Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2005/0124(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0306/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0306/2006

Keskustelut :

PV 12/10/2006 - 3
CRE 12/10/2006 - 3

Äänestykset :

PV 12/10/2006 - 7.22
CRE 12/10/2006 - 7.22
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
PV 30/11/2006 - 8.6
CRE 30/11/2006 - 8.6
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0414
P6_TA(2006)0509

Hyväksytyt tekstit
PDF 422kWORD 244k
Torstai 12. lokakuuta 2006 - Bryssel
Euroopan unionin perusoikeusvirasto*
P6_TA(2006)0414A6-0306/2006

Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (KOM(2005)0280 – C6-0288/2005 – 2005/0124(CNS))

(Kuulemismenettely)

Ehdotusta muutettiin seuraavasti(1):

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Eurooppa-neuvostossa 13 päivänä joulukuuta 2003 kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat päättivät laajentaa 2 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1035/97 perustetun Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa ja muodostaa siitä ihmisoikeusviraston.
 (5)  Eurooppa-neuvostossa 13 päivänä joulukuuta 2003 kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat päättivät laajentaa 2 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1035/97 perustetun Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa ja muodostaa siitä ihmisoikeusviraston. Samalla päätettiin, että viraston toimipaikka on edelleen Wienissä.
Tarkistus 2
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Virastoa perustettaessa kiinnitetään huomiota Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehykseen, joka koskeva ehdotus sisältyi komission 25 päivänä helmikuuta 2005 esittämään luonnokseen toimielinten väliseksi sopimukseksi.
 Poistetaan.
Tarkistus 3
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Viraston toiminnan olisi liityttävä perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Viraston läheisen yhteyden perusoikeuskirjan olisi käytävä ilmi viraston nimestä. Viraston toiminnan aihealueet ja samalla viraston toiminnan rajat olisi määriteltävä monivuotisissa puitteissa, sillä toimielimiin sovellettavien yleisten periaatteiden mukaisesti virastolla ei saa olla perusoikeuksia koskevaa omaa poliittista asialistaa.
 (9)  Viraston toiminnan olisi liityttävä perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa sekä käyvät erityisesti ilmi Euroopan unionin perusoikeuskirjasta. Viraston läheisen yhteyden perusoikeuskirjaan olisi käytävä ilmi viraston nimestä.
Tarkistus 4
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a) Koska uusi virasto muodostetaan laajentamalla nykyisen rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa, viraston pitäisi jatkaa rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin tarkkailua sekä vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien suojelemista perusoikeuksien suojaamiseen kuuluvana olennaisena osana. Tällöin olisi korostettava asianmukaisesti ryhmiä, jotka kokevat EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa tarkoitettua syrjintää.
Tarkistus 5
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Virastolla olisi oltava oikeus laatia yhteisön oikeuden soveltamisen yhteydessä lausuntoja unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita varten joko viraston omasta aloitteesta tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä ilman, että tällä on vaikutusta perustamissopimuksen mukaisiin oikeudellisiin ja lainsäädäntömenettelyihin.
 (11)  Virastolla olisi oltava oikeus laatia yhteisön oikeuden soveltamisen yhteydessä lausuntoja unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita varten joko viraston omasta aloitteesta tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä ilman, että tällä on vaikutusta perustamissopimuksen mukaisiin oikeudellisiin ja lainsäädäntömenettelyihin. Näiden toimielinten olisi voitava pyytää lainsäädäntöehdotuksistaan tai lainsäädäntömenettelyjen aikana omaksumistaan kannoista lausuntoja, joissa tarkasteltaisiin niiden yhdenmukaisuutta perusoikeuksien kanssa.
Tarkistus 6
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Neuvostolla olisi oltava mahdollisuus pyytää virastolta teknistä apua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla aloitettujen menettelyjen yhteydessä.
 (12)  Euroopan parlamentilla, neuvostolla ja komissiolla olisi oltava mahdollisuus pyytää virastolta teknistä apua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla aloitettujen menettelyjen yhteydessä.
Tarkistus 7
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Viraston olisi annettava vuosikertomus unionin perusoikeustilanteesta ja siitä, miten EU:n toimielimet, laitokset ja virastot sekä jäsenvaltiot yhteisön oikeutta soveltaessaan kunnioittavat perusoikeuksia. Lisäksi viraston olisi laadittava aihekohtaisia kertomuksia unionin politiikan kannalta erityisen tärkeistä asioista.
 (13)  Viraston olisi annettava vuosikertomus toimialaansa kuuluvista perusoikeuskysymyksistä ja tarjottava siinä esimerkkejä hyvistä käytänteistä. Lisäksi viraston olisi laadittava aihekohtaisia kertomuksia unionin politiikan kannalta erityisen tärkeistä asioista.
Tarkistus 8
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Viraston olisi tehtävä mahdollisimman läheistä yhteistyötä kaikkien perusoikeuksien kannalta merkityksellisten yhteisön ohjelmien, laitosten ja virastojen sekä unionin elinten kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi. Tämä koskee erityisesti tulevaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia.
 (15)  Viraston olisi tehtävä mahdollisimman läheistä yhteistyötä unionin toimielinten sekä kaikkien perusoikeuksien kannalta merkityksellisten yhteisön ja unionin elinten, laitosten ja virastojen kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi. Tämä koskee erityisesti tulevaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia.
Tarkistus 9
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a) Viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, ja jäsenvaltioiden olisi nimettävä tätä varten kansallisia yhteyshenkilöitä. Viraston olisi erityisesti keskusteltava kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa kertomuksista ja muista laatimistaan asiakirjoista.
Tarkistus 10
Johdanto-osan 16 kappale
Viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa. Yhteistyöllä olisi varmistettava, ettei viraston ja Euroopan neuvoston toiminnassa esiinny päällekkäisyyksiä. Erityisesti olisi otettava käyttöön keinoja, joilla varmistetaan synergiaedut, kuten kahdenvälisen yhteistyösopimuksen tekeminen ja Euroopan neuvoston nimeämän riippumattoman henkilön osallistuminen viraston hallintoon samalla tavalla kuin nykyisen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoonkin. Kyseisen henkilön äänivalta olisi määriteltävä asianmukaisesti.
 Viraston olisi tehtävä läheistä yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa. Yhteistyöllä olisi varmistettava, ettei viraston ja Euroopan neuvoston toiminnassa esiinny päällekkäisyyksiä. Erityisesti olisi otettava käyttöön keinoja, joilla varmistetaan täydentävyys ja lisäarvo, kuten kahdenvälisen yhteistyösopimuksen tekeminen ja Euroopan neuvoston nimeämän riippumattoman henkilön osallistuminen viraston hallintoon. Kyseisen henkilön äänivalta olisi määriteltävä asianmukaisesti.
Tarkistus 11
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a) Koska kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä asema perusoikeuksien suojaamisessa, viraston olisi edistettävä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua ja tehtävä läheistä yhteistyötä perusoikeuksien alalla toimivien valtiosta riippumattomien organisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan instituutioiden kanssa. Viraston olisi perustettava perusoikeusfoorumina tunnettava yhteistyöverkosto, jonka avulla pyritään jäsenneltyyn ja tuloksekkaaseen vuoropuheluun ja läheiseen yhteistyöhön kaikkien asianosaisten sidosryhmien kanssa.
Tarkistus 12
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a) Virastolla olisi oltava tiedekomitea, jotta sen toiminnan tieteellinen laadukkuus voitaisiin varmistaa.
Tarkistus 13
Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)
(17 b) Viraston hallintoneuvoston, johtokunnan ja tiedekomitean jäseniä nimittävien viranomaisten olisi huolehdittava miesten ja naisten tasapainoisesta edustuksesta kyseisissä elimissä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös naisten ja miesten yhdenvertaiseen edustukseen viraston henkilökunnassa.
Tarkistus 14
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Euroopan parlamentilla on tärkeä asema perusoikeuksien alalla. Sen olisi nimettävä yksi riippumaton henkilö viraston hallintoneuvostoon.
 (18)  Euroopan parlamentilla on tärkeä asema perusoikeuksien alalla. Sitä olisi tästä syystä kuultava ennen kuin viraston monivuotiset puitteet hyväksytään ja ennen kuin viraston johtaja valitaan hakijoiden joukosta.
Tarkistus 15
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Jotta voitaisiin varmistaa tehokas yhteistyö kaikkien sidosryhmien kanssa, olisi perustettava neuvoa-antava foorumi sen varmistamiseksi, että perusoikeuksien alalla aktiivisesti toimivat kansalaisyhteiskunnan eri ryhmät ovat moniarvoisesti edustettuina viraston hallintorakenteissa.
 Poistetaan.
Tarkistus 16
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a) Viraston henkilöstöön ja johtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi, johtajan erottamista koskevat määräykset mukaan lukien.
Tarkistus 17
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Virastolla olisi oltava oikeushenkilöys, ja sen olisi oltava Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja kaikkien keskukselle kuuluneiden oikeudellisten velvoitteiden, taloudellisten sitoumusten tai vastuiden sekä keskuksen tekemien sopimusten ja keskuksen henkilöstön työsopimusten osalta. Viraston toimipaikka olisi edelleen Wienissä, kuten jäsenvaltioiden hallitusten edustajien Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen kotipaikan vahvistamisesta 2 päivänä kesäkuuta 1997 tekemässä päätöksessä todetaan.
 (22)  Virastolla olisi oltava oikeushenkilöys, ja sen olisi oltava Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja kaikkien keskukselle kuuluneiden oikeudellisten velvoitteiden, taloudellisten sitoumusten tai vastuiden sekä keskuksen tekemien sopimusten ja keskuksen henkilöstön työsopimusten osalta.
Tarkistus 18
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a) Ehdokasmaiden olisi voitava osallistua viraston toimintaan. Lisäksi osallistuminen olisi sallittava myös maille, joiden kanssa on tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus, koska unioni voi siten tukea niitä Euroopan yhdentymistä koskevissa pyrkimyksissä helpottamalla lainsäädännön vaiheittaista mukauttamista yhteisön lainsäädäntöön ja siirtämällä asiantuntemusta ja hyviä käytänteitä etenkin niillä säännöstön aloilla, joita käytetään tärkeinä viitekohtina Länsi-Balkanin uudistusprosessin yhteydessä.
Tarkistus 19
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Koska tämän asetuksen täytäntöönpanotoimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, niistä olisi päätettävä kyseisen päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä käyttäen.
 Poistetaan.
Tarkistus 20
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a) Viraston olisi käynnistettävä tarvittavat toimintojensa arvioinnit ajoissa ja arvioitava perusteellisesti toimivaltuuksiaan unioniin kuulumattomien maiden yhteydessä, ja viraston toimivaltuuksia, tehtäviä ja työskentelymenetelmiä olisi tarkasteltava uudelleen näiden arviointien perusteella.
Tarkistus 21
3 artiklan 2–4 kohta
2.  Viraston toiminta liittyy perusoikeuksiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja erityisesti Nizzassa 7 päivänä joulukuuta 2000 annetussa julistuksessa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta.
 2.  Hoitaessaan tehtäviään virasto ottaa huomioon perusoikeudet sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetussa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa ja joita on käsitelty Nizzassa 7 päivänä joulukuuta 2000 annetussa julistuksessa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta.
3.  Viraston toiminta keskittyy perusoikeustilanteeseen Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa niiden soveltaessa yhteisön oikeutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 27 ja 28 artiklan soveltamista.
 3.  Virasto käsittelee perusoikeuskysymyksiä Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa niiden soveltaessa yhteisön oikeutta. Lisäksi se voi käsitellä 1 kohdan mukaisia perusoikeuskysymyksiä 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa maissa siinä määrin kuin on tarpeen kyseisen maan lainsäädännön vaiheittaiseksi mukauttamiseksi yhteisön lainsäädäntöön ja 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
4.  Virasto toimittaa ja analysoi komission pyynnöstä perusoikeuskysymyksiä koskevia tietoja sellaisten yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, joiden kanssa yhteisö on tehnyt assosiaatiosopimuksen tai jonkin muun sopimuksen, joka sisältää määräyksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, tai joiden kanssa se on aloittanut tai aikoo aloittaa neuvottelut tällaisen sopimuksen tekemisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan soveltamista. Tämä koskee erityisesti maita, joihin sovelletaan EU:n naapuruuspolitiikkaa.
Tarkistus 22
4 artikla
1.  Edellä 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi virasto:
 1.  Edellä 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja 3 artiklan mukaisia toimivaltuuksiaan soveltaen virasto:
(a) kerää, tallentaa, analysoi ja levittää merkityksellisiä, objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, mukaan luettuina tutkimus- ja seurantatulokset, joita jäsenvaltiot, unionin toimielimet, yhteisön virastot, tutkimuskeskukset, kansalliset elimet, valtiosta riippumattomat järjestöt, keskeiset yhteisön ulkopuoliset maat ja kansainväliset järjestöt antavat sille tiedoksi;
 (a) kerää, tallentaa, analysoi ja levittää merkityksellisiä, objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, mukaan luettuina tutkimus- ja seurantatulokset, joita jäsenvaltiot, unionin toimielimet, yhteisön ja unionin elimet, laitokset ja virastot, tutkimuskeskukset, kansalliset elimet, valtiosta riippumattomat järjestöt, yhteisön ulkopuoliset maat, kansainväliset järjestöt ja etenkin Euroopan neuvoston toimivaltaiset elimet antavat sille tiedoksi;
(b) kehittää menetelmiä tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa;
 (b) kehittää menetelmiä ja standardeja tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa;
(c) toteuttaa ja tukee tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia sekä osallistuu niitä koskevaan yhteistyöhön tarvittaessa myös Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos tämä on sopusoinnussa viraston painopistealueiden ja vuotuisen työohjelman kanssa. Virasto myös järjestää asiantuntijakokouksia ja perustaa tarpeen mukaan tilapäisiä työryhmiä;
 (c) toteuttaa ja tukee tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia sekä osallistuu niitä koskevaan yhteistyöhön tarvittaessa myös Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos tämä on sopusoinnussa viraston painopistealueiden ja vuotuisen työohjelman kanssa;
(d) joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tekee johtopäätöksiä ja laatii lausuntoja yleisistä aiheista unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden soveltaessa yhteisön oikeutta;
 (d) joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tekee ja julkaisee johtopäätöksiä ja laatii lausuntoja erityisistä aiheista unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden soveltaessa yhteisön oikeutta;
(e) antaa teknisen asiantuntemuksensa neuvoston käyttöön, jos neuvosto Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla pyytää riippumattomia henkilöitä laatimaan kertomuksen tietyn jäsenvaltion tilanteesta tai saa 7 artiklan 2 kohdan mukaisen ehdotuksen ja jos neuvosto on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan kyseisissä kohdissa määrätyn menettelyn mukaisesti pyytänyt virastolta mainittua teknistä asiantuntemusta;
 (e) antaa teknisen asiantuntemuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston käyttöön, jos neuvosto Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla ottaa vastaan ehdotuksen;
(f) julkaisee vuosikertomuksen perusoikeustilanteesta ja antaa esimerkkejä hyvistä käytänteistä;
 (f) julkaisee vuosikertomuksen viraston toimialaan kuuluvista perusoikeuskysymyksistä ja antaa esimerkkejä hyvistä käytänteistä;
(g) julkaisee aihekohtaisia raportteja suorittamiensa analyysien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta;
 (g) julkaisee aihekohtaisia raportteja suorittamiensa analyysien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta;
(h) julkaisee vuosikertomuksen omasta toiminnastaan;
 (h) julkaisee vuosikertomuksen omasta toiminnastaan;
(i) tehostaa kansalaisyhteiskunnan, myös valtiosta riippumattomien järjestöjen, työmarkkinaosapuolten, tutkimuskeskusten, toimivaltaisten viranomaisten edustajien ja muiden perusoikeuskysymyksiä käsittelevien henkilöiden tai elinten välistä yhteistyötä erityisesti verkottumalla, edistämällä vuoropuhelua Euroopan tasolla ja osallistumalla tarvittaessa jäsenvaltioissa järjestettäviin keskusteluihin tai tapaamisiin;
 (i) kehittää viestintästrategian ja edistää vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa antaakseen perusoikeuksia koskevaa valistusta ja tiedottaakseen aktiivisesti kansalaisille toiminnastaan.
(j) järjestää keskeisten sidosryhmien kanssa konferensseja, kampanjoita, keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja kokouksia Euroopan tasolla viraston työn edistämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi sekä
(k) kehittää tiedotusstrategian suurta yleisöä varten, perustaa yleisölle avoimen arkiston, valmistaa opetusmateriaalia, tukee yhteistyötä ja välttää päällekkäistä työtä muiden tietolähteiden kanssa.
2.  Johtopäätökset, lausunnot ja kertomukset, joita virasto laatii suorittaessaan 1 kohdassa mainittuja tehtäviä, eivät koske perustamissopimuksen 250 artiklassa tarkoitettujen komission ehdotusten laillisuutta, toimielinten lainsäädäntömenettelyjen aikana esittämien kantojen laillisuutta tai perustamissopimuksen 230 artiklassa tarkoitettua säädösten laillisuutta. Niissä ei oteta kantaa siihen, onko jäsenvaltio jättänyt täyttämättä sille perustamissopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden perustamissopimuksen 226 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa johtopäätöksissä, lausunnoissa ja kertomuksissa voidaan käsitellä perustamissopimuksen 250 artiklassa tarkoitettuja komission ehdotuksia tai toimielinten lainsäädäntömenettelyjen aikana esittämiä kantoja ainoastaan siinä tapauksessa, että asianosainen toimielin on esittänyt asiaa koskevan pyynnön 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Kyseisissä johtopäätöksissä, lausunnoissa ja kertomuksissa ei käsitellä perustamissopimuksen 230 artiklassa tarkoitettua säädösten laillisuutta tai sitä, onko jäsenvaltio jättänyt täyttämättä sille perustamissopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden perustamissopimuksen 226 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
Tarkistus 23
5 artikla
1.  Komissio hyväksyy viraston monivuotiset puitteet 29 artiklan 2 kohdassa mainitun sääntelymenettelyn mukaisesti. Puitteista todetaan seuraavaa:
 1.  Viraston hallintoneuvosto hyväksyy komission ehdotuksen perusteella monivuotiset puitteet ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmiin ja perusoikeuskysymyksiä koskeviin neuvoston päätelmiin perustuvat ohjeet.
a)  Ne kattavat viisi vuotta.
b)  Niissä määritetään viraston toiminnan aihealueet, joihin kuuluvat aina rasismin ja muukalaisvihan torjunta.
c)  Ne ovat yhdenmukaiset komission strategisissa tavoitteissa määriteltyjen unionin painopistealueiden kanssa.
d)  Niissä otetaan huomioon viraston taloudelliset ja henkilöresurssit.
e)  Niihin sisältyy määräyksiä, joiden tarkoituksena on välttää päällekkäisyys muiden yhteisön elinten, laitosten ja virastojen toimeksiannon kanssa.
2.  Virasto harjoittaa toimintaansa monivuotisissa puitteissa määritellyillä aihealueilla. Tämä ei kuitenkaan sulje pois viraston mahdollisuutta vastata Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission 3 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdan nojalla esittämiin pyyntöihin, jotka eivät koske kyseisiä aihealueita, edellyttäen että viraston taloudelliset ja henkilöresurssit tämän sallivat.
 2.  Monivuotiset puitteet kattavat viisi vuotta ja ne ovat yhdenmukaisia unionin painopistealojen ja strategisten tavoitteiden kanssa ja niissä otetaan huomioon viraston käytettävissä olevat talous- ja henkilöstöresurssit.
3.  Virasto harjoittaa toimintaansa vuotuisen työohjelman pohjalta ottaen huomioon käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöresurssit.
 3.  Virasto harjoittaa toimintaansa monivuotisissa puitteissa määritellyillä aihealueilla. Lisäksi virasto vastaa Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission esittämiin, 4 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdan mukaisiin pyyntöihin, jotka eivät kuulu mainittuihin aihealueisiin, edellyttäen että viraston taloudelliset ja henkilöstöä koskevat voimavarat tämän sallivat.
4.  Asetuksen 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksyttävä vuotuinen työohjelma vastaa komission vuotuista työohjelmaa, tutkimustyö ja yhteisön tilasto-ohjelman puitteissa toteutettava tilastotyö mukaan luettuina.
 4.  Virasto harjoittaa toimintaansa vuotuisen työohjelman pohjalta.
Tarkistus 24
6 artiklan 1 ja 2 kohta
1.  Virasto perustaa tarvittavat tietoverkot ja koordinoi niiden toimintaa. Verkot suunnitellaan siten, että varmistetaan objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen toimittaminen, hyödynnetään jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden ja laitosten asiantuntemusta ja otetaan huomioon, että kansallisten viranomaisten osallistuminen tietojen keräämiseen on tarpeen.
 1.  Varmistaakseen objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen toimittamisen ja hyödyntäen jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden ja laitosten asiantuntemusta ja ottaen huomioon, että kansallisten viranomaisten osallistuminen tietojen keräämiseen on tarpeen, virasto:
a) perustaa tietoverkkoja, kuten perusoikeuksia käsittelevien riippumattomien asiantuntijoiden verkon, koordinoi niiden toimintaa ja käyttää nykyisiä verkkoja,
b) järjestää ulkoisten asiantuntijoiden kokouksia, ja
c) perustaa tarvittaessa väliaikaisia työryhmiä.
2.  Jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja varmistaa mahdollisimman tehokas resurssien hyödyntäminen, virasto ottaa toiminnassaan huomioon kaiken olemassa olevan tiedon lähteistä riippumatta sekä erityisesti työn, jota ovat tehneet:
 2.  Jotta voidaan huolehtia täydentävyydestä ja varmistaa mahdollisimman tehokas resurssien hyödyntäminen, virasto ottaa tarvittaessa toiminnassaan huomioon kerätyt tiedot ja työn, jota ovat tehneet etenkin:
a) yhteisön toimielimet, elimet, laitokset ja virastot,
 a) unionin toimielimet ja yhteisön, unionin ja jäsenvaltioiden elimet, laitokset ja virastot,
b) jäsenvaltioiden toimielimet, elimet, laitokset ja virastot sekä
 b)  Euroopan neuvosto viitaten sen seuranta- ja valvontamekanismien ja sen ihmisoikeusvaltuutetun havaintoihin ja toimintaan, ja
c)  Euroopan neuvosto ja muut kansainväliset järjestöt.
 c)  Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj), Yhdistyneet Kansakunnat ja muut kansainväliset järjestöt.
Tarkistus 25
8 artiklan otsikko ja 1 kohta
Yhteistyö kansallisten ja eurooppalaisten organisaatioiden kanssa
 Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa
-1.  Jäsenvaltioiden kanssa tehtävän läheisen yhteistyön varmistamiseksi kukin jäsenvaltio nimittää hallituksen virkamiehen kansalliseksi yhteyshenkilöksi. Virasto toimittaa kansallisille yhteyshenkilöille kaikki 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, e, f, g ja i alakohdan mukaisesti laaditut asiakirjat.
1.  Hoitaessaan tehtäviään virasto tekee yhteistyötä sellaisten julkisten laitosten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia perusoikeuskysymysten alalla joko jäsenvaltioissa tai Euroopan tasolla.
 1.  Hoitaessaan tehtäviään virasto tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa:
– valtion organisaatiot ja julkiset laitokset, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot mukaan lukien, jotka ovat toimivaltaisia perusoikeuskysymysten alalla jäsenvaltioissa,
–  Etyj, erityisesti demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR), Yhdistyneet Kansakunnat ja muut kansainväliset järjestöt.
Tarkistus 26
9 artikla
Virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti 5 artiklassa tarkoitetun vuotuisen työohjelmansa osalta. Sitä varten yhteisö tekee perustamissopimuksen 300 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön käynnistäminen. Sopimukseen sisältyy Euroopan neuvoston velvoite nimetä riippumaton henkilö viraston hallintoneuvostoon 11 artiklan mukaisesti.
 Varmistaakseen täydentävyyden ja lisäarvon virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti 5 artiklassa tarkoitetun vuotuisen työohjelmansa ja 9 a artiklan mukaisen, kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Sitä varten yhteisö tekee perustamissopimuksen 300 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön käynnistäminen. Sopimukseen sisältyy, että Euroopan neuvoston nimeää riippumattoman henkilön viraston hallintoneuvostoon ja johtokuntaan 11 ja 12 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 27
9 a artikla (uusi)
9 a artikla
Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa ja ihmisoikeusfoorumin perustaminen
1.  Virasto tekee läheistä yhteistyötä perusoikeuksia, rasismin ja muukalaisvihan torjumista ja vähemmistön suojelemista käsittelevien valtiosta riippumattomien organisaatioiden ja kansallisella, eurooppalaisella tai kansainvälisellä tasolla toimivien kansalaisyhteiskunnan instituutioiden kanssa. Virasto perustaa tätä varten perusoikeusfoorumiksi nimitettävän yhteistyöverkon, joka koostuu ihmisoikeuksia käsittelevien valtiosta riippumattomien organisaatioiden, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen, yhteiskunnallisten ja ammatillisten järjestöjen, kirkkojen sekä uskonnollisten, filosofisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen, yliopistojen ja asiantuntijajärjestöjen sekä EU:n tasolla toimivien ja kansainvälisten elinten ja järjestöjen asiantuntijoista.
2.  Foorumi muodostaa puitteet tietojenvaihtoa ja tietojen yhteen kokoamista varten. Se huolehtii viraston ja keskeisten sidosryhmien läheisestä yhteistyöstä.
3.  Foorumiin voivat osallistua 1 kohdan mukaisesti kaikki halukkaat ja pätevät sidosryhmät. Virasto voi ottaa yhteyttä foorumin jäseniin viraston toiminnan painopistealoihin kuuluviksi yksilöidyistä aloista aiheutuvien erityistarpeiden nojalla.
4.  Virasto ottaa foorumiin yhteyttä erityisesti:
a) tehdäkseen hallintoneuvostolle ehdotuksia 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla hyväksyttävän vuotuisen työohjelman laatimista varten,
b) antaakseen palautetta ja ehdottaakseen hallintoneuvostolle seurantatoimia, jotka koskevat 4 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaista vuosikertomusta, ja
c) tiedottaakseen johtajalle ja tiedekomitealle viraston toiminnan kannalta merkittävien konferenssien, seminaarien ja kokousten tuloksista ja niissä annetuista suosituksista.
5.  Foorumin toimintaa koordinoidaan johtajan alaisuudessa.
Tarkistus 28
10 artiklan c ja d alakohta
c) johtaja ja
 c) tiedekomitea ja
d) foorumi.
 d) johtaja.
Tarkistus 29
11 artikla
1.  Hallintoneuvosto koostuu seuraavista henkilöistä, joilla on asianmukainen kokemus perusoikeuksista ja julkisen sektorin organisaatioiden hallinnoinnista:
 1.  Hallintoneuvosto koostuu seuraavista henkilöistä, joilla on asianmukainen kokemus perusoikeuksista ja julkisen sektorin organisaatioiden hallinnoinnista:
a) yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä riippumaton jäsen,
 a) yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä riippumaton jäsen, joka hoitaa hyvin vastuullisia tehtäviä riippumattomassa kansallisessa ihmisoikeusinstituutiossa tai muussa julkisen tai yksityisen sektorin organisaatiossa,
b) yksi Euroopan parlamentin nimeämä riippumaton jäsen,
c) yksi Euroopan neuvoston nimeämä riippumaton jäsen ja
 c) yksi Euroopan neuvoston nimeämä riippumaton jäsen ja
d) kaksi komission edustajaa.
 d) kaksi komission nimeämää jäsentä,
– joista toinen on riippumaton henkilö, joka on valittu yleismaailmallisesti tunnustettujen perusoikeusasiantuntijoiden keskuudesta, ja
– joista toinen on komission edustaja.
Edellä a kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on oltava
– kokemusta erittäin vastuullisesta työstä riippumattoman kansallisen ihmisoikeuselimen hallinnossa tai
– muissa riippumattomissa laitoksissa tai elimissä hankittu laaja asiantuntemus perusoikeuskysymyksistä.
Kutakin hallintoneuvoston jäsentä voi edustaa varajäsen, joka täyttää edellä mainitut vaatimukset.
Virasto julkaisee verkkosivuillaan hallintoneuvoston jäsenluettelon ja pitää sen ajan tasalla.
2.  Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.
Jos jäsen ei kuitenkaan enää täytä niitä vaatimuksia, joiden perusteella hänet aikanaan nimettiin, hänen on ilmoitettava tästä komissiolle ja viraston johtajalle. Kyseinen osapuoli nimeää uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
3.  Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden ja puolen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.
Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä on yksi ääni.
4.  Hallintoneuvosto huolehtii siitä, että virasto hoitaa sille osoitetut tehtävät. Hallintoneuvosto on viraston suunnittelu- ja valvontaelin. Erityisesti se:
 4.  Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta ei voida uusia.
a) hyväksyy viraston vuotuisen työohjelman viraston johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa. Työohjelman on vastattava käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöresursseja. Vuotuinen työohjelma toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;
b) hyväksyy 4 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitetut vuosikertomukset, joissa verrataan saavutettuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin. Kertomukset toimitetaan viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle;
c) nimittää ja tarvittaessa erottaa viraston johtajan;
d) hyväksyy viraston talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion;
e) käyttää kurinpitovaltaa johtajan suhteen;
f) laatii vuosittain arvion viraston tuloista ja menoista ja toimittaa sen komissiolle 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
g) hyväksyy viraston työjärjestyksen johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa;
h) hyväksyy 20 artiklan 11 kohdan mukaisesti viraston varainhoitosäännöt johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa;
i) toteuttaa tarvittavat toimet Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja
j) päättää 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseksi.
5.   Hallintoneuvosto voi siirtää osan tehtävistään johtokunnalle, lukuun ottamatta 4 kohdan a, b, c, d, g ja h alakohdassa mainittuja asioita.
 5.  Jäsenen tai varajäsenen toimikausi päättyy tavanomaista korvaamista tai kuolemaa lukuun ottamatta ainoastaan siinä tapauksessa, että hän eroaa. Jos jäsen tai varajäsen ei kuitenkaan enää täytä riippumattomuusedellytystä, hänen on ilmoitettava heti asiasta komissiolle ja viraston johtajalle. Asianomainen osapuoli nimittää uuden jäsenen tai varajäsenen toimikauden loppuun saakka. Asianomainen osapuoli nimittää uuden jäsenen tai varajäsenen toimikauden loppuun saakka myös siinä tapauksessa, että hallintoneuvosto on todennut jäsentensä kolmasosan tai komission tekemän ehdotuksen perusteella, että jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuusedellytystä. Jos toimikautta on jäljellä alle kaksi vuotta, uuden jäsenen tai varajäsenen toimikausi voi olla täydet viisi vuotta.
6.   Hallintoneuvosto tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta 4 kohdan a, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden kohdalla edellytetään kahta kolmasosaa kaikista jäsenistä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää ainoastaan 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä.
 6.  Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä kaksi muuta 12 artiklassa tarkoitetun johtokunnan jäsentä 1 kohdan a alakohdan mukaisesti nimettyjen jäsenten keskuudesta kahden ja puolen vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.
7.   Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle kerran vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ylimääräisiä kokouksia. Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.
 7.  Hallintoneuvosto huolehtii siitä, että virasto hoitaa sille osoitetut tehtävät. Hallintoneuvosto on viraston suunnittelu- ja valvontaelin. Erityisesti se:
a) hyväksyy viraston vuotuisen työohjelman viraston johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission ja tiedekomitean annettua lausuntonsa. Työohjelman on vastattava käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöstöä koskevia voimavaroja ja siinä on otettava huomioon yhteisön tutkimus- ja tilastointitoiminta; vuotuinen työohjelma toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;
b) hyväksyy 4 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitetut vuosikertomukset, ja vertaa etenkin jälkimmäisessä saavutettuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin; rajoittamatta 12 a artiklan viidennen kohdan soveltamista tiedekomiteaa on kuultava ennen 4 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun kertomuksen hyväksymistä; kertomukset toimitetaan viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle;
c) nimittää ja tarvittaessa erottaa laitoksen johtajan;
d) hyväksyy viraston vuosittaisen talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion;
e) käyttää 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimivaltaa ja kurinpitovaltaa johtajan suhteen;
f) laatii vuosittain arvion viraston tuloista ja menoista ja toimittaa sen komissiolle 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
g) hyväksyy viraston työjärjestyksen johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission ja tiedekomitean annettua lausuntonsa;
h) hyväksyy 20 artiklan 11 kohdan mukaisesti viraston varainhoitosäännöt johtajan esittämän luonnoksen pohjalta komission annettua lausuntonsa;
i) toteuttaa tarvittavat toimet Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
j) hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
k) nimittää ja erottaa tiedekomitean jäsenet 12 a artiklan ensimmäisen ja kolmannen kohdan mukaisesti; ja
l) toteaa 5 kohdan mukaisesti, että hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuusedellytystä.
8.  Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja voi osallistua tarkkailijana hallintoneuvoston kokouksiin. Muiden yhteisön virastojen ja unionin laitosten johtajat voivat myös osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, jos johtokunta on lähettänyt niille kutsun.
 8.  Hallintoneuvosto voi siirtää osan tehtävistään johtokunnalle, lukuun ottamatta 7 kohdan a, b, c, d, e, g, h, k ja l alakohdassa mainittuja asioita.
8 a. Hallintoneuvosto tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta 6 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä ja 7 kohdan a, b, c, d, e, g, h ja k alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä, joiden kohdalla edellytetään kahden kolmasosan määräenemmistöä kaikista jäsenistä. Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä tai, jos jäsen on poissa, hänen varajäsenellään on yksi ääni. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää 7 kohdan a, b, g ja k alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä.
8 b. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle kerran vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten ylimääräisten kokousten järjestämistä. Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.
8 c. Tiedekomitean puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja voivat osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin. Muiden yhteisön virastojen, unionin laitosten ja muiden 8 ja 9 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten instituutioiden johtajat voivat myös osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, jos johtokunta on lähettänyt niille kutsun.
Tarkistus 30
12 artiklan 1 kohta
1.  Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi komission edustajaa.
1.  Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja kaksi muuta hallintoneuvoston jäsentä, jotka hallintoneuvosto on valinnut 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti, sekä yksi komission hallintoneuvostoon nimittämistä jäsenistä. Euroopan neuvoston hallintoneuvostoon nimittämä jäsen voi osallistua johtokunnan kokouksiin tarkkailijana.
Tarkistus 31
12 a artikla (uusi)
12 a artikla
Tiedekomitea
Tiedekomitea koostuu yhdestätoista riippumattomasta jäsenestä, jotka ovat ansioituneita perusoikeusasioissa. Hallintoneuvosto nimittää jäsenet avoimen hakukilpailun ja valintamenettelyn avulla kuultuaan ensin Euroopan parlamentin toimivaltaista valiokuntaa ja otettuaan sen näkemykset huomioon. Hallintoneuvosto varmistaa, että edustus on maantieteellisesti tasapainoinen. Hallintoneuvoston jäsenet eivät voi olla tiedekomitean jäseniä. Edellä 11 artiklan 7 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaiset edellytykset tiedekomitean jäsenten nimittämiselle.
Tiedekomitean jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Sitä ei voida uusia.
Tiedekomitean jäsenet ovat riippumattomia. Heidät voidaan vaihtaa vain heidän omasta pyynnöstään tai jos he ovat pysyvästi estyneitä hoitamaan tehtäviään. Jos jäsen ei kuitenkaan enää täytä riippumattomuusedellytystä, hänen on heti ilmoitettava asiasta komissiolle ja viraston johtajalle. Hallintoneuvosto voi vaihtoehtoisesti jäsentensä kolmasosan tekemän ehdotuksen perusteella ilmoittaa, että kyseinen henkilö ei enää täytä riippumattomuusedellytystä, ja erottaa tämän. Hallintoneuvosto nimittää uuden jäsenen toimikauden päättymiseen saakka tavallisia jäseniä koskevan menettelyn mukaisesti. Jos toimikautta on jäljellä alle kaksi vuotta, uuden jäsenen toimikausi voi olla täydet viisi vuotta. Virasto julkaisee tiedekomitean jäsenten luettelon verkkosivuillaan ja pitää luettelon ajan tasalla.
Tiedekomitea valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi on vuosi.
Tiedekomitea antaa takeet viraston toiminnan tieteellisestä laadusta ja opastaa toimintaa tätä varten. Siksi johtaja ottaa tiedekomitean mukaan kaikkien 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, e, f, g ja i alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen laatimista koskeviin valmisteluihin niin aikaisessa vaiheessa kuin se on asianmukaista.
Tiedekomitea tekee päätöksensä kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Puheenjohtaja kutsuu tiedekomitean kokoon neljästi vuodessa. Puheenjohtaja käynnistää tarvittaessa kirjallisen menettelyn tai kutsuu ylimääräisen kokouksen kokoon joko omasta aloitteestaan tai vähintään neljän tiedekomitean jäsenen esittämän pyynnön perusteella.
Tarkistus 32
13 artikla
1.  Virastoa johtaa johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdokasluettelon perusteella. Johtajan nimittämisperusteena ovat henkilökohtaiset ansiot, hallinto- ja johtamistaidot sekä kokemus perusoikeuksien alalla. Ennen nimittämistä hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua antamaan asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle lausunto ja vastaamaan valiokunnan jäsenten kysymyksiin.
 1.  Virastoa johtaa ja edustaa johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää 2 kohdassa tarkoitettua yhteistyömenettelyä soveltaen. Johtajan nimittämisperusteena ovat henkilökohtaiset ansiot, kokemus perusoikeusasioista sekä hallinto- ja johtamistaidot.
2.  Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan komission ehdotuksesta ja arvioinnin jälkeen jatkaa kerran enintään viidellä vuodella. Komissio arvioi erityisesti ensimmäisellä toimikaudella saavutettuja tuloksia ja tuloksiin johtanutta toimintaa sekä viraston tehtäviä ja tarpeita tulevina vuosina.
 2.  Yhteistyömenettely etenee seuraavasti:
a) ehdokashaun ja avoimen valintamenettelyn jälkeen komissio laatii luettelon, jonka perusteella hakijoita pyydetään esittäytymään Euroopan unionin neuvostolle ja Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan kysymyksiin;
b)  Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antavat lausunnon hakijoista ja ilmoittavat etusijajärjestyksestä;
c) hallintoneuvosto nimittää johtajan otettuaan lausunnot huomioon.
3.  Johtaja vastaa
 3.  Johtajan toimikausi on viisi vuotta.
a) edellä 4 artiklassa mainittujen tehtävien hoitamisesta,
 Komissio arvioi toimikauden päättymistä edeltävän yhdeksän kuukauden aikana erityisesti johtajan suorituskykyä sekä viraston tehtäviä ja vaatimuksia tulevina vuosina.
b) viraston vuotuisen työohjelman valmistelusta ja täytäntöönpanosta,
c) kaikista henkilöstöasioista ja erityisesti 23 artiklan 2 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä,
 Hallintoneuvosto voi arviointikertomuksen huomioon otettuaan ja ainoastaan, mikäli se on tarpeen viraston tehtävien ja vaatimusten perusteella, komission ehdotuksen perusteella jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään kolmen vuoden ajaksi.
d) päivittäisestä hallinnosta,
 Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeistaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja voidaan kuukautta ennen hallintoneuvoston virallista päätöstä toimikauden jatkamisesta pyytää antamaan selvitys asiasta vastaavalle parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.
e) viraston talousarvion toteuttamisesta 20 artiklan mukaisesti ja
Jos johtajan toimikautta ei jatketa, hän jatkaa virassa kunnes hänen seuraajansa on nimitetty.
f) ammatillisten standardien mukaisista tehokkaista seuranta- ja arviointimenettelyistä, joilla viraston toimintaa tarkastellaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Johtaja raportoi seurantajärjestelmän tuloksista vuosittain hallintoneuvostolle.
4.  Johtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja osallistuu sen kokouksiin ilman äänioikeutta.
 4.  Johtaja vastaa seuraavista asioista:
a) edellä 4 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitaminen ja erityisesti 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, e, f, g ja i alakohdan mukaisten asiakirjojen valmisteleminen ja julkaiseminen yhteistyössä tiedekomitean kanssa,
b) viraston vuosittaisen työohjelman valmisteleminen ja täytäntöönpano,
c) kaikki henkilöstöasiat ja erityisesti 23 artiklan 2 kohdan mukaisten toimivaltuuksien käyttäminen henkilökunnan suhteen,
d) päivittäiseen hallintoon kuuluvat asiat,
e) viraston talousarvion täytäntöönpano 20 artiklan mukaisesti,
f) viraston suorituskykyä ja sen tavoitteita vertailevien tehokkaiden seuranta- ja valvontamenettelyjen toteuttaminen alan tunnustettujen standardien mukaisesti; johtaja raportoi seurantajärjestelmän tuloksista vuosittain hallintoneuvostolle,
g) yhteistyö kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa, ja
h) yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa, 9 a artiklan mukaisen ihmisoikeusfoorumin yhteen sovittaminen mukaan lukien.
5.  Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta erottaa johtajan ennen toimikauden päättymistä.
 5.  Johtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja osallistuu sen kokouksiin ilman äänioikeutta.
5 a. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa pyytää johtajaa kuulemistilaisuuteen kaikissa viraston toimintaan liittyvissä asioissa.
5 b. Hallintoneuvosto voi jäsentensä kolmasosan ehdotuksesta erottaa johtajan ennen toimikauden päättymistä. Hallintoneuvoston puheenjohtaja ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle erottamisen syyt.
Tarkistus 33
14 artikla
14 artikla
 Poistetaan.
Perusoikeusfoorumi
1.  Foorumi koostuu perusoikeuskysymyksistä sekä rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnasta vastaavien valtiosta riippumattomien järjestöjen, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen, yhteiskunnallisten ja ammatillisten järjestöjen, kirkkojen sekä uskonnollisten, filosofisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen, yliopistojen ja asiantuntijajärjestöjen sekä EU:n tasolla toimivien ja kansainvälisten elinten ja järjestöjen edustajista.
2.  Foorumin jäsenet valitaan avoimessa valintamenettelyssä, josta päättää hallintoneuvosto. Foorumissa voi olla jäseniä enintään 100. Heidän toimikautensa pituus on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.
3.  Hallintoneuvoston jäsenet eivät voi olla foorumin jäseniä, mutta he voivat osallistua foorumin kokouksiin.
4.  Foorumi muodostaa puitteet perusoikeuksia koskevaa tietojenvaihtoa ja tietojen yhteen kokoamista varten. Se huolehtii viraston ja keskeisten sidosryhmien läheisestä yhteistyöstä.
5.  Foorumi:
– tekee ehdotuksia 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla hyväksyttävän vuotuisen työohjelman laatimista varten ja
– antaa palautetta ja ehdottaa seurantatoimia 11 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla hyväksyttävän perusoikeustilannetta koskevan vuosikertomuksen pohjalta.
6.  Foorumin puheenjohtajana toimii viraston johtaja. Foorumi kokoontuu vuosittain tai hallintoneuvoston pyynnöstä. Sen toimintamenettelyt vahvistetaan viraston sisäisissä säännöissä ja julkistetaan.
7.  Virasto tarjoaa foorumin tarvitsemaa teknistä ja logistista tukea ja huolehtii sen kokousten sihteeristöpalveluista.
Tarkistus 34
15 artiklan 2 kohta
2.  Hallintoneuvoston jäsenet, johtaja ja foorumin jäsenet sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. He antavat tästä sitoumuksen.
 2.  Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet, tiedekomitean jäsenet ja johtaja sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. He antavat tämän vuoksi etunäkökohdistaan ilmoituksen, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. He tekevät ilmoituksen kirjallisena ottaessaan tehtävänsä vastaan, ja tarkistavat ilmoitusta, jos etunäkökohtien suhteen ilmenee muutoksia. Virasto julkaisee ilmoituksen verkkosivuillaan.
Edellä 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan nojalla nimetyt hallintoneuvoston jäsenet, johtaja ja foorumin jäsenet sitoutuvat toimimaan riippumattomasti. Tämän vuoksi he tekevät etunäkökohdistaan ilmoituksen, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan.
Kyseiset ilmoitukset tehdään kirjallisesti vuosittain.
Tarkistus 35
16 artiklan otsikko ja 1–2 kohta
Oikeus tutustua asiakirjoihin
 Avoimuus ja oikeus tutustua asiakirjoihin
1.  Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001.
 1.  Viraston on kehitettävä hyviä hallintokäytänteitä varmistaakseen, että sen toiminta on mahdollisimman avointa.
Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001.
2.  Hallintoneuvosto vahvistaa järjestelyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöön panemiseksi kuuden kuukauden kuluessa viraston toiminnan aloittamisesta.
 2.  Hallintoneuvosto hyväksyy kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun virastosta on tullut toimintakykyinen, erityismääräyksiä 1 kohdan toteuttamista varten. Määräyksissä on käsiteltävä muun muassa seuraavia asioita:
– kokousten avoimuus,
– viraston ja sen tiedekomitean työn julkaiseminen, ja
– asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpano.
Tarkistus 36
19 artiklan 3 kohta
3.  Sulkematta muita tulonlähteitä pois viraston tuloihin kuuluvat:
 3.  Sulkematta muita tulonlähteitä pois viraston tuloihin kuuluu Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka "Komissio") otettu yhteisön avustus.
(a)  Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka "Komissio") otettu yhteisön avustus ja
Näin saatuja tuloja voidaan täydentää 4 artiklassa yksilöityjen tehtävien toteuttamisen yhteydessä suoritetuista palveluista saatavilla maksuilla.
(b) suoritetuista palveluista saadut maksut.
Näitä tuloja voidaan täydentää:
(a) jäsenvaltioiden vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla ja
(b) 8, 9 tai 27 artiklassa tarkoitetuilta organisaatioilta tai yhteisön ulkopuolisilta mailta saatavalla rahoituksella.
Tarkistus 37
22 artiklan 4 kohta
4.  Virasto on oikeudellisesti Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja. Se ottaa hoidettavakseen kaikki seurantakeskuksen lailliset oikeudet, oikeudelliset velvoitteet, taloudelliset sitoumukset ja vastuut. Virasto noudattaa työsopimuksia, jotka seurantakeskus on tehnyt ennen tämän asetuksen antamista.
 4.  Virasto on oikeudellisesti Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja. Se ottaa hoidettavakseen kaikki seurantakeskuksen lailliset oikeudet, oikeudelliset velvoitteet, taloudelliset sitoumukset ja vastuut.
Tarkistus 38
23 artiklan 1–2 kohta
1.  Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi.
 1.  Viraston henkilöstöön ja johtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi.
2.  Virasto käyttää henkilöstöönsä nähden valtuuksia, jotka on annettu nimittävälle viranomaiselle.
 2.  Virasto käyttää henkilöstöönsä nähden valtuuksia, jotka on Euroopan yhteisöjen henkilöstösääntöjen mukaisesti annettu nimittävälle viranomaiselle ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti sopimuksia tekevälle viranomaiselle.
Tarkistus 39
27 artikla
Ehdokasmaiden ja tulevien ehdokasmaiden osallistuminen
 Ehdokasmaiden ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tehneiden maiden osallistuminen
1.  Viraston toimintaan voivat osallistua maat, jotka ovat tehneet yhteisön kanssa assosiaatiosopimuksen ja jotka Eurooppa-neuvosto on määrittänyt ehdokasmaiksi tai mahdollisiksi ehdokasmaiksi, jos assosiaationeuvosto tekee päätöksen osallistumisesta.
 1.  Viraston toimintaan voivat osallistua ehdokasmaat sekä maat, joiden kanssa Euroopan yhteisö on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen.
2.  Siinä tapauksessa niiden osallistumisen edellytyksistä määrätään assosiaationeuvoston päätöksellä. Päätöksessä on määriteltävä kyseiselle maalle tarjottava asiantuntija-apu ja neuvonta ja mainittava erityisesti, miten ja missä laajuudessa nämä maat osallistuvat viraston toimintaan. Lisäksi päätöksessä on säädettävä viraston tekemiin aloitteisiin osallistumisesta, kyseisten maiden rahoitusosuudesta ja henkilöstöstä. Päätöksen on oltava tämän asetuksen sekä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukainen. Päätöksessä on mainittava, että viraston toimintaan osallistuva maa voi nimetä riippumattoman henkilön, joka täyttää 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitut vaatimukset, tarkkailijaksi hallintoneuvostoon ilman äänivaltaa.
 2.  Tällaisten maiden osallistumisesta ja sen edellytyksistä määrätään assosiaationeuvoston päätöksellä ottaen huomioon kunkin maan erityisasema. Päätöksessä on 4 ja 5 artiklassa tarkoitetun järjestelmän mukaisesti määriteltävä erityisesti, miten ja missä laajuudessa nämä maat osallistuvat viraston toimintaan. Lisäksi päätöksessä on säädettävä viraston tekemiin aloitteisiin osallistumisesta, kyseisten maiden rahoitusosuudesta ja henkilöstöstä. Päätöksen on oltava tämän asetuksen sekä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukainen. Päätöksessä on mainittava, että viraston toimintaan osallistuva maa voi nimetä riippumattoman henkilön, joka täyttää 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitut vaatimukset, tarkkailijaksi hallintoneuvostoon ilman äänivaltaa.
3.  Virasto tarkkailee sen toimintaan tämän artiklan nojalla osallistuvien maiden perusoikeustilannetta siinä määrin kuin kussakin assosiaatiosopimuksessa määrätään. Asetuksen 4 ja 5 artiklaa sovelletaan vastaavasti tässä tarkoituksessa.
Tarkistus 40
29 artikla
29 artikla
 Poistetaan.
Menettely
1.  Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.
2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitettua sääntelymenettelyä kyseisen päätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
3.  Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on yksi kuukausi.
Tarkistus 41
30 artikla
1.  Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoneuvoston jäsenten nykyinen toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 11 artiklan mukaisesti perustettava hallintoneuvosto aloittaa toimikautensa 1 päivänä tammikuuta 2007.
 1.  Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoneuvoston jäsenten nykyinen toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006. Komissio toteuttaa viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 11 artiklan mukaisesti perustettava hallintoneuvosto aloittaa toimintansa asianmukaisesti.
2.  Komissio käynnistää menettelyn viraston johtajan nimittämiseksi 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.
 2.  Osapuolet käynnistävät menettelyn viraston johtajan nimittämiseksi 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.
3.  Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta jatkaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajan nykyistä toimikautta enintään 18 kuukautta, kunnes 2 kohdassa mainittu nimittämismenettely on saatu päätökseen.
 3.  Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta nimittää väliaikaisen johtajan tai jatkaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen johtajan nykyistä toimikautta mahdollisimman lyhyen aikaa, kunnes 2 kohdassa mainittu nimittämismenettely on saatu päätökseen.
4.  Jos seurantakeskuksen johtaja ei halua jatkaa tai ei pysty jatkamaan tehtävässään 3 kohdan mukaisesti, hallintoneuvosto nimittää väliaikaisen johtajan, johon sovelletaan samoja vaatimuksia.
Tarkistus 42
31 artiklan 1–3 kohta
1.  Virasto suorittaa säännöllisesti ennakko- ja jälkiarvioinnit sellaisista toiminnoistaan, joista aiheutuu huomattavia menoja. Virasto ilmoittaa hallintoneuvostolle arviointien tulokset.
 1.  Virasto suorittaa säännöllisesti ennakko- ja jälkiarvioinnit sellaisista toiminnoistaan, joista aiheutuu huomattavia menoja. Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle arviointien tulokset.
2.  Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot.
 2.  Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot.
3.  Virasto teettää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 viraston kolmen ensimmäisen toimintavuoden saavutuksia koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antaman toimeksiannon pohjalta. Arvioinnissa otetaan huomioon viraston tehtävät, työskentelytavat ja vaikutus perusoikeuksien suojeluun ja edistämiseen sekä analysoidaan tehtävien laajentamisen synergiaetuja ja taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla toimivien sidosryhmien näkemykset.
 3.  Virasto teettää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 viraston kolmen ensimmäisen toimintavuoden saavutuksia koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antaman toimeksiannon pohjalta. Arvioinnissa
– otetaan huomioon viraston tehtävät, työskentelytavat ja vaikutus perusoikeuksien suojeluun ja edistämiseen,
– arvioidaan viraston tehtävien, toimivaltuuksien, toiminta-alojen tai rakenteen mahdollista muuttamistarvetta,
– analysoidaan tehtävien muuttamisen synergiaetuja ja taloudellisia vaikutuksia, ja
– otetaan huomioon sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla toimivien sidosryhmien näkemykset.
Arvioinnissa pohditaan myös, olisiko viraston tehtäviä, toimivaltuuksia, toiminta-aloja tai rakennetta muutettava tai laajennettava tai olisiko erityisesti toteutettava sellaisia rakenteellisia muutoksia, joilla varmistettaisiin, että viraston toiminta on sääntelyvirastoja koskevien horisontaalisten sääntöjen mukaista heti niiden tultua voimaan.
Tarkistus 43
32 artiklan 1 kohta
1.  Hallintoneuvosto käsittelee 31 artiklassa tarkoitetun arvioinnin lopputulokset ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia viraston ja sen työskentelytapojen ja toimenkuvan muuttamiseksi. Komissio toimittaa arviointiraportin ja suositukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistaa ne.
 1.  Hallintoneuvosto käsittelee 31 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin lopputulokset ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia viraston ja sen työskentelytapojen ja toimenkuvan muuttamiseksi. Komissio toimittaa arviointiraportin ja suositukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistaa ne.

(1) Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti (A6-0306/2006).

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö