Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2006 päivätyn komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle "EU:n ja Karibian kumppanuus kasvun, vakauden ja kehityksen edistämiseksi" (KOM(2006)0086) (jäljempänä "komission tiedonanto"),

–   ottaa huomioon huhtikuussa 2005 annetut osat 1 ja 2 arviointikertomuksesta komission Karibiaa koskevasta alueellisesta strategiasta,

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 10. huhtikuuta 2006 antamat päätelmät ja niissä vahvistetun, 2. joulukuuta 1996 esitetyn Kuubaa koskevan yhteisen kannan,

–   ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteisen julkilausuman Euroopan unionin kehityspolitiikkaa koskevasta "eurooppalaisesta konsensuksesta"(1),

–   ottaa huomioon Euroopan, Latinalaisen Amerikan ja Karibian kansalaisyhteiskuntien kolmannen foorumin 1. huhtikuuta 2006 antaman Wienin julkilausuman,

–   ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 hyväksymänsä päätöslauselman talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla(2),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A6-0211/2006),

A.   ottaa huomioon, että jotkut Karibian valtiot nousevat kehittyneiden maiden joukkoon vuoteen 2020 mennessä mutta että joitakin maita uhkaa putoaminen keskituloisten valtioiden joukosta matalatuloisten maiden ryhmään,

B.   ottaa huomioon, että nämä pienet saarivaltiot ovat luonnostaan haavoittuvaisia luonnonkatastrofien ja muiden ulkoisten iskujen suhteen,

C.   ottaa huomioon komission ja Cariforumin(3) edustajien komission tiedonannosta sen luonnosvaiheessa käymän vuoropuhelun,

D.   ottaa huomioon, että alueen maat päättivät itsenäisesti Karibian yhteismarkkinoiden ja yhteisen talousalueen (CSME) perustamisesta, joka on alueellisen yhdentymisen tärkeä väline,

E.   ottaa huomioon, että Cariforum-valtiot haluavat liittää talouskumppanuussopimuksiin selkeän kehityspoliittisen ulottuvuuden voidakseen torjua lisääntyvää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja panna täytäntöön vuosituhannen kehitystavoitteet,

F.   ottaa huomioon, että yli 60 prosenttia alueen väestöstä on alle 30-vuotiaita ja että Kuubaa lukuun ottamatta koko väestön pääsy koulutukseen on ratkaisematon ongelma Karibian valtioissa,

G.   ottaa huomioon Belgian hallituksen myönteiset kokemukset kriittisestä vuoropuhelusta ja kehitysyhteistyöstä Kuuban hallituksen kanssa,

H.   ottaa huomioon, että kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohjelmointivaihe on alkanut ja kyseiset varat on tulevaisuudessa maksettava nopeammin, tehokkaammin ja alueen maiden tarpeet paremmin huomioon ottaen,

1.   on tyytyväinen Cariforum-ryhmän ottamiseen mukaan komission tiedonantoluonnoksesta käytyyn keskusteluun sekä useimpien alueen valtioiden huolenaiheiden huomioon ottamiseen tiedonannossa;

2.   on tyytyväinen siihen, että komissio alustaa strategiansa tasa-arvoisuuden, kumppanuuden ja sitoutuneisuuden hengessä;

3.   pitää Euroopan parlamentin tosiasiallista marginalisoimista aikataululla, joka sulki pois parlamentin osallistumisen Karibian aluetta koskevan yhteistyöstrategian muotoiluun, erittäin valitettavana särönä kolmen EU:n toimielimen konsensukseen tähtäävässä menettelytavassa, joka on osoittautunut hyväksi sekä Afrikkaa koskevan strategian että Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen muotoilussa;

4.   pahoittelee, että komissio ei ole ottanut arviointikertomuksen suosituksia riittävästi huomioon;

5.   on samaa mieltä komission kanssa siitä, että näiden kahden alueen yhteistyöhön ei ole tähän mennessä liittynyt asianmukaista poliittista vuoropuhelua; pitää EU-troikan ja Cariforumin hallitusten päämiesten käytäntöä tavata tunnin ajan kerran kahdessa vuodessa riittämättömänä ja on tyytyväinen aikeeseen varata tällaiselle vuoropuhelulle tulevaisuudessa riittävästi aikaa kaikilla tasoilla;

6.   on tyytyväinen suunniteltuun alueella sijaitsevien Ranskan merentakaisten departementtien (Guadaloupe, Ranskan Guyana ja Martinique) sekä Karibialla sijaitsevien merentakaisten maiden ja alueiden (PTOM) mukaan ottamiseen tulevaisuuden poliittiseen vuoropuheluun; tukee tässä yhteydessä kuitenkin Karibian alueen valtioiden näkemystä, että tämän osallistumisen ehdoista olisi neuvoteltava vielä niiden valtioiden kanssa, jotka ovat Cotonoun sopimuksen(4) puitteissa allekirjoittaneet sopimuksen poliittisen vuoropuhelun menetelmistä;

7.   on samaa mieltä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) kanssa, että erillisten EU-politiikkojen määritteleminen AKT:n kolmelle alueelle ei saa missään tapauksessa johtaa Euroopan unionin ja AKT-maiden suhteiden yleiseen heikkenemiseen; on tyytyväinen poliittisen vuoropuhelun lisäfoorumiin, joka luodaan Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden (LAC-valtiot) huippukokouksen myötä; pitää kuitenkin Cotonoun sopimuksessa sovittuja asioita etusijalla;

8.   on tyytyväinen komission tiedonannossa ilmaistuun aikomukseen vahvistaa luotettavia elimiä ja kannustaa hyvään hallintoon ja avoimuuteen talouden, verotuksen ja oikeuden aloilla Karibian maissa; kehottaa kaikkia Karibian maita ratifioimaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen;

9.   tukee komissiota vasta perustetun Karibian yhteismarkkinoiden ja yhteisen talousalueen (CSME) tukemisen asettamisessa etusijalle; vahvistaa uudestaan näkemyksensä, että talouskumppanuussopimuksia koskevia neuvotteluita on käytävä siten, että kehitystavoitteet ovat keskeisessä asemassa, ja että uudet Karibian sisämarkkinat tarvitsevat kaupankäyntiin liittyvää riittävää tukea ja valmiuksien kehittämistä ja kaupan vapauttamisen on tapahduttava vaiheittain;

10.   kehottaa komissiota varmistamaan, että talouskumppanuussopimuksien rakenteissa otetaan huomioon alueelliset olosuhteet ja vaikeudet, niin että niiden muoto tarvittaessa voi vaihdella; kehottaa sovittamaan talouskumppanuussopimusneuvottelujen puitteissa tehdyt sitoumukset yhteen sopimuksiin liittyvän kehitystuen kanssa, joka kohdistetaan kyseisten hallitusten tärkeimpinä pitämiin huolenaiheisiin, mukaan lukien talouden rakenneuudistus kilpailukyvyn lisäämiseksi, verotuksen sopeutus ja tuki kaupankäynnin helpottamiseksi;

11.   kiinnittää jälleen huomiota tullitulojen suureen merkitykseen tiettyjen Karibian valtioiden talouksille ja investointimahdollisuuksille ja päättelee siitä, että näitä tulojen menetyksiä, joita ei tällä hetkellä voida korvata verotuksellisesti, ei pitäisi toteuttaa ilman asianmukaisia korvauksia; korostaa kuitenkin, että kaupan kasvu Karibian valtioiden ja yleensäkin kehitysmaiden välillä voi auttaa korvaamaan tullitulojen menetykset ja lisäämään vakaampia tulonlähteitä;

12.   on komission kanssa samaa mieltä, että alueen pienet avoimet kansantaloudet ovat erityisen alttiita maailmanlaajuisten markkinavoimien vaikutuksille; muistuttaa kuitenkin, että asteittainen kaupan vapauttaminen siten, että käytetään sopivia suojamekanismeja ja annetaan riittävästi aikaa sopeutumiselle, edistää kehitystä ja voi täten olla väline köyhyyden torjunnassa;

13.   katsoo, että kaupan alan valmiuksien kehittämistä koskevilla toimilla on puututtava tarjonnan ongelmiin, muun muassa tukemalla perustuotteiden jalostamista ja tuotannon monipuolistamista, edistämällä pienten ja keskisuurten yritysten kuulemista ja niille annettavaa tukea, poistamalla investointien hallinnollisia esteitä ja edistämällä täten alueen liiketalouden kehitystä;

14.   vaatii komissiota painokkaasti panemaan täytäntöön arviointikertomuksensa suosituksen 7, jossa kehotetaan ottamaan huomioon YK:n pienten kehittymässä olevien saarivaltioiden tiedotusverkon periaatteet ja pyytää komissiota julkaisemaan tutkimuksen, joka käsitteli kaupan vapauttamisen ja globalisaation vaikutuksia tällaisten valtioiden kestävään kehitykseen;

15.   pitää sokeri- ja banaanimarkkinoiden muutosten seurausten lieventämiseksi perustettujen korvaus- ja sopeuttamisohjelmien rahoitusta riittämättömänä ja pelkää sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan yhteistyötavoitteen vaarantuvan, kun otetaan huomioon alueella äskettäin järjestetyt mielenosoitukset;

16.   pyytää komissiota kehittämään maatalouden muuntamisen edistämiseksi ohjelmia, jotka mahdollistavat sosiaalipoliittiset, elintarviketurvaan liittyvät, energiapoliittiset ja ympäristöpoliittiset näkökohdat huomioon ottaen ihmisarvoisten työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen tähän saakka perinteisesti ja kilpailukyvyttömästi hoidetuilla maatiloilla;

17.   vaatii painottamaan yhteistyöstrategioissa vahvemmin sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöä koskevia vaikutuksia ja kehittämään järjestelmällistä vaikutustenarviointia sekä arviointia, joka perustuu vuosituhannen kehitystavoitteiden indikaattoreihin;

18.   on tyytyväinen tärkeiden ympäristönsuojelutehtävien sisällyttämiseen Karibian alueen kanssa tehtävään kehitysyhteistyöhön ja vaatii huomattavaa tukea uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen ja energiatehokkuuden kehittämiseen öljyn hinnannousun tuhoisien seurausten välttämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi;

19.   yhtyy komission huoleen, että maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen seurauksena sääkatastrofien tiheys ja voimakkuus kasvavat edelleen alueella, ja tukee tavoitetta parannetusta luonnonkatastrofien hallinnasta; pahoittelee kuitenkin viittauksen puuttumista vuonna 2005 luotuun luonnononnettomuuksiin keskittyvään EU–AKT-välineeseen; kehottaa komissiota tukemaan tällaisen välineen perustamista pysyväksi pitkällä aikavälillä; pyytää komissiota tiedottamaan tästä prosessista säännöllisesti Euroopan parlamentin kehitysyhteistyövaliokunnalle ja AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunnalle; viittaa Karibian valtioiden kansantalouksien haavoittuvuuteen luonnonkatastrofien osalta ja on tyytyväinen komission ilmoitukseen soveltaa jälleenrakennusapuun aiemmin sidottujen varojen uusia ja nopeampia maksujärjestelyjä;

20.   arvostelee sitä, että Karibiaa koskevassa strategiassa käsitellään aivan liian vähän nuorisotyöttömyyden ongelmaa ja nuorison kasvavaa turhautumista; on huolestunut siitä, että Karibian maatalouden tuleva kriisi kärjistää tätä tilannetta;

21.   korostaa, että kestävän matkailun kehittämisellä voi olla avainasema taloudellisessa kehityksessä, ja kannattaa pitkäaikaista taloudellista tukea siihen tarvittavan infrastruktuurin (tiet, satamat, lentokentät jne.) rakentamiseen; huomauttaa kuitenkin, että komissio ei ole onnistunut tuomaan esille, että kyseiseen kestävyyteen kuuluvat myös olennaisesti matkailukohteiden alueellinen ja paikallinen omistajuus ja tätä on edistettävä saavutettujen voittojen poisvirtaamisen vähentämiseksi ja sen välttämiseksi, että alueen väestö jää vain palvelusväen rooliin ja luonnonmaisemat tuhotaan lopullisesti;

22.   on tyytyväinen komission tarjoukseen pitää ovi avoinna Kuuban kanssa käytävälle poliittiselle vuoropuhelulle; arvostelee kuitenkin vuoropuhelulle vuoden 1996 yhteisen kannan perusteella asetettuja tiukkoja rajoituksia;

23.   huomauttaa, että Euroopan unionin onnistunut vaikuttaminen Yhdysvaltoihin kauppasaartopolitiikan lopettamiseksi avaisi koko alueelle huomattavia taloudellisia mahdollisuuksia; suosittaa poliittisiin, sosiaalisiin, henkilökohtaisiin ja taloudellisiin ihmisoikeuksiin suunnattua politiikkaa noudattaen käynnistämään Kuuban hallituksen kanssa kriittisen vuoropuhelun;

24.   korostaa sen merkitystä, että kehityshankkeita muokataan myös alueella toimivien Euroopan ulkopuolisten toimijoiden kanssa, erityisesti Kanadan, Kiinan, Brasilian ja Venezuelan kanssa, ja pahoittelee tässä yhteydessä, että komissio suhtautuu muiden toimijoiden osallistumiseen varsin epäluuloisesti;

25.   korostaa alueen epäyhtenäisyyttä ja suosittaa yhteistyöstrategian voimakkaampaa eriyttämistä; vaatii komissiota tätä taustaa vasten tarkastelemaan jokaisen Karibian valtion osalta, muun muassa avoimuuden asteen, vahvojen ja itsenäisten instituutioiden ja hyvän hallinnon kriteereiden perusteella, onko keskittyminen talousarvioapuun oikea menetelmä kehitystavoitteiden saavuttamiseksi;

26.   muistuttaa erityisesti Haitin ahdingosta ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään Haitia varten yleistä Karibian alueen yhteistyötä pidemmälle menevän erityisohjelman, johon tarvitaan lisävaroja; on yleensä ottaen tyytyväinen Haitilla helmikuussa ja huhtikuussa 2006 järjestettyjen presidentin- ja parlamenttivaalien kulkuun;

27.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Karibian alueen valtioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0113. (3) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden (AKT-maat) Karibian foorumi. (4) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välinen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitettu kumppanuussopimus (EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3).