Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2006–2010 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0013),

–   ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta sekä siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin (KOM(2006)0014 ja SEK(2006)0065),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (Amsterdamin sopimuksen) pöytäkirjan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista,

–   ottaa huomioon kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 24. marraskuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/609/ETY(1),

–   ottaa huomioon maatalouden hyötyeläinten suojelua koskevan yhteisön säännöstön,

–   ottaa huomioon valmisteilla olevan seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) (KOM(2005)0119),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon kevään Eurooppa-neuvostolle "Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle" (KOM(2005)0024),

–   ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2005 annetut komission suuntaviivat vaikutustenarvioinnista (SEK(2005)0791),

–   ottaa huomioon komissiolle annetun toimeksiannon WTO:n maatalousneuvotteluissa, jotka vahvistettiin WTO:n maatalousneuvotteluissa noudatettavia menettelyjä koskevassa komission ehdotuksessa (asiakirja 625/02), joka hyväksyttiin tammikuussa 2003,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A6-0290/2006),

A.   katsoo, että jokainen eläinten suojelua ja hyvinvointia koskeva toimi on toteutettava sen periaatteen mukaan, että eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden erityistarpeet on otettava huomioon, ja että eläinten suojelu on yksi 2000-luvulle kuuluva inhimillisyyden ilmaus ja haaste Euroopan sivistykselle ja kulttuurille,

B.   ottaa huomioon, että Euroopassa on viime vuosina annettu monipuolista eläinsuojelulainsäädäntöä ja saavutettu yksi maailman korkeimmista eläinsuojelun tasoista; ottaa myös huomioon, että Euroopan parlamentti on ilmaissut toistuvasti pitävänsä tätä prosessia välttämättömänä; katsoo, että Euroopan korkea eläinsuojelun taso täyttää suuren yleisön toiveen eettisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävistä tuotteista,

C.   ottaa huomioon, että eläinsuojelu koskee monia politiikan aloja ja monia eettisiä, sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä; katsoo, ettei eläinsuojelua saa rajoittaa koe-eläinten tai maatalousyritysten eläinten suojeluun ja hyvinvointiin, vaan siihen on sisällytettävä kaikki eläimet,

D.   katsoo, että eläinsuojelun, eläinten terveyden ja tuoteturvallisuuden välillä on yhteys ja että vaihtoehtoiset koemenetelmät ja korkea eläinsuojelun taso kasvatuksesta teurastukseen voi vaikuttaa myönteisesti tuoteturvallisuuteen ja tuotteiden laatuun,

E.   katsoo, että eläinsuojelun jatkokehitys yhteisössä edellyttää tehostettuja tutkimustoimia, eläinsuojelun sisällyttämistä kaikkiin asiaankuuluviin vaikutustenarviointeihin sekä kaikkien sidosryhmien osallistumista päätöksentekoprosessiin; katsoo, että avoimuus ja hyväksyntä sekä nykyisten säännösten yhdenmukainen soveltaminen ja valvonta kaikilla tasoilla on edellytys menestyksekkäälle eurooppalaiselle eläinsuojelustrategialle,

F.   katsoo, että eläinsuojelustrategian tavoitteena on oltava, että eläinsuojelun kasvavat kustannukset korvataan asianmukaisesti; katsoo, että kunnianhimoinen eläinsuojelupolitiikka voi ilman eurooppalaista ja maailmanlaajuista vuoropuhelua ja ilman kattavaa selvitystä korkeiden eläinsuojelustandardien eduista ja niistä tiedottamista kotimaassa ja ulkomailla onnistua vain osittain, jos Euroopan unioni on ainut, joka siihen pyrkii,

G.   katsoo, että eurooppalaista eläinsuojelupolitiikkaa on ehdottomasti tuettava johdonmukaisella kauppapolitiikalla, ja siinä on tunnustettava, että EU:n ponnisteluista huolimatta eläinten hyvinvointia koskevia kysymyksiä ei käsitellä sen enempää heinäkuun 2004 puitesopimuksessa kuin missään muussakaan WTO:n neuvottelujen Dohan kierroksella hyväksytyssä tärkeässä asiakirjassa; katsoo tästä syystä, että niin kauan kuin EU:n tärkeimmät sopimuskumppanit WTO:ssa eivät muuta asenteitaan ratkaisevasti, ei voida ottaa käyttöön eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia, sillä nämä saattaisivat haitata tuottajien kansainvälistä kilpailukykyä,

H.   ottaa huomioon, että ns. kaupan ulkopuolisten asioiden, joihin eläinten hyvinvointi kuuluu, tunnustaminen ei ole kuulunut komission ensisijaisiin tavoitteisiin WTO:n neuvotteluissa; katsoo, että näin ollen ei ole odotettavissa, että kaupan ulkopuolisten asioiden tunnustaminen sisältyisi mihinkään lopulliseen sopimukseen, ellei komissio muuta neuvottelukantaansa radikaalisti,

I.   katsoo, että tuotantoeläinten suojelua koskeva tehokas strategia saattaa pelkästään Euroopan markkinoille rajoittuessaan johtaa siihen, että osa eurooppalaisista tuottajista lopettaa toimintansa,

J.   katsoo, että tuotantoeläinten suojelua koskevia säännöksiä yhdenmukaistettaessa Euroopan unionissa on asetettava samat tavoitteet tuontituotteille, jotta eurooppalaiset tuottajat eivät joudu heikompaan kilpailuasemaan Euroopan markkinoilla,

K.   katsoo, että 3R-periaate (Replacement, Reduction, Refinement; eläinkokeiden korvaaminen, vähentäminen ja inhimillistäminen), jolla pyritään vähentämään eläinten käyttöä tutkimuksessa, tieteessä ja tuotteiden hyväksynnässä, on yksi eurooppalaisen eläinsuojelupolitiikan kulmakivistä,

1.   on tyytyväinen eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevaan yhteisön toimintasuunnitelmaan vuosiksi 2006–2010, jolla ensimmäistä kertaa pannaan täytäntöön Amsterdamin sopimuksen eläinsuojelupöytäkirjaa yhdennettynä kokonaissuunnitelmana Euroopan eläinsuojelun kehittämiseksi edelleen;

2.   on huolissaan siitä, että komissio ilmaisee ainoastaan "pyrkivänsä" varmistamaan, että eläinten hyvinvointi otetaan kaikilta osin huomioon siihen liittyvillä politiikan aloilla;

3.   pitää välttämättömänä, että käynnistetään prosessi sen arvioimiseksi, täyttääkö eläinten hyvinvointia koskeva EU:n politiikka lailliset velvoitteensa, jotka on vahvistettu perustamissopimuksen liitteenä olevassa eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevassa pöytäkirjassa;

4.   katsoo, että eläinsuojelun parantaminen on yhteisön jatkuva velvollisuus, ja vaatii siksi komissiota kertomaan ajoissa saavutetuista tuloksista ja antamaan niiden pohjalta tiedonannon toimintasuunnitelman päivittämisestä vuoden 2010 jälkeiseksi ajaksi;

5.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään eläinsuojelua edelleen toimivaltansa rajoissa ja ottamaan kattavasti huomioon kaikkien eläinten suojelun ja hyvinvoinnin; kehottaa komissiota edistämään koko unionissa menettelyä, jossa porsaat kastroidaan seitsemän päivän iästä alkaen puudutusta käyttäen;

6.   pitää valitettavana, että eläinten hyvinvointia koskeva EU:n politiikka on tähän saakka keskittynyt lähes yksinomaan tuotantoeläinten hyvinvointiin ja suojeluun;

7.   on tyytyväinen komission pyrkimyksiin kehittää ja parantaa eläinsuojelun säännöksiä, eläinsuojelun entistä vahvempaan integrointiin yhteisön kaikkiin politiikan aloihin ja mahdollisten toimien koko kirjoon (muun muassa lainsäädäntö, vapaaehtoiset hyvän käytännön suuntaviivat, koulutus, edistäminen, tutkimus), joiden tavoitteena on varmistaa korkea eläinsuojelun taso eläinten kohtelussa kaikilla tasoilla; pitää tässä yhteydessä ensiarvoisen tärkeänä, että lainsäädäntötyössä rajoitutaan sen ollessa perusteltua yhteisiin vähimmäisvaatimuksiin, joiden pohjalta voidaan kehittää vapaaehtoisesti lisäaloitteita, joita tuetaan erityisillä tuoteselosteilla;

8.   korostaa, että eläinten suojelua tai hyvinvointia koskevien vähimmäisvaatimusten parantamiseksi tai uudelleen laatimiseksi on sovittava tärkeysjärjestyksestä, jossa nimetään selkeästi eläinlajit ja määritellään ongelmat; katsoo, että lähivuosina tärkeimpinä olisi pidettävä seuraavia eläinlajeja: lypsykarja, täysikasvuiset nautaeläimet, vesiviljellyt eläimet, lihasiat ja kalkkunat;

9.   katsoo, että kullakin välineellä on oma tehtävänsä, joten selvitystyö kunkin välineen tehtävän kartoittamiseksi ja sen kertomiseksi sidosryhmille on olennaisen tärkeää;

10.   toteaa, että monilla EU:n toiminnan osa-alueilla, jotka eivät sisälly toimintasuunnitelmaan, esimerkiksi kestävän kehityksen periaatteella, CITES-yleissopimuksella(2) sekä kauppaa ja markkinointia koskevilla normeilla, on vaikutuksia eläinten hyvinvointiin, ja tähdentää sitä, kuinka tärkeää on ottaa eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökohdat täysimääräisesti huomioon kaikilla asian kannalta olennaisilla toiminnan osa-alueilla;

11.   huomauttaa, että eläinten hyvinvointia koskevien korkeampien vaatimusten käyttöönoton yhteydessä on otettava huomioon yksittäisten EU:n alueiden erityistilanne;

12.   korostaa, että komission on varmistettava kaikkien nykyisten eläinten hyvinvoinnista annettujen EU:n säädösten täytäntöönpano, ja katsoo, että nykyisten säädösten olisi pysyttävä voimassa;

13.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen mukaisesti kaikissa säännöksissä huomioon yhdenmukaisen soveltamisen ja valvonnan Euroopan unionissa ja toimimaan todettujen rikkomusten kohdalla johdonmukaisesti, jotta ihmisten luottamus nykyisiin säännöksiin säilyisi ja reilu kilpailu taattaisiin Euroopan unionissa;

14.   pitää eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi toteutettavien toimien hyväksymisen yhteydessä välttämättömänä tarkastella toimia niiden sosio-ekonomisten vaikutusten kannalta;

15.   kehottaa komissiota integroimaan vaikutustenarvioinnin järjestelmällisesti kaikkiin eläinsuojelutoimiin; katsoo, että kaikissa uusia eläinsuojelunormeja koskevissa vaikutustenarvioinneissa on otettava huomioon eettisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kokonaisuus ja suuntauduttava tieteen, käytännön kokemusten ja kehitysten kansainvälisen tason uusimpaan kehitykseen; katsoo, että vaikutustenarvioinneissa on osoitettava myönteiset vaikutukset ja otettava kattavasti huomioon vuorovaikutus eri tekijöiden, kuten eläinsuojelun, kestävän kehityksen, eläinten terveyden, ympäristön ja tuotteiden laadun, välillä;

16.   myöntää, että eläinten hyvinvointia koskevat korkeat vaatimukset aiheuttavat maanviljelijöille lisäkustannuksia, ja katsoo, että on ryhdyttävä erityistoimiin, jotta voidaan välttää tuotannon siirtyminen alhaisempien vaatimusten maihin; kehottaa tämän vuoksi komissiota ottamaan kaikissa vaikutustenarvioinneissa huomioon työpaikkojen säilymisen ja katsoo tarkistetun Lissabonin strategian mukaisesti, että tarkka analyysi uusien ehdotusten kustannuksista ja niiden vaikutuksista asianomaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden asemaan kansainvälisessä kilpailussa on välttämätön;

17.   muistuttaa, että asianmukaiset sopeutumiskaudet, tuotantoeläinten määrän ja maatalousyritysten koon huomioon ottaminen tai luopuminen valvonnan ja dokumentaation turhasta byrokratiasta edistää eläinsuojelun hyväksyntää asiasta vastaavilla tahoilla; katsoo, että uusien tekniikoiden ja menetelmien tarjoamien mahdollisuuksien käyttöönottamista on tutkittava riittävästi;

18.   korostaa, että eläinsuojelun ja eläinten terveyden välillä on tiivis vuorovaikutus; katsoo, että toimintasuunnitelma on siksi pantava täytäntöön siten, että eläinsuojelulla parannetaan eläinten terveyttä ja eläinsuojelupolitiikalla pyritään aina myös eläinsuojelun parantamiseen ja parannusten todennettavuuteen;

19.   kehottaa komissiota ottamaan eläinsuojelunäkökohdat paremmin huomioon eläintautien torjunnassa; katsoo, että hätätilassa toteutettavat alueelliset rokotukset ovat torjuntastrategiana parempi keino kuin suurten terveiden eläinten kantojen teurastus, mutta tunnustaa kuitenkin, että jäsenvaltioissa vallitsevat erilaiset asenteet rokottamiseen, ja niiden mahdolliset vaikutukset kauppaan on otettava huomioon; katsoo lisäksi, että ehkäisevää rokottamista olisi hyödynnettävä enemmän aina, kun se on teknisesti mahdollista; kehottaa komissiota lisäämään ponnistuksiaan vastaavien muutosten tekemiseksi Maailman eläintautijärjestön (OIE) asiaa koskeviin sopimuksiin, jotta rokotetuista eläimistä saatujen tuotteiden kaupan rajoituksia saadaan vähennettyä;

20.   on tyytyväinen siihen, että eläinsuojelu otetaan aiempaa enemmän huomioon yhteisessä maatalouspolitiikassa; muistuttaa kuitenkin, että byrokratian taloudelliset vaikutukset ovat jo tällä hetkellä aivan liian suuret; pitää toisaalta valitettavana, että maaseudun kehittämispolitiikan määrärahojen supistaminen vaikeuttaa käytännössä rahoitusavun myöntämistä karjankasvattajille, jotta nämä voisivat mukauttaa toimintansa eläinten hyvinvointia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön; pitää valitettavana, että siipikarjan- ja siankasvattajat eivät saa korvausta eläinten hyvinvointia koskevan yhteisön lainsäädännön noudattamisesta täydentäviä ehtoja koskevan järjestelmän mukaisesti;

21.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan maaseutupolitiikan yhteydessä kaikkia eläinsuojelun käytettävissä olevia välineitä myötämielisesti;

22.   huomauttaa, että eläinkuljetuksiin liittyviä EU:n sääntöjä (asetus (EY) N:o 1/2005(3) ja direktiivi 95/29/EY(4)) rikotaan usein etenkin lepotaukoja ja veden ja rehun tarjoamista koskevien vaatimusten osalta; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot lisäävät ja tehostavat tarkastuksia, joilla valvotaan EU:n sääntöjen noudattamista;

23.   muistuttaa, että eläinkuljetuksia varten on ehdottomasti otettava käyttöön ja huomioon tieteellisesti todistetut eläinsuojeluindikaattorit (asianmukainen tekniikka, aikarajat, koulutettu henkilökunta); katsoo, että kyseisiä indikaattoreita vahvistettaessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden ilmastoerot, jotka vaikuttavat siihen, miten eläimet ovat mukautuneet ympäristöön; kehottaa komissiota tästä syystä tukemaan tutkimusta, jonka tarkoituksena on määrittää ja ottaa käyttöön objektiivisia ja yksittäisiä teknisiä muuttujia, joiden avulla eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana voidaan määrittää paremmin, ja jolla pyritään lisäksi määrittämään integroituja sertifiointijärjestelmiä, joissa otetaan huomioon myös se, miten Euroopan eri alueiden ilmastolliset ja rakenteelliset erityispiirteet vaikuttavat eläimiin sekä kuljetusmuotoihin ja -aikoihin;

24.   huomauttaa, että komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään vuonna 2010 kertomus kuljetettavien eläinten vähimmäistiloista ja enimmäismatka-ajoista sekä esitettävä tarvittavat lainsäädäntöehdotukset;

25.   katsoo, että 3R-periaatteen tukeminen ja eläinten hyvinvointia koskevan tutkimuksen tulevien suuntausten tukeminen ovat kaksi eri asiaa ja että toimintasuunnitelman tavoite 4 olisi vastaavasti jaettava kahteen osaan;

26.   on tyytyväinen ilmoitettuihin tutkimustoimiin eläinsuojelun alalla; katsoo, että tutkimuksessa on keskityttävä tietojen yleisen levittämisen ohella helposti käsiteltävien ja avointen eläinsuojeluindikaattoreiden, sertifiointi- ja merkintäjärjestelmien ja eläinkokeiden vaihtoehtojen (3R-periaate) kehittämiseen;

27.   kehottaa komissiota varmistamaan, että kehitetyt tieteellisesti todistetut indikaattorit sisällytetään tarvittaessa mahdollisimman laajasti nykyiseen ja uuteen eläinsuojelulainsäädäntöön; kehottaa toisin sanoen ottamaan lähtökohdaksi tavoitteiden eikä keinojen kuvaamisen;

28.   kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki eläinten hyvinvointia koskevaan lainsäädäntöön tulevaisuudessa tehtävät tarkistukset perustuvat objektiivisiin indikaattoreihin, jotta voidaan varmistaa, etteivät karjankasvattajat joudu tekemään perusteettomia taloudellisia myönnytyksiä mielivaltaisten päätösten takia;

29.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa varataan riittävästi varoja eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevaan tutkimukseen, jotta toimintasuunnitelman tavoitteet todella saavutetaan; kehottaa painokkaasti panostamaan tutkimukseen, jonka tavoitteena on vahvistaa objektiivisia indikaattoreita eläinten hyvinvoinnin mittaamiseksi, ja kiinnittämään kyseisten indikaattoreiden vahvistamisen yhteydessä huomiota ilmastoeroihin EU:ssa;

30.   kehottaa komissiota tukemaan tutkimusta ja kehitystä, joka koskee sähköisiä järjestelmiä eläinten tunnistamiseksi;

31.   kehottaa komissiota varmistamaan, että kuudennen tutkimuksen puiteohjelman teknologiafoorumeja ja tutkimustoimia, jotka, kuten PredTox-hanke, antavat huomattavan panoksen toimintaohjelman toteuttamiseen, voidaan jatkaa myös seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa ilman byrokratiaa;

32.   katsoo, että 3R-periaate on otettava kattavasti huomioon; on tyytyväinen komission ponnisteluihin direktiivin 86/609/ETY kehittämiseksi edelleen; kannustaa komissiota antamaan jo tänä vuonna vastaavat lainsäädäntöehdotukset; odottaa, että komissio ilmoittaa tässä yhteydessä, miten säännösten yhdenmukainen käsittely ja valvonta voidaan varmistaa;

33.   katsoo, että EU:n eläinkoelainsäädännön ehdotetun muuttamisen yhteydessä on varmistettava, että direktiivin 86/609/ETY soveltamisala laajennetaan perustutkimukseen ja tutkimukseen, jossa käytetään eläimiä opetustarkoituksiin;

34.   kehottaa komissiota takaamaan, että eläinkokeiden korvaamiseen tarkoitettu teollisuuden tuki, josta sovittiin vaihtoehtoisia menetelmiä edistävän kumppanuuden yhteydessä, toteutuu tehokkaasti, sitä voidaan valvoa esteettä ja se maksetaan aikataulun mukaisesti; kehottaa komissiota parantamaan säännöksiä, jotka koskevat selkärankaisilla eläimillä tehtyjen kokeiden tulosten jakamista ja eläinkokeiden päällekkäisyyksien välttämistä, ja kehottaa soveltamaan niitä kaikkiin eläinkokeiden osa-alueisiin ja kaikkiin eläinkokeita edellyttäviin säädöksiin ottaen huomioon julkaisemattomia ja negatiivisia tutkimuksia koskevien tietojen jakamisen;

35.   kehottaa komissiota työskentelemään kansainvälisesti, erityisesti WTO:ssa ja Maailman eläintautijärjestössä, eläinsuojelun tai tuotteiden hyväksyntään liittyvien eläinkokeita koskevien samantasoisten vaatimusten ja Euroopassa vahvistettujen menettelyjen tunnustamisen hyväksi; katsoo, että vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämistä, validointia ja hyväksymistä on nopeutettava ja kaikkien eri vaiheiden rahoitusta, henkilöstöä ja hallinnollista tukea lisättävä, jotta eläinkokeet voidaan korvata muilla menetelmillä mahdollisimman pian;

36.   kehottaa EU:n sääntelyviranomaisia hyväksymään viivytyksettä ECVAMin (Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskus) jo validoimat eläinkokeita korvaavat menetelmät;

37.   tunnustaa, että heikkolaatuinen tiede on sekä epäeettistä että voimavarojen tuhlausta, ja katsoo, että EU:n olisi vaadittava, että kaikki uudet, tarkistetut ja käytössä olevat ihmisiin/ympäristöön liittyvät turvallisuuskokeet validoidaan täysin nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti, ennen kuin niitä edellytetään, suositellaan tai sisällytetään EU:n säädöksiin tai yhteisön strategioihin;

38.   kehottaa komissiota parantamaan ennen uuden yhteisön eläinsuojelulaitoksen perustamista nykyisten eläinsuojelukysymyksiä käsittelevien yhteisön laitosten verkostoitumista;

39.   on tyytyväinen komission ponnisteluihin eläinsuojelumerkintöjen kehittämiseksi ja tutkimiseksi; katsoo, että se mahdollistaa kuluttajien tietoon perustuvat ostopäätökset; katsoo, että jalosteet on pyrittävä sisällyttämään merkintäjärjestelmään;

40.   katsoo, että kuluttajille olisi tiedotettava, ja heitä olisi valmistettava siihen, että heidän on maksettava kalliimpi hinta tuotteista, jotka ovat peräisin maatiloilta, joilla noudatetaan eläinten hyvinvointia koskevia korkeampia vaatimuksia, ja nämä tuotteet olisi merkittävä asianmukaisesti;

41.   katsoo, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2008 toimitettavassa komission kertomuksessa, jossa tarkastellaan mahdollisuutta ottaa käyttöön pakollinen eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattamiseen perustuva siipikarjanlihan ja siipikarjalihasta saatujen tuotteiden pakkausmerkintäjärjestelmä, olisi keskityttävä erityisesti vähimmäisvaatimuksia tiukempien eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattamiseen; katsoo, että lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia tiukempiin vaatimuksiin perustuva merkintäohjelma ratkaisisi ongelman, että kuluttajat, jotka kyllä haluaisivat ostaa tuotteita, jotka on valmistettu kiinnittäen erityistä huomiota eläinten hyvinvointiin, eivät tunnista niitä kaupoissa;

42.   kehottaa komissiota varmistamaan, että merkinnät ovat avoimia, helposti ymmärrettäviä ja luotettavia; katsoo, että "EU:n eläinsuojelumerkintä", jossa todettaisiin esimerkiksi, että tuote on "valmistettu EU:n eläinsuojelunormien mukaisesti" tai päinvastaisessa tapauksessa "ei valmistettu EU:n eläinsuojelunormien mukaisesti", takaisi jo, että eläinsuojelua koskevia vaatimuksia on noudatettu; katsoo, että jos on noudatettu vähimmäisvaatimuksia tiukempia suojeluvaatimuksia, pakkausmerkinnässä oleva erikoismerkintä takaisi sen, että tuottajan ylimääräiset ponnistelut ovat kuluttajan näkyvillä ja lisäisi kauppakumppaneiden painetta hyväksyä eurooppalaiset eläinsuojelustandardit, ja näin Eurooppa voisi "viedä maailmalle" eläinten hyvinvointia koskevat vaatimuksensa; korostaa yksityisten merkkien tärkeyttä erityisesti eläinten suojelua koskevien korkeampien vaatimusten yhteydessä;

43.   kehottaa komissiota myöntämään rahoitustukea eläinperäisiä elintarvikkeita koskeville kansallisille tiedotus- ja myynninedistämistoimille asetuksen (EY) N:o 1071/2005(5) mukaisesti eläinten hyvinvointia koskevien tuotantostandardien perusteella; katsoo tästä syystä, että komission toimintasuunnitelmassa kaavailemaa hyvinvoinnin kannalta erityisen korkeatasoisista tuotantojärjestelmistä peräisin oleville tuotteille myönnettävää eurooppalaista laatustandardia olisi tästä syystä käsiteltävä ensisijaisena kysymyksenä;

44.   pitää myönteisenä ehdotusta, jonka tavoitteena on, että kuluttajien olisi helpompi tunnistaa ehdotetut myynninedistämis- ja tiedottamisjärjestelmät, mutta korostaa samalla, että järjestelmien soveltaminen on tehtävä helpommaksi elintarvikeketjun kaikille osapuolille;

45.   tukee periaatteessa esitettyä integroitujen ja yhdenmukaisten eläinsuojeluindikaattorien kehitystä ja tutkimusta; katsoo, että kyseisten indikaattorien on oltava tieteellisesti varmuudella todistettuja, objektiivisia sekä todennettavia ja toistettavia, ja niiden on edistettävä eläinsuojelustandardien avoimuutta; katsoo, että eläinten terveyttä koskevien näkökohtien integrointi on välttämätöntä ja että integroitujen ja yhdenmukaisten indikaattorien on helpotettava valvontaa ja vähennettävä byrokratiaa ja tuotettava tieteellisiä tuloksia, jotka ovat vertailukelpoisia eri jäsenvaltioissa;

46.   kehottaa komissiota saattamaan päätökseen integroitujen eläinsuojeluindikaattorien kehityksen ja tutkimuksen kolmen vuoden kuluessa;

47.   kehottaa komissiota esittelemään mahdollisimman pian esitetyn viestintästrategian ja panemaan sen johdonmukaisesti täytäntöön; katsoo, että toimintasuunnitelma voi menestyä vain, jos kaikki toimijat saavat riittävästi tietoa Euroopan nykyisen ja tulevan korkean eläinsuojelutason ansiosta eläimille ja tuotteille koituvista eduista;

48.   katsoo, että korkeita hyvinvointivaatimuksia koskevien takuujärjestelmien mahdollisuuksia nostaa eläinsuojelun tasoa heikentää kilpailu halvempien tuotteiden kanssa, jotka tulevat sellaisten takuujärjestelmien piiristä, joissa eläinten kasvatuksessa noudatetaan ainoastaan lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia, ja katsoo tästä syystä, että laatutakuun vähimmäisvaatimuksille on vahvistettava lainsäädäntökehys;

49.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan kuluttajien tiedottamista koskevia toimiaan; katsoo, että nykyisiä edistämisvälineitä on tarkistettava vastaavien markkinointi- ja tiedotuskampanjoiden toteuttamisen helpottamiseksi;

50.   on tyytyväinen eläinsuojelun tiedotusfoorumin perustamiseen; katsoo, että sen on edistettävä eläinsuojelun nykyistä kehitystä koskevien tietojen, tieteellisten tietojen ja erityisesti parhaita käytäntöjä koskevien esimerkkien vaihtoa;

51.   on samaa mieltä siitä, että tarvitaan eurooppalainen strategia, jolla edistetään tiedottamista eläinten hyvinvoinnista Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa, jotta voidaan antaa kansalaisille tietoja erilaisista eläintuotantojärjestelmistä sekä eläinten suojelua koskevien tiukempien vaatimusten kustannuksista ja hyödyistä; katsoo, että tähän olisi pyrittävä itsenäisesti ja ehdotetun keskuksen tai laboratorion avulla;

52.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan käytettäväksi riittävästi rahoitusta koulutukseen, jatkokoulutukseen ja neuvontaan, esimerkiksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varoista;

53.   katsoo, että uusien, korkeampien vaatimusten käyttöönotto 25 jäsenvaltion Euroopan unionissa voisi johtaa yhteisön tuotannon kilpailukyvyn laskuun, jos samoja vaatimuksia ei oteta käyttöön WTO:ssa, etenkin kun otetaan huomioon, että parhaillaan suunnitellaan maatalousmarkkinoille pääsyn yhä laajempaa vapauttamista;

54.   pitää valitettavana, että jotkut elintarviketuotannon osat ovat siirtymässä EU:n ulkopuolelle nykyisten eläinten hyvinvointia ja suojelua koskevien vaatimusten takia, ja kehottaa komissiota tästä syystä arvioimaan, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse;

55.   kehottaa yhteisöä korvaamaan yhteisön tuottajille taloudelliset tappiot, jotka aiheutuvat eläinten hyvinvointia koskevien toimien toteuttamisesta johtuvasta tuotantokustannusten noususta;

56.   muistuttaa, että korkeampi eläinsuojelun taso johtaa usein lisäkustannuksiin ja että vapaassa maailmankaupassa eläinsuojelunäkökohdat ovat tähän saakka olleet toisarvoisessa asemassa, mikä voi johtaa "eläinsuojelupolkumyyntiin" ja haitata eurooppalaisten tuottajien toimintaa Euroopassa ja kolmansien maiden markkinoilla; ehdottaa tästä syystä eläinten hyvinvointia koskevien EU:n vaatimusten heikkenemisen estämiseksi markkinoille pääsyn rajoittamista siten, että määrätään maksuja tuotteille, jotka eivät täytä EU:n vaatimuksia;

57.   on tyytyväinen kaikkiin komission toimiin ja aloitteisiin, jotka edistävät kansainvälisellä tasolla yksimielisyyttä korkeista eläinsuojelustandardeista; katsoo, että on ehdottomasti ja ensisijaisesti pyrittävä eläinsuojelustandardien edelleen kehittämiseen Maailman eläintautijärjestössä ja niiden oikeudelliseen arvonnousuun WTO:ssa; katsoo, että tavoitteena olisi oltava maailmanlaajuisesti mahdollisimman korkea ja yhdenmukainen eläinsuojelun taso; kehottaa komissiota tällä välin pidättäytymään lisäämästä entisestään yhteisön tuottajia haittaavia kilpailun vääristymiä ja ottamasta käyttöön sitovia, yksityiskohtaisia ja yhdenmukaisia uusia vaatimuksia;

58.   kehottaa komissiota edistämään eläinten hyvinvointia koskevien korkeatasoisten Euroopan unionin standardien selkeää tunnustamista WTO:n SPS-sopimuksen (sopimus terveys- ja kasvinsuojelutoimista) sekä soveltuvissa tapauksissa muiden WTO-sopimusten tulevien uudelleentarkastelujen yhteydessä;

59.   pitää valitettavana, että meneillään olevalla WTO:n neuvottelukierroksella ei käsitellä eläinten hyvinvointia; vaatii komissiota suojelemaan EU:n vaatimuksia mutta samalla ottamaan huomioon, että eurooppalaisille tuottajille aiheutuu lisäkustannuksia kyseisten vaatimusten noudattamisesta;

60.   vaatii painokkaasti vahvistamaan eläinsuojelua WTO:ssa; kehottaa komissiota työskentelemään Dohan kierroksella voimakkaasti sen eteen, että eläinsuojelu sisällytetään neuvotteluohjelmaan "ei-kaupallisiin näkökohtiin liittyvänä tekijänä" ja eläinsuojelun tukitoimille myönnetään maaseutupolitiikan ja täydentäviä ehtoja koskevan politiikan yhteydessä rajaton vihreä laatikko -oikeus;

61.   kehottaa komissiota pyrkimään siihen, että kaupan ulkopuoliset asiat tunnustetaan WTO:ssa tai eläinsuojelua koskevista vaatimuksista päästään muuten yhteisymmärrykseen kansainvälisellä tasolla, ennen kuin eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan Euroopan unionissa;

62.   huomauttaa, että WTO:n kauppasäännöt eivät rajoita tuotantojärjestelmien validointia, kuten tiedonannon alkuperäisessä tekstissä annetaan ymmärtää, ja että tästä syystä on mahdollista ja toivottavaa validoida tuotantojärjestelmät, joissa sovelletaan vähimmäisvaatimuksia huomattavasti korkeampia hyvinvointivaatimuksia;

63.   tukee komissiota sen pyrkimyksissä sisällyttää eläinsuojelu kahdenvälisiin kauppasopimuksiin (esim. Chilen ja Kanadan kanssa) ja eläinlääkintäsopimuksiin monenvälisen strategian täydentämiseksi sekä lisäämään vaihtoa kolmansien maiden ja niiden edustajien kanssa eläinsuojeluasioissa;

64.   katsoo, että kaikissa terveyttä ja kasvinsuojelua koskevia toimia käsittelevissä nykyisissä ja tulevissa kahdenvälisissä sopimuksissa kolmansien maiden kanssa olisi asetettava tavoitteita sen varmistamiseksi, että kolmansista maista peräisin olevien eläinkunnan tuotteiden tuottamisessa noudatetaan vähintäänkin EU:n standardeihin verrattavia eläinten hyvinvointia koskevia standardeja ja että niistä tiedotetaan eurooppalaisille kuluttajille;

65.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin rohkaistakseen Euroopan unioniin eläinperäisiä tuotteita tuovia maahantuojia edellyttämään tavarantoimittajiltaan, että niiden on täytettävä vähintäänkin EU:n lainsäädännön mukaiset eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset;

66.   pitää myönteisenä, että kehitysmaiden kanssa on tarkoitus käydä vuoropuhelua uusista markkinamahdollisuuksista, jotka korkeat eläinsuojelustandardit tarjoavat niille; kehottaa komissiota auttamaan kehitysmaita täyttämään eläinsuojeluvaatimukset nykyisissä ja uusissa kaupan alan apua koskevissa ohjelmissa;

67.   suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin auttaa kehitysmaita edistämään omalta osaltaan kansainvälisten normien asettamista tarjoamalla niille kauppaan liittyvää apua;

68.   pitää myönteisenä komission kaupankäyntiin liittyvän teknisen avun (TRTA) hankkeiden puitteissa kehitysmaiden kanssa tekemää työtä esimerkiksi auttamalla niiden asiantuntijoita osallistumaan kansainvälistä standardien laatimista käsitteleviin kokouksiin ja lähettämällä Euroopan unionin teknisiä asiantuntijoita kehitysmaihin; panee merkille, että kolmansien maiden edustajat voivat jo nyt osallistua Euroopan unionin kursseille, joita järjestetään jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja jotka koskevat eläinten hyvinvointia koskevien Euroopan unionin sääntöjen täytäntöönpanoa, ja uskoo, että jotta kehitysmaat voisivat hyödyntää kauppamahdollisuuksia täysipainoisesti, yhteisön olisi vastattava vaatimuksiin, jotka koskevat analyysien, koulutuksen, tutkimuksen ja taloudellisen tuen tarjoamista kahden- ja monenvälisten kehitysaloitteiden kautta; uskoo myös, että eläinten hyvinvoinnin parantaminen hyödyttää usein valtioita suoraan sekä taloudellisesti että ravinnontuotannon ja ympäristönsuojelun alalla;

69.   uskoo, että tieteelliset tutkimukset tukevat täysin yhteisön päätöstä kieltää hormonilihan tuonti, ja kehottaa Kanadaa ja Yhdysvaltoja poistamaan viipymättä perusteettomat ja WTO:n sääntöjen vastaiset, eurooppalaisia tuotteita koskevat sanktiot;

70.   pitää tervetulleena ehdotusta koirien ja kissojen nahkojen tuonnin, viennin, kaupan ja jalostuksen kieltämisestä ja kehottaa komissiota kieltämään täydellisesti hylkeistä valmistettujen tuotteiden tuonnin sekä sellaisten kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden tuonnin, jotka on tuotettu julmilla menetelmillä, kuten elävänä nyljettyjen eläinten turkit, sellaisilla eläinjalostustiloilla tuotetut turkit, joilla ei ole minkäänlaista eläinlääketieteellistä valvontaa, farmaseuttiset tuotteet, jotka perustuvat uhanalaisten lajien käyttöön, sekä kaikki tuotanto, jonka puutteelliset standardit ovat uhka ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle;

71.   kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, jotta luonnossa pyydystettyjen lintujen väliaikainen tuontikielto EU:hun muutetaan pysyväksi eettisistä, terveydellisistä ja eläinsuojelullisista syistä;

72.   on huolissaan eksoottisten eläinten kaupasta, joka uhkaa sekä luonnon monimuotoisuutta että eläinten hyvinvointia, ja katsoo, että seuraukset luonnon monimuotoisuudelle olisi otettava huomioon suunniteltaessa eläinten hyvinvointia koskeviin rajatylittäviin ongelmiin liittyviä toimia, joihin viitataan toimintasuunnitelmassa;

73.   on huolissaan taistelueläinten kärsimyksestä; kehottaa Euroopan yhteisöä lopettamaan koira- ja kukkotaistelut tarpeen mukaan joko kansallisella tai yhteisön lainsäädännöllä sekä varmistamalla, että niissä mukana olevat eivät saa toimintaansa valtiontukia tai kansallisia tukia;

74.   katsoo, että samalla kun komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen geneettisten tekijöiden vaikutuksesta siitosbroilerien ja broilerien hyvinvointiin (vuonna 2010), sen olisi esitettävä tarvittavat lainsäädäntöehdotukset;

75.   katsoo, että samalla kun komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tuotantosikojen suojelusta (vuonna 2009), sen on esitettävä tarvittavia lainsäädäntöehdotuksia;

76.   vaatii Bulgariaa ja Romaniaa noudattamaan jo nyt yhteisön eläinsuojelutavoitteita ja panemaan täytäntöön kaikki eläinten hyvinvointia koskevat EU:n nykyiset säädökset tammikuuhun 2007 mennessä tai liittymissopimuksissa mahdollisesti sovittujen siirtymäkausien loppuun mennessä;

77.   katsoo, että ennen uusien jäsenvaltioiden liittymistä Euroopan unioniin komission olisi tarkistettava, onko eläinten suojelua koskeva Euroopan unionin lainsäädäntö pantu asianmukaisella tavalla täytäntöön ja toimiiko sen noudattamisen kansallinen valvonta moitteettomasti;

78.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 358, 18.12.1986, s. 1. (2) Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus, tehty 3. maaliskuuta 1973. (3) Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005, annettu 22. joulukuuta 2004, eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana (EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1). (4) Neuvoston direktiivi 95/29/EY, annettu 29. kesäkuuta 1995, eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana annetun direktiivin 91/628/ETY muuttamisesta (EYVL L 148, 30.6.1995, s. 52). (5) Komission asetus (EY) N:o 1071/2005, annettu 1. heinäkuuta 2005, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 179, 11.7.2005, s. 1).