Hyväksytyt tekstit - Terveydenhoitoalan työntekijöiden suojaaminen veren kautta tarttuvilta infektioilta

Choisissez la langue de votre document :

Hakemisto

Edellinen

Seuraava

Koko teksti

Menettely : 2006/2015(INL)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari : A6-0218/2006
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit : A6-0218/2006		Keskustelut :		Äänestykset : PV 06/07/2006 - 6.3 CRE 06/07/2006 - 6.3 Äänestysselitykset		Hyväksytyt tekstit : P6_TA(2006)0305

Hyväksytyt tekstit

150k

66k

Torstai 6. heinäkuuta 2006 - Strasbourg

Terveydenhoitoalan työntekijöiden suojaaminen veren kautta tarttuvilta infektioilta

P6_TA(2006)0305

A6-0218/2006

		Päätöslauselma
		Liite

Euroopan parlamentin päätöslauselma suosituksista komissiolle eurooppalaisten terveydenhoitoalan työntekijöiden suojaamiseksi veren kautta tarttuvilta infektioilta, jotka johtuvat neulojen aiheuttamista loukkaantumisista (2006/2015(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 39, 45 ja 168 artiklan,

– ottaa huomioon 12. kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä(1),

– ottaa huomioon 30. marraskuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/655/ETY työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista(2),

– ottaa huomioon 18. syyskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/54/EY työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä(3),

– ottaa huomioon komission tiedonannon työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien direktiivien käytännön täytäntöönpanosta (KOM(2004)0062),

– ottaa huomioon Euroopan kilpailukykyraportin vuodelta 2004 (SEC(2004)1397),

– ottaa huomioon komission tiedonannon "Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: yhteisön uusi työterveys ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002–2006" (KOM(2002)0118),

– ottaa huomioon 24. helmikuuta 2005 antamansa päätöslauselman työterveyden ja -turvallisuuden edistämisestä(4),

– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0137/2006),

– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan toisen mietinnön (A6-0218/2006),

A. ottaa huomioon, että neulojen aiheuttamien loukkaantumisten välityksellä voi tarttua yli 20 hengenvaarallista virusta, muun muassa B-hepatiitti, C-hepatiitti ja HIV/aids, ja siten neulojen aiheuttamat loukkaantumiset muodostavat vakavan ongelman kansanterveydelle,

B. ottaa huomioon, että B-hepatiitin, C-hepatiitin ja HIV:n esiintyminen lisääntyy, ja Yhdistyneiden Kansakuntien aids-ohjelmassa (UNAIDS) on raportoitu yli 40 miljoonasta HIV-tapauksesta ja yli 5 miljoonasta C-hepatiitti-tapauksesta koko maailmassa,

C. ottaa huomioon, että riippumattomissa tutkimuksissa on osoitettu, että suurin osa neulojen aiheuttamista loukkaantumisista voidaan välttää paremmalla koulutuksella, paremmilla työskentelyolosuhteilla ja turvallisten lääkinnällisten välineiden käytöllä,

D. ottaa huomioon, että yhteisön nykyinen lainsäädäntö, joka koskee terveydenhoitoalan työntekijöiden suojaamista neulojen aiheuttamilta loukkaantumisilta, on ollut käytännössä tehotonta,

E. ottaa huomioon, että hoitohenkilökunnasta on huutava pula ja että Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyissä tutkimuksissa on todistettu, että keskeinen syy hoitoalan ammattien vetovoiman puutteeseen ovat päivittäiset ammattiriskit; ottaa huomioon myös, että edellä mainitussa Euroopan kilpailukykyraportissa 2004 terveydenhoitoalan kasvava henkilöstöpula tunnustetaan Euroopan unionin erityiseksi huolenaiheeksi,

F. ottaa huomioon, että komissio on antanut jatkuvasti pettymyksen tuottaneita vastauksia useiden Euroopan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin, joissa korostetaan tarvetta ryhtyä kiireellisesti konkreettisiin toimiin terveydenhoitoalan työntekijöiden suojelemiseksi,

G. katsoo, että komissiota olisi muistutettava siitä, että tällainen toiminta on sääntelyn parantamista koskevan aloitteen mukaista, kuten tehottomaksi osoittautuneen lainsäädännön tarkistaminenkin,

H. ottaa huomioon, että huoli hengenvaarallisista työperäisistä riskeistä, joille terveydenhoitoalan työntekijät altistuvat saastuneiden neulojen vuoksi, on tuotu komission tietoon monta kertaa – viimeksi edellä mainitussa, 24. helmikuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, jossa pyydetään tarkistamaan direktiiviä 2000/54/EY, jotta voidaan käsitellä erityisesti riskiä, joka aiheutuu työstä neulojen ja muiden terävien lääkinnällisten välineiden parissa,

I. ottaa huomioon, ettei valmisteilla ole yhtäkään työjärjestyksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ehdotusta, vaikka on kulunut yli 12 kuukautta siitä, kun parlamentti pyysi parantamaan lainsäädäntöä, ja että tänä aikana neulat ovat todennäköisesti aiheuttaneet Euroopan unionin terveydenhoitoalan työntekijöille noin miljoona uutta loukkaantumista, joista monet olisivat voineet olla vältettävissä; ottaa huomioon, että osa näistä loukkaantumisista johtaa tartuntaan, jonka aiheuttajia ovat veren kautta tarttuvat, mahdollisesti hengenvaaralliset virukset, ja vielä useammat tapaukset aiheuttavat terveydenhoitoalan työntekijöille ja heidän perheilleen kuukausien ahdistusta, koska he eivät voi olla varmoja siitä, ovatko he saaneet hengenvaarallisen tartunnan vai eivät,

1. pyytää komissiota esittämään parlamentille kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöslauselman hyväksymisestä EY:n perustamissopimuksen 137 ja 251 artiklaan pohjautuvan lainsäädäntöehdotuksen direktiivin 2000/54/EY muuttamisesta;

2. toteaa, että Saksan liittotasavallassa tähän saakka käytetty malli sopisi yhdessä Espanjasta saatujen kokemusten kanssa lainsäädäntöehdotuksen pohjaksi,

3. pyytää komissiota kehittämään yhdenmukaiset EU-normit neulojen aiheuttamien loukkaantumisten raportointia ja kyseisten tietojen käsittelyä varten;

4. toteaa, että suositukset ovat toissijaisuusperiaatteen ja kansalaisten perusoikeuksien mukaisia;

5. katsoo, ettei pyydetyllä ehdotuksella ole rahoitusvaikutuksia;

6. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle.

(1)	EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.
(2)	EYVL L 393, 30.12.1989, s. 13.
(3)	EYVL L 262, 17.10.2000, s. 21.
(4)	EUVL C 304 E, 1.12.2005, s. 400.

LIITE

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET

1. TAUSTAA

1.1 Neulan aiheuttamalla terveydenhoitoalan työntekijän loukkaantumisella tarkoitetaan sitä, että potilaan veren mahdollisesti saastuttama neula lävistää vahingossa terveydenhoitoalan työntekijän ihon. Saastuneista neuloista voi saada yli 20 vaarallista veren kautta tarttuvaa patogeenia, joihin kuuluvat muun muassa B-hepatiitti, C-hepatiitti ja HIV. Suurin osa tällaisista loukkaantumisista tapahtuu sairaanhoitajille ja lääkäreille, mutta myös muu hoitohenkilökunta on merkittävässä vaarassa, samoin kuin ylimääräinen henkilökunta, kuten siivoojat, pesulatyöntekijät ja muut myöhempien vaiheiden työntekijät.

1.2 Noin 10 prosenttia EU:n työntekijöistä työskentelee terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, ja suuri osa heistä työskentelee sairaaloissa. Näin ollen terveydenhoitoala on yksi Euroopan unionin suurimmista työllistäjistä. Työperäisiä tapaturmia koskevat luvut ovat terveydenhuolto- ja sosiaalialalla 30 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat(1). Suurimpiin vaaroihin kuuluu altistuminen biologisille tekijöille, erityisesti HIV:lle sekä B- ja C-hepatiittiviruksille.

1.3 Onton, verta sisältävän terävän esineen aiheuttama loukkaantuminen on yleisin tapa, jolla terveydenhoitoalan työntekijät saavat työssään veren kautta tarttuvia ja mahdollisesti hengenvaarallisia tauteja. On arvioitu, että Euroopassa tapahtuu joka vuosi miljoona neulojen aiheuttamaa loukkaantumista(2).

1.4 Menetelmiin, joihin liittyy suuri riski, kuuluu verinäytteiden ottaminen, suonensisäisen kanyylin asettaminen sekä neulan asettaminen ihon läpi. Pienet verimäärät voivat aiheuttaa mahdollisesti hengenvaarallisen tartunnan. Tartuntavaara riippuu erilaisista tekijöistä, kuten potilaan infektiotilanteesta, potilaan viruskuormasta, työntekijän immuunistatuksesta, loukkaantumisen aiheuttaman haavan syvyydestä, siirtyneen veren määrästä, loukkaantumisen ja haavan desinfioinnin välisestä ajasta sekä altistumisen jälkeisen estolääkityksen saatavuudesta ja käytöstä.

1.5 Tällaiset tartunnat ovat huomattavasti tavallisempia terveydenhoitoalan työntekijöillä kuin muulla väestöllä(3).

1.6 B-hepatiitin tartuntariskiä voidaan pienentää rokottamalla. Myös HIV:n tartuntariskiä voidaan pienentää antamalla estolääkitys pian altistumisen jälkeen. C-hepatiittiin tällaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan vaikuta.

1.7 Tutkimukset osoittavat, että turvallisempien välineiden käyttöönotto voi vähentää neulojen aiheuttamia loukkaantumisia huomattavasti. Siitä riippumatta myös säännöllisellä koulutuksella ja organisatorisilla toimilla voidaan vähentää merkittävästi neulojen aiheuttamia loukkaantumisia. Siksi välineiden ja turvalaitteiden käyttämisen lisäksi olisi painotettava organisatorisia toimenpiteitä, kuten määriteltyjä työprosesseja, koulutusta ja työntekijöiden opettamista sekä riskialttiista toimista tiedottamista(4).

2. NYKYINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

2.1 Direktiivi 2000/54/EY (seitsemäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) sisältää säännöksiä, joilla pyritään suojelemaan työntekijöitä riskeiltä, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä. Seuraavat säännökset ovat tässä yhteydessä erityisen tärkeitä:

	–	Biologiset tekijät jaetaan neljään vaararyhmään niiden aiheuttaman tartuntavaaran tason mukaan (2 artikla).
	–	Kaikessa toiminnassa, johon voi liittyä biologisille tekijöille altistumisen vaara, työnantajan on tehtävä riskinarviointi (3 artikla).
	–	Jos altistumisen estäminen ei ole teknisesti mahdollista, altistumisen vaara on vähennettävä niin pieneksi kuin on tarpeellista kyseessä olevien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi asianmukaisesti. Näin tehdään toteuttamalla erilaisia suojelutoimenpiteitä, laatimalla suunnitelmia onnettomuuksien varalta sekä keräämällä, varastoimalla ja hävittämällä jätteet turvallisella tavalla (6 artikla).
	–	Ihmis- ja eläinperäisten näytteiden ottamista, käsittelyä ja niillä työskentelyä koskevat menettelyt yksilöidään (8 artikla).
	–	On toteutettava aiheelliset toimenpiteet terveys- ja eläinlääkintäpalveluyksiköissä asianomaisten työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi (15 artikla).

2.2 Neuvoston direktiivi 89/655/ETY (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) on myös olennainen. Sen 3 artiklassa säädetään työnantajan velvollisuudesta

	–	varmistaa, että työvälineet ovat suoritettavaan työhön soveltuvia ja että työntekijät voivat käyttää niitä, ilman että heidän turvallisuutensa heikentyy tai terveytensä vaarantuu;
	–	ottaa huomion työn erityisolosuhteet sekä ne vaarat, joita kyseisten työvälineiden käyttö aiheuttaa;
	–	toteuttaa toimenpiteitä vaarojen minimoimiseksi.

Lisäksi työntekijöiden pitäisi saada tiedotusta ja koulutusta työvälineiden käytöstä sekä siitä mahdollisesti aiheutuvista vaaroista (6 ja 7 artikla).

3. MIKSI LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN RATKAISU ON TARPEEN?

3.1 Vaikka nykyisessä lainsäädännössä pitäisi teoriassa puuttua neuloihin liittyvään loukkaantumisvaaraan, käytännössä näin ei ole tapahtunut. Komission tiedonannossa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien direktiivien täytäntöönpanosta (KOM(2004)0062) viitataan erityisesti julkisella sektorilla, myös sairaaloissa, oleviin ongelmiin.

3.2 Suuntaviivat, tiedotuskampanjat ja muut ei-lainsäädännölliset aloitteet voivat antaa vain osittaisen panoksen, mutta niitä olisi käytettävä direktiivien rinnalla(5).

3.3. Euroopan kilpailukykyraportissa vuodelta 2004 terveydenhoitoalan työntekijöiden kasvavan pulan tunnustetaan olevan koko Eurooppaa koskeva huolenaihe. On monia syitä siihen, miksi terveydenhoitoalan ammatteja ei pidetä houkuttelevina – työpaikan turvallisuusriskit vaikuttavat kuitenkin osaltaan siihen.

4. RAHOITUSVAIKUTUKSET

4.1 Lukuisissa riippumattomissa tutkimuksissa on selvitetty, millaisia lyhyen ja pitkän aikavälin hyötyjä koituisi investoimisesta turvallisempiin työskentelykäytäntöihin ja lääketieteellisiin välineisiin neulojen aiheuttamien loukkaantumisten torjumiseksi. Jokaisessa tutkimuksessa on päädytty siihen tulokseen, että tällaiset investoinnit toisivat loppujen lopuksi mukanaan kansantaloudellisia säästöjä.(6)

5. ERITYISSÄÄNNÖKSET

5.1 Direktiiviin 2000/54/EY olisi lisättävä seuraavat säännökset:

2 artikla, 1 kohta, c a alakohta

(uusi)

"terävillä lääkinnällisillä välineillä" onttoja neuloja (kuten ruiskuissa, lanseteissa, verinäytteen ottamiseen tarkoitetuissa erityislaitteissa, siipineuloissa ja suonensisäisissä katetreissa käytettäviä neuloja), ommelneuloja, leikkausveitsiä ja muita lääketieteellisiä leikkaamiseen tarkoitettuja välineitä."

15 artikla, 1 kohta, c a alakohta

(uusi)

"veren saastuttamien neulojen ja muiden terävien lääkinnällisten välineiden aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan."

15 artikla, 2 a kohta

(uusi)

"Viilto- ja pistohaavojen aiheuttamilta loukkaantumisilta suojaavat turvalliset työvälineet eivät saa vaarantaa potilaiden turvallisuutta. Rajoittamatta 2 kohdan säännösten soveltamista terveys- ja eläinlääkintäpalveluyksiköissä olisi pyrittävä toteuttamaan yhdessä vastaavien lääkäreiden kanssa seuraavat erityiset ehkäisytoimenpiteet työntekijöiden suojaamiseksi neulojen ja muiden terävien lääkinnällisten välineiden aiheuttamilta loukkaantumisilta:

a) käytetään turvallisia ja tehokkaita järjestelmiä kanyylien käytön minimoimiseksi, jos sellaisia on olemassa, esimerkiksi, pitkäaikainen verisuonikanyyli;

b) riskiarvioinnin pohjalta olisi pyrittävä siihen, että turvalaitteilla varustettuja välineitä käytetään silloin kuin niitä on saatavilla tehokkaasti ja kohdennetusti aloilla, joilla onnettomuuden tai infektion vaara on erityisen suuri siten, että huomioon otetaan kustannus/hyötysuhde;

c) muutetaan turvallisemmiksi työkäytäntöjä, joihin liittyy neulan aiheuttaman loukkaantumisen vaara, ja lopetetaan neulojen laittaminen takaisin neulansuojukseen;

d) kaikkia työntekijöitä – erityisesti niitä, jotka asettavat kanyyleja – koulutetaan käyttämään neuloja ja muita teräviä lääkinnällisiä välineitä turvallisesti ja laittamaan ne asianmukaisiin teräesineille tarkoitettuihin säiliöihin sekä sulkemaan jätteet oikein kyseisiin säiliöihin;

e) jos terävien esineiden hävittämiseen tarkoitettu säiliö ei ole neulojen käyttöpaikan välittömässä läheisyydessä, työntekijällä on oltava mukanaan kertakäyttöalusta, joka vuorostaan hävitetään kliiniselle jätteelle tarkoitettuun säiliöön tartunnan ehkäisemiseksi siinä tapauksessa, että neuloissa on verta;

f) työpaikalla annetaan kirjalliset ohjeet ja tarvittaessa tiedotteita, joissa kerrotaan noudatettavista menettelyistä onnettomuuksissa ja välikohtauksissa, johon liittyy neulojen tai muiden terävien lääkinnällisten välineiden käyttöä;

g) onnettomuuksiin ja välikohtauksiin reagoidaan ja niitä seurataan tehokkaasti muun muassa antamalla nopeasti altistumisen jälkeen estolääkitystä;

h) kaikille työntekijöille, jotka saattavat olla kosketuksissa neulojen tai muiden terävien lääkinnällisten välineiden kanssa, on tarjottava B-hepatiittirokote.

i) neuloista tai muista terävistä lääkinnällisistä esineistä aiheutuneet loukkaantumiset on kirjattava omaan luetteloonsa;

j) komissio tarkastaa [4 vuotta tässä päätöslauselmassa direktiiviin 2000/54/EY suositeltujen muutosten voimaantulon jälkeen], onko 2 a kohdan b alakohdan mukaiset turvaominaisuuksilla varustetut laitteet otettu onnistuneesti käyttöön, ja tutkii, kuinka paljon käyttöönottovelvollisuus on vähentänyt loukkaantumisten ja tartuntojen määrää kohonneen tartuntariskin aloilla ja onko soveltamisalaan sisällytettävä uusia aloja. Arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös, mitkä laitteet ovat tehokkaimpia ja työntekijöille mieluisimpia.

22 artikla, 1 a kohta

(uusi)

Edellä 15 artiklan 1 kohdan c a alakohdassa ja 2 a kohdassa tarkoitetut säännökset tulevat voimaan kaksi vuotta sen jälkeen, kun ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä;"

(1)	Ks. KOM(2002)0118.
(2)	a) EPINet-tietoja. Dee May (RGN, DMS). Tutkimusjakso: heinäkuu 2000–kesäkuu 2001. b) Surveillance of Occupational Exposures in Italy: SIROH-ohjelma, Gabriella De Carli, Vincent Puro, Vincenzo Puro, Giuseppe Ippolito ja SIROH-ryhmä, SIROH, kesäkuu 2002. c) EPINet/Espanja, 1996–2000. M. J. Hernández-Navarette, J. L. Arribas-Llorent, M. Campins Martí, Ilario García de Codes Ilario. d) Risk of Hepatitis C Virus Transmission following Percutaneous Exposure in Healthcare Workers, 2003; G. De Carli, V. Puro, G. Ippolito ja SIROH-ryhmä (Studio Italiano Rischio Occupazionale da HIV).
(3)	a) (Wuppertalin yliopisto) F. Hofmann, N. Kralj, M. Beie. Needle stick injuries in healthcare – frequency, causes and preventive strategies. Gesundheitswesen, toukokuu 2002; 64(5): 259–266.b) S. Schroebler, Infektionsrisiko durch Nadelstichverletzungen für Beschäftigte im Gesundheitsdienst, in Dokumentationsband über die 40. Jahrestagung der Gesellschaft für Arbeitsmedizin und Umweltmedizin e.V., Rindt-Druck, Fulda 2000; fortgeführt und ergänzt, persönliche Mitteilung.
(4)	a) Advances in Exposure Prevention; vol. 3, no. 4; Libourne study GERES day, 09/2001.b) M. H. Mendelson, L.B.Y. Chen, L. E. Finkelstein, E. Bailey, G. Kogan. Evaluation of a Safety IV Catheter Using the Centers for Disease Control and Prevention (CDC) National Surveillance System for Hospital Healthcare Workers Database. In 4th Decennial International Conference on Nosocomial and Healthcare-Associated Infections 2000 (5.–9. maaliskuuta). Atlanta, Georgia.c) Four-year surveillance from the Northern France network' American Journal of Infection Control. lokakuu 2003; 31(6): 357–363. A. Tarantola, F. Golliot, P. Astagneau, L. Fleury, G. Brucker, E. Bouvet; CCLIN Paris-Nord Blood and Body Fluids (BBF) Exposure Surveillance Taskforce.d) N. Louis , G. Vela, Groupe Projet. Évaluation de l'efficacité d'une mesure de prevention des accidents d'exposition au sang au cours du prèlévement de sang veineux. Bulletin Épidémiologique Hebdomadaire 2002; 51: 260–261.e) B. Younger, E. H. Hunt, C. Robinson, C. McLemore. Impact of a Shielded Safety Syringe on Needlestick Injuries Among Healthcare Workers. Infection Control and Hospital Epidemiology 1992; 13: 349–353.f) D. Abiteboul, I. Lolom, F. Lamontagne, A. Tarantola, J. M. Deschamps, Bouve ja GERES-ryhmä. GERES (Groupe d'étude sur le risque d'exposition des soignants aux agents infectieux). AES: Peut on se protéger? Enquête multicentrique sur les AES des infirmier(e)s de Médecine et réanimation. GERES Day, Hospital Bichat, kesäkuu 2002, Pariisi.
(5)	Esimerkiksi Saksassa julkaistiin lokakuussa 2003 TRBA 250 (biologisia tekijöitä koskevat tekniset vaatimukset), joka sisältää yksityiskohtaisia erityissuosituksia terävien lääkinnällisten välineiden aiheuttamien loukkaantumisten ehkäisemiseksi (muun muassa neulalta suojaavan lääketieteellisen teknologian käyttäminen). TRBA 250:n tavoitteena on muun muassa neulanpistoista aiheutuvien tartuntojen vähentäminen. Siitä syystä turvallisten järjestelmien käyttöönoton ohella sopiviksi katsotaan vaihtoehtoiset menetelmät, joilla taataan kanyylien turvallinen käsittely. Yrittäjille annetaan avuksi ammattiyhdistyksen työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat säännöt (BGR) BGR/TRBA 250:n muodossa. Jos he noudattavat tässä kuvattua alan viimeisintä tekniikkaa, he voivat lähteä siitä, että ovat täyttäneet biologisia tekijöitä koskevan asetuksen määräykset ("vaatimustenmukaisuus", "sääntöjenmukaisuus"). Koska näissä vaatimuksissa käytetään samankaltaisia ilmaisuja kuin teknisissä vaatimuksissa (eli niissä käytetään esimerkiksi sanaa "pitää" sen sijaan, että niissä annettaisiin selviä määräyksiä), niiden vaikutus on ollut käytännössä vähäinen.
(6)	a) A. Wittmann, F. Hofmann, B. Neukirch, Ch. Thürmer, N. Kralj, S. Schroebler, K. Gasthaus; "Blood-borne viral infections: causes, risks and prevention strategies", Bergische Universität Wuppertal, toukokuu 2005.b) General Accounting Office, Impact assessment regarding Needlestick Safety and Prevention Act; 17. marraskuuta 2000.c) Evaluation of the Efficacy of a Measure to Prevent Accidental Needlestick Injuries by Using SafetyNeedles for Venous Blood. Louis Nicole (1), Vela Gilles (2) ja Project Group Cellule d'Hygiène [Hygiene Unit], Centre Hospitalier 06401 – Cannes Cedex Département d'Ergonomie [Department of Ergonomics], Centre Hospitalier Cannes.d) 2004 Center for Disease Control Sharps Safety Workbook, USA – Cost of Needlestick Injuries.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö