin, että mikään 2 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä. 4.  Jollei 93 a artiklasta muuta johdu, ehdokkaan tai tarjoajan on osoitettava, että mikään 1 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä, ja lisäksi soveltuvin osin, että mikään 2 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä. Tarkistus 85 1 ARTIKLAN 42 KOHTA 93 artiklan 4 kohdan 2 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Kun ehdokas tai hakija on oikeussubjekti, tiedot omistussuhteista tai hallinnasta, valvonnasta ja edustusvaltuuksesta on hankintaviranomaisen pyynnöstä annettava. Poistetaan. Tarkistus 86 1 ARTIKLAN 42 KOHTA 93 a artikla (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 93 a artikla 1.  Hallinto- ja asiakirjavaatimukset on 89 artiklan soveltamista rajoittamatta rajattava selvästi hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa ja niiden on oltava suhteutettuja kulloiseenkin menettelyyn. Erityisesti: a) tulojen ja menojen hyväksyjät voivat riskinarvioinnin perusteella poiketa yhdestä tai useammasta todentamisvaatimuksesta, ellei kyse ole arvoltaan vähäisestä toimeksiannosta, jolloin neuvottelumenettelyssä voidaan hyväksyä yksi yksittäinen tarjous; b) hankintaviranomainen voi muissa 91 artiklan 3 kohdan mukaisissa hankintamenettelyissä vaatia vahvistusta tai muuta osoitusta sille, että hakija ei ole jossakin 93 ja 94 artiklassa tarkoitetuista tilanteista ja että hän täyttää myös muut menettelyperusteet; c) hankintaviranomainen voi kaikissa muissa tapauksissa vaatia kaikkia osoituksia, joita hän pitää välttämättöminä hankintamenettelyn täytäntöönpanon kannalta. Kun ehdokas tai hakija on oikeussubjekti, tiedot omistussuhteista tai hallinnasta, valvonnasta ja edustusvaltuudesta on hankintaviranomaisen pyynnöstä annettava. 2.  Rajoittamatta 4 jakson soveltamista ennakkorahoituksena maksettavia maksuja ei voida pidättää pelkästään sen perusteella, että osoituksen tutkimista koskevaan mahdollisuuteen ei ole turvauduttu. Tarkistus 87 1 ARTIKLAN 42 KOHTA 94 artiklan 1 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Rajoittamatta muiden jääviyttä koskevien säännösten ja etenkään 52 artiklan soveltamista oletetaan, että ehdokas tai tarjoaja on a alakohdan mukaisesti jäävi, jos hän on hankintamenettelyn jossakin vaiheessa ollut yhteisöjen palveluksessa, paitsi jos hänen esimiehensä ovat etukäteen hyväksyneet hänen osallistumisensa hankintamenettelyyn. Tarkistus 88 1 ARTIKLAN 43 KOHTA 95 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 43)  Lisätään 95 artiklaan kohta seuraavasti: 43)  Korvataan 95 artikla seuraavasti: "Kaksi tai useampi toimielin voi kuitenkin kustannustehokkuussyistä sopia yhteisen tietokannan käyttämisestä." "95 artikla 1.  Kukin toimielin ilmoittaa komission ylläpitämään keskustietokantaan tiedot ehdokkaista ja tarjoajista, jotka ovat jossakin 93 ja 94 artiklassa esitetyistä tilanteista. 2.  Kaikkien toimielinten ja virastojen tulojen ja menojen hyväksyjien on perehdyttävä tietokantaan ennen tarjouksen hyväksymistä. Asiasta vastaavilla kansallisilla viranomaisilla on myös pääsy tietokantaan. Pääsyoikeudet voidaan myöntää merkittävän julkisen edun perusteella myös kolmansille maille tai kansainvälisille organisaatioille rajoittamatta kuitenkaan henkilötietojen käsittelyä koskevien yhteisön määräysten soveltamista. 3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tiedot taloudellisista toimijoista, jotka ovat jossakin 93 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdan b ja c alakohdassa esitetyistä tilanteista, kun näiden toiminta on vahingoittanut yhteisön taloudellisia etuja eivätkä yhteisöt ole vielä käynnistäneet oikeudellisia menettelyjä. Kansallisten viranomaisten on perehdyttävä sopimuksia myönnettäessä komission tietokantoihin, jos niihin käytetään Euroopan unionin varoja, ja käytettävä tietoja vastaavasti." Tarkistus 89 1 ARTIKLAN 44 KOHTA 96 artiklan 2 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 2 a. Ehdokas tai tarjoaja voidaan sulkea pois hankintamenettelyistä yli viiden vuoden ajaksi ainoastaan sellaisen tuomion tai vastaavan asiakirjan perusteella, jolla ehdokas tai tarjoaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä poissulkemisen kannalta merkittävästä teosta, joka on vahingoittanut yhteisön etuja. Tarkistus 90 1 ARTIKLAN 44 A KOHTA Ennen 97 artiklaa - 3 a jakso (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 44 a) Lisätään ennen 97 artiklaa jakso seuraavasti: "3 a jakso Hankintamenettelyihin osallistuvien oikeudet" Tarkistus 91 1 ARTIKLAN 44 B KOHTA (uusi) 97 artiklan 1 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 44 b) Poistetaan 97 artiklan 1 kohta. Tarkistus 92 1 ARTIKLAN 46 KOHDAN A A ALAKOHTA (uusi) 98 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) a a) Korvataan 2 kohta seuraavasti: "2. Hankintaviranomainen voi ainoastaan perustelluissa tapauksissa vaatia tarjoajilta soveltamissäännöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti vakuuden tarjousten poisvetämisen varalta." Tarkistus 93 1 ARTIKLAN 46 A KOHTA (uusi) 100 artiklan 2 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 46 a) Lisätään 100 artiklaan kohta seuraavasti: "2 a. Sopimusta ei voida allekirjoittaa 14 päivän kuluessa ajankohdasta, jona ehdokkaalle tai tarjoajalle on (2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti) ilmoitettu hylkäämisestä, paitsi jos sopimuksen allekirjoittamatta jättämisestä aiheutuisi merkittävää vahinkoa yhteisöille. Määräaika käynnistyy vasta, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjalliset ohjeet päätöstä koskevasta muutoksenhausta ja erityisesti muutoksenhakuinstanssista, määräajasta ja muodosta. Sopimus on mitätön, jos se on allekirjoitettu ennen määräajan päättymistä." Tarkistus 94 1 ARTIKLAN 46 B KOHTA (uusi) 100 a artikla (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 46 b) Lisätään artikla seuraavasti: "100 a artikla 1.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että varainhoitoasetuksen soveltamisalaan kuuluviin sopimuksentekomenettelyihin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja ennen kaikkea niin nopeasti kuin mahdollista ja erityisesti 100 b artiklan 7 kohdan mukaisesti, milloin edellä tarkoitetut päätökset ovat vastoin julkisia hankintoja koskevaa yhteisön oikeutta tai sen täytäntöönpanemiseksi annettuja muita säännöksiä. 2.  Komissio varmistaa, että käytettävissä on muutoksenhakumenettelyt, joiden yksityiskohdista on säädetty soveltamissäännöissä ja jotka ovat ainakin niiden käytettävissä, jotka joko ovat olleet tai ovat tavoittelemassa jotain julkisia tavaranhankintoja tai rakennusurakoita koskevaa sopimusta ja joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata. Komissio voi erityisesti vaatia, että ennen muutoksenhakumenettelyn käynnistämistä hakijan on täytynyt ilmoittaa hankintaviranomaiselle väitetystä virheellisestä menettelystä sekä aikomuksestaan hakea muutosta." Tarkistus 95 1 ARTIKLAN 46 C KOHTA (uusi) 100 b artikla (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 46 c) Lisätään artikla seuraavasti: "100 b artikla 1.  Komissio varmistaa, että 100 a artiklassa säädettyihin muutoksenhakumenettelyihin liittyviin toimenpiteisiin sisältyy valtuudet: a) ryhtyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja kiireellisesti väliaikaisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on saada väitetty virheellinen menettely päättymään tai estää kyseisiin etuihin kohdistuvat lisävahingot, mukaan lukien toimenpiteet julkisen hankintasopimusmenettelyn taikka hankintaviranomaisen tekemän päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiseksi tai niiden keskeyttämisen varmistamiseksi; b) joko poistaa lainvastaisesti tehdyt päätökset tai varmistaa niiden mitätöiminen, mukaan lukien tarjouspyynnössä, sopimusasiakirjoissa tai muussa sopimuksentekomenettelyyn liittyvässä asiakirjassa olevien syrjintää aiheuttavien teknisten, taloudellisten tai rahoitusta koskevien eritelmien poistaminen; c) korvata virheellisestä menettelystä kärsineen vahingot. 2.  Edellä 1 kohdassa säädetyt valtuudet voidaan siirtää muutoksenhakumenettelyn eri osa-alueista vastuussa oleville eri tahoille. 3.  Muutoksenhakumenettelyjen ei sinänsä tarvitse johtaa niiden sopimuksentekomenettelyjen keskeyttämiseen, joita ne koskevat. 4.  Komissio voi säätää, että harkitessaan väliaikaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä toimivaltainen muutoksenhakuelin voi ottaa huomioon kaikki edut, joille näillä toimenpiteillä mahdollisesti aiheutetaan haittaa, sekä yleisen edun, ja voi päättää olla toteuttamatta näitä toimenpiteitä silloin, kun niiden kielteiset seuraukset voisivat olla myönteisiä suuremmat. Päätös olla toteuttamatta väliaikaisia toimenpiteitä ei rajoita hakijan muiden vaatimusten esittämistä. 5.  Komissio voi säätää, että päätöksen lainvastaisuuteen perustuva vahingonkorvausvaade voidaan käsitellä vasta sen jälkeen, kun toimivaltainen elin on ensin mitätöinyt riitautetun päätöksen. 6.  Edellä 1 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytön vaikutukset urakan antamisesta johtuvaan sopimukseen vahvistetaan soveltamissäännöissä. Lisäksi, paitsi milloin päätös on mitätöitävä ennen vahinkojen korvaamista, komissio voi säätää, että sen jälkeen kun sopimus on tehty, muutoksenhakumenettelystä vastaavan elimen toimivalta rajoittuu vahingonkorvausten määräämiseen niille, joiden etua virheellinen menettely on loukannut. 7.  Komissio varmistaa, että muutoksenhakumenettelystä vastaavien elinten päätökset voidaan panna täytäntöön tehokkaasti. 8.  Milloin muutoksenhakumenettelystä vastaavat muut kuin oikeusviranomaiset, niiden on aina perusteltava päätöksensä kirjallisesti. Siinä tapauksessa on lisäksi säädettävä menettelyistä, joilla varmistetaan mahdollisuus saattaa muutoksenhakuelimen väitetyt lainvastaiset toimenpiteet tai sille annettujen toimivaltuuksien väitetyt väärinkäytökset joko oikeusviranomaisen tai muun viranomaisen käsiteltäväksi, joka on EY:n perustamissopimuksen 234 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin ja riippumaton sekä hankintaviranomaisesta että muutoksenhakuelimestä. Tällaisen riippumattoman elimen jäsenten nimittämistä ja heidän toimikautensa päättymistä tulee koskea samat edellytykset kuin tuomareita, siltä osin kuin ne koskevat nimittävää viranomaista, toimikauden pituutta ja tehtävästä vapauttamista. Ainakin tämän riippumattoman elimen puheenjohtajan on täytettävä tuomareille asetetut muodollista ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset. Riippumattoman elimen on tehtävä päätöksensä noudattaen menettelyä, jossa molempia osapuolia kuullaan, ja päätösten on komission määräämällä tavalla oltava oikeudellisesti sitovia." Tarkistus 96 1 ARTIKLAN 46 D KOHTA (uusi) 102 artikla (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 46 d) Korvataan 102 artikla seuraavasti: "102 artikla Hankintaviranomainen vaatii tietyissä perustelluissa tapauksissa toimeksisaajilta vakuuden: a) sopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi; b) ennakkomaksujen ja etumaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi. Etumaksujen yhteydessä vaaditaan vakuita ainoastaan siltä osin kuin kyse ei ole aiemmin sovitun mukaisesti jo hoidettujen toimitusten tai jo tarjottujen palvelujen maksamisesta." Tarkistus 97 1 ARTIKLAN 50 KOHDAN -A ALAKOHTA (uusi) 108 artiklan 1 kohdan johdantokappale (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) -a)  Korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti: "1. Avustus on välitöntä vastikkeetonta rahoitusta, joka myönnetään yhteisöjen talousarviosta seuraaville toimille:" Tarkistus 98 1 ARTIKLAN 50 KOHDAN -A A ALAKOHTA (uusi) 108 artiklan 1 kohdan 2 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) -a a) Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti: "Avustuksista on laadittava kirjallinen sopimus tai hakijalle toimitettava päätös myöntämisestä. Avustuksen myöntämistä koskevaan päätökseen voidaan liittää sellaisia ehtoja, velvoitteita ja määräaikoja, jotka olisivat voineet olla myös tukisopimuksen kohteena." Tarkistus 99 1 ARTIKLAN 50 KOHDAN A ALAKOHTA 108 artiklan 2 kohdan g a ja g b alakohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) g a) sellaiset lähinnä toimielinten jäsenistä ja entisistä jäsenistä sekä henkilöstöstä ja entisestä henkilöstöstä koostuvien organisaatioiden menot, jotka – edistävät toimielimen etuja tai tukevat sen toimintaa; ja/tai – järjestävät kulttuuri- tai urheilutoimintaa taikka sosiaalista tai muuta toimintaa toimielimen ja/tai sen jäsenten ja entisten jäsenten sekä henkilöstön ja entisen henkilöstön eduksi; ja g b) menot, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kolmansien osapuolten kanssa, eivät kuulu hankintoja koskevien säännösten piiriin ja koskevat toimielimen tiedotuspolitiikkaa. Nämä kategoriat katsotaan 49 artiklassa tarkoitetuiksi hallintomenoiksi. Ne on esitettävä talousarviossa erillisenä kokonaisuutena. Tarkistus 100 1 ARTIKLAN 52 KOHTA 109 artiklan 1 kohdan 2 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Päällekkäisiä tai taannehtivia avustuksia ei saa myöntää, ja avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä. Päällekkäisiä tai taannehtivia avustuksia ei saa myöntää, ja avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä riippumatta säännöksistä, jotka koskevat avustusten myöntämistä joko kiinteänä rahoituksena tai kiinteinä määrinä (113 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta). Tarkistus 101 1 ARTIKLAN 52 KOHTA 109 artiklan 3 kohdan d alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) d) 113 a artiklan 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettuihin vähäisiin avustuksiin tai näiden avustusten yhdistelmiin soveltamissääntöjen mukaisesti. d) 113 a artiklan 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettuihin avustuksiin tai näiden avustusten yhdistelmiin soveltamissääntöjen mukaisesti. Tarkistus 102 1 ARTIKLAN 52 KOHTA 109 artiklan 3 kohdan d a alakohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) d a) omiin varoihin, etenkään maksuosuuksiin tai jäsenmaksuihin, jotka on koottu Euroopan tasolla toimivan poliittisen puolueen vuosittaisessa toiminnassa asetuksen (EY) N:o 2004/20031 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ja jotka ylittävät edunsaajan maksettavaksi kyseisen asetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti kuuluvan 25 prosentin osuuden tukikelpoisista menoista. __________ 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2004/2003, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä (EUVL L 297, 15.11.2003, s. 1). Tarkistus 103 1 ARTIKLAN 52 A KOHTA (uusi) 109 a artikla (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 52 a) Lisätään artikla seuraavasti: "109 a artikla Yhteisen palvelun tehtävänä on antaa tietoja hakijoille ja neuvoa näitä. Kyseisen palvelun on erityisesti: – laadittava yhteiset standardit samanlaisten tukivarojen hakulomakkeita varten sekä valvottava hakulomakkeiden laajuutta ja luettavuutta; – tiedotettava mahdollisille hakijoille (etenkin seminaarien avulla ja laatimalla ohjeita); sekä – pidettävä yllä tietokantaa, johon komissio rekisteröi hakijat." Tarkistus 104 1 ARTIKLAN 52 B KOHTA (uusi) 110 artiklan 1 kohdan 1 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 52 b) Korvataan 110 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: "1. Avustusten on perustuttava varainhoitovuoden alussa tai kuitenkin viimeistään 15 päivänä maaliskuuta julkaistavaan vuotuiseen ohjelmaan, kriisitilanteissa ja humanitaarisiin avustusoperaatioihin annettavaa tukea koskevin varauksin. Toiminta-avustusten, siten kuin niistä on säädetty 112 artiklassa, on samoin perustuttava vuotuiseen ohjelmaan, joka voidaan julkaista jo edellisenä vuonna edellyttäen, että seuraavalle vuodelle on varattu tätä varten varoja." Tarkistus 105 1 ARTIKLAN 53 KOHTA 110 artiklan 1 kohdan 2 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Työohjelma toteutetaan julkaisemalla ehdotuspyyntöjä paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei muita vaihtoehtoja ole avustuksen saajan aseman tai toiminnan luonteen vuoksi. Työohjelma toteutetaan julkaisemalla ehdotuspyyntöjä paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei muita vaihtoehtoja ole avustuksen saajan aseman tai toiminnan luonteen vuoksi. Ehdotuspyynnöt voidaan julkaista jo edeltävänä vuonna edellyttäen. että varat ovat käytettävissä seuraavana vuonna. Julkaisuajankohdasta ja 115 artiklasta riippumatta ilmoitetaan kaikki avustusten myöntämiseen sovellettavat säännökset (erityisesti 93 ja 94 artiklassa tarkoitetut poissulkemisen perusteet), jolloin voidaan viitata normeihin. Sovellettavat säännökset ovat sitovia koko menettelyn ajan siinä muodossa kuin ne on esitetty ilmoitettaessa. Tarkistus 106 1 ARTIKLAN 53 A KOHTA (uusi) 110 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 53 a) Korvataan 110 artiklan 2 kohta seuraavasti: "2. Kaikista varainhoitovuoden aikana myönnetyistä avustuksista on julkaistava vuosittain mahdollisuuksien mukaan elektroninen luettelo luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia noudattaen." Tarkistus 107 1 ARTIKLAN 53 B KOHTA (uusi) 110 artiklan 2 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 53 b) Lisätään 110 artiklaan kohta seuraavasti: "2 a. Samalla kun 2 kohdassa tarkoitettu julkaiseminen toteutetaan, komissio toimittaa Euroopan parlamentille selonteon: a) hakijoiden lukumäärästä kuluneena vuonna; b) hyväksyttyjen hakemusten lukumäärästä ja osuudesta ehdotuspyyntöä ja tukea antavaa elintä kohden; c) menettelyn keskimääräisestä kestosta alkaen ehdotuspyynnön julkaisemisesta rahoitussopimuksen tekemiseen tai avustuksen myöntämistä koskevan päätöksen tekemiseen ehdotuspyyntöä ja tukea antavaa elintä kohden; d) keskimääräisestä kestosta lopulliseen arviointiin ja loppumaksuun saakka (119 artiklan 1 kohta)." Tarkistus 108 1 ARTIKLAN 54 KOHTA 111 artikla (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Samalle saajalle voidaan myöntää samaa toimintaa varten ainoastaan yksi avustus talousarviosta, jollei asianomaisissa perussäädöksissä toisin säädetä. 1)  Samalle saajalle voidaan myöntää samaa toimintaa varten ainoastaan yksi avustus talousarviosta, jollei asianomaisissa perussäädöksissä toisin säädetä. Saaja voi saada talousarviosta saman varainhoitovuoden aikana vain yhden toiminta-avustuksen. 2)  Saaja voi saada talousarviosta saman varainhoitovuoden aikana vain yhden toiminta-avustuksen. Hakijan on ilmoitettava viipymättä tulojen ja menojen hyväksyjille kaikista muista hanketta koskevista hakemuksista ja muusta hanketta koskevasta tuesta. Samoja kustannuksia ei missään tapauksessa saa rahoittaa kahdesti talousarviosta. 3)  Samoja kustannuksia ei missään tapauksessa saa rahoittaa kahdesti talousarviosta. Tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä ei saa missään tapauksessa ylittyä. Tarkistus 109 1 ARTIKLAN 55 A KOHTA (uusi) 113 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 55 a) Korvataan 113 artiklan 2 kohta seuraavasti: "2. Ellei yleistä eurooppalaista etua ajavista elimistä säädetä perussäädöksessä toisin ja poiketen kertakorvauksina tai kiinteämääräisen rahoituksen pohjalta myönnettäviä avustuksia koskevista määräyksistä (113 a artiklan 1 kohdan b ja c alakohta), toiminta-avustuksia vähennetään niitä uudistettaessa asteittain suhteellisesti ja kohtuullisesti." Tarkistus 110 1 ARTIKLAN 56 KOHTA 113 a artiklan 1 kohdan a alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) a) korvaukset, jotka kattavat yksilöidyn osuuden tosiasiallisesti syntyneistä avustuskelpoisista kustannuksista; a) korvaukset, jotka kattavat enimmäismääräisen tai yksilöidyn osuuden tosiasiallisesti syntyneistä avustuskelpoisista kustannuksista; Tarkistus 111 1 ARTIKLAN 56 KOHTA 113 a artiklan 1 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 1 a. Tukikelpoisiksi kustannuksiksi voidaan katsoa erityisesti: a) kustannukset, joita avustusten saajalle aiheutuu 118 artiklassa tarkoitetusta pankkitakauksesta tai muusta vastaavasta vakuudesta; b) liikevaihtoveron osuus, jota tuen saaja ei voi vähentää ennakkoperinnässä; c) kustannukset, jotka aiheutuvat ulkoisesta tarkastuksesta (117 ja 119 artikla); d) hallintokulut ja toimintakustannukset; e) poistot. Tarkistus 112 1 ARTIKLAN 57 KOHTA 114 artiklan 3 kohdan 2 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Hakijan on osoitettava, että mikään ensimmäisessä alakohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä. Hakija osoittaa tulojen ja menojen hyväksyjän pyynnöstä 109 artiklan periaatteet huomioon ottaen, että mikään ensimmäisessä alakohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä. Tarkistus 113 1 ARTIKLAN 57 KOHTA 114 artiklan 4 kohdan 2 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Tällaisia seuraamuksia voidaan määrätä myös saajalle, joka on avustussopimuksen täyttämisen yhteydessä syyllistynyt väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan tulojen ja menojen hyväksyjälle tämän vaatimia tietoja tai ei ole toimittanut vaadittuja tietoja. Tällaisia seuraamuksia voidaan määrätä myös saajalle, joka on avustussopimuksen täyttämisen yhteydessä syyllistynyt tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin seurauksena väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan tulojen ja menojen hyväksyjälle tämän vaatimia tietoja tai ei ole toimittanut vaadittuja tietoja. Tarkistus 114 1 ARTIKLAN 57 KOHTA 114 artiklan 4 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 4 a. Tulojen ja menojen hyväksyjän on kehotettava selvitysten tekemiseen, hakemusten jättämiseen tai selvitysten tai hakemusten oikaisemiseen, jos on ilmeistä, että niiden puuttuminen tai virheellinen tekeminen tai jättäminen on tahatonta tai johtuu tietämättömyydestä. Tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tarvittaessa ja käytettävissä olevien mahdollisuuksiensa mukaisesti tietoja menettelyyn osallistuvien oikeuksista ja heille asetettavista velvollisuuksista. Tulojen ja menojen hyväksyjän on pidettävä soveltuvalla tavalla kirjaa hakijoihin menettelyn aikana ylläpidettävistä yhteyksistä. Tarkistus 115 1 ARTIKLAN 57 A KOHTA (uusi) 115 artiklan 1 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 57 a) Korvataan 115 artiklan 1 kohta seuraavasti: "1. Ottaen huomioon 109 artiklan 1 kohdassa mainitut periaatteet ja soveltaen ehdotuspyyntöä julkaistaessa yksilöityjä valintaperusteita arvioidaan hakijan valmiuksia toteuttaa ehdottamansa toiminta tai toimintasuunnitelma. Edellä mainittu ei vaikuta 110 artiklan 1 kohdan soveltamiseen. Myöntämisperusteiden on kuvastettava hankkeiden erityispiirteitä, niiden laatua ja täytäntöönpanoa." Tarkistus 116 1 ARTIKLAN 57 B KOHTA (uusi) 115 artiklan 2 a ja 2 b kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 57 b) Lisätään 115 artiklaan kohdat seuraavasti: "2 a. Myöntämismenettely on periaatteessa jaettava useampaan osuuteen siten, että ensimmäisessä osuudessa arvioidaan yleisluonteisesti kaikkia asianmukaisesti jätettyjä hakemuksia. Jos tietty hakemus voidaan arvioida tuloksettomaksi jo tässä osuudessa, asiasta on ilmoitettava hakijalle 116 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kussakin myöhemmässä osuudessa on pyrittävä selvästi vähentämään hakijalta edellytettävän osoittamisen määrää ja sisältöä edeltävään osuuteen verrattuna. Jos hakijalta vaaditaan tietyn asian osoittamista, sitä voidaan vain vaatia vain kerran kussakin menettelyssä. Kertaalleen kootut tiedot on kirjattava (109 a artiklan mukaiseen) tietopankkiin. Menettely on pyrittävä saattamaan päätökseen nopeasti. 2 b. Tulojen ja menojen hyväksyjän on 109 artiklan 1 kohdan periaatteita rajoittamatta kiinnitettävä koko menettelyn aikana huomiota erityisesti siihen, että hakijalle avustusta koskevista julkaisu-, ja dokumentointivelvoitteista ja muista osoittamisvelvoitteista aiheutuva rasitus pysyy oikeassa suhteessa myönnettävän avustuksen arvoon." Tarkistus 117 1 ARTIKLAN 58 KOHTA 116 artiklan 1 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 1.  Ehdotukset arvioidaan ennakolta ilmoitettujen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisesti sen määrittämiseksi, mille ehdotuksille voidaan myöntää rahoitusta. 1.  Ehdotukset arvioidaan ennakolta ilmoitettujen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisesti kahden kuukauden kuluessa sen määrittämiseksi, mille ehdotuksille voidaan myöntää rahoitusta. Tarkistus 118 1 ARTIKLAN 58 A KOHTA (uusi) 116 artiklan 3 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 58 a) Korvataan 116 artiklan 3 kohta seuraavasti: "3. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa hakijalle kirjallisesti tämän hakemusta koskevasta päätöksestä ja allekirjoittaa sopimuksen 100 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetun määrärajan päätyttyä. Jos avustushakemus hylätään, toimielimen on ilmoitettava syyt hakemuksen hylkäämiseen viittaamalla ennen kaikkea etukäteen ilmoitettuihin valinta- ja myöntämisperusteisiin." Tarkistus 119 1 ARTIKLAN 58 B KOHTA (uusi) 117 artikla (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 58 b) Korvataan 117 artikla seuraavasti: "117 artikla 1.  Maksuaikataulu määräytyy rahoitukseen liittyvien riskien, toiminnan keston ja edistymisen tai saajalle aiheutuneiden kulujen perusteella. Maksut on suoritettava kohtuullisessa ajassa. Jos erääntyminen on vahvistettu sopimuksessa tai päätöksellä, maksut on suoritettava niiden erääntyessä ilman erillistä kehotusta. Tämä ei vaikuta 119 artiklan 2 kohdan soveltamiseen. 2.  Tulojen ja menojen hyväksyjä voi rahoitusriskien toteamiseksi vaatia 109 artiklan 1 kohdan periaatteet huomioon ottaen avustuksen saajalta riippumattoman tilintarkastajan esittämän lausunnon. Soveltamissäännöissä voidaan määrätä tapauksista, joissa lausunto on haettava ulkoiselta tilintarkastajalta tai joissa lausunnosta voidaan luopua." Tarkistus 120 1 ARTIKLAN 58 C KOHTA (uusi) 118 artikla (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 58 c) Korvataan 118 artikla seuraavasti: "118 artikla Ellei riskien minimoimiseksi ole muita yhtä tehokkaita mahdollisuuksia, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi vaatia avustuksen saajalta etukäteen vakuuden ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi." Tarkistus 121 1 ARTIKLAN 58 D KOHTA (uusi) 119 artikla (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 58 d) Korvataan 119 artikla seuraavasti: "119 artikla 1.  Avustuksen määrä vahvistetaan lopullisesti vasta sitten, kun toimielin on hyväksynyt loppuselvityksen ja kustannusselvityksen, mikä ei kuitenkaan estä toimielintä tekemästä myöhemmin tarkastuksia. Tässä tapauksessa toimielimeen sovellettava saamisten vanhentumisaika (73 b artikla) käynnistyy viimeisen maksun suorittamisen myötä. Saajaa koskeva vanhentumisaika (73 b artikla) käynnistyy ajankohdasta, jona koko avustusmäärä on suoritettu. 2.  Jos avustuksen saaja ei noudata lakiin, rahoitussopimukseen tai avustuksen myöntämistä koskevaan päätökseen perustuvia velvoitteitaan, avustus voidaan keskeyttää, sitä voidaan supistaa tai se voidaan evätä kokonaan soveltamissäännöissä säädetyissä tapauksissa sen jälkeen, kun saajalle on tarjottu mahdollisuus esittää omat huomautuksensa. Supistusten on oltava suhteutettuja virheeseen. Jos velvoitteiden loukkaamisen ei voida katsoa johtuvan saajan toiminnasta, avustuksen keskeyttäminen, supistaminen tai epääminen on toteutettava ainoastaan poikkeustapauksissa, etenkin jos avustuksen toteuttaminen tai säilyttäminen ylittäisi hankkeen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärän tai jos velvoitteiden loukkaaminen merkitsee, että avustustavoitetta ei voida enää saavuttaa." Tarkistus 122 1 ARTIKLAN 59 KOHTA 120 artiklan 1 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 1.  Jos toiminnan toteuttaminen edellyttää avustuksen saajalta julkisia hankintoja, niiden yhteydessä noudatetaan soveltamissäännöissä säädettyjä menettelyjä. 1.  Jos toiminnan toteuttaminen edellyttää julkisia hankintoja, niiden yhteydessä noudatetaan V osastossa esitettyjä periaatteita. Soveltamissäännöissä voidaan säätää yksinkertaistetusta menettelystä toimeksiannon laajuuden mukaisesti. Tarkistus 123 1 ARTIKLAN 61 KOHTA 122 artikla (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 61)  Korvataan 122 artiklassa ilmaisu "185 artiklassa" ilmaisulla "121 artiklassa". 61)  Korvataan 122 artikla seuraavasti: "122 artikla Toimielinten ja 121 artiklassa tarkoitettujen elinten tilinpäätöksiin on liitettävä varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskeva selvitys, jossa otetaan huomioon muun muassa määrärahojen täytäntöönpanoaste ja määrärahojen siirrot budjettikohtien välillä." Tarkistus 124 1 ARTIKLAN 68 A KOHTA (uusi) 139 artiklan 2 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 68 a) Korvataan 139 artiklan 2 kohta seuraavasti: "2. Toimielimet toimittavat tilintarkastustuomioistuimelle ja budjettivallan käyttäjälle tiedoksi varainhoitoa koskevat sisäiset sääntönsä." Tarkistus 125 1 ARTIKLAN 68 B KOHTA (uusi) 143 artiklan 3 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 68 b) Korvataan 143 artiklan 3 kohta seuraavasti: "3. Vuosikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta. Se sisältää myös arvion siitä, onko talousarvio- ja varainhallinto ollut tehokasta ja asianmukaista." Tarkistus 126 1 ARTIKLAN 75 KOHTA 153 artiklan 1 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 75)  Korvataan 153 artiklan 1 kohta seuraavasti: Poistetaan. "1. Silloin kun komissio voi tehdä 23 artiklan mukaisesti määrärahasiirtoja, se tekee päätöksensä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta ja ilmoittaa siitä budjettivallan käyttäjälle kolme viikkoa ennen 23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen siirtojen tekemistä." Tarkistus 127 1 ARTIKLAN 82 A KOHTA (uusi) 160 b artikla (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 82 a) Lisätään 160 a artiklan jälkeen artikla seuraavasti: "160 b artikla Ehdotuspyynnöt voidaan 110 artiklasta poiketen julkaista jo edellisenä vuonna edellyttäen, että varat ovat käytettävissä seuraavana vuonna. Komissio ilmoittaa julkaisuajankohdasta ja 115 artiklasta riippumatta kaikki avustusten myöntämiseen sovellettavat säännökset (erityisesti 93 ja 94 artiklassa tarkoitetut poissulkemisen perusteet), jolloin voidaan viitata normeihin. Sovellettavat säännökset ovat sitovia koko menettelyn ajan siinä muodossa kuin ne on esitetty ilmoitettaessa." Tarkistus 128 1 ARTIKLAN 85 A KOHTA (uusi) 168 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 85 a) Lisätään 168 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti: "Yhteisön ulkoisen avun osalta noudatetaan tarjouspyyntömenettelyihin osallistumista koskevia sääntöjä, jotka on esitetty yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14 päivänä joulukuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2110/20051, sekä yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/20052. _______________ 1 EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1. 2 EUVL L 344, 27.12.2005, s. 23." Tarkistus 129 1 ARTIKLAN 87 KOHTA 169 a artiklan 1 a kohta (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) Tukikelpoisiksi kustannuksiksi voidaan katsoa erityisesti: a) kustannukset, joita avustusten saajalle aiheutuu 118 artiklassa tarkoitetusta pankkitakauksesta tai muusta vastaavasta vakuudesta; b) liikevaihtoveron osuus, jota tuen saaja ei voi vähentää ennakkoperinnässä; c) kustannukset, jotka aiheutuvat ulkoisesta tarkastuksesta (117 ja 119 artikla); d) hallintokulut ja toimintakustannukset; e) poistot. Tarkistus 130 1 ARTIKLAN 94 A KOHTA (uusi) 179 artiklan 3 kohdan 1 alakohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 94 a) Korvataan 179 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: "3. Toimielimet toimittavat mahdollisimman pian, mutta vähintään kolme viikkoa ennen budjettivallan käyttäjän päätöksen tekemisen määräaikaa molemmille budjettivallan käyttäjille tiedot jokaisesta kiinteistöhankkeesta, jolla voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia talousarvioon." Tarkistus 131 1 ARTIKLAN 94 B KOHTA (uusi) 183 artiklan 2 virke (uusi) (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 94 b) Lisätään 183 artiklaan virke seuraavasti: "Se pyytää budjettivallan käyttäjältä lausunnon ja ottaa sen tarvittaessa aiheellisesti huomioon." Tarkistus 132 1 ARTIKLAN 94 C KOHTA (uusi) 185 artiklan 1 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 94 c) Korvataan 185 artiklan 1 kohta seuraavasti: "1. Komissio antaa varainhoidon puiteasetuksen sellaisille unionin perustamille elimille, joilla on oikeushenkilöllisyys. Tällaisten elinten varainhoitoa koskevat säännökset voivat poiketa puiteasetuksesta ainoastaan, jos se on välttämätöntä elinten toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja jos komissio on sen ennalta hyväksynyt." Tarkistus 133 1 ARTIKLAN 95 KOHTA 185 artiklan 3 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 3.  Kukin 1 kohdassa tarkoitettu elin perustaa sisäisen tarkastuksen tehtävän, jota on hoidettava kansainvälisten standardien mukaisesti. Komission sisäinen tarkastaja vahvistaa, että elimen sisäinen tarkastus toimii kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti, ja voi toimittaa tätä varten tarvittaessa laatukatselmuksia. 3.  Komission sisäinen tarkastaja hoitaa 1 kohdassa tarkoitettuja elimiä koskevat tarkastukset. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut elimet voivat perustaa sisäisen tarkastuksen yksikön. Komission sisäinen tarkastaja voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa siirtää tehtäviään näiden elinten sisäisille tarkastajille. Siirto on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava siirtämisen syyt sekä asiasta vastaavien tarkastajien (tehtävien siirtäjän ja tehtävien vastaanottajan) nimet. Komission sisäinen tarkastaja voi tehtävien siirtämisestä huolimatta suorittaa 1 kohdassa tarkoitettujen elinten sisäisiä tarkastuksia ja kumota tehtävien siirron aina kun hän katsoo sen tarpeelliseksi. Jos 1 kohdassa tarkoitetut elimet ovat perustaneet sisäisen tarkastuksen yksikön, tarkastus on hoidettava komission sisäisen tarkastajan laatimien ohjeiden mukaisesti. Ohjeisiin sisällytetään velvoite toimittaa kaikki tehdyt selvitykset komission sisäiselle tarkastajalle. Komission sisäinen tarkastaja varmentaa, että tarkastusyksikön toiminta täyttää kansainväliset standardit, ja toteuttaa tätä varten laaduntarkastuksia. Tarkistus 134 1 ARTIKLAN 95 KOHTA 185 artiklan 4 kohta (asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 4.  Edellä 121 artiklassa tarkoitetut elimet soveltavat 133 artiklassa mainittuja kirjanpitosääntöjä, jotta niiden tilinpäätökset voidaan yhdistää komission tilinpäätökseen. Poistetaan.

(1) Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti (A6-0057/2006).

Euroopan parlamentin päätöslauselma pakkoprostituutiosta kansainvälisten urheilutapahtumien yhteydessä

P6_TA(2006)0086 B6-0160/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2006 vietetyn kansainvälisen naisten päivän,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan(1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, jonka mukaan "ihmiskauppa kielletään",

–   ottaa huomioon kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joka tuli voimaan 4. tammikuuta 1969,

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Ihmiskaupan torjunta – kokonaisvaltainen toimintatapa ja ehdotukset toimintasuunnitelmaksi" (KOM(2005)0514),

–   ottaa huomioon neuvoston äskettäin laatiman EU:n suunnitelman parhaista käytännöistä, vaatimuksista ja menettelyistä ihmiskaupan estämiseksi ja torjumiseksi(2),

–   ottaa huomioon 17. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman seksuaaliselle hyväksikäytölle alttiina olevien naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä koskevista strategioista(3),

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisen yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista sekä ILOn yleissopimuksen lapsityövoiman pahimmista muodoista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   toteaa, että ihmiskauppa, ja erityisesti nais- ja lapsikauppa seksuaalisen tai muun hyväksikäytön tarkoituksiin, on yksi räikeimmistä ihmisoikeuksien loukkauksista, ja ottaa huomioon, että järjestäytyneen rikollisuuden ja sen kannattavuuden kasvu lisää ihmiskauppaa kaikkialla maailmassa,

B.   katsoo, että pakkoprostituutio yhtenä naisten ja lasten hyväksikäytön muotona on merkittävä ongelma, ja se vahingoittaa yksittäisten naisten ja lasten lisäksi koko yhteiskuntaa,

C.   toteaa kokemusten osoittavan, että seksuaalipalvelujen kysynnässä on terävä piikki kaikkien suurten urheilutapahtumien aikana, joihin kerääntyy suuri määrä ihmisiä,

D.   ottaa huomioon, että suurin osa ihmiskaupan kohteiksi joutuneista naisista on järjestäytyneen rikollisuuden uhreja, heidät on otettu työhön väärennetyin asiakirjoin, heille on tarjottu houkuttavia työpaikkoja ja usein heidät on johdettu harhaan tyhjillä lupauksilla laillisesta työstä ja sitten pakotettu työskentelemään prostituoituina,

E.   katsoo, että yleisessä ajattelutavassa ja käyttäytymisessä voisi tapahtua muutos parempaan, jos kaikki jäsenvaltiot käyttäisivät tehokkaasti tiedotusvälineitä ja toteuttaisivat yhdenmukaisia tiedotuskampanjoita, joihin julkinen sana ja urheilumaailman merkkihenkilöt osallistuisivat,

1.   pitää myönteisenä Saksan kansallisen naisneuvoston käynnistämää kampanjaa ja kehottaa tekemään kansainvälistä yhteistyötä ja vaihtamaan parhaita käytänteitä; korostaa, että Euroopan tasolla tarvitaan integroitua kampanjaa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita käynnistämään kampanjan ja tukeman sitä tiiviissä yhteistyössä kaikkien osapuolten eli asiaa käsittelevien valtiosta riippumattomien järjestöjen, poliisin, lain valvonnasta vastaavien viranomaisten, urheiluseurojen ja -järjestöjen, seurakuntien, sosiaaliviranomaisten ja terveydenhuoltolaitoksen kanssa;

2.   kehottaa Saksaa ja muita jäsenvaltioita perustamaan monikielisen neuvontapuhelimen ja käynnistämään näkyvän tiedotuskampanjan jakaakseen tarvittavaa tietoa ja neuvontaa, taatakseen turvallisen asumisen ja oikeusavun prostituutioon pakotetuille naisille, lapsille ja muille uhreille ja antaakseen tietoa muille uhreille, jotka usein ovat eristettyinä asumustoissa tai teollisuusalueilla, eivät puhu kauttakulku- tai kohdemaan kieltä eivätkä tiedä, kehen ottaa yhteyttä ja mihin toimiin ryhtyä;

3.   kehottaa Kansainvälistä olympiakomiteaa, urheiluliittoja eli Fifaa, Uefaa, Saksan jalkapalloliittoa ja muita sekä urheilijoita itseään ilmaisemaan tukensa Punainen kortti -kampanjalle ja sanomaan selkeästi "ei" ihmiskaupalle ja pakkoprostituutiolle;

4.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään Euroopan laajuisen kampanjan, joka otetaan käyttöön yleensä kansainvälisten urheilutapahtumien aikana, jotta voitaisiin tiedottaa ja antaa tietoja yleisölle, erityisesti urheilijoille sekä urheilufaneille ja kannattajille pakkoprostituution ja ihmiskaupan ongelmallisuudesta ja ulottuvuuksista ja ennen kaikkea vähentää kysyntää lisäämällä mahdollisten asiakkaiden tietoisuutta asiasta;

5.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään ennaltaehkäisevän kampanjan, jolla mahdollisille uhreille tiedotetaan uhista ja vaaroista joutua ihmiskauppaverkostojen saaliiksi ja tätä kautta pakkoprostituution ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi ja jolla heille annetaan myös tietoa heidän oikeuksistaan sekä paikoista, joista he voivat saada apua kohdemaissa;

6.   kehottaa uudestaan käynnistämään jo vuonna 2006 ihmiskaupan vastaisen päivän, jonka avulla parannetaan ihmiskaupan ongelmaa koskevaa tietämystä kaikilta osin, ja kehottaa myös ottamaan käyttöön auttavia puhelimia, joihin voi soittaa ilmaiseksi; muistuttaa tarpeesta kerätä ihmiskauppaa koskevia tietoja EU:n tasolla sekä Europolin ja Eurojustin tiiviin yhteistyön merkityksestä tämän vitsauksen vastaisessa taistelussa;

7.   kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisen yleissopimuksen, jossa määritetään vähimmäisnormit seksuaalista hyväksikäyttöä varten harjoitettavan ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi, ja kehottaa myös panemaan täytäntöön ihmiskaupan uhrien oleskeluluvista annetun neuvoston direktiivin 2004/81/EY(4);

8.   kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole noudattaneet elokuun 1. päivään 2004 asetettua määräaikaa ihmiskaupan torjunnasta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS(5) panemiseksi täytäntöön, ryhtymään välittömästi toimiin ja kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan ensi tilassa puitepäätöksen mukaisen arviointikertomuksen;

9.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden, ehdokasvaltioiden ja liittymässä olevien valtioiden hallituksille sekä Saksan jalkapalloliitolle.

(1) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1. (2) EUVL C 311, 9.12.2005, s. 1. (3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0005. (4) EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19. (5) EUVL L 203, 1.8.2002, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Mexico Cityssä 16.–22. maaliskuuta 2006 järjestettävästä maailman neljännestä vesifoorumista

P6_TA(2006)0087 RC-B6-0149/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Mexico Cityssä 16.–22. maaliskuuta 2006 järjestettävän neljännen maailman vesifoorumin,

–   ottaa huomioon Marrakešissa vuonna 1997, Haagissa vuonna 2000 ja Kiotossa vuonna 2003 järjestettyjen kolmen ensimmäisen maailman vesifoorumin loppujulistukset,

–   ottaa huomioon YK:n vuosituhannen kehitystavoitteet ja YK:n vuosituhathankkeen työryhmän vuonna 2005 laatiman vesi- ja jätevesihuoltoa koskevan loppuraportin "Health, dignity and development: what it will take",

–   ottaa huomioon YK:n toisen maailman vesitilannetta koskevan kehitysraportin "Water, a shared responsibility",

–   ottaa huomioon vuonna 2003 Evianin huippukokouksessa hyväksytyn G8-maiden vesivaroja koskevan toimintasuunnitelman, joka vahvistettiin G8-maiden Gleneaglesin huippukokouksessa 7. heinäkuuta 2005 annetussa julistuksessa,

–   ottaa huomioon Johannesburgissa vuonna 2002 järjestetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa käynnistetyn EU:n vesialoitteen,

–   ottaa huomioon vuonna 2004 perustetun AKT-maiden ja EU:n vesirahaston,

–   ottaa huomioon 4. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta "Vesihuolto kehitysmaissa ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan painopisteet"(1),

–   ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Sisämarkkinastrategia: vuosien 2003–2006 painopisteet"(2) ja erityisesti sen 5 kohdan, jossa parlamentti toteaa, että "koska vesi on ihmiskunnan yhteinen hyödyke, vesivoimavarojen hallinnointiin ei saa soveltaa sisämarkkinasääntöjä",

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   toteaa, että puolet maapallon väestöstä kärsii jätevesihuollon ja juomaveden puutteesta, ja että on olemassa selvää näyttöä uhkaavasta globaalista vesikriisistä, joka ei uhkaa ainoastaan kestävää kehitystä vaan myös rauhaa ja turvallisuutta, toteaa, että miljoonat naiset ja lapset kärsivät suhteettomasti juomaveden ja jätevesihuollon puutteesta,

B.   ottaa huomioon, että yksi tärkeimmistä YK:n vuosituhannen kehitystavoitteista on niiden ihmisten määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä, joilla ei ole jatkuvasti käytössään turvallista juomavettä tai perusjätevesihuoltoa,

C.   ottaa huomioon, että maailman neljännen vesifoorumin tärkeimpänä teemana ovat maailmanlaajuisen haasteen edessä toteutettavat paikalliset toimet; katsoo, että veden jakelu on epätasaista, vaikka sen tulisi olla kaikkia koskeva julkinen palvelu, joka suunnitellaan ja jota hallinnoidaan parhaiten tähän soveltuvalla paikallisella tasolla; katsoo, että näiden paikallisten julkisten palveluiden ympärille voi kehittyä innovatiivista ja demokraattista kunnallista hallintokapasiteettia; katsoo, että veden ja sen laadun hallinta on elintärkeää kaikkein köyhimpien väestönosien kestävän kehityksen kannalta,

D.   ottaa huomioon, että elämälle välttämättömän veden huono laatu on yksi tärkeimmistä kuolleisuuden syistä kehitysmaissa, että se aiheuttaa vuodessa miljoonien ihmisten kuoleman, joista puolet on lapsia; ottaa huomioon, että yli miljardilla ihmisellä ei ole käytössään juomavettä ja että lisäksi kaksi ja puoli miljardia ihmistä on kokonaan vailla jätevesihuoltoa,

E.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot myöntävät noin 1,4 miljardia euroa vuodessa kehitysmaiden vesi- ja jätevesihuoltoon, minkä johdosta EU on maailman suurin tuenantaja tällä alalla,

F.   toteaa, että edellä mainitun AKT-maiden ja EU:n vesirahaston avulla pyritään vuosituhannen kehitystavoitteiden ja kestävän kehityksen huippukokouksessa asetettujen tavoitteiden puitteissa tukemaan kestävään kehitykseen perustuvaa vesi- ja jätevesihuoltoa sekä parantamaan vesivarojen hallintaa ja integroitua vesivarojen hoitoa AKT-maissa rahoitusvajeen kattamiseksi,

1.   toteaa, että vesi on ihmiskunnan yhteinen hyödyke ja siksi veden saatavuus on ihmisen perusoikeus; vaatii ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta kaikkein köyhimmät väestönosatkin saavat vettä käyttöönsä vuoteen 2015 mennessä;

2.   pyytää komissiota edustamaan Euroopan unionia maailman neljännessä vesifoorumissa pyrkimyksenään, että ministerien antamassa loppujulkilausumassa tunnustetaan, että juomaveden saanti on ihmisen perusoikeus; kehottaa tässä yhteydessä Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita esittämään Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa sellaisen vettä ja vesivarojen hallintaa käsittelevän kansainvälisen sopimuksen laatimista, jossa tunnustetaan oikeus juomaveden saantiin;

3.   pahoittelee, ettei maailman vesifoorumin toimia ole saatu kunnolla kytkettyä Yhdistyneiden Kansakuntien työhön; muistuttaa, että vesialan erilaisten ongelmien parissa työskentelee 21 kansainvälistä järjestöä, ja kehottaakin perustamaan Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuuteen vesiasioiden koordinointiviraston;

4.   korostaa, että vesiasioiden koordinointiviraston olisi liitettävä vesivarojen hallintaan myös kansanterveyden ja ympäristön suojelu ja että viraston tehtävänä olisi oltava kehittää strategioita, jotka edistäisivät sellaista talouden ja maatalouden kehitystä, joka kävisi yksiin veden laadun korkean tason ylläpitämisen tai sen palauttamisen kanssa;

5.   painottaa, että vesivarojen hallinnan olisi pohjauduttava osallistuvaan ja yhdennettyyn lähestymistapaan, joka liittäisi yhteen käyttäjät ja päätöksentekijät laadittaessa vesipolitiikkaa paikallistasolla ja demokraattisesti;

6.   vaatii, että vesi- ja jätevesihuoltoa koskevissa ohjelmissa on otettava erityisesti huomioon sukupuolten epätasa-arvoisuuteen liittyvät toimet, jotta taataan ohjelmista saadun hyödyn ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen, ja tuettava naisten asemaa vesivarojen jakelussa, hallinnassa ja hoidossa;

7.   on tyytyväinen, että yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta on myönnetty 500 miljoonaa euroa aiemmin vesi- ja jätevesihuoltoa varten samaisesta kehitysrahastosta myönnetyn 475 miljoonan euron lisäksi edellä mainitun AKT-maiden ja EU:n vesirahaston perustamiseen; vaatii, että vesi- ja jätevesihuoltoa varten myönnetään riittävästi tukea kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta; toivoo, että kansainväliset elimet lisäävät veden osuutta toimintasuunnitelmissaan ja että velkahuojennukset hyödyttävät myös vesihuoltoon tehtäviä investointeja;

8.   korostaa ja tukee edellä mainitun YK:n vuosituhathankkeen työryhmän vesi- ja jätevesihuoltoa koskevia huomioita, joiden mukaan YK:n vuosituhannen päätavoitteita ei saavuteta, ellei muun muassa seuraavia ennakkoehtoja täytetä:

9.   pyytää, että Euroopan unionin paikallisviranomaisia kannustetaan käyttämään osa käyttäjiltä vesi- ja jätevesihuoltopalveluista saatavista maksuista hajautettuihin yhteistyötoimiin ja että unioni osoittaisi varoja tällaisten toimien tukemiseen ja liitännäistoimenpiteisiin, muun muassa tietojen koordinointiin sekä tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen;

10.   kehottaa komissiota ja neuvostoa tunnustamaan paikallisviranomaisten perustavanlaatuisen roolin veden suojelussa ja hallinnassa ja pahoittelee, ettei paikallisyhteisöjen osaamista, kokemusta ja resursseja hyödynnetä riittävästi EU:n rahoittamissa ohjelmissa, koska Euroopan unionin paikallisyhteisöt pystyisivät teknisen osaamisensa, taitotietonsa ja kokemuksensa ansiosta erityisen hyvin auttamaan kehitysmaiden paikallisyhteisöjä;

11.   korostaa, että vesi- ja jätevesihuollon parantamiseen tähtääviä toimia ei pidä tarkastella erillisenä kysymyksenä, vaan pikemminkin osana johdonmukaista ja monialaista kehitysstrategiaa, johon sisältyy muita politiikan aloja, kuten terveydenhuolto ja koulutus, infrastruktuurit, valmiuksien kehittäminen ja hyvä hallinto sekä kestävän kehityksen strategiat;

12.   korostaa, että vesivaroja koskevia piileviä alueellisia konflikteja on ehkäistävä varhaisessa vaiheessa etenkin alueilla, joilla eri mailla on yhteisiä vesistöalueita; vaatii tähän liittyen, että EU ja kansainväliset toimijat panostavat entistä enemmän alueellisen vesipolitiikan koordinoinnin tehostamiseen sekä alueellisten vesivarojen hallintoelinten perustamisen tukemiseen;

13.   korostaa, että vesipulan vaara on yhä suurempi ilmastonmuutoksen vuoksi; muistuttaa, että aavikoituminen, jäätiköiden sulaminen, pohjaveden pinnan lasku ja suolaisen veden nousu uhkaavat vesivaroja monissa osissa maailmaa; kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita sekä kansainvälistä yhteisöä toteuttamaan ilmastonmuutoksen vastaisia toimia näiden kielteisten ilmiöiden pysäyttämiseksi;

14.   vaatii ympäristönsuojelupolitiikan ja ennalta ehkäisevän politiikan yhteistä hallinnointia todellisen yhteisen vesivarojen hallinnointipolitiikan aikaansaamiseksi, jota toteutettaisiin kaikessa Euroopan unionin ulkopolitiikassa, joka perustuisi puitedirektiivin periaatteisiin vesihuollon alalla ja joka tähtäisi vesivarojen laadun säilyttämiseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; katsoo tässä yhteydessä, että veteen liittyville yhteistyöhankkeille ja kahdenvälisille toimille myönnettävän yhteisön rahoituksen pitäisi noudattaa yhteisön ympäristönsuojeluoikeuden yleisiä periaatteita;

15.   pitää myönteisenä ja tukee työtä, jota tehdään eurooppalaisissa ja kansainvälisissä kansalaisyhteiskuntaa edustavissa järjestöissä ratkaisujen löytämiseksi erityisesti kaikkein köyhimpien väestönosien vedensaantiongelmiin; suosittaa, että maailman neljännen vesifoorumin osanottajat osallistuvat kokouksiin, joita kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt järjestävät foorumin aikana, ja pohtivat vakavasti kyseisten järjestöjen esille nostamia ehdotuksia;

16.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, AKT–EU-ministerineuvostolle, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille sekä kansainvälisen vesisopimuksen komiteoiden pääsihteeristölle.

(1) EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 430. (2) EUVL C 102 E, 28.4.2004, s. 857.

Euroopan parlamentin päätöslauselma rakenneuudistuksista ja työllisyydestä (2005/2188(INI))

P6_TA(2006)0088 A6-0031/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2005 annetun komission tiedonannon "Rakenneuudistukset ja työllisyys – Rakenneuudistusten ennakointi ja tukeminen työllisyyden kehittämiseksi: Euroopan unionin tehtävät" (KOM(2005)0120) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2005 siitä antaman lausunnon (TSK 1495/2005),

–   ottaa huomioon vuonna 1989 hyväksytyn työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan ja siihen liittyvän toimintaohjelman,

–   ottaa huomioon eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 22. syyskuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/45/EY(1),

–   ottaa huomioon työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY(2),

–   ottaa huomioon työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12. maaliskuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY(3),

–   ottaa huomioon työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY(4),

–   ottaa huomioon 28. lokakuuta 1999(5), 17. helmikuuta 2000(6) ja 15. helmikuuta 2001(7) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon voittopalkkiojärjestelmien edistämisestä (mukaan lukien pääomaosakkuus) 27. heinäkuuta 1992 annetun neuvoston suosituksen 92/443/ETY(8),

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät ja Euroopan parlamentin päätöslauselmat, erityisesti 15. maaliskuuta 2000 tästä aiheesta annetun päätöslauselman(9) ja 9. maaliskuuta 2005 annetun päätöslauselman Lissabonin strategian väliarvioinnista(10),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle" (KOM(2005)0024),

–   ottaa huomioon Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja 13. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman(11),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Rakennemuutosten myötäily: laajentuneen Euroopan teollisuuspolitiikka" (KOM(2004)0274) ja 9. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman(12),

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 29. syyskuuta 2005 antaman oma-aloitteisen lausunnon "Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen – avaintekijät teollisuuden muutosten ennakoinnissa ja hallinnassa" (CESE 1073/2005);

–   ottaa huomioon komission tiedonannon sosiaalipoliittisesta ohjelmasta (KOM(2005)0033) ja ajanjakson 2006–2010 sosiaalipoliittisesta ohjelmasta 26. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman(13),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Yhteiset toimet kasvun ja työllisyyden hyväksi: Yhteisön Lissabon-ohjelma" (KOM(2005)0330),

–   ottaa huomioon komission aloitteen julistaa vuosi 2006 Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuodeksi sekä Lissabonin strategian täytäntöönpanon(14)

–   ottaa huomioon komission tiedonannot "Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen – Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013" (KOM(2004)0101) ja "Rahoitusnäkymät 2007–2013" (KOM(2004)0487) sekä 8. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman politiikan haasteista ja rahoitusmahdollisuuksista laajentuneessa unionissa 2007–2013(15),

–   ottaa huomioon Brysselissä 15. ja 16. joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, jotka koskevat rahoituskehyksiä ajanjaksoksi 2007–2013,

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä (KOM(2004)0492),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta (KOM(2004)0493),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan sekä 127, 136 ja 158 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0031/2006),

A.   katsoo, että taloudellinen ja sosiaalinen lähestymistapa riskeihin nähden on eurooppalaisten yhteiskuntamallien keskeinen piirre ja se toteutuu myös eri jäsenvaltioiden politiikoissa, joilla pyritään rakentamaan sosiaalisen yhteisvastuun ja sosiaaliturvan ajatukselle perustuvaa hyvinvointivaltiota,

B.   katsoo, että jos näihin riskeihin ei varauduta etukäteen, ne voivat kohdistua työntekijöihin ja lannistaa heidät, sillä työ on heille olennainen osa vapautta ja omanarvontuntoa, tai työnantajiin ja heidän tuotantovälineisiinsä, jotka muuttuvat avoimelle markkinataloudelle tyypillisessä kilpailutilanteessa,

C.   katsoo, että on syytä erottaa toisistaan erityisten toimialojen muutoksiin liittyvät yritysten rakenneuudistukset sekä yritysten toiminnan siirtäminen, joka liittyy useimmiten pyrkimykseen alentaa tuotantokustannuksia, ja katsoo, että nämä kaksi asiaa edellyttävät erilaisia vastauksia,

D.   katsoo, että taloudelliset muutokset ovat väistämättömiä, tapahtuvat ne sitten ennakoitavissa olevan tai ennakoimattoman kehityksen, toteutettujen menettelytapojen tai koettujen kriisien seurauksena; katsoo, että nämä muutokset koskevat kaikkia Euroopan valtioita niiden taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen suojelun tasosta riippumatta, vaikka niiden kohtaamat haasteet voivat vaihdella ja ratkaisut voivat olla erilaisia valtioiden tuotantovälineistä tai pitkän aikavälin strategisista investointi- ja tutkimusvalinnoista taikka laajemmin valtioiden viimeaikaisesta taloudellisesta ja poliittisesta historiasta riippuen,

E.   katsoo, että rakenneuudistukset ovat talouden muutosten erityinen muoto; kyse voi olla äkillisestä ja pakollisesta prosessista, jolla yritys mukautuu kuluttajien tarpeiden muutoksiin sekä yleisen taloudellisen tilanteen asettamiin vaatimuksiin kilpailukykynsä ylläpitämiseksi tai sen saavuttamiseksi, ja katsoo, että yritysten ja työntekijöiden on lakkaamatta mukauduttava kasvun ja työllisyyden luomiseksi,

F.   katsoo, että on eritasoisia rakenneuudistuksia (monialaiset rakenneuudistukset, alakohtaiset rakenneuudistukset, yrityskohtaiset rakenneuudistukset ja rakenneuudistukset työntekijätasolla); katsoo, että yritystasolla on erityyppisiä rakenneuudistuksia (tuotantoprosessien muutokset, toiminnan ulkoistaminen, toiminnan siirrot, tuotantolaitosten sulkeminen, työvoiman vähentäminen, yritysten sulautumiset/hankinnat jne.) ja että eritasoiset ja erityyppiset rakenneuudistukset edellyttävät erilaisia toimia,

G.   katsoo, että globalisaation seurauksia ovat lisääntyvä keskittyminen sekä suurten kansainvälisten yhtymien muodostuminen ja perustaminen joskus strategisesti hyvin tärkeillä aloilla; ja katsoo näin ollen, ettei yritysten tukitoimia tule enää tarkastella yksinomaan maiden ja paikallisviranomaisten tasolla vaan myös kansainvälisesti; toteaa lisäksi, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhtä riippuvaisia tästä globalisaatiosta kuin suuret ryhmittymät ja että niihin on kiinnitettävä tässä yhteydessä yhtä lailla huomiota,

H.   katsoo, että rakenneuudistuksiin johtavat yritysten ongelmat johtuvat useimmiten kansainväliselle kaupalle avautumisesta, mutta niihin liittyy myös yritysten valmius valmistautua ja valmistella henkilökuntaansa modernisointi- ja uudelleenorganisointiprosesseihin; on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että Euroopan unionin on johdonmukaista kantaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vastuu sen täytäntöön panemien politiikkojen kustannuksista ja lainsäädännöllisistä seurauksista;

I.   toteaa, että rakenneuudistusten seuraukset ovat joskus ristiriidassa Lissabonin tavoitteiden kanssa, jotka koskevat täystyöllisyyden edistämistä, työnlaatua, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja kestävää kehitystä; katsoo, että työntekijöille on taattava mahdollisuus täydennyskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen,

J.   katsoo, että on olennaisen tärkeää tunnustaa keskeinen asema, joka taloudellisella ja sosiaalisella uudistumisella on Lissabonin strategiassa; katsoo, että rakenneuudistukset ovat myös äärimmäisen tärkeitä varakkuuden luomisessa ja elintason nostamisessa,

K.   on sitä mieltä, että työmarkkinaosapuolilla ja viranomaisilla on oltava keskeinen asema rakenneuudistusten tukitoimissa sekä yleisellä tasolla työpaikkojen luomisen kautta että yksilötasolla siten, että ne antavat asianomaisille työntekijöille mahdollisuuksia sopeutua uuteen työhön muun muassa koulutustoimien avulla, mutta myös rakenneuudistusten ennakoinnissa ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsinnässä silloin, kun se on mahdollista,

L.   katsoo, että liikkuvuus on Euroopassa liian heikkoa ja ettei tarjolla olevia toimintamahdollisuuksia näin ollen hyödynnetä riittävästi; katsoo, että työntekijät jotka haluaisivat harjoittaa tätä liikkuvuutta, eivät usein voi harjoittaa ammattiaan ulkomailla hallinnollisista ja kielellisistä esteistä johtuen; katsoo, että jatkuvan koulutuksen ja ammattikoulutuksen kansallisia toimia hyödynnetään liian vähän,

M.   on sitä mieltä, että Euroopan heikko talouskasvu ja yritysten alhainen kilpailukyky johtuvat osittain tuottavien ja tutkimukseen suunnattujen investointien vähyydestä; katsoo, että Euroopan unionin olisi kannustettava ja tuettava yritysten investointivalmiuksia ja tutkimus- ja kehitystyötä,

N.   katsoo, että asianmukaisesta ennakoinnista kantamansa vastuun puitteissa yritysten tulisi taata työntekijöilleen mahdollisimman hyvät koulutusmahdollisuudet, siltä osin kuin on kyse:

O.   katsoo, että tärkein tiedonlähde Euroopassa on Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, joka hallinnoi ERM:ää (European Restructuring Monitor), ja tämän tiedonlähteen käyttöä tulisi optimoida kehittämällä etenkin tiedon näkyvyyttä ja saatavuutta kaikilla unionin kielillä,

P.   katsoo, että yksi syy siihen, miksi eurooppalaiset yritykset ovat vaikeuksissa, on riittävien kansainvälisten sääntöjen puuttuminen, mitä tulee teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun ja väärennösten tehokkaaseen torjumiseen,

1.   panee tyytyväisenä merkille, että komissio on valinnut kattavan ja monialaisen lähestymistavan tämän aiheen käsittelyyn, joka on tärkeä niin yritysten kuin työntekijöiden, heidän sosiaalisen ympäristönsä ja työympäristönsä kannalta;

2.   on samaa mieltä komission kanssa siitä, että rakenneuudistusten ei tarvitse merkitä sosiaalista taantumista tai taloudellisia tappioita, jos ne ennakoidaan asianmukaisesti, jos yritykset kykenevät hoitamaan ne tehokkaasti ja nopeasti ammattiyhdistysten kanssa maan tapoja ja käytäntöjä kunnioittaen, jos yritysten ennakoivilla toimenpiteillä ja julkisilla toimilla autetaan toteuttamaan rakenneuudistukset vakaissa olosuhteissa ja jos yritykset ennakoivat niitä työntekijöiden jatkuvan koulutuksen avulla; katsoo, etteivät nämä edellytykset useinkaan täyty;

3.   katsoo, että yritysten rakenneuudistuksiin tulee turvautua vain, jos ne ovat perusteltuja eli kun kyseessä on työpaikkojen pelastaminen tai kilpailukyvyn ja yritysten taloudellisen kehityksen parantaminen;

4.   toteaa, että jatkuva mukautuminen muuttuviin olosuhteisiin on välttämätöntä yritysten kehitykselle; pitää tässä yhteydessä tärkeänä selvittää ajoissa työntekijöille tai heidän edustajilleen muutostarve ja ottaa huomioon työntekijöiden edut, kuten eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet toteavat muutosten ja niiden sosiaalisten seurausten hallintaa koskevia suuntaviivoja käsittelevässä, 16. lokakuuta 2003 päivätyssä yhteisessä asiakirjassaan (Orientations for reference in managing change and its social consequences);

5.   on samaa mieltä kuin Euroopan talous- ja sosiaalikomitea edellä mainitussa 29. syyskuuta 2005 antamassaan lausunnossa, että muutosprosessin onnistumisen mittarina on tietenkin yritysten tai tietyn alan kilpailu- ja innovointikyky mutta myös työpaikkojen turvaaminen ja kielteisten seurausten yhteiskunnallinen hallinta;

6.   katsoo, että Euroopan unioni edistää markkinoiden avautumista, joten sen on myös ehdotettava toimia ja rahoitusta rakenneuudistusten ja niiden yhteiskunnallisten seurausten parempaan ennakointiin ja tukemiseen sekä edistettävä yritysten perustamisen uusia näkymiä koskevia innovaatioita ja tutkimusta samoin kuin työolosuhteiden säilyttämistä;

7.   katsoo, että unionin on vastattava rakenneuudistusten kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja parannettava unionin ja yritysten talouden kilpailukykyä käyttämällä koordinoidummin ja johdonmukaisemmin seuraavaa neljää olemassa olevaa yhteisön välinettä:

8.   yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan ESR:llä ja vähäisemmässä määrin EAKR:llä on keskeinen asema rakenneuudistusten ennakoinnissa ja hallinnassa, mitä tulee rakenneuudistusten keskellä oleviin pk-yrityksiin, jotka jäävät liian usein vaille huomiota, ja ehdottaa, että vuosiksi 2007–2013 suunnitteilla olevissa rahoitusohjelmissa keskityttäisiin entistä enemmän rakenneuudistusten ennakointiin ja hallintaan etenkin aloilla, joilla alakohtainen keskittyminen on runsasta, ja että rahastoille myönnetään tätä varten riittävät varat;

9.   katsoo, että kun otetaan huomioon joidenkin rakenneuudistusten ennakoimattomuus, niiden alueellisten vaikutusten ennakoinnin vaikeus ja unionin politiikkojen tehtävä tällä alalla, on tarpeen perustaa Euroopan globalisaatiorahasto ja ennakoimattomiin menoihin tarkoitettu rahasto; pitää tässä suhteessa myönteisinä edellä mainittuja puheenjohtajan päätelmiä, jotka koskevat rahoituskehystä ajanjaksoksi 2007-2013;

10.   pyytää,

11.   kannattaa sitä, että unioni on olennaisen tärkeä kumppani esimerkiksi teollisuuden tai palvelualojen rakenneuudistuksen taikka alojenvälisen tai -sisäisen rakenneuudistuksen läpikäyneiden alueiden tukemisessa niiden uudistumisprosessin yhteydessä;

12.   pyytää unionia tukemaan maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuutta, jotta voitaisiin paremmin hyödyntää tarjolla olevaa työvoimaa kaikissa työvoimaluokissa, erityisesti nuorten, naisten ja yli 45-vuotiaiden parissa; kehottaa unionia kannustamaan liikkuvuuden hallinnollisten ja kielellisten esteiden poistamiseen;

13.   kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen neljännestätoista yhtiölakidirektiivistä, joka koskee pääomayhtiöiden sääntömääräisen kotipaikan siirtämistä tilapäisesti yli rajojen ottaen huomioon, ettei kotipaikan siirtäminen saa johtaa työntekijöiden oikeuksien heikkenemiseen; katsoo, että kyseisen direktiivin yhtenä perusperiaatteena ja tunnustettuna tavoitteena on oltava erityisesti työntekijöiden saavutettujen oikeuksien takaaminen etenkin yrityksen päätöksentekoon osallistumisen yhteydessä (myötämääräämisoikeus);

14.   ehdottaa, että rakenneuudistuksen yhteydessä tarjottavassa EU:n tuessa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat, muun muassa kannustamalla siirtymään teollisuus- tai maataloustuotannossa vähemmän saastuttaviin käytäntöihin, jotka ovat turvallisempia myös seudun väestölle ja työntekijöille;

15.   toteaa lisäksi, että rakenneuudistukset vaikuttavat eniten irtisanottujen palkansaajien tilanteeseen ja että kaikissa tapauksissa tuet on aina kohdistettava ensisijaisesti heille ja rakenneuudistuksen kohteena olevasta yrityksestä riippuvaiseen taloudelliseen toimintaan, erityisesti aliurakoitsijoina toimiville pk-yrityksille; painottaa tarvetta ottaa paremmin huomioon rakenneuudistusten "piilovaikutukset" kuten työntekijöiden terveyteen liittyvät vaikutukset; panee merkille, että välittömän irtisanomisuhan alaisilla henkilöillä on todettu sairauksia ja henkisiä ongelmia ja että kuolleisuus näiden työntekijöiden keskuudessa on kaksi kertaa suurempi (verrattuna ei-irtisanottuihin työntekijöihin) irtisanomista seuraavien viiden ensimmäisen vuoden aikana; päättelee tästä, että ei pidä rajoittaa rahallista tukea rakenneuudistusten rakenteelliseen aspektiin ja että on osattava ottaa huomioon näiden haasteiden inhimillinen ulottuvuus asettamalla ensisijaiseksi työntekijöille annettava henkilökohtaisesti suunniteltu tuki;

16.   pitää myönteisenä komission edellä mainitussa 31. maaliskuuta 2005 antamassaan tiedonannossa (KOM(2005)0120) rakenneuudistuksiin ottamaa kantaa; viittaa tässä yhteydessä eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten rakenneuudistuksia koskevaan yhteiseen työhön, joka sisältää yrityksissä sovellettavia tärkeitä suuntaviivoja rakenneuudistusten suhteen;

17.   tuomitsee rakenneuudistusten piilovaikutusten joukossa myös palkansaajien siirtämisen varhaiseläkkeelle, sillä he ovat ikänsä vuoksi vaikeimmin työllistettävissä, mistä aiheutuu huomattavia taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle; tämän lisäksi heidän ammattitaitonsa menetetään ja saattaa syntyä työvoimapulan uhka, mikä on absurdia;

18.   pyytää parantamaan yhteisön varojen käytön valvontaa ja jäljitettävyyttä niiden asianmukaisen käytön varmistamiseksi ja sen estämiseksi, että niitä käytetään väärin asiaa sivuaviin muihin kohteisiin taikka spekulatiivisiin tai hallinnollisiin tarkoituksiin ja että niitä voitaisiin käyttää toiminnan siirtoihin; pyytää erityisesti, että Euroopan unionin rahastoista tukea saavat yritykset, jotka siirtävät tuotantonsa muualle kokonaan tai osittain, eivät voisi enää saada yhteisön tukia yhteisön tukia seitsemään vuoteen ja että niiltä voitaisiin periä tukia takaisin, jotta vältetään toimipaikkojen siirrot tukien toivossa;

19.   toteaa jälleen kerran yhteisön lainsäädännön tarpeellisuuden sosiaalialalla ja erityisesti voimassaolevien oikeudellisten välineiden merkityksen ja että jäsenvaltioiden olisi sovellettava niitä täysimääräisesti ja seurattava niiden täytäntöönpanoa, sillä jäsenvaltioilla on vastuu niiden saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamisesta; tämä koskee erityisesti seuraavia säädöksiä:

20.   pahoittelee, että eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva toinen kuulemisvaihe on vain pieni osa edellä mainittua 31. maaliskuuta 2005 annettua komission laajaa tiedonantoa, ja kehottaa komissiota, jos se aikoo muuttaa direktiiviä 94/45/EY, aloittamaan asianmukaisen toisen kuulemisvaiheen, jotta työmarkkinaosapuolet voivat käydä neuvotteluja perustamissopimuksen 138 artiklan ja avoimuusperiaatteen mukaisesti;

21.   toistaa komissiolle pyyntönsä, jonka mukaan sen olisi tehtävä ehdotus direktiivin 94/45/EY muuttamiseksi, jotta lujitetaan työntekijöiden oikeuksia Euroopan laajuisissa yritysryhmittymissä;

22.   on komission kanssa samaa mieltä siitä, että eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten on oltava keskeisessä asemassa rakenneuudistusten tukemisessa ja hallinnassa, jotta edistetään työntekijöiden liikkuvuutta ja kannustetaan elinikäisen oppimisen toteuttamiseen aina tarvittaessa;

23.   pyytää komissiota jatkamaan yhteisön puitteiden luomista työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi rakenneuudistusten yhteydessä; panee tässä yhteydessä merkille työmarkkinaosapuolten tällä alalla tekemän työn ja kehottaa niitä pohtimaan keinoja, joilla niiden yksilöimät hyvät toimintatavat otetaan käyttöön; pyytää komissiota esittämään ehdotuksen direktiiviksi, sillä työmarkkinaosapuolet eivät ole ehdottaneet riittäviä vastauksia;

24.   pyytää komissiota ottamaan käyttöön Lissabonin strategian hengen mukaisesti avoimen koordinaatiomenettelyn, jotta jäsenvaltiot saavat tietoa rakenneuudistusten suurista suuntaviivoista;

25.   pyytää uudistamaan valtiontukia siten, että ne kohdistetaan mahdollisimman pitkälti aloihin, jotka edistävät eniten kasvua ja työllisyyttä, ja siten estämään niiden käytön perusteettomien toiminnan siirtojen tai rakenneuudistusten rahoittamiseen; pyytää lisäksi, että valtiontukia myönnettäisiin helpommin epävakaisille aloille, jotka edellyttävät erityisiä tai siirtymäsäännöksiä, jos ne eivät luo kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla;

26.   kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kunkin maan perinteisiin sopivia erityistoimia, jotka voivat olla pysyviä uudelleenkoulutusyksiköitä, rakenneuudistuksista kärsivien työntekijöiden tukemiseksi, joihin rakenneuudistusten vaikutukset kohdistuvat, ja varmistamaan tasapuolisen kohtelun työntekijöiden kansallisuudesta, sukupuolesta ja iästä riippumatta; toteaa, että nämä koulutusyksiköt voivat pohjautua erityisesti alueellisiin työllisyyssopimuksiin; pyytää jäsenvaltioita viemään kiireellisesti eteenpäin ammattikoulutusta koskevien todistusten vastavuoroisen tunnustamisen hyväksymistoimia samoin kuin epätyypillisen pätevyyden hyväksyntää ja kokemuksen tunnustamista; katsoo, että on hyväksyttävä toimintaohjelmia, joilla pyritään tukemaan irtisanottuja työntekijöitä; katsoo, että olisi muun muassa myönnettävä mahdollisimman nopeasti tukea jatkuvalle koulutukselle ja uudelleenkoulutukselle;

27.   on sitä mieltä, että työntekijöiden pääomaosakkuus voi olla sopiva keino ottaa heidät enemmän mukaan rakenneuudistuksia koskevien päätösten tekemiseen; pyytää näin ollen työmarkkinaosapuolia mutta myös komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan keskustelua tästä aiheesta ja viemään asian Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudellaan vuonna 2005 tekemän aloitteen pohjalta käytävän, sosiaalista Eurooppaa koskevan keskustelun esityslistalle;

28.   kehottaa unionia arvioimaan vaikeuksia, joita yritykset kohtaavat pyrkiessään sisämarkkinoille ja solmiessaan kansainvälisiä kauppasopimuksia, jotta se voisi paremmin ennakoida politiikkojensa tulevia vaikutuksia;

29.   katsoo, että yritysten tulevien vaikeuksien ennakoinnin ja kohtaamisen helpottamiseksi on hyödynnettävä kaikkia alakohtaisten analyysien välineitä Euroopan eri toimialojen jatkuvaa seurantaa ja arviointia varten; paneekin tyytyväisenä merkille edellä mainitussa 31. maaliskuuta 2005 annetussa tiedonannossa esitetyn halun vahvistaa Euroopan muutoksenseurantakeskuksen (EMCC) asemaa, ja painottaa tarvetta parantaa unionin kansalaisten mahdollisuutta tutustua EMCC:n töiden tuloksiin;

30.   pyytää komissiota ehdottamaan kaikille kansalaisille, paikallisviranomaisille, työmarkkinaosapuolille ja asianomaisille yrityksille yhteistä eurooppalaista Internet-palvelupistettä, josta ne voisivat saada tietoa rakenneuudistuksiin liittyvistä ongelmista, rakenneuudistusten ennakointi- ja hallintamahdollisuuksista sekä omista oikeuksistaan (mukaan luettuna oikeus erilaisiin tukiin) ja velvollisuuksistaan;

31.   painottaa tarvetta analysoida toteutettuja rakenneuudistuksia ja selvittää siten niiden tosiasialliset vaikutukset yrityksiin, jotta rakenneuudistuksia voitaisiin tulevaisuudessa käsitellä paremmin;

32.   pyytää unionin kauppakumppaneita ottamaan käyttöön teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevia lakeja ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa väärennösten torjumiseksi tehokkaasti;

33.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 254, 30.9.1994, s. 64. (2) EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16. (3) EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16. (4) EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29. (5) EYVL C 154, 5.6.2000, s. 139. (6) EYVL C 339, 29.11.2000, s. 280. (7) EYVL C 276, 1.10.2001, s. 260. (8) EYVL L 245, 26.8.1992, s. 53. (9) EYVL C 377, 29.12.2000, s. 164. (10) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 164. (11) EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 487. (12) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0230. (13) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0210. (14) MEMO/05/229. (15) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0224.

Euroopan parlamentin päätöslauselma sosiaalisesta suojelusta ja sosiaalisesta osallisuudesta (2005/2097(INI))

P6_TA(2006)0089 A6-0028/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Luonnos: Sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskeva yhteinen raportti" (KOM(2005)0014),

–   ottaa huomioon sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan yhteisen raporttiluonnoksen liitettä koskevan komission valmisteluasiakirjan (SEC(2005)0069),

–   ottaa huomioon sosiaalista osallisuutta uusissa jäsenvaltioissa ja sosiaalisen osallisuuden edistämistä koskevia yhteisiä muistioita käsittelevän komission valmisteluasiakirjan (SEC(2004)0848),

–   ottaa huomioon Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2005 antamansa päätöslauselman Lissabonin strategian väliarvioinnista(1),

–   ottaa huomioon 19. ja 20. kesäkuuta 2000 pidetyn Santa Maria da Feiran Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät sekä erityisesti sopimuksen siitä, että on tarpeen määritellä indikaattorit yhteisiksi vertailuperusteiksi sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja köyhyyden poistamiseksi,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon sosiaalipoliittisesta ohjelmasta (KOM(2005)0033),

–   ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista 12. heinäkuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/600/EY(2),

–   ottaa huomioon yhteisön toimintaohjelman perustamisesta sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi 7. joulukuuta 2001 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 50/2002/EY(3),

–   ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 27 artiklan 1 kohdan, jossa sopimusvaltiot "tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon",

–   ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 27 artiklan 2 ja 3 kohdan, jossa tunnustetaan vanhempien ensisijainen velvollisuus tässä asiassa sekä hallitusten rooli, kun ne ryhtyvät "tarpeellisiin toimiin tukeakseen vanhempia tämän oikeuden toteuttamisessa sekä antavat tarvittaessa aineellista apua ja tukevat ohjelmia, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti ravintoon, vaatetukseen ja asumiseen",

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Lissabonin strategian sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen: avoimen koordinoinnin selkeyttäminen sosiaalisen suojelun alalla" (KOM(2003)0261),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Sosiaalisen suojelun uudistaminen laadukkaan, helposti saatavilla olevan ja kestävän terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kehittämiseksi: kansallisten strategioiden tukeminen avoimen koordinointimenetelmän avulla" (KOM(2004)0304),

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan "Kohti väestörakenteen muutoksia – uusi solidaarisuus sukupolvien välillä" (KOM(2005)0094),

–   ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Luonnos: Yhteinen raportti sosiaalisesta osallisuudesta"(4),

–   ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman avoimen koordinointimenetelmän soveltamisesta(5),

–   ottaa huomioon 24. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman komission ja neuvoston yhteisestä raportista riittävistä ja kestävistä eläkkeistä(6),

–   ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman sosiaalisen suojelun uudistamisesta ja laadukkaan terveydenhoidon kehittämisestä(7),

–   ottaa huomioon 26. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman ajanjakson 2006–2010 sosiaalipoliittisesta ohjelmasta(8),

–   ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta uusissa jäsenvaltioissa(9),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6-0028/2006),

A.   ottaa huomioon, että maaliskuussa 2000 pidetyssä Lissabonin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Euroopan unioni määritteli laaja-alaisen strategian, jonka tavoitteeksi asetettiin pitkän aikavälin talouskasvu, täystyöllisyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kestävä kehitys tietämykseen ja innovointiin perustuvassa tietoyhteiskunnassa; ottaa huomioon sen, että viisi vuotta myöhemmin strategian tavoitteita ei ole lähimainkaan saavutettu,

B.   ottaa huomioon, että vuonna 2000 pidetyssä Nizzan Eurooppa-neuvoston kokouksessa jäsenvaltiot sitoutuivat merkittävään ja mitattavissa olevaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen vuoteen 2010 mennessä,

C.   katsoo, että sosiaalinen osallisuus on perusoikeutena ihmisarvoon liittyvä kysymys,

D.   ottaa huomioon, että sosiaalinen integraatio tietyin ehdoin voi lisätä suoraan ja tehokkaasti talouskasvua,

E.   katsoo, että sosiaalinen osallisuus on sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvä kysymys, yksi Euroopan unionin perusarvoista ja keino torjua sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää, mikä merkitsee inhimillisten voimavarojen haaskaamisen ja demografisten muutosten vakavien seurausten ehkäisemistä,

F.   ottaa huomioon, että OECD:n tilastojen mukaan kyseiseen järjestöön kuuluvien maiden väestö on ikääntymässä ja tällä hetkellä 100 työntekijästä 38 henkilöä on siirtymässä eläkkeelle, ja mikäli työllisyyspolitiikkaa ei muuteta, vastaava luku saattaa nousta jopa 70:een eläkkeelle siirtyvään henkilöön 100 työntekijää kohti,

G.   katsoo, että sosiaalisen suojelun uudistamisen ei pitäisi merkitä pelkästään taloudellisen kestokyvyn varmistamista, vaan sitä, että jaetaan riskit, joita yksilöt eivät voi yksin kantaa, ja sitä, että suositaan talouskasvua ja työllisyyttä niiden saamiseksi kestäviksi,

H.   katsoo näin ollen, että yleismaailmallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja yhteisvastuullisuuteen perustuva sosiaalinen suojelu on eurooppalaisen yhteiskuntamallin keskeinen tekijä,

Yleisiä näkökohtia

1.   suhtautuu myönteisesti edellä mainittuun yhteiseen raporttiin, jossa käsitellään sekä sosiaalista suojelua että sosiaalista osallisuutta ensimmäisen kerran 25 jäsenvaltion EU:ssa ja jossa tarkastellaan jäsenvaltioiden edistymistä Lissabonin Eurooppa-neuvoston hyväksymien tavoitteiden saavuttamisessa; toteaa, että raportissa pyritään luomaan keskeisiä toimintatapoja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja köyhyyden poistamiseksi vuoteen 2010 mennessä sekä auttamaan jäsenvaltioita uudistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä niiden laadukkaiden palvelujen sekä riittävyyden ja kestävyyden varmistamiseksi tulevaisuudessa;

2.   toteaa, että yhteisen raportin mukaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on edelleen yksi unionin ja sen jäsenvaltioiden suurista haasteista, sillä tuloihin perustuvat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevat numerotiedot eri puolilta unionia ovat erittäin varteenotettavia: vuonna 2002 köyhyys uhkasi yli 68:aa miljoonaa ihmistä eli 15:tä prosenttia EU:n väestöstä;

3.   toteaa, että huolimatta EU:n työmarkkinoiden merkittävistä rakenteellisista parannuksista viimeisen vuosikymmenen aikana työllisyysaste ja työhönosallistumisaste ovat EU:ssa edelleen liian alhaisia ja että työttömyys on edelleen korkea useissa jäsenvaltioissa, varsinkin tiettyjen ihmisryhmien kuten nuorten, ikääntyvien työntekijöiden, naisten ja erityisen epäedullisessa asemassa olevien osalta; toteaa myös, että työmarkkinoilta syrjäytymiseen liittyy kansallisen ulottuvuuden lisäksi sen paikallinen ja alueellinen ulottuvuus;

4.   kiinnittää huomiota siihen, että viimeaikainen talouskasvun hidastuminen, kasvava työttömyys ja työnsaantimahdollisuuksien heikkeneminen altistavat entistä enemmän ihmisiä köyhyyden ja syrjäytymisen riskeille ja heikentävät entisestään niiden asemaa, joihin tämä riski on vaikuttanut jo aiemmin; katsoo, että tämä koskee erityisesti tiettyjä jäsenvaltioita, joissa ilmenee pitkäaikaistyöttömyyttä tai työmarkkinoiden ulkopuolelle joutumista;

5.   korostaa, että työllisyyttä on pidettävä tehokkaimpana suojana köyhyyttä vastaan ja että näin ollen on tarpeen säilyttää työnteon taloudellinen houkuttelevuus naisia työntekoon kannustavilla toimenpiteillä ja asettamalla ehdotettaville työpaikoille laadullisia tavoitteita;

Sosiaalinen osallisuus

6.   katsoo tältä osin, että ponnisteluja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi on jatkettava ja laajennettava koskemaan myös niitä, joita köyhyys ja syrjäytyminen uhkaavat eniten, kuten satunnaistyössä olevia, työttömiä, yksinhuoltajia (jotka tavallisesti ovat naisia), yksin asuvia vanhuksia, naisia, perheitä, joissa on paljon huollettavia, heikommassa asemassa olevia lapsia sekä etnisiä vähemmistöjä, sairaita, vammaisia, kodittomia, ihmiskaupan uhreja sekä huumausaine- ja alkoholiriippuvuuden uhreja;

7.   katsoo, että on välttämätöntä tunnustaa vammaisten, etnisten vähemmistöjen, maahanmuuttajien ja muiden heikommassa asemassa olevien ihmisten vaikeudet päästä työmarkkinoille tai pysyä työmarkkinoilla; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan heikommassa asemassa olevien ihmisten integraatiota sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä edistämään koulutusta, työllistämistä, ammatillista koulutusta ja ammatissa etenemistä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tasaveroisia mahdollisuuksia käyttää terveydenhuoltopalveluja ja saada kunnollinen asunto, ja varmistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmien kestävyyden; viittaa tältä osin siihen, että tietojen vertailukelpoisuutta on tarpeen parantaa;

8.   tähdentää sitä, että koulutukseen liittyvien haittatekijöiden poistaminen ja henkisen pääoman laadun parantaminen ammatillisen pätevyyden osalta miehillä ja naisilla ja etnisissä ja kansallisissa vähemmistöissä kaikissa ikäryhmissä ovat keskeisiä keinoja työttömyyden torjumiseksi; katsoo, että tähän eriarvoisuuteen puuttuminen on erityisen merkittävää Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettamien työllisyyttä, työn laatua ja sosiaalista osallisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

9.   korostaa tässä yhteydessä, että romanivähemmistön tapauksessa on suotavaa, että tähän vähemmistöön kuuluvia kannustetaan riittävästi panostamaan lastensa jatkokoulutukseen sekä lastensa myönteisten ominaisuuksien ja taitojen kehittämiseen;

10.   kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan parhaiksi osoittautuneita käytäntöjä, joilla ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä, nostetaan koulutustasoa erityisesti kielissä ja uudessa tekniikassa, helpotetaan siirtymistä koulusta työelämään, lisätään vähemmän koulutettujen ja ikääntyvien työntekijöiden ja muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien kouluttautumismahdollisuuksia ja luodaan perusta kaikkien kansalaisten mahdollisuuksille elinikäiseen oppimiseen; korostaa, että näihin strategioihin olisi saatava mukaan kaikki asianomaiset sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina, mutta myös kansalaisjärjestöt ja koulutuksen tarjoajat; katsoo, että valtiolla on kuitenkin keskeinen rooli laadukkaan julkisen koulutuksen varmistamisessa;

11.   suosittaa jäsenvaltioille yli 50-vuotiaiden syrjäytymisen vähentämiseksi ja heidän työmarkkinoilla pitämisensä helpottamiseksi ihmisten työelämästä syrjäytymisen ehkäisemistä kehittämällä pääsyä elinikäisen koulutuksen piiriin;

12.   katsoo tässä yhteydessä, että kun otetaan huomioon edut, joita koulutettu työvoima työnantajille tuo, on itsestään selvää, että työnantajien olisi osallistuttava aktiivisemmin elinikäisen oppimisen prosessiin;

13.   huomauttaa kuitenkin, että tietyissä tapauksissa riittävän korkea koulutustaso sen paremmin kuin toistuva uudelleenkouluttautuminenkaan eivät takaa työllisyyttä; korostaa näin ollen tarvetta hyödyntää tähänastista paremmin voittoa tuottamattomien julkisten palvelujen tarjoamaa työtä;

14.   korostaa, että neljässätoista seitsemästätoista jäsenvaltiosta, joista on saatavilla tietoja(10), lasten köyhyys lisääntyi 1990-luvun aikana; kiinnittää huomiota siihen, että pitkäaikainen lasten köyhyys keskittyy lähinnä yksinhuoltajaperheisiin, suurperheisiin, joissa on vähintään kolme lasta, maahanmuuttajiin, etnisten vähemmistöjen edustajiin ja perheisiin, joiden vanhemmat ovat työttömiä tai alityöllistettyjä; korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä huomionsa ensisijaisesti siihen, että estetään ja torjutaan köyhyyden siirtyminen sukupolvelta toiselle ja että tätä tuetaan asianmukaisilla taloudellisilla resursseilla (esimerkiksi rakennerahastojen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston entistä suuremmalla käytöllä); korostaa, että indikaattoreita on lähdettävä kehittämään lasten ja yksin elävien ihmisten näkökulmasta, vaikka tiedetään, ettei lasten köyhyyttä voida vähentää vähentämättä perheiden köyhyyttä ja ilman että varmistetaan laadukkaat julkiset palvelut kaikille;

15.   huomauttaa, että Eurostatin mukaan tällä hetkellä kolmannes lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella EU:ssa ja että tämä luku kasvaa vuosittain; katsoo, että tämä suuntaus on todiste siitä, että on löydettävä tehokkaita keinoja edistää erityyppisten perheiden toimimista instituutiona;

16.   katsoo, että lapsiin ja lastenhoitoon liittyvät sosiaaliset palvelut ovat lasten köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisemisen ja vähentämisen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen merkittävä edellytys; korostaa, että kaikille lapsille on varmistettava hyvät ja yhdenvertaiset mahdollisuudet saada koulutusta; tunnustaa yksityisten toimijoiden keskeisen merkityksen tämän alan palveluiden tuottajana;

17.   kehottaa komissiota laatimaan lasten köyhyyttä käsittelevän vihreän kirjan, jossa määritellään selkeät tavoitteet ja aiheelliset toimenpiteet lasten köyhyyden poistamiseksi pyrittäessä kohti köyhien lasten sosiaalista osallisuutta;

18.   kehottaa komissiota tehostamaan ponnistelujaan "lasten perusoikeuskirjan" laatimiseksi, jonka avulla edistyttäisiin lasten oikeuksien kunnioittamisessa EU:n sisä- ja ulkopolitiikassa;

19.   kiinnittää huomiota niiden nuorten tarpeisiin, joiden taloudellinen ja sosiaalinen integrointi tuottaa vaikeuksia heidän siirtyessään koulutuksesta työelämään ja jotka ovat muita suuremmassa vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti; vaatii jäsenvaltioita varmistamaan, että erityisesti nuorisotyöttömyyteen puututaan ensisijaisena, itsenäisenä osa-alueena erityisten poliittisten toimenpiteiden ja koulutuksen avulla, muun muassa aloitteellisuuden edistäminen ja yrittäjähengen kehittäminen mukaan luettuina;

20.   kehottaa jäsenvaltioita kehittämään integroituja strategioita, joilla pyritään edistämään syrjäisten ja alikehittyneiden kaupunki-, saari- ja maaseutualueiden taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ympäristöä koskevaa kehitystä syrjäytymisen ja köyhyyden ongelmien torjumiseksi ja estämään näiden ongelmien siirtyminen sukupolvelta toiselle;

21.   korostaa tarvetta lisätä naisten työhönosallistumisastetta poistamalla naisten työmarkkinoille pääsyn esteet ja erityisesti kannustamalla ikääntyviä naisia pysymään työmarkkinoilla nykyistä kauemmin;

22.   suosittaa, että jäsenvaltiot edistävät talouskasvua ja naisten työllisyyttä tukevaa politiikkaa helpottamalla naisten pääsyä korkean tason työpaikkoihin sekä tasa-arvoa palkkauksessa;

23.   korostaa, että naisten työllisyyden edistämistä ei ole syytä pitää ainoastaan lähinnä naisia uhkaavaa köyhyysriskiä vastaan tarvittavana suojana, vaan myös keinona säilyttää työssäkäyvien ja työelämän ulkopuolella olevien kansalaisten määrien välinen tasapaino, jota väestön vanheneminen uhkaa;

24.   kehottaa jäsenvaltioita tältä osin keskittymään siihen, että työmarkkinoilta poistetaan eriarvoisuus, joka ilmenee esimerkiksi sukupuolten välisinä eroina työllisyydessä, työttömyydessä ja epätyypillisissä työsuhteissa, sukupuoleen perustuvana eriytymisenä aloihin ja ammatteihin, sukupuoleen perustuvina palkan ja aseman eroina sekä naisten puutteellisena osallistumisena päätöksentekoon; katsoo, että tällöin jäsenvaltioiden on edistettävä yksilöllisiä ratkaisuja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa ja mahdollisuutta saada laadukkaita ja kohtuuhintaisia hoitopalveluja lapsille ja muille huollettaville; katsoo niin ikään, että on välttämätöntä varmistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa;

25.   pyytää toisaalta jäsenvaltioita ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, ettei naisia enää rangaistaisi äitiyslomista ja vanhempainlomista johtuvista työuran keskeytyksistä eläkeoikeuksia laskettaessa;

26.   kehottaa jäsenvaltioita, jotka pyrkivät torjumaan etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien huomattavaa syrjäytymistä, kehittämään ja toteuttamaan valistus- ja muita toimenpiteitä edistääkseen näiden kohderyhmien integroitumista virallisille työmarkkinoille, panemaan täytäntöön ihmiskaupan harjoittajiin kohdistuvaa ja syrjinnän vastaista lainsäädäntöä ja helpottamaan näiden ryhmien sosiaalista integraatiota erityisiä koulutusohjelmia koskevien erityismääräyksien ja kokonaisvaltaisten ohjelmien sekä asianmukaisten elin- ja asuinolojen avulla, mitä sosiaalinen osallisuus edellyttää;

27.   kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla pyritään luomaan tarkoituksenmukainen oikeudellinen kehys vammaisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi ja edistämään kyseisten henkilöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia ja osallistumista työelämään sekä yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan erityisesti sellaisen, EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuvan direktiiviehdotuksen avulla, joka koskee vielä käsittelemättä jääneitä aloja;

28.   korostaa, että on parannettava heikommassa asemassa olevien, köyhyydestä erityisen paljon kärsivien ryhmien asuinoloja, erityisesti asuntojen saatavuuden osalta; katsoo, että näitä ryhmiä ovat esimerkiksi heikommassa asemassa olevat ihmiset ja ikäihmiset, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään; vaatii, että kodittomiin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota tarjoamalla huolenpitoa, tukemalla perusvalmiuksia ja edistämällä sosiaalista integraatiota, mikä vaatii julkisen sektorin toimintaa erityisesti asunto-, terveys- ja koulutuspolitiikassa, jotta varmistetaan kyseisten henkilöiden mahdollisuudet käyttää tällaisia palveluja;

29.   katsoo lisäksi tässä yhteydessä, että tällaisten perusvalmiuksien opetuksen, joka tähtää ihmisten itsestään huolehtimisen taitojen parantamisen ohella solidaarisuuden juurruttamiseen kyvyttömämpiä kohtaan, olisi oltava käynnissä jatkuvasti koko eurooppalaisessa yhteiskunnassa alemman perusasteen opetuksesta alkaen;

30.   tukee kaikilta osin komission aikomusta tehdä vuodesta 2007 kaikkien ihmisten yhtäläisten mahdollisuuksien eurooppalainen teemavuosi; katsoo, että teemavuoden avulla olisi pyrittävä tähdentämään asian merkittävyyttä, arvioimaan koko EU:n alueella saavutettua edistystä ja tarjoamaan kehys poliittisille jatkotoimenpiteille ja aloitteille, joiden avulla pyritään parantamaan syrjinnänvastaista EU:n lainsäädäntöä puuttumalla sekä suoraan että epäsuoraan syrjintään mukaan lukien naisten ja miesten tasa-arvo kaikilla aloilla;

31.   panee tyytyväisenä merkille sen tunnustamisen, että sosiaalisesti huono-osaisimmille ihmisille lankeavat yleensä surkeimmat sosiaaliset ja ympäristöolot, ja katsoo, että asia pitää ottaa huomioon sosiaalista syrjäytymistä koskevassa toiminnassa;

32.   kehottaa komissiota ryhtymään oikeudellisiin toimiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät sovella EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuvia syrjinnänvastaisia direktiivejä tai eivät ole saattaneet niitä osaksi kansallista lainsäädäntöä asetettuun määräaikaan mennessä;

33.   vahvistaa, että on tarpeen parantaa yhdenmukaistettua tietojen keruuta ja sellaisten yleisten indikaattoreiden kehittämistä, jotka ottavat huomioon ikä- ja sukupuolierot, sillä nämä indikaattorit ovat keskeisessä asemassa köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevien politiikkojen seurannassa ja arvioinnissa;

34.   katsoo, että sosiaalisen osallisuuden todellinen valtavirtaistaminen päätöksenteossa on toteutettava luomalla järjestelmällisiä tapoja arvioida politiikkoja etu- ja jälkikäteen sekä kansallisella että EU:n tasolla;

35.   huomauttaa, että sosiaalisen osallisuuden edistämisprosessiin olisi todellakin saatava mukaan paikallisen tai alueellisen tason keskeiset toimijat kuten sosiaalista osallisuutta edistävistä politiikoista vastaavat paikallisviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt sekä köyhyydessä ja sosiaalisesti syrjäytyneinä elävät ihmiset;

36.   tukee komission aikomusta kiinnittää erityishuomiota köyhyyden torjuntaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen eurooppalaisen teemavuoden järjestämisellä;

Sosiaalinen suojelu

37.   katsoo, että globalisaation aiheuttamat nopeat muutokset ja tieto- ja viestintätekniikan laajamittainen käyttö lisäävät alttiutta sosiaalisille riskeille ja luovat tarpeen toteuttaa nykyistä tehokkaampia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä, jotta varmistettaisiin kaikkien kansalaisten oikeus sosiaaliseen suojeluun;

38.   huomauttaa, että sosiaaliturva- ja etuusjärjestelmät ovat usein hitaita vastaamaan joustavampiin työn ja itsenäisen ammatinharjoittamisen muotoihin eivätkä ne pysty tarjoamaan asianmukaista tukea, mikä saattaa jopa estää ihmisten työllistymistä; katsoo näin ollen, että tämä pitäisi ottaa huomioon järjestelmiä uudistettaessa;

39.   katsoo, että nykyiset väestökehityssuuntaukset – ikääntyvä työvoima ja työikäisen väestön väheneminen – muodostavat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä haasteen sosiaalisen suojelun järjestelmien rahoituksen kestävyydelle;

40.   viittaa tältä osin siihen, että on tarpeen edistää sellaisten ikääntymistä koskevien laaja-alaisten strategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa, joiden tavoitteena on antaa työntekijöille mahdollisuus pysyä työelämässä nykyistä pitempään ja rohkaista työnantajia palkkaamaan ja pitämään palveluksessaan ikääntyviä työntekijöitä;

41.   kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla pyritään luomaan tarkoituksenmukainen oikeudellinen kehys ikään perustuvan syrjinnän poistamiseksi;

42.   katsoo tältä osin, että Euroopan sosiaalirahasto voi olla merkittävässä asemassa, kun pyritään varmistamaan vanhempien työntekijöiden pääsy ja paluu työmarkkinoille ja yleisemmin huolehtimaan heikompiosaisten ja/tai sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien sosiaalisesta osallisuudesta;

43.   katsoo, että eläkejärjestelmien rahoituksen kestävyyden varmistamiseksi tarvitaan talouskasvua ja riittävää tuottavuutta sekä huomattavaa työllisyyttä ja elinikäisen oppimisen, työn laadun ja turvallisen ja terveellisen työympäristön aktiivista edistämistä;

44.   suosittaa, että eläkejärjestelmien ei tulisi muodostua vain sosiaaliturva- ja lisävakuutusten (lakisääteisten tai yksityisten) laajasta valikoimasta, vaan niiden olisi taattava suurin mahdollinen sosiaalinen oikeudenmukaisuus eläkekysymyksissä;

45.   katsoo, että työllisyyteen kohdistuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi julkisten eläkejärjestelmien uudistuksissa on vältettävä työhön kohdistuvan kokonaisverotaakan lisäämistä ja sen sijaan saatava aikaan asianmukainen tasapaino työhön liittyvien verojen ja muiden verojen välille;

46.   kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan hallinnollisia ja institutionaalisia valmiuksia esimerkiksi parantamalla yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada laadukkaita palveluja erityisesti terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon, sosiaaliturvan, myös sosiaalisia oikeuksia koskevan neuvonnan käsittävien sosiaalipalvelujen, lapsiin liittyvien palvelujen, kuljetus- ja liikkuvuuspalvelujen, työmarkkinoiden integraatioon tähtäävien työhönpaluupalvelujen ja ammatillisten koulutuspalvelujen aloilla;

47.   odottaa komission vähimmäistuloa koskevaa asiakirjaa mahdollisesti hyödyllisenä panoksena keskusteluun sosiaalisesta osallisuudesta ja sosiaalisesta suojelusta;

48.   panee tyytyväisenä merkille neuvoston päätöksen avoimen koordinointimenetelmän soveltamisesta terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon alalla; painottaa, että palvelujen ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen kuuluvat ja niiden pitäisikin kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan; toistaa tukevansa kolmea perustavoitetta terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon aloilla: helppoa saatavuutta tuloista tai varallisuudesta riippumatta, laadukkuutta ja taloudellista kestävyyttä;

49.   korostaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöihin, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tai kallista hoitoa tai joille hoidon saaminen tuottaa erityisiä vaikeuksia; korostaa, että terveyden edistämiseksi ja suojelemiseksi terveydenhoitojärjestelmien on perustuttava vakuutusperiaatteen ohella myös yhteisvastuuperiaatteeseen;

50.   katsoo, että on lisättävä myös kaikkia sosiaalipalveluita, joilla huolehditaan riippuvaisista henkilöistä, jotka eivät pysty itsenäisesti suoriutumaan normaalielämään liittyvistä perustehtävistä;

51.   toteaa, että vaikka julkisten eläkejärjestelmien onkin tarkoitus olla vastedeskin eläkkeensaajien merkittäviä tulonlähteitä, ammatillisiin tai henkilökohtaisiin järjestelmiin perustuvat yksityiset eläkejärjestelyt voivat toimia täydentävinä tulonlähteinä antaessaan lisäeläke-etuuksia;

52.   huomauttaa tässä yhteydessä, että on tarpeen sovittaa yhteen laaja-alaisia tiedotus- ja valvontajärjestelmiä, joiden avulla korostetaan yksilöiden tulo- ja elintasoihin kohdistuvia vaikutuksia;

53.   korostaa, että on tärkeää arvioida jatkuvasti eläkejärjestelmien tehokkuutta sekä niiden rahoituksen kestävyyden että yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen osalta;

54.   kehottaa Eurooppa-neuvostoa avoimen koordinointimenetelmän virtaviivaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi hyväksymään kevään 2006 huippukokouksessa sosiaalisen suojelun ja integraation alan yhdenmukaiset puitteet ja sopimaan yhtenäisestä sosiaalisen integraation, eläkkeiden, terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon yhteisten tavoitteiden luettelosta;

55.   pitää sosiaalisen suojelun ja integraation yhdenmukaisten puitteiden luomista ja koordinoinnin virtaviivaistamista mahdollisuutena tehostaa Lissabonin prosessin yhteydessä sosiaalisen suojelun sosiaalista ulottuvuutta, jolla on oma itsenäinen sosiaalis-taloudellinen merkityksensä, sosiaali- ja työllisyyspolitiikan koordinoinnin asemesta;

56.   kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota, avointa koordinointimenetelmää sosiaaliseen suojeluun ja integraatioon soveltaessaan, kiinnittämään vastedes enemmän huomiota työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviin kysymyksiin painottaen erityisesti lastenhoidon saatavuutta, perheiden toimeentuloa ja äitien työllisyysastetta;

57.   kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään mahdollisimman hyvin mahdollisuuksia, joita avoimeen koordinointimenetelmään perustuva prosessi tarjoaa päätöksenteon välineenä työllisyyden, sosiaalisen suojelun, sosiaalisen osallisuuden, eläkkeiden ja terveydenhoidon aloilla;

58.   pyytää jäsenvaltioita ja erityisesti uusia jäsenvaltioita tarkastelemaan omia eläkejärjestelmiään ja ottamaan huomioon miesten huomattavasti matalamman keskimääräisen eliniän sekä miesten ja naisten suuret palkkaerot, jotka heijastuvat leskeksi jääneiden eläkeläisten eläkkeiden suuruudessa ja ajavat heidät usein köyhyysrajan alapuolelle;

59.   huomauttaa, että sosiaaliturvajärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen on tiiviisti sidoksissa Lissabonin tavoitteisiin ja se voi edistää huomattavasti työllisyyden kohentumista ja kasvua, lisätä solidaarisuutta ja parantaa sosiaalista integraatiota;

60.   toistaa olevansa vakuuttunut, että sen roolia avoimen koordinointimenetelmän käytössä – Euroopan kansalaisia suoraan edustavan elimen ominaisuudessa – on selvennettävä ja tehostettava, jotta taataan prosessin demokraattinen legitimiteetti;

61.   kehottaa neuvostoa ja komissiota käynnistämään neuvottelut parlamentin kanssa toimielinten välisestä sopimuksesta, jossa määritetään säännöt sellaisten alojen valintaa varten, joihin avointa koordinointimenetelmää sovelletaan, ja edellytetään menetelmän yhdenmukaista soveltamista ja Euroopan parlamentin rajoittamatonta ja tasaveroista osallistumista;

62.   korostaa, että tällaiseen toimielinten väliseen sopimukseen on sisällyttävä sääntöjä parlamentin osallistumisesta tavoitteiden asettamiseen ja indikaattoreiden määrittämiseen, oikeudesta tutustua asiakirjoihin, osallistumisesta kokouksiin, edistymisen seurantaan ja valvontaan, kertomuksista ja parhaista käytänteistä tiedottamiseen sekä menettelystä, jonka avulla avoin koordinointimenetelmä voi kehittyä yhteisön menetelmäksi;

o
o   o

63.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, sosiaalisen suojelun komitealle, jäsenvaltioille sekä jäsenvaltioiden, jäseneksi liittyvien valtioiden ja ehdokasvaltioiden parlamenteille.

(1) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 164. (2) EUVL L 205, 6.8.2005, s. 21. (3) EYVL L 10, 12.1.2002, s. 1. (4) EUVL C 261 E, 30.10.2003, s. 136. (5) EUVL C 68 E, 18.3.2004, s. 604. (6) EUVL C 77 E, 26.3.2004, s. 251. (7) EUVL C 45 E, 23.2.2006, s. 134. (8) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0210. (9) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0244. (10) UNICEFin raportti n:o 6 lasten köyhyydestä rikkaissa maissa 2005.

Euroopan parlamentin päätöslauselma vuoden 2007 talousarviomenettelyn suuntaviivoista pääluokkia II, IV, V, VI, VII, VIII (A) ja VIII (B) varten sekä alustavasta ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista (Pääluokka I) (2006/2021(BUD))

P6_TA(2006)0090 A6-0058/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 272 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29. syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/597/EY, Euratom(1),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 26 kohdan,

–   ottaa huomioon toimielinten pääsihteerien neljännen kertomuksen toukokuulta 2005 otsakkeen 5 kehityksestä,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2006,

–   ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuotta 2004 koskevan vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta ja toimielinten vastaukset(4),

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0058/2006),

A.   huomauttaa, että vuoden 2007 talousarvio tulee olemaan ensimmäinen uuteen rahoituskehykseen sisältyvä talousarvio, eikä neuvotteluja uusista rahoitusnäkymistä vuosiksi 2007–2013 ja toimielinten välisestä sopimuksesta ole vielä saatu päätökseen,

B.   toteaa, että vuoden 2004 laajentumista on vielä lujitettava ja seuraavan laajentumisen valmisteluja on jatkettava, jotta varmistutaan, että kaikki on kunnossa 1. tammikuuta 2007 mennessä,

C.   toteaa, että vuotuisen menettelyn tässä vaiheessa budjettivallan käyttäjä odottaa muiden toimielinten ennakkoarvioita niiden hallinnollisista tarpeista,

Yleinen kehys

1.   panee merkille, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen yhteisymmärryksen puuttuessa uudesta toimielinten välisestä sopimuksesta kaudelle 2007–2013 sovellettaisiin periaatteessa nykyisen toimielinten välisen sopimuksen 26 kohtaa; jos jokin toimielimistä ei hyväksy nykyistä toimielinten välistä sopimusta, sovelletaan EY:n perustamissopimuksen määräyksiä (272 artikla);

2.   odottaa pääsihteerien antavan maaliskuussa 2006 otsakkeen 5 kehitystä koskevan yksityiskohtaisen kertomuksen, jota voidaan käyttää perustana vuoden 2007 alustavan talousarvioesityksen käsittelyssä;

3.   tähdentää, että vuoden 2007 talousarvioesityksessä on otettava huomioon Romanian ja Bulgarian liittyminen unioniin 1. tammikuuta 2007;

4.   panee merkille suoritusperusteisen kirjanpidon käyttöönoton kaikissa toimielimissä varainhoitovuoden 2005 rahoitusselvityksistä alkaen; katsoo, että tällä prosessilla voidaan varmistaa vertailun kannalta virtaviivaisempi ja yhdenmukaisempi lähestymistapa;

5.   on tyytyväinen siihen, että neuvosto, parlamentti ja oikeusasiamies ovat ottaneet käyttöön uuden nimikkeistön; kehottaa kaikkia muita toimielimiä ottamaan selkeyden ja vertailukelpoisuuden vuoksi käyttöön saman nimikkeistön; kehottaa muita toimielimiä ilmoittamaan, jos ne pitävät tarpeellisena uuden nimikkeistön muuttamista tai mukauttamista toimielimelle ominaisten hallinnollisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi;

6.   pahoittelee viiveitä henkilöstön rekrytoinnissa kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta ja odottaa, että käynnissä olevat rekrytointimenettelyt saatetaan päätökseen mahdollisimman pian ja viimeistään joulukuussa 2006;

7.   panee merkille, että vuosien mittaan eri toimielinten henkilöstöä on lisätty luomalla useita lisävirkoja; katsoo, että henkilöstötaulukkojen vahvistaminen yhdessä virkojen uudelleenjärjestelyjen kanssa on olennaisen tärkeää ennen rekrytointipyyntöjen jättämistä silloin, kun kyse ei ole laajentumiseen suoranaisesti liittyvistä viroista; kehottaa toimielimiä yhdenmukaistamaan rekrytointipolitiikkaansa;

8.   kehottaa toimielimiä tekemään realistisia pyyntöjä perusteltujen tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon kireän taloudellisen tilanteen; rohkaisee toimielimiä toimimaan mahdollisimman taloudellisesti kyseenalaistamatta asiaa koskevia sääntöjä;

9.   toteaa, että pienemmissä toimielimissä olisi mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä yhdistämällä hallinnolliset voimavarat ja henkilöresurssit rationaalisesti;

10.   toteaa jälleen, että kaikkien toimielinten on jatkettava toimiaan kiinteistöjensä ostamiseksi; kehottaa toimielimiä esittämään keskipitkän aikavälin kiinteistöpoliittisia suunnitelmia ottaen huomioon kaikki rahoitukseen liittyvät näkökohdat sekä henkilöstöä koskevat säännöt ja pitäen mielessä pienempien toimielinten tulevat tarpeet sekä mahdollisen yksiköiden ja voimavarojen yhteiskäytön;

11.   kehottaa toimielimiä esittämään mahdollisuuksien mukaan entistä kattavampia monivuotisia suunnitelmia, jotka heijastavat tulevia poliittisia, henkilöresurssi- ja infrastruktuuritarpeita;

12.   panee merkille, että yhteisön toimielimet eivät ole vuosien kuluessa pystyneet vakuuttamaan Euroopan kansalaisia siitä, että ne todella edustavat heidän etujaan ja odotuksiaan; toteaa, että riittämätön tietämys yhdistettynä huonoihin mielikuviin tekee yhteisön politiikkojen ymmärtämisestä vaikeaa; on sitä mieltä, että nykyisiä tiedotuspalveluja on parannettava ja että toimielinten tulisi panna ensisijaisesti täytäntöön tehokas strategia, joka olisi kaikkien kansalaisten käytettävissä;

13.   kehottaa toimielimiä tutkimaan, onko kannattavaa perustaa Brysseliin Eurooppa-talojen keskus käyttäen hyväksi olemassa olevia resursseja ja aiheuttamatta merkittäviä lisäkuluja; katsoo, että tässä "Euroopan sydämessä" unionin kansalaiset voisivat osallistua vapaasti erilaisiin toimiin, joita ovat esimerkiksi kulttuuri- ja tiedetapahtumat, koulutusseminaarit ja näyttelyt eri aiheista; toteaa, että tällä tavoin entistä suurempi osa Euroopan kansalaisista voisi samastua EU:n kaikkien jäsenvaltioiden älylliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen;

Euroopan parlamentti

14.   vahvistaa parlamentin sitoumuksen lunastaa EU:n kansalaisille tehdyt lupaukset tehokkaasti, konkreettisesti ja vastuullisesti lujittaen näin yhteisön toimielinten imagoa ja uskottavuutta;

15.   sitoutuu täyttämään velvoitteensa ainoana demokraattisesti valittuna EU:n kansalaisia edustavana elimenä;

16.   katsoo, että ottaen huomioon tämänhetkiset talousrajoitteet parlamentin olisi pidettävä kiinni omasta 20 %:n rajoituksestaan otsakkeen 5 menoissa; toistaa, että sen arvioiden tulisi heijastaa todellisia rahoitusvaatimuksia, jotta voitaisiin taata toimielinten asianmukainen ja tehokas toiminta;

Budjettikuri ja lisäarvo

17.   kehottaa hallintoa käyttämään resursseja paremmin ja tehokkaammin ja välttämään toimien päällekkäisyyttä sekä vähentämään toimia, jotka eivät tuo lisäarvoa yleisille tavoitteille; odottaa menoja koskevan sisäisen valvonnan lisäämistä;

18.   pahoittelee tarpeettomia ja kohtuuttomia kustannuksia, joita aiheutuu parlamentin toiminnan jakautumisesta kolmelle työskentelypaikkakunnalle sekä siitä johtuvista päällekkäisyyksistä, joiden vuoksi kustannusrakenne on erittäin tehoton; katsoo, että asiaa olisi tarkasteltava uudelleen kustannusten minimoimiseksi, ja kehottaa hallintoa esittämään asiaa koskevia ehdotuksia 30. kesäkuuta 2006 mennessä;

19.   kehottaa hallintoa vertaamaan sopimuksia suurissa yksityisissä yrityksissä käytettyihin standardeihin parhaan kustannushyötysuhteen takaamiseksi käyttäjille tarkkaillen erityisesti televiestintäpalvelujen, atk-palvelujen, laitteisto- ja ohjelmistopalvelujen sekä ravintola-, urheilu-, autokuljetus- ja matkatoimistopalvelujen tarjoajia;

20.   odottaa kertomusta edistyksestä toimielinten välisen yhteistyön alalla ja kehottaa pääsihteeriä esittämään suosituksia kestävämmän toimielinten välisen yhteistyön mahdollisuuksista ja rajoista;

21.   puolustaa määrärahojen liittämistä tiettyihin toimiin, jolloin niiden peruutukset vuoden lopussa vältettäisiin; suosittelee, että riittävästi rahoitusta kohdennettaisiin aloille, joilla poliittiset päätökset edellyttävät lujempaa taloudellista sitoumusta, kuten on WTO:n tapauksessa; painottaa, että lisätalousarvioita ja määrärahasiirtoja olisi mahdollisuuksien mukaan vältettävä;

22.   korostaa jälleen kerran, että on tärkeää noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatteita, ja tähdentää, että on tärkeää panna toimintoperusteinen budjetointi kokonaisvaltaisesti täytäntöön, koska sen myötä ennakkoarviosta tulisi tehokkaampi, avoimempi, järkeistetympi ja analyyttisempi;

23.   muistuttaa päätöksestään tehdä talousarviosta kokonaisvaltaisempi; panee merkille tarkistetun nimikkeistön käyttöönoton ja pyytää hallintoa esittämään vuoden 2007 talousarviosta vastaavalle valiokunnalle selvityksen, joka mahdollistaa vuosien 2006 ja 2007 talousarvioiden vertailun;

24.   pyytää hallintoa yksilöimään toimet, jotka eivät lisää toiminnallista arvoa, ja lisäämään tehokkuutta rationalisoimalla työskentelytapoja varmistaen siten, että eurooppalaiset veronmaksajat saavat vastinetta rahoilleen;

Laajentuminen

25.   toistaa, että laajentuminen on edelleen keskeinen poliittinen tavoite, ja tähdentää sitoutumistaan todella onnistuneeseen laajentumiseen; antaa tunnustusta toimielinten ponnisteluille viime laajentumisen yhteydessä ja kehottaa niitä jatkamaan ponnistelujaan keskeneräisten hallinnollisten kysymysten ratkaisemiseksi vuoden 2006 loppuun mennessä;

26.   panee merkille, että vuoden 2006 talousarviossa Romaniaa ja Bulgariaa koskevan laajentumisen valmisteluun varattiin 23 526 000 euroa; kehottaa hallintoa valmistautumaan asianmukaisten koulutusohjelmien tarjoamiseen Romaniasta ja Bulgariasta tulevalle henkilöstölle;

Tiedotus

27.   on pääsihteerin kanssa yhtä mieltä siitä, että parlamentti tarvitsee vahvan ja tehokkaan tiedotusstrategian, joka vastaa parlamentin tavoitetta saattaa Eurooppa lähemmäs kansalaisia; katsoo, että tiedotusmuodot ja -strategiat, jotka eivät tuota odotettua tulosta, olisi lopetettava; toteaa, että parhaita tuloksia ei aina saavuteta kalliimmalla hinnalla; suosittelee, että kaikki jäsenet, poliittiset ryhmät ja hallinto osallistuisivat tiedottamiseen ja kantaisivat siihen liittyen roolinsa mukaisen vastuun;

28.   pitää ehdottoman välttämättömänä, että medianäkyvyyden parantamisesta käytävän keskustelun ohella tarkastellaan pian parlamentin keskustelujen rakennetta;

29.   on tyytyväinen Europarl-Internetsivuston uuteen asuun, joka on varsinkin amatöörikäyttäjien kannalta entistä miellyttävämpi; toteaa kuitenkin, että sisäistä käyttöä varten olisi kehitettävä tehokkaampi ja jäsennellympi väline parlamentin jäsenten ja henkilöstön päivittäisen työskentelyn helpottamiseksi;

30.   tähdentää, että huomattavalla osalla EU:n kansalaisista ei ole Internetin käyttömahdollisuutta eivätkä kansalaiset välttämättä käytä Internettiä EU-tiedon hakuun, minkä vuoksi tiedotustoimistojen rooli olisi määriteltävä asianmukaisesti ja niiden johtamisen olisi oltava yhdenmukaista parlamentin käytössä olevien tiedotusmuotojen kanssa; olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että eri toimielimet eivät tarjoa päällekkäistä tietoa;

31.   huomauttaa, että kaikkiin tiedotushankkeisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota paitsi niiden kustannusrakenteen myös niiden sisällön kannalta; suosittelee, että kaikkia suuria julkaisuja ja tiedotushankkeita valmistellaan ja valvotaan jatkuvasti järjestämällä yhteistyössä poliittisten ryhmien kanssa säännöllisiä kokouksia, joihin ne osallistuvat, jotta voitaisiin kehittää tasapainoisia ja mielipiteiden moninaisuutta kunnioittavia ohjelmia; toteaa, että hankkeiden onnistumista on mitattava sillä, mikä on niiden myönteinen vaikutus EU:n kansalaisiin;

Vierailijat

32.   katsoo, että parlamentin vierailijayksikkö on äärimmäisen tärkeä palvelu parlamentin jäsenille; toteaa, että vierailijakäynnit ovat jäsenille ainoa tehokas tapa saada oman vaalipiirinsä mielipidevaikuttajat tutustumaan jäsenten työympäristöön parlamentissa; pitää sen vuoksi valitettavana lukuisia vierailuohjelmaa koskevia valituksia, etenkin puutteita aikatauluissa ja avustusten ja todellisten kustannusten välistä eroa; korostaa, että mielenkiintoinen ja laadukas vierailijaohjelma on yksi vuoden 2007 päätavoitteista;

33.   pitää valitettavana sitä, että vierailijaohjelmaan ei ole tehty vieläkään parannuksia, ja tähdentää, että niitä ei saisi enää lykätä; muistuttaa, että vuoden 2006 talousarviosta varattiin 5 miljoonaa euroa vierailijoiden määrän lisäämiseen ja todellisten matkakulujen korvaamiseen;

34.   kannustaa luomaan parlamentin vierailijoille paremman vastaanottopalvelun parlamentin eri täysistuntopaikoissa ja pyytää tarjoamaan asianmukaiset ja riittävästi varustetut kokoustilat; muistuttaa, että vierailijaohjelma on yksi tehokkaimmista tavoista, joilla kansalaiset voivat osallistua aktiivisesti parlamentin työhön, ja se parantaa näin kansalaisten käsitystä parlamentista;

35.   on sitä mieltä, että suorat yhteydet Euroopan kansalaisiin parannetun vierailijapalvelun kautta tuottavat kerrannaisvaikutuksen, joka lujittaa Euroopan parlamentin asemaa kansalaisten silmissä;

Jäsenten avustajat – Raising the Game

36.   on tyytyväinen siihen, että Raising the Game -hankkeen tavoitteiden täytäntöönpanolle välttämättömät rakenteet ovat nyt olemassa;

37.   pitää tervetulleena pääsihteerin ehdotuksia vahvistaa Raising the Game -hankkeeseen liittyvää parlamentin hallintouudistusta jäsenten palvelujen parantamiseksi;

38.   panee merkille, että tähän päivään mennessä on saavutettu ainoastaan muutama tavoite ja parlamentti ei ole vielä hyötynyt täysimääräisesti tästä hankkeesta;

39.   odottaa, että hankkeen kaikki tavoitteet saavutetaan ja välttämätön uudistus toteutetaan vuoteen 2007 mennessä, jotta jäsenet saisivat tehokasta käytännön tukea erityisesti lainsäädännössä, tutkimuksessa ja kielipalveluissa;

40.   tukee pääsihteerin aikomusta toteuttaa arvio hankkeen täytäntöönpanotilanteesta;

41.   tähdentää, että jäsenille on annettava enemmän tukea heidän vastatessaan kansalaisten jokapäiväisiä asioita koskeviin pyyntöihin;

42.   suosittelee kansalaisten yhteydenotoista vastaava yksikön vahvistamista, jotta jäsenet voivat käyttää yksikön palveluja paremmin hyväkseen;

43.   katsoo, että parlamentin lisääntyneet lainsäädännölliset päätöksentekovaltuudet edellyttävät enemmän voimavaroja tälle avaintoiminnolle ja erityisesti tutkimukselle, arkistotyölle ja asiantuntija-avulle;

44.   kannustaa hallintoa tekemään jäsenille annettavien palvelujen ja avustamisen laatua koskevan tutkimuksen ja tiedottamaan tutkimuksen tuloksista jäsenille vuoden 2007 talousarvion ensimmäiseen käsittelyyn mennessä; kehottaa pääsihteeriä ottamaan tutkimukseen mukaan kaikki jäsenet harhaanjohtavien tulosten välttämiseksi; odottaa välittömiä parannusehdotuksia tutkimuksessa todettuihin olennaisiin epäkohtiin;

45.   pyytää teettämään toteutettavuustutkimuksen mahdollisuuksista käyttää ilmaisia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja sekä siitä, kuinka paljon henkilöstöä ja millaista koulutusta tällaisten ohjelmistojen ylläpito ja turvallinen käyttö edellyttäisivät;

Jäsenten avustajien ohjesääntö

46.   painottaa jäsenten henkilökohtaisten avustajien merkitystä näiden työssä ja toistaa tukevansa todellisen ja tarkoituksenmukaisen jäsenten avustajien ohjesäännön hyväksymistä; pitää valitettavana sitä, että asiassa on edetty erittäin hitaasti; kehottaa painokkaasti neuvostoa tekemään päätöksen Euroopan yhteisöjen henkilöstösäännöistä ja Euroopan parlamentin jäsenten avustajien ohjesäännöstä (KOM(1998)0312), joiden pitäisi tulla voimaan mahdollisimman nopeasti;

Koulutus ja kehitys

47.   panee merkille, että avustajille ja henkilöstölle ei tarjota riittävästi koulutusta heti heidän tullessaan parlamentin palvelukseen; katsoo että olisi käynnistettävä kokonaisvaltaisempi ohjelma koulutuksen kehittämiseksi ja käynnistämiseksi, jotta avustajat ja henkilöstö pystyisivät täyttämään velvoitteensa ammattimaiseen tapaan ja tekemään työtä laadukkaassa ympäristössä ja jotta voitaisiin kehittää edelleen yhteisöjen henkilöstökoulukeskuksen ideaa;

48.   ehdottaa, että perustetaan vammaisille henkilöille suunnattu harjoitteluohjelma, jotta helpotettaisiin heidän sulautumistaan unionin työympäristöön; kehottaa muita toimielimiä laatimaan samanlaisen ohjelman;

Kiinteistöt

49.   huomauttaa, että kiinteistöjen ja rakennusten hankinta on tuottanut myönteisiä ja kestäviä tuloksia ja luonut parlamentille vahvan omaisuuspohjan sekä saanut aikaan säästöjä, joita on puolestaan käytetty uusien hankkeiden rahoittamiseen;

50.   kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että parlamentin kiinteistöt ovat ympäristöllisesti kestäviä sekä käyttäjäystävällisiä erityisesti vammaisten henkilöiden kannalta;

51.   vaatii puhemiehistöä varmistamaan, että paikallisissa tiedotusvälineissä laajalti julkaistu tarjouspyyntö on olennainen osa Eurooppa-talojen hankintamenettelyä ja että kaikki saadut tarjoukset sisällytetään asiasta vastaavalle valiokunnalle esitettävään yhteenvetoon ennen lopullisen päätöksen tekemistä;

52.   ottaen huomioon tulevina vuosina odotettavissa olevat taloudelliset rajoitteet kehottaa puhemiehistöä harkitsemaan monivuotista kiinteistöinvestointisuunnitelmaa vuotuisen suunnitelman sijasta ja jatkamaan kiinteistöjä koskevien maksujen ennakointia;

Rekrytointi

53.   kehottaa hallintoa varmistamaan, että henkilöresurssien kustannukset vastaavat operationaalisia vaatimuksia sekä toimielimen taloudellista tilannetta, ja tutkimaan tehokkaasti mahdollisuutta henkilöstön uudelleenjärjestelyihin sen sijaan, että turvaudutaan sopimussuhteiseen henkilöstöön;

54.   on sitä mieltä, että kestävää laatua edellyttävä lainsäädäntötyön valmistelu on annettava parlamenttiin pitkäaikaisesti sitoutuneen henkilökunnan tehtäväksi sopimussuhteisen henkilöstön käyttämisen sijasta;

55.   kehottaa hallintoa ratkaisemaan monissa Eurooppa-taloissa vallitsevan henkilöstövajeongelman sekä lehdistöavustajan palkkaamisen kuhunkin toimistoon; toteaa viime vuoden esittelijän esittäneen samankaltaisen kehotuksen, mutta ongelmaa ei ole ratkaistu vielä kattavasti;

56.   pyytää hallintoa yksilöimään kaikki rekrytointiin liittyvät epänormaalit tilanteet ja toteuttamaan tarvittavat toimet niiden ratkaisemiseksi mahdollisimman nopeasti;

57.   toteaa, että ongelmia on odotettavissa, koska henkilöstö ikääntyy, minkä vuoksi palveluksesta pois siirtyvien osuus kasvaa (vuodesta 2009 alkaen eläkkeelle jää noin 180 työntekijää vuodessa); pyytää, että hallinto tekisi määrärahoja koskevia valmisteluja rahoitustarpeen todennäköistä kasvua varten;

58.   palauttaa mieliin, että uusi Streamline-ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2006 viimeiseen neljännekseen mennessä; toteaa, että tämän pitäisi auttaa vähentämään virkojen määrää tulevina vuosina; tähdentää, että laajentumista ja erittäin rajallista asiantuntijahenkilöstön rekrytointia lukuun ottamatta uusia rekrytointeja ei pitäisi suorittaa, joten tulevaisuudessa pitäisi saada aikaan todellisia säästöjä;

Tilannekatsaus

59.   panee merkille, että vuonna 2007 parlamentilla ei ole enää uusia suuria hankkeita; katsoo siksi, että nyt on oikea aika tutkia, arvioida ja toteuttaa tarkoituksenmukainen tilannekatsaus; kannustaa pääsihteeriä toteuttamaan tästä johtuvat välttämättömät muutokset;

Ennen parlamentin ensimmäistä käsittelyä edellytettävät raportit ja tiedot

60.   kehottaa pääsihteeriä antamaan seuraavat tiedot kesäkuun 2006 loppuun mennessä päätöksentekomenettelyn tehokkuuden lisäämiseksi:

61.   pyytää, että sille toimitetaan 1. päivään syyskuuta 2006 mennessä seuraavat asiakirjat:

Muut toimielimet
Neuvosto

62.   muistuttaa, että herrasmiessopimusta sovelletaan vain hallintomenoihin; katsoo sen tähden, että budjettikuria olisi noudatettava myös myönnettäessä määrärahoja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menoihin;

Yhteisöjen tuomioistuin

63.   muistuttaa, että joulukuussa 2005 budjettivallan käyttäjä hyväksyi lisätalousarvion 6/2005 perustaakseen virkamiestuomioistuimen; toteaa, että tällaisen uudelleenjärjestelyn odotetaan vähentävän merkittävästi tuomioistuimen työtaakkaa;

Tilintarkastustuomioistuin

64.   pitää tervetulleina tilintarkastustuomioistuimen ponnisteluja toimintojensa parantamiseksi sekä neuvoston ja yhteisöjen tuomioistuimen yhdessä kehittämän suoriteperusteisen kirjanpitojärjestelmän käyttöönottamiseksi;

65.   katsoo, että henkilöstön määrän lisäämistä olisi harkittava vain keskipitkällä aikavälillä ja vasta sen jälkeen, kun on varmistettu, että kaikki nykyisen henkilöstön uudelleenjärjestelymahdollisuudet on tutkittu;

Alueiden komitea

66.   myöntää, että alueiden komitealla on ollut ongelmia kielipalvelujensa kanssa; suosittelee, että komitea pyrkii parempaan tasapainoon tukitehtäviä sekä poliittisia tehtäviä hoitavan henkilöstönsä välillä;

67.   panee tyytyväisenä merkille alueiden komitean tiedotuksen hyväksi toteuttamat toimet sekä sen yhteistyön komission kanssa ja erityisesti lehdistön pääosaston ja aluepolitiikan pääosaston kanssa, sekä olemassa olevien alueellisten verkostojen, kuten Circom Regional, kanssa; kehottaa alueiden komiteaa jakamaan tiedotusta koskevat kokemuksensa muiden toimielinten kanssa;

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

68.   panee merkille, että komitean ja komission välinen yhteistyösopimus on uusittu; pitää tervetulleena komitean aloitetta arvioida laadullisesti komissiolle antamiaan lausuntoja; ehdottaa, että komitea tutkii, onko samankaltaista yhteistyötä mahdollista harjoittaa parlamentin kanssa;

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean välinen synergia

69.   katsoo, että yhteisen rakenteen luominen on hyödyttänyt molempia komiteoita; pitää tätä yhteistä rakennetta tehokkaana ja dynaamisena keinona välttää päällekkäisyyksiä, alentaa kustannuksia ja kehittää joukkuehenkeä toimintojen laadusta ja tehokkuudesta tinkimättä; kehottaa komiteoita arvioimaan, mitä muita toimintoja olisi mahdollista yhdistää samalla tavalla; odottaa molempien osapuolten laativan yksityiskohtaisen yhteisen kertomuksen tästä asiasta ennen vuoden 2007 talousarvion ensimmäistä käsittelyä ja sisällyttävän siihen erityisiä suosituksia;

70.   panee merkille molempien elinten tarpeet niiden täysistunnoissa; kehottaa komiteoita arvioimaan laajamittaisia kokousjärjestelyjä koskevia keskipitkän aikavälin vaatimuksiaan, jotta parlamentin käyttöön tarjoamia puitteita käytettäisiin paremmin; pyytää, että nämä vaatimukset annetaan parlamentin tarkasteltavaksi mahdollisimman pian;

Euroopan oikeusasiamies

71.   panee merkille, että vuoden 2006 talousarviossa hyväksyttiin lisähenkilöstön rekrytointi; odottaa siksi, että uusia lisärekrytointipyyntöjä ei enää esitetä ja että Euroopan oikeusasiamiehen henkilöstötaulukko vahvistetaan vuoden 2007 talousarviossa;

72.   kehottaa Euroopan oikeusasiamiestä esittämään keskipitkän aikavälin päätavoitteensa sekä niiden talousarviovaikutukset, jotta parlamentti voisi ottaa ne huomioon vuotta 2007 koskevassa ennakkoarviossaan;

Euroopan tietosuojavaltuutettu

73.   panee merkille, että yhteistyötä parlamentin ja komission pääsihteerien, neuvoston apulaispääsihteerin ja tietosuojavaltuutetun välillä koskevan hallinnollisen sopimuksen voimassaolo päättyy 16. tammikuuta 2007; toteaa, että tämä hallinnollinen tuki on erityisen tervetullut budjettikurin kannalta; korostaa, että tätä yhteistyötä voitaisiin lisätä entisestään erityisesti helpottamalla eri rakennuksissa sijaitsevien atk-laitteiden käyttöä; kehottaa asianomaisia toimielimiä vahvistamaan ennen vuoden loppua kehyksen uudelle sopimukselle, jonka pitäisi olla kestoltaan pidempi;

74.   kehottaa tietosuojavaltuutettua esittämään parlamentille keskipitkän aikavälin päätavoitteensa ja niiden kaikki talousarviovaikutukset, jotta parlamentti pystyisi arvioimaan näitä tavoitteita erityisesti, jos ne sattuvat koskemaan aloja, joilla tarvitaan kiinteistöön tai logistiikkaan liittyvää tukea;

o
o   o

75.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

(1) EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42. (2) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (3) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2005/708/EY (EUVL L 269, 14.10.2005, s. 24). (4) EUVL C 301, 30.11.2005, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma ympäristöystävällisemmistä kalastusmenetelmistä (2004/2199(INI))

P6_TA(2006)0091 A6-0019/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Kohti ympäristöystävällisempiä kalastusmenetelmiä: teknisten säilyttämistoimenpiteiden merkitys" (KOM(2004)0438),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6-0019/2006),

A.   katsoo, että on tärkeää edistää ympäristöystävällisempiä kalastusmenetelmiä,

B.   katsoo, että kalavarojen kestävyys on olennaisen tärkeää kalastustoiminnan ja kalastusalan elinkelpoisuuden takaamiseksi pitkällä aikavälillä,

C.   katsoo, että kalastajien ja heitä edustavien järjestöjen olisi osallistuttava meriympäristön suojelutoimien ja kalakantojen elvyttämistoimien määrittelyyn,

D.   katsoo, että olisi toteutettava asianmukaisia sosioekonomisia toimia, jotta kalastajille korvattaisiin kalastustoiminnan vähentämiskustannukset, jotka liittyvät kalakantojen elvyttämissuunnitelmiin,

1.   panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon ympäristöystävällisempien kalastusmenetelmien edistämisestä;

2.   muistuttaa komissiota siitä, että nykyisten hoitomenetelmien täydentämiseksi sen olisi suhtauduttava laaja-alaisemmin meriympäristön suojelua ja kalakantojen elvyttämistä koskeviin toimiin erityisesti harkitsemalla ja tutkimalla muita tekijöitä, joilla on huomattava vaikutus meriympäristöön ja kalakantojen tilaan, kuten rannikon ja avomeren saastumista, teollisuus- ja maatalouspäästöjä, syvänmeren ruoppausta ja meriliikennettä;

3.   korostaa, että kaikkien meriympäristön suojeluun ja kalakantojen elvyttämiseen tarkoitettujen teknisten toimenpiteiden olisi perustuttava kalastusalalla tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen;

4.   uskoo tiedonannon olevan tärkeä askel kalavarojen ekologisesti kestävän hoidon saavuttamisessa, jotta kalastuksen vaikutusta meriympäristöön vähennettäisiin samanaikaisesti kun myönnetään, että kalastuksella on tietty väistämätön vaikutus, jonka on pysyttävä kohtuullisissa rajoissa; muistuttaa myös, että pilaantuminen sekä liikakalastus ja kestämättömät kalastusmenetelmät vaikuttavat suuresti kalavaroihin, kuten on näytetty esimerkiksi osoittamalla tieteellisesti, että jotkut pilaavat aineet aiheuttavat vakavia haittoja ravintoketjun moniin vaiheisiin, millä on vakavia seurauksia kaupallisille lajeille, joita olisi suojeltava;

5.   katsoo, että vaikka ekologiset seikat ovat erittäin huolestuttavia, tulevia kalastuksenhoitopolitiikkoja ei pitäisi käyttää rankaisemaan taloudellisesti ja sosiaalisesti elintärkeää kalastustoimintaa;

6.   korostaa, että sosiaalistaloudellisten vaatimusten ja ympäristön kestävyyden välillä on tärkeää saavuttaa tasapaino samalla kun painotetaan tarvetta sellaisen mekanismin aktivoimiseen, jolla tuettaisiin erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla niitä kalastajia tai maksettaisiin korvauksia niille kalastajille, joihin ympäristöystävällinen kalastus vaikuttaa negatiivisesti;

7.   kehottaa ottamaan käyttöön teknisiä menetelmiä valikoivuuden kehittämiseksi ja näin ollen sen mahdollistamiseksi, että kalat pyydetään oikean kokoisina korkean tuottavuuden ylläpitämiseksi;

8.   huomauttaa, että ainoastaan varmistamalla, että kalat kutevat ja kehittyvät tietyn vähimmäisajan, voidaan mahdollistaa kalojen tyydyttävä lisääntyminen;

9.   korostaa, että kalastuksen kaikkia merkittäviä negatiivisia vaikutuksia meren biologiseen monimuotoisuuteen on rajoitettava perustamalla meren suojelualueita, sulkemalla alueita toistaiseksi ja luomalla muita soveliaita ja tasapainotettuja hoitotoimia, joita pannaan tiukasti täytäntöön ainakin siihen saakka, kunnes meren elinympäristöt ovat palanneet turvallisille biologisille tasoille;

10.   on erityisen huolissaan haamukalastuksesta ja vaatii komissiota ryhtymään kaikkiin asianmukaisiin lyhyen ja pitkän aikavälin toimiin sen torjumiseksi, mukaan lukien kaikkien EU:n tasolla hyväksyttyjen säännösten tehokkuuden tiivis seuraaminen;

11.   korostaa, että haitallisia biologisia seurauksia ja negatiivisia taloudellisia vaikutuksia aiheuttavia saaliiden poisheittoja on vähennettävä luotettaviin tieteellisiin tietoihin perustuvien asianmukaisten teknisten toimenpiteiden, kuten suljettujen kausien, kieltoalueiden ja silmäkoon rajoitusten avulla, ottaen huomioon erityispiirteet kullakin merialueella, jolla teknisiä säilyttämistoimia toteutetaan;

12.   kehottaa komissiota esittämään viipymättä ehdotuksia pilottihankkeiksi, joilla pyritään poisheittojen vähentämiseen;

13.   ehdottaa erityisesti, että harkittaisiin vaihtoehtoa kieltää poisheitot ja samalla tarjottaisiin kalastajille asianmukaisia kannustimia;

14.   vaatii komissiota edistämään aktiivisesti sivusaaliiden vähentämistä koskevan FAO:n kansainvälisen toimintasuunnitelman hyväksymistä;

15.   vaatii komissiota painottamaan ympäristöystävällisen kalastuksen kehitystä osana koko kalavarojen hoitoyhdistelmää;

16.   kehottaa komissiota välttämään keskenään ristiriitaisia tavoitteita ja liiallista sääntelyä sekä hyödyntämään tätä mahdollisuutta yksinkertaistaa yleistä sääntelyjärjestelmää;

17.   kehottaa komissiota harkitsemaan ympäristöystävällisten teknisten kalastustoimien käyttöä täydennyksenä nykyisille pyyntiponnistusten rajoituksille kantojen elvyttämistoimien yhteydessä;

18.   uskoo, että tässä yhteydessä on ehdottoman välttämätöntä kehittää ja käyttää satelliittitekniikkaa luvattomien kalastusalusten havaitsemiseksi suljetuilla alueilla ja merisuojelualueilla, jotta taattaisiin kalojen, niiden uhanalaisen elinympäristön ja muun biologisen monimuotoisuuden tehokas suojelu;

19.   huomauttaa, että uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä hyväksyttyjä toimia on tuettava komission tiedonannon tavoitteiden ja erityisesti seuraavien tavoitteiden edistämiseksi:

20.   korostaa komission tiedonannon merkitystä ja katsoo, että sillä pitäisi olla suurempi rooli mereen liittyvien asioiden hallinnoinnissa, jotta luotaisiin myönteinen pitkän aikavälin tulevaisuusperspektiivi niille, joiden toimeentulo on riippuvainen kalastuksesta, ja meriympäristölle;

21.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin päätöslauselma kevään 2006 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä

P6_TA(2006)0092 B6-0162/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2005 antamansa päätöslauselman Lissabonin strategian väliarvioinnista(1),

–   ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2005 annetun komission tiedonannon kasvua ja työllisyyttä koskevista yhdennetyistä suuntaviivoista (2005–2008) (KOM(2005)0141),

–   ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2005 annetun komission tiedonannon "Yhteiset toimet kasvun ja työllisyyden hyväksi – Yhteisön Lissabon-ohjelma (KOM(2005)0330),

–   ottaa huomioon 25 jäsenvaltion antamat Lissabonin strategiaa koskevat kansalliset uudistusohjelmat,

–   ottaa huomioon 25. tammikuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Annual Progress Report on Growth and Jobs",

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000, Tukholmassa 23. ja 24. maaliskuuta 2001, Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 sekä Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 ja 15. ja 16. joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon valtionpäämiesten Hampton Courtin epävirallisen kokouksen päätelmät 27. lokakuuta 2005,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

Yleisiä huomioita

1.   panee tyytyväisenä merkille, että viime vuoden kevään Eurooppa-neuvostossa hyväksytty tarkistettu Lissabonin strategia on johtanut kansallisten tutkimuksen ja kehityksen, innovoinnin ja koulutuksen kaltaisiin painopistealueisiin keskittyvien toimintasuunnitelmien laatimiseen jäsenvaltioissa; toistaa tyytyväisyytensä sen johdosta, että tämä on selkiyttänyt yhteisön ja kansallisen tason vastuualueita ja sen avulla monimutkaisen strategisen lähestymistavan ymmärtäminen ja osana sitä tehtävä yhteistyö on helpottunut;

2.   korostaa kuitenkin, että kansalliset uudistusohjelmat on pantava täytäntöön tehokkaasti ja nopeasti; painottaa, että talouskasvu edellyttää muun muassa kasvua tukevaa taloudellista kehystä; pyytää siksi jäsenvaltioita ja unionia arvioimaan, ovatko verotusjärjestelmissä ja tutkimus- ja teollisuuspolitiikoissa asetetut kannustimet kohdallaan ja sopimaan yhdenmukaisesta eurooppalaisesta investointistrategiasta, jossa keskitytään komission ehdottamiin neljään painopistealueeseen, eli tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovointiin, koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja sosiaalipalveluihin, ja liiketoiminnalle suotuisan ympäristön luomiseen;

3.   on ehdottomasti sitä mieltä, että komission neljää olennaista alaa koskevat poliittiset sitoumukset ovat ristiriidassa vuosien 2007–2013 rahoituskehysten kanssa, joissa esitetään merkittäviä leikkauksia Lissabonin avainohjelmia ja -budjettiotsakkeita koskeviin menoeriin;

Kansalliset toimintasuunnitelmat ja eurooppalainen kasvu- ja työllisyysstrategia

4.   painottaa, että on tärkeää toteuttaa sisämarkkinat täysimääräisesti hyödyntämällä tinkimättömästi niiden neljää keskeistä periaatetta, eli pääomien, tavaroiden, henkilöiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta; korostaa tässä yhteydessä, että palveludirektiivin(2) hyväksyminen on välttämätöntä EU:n valtavien palvelumarkkinoiden avaamiseksi ja yhteisön vahvan talouden ja pitkän aikavälin työllistämisponnisteluiden tukemiseksi Lissabonin muutetun strategian mukaisesti;

5.   katsoo, että olisi virhe painottaa pelkästään kilpailukykyä ja kasvunäkökohtia sellaisinaan, koska kansalaisten tuen saaminen Lissabonin strategialle edellyttää aitoa sosiaalista ulottuvuutta;

6.   on vakuuttunut siitä, että tutkimus, innovointi, yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja asianmukaisista liikenne-, energia- ja televiestintäverkoista huolehtiminen ovat avaintekijöitä Lissabonin strategian toteuttamiseksi alue- ja paikallishallinnon tasolla;

7.   katsoo, että julkisen varainhoidon pitkän aikavälin vakaus ja kestävyys on Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen edellytys; kehottaa yhdistämään unionin hajanaiset kasvustrategiat kokonaisvaltaiseksi ja yhdenmukaiseksi strategiaksi, jolla Euroopan unioni nousee johtavaan asemaan maailmassa uuden sukupolven tuotteiden ja tuotantomenetelmien alalla ja jossa on otettu huomioon tieto- ja viestintätekniikat ja kestävää kehitystä tukevat resurssitehokkaat teknologiat;

8.   pitää myönteisenä sitä, että monet jäsenvaltiot kaavailevat kansallisissa toimintasuunnitelmissaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, oli kyse sitten tutkimuksesta, korkea-asteen koulutuksesta tai muista aloista;

9.   panee merkille ekologisten innovaatioiden ja ympäristöteknologioiden – joiden kysyntä kasvaa tasaisesti ympäri maailman – tarjoamat mahdollisuudet edistää kasvua ja työllisyyttä sekä ne myönteiset vaikutukset työllisyyteen, joita saadaan aikaan siirtämällä verotuksen painopiste työstä voimavarojen kuluttamiseen ja ympäristön heikentämiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota perehtymään kyseisiin synergioihin perusteellisemmin ja vähentämään ympäristön kannalta vaarallisia tukia;

10.   panee merkille, että kansallisissa toimintasuunnitelmissa on omaksuttu monenlaisia kansallisia lähestymistapoja yhdennettyihin suuntaviivoihin; pitää tarpeellisena vahvistaa yhteinen rakenne kansallisten toimintasuunnitelmien pohjaksi, jotta jäsenvaltioiden tasolla ehdotettujen toimien vaikutuksia voidaan vertailla paremmin ja jotta saavutetusta edistyksestä voidaan yhteisön tasolla käydä avointa ja rakentavaa vuoropuhelua;

11.   korostaa, että toimenpiteisiin ryhtymisen lykkääminen tai ympäristöhaasteisiin vastaamatta jättäminen johtaa todennäköisesti kustannusten nousuun, elämänlaadun heikkenemiseen sekä tulevien sukupolvien kannettavaksi jäävän taloudellisen taakan kasvamiseen; kehottaa näin ollen komissiota lisäämään ponnistelujaan toimien toteuttamatta jättämisen kustannusten selvittämiseksi jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla sekä ennaltaehkäisevän toiminnan myönteisten seurausten määrittämiseksi;

12.   uskoo kansallisten parlamenttien olevan oikea foorumi kansallisista tavoitteista keskustelemiseen ja niiden legitimoimiseen ja julkistamiseen sekä kansallisten toimintasuunnitelmien määrittämiseksi käytävän julkisen keskustelun edistämiseen; kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja komissiota laatimaan yhteisesti selkeät menettelyt yksinkertaistamista tai kodifioimista kaipaavan lainsäädännön tunnistamiseksi; kehottaa lisäksi komissiota antamaan ehdotuksen Euroopan parlamentin kanssa sovittavaksi strategiaksi siitä, milloin ja miten on sovellettava yhteissääntelyä ja vapaaehtoisia sopimuksia;

13.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:n lainsäädäntö otetaan nopeasti ja tarkasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kansalliset uudistusohjelmat pannaan tehokkaasti täytäntöön oikea-aikaista tiedottamista unohtamatta, jotta Euroopan parlamentti voi ryhtyä jatkotoimiin; katsoo, että olisi arvioitava kyseisten toimenpiteiden vaikutuksia talousarvioon; pyytää siirtymään riippumattomiin vaikutusten arviointeihin sekä parantamaan sidosryhmien kuulemista;

14.   korostaa, että EU:n lainsäädännön yksinkertaistamista ja konsolidointia on vauhditettava ja että EU:n lainsäädäntöön sisältyvän sääntelyn parantamiseen, viivyttelemättä tapahtuvaan siirtämiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja asianmukaiseen täytäntöönpanoon on kiinnitettävä lisää huomiota; kehottaa komissiota priorisoimaan lainsäädännön parantamisesta vuonna 2003 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa, mukaan lukien tarkoituksenmukaisten mekanismien kehittäminen asianosaisten kuulemista varten;

15.   suhtautuu myönteisesti erinäisten yhteisön, kansallisella ja alueellisella tasolla toimivien institutionaalisten ja talous- ja sosiaalialaa edustavien tahojen vastuiden ja toimivaltuuksien selkeyttämiseen ja katsoo tämän olevan välttämätöntä, jotta asianosaisissa voidaan kehittää todellinen tunne omista vaikutusmahdollisuuksista ja jotta voidaan vahvistaa heidän näkyvyyttään ja vastuullisuuttaan; korostaa, että vankka institutionaalinen kehys on kansalaisten luottamuksen lisäämisen perusta; katsoo, että onnistuneita kokemuksia olisi korostettava ja jaettava ja että parhaita käytäntöjä olisi edistettävä; tähdentää sekä täytäntöönpanon ja tavoitteiden määrittämisen selkeiden määräaikojen asettamisen että tehokkaan seurantajärjestelmän merkitystä; pitää oikeudenmukaista kilpailua arvokkaana tekijänä yhteisön yleisen kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja korkeiden sosiaalisten standardien parantamisen kannalta;

16.   uskoo, että hyvin toimivat sisämarkkinat ja hyvin toimivat työmarkkinat, joilla turvataan sosiaali- ja ympäristönormien noudattaminen, ovat välttämättömät kilpailumahdollisuuksien, talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisen vapauttamiseksi Euroopan unionissa; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään mahdollisimman pikaisiin toimiin työntekijöiden ja muiden kansalaisten liikkuvuuden täydelliseksi vapauttamiseksi EU:ssa samalla kun ne ryhtyvät päättäväisiin toimiin työn laadun edistämiseksi sen kaikissa muodoissa; pitää tärkeänä kehittää tehokkaampia toimenpiteitä köyhyyden torjumiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi;

17.   on syvästi huolestunut siitä, että kasvava joukko jäsenvaltioiden hallituksia pyrkii toteuttamaan tai on jo toteuttanut protektionistisia toimia kansallisen teollisuutensa ja kansallisten yritysten suojaamiseksi; katsoo, että nämä toimet uhkaavat sisämarkkinoiden perusperiaatteita, koska ne estävät muiden jäsenvaltioiden kansalaisia käyttämästä sijoittautumisoikeuttaan sekä pääoman vapaata liikkuvuutta yhteisössä; kehottaa komissiota ilmaisemaan kantansa huomattavasti suorapuheisemmin ja yksiselitteisemmin sen puolustaessa sisämarkkinoita, energia ja rahoituspalvelut mukaan lukien;

18.   uskoo myös, että pk-yritysten liiketaloudellisten mahdollisuuksien vapauttaminen luo uusia tilaisuuksia houkutella nuoria liike-elämään, vahvistaa innovointijärjestelmiä ja rohkaista yksityisen sektorin investointeja tutkimus- ja kehitystyöhön;

19.   pyytää sisällyttämään kansallisten toimintasuunnitelmien ja komission ja neuvoston Lissabonin strategiaa koskevien asiakirjojen arviointiin ja esittelyyn kohdennetun joukon ympäristöön kohdistuvia paineita ilmaisevia indikaattoreita;

20.   huomauttaa, että indikaattorit ovat keskeisen tärkeitä ei ainoastaan eri politiikkojen puitteissa toteutettujen toimien arvioimiseksi kansallisella ja yhteisön tasolla vaan myös niiden seuraamiseksi;

21.   katsoo, että unionilta puuttuvat perustiedot, jotka mahdollistaisivat sen yleisen taloudellisen, ympäristöä koskevan ja sosiaalisen tilanteen vertaamisen muiden alueiden ja maiden vastaaviin, ja pyytää komissiota antamaan kyseisenlaisia katsauksia koskevia ehdotuksia;

22.   pyytää komissiota varmistamaan, että yhteisön rakennerahastoja käytetään Lissabonin strategian ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti, ja kehottaa komissiota erityisesti seuraamaan järjestelmällisesti yhteisön alueita voidakseen todeta, miten ne onnistuvat Lissabonin tavoitteiden täyttämisessä pitäen mielessä, että kyseiset havainnot ja tilastotiedot mahdollistavat sen, että alueet voivat vahvistaa tarkoituksenmukaisen vertailutason keskuudestaan ja siten määrittää parhaita käytäntöjä;

23.   palauttaa mieleen, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) toteuttamisella on olennainen merkitys Lissabonin toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja että jotta kyseistä kasvua voidaan tukea, EU tarvitsee kipeästi tehokkaita, ympäristöystävällisiä ja kestäviä liikenneverkkoja sekä satamia ja lentoasemia maanteitse, rautateitse, vesiteitse ja meriteitse tapahtuvia kuljetuksia varten; kehottaa siksi kaikkia asianosaisia varmistamaan, että TEN-T-liikennehankkeet saatetaan päätökseen;

24.   pitää erittäin valitettavana sitä, että Eurooppa-neuvosto aikoo seuraavissa rahoituskehyksissä leikata Euroopan parlamentin esittämiä Euroopan laajuisille verkoille osoitettavia määrärahoja; suosittaa tarttumaan Galileo-järjestelmän piakkoin tapahtuvan käyttöönoton tarjoamaan tilaisuuteen parantaa liikennevirtojen sähköistä hallintaa, mikä edellyttää sähköisen tiemaksujärjestelmän asteittaista käyttöönottoa, ruuhkien ehkäisemistä ja sitä, että käyttäjät saadaan mukaan osallistumaan liikkuvuuden todellisten kustannusten maksamiseen;

Ikääntyvä väestö: väestötieteelliset haasteet

25.   huomauttaa, että sen lisäksi, että odotetun eliniän pidentyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteiskunnillemme se saattaa helposti myös aiheuttaa sukupolvien välisiä jännitteitä, jotka johtuvat työelämän ulkopuolella olevan väestönosan nopeasta kasvusta ja aktiiviväestön pienenemisestä, tai parhaassa tapauksessa sen tietylle tasolla vakiintumisesta; myöntää, että unionin jokaisen jäsenvaltion on tehtävä omat valintansa sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmien suhteen; toteaa, että talouskasvun hitaus, liiallinen velkaantuminen ja korkea työttömyys lisäävät merkittävästi tämän väestötieteellisen ongelman haastavuutta; toteaa, että jotta väestötieteellisten muutosten aiheuttamat kielteiset vaikutukset voidaan vähimmäistää, on välttämätöntä, että Lissabonin strategia pannaan tinkimättömästi täytäntöön korkeaan työllisyyteen ja tuottavuuteen, innovointiin ja terveyden vaalimiseen perustuvan osallistavan yhteiskunnan luomiseksi;

26.   katsoo, että väestötieteelliset muutokset aiheuttavat tarpeen luoda uusia ja parempia koulutus- ja sosiaalialan perusrakenteita niin nuorille kuin ikääntyneillekin henkilöille, mukaan lukien lisää voimavaroja elinikäiseen oppimiseen, kohtuuhintaiseen lastenhoitoon, aivan pienten lasten hoitoon ja vanhushoitoon; palauttaa jäsenvaltioiden mieleen niiden Barcelonan Eurooppa-neuvostossa 2002 antaman sitoumuksen, jonka mukaan niiden on vuoteen 2010 mennessä tarjottava päivähoitopaikka yli 33 prosentille alle kolmivuotiaista lapsista ja 90 prosentille niistä lapsista, jotka ovat vähintään kolmivuotiaita, mutta jotka eivät vielä ole aloittaneet koulunkäyntiä;

27.   palauttaa mieleen, että hyvinvointivaltion nykyaikaistaminen koko EU:ssa on poliittinen välttämättömyys; katsoo, että yhtä tärkeää on asettaa kansantalouksiemme sosiaalinen ulottuvuus – sosiaaliset oikeudet, sosiaaliturva ja sosiaalinen vuoropuhelu – keskeiseen asemaan pohtiessamme, miten voimme varmistaa, että kansalaiset voivat kohdata taloudelliset muutokset luottavaisesti ja vaivattomasti; vahvistaa, että uudistuksilla on edistettävä dynaamista ja joustavaa taloutta samalla, kun turvataan työsuhdeturvan oikea tasapaino ("flexicurity");

28.   on sitä mieltä, että eurooppalaisten yhteiskuntien on tartuttava tilaisuuteen hyödyntää eläkeläisten sukupolven kokemuksia ja taitoja; kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan "aktiivisen ikääntymisen strategioita", joihin sisältyy toimenpiteitä ikääntyneiden integroinnin helpottamiseksi, kuten kannustimia, joilla siirtymistä työstä eläkkeelle vaiheistetaan; pyytää komissiota levittämään jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä eläkkeelle siirtymisen valmistamisesta ja uusille, vapaasti valituille toiminta-aloille siirtymisestä;

29.   katsoo, että Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi toteutettava asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että ikääntyneiden sukupolvet selviävät teknologisista innovaatioista, heidän haavoittuvuutensa otetaan huomioon, heidän sosiaalinen syrjäytymisensä torjutaan ja heidän osallistumistaan työmarkkinoille kasvatetaan;

30.   pyytää komissiota käynnistämään uudelleen uusien työn lähteiden etsimistä koskevan strategiansa erityisesti kehottamalla jäsenvaltioita edistämään paikallisia yhteisöpohjaisia palveluja, sosiaalipalveluja, henkilöpalveluja, kulttuuripalveluja ja ympäristöalan ammatteja; katsoo, että Ranskan mallin mukaisten palvelusetelien kaltaisten epäbyrokraattisten aloitteiden avulla voidaan todennäköisesti luoda paljon uusia työpaikkoja sekä jopa lopettaa pimeän työn tekeminen;

31.   kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tarmokkaasti toimiin löytääkseen kaikki syntyvyyden kasvun esteet, mukaan lukien työpaikan ulkopuoliset esteet, kuten veropolitiikat, vaikeudet päästä asuntomarkkinoille sekä lastenhoito-ongelmat ja kauppojen aukioloajat; korostaa tarvetta edistää joustavia työaikoja, mikä antaisi mahdollisuuden yhdistää työ- ja perhe-elämä, jotta jälkimmäinen ei johtaisi urasta luopumiseen vaan perustuisi vapaaseen valintaan; painottaa, että terveellinen ympäristö ja terveyden vaaliminen yleisesti ovat pitkän aikavälin talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin avaintekijöitä;

32.   korostaa, että väestön ikääntymistä koskevan kysymyksen lisäksi sukupolvien välinen solidaarisuus muodostaa keskeisen ongelman kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa julkisia menoja rahoitetaan lainavaroin; vaatii ymmärtämään kestävän kehityksen käsitteen siten, että siihen ei sisälly mahdollisuutta siirtää kohtuutonta velkarasitetta tuleville sukupolville; korostaa tarvetta käyttää pitkän aikavälin näkökulmaa, jotta voisimme välttää sälyttämästä liian suurta taloudellista velkaa nuorten ja tulevien sukupolvien kannettaviksi;

33.   katsoo, että väestötieteellisten muutosten terveydenhoitonäkökohdat ovat äärimmäisen tärkeät ja että niissä on otettava huomioon sekä inhimilliset että rahoitukselliset tekijät; tähdentää, että väestön ikääntymisen johdosta terveyspalveluiden ja pitkäaikaisten hoitopalveluiden kysyntä on lisääntymässä; on vakuuttunut siitä, että on tärkeää investoida pitkäaikaisten sairauksien ehkäisemiseen tähtääviin toimenpiteisiin; palauttaa mieleen, että mitä pidempään ihmiset pysyvät terveinä ja hyväkuntoisina, sitä pidempään he voivat olla aktiivisia ja pysyä työelämässä;

34.   katsoo, että maahanmuuttopolitiikoilla olisi edistettävä maahanmuuttajien taloudellista, sosiaalista ja oikeudellista kotoutumista, jotta Euroopan väestötieteellisiä ongelmia voidaan lievittää, mutta myöntää, että tämä ei yksinään ratkaise kaikkia väestötieteellisiin muutoksiin liittyviä vaikeuksia; katsoo, että laillista maahanmuuttoa koskevan politiikan onnistuminen riippuu myös täyden kotoutumisen saavuttamiseen tähtäävän kattavan ja pro-aktiivisen strategian täytäntöönpanosta, jolloin siihen on sisällyttävä suuri joukko sosiaalisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia toimenpiteitä sekä perehdytys- ja kielikoulutusohjelmia;

35.   huomauttaa, että sellaiset maahanmuuttopolitiikat, joissa annetaan etusija ammattitaitoisille työntekijöille, aiheuttavat myös päinvastaisia seurauksia heikentämällä niiden valtioiden kansantaloutta, joista kyseiset ammattitaitoiset maahanmuuttajat ovat lähteneet, ja toteaa, että näillä työvoiman siirroilla väestötieteellisten muutosten haasteisiin voidaan vastata vain lyhytaikaisesti; huomauttaa kuitenkin, että olisi arvioitava perusteellisesti, miten maahanmuuttopolitiikat, joissa annetaan etusija ammattitaitoisille työntekijöille, vaikuttavat kyseisten maahanmuuttajien alkuperämaahan;

Innovointi ja tutkimus, teollis- ja tekijänoikeudet sekä elinikäinen oppiminen

36.   katsoo, että innovointi on yksi hyvinvoinnin lisäämisen, kasvun ja työllisyyden tärkeimmistä avaintekijöistä ja että se vahvistaa Euroopan unionin kilpailukykyä ja tukee yleisesti kestävään kehitykseen tähtäävän politiikan toteutumista;

37.   on sitä mieltä, että Lissabonin strategian ensisijaiset tavoitteet olisi pantava täytäntöön ja toteutettava täysimääräisesti EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioissa vahvistamalla merkittävästi Euroopan innovointi- ja tutkimuskapasiteettia ja laajentamalla elinikäistä oppimista myös uusien rahoitusvälineiden käyttöönoton avulla; vaatii kuitenkin kohdentamaan kyseiset politiikat yleistä mielenkiintoa omaaville aloille;

38.   rohkaisee komissiota ehdottamaan sellaisia tutkimuksen ja kehityksen alaan kuuluvia pilottihankkeita, joiden avulla voitaisiin luoda eurooppalainen näkökulma ja kehittää eurooppalainen ajatusmalli tähän kysymykseen;

39.   panee merkille, että julkisella sektorilla on jääty jälkeen Lissabonin strategiassa tutkimukselle asetetuista tavoitteista ja että myös yksityisellä puolella ollaan yleisesti ottaen kaukana tavoitteesta, jonka mukaan tutkimukseen ja kehitykseen on investoitava kaksi prosenttia BKT:sta; kehottaa siksi yksityistä sektoria lisäämään ponnistelujaan saavuttaakseen oman osuutensa kolmen prosentin tavoitteesta;

40.   toteaa, että etenkään keskisuuret yritykset eivät investoi riittävästi tutkimukseen; pyytää jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan politiikkojensa osalta edistääkseen innovointia keskisuurissa yrityksissä, unohtamatta myöskään Euroopan 20 miljoonaa pienyritystä, jotka toimivat talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vetureina Euroopassa; katsoo, että pk-yritysten työllistämisvalmiuksien parantamisen kannalta on olennaisen tärkeää, että niiden mahdollisuuksia hyödyntää Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknisen kehittämisen ja esittelyn seitsemättä puiteohjelmaa (2007–2013) vahvistetaan;

41.   panee merkille, että tutkimuksen ja kehityksen osalta Euroopan jälkeenjääneisyys Japaniin ja Yhdysvaltoihin nähden näkyy erityisesti yksityisellä sektorilla työskentelevien tutkijoiden määrän epätasapainossa julkiseen sektoriin nähden (80 prosenttia Yhdysvalloissa, 50 prosenttia Euroopassa); pyytää toteuttamaan toimia tutkijoiden liikkuvuuden ja tutkimuksen perusrakenteiden parantamiseksi, jotta nykyistä useampi opiskelija valitsisi tiedeuran; katsoo, että yliopistojen on voitava sijoittaa tietämystään uusiin yrityksiin ('start-ups')ja hankkia lisää voimavaroja patenteista ja lisensseistä ('capital building licensing');

42.   kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä Euroopan yliopistojen varustamiseksi tutkimustoiminnan korkeimpien standardien tasoisiksi ja yliopistojen ja teollisuuden ja kaupan alojen välisen yhteistyön vahvistamiseksi ja tutkimustulosten paremman tiedottamisen, levittämisen ja soveltamisen varmistamiseksi;

43.   pitää elinikäistä oppimista välttämättömänä; on myös sitä mieltä, että eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi on koulutuksen ja (ammatti)koulutusjärjestelmien laatua vahvistettava eri elämänvaiheissa ja mahdollisuuksia saada korkea-asteen koulutusta parannettava; uskoo, että koulutuksessa ja koulutusjärjestelmissä on keskityttävä niihin aloihin, joilla Euroopassa on pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä ja niillä on vastattava nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden ja teknisten yhteiskuntien vaatimuksiin ja puutteisiin;

44.   kehottaa jäsenvaltioita keskittymään aivan ensiksi peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen keskeyttämisasteeseen ja parantamaan koulutuksen ja jatko-opiskelumahdollisuuksien tarjontaa; toteaa, että jäsenvaltioiden väliset erot ovat valtavat;

45.   ottaa huomioon, että Internetin käyttäjien lukumäärä kasvaa jatkuvasti; katsoo, että kaikilla nuorilla eurooppalaisilla on oltava mahdollisuus oppia käyttämään sähköisiä välineitä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että viimeistään vuoteen 2010 mennessä Euroopan unionissa on jokaisella koululaisella mahdollisuus käyttää tietokonetta ja atk-koulutus on yhdistetty saumattomasti koulujen opetussuunnitelmiin ja että tietotekniikkaan tutustuminen ja sen tehokas käyttö on yleistynyt kaikissa kouluissa;

46.   korostaa, että nykyistä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava; panee merkille, että patentin rekisteröimisen kustannukset vaihtelevat EU:ssa 37 500 eurosta 57 000 euroon ja että saman prosessin hinta on Yhdysvalloissa vain noin 10 000 euroa ja että patenttimenettelyiden kesto ja monimutkaisuus muodostavat suuren ongelman pk-yrityksille; kehottaa komissiota varmistamaan immateriaalioikeuksien asianmukaisen suojan ja antamaan mahdollisimman pikaisesti ehdotuksen jäsenvaltioiden patenttilakien yhdenmukaistamisesta, mikä tarjoaisi paremman oikeusvarmuuden ja edistäisi innovaatioita;

47.   tukee voimakkaasti ensimmäistä kilpailukykyä ja innovointia koskevaa puiteohjelmaa (2007–2013) ja tähdentää, että siihen liittyvät tavoitteet, toimet ja taloudelliset varat ovat peruuttamattomasti sidoksissa uskottavaan sitoutumiseen Lissabonin strategiaan; kehottaa komissiota tekemään kyseisestä puiteohjelmasta EU:n innovointipolitiikan menestyksekkään kulmakiven; korostaa tarvetta vahvistaa Euroopan investointirahasto EIR:n vastuulla olevia CIP:n (ensimmäinen kilpailukykyä ja innovointia koskeva puiteohjelma) rahoitusvälineitä pk-rahoitustilanteen parantamiseksi riskipääoman ja takuiden avulla sekä laajentaa EIR:n toimintaa teknologian siirtojen rahoittamiseen; korostaa, että parlamentti pitää innovointia rahoituskehysten keskeisenä painopistealana ja pyytää, että Eurooppa-neuvosto ei jätä ottamatta huomioon tätä pysyvää sitoutumista;

48.   panee merkille, että maailman 20:sta johtavasta biotekniikan alan yrityksestä 19 on yhdysvaltalaista ja yksi on sveitsiläinen, ja katsoo, että EU:lla ei enää ole varaa jäädä enemmän jälkeen tällä alalla; pyytää komissiota soveltamaan toissijaisuusperiaatetta myös tutkimuksen alaan ja tukemaan perustutkimusta kaikissa jäsenvaltioissa;

Energiapolitiikka

49.   katsoo, että johdonmukainen ja tehokas energiapolitiikka on keskeisessä asemassa Euroopan unionin talouskasvun ja kansalaisten kestävän hyvinvoinnin kannalta; panee erityisesti merkille, että energian varmuudessa on kyse strategisesta vastuusta, kun otetaan huomioon Euroopan riippuvuus tuonnista kolmansista maista; vaatii siksi ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että tarjonta ja kysyntä pysyvät pitkällä aikavälillä tasapainossa;

50.   yhtyy valtionpäämiesten Hampton Courtin epävirallisessa kokouksessaan lokakuussa 2005 tekemiin päätelmiin, joiden mukaan yhteisessä näkemyksessä huoltovarmuusstrategiasta tulee ottaa huomioon jäsenvaltioiden maantieteelliset, taloudelliset, alueelliset, ilmastolliset ja rakenteelliset erot, edistää EU:n markkinoiden avautumista edelleen, noudattaa kestävää kehitystä sekä ilmastonmuutoksia koskevia sitoumuksia energia-alalla ja tuottaa lisäarvoa suhteessa yksittäisten jäsenvaltioiden toimiin;

51.   kehottaa komissiota, pitäen mielessä Hampton Courtin päätelmissä sille esitetyn pyynnön, antamaan uutta puhtia yhteisön energiapolitiikalle ja kiirehtimään asiaa koskevien ehdotusten laatimista; kehottaa komissiota ryhtymään paljon päättäväisemmin toimiin varmistaakseen kilpailukykyisten ja niukasti hiilidioksidia päästävien ja hiilidioksipäästöttömien energialähteiden saatavuuden ja ympäristöystävällisen energiahuollon, joka on riittävän monipuolinen, jotta vältetään liian suuri riippuvuus yhdestä tietystä energiamuodosta;

52.   kehottaa komissiota reagoimaan voimakkaasti kilpailun pääosaston 16. helmikuuta 2006 julkistamassa alakohtaisessa selvityksessä kuvailemaan määräävään markkina-asemaan ja markkinoiden puutteisiin sekä tekemään uusia ehdotuksia määräävän markkina-aseman ja markkinoiden puutteiden torjumiseksi konkreettisilla toimilla ja välineillä;

53.   odottaa siksi kiinnostuneena kevään Eurooppa-neuvostossa käytäviä energiakysymyksiä käsitteleviä keskusteluja, joiden tulisi johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin erityisesti energian säästämisen ja resurssien tehokkaan hyödyntämisen alalla ja uusiutuvien energialähteiden edistämisen vauhdittamiseksi; katsoo, että näillä toimilla tuetaan myös Kioton pöytäkirjassa ja myöhemminkin asetettujen kasvihuonekaasupäästöjen alentamista koskevien tavoitteiden saavuttamista;

54.   on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjumisen yhteydessä syntyy taloudellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia, joilla voidaan tukea kestävään kehitykseen tähtäävän strategian, eli Lissabonin strategian kolmannen pilarin, vahvistamista; katsoo, että Kioton kehyksen kehittymiseen vuoden 2012 jälkeen on kiinnitettävä aktiivisesti huomiota jo nyt, jotta markkinat voivat merkittävissä investointisuunnitelmissaan ottaa huomioon hiileen liittyvät kustannukset;

55.   vaatii, että energia-alan tutkimus- ja kehitystyön ja innovoinnin on pysyttävä ensisijaisen tärkeänä; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan pitkällä aikavälillä tutkimukseen ja kehitykseen osoitetun rahoituksen lisäämiseen sekä eurooppalaisen energiatutkimusalueen luomiseen; katsoo, että muuttamalla energiakäyttöä koskevia lähestymistapoja voitaisiin nykyistä energiankulutusta Euroopassa vähentää noin 20 prosentilla ja että yhtäkään lähestymistapaa ei saisi hylätä automaattisesti;

56.   korostaa siksi, että Euroopan unionin tulisi panostaa merkittävästi voimavaroja muun muassa puhtaan hiilen ja CO2-päästöjen sitomisen kaltaisten puhtaampien ja tehokkaampien teknologioiden kehittämiseen, uusiin energialähteisiin sekä ydinvoiman turvallisuuden parantamiseen uusia teknologisia läpimurtoja etsittäessä;

57.   kehottaa komissiota teettämään arvioinnin Euroopan unionin huomattavasta tuulivoimapotentiaalista erityisesti merituulille alttiilla rannikoilla;

58.   panee merkille huomattavat mahdollisuudet lisätä energiatehokkuutta, vähentää saastepäästöjä ja kehittää puhdashiilitekniikan uusien laitteiden ja järjestelmien maailmanlaajuisia markkinoita ja kehottaa teollisuutta ja tutkimuksen seitsemättä puiteohjelmaa esittelemään tehokkaita puhdashiilitekniikkaa hyödyntäviä järjestelmiä;

59.   kehottaa lisäämään ponnisteluja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön nykyisen sisäisiä energiamarkkinoita koskevan lainsäädännön ja että vahvistetut uusiutuvia energialähteitä, biopolttoaineita ja energiatehokkuutta koskevat tavoitteet saavutetaan täysimääräisesti; pitää tervetulleena energiatehokkuutta ja energiapalveluja koskevaa direktiiviehdotusta (KOM(2003)0739) ja pyytää, että se pannaan pikaisesti ja yhdenmukaisesti täytäntöön koko EU:ssa;

60.   katsoo, että puhtaampiin ja tehokkaampiin tekniikoihin tehtyjen investointien lisääminen on keskeisen tärkeää ja että EU voisi hyötyä merkittävästi viemällä kyseisenlaisia tekniikoita maihin, joiden energiankulutuksen eksponentiaalinen kasvu pakottaa ne sijoittamaan huomattavia summia energiatehokkuuden parantamiseen;

61.   pyytää komissiota ja neuvostoa tarjoamaan laaja-alaista energiapolitiikan alan yhteistyötä kaikille maille, joissa öljyn ja luonnonkaasun kulutus on suurta, alkaen Yhdysvalloista, Japanista, Kiinasta ja Intiasta; katsoo, että kyseinen yhteistyö voisi lieventää öljyn ja luonnonkaasun hinnoittelupaineita, etenkin jos käytännesääntöjen avulla voitaisiin ei ainoastaan päästä eroon kilpailuasetelmista tärkeimmillä tuotantoalueilla, vaan samalla voitaisiin myös vaihtaa tietoja parhaista tekniikoista energian säästämisen, energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisten energialähteiden alalla;

62.   palauttaa mieleen, että Euroopalla on maailmanlaajuisesti tunnustettua asiantuntemusta ydinvoiman alalla, joka on yksi mahdollinen ratkaisu energiariippuvuuteen ja ilmastonmuutokseen; toteaa, että kyseinen asiantuntemus koskee muun muassa tuotantolaitosten tehokkuutta ja laatua sekä käytöstä poistamiseen tarkoitettuja prosesseja ("palauttamista vihreäksi niityksi" IAEA:n käyttämän ilmaisun mukaan);

63.   tunnustaa ydinvoiman nykyisen roolin sähkön huoltovarmuuden ylläpitämisessä, koska se on merkittävä osa energiavalikoimaa ja sen avulla voidaan välttää noin 312 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa (7 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä); huomauttaa, että nykyisten ennusteiden mukaan EU:n hiilidioksidipäästöt kasvavat 12 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, mikä jää selvästi jälkeen Kiotossa määritellystä 8 prosentin vähennyksestä;

64.   on tietoinen siitä, että energiahuollon pitkän aikavälin turvallisuus ei ole mahdollinen ilman, että uusiutuvia energialähteitä kehitetään taloudellisesti ja ekologisesti tarkoituksenmukaisella tavalla; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön markkinapohjaisia kannustimia, jotta uusiutuvista energioista saadaan kannattavia mahdollisimman nopeasti; kehottaa komissiota edistämään vedyn käyttöä ympäristöystävällisenä ja uudistuvana energialähteenä ja jotta siten voidaan vähentää pitkällä aikavälillä riippuvuutta poliittisesti epävakaista energian viejämaista; on tietoinen siitä, että uusiutuvista energialähteistä voidaan teknisesti tuottaa rajallinen osuus tarvittavasta energiasta;

65.   rohkaisee komissiota energiakysymystä tarkastellessaan arvioimaan sitä monesta näkökulmasta käsin, kuten energiavalikoiman, markkinoiden kehittymisen, investointien ja tutkimusrahastojen kannalta sekä harkitsemaan mahdollisuutta luoda ja kehittää järjestelmä tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä;

66.   katsoo, että jäsenvaltioiden perusrakenteiden välisten yhteyksien puute muodostaa esteen sisämarkkinoille, ja kehottaa jäsenvaltioita saattamaan valmiiksi TEN-energiaverkostot kyseisen ongelman ratkaisemiseksi; katsoo, että kansallisella tasolla jäsenvaltioiden olisi pidettävä huoli siitä, että sähköntuotantolaitokset on sijoitettu niin tasaisesti ympäri maata ja niin lähellä tärkeimpiä kulutuskeskuksia kuin mahdollista;

67.   pitää kiinnostavina korkean tason CARS21-ryhmän noudattamaa yhdennettyä lähestymistapaa sekä sen tekemiä johtopäätöksiä ja odottaa, että komissio seuraa ryhmän hyväksymää toimintasuunnitelmaa antaakseen ja antaessaan ehdotuksia, joilla pyritään kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen saastepäästöjen nopeaan alentamiseen erityisesti parantamalla ajoneuvoissa käytettyä teknologiaa (hybridiautot) ja käyttämällä toisen sukupolven biopolttoaineita, jotka on valmistettu monista eri raaka-aineista; kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan Ruotsin esimerkkiä ja tekemään biopolttoaineiden myymisen pakolliseksi kaikille huoltoasemille;

68.   uskoo, että yhteisön maatalousala voisi löytää uusia markkinoita biopolttoaineiden tuottamisessa käytettyjen viljelykasvien markkinoinnin parantamisen ansiosta, mikä tukee välillisesti myös elintarviketurvallisuudesta huolehtimista Euroopassa;

69.  69 kiinnittää samoin huomiota jo nyt Euroopasta löytyviin esimerkkeihin biomassan käytöstä lämmityksessä ja sähköntuotannossa, jotka korostavat nykyisiä mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin ratkaisuihin ja energian, ympäristön ja maatalouden keskinäistä vuorovaikutusta, mikä koituu viime kädessä kansalaisten ja heidän elämänlaatunsa eduksi ja joka hyödyttää myös asianomaisia talouden aloja kestävän kehityksen myötä;

70.   painottaa, että on tärkeää toteuttaa sisämarkkinat täysimääräisesti yhdessä asianmukaisen ja syrjimättömän kilpailun kanssa ja vapauttaa energiamarkkinat vuoteen 2007 mennessä, kuten jäsenvaltioiden kesken on sovittu;

o
o   o

71.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 164. (2) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla, 5.3.2004 (KOM(2004)0002).