Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission vuosikertomuksen Euroopan parlamentille yhteisön ulkopuolisten maiden yhteisöä vastaan toteuttamista polkumyynnin ja tukien vastaisista toimenpiteistä sekä suojatoimenpiteistä (2004) (KOM(2005)0594),

–   ottaa huomioon 22. lokakuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission yhdeksännestätoista vuosikertomuksesta Euroopan parlamentille polkumyynnin ja tukien vastaisista yhteisön toimista – yleiskatsaus kolmansien maiden polkumyyntitapausten, tukien vastaisten tapausten ja suojatoimenpidetapausten seurannasta(1),

–   ottaa huomioon 14. joulukuuta 1990 antamansa päätöslauselman Euroopan yhteisön toteuttamista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä(2) ja 25. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kaupan avautumisesta ja demokratiasta(3),

–   ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) neljännessä ministerikokouksessa Dohassa, Qatarissa, annetun ministerien julistuksen, jonka 28 kohdassa edellytetään neuvotteluja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen uudistamisesta alaa koskevien määräysten selkeyttämiseksi ja parantamiseksi,

–   ottaa huomioon kyseisen julistuksen 30 kohdan, jossa korostetaan tarvetta parantaa ja selkeyttää riitojen ratkaisua koskevaa sopimusta (dispute settlement understanding),

–   ottaa huomioon WTO:n kuudennen ministerikokouksen julistuksen Dohan kehitysasialistasta ja erityisesti sen 28 ja 34 kohdan sekä liitteen D,

–   ottaa huomioon komission kahdennenkymmenennenkolmannen vuosikertomuksen Euroopan parlamentille polkumyynnin ja tukien vastaisista yhteisön toimista ja suojatoimenpiteistä (2004) (KOM(2005)0360),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan ja 112 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A6-0243/2006),

A.   katsoo, että Euroopan unioni on yksi kansainvälisen kaupan tärkeimmistä toimijoista, että se on edelleenkin merkittävä talousmahti ja että vuonna 2004 se oli maailman suurin tavaroiden viejä,

B.   katsoo, että kansainvälisen kaupan kehityksen myötä pääsystä ulkomaisille markkinoille on tullut yhtä tärkeää kuin omien markkinoiden suojelemisesta vilpillisiä kaupankäynnin käytäntöjä vastaan,

C.   katsoo, että kaupankäynnin vapautuminen ja sen kasvanut volyymi kehittävät kansainvälistä kilpailua mutta lisäävät myös uhkaa, että tietyn maan vientiin kohdistetaan suojakeinoja, joilla on kielteisiä vaikutuksia yhteisön yritysten kansainväliselle kilpailukyvylle,

D.   ottaa huomioon, että äskettäin tarkistetussa Lissabonin strategiassa yhteisö asetti itselleen tavoitteeksi vahvistaa Euroopan taloutta muun muassa lisäämällä yhteisön kilpailukykyä maailmantalouden piirissä,

E.   myöntää, että yhteisön kilpailukyky on tiukasti sidoksissa avoimemman ja mahdollisimman oikeudenmukaisen maailmankauppajärjestelmän luomiseen,

F.   katsoo, että yhteisön talouden kilpailukyvylle on vain haittaa WTO:n sääntöjen vastaisten tullimuurien tai muiden esteiden asettamisesta, sekä yhteisön sisällä että sen ulkopuolella,

G.   myöntää, että yhteisöä pidetään yleensä ottaen kaupan suojakeinojen "kohtuukäyttäjänä" ja että näin ollen on yhteisön etu, että sen kansainväliset kauppakumppanit kehittävät lainsäädäntöään ja käytäntöjään mahdollisimman paljon WTO:n sääntöjen mukaiseksi,

1.   on huolissaan kaupan suojakeinojen käytön lisääntymisestä sekä niiden "perinteisten" käyttäjien että uudempien WTO:n jäsenten taholta; toteaa, että joissakin tapauksissa WTO:n sääntöjä ei ole noudatettu kaikilta osin; kehottaa kaikkia eurooppalaisia kauppakumppaneita noudattamaan tiukasti WTO:n sääntöjä, jotta voidaan välttää perusteeton taloudellinen haitta;

2.   kehottaa yhteisön kauppakumppaneita noudattamaan paremmin voimassaolevien sopimusten ja kaupan suojakeinoja koskevan WTO:n oikeuskäytännön kirjainta ja henkeä ja välttämään protektionistia pyrkimyksiä; pyytää eritoten, että polkumyynnin ja tukien vastaisia sekä suojatoimenpiteitä koskevat tutkimukset suoritetaan avoimesti ja puolueettomasti;

3.   on tyytyväinen komission jäsenvaltioille ja unionin teollisuudelle antamaan apuun kolmansien maiden käyttämiä kaupan suojakeinoja vastaan; kehottaa komissiota seuraamaan jatkuvasti kolmansien maiden toimenpiteitä ja valvomaan niiden asianmukaisuutta ja oikeudenmukaisuutta;

4.   kannustaa komissiota puolustamaan yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisön teollisuutta, jos on selvästi osoitettu, että kansainvälisen kaupan sääntöjä ei noudateta;

5.   on sitä mieltä, että moniin kaupan suojakeinojen soveltamista koskeviin riitoihin voidaan löytää molempia osapuolia tyydyttävä sopuratkaisu; katsoo, että komission olisi käännyttävä WTO:n riitojenratkaisuelimen puoleen vasta viimeisenä keinona;

6.   ilmaisee tyytyväisyytensä WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän saavuttamaan menestykseen, joka on mahdollistanut kansainvälisen kaupan monenvälisten sääntöjen johdonmukaisemman soveltamisen ja tehnyt järjestelmästä varmemman ja ennustettavamman;

7.   kehottaa komissiota kuitenkin edistämään toimintaa, jolla pyritään WTO:n riitojenratkaisuelimen päätösten ripeämpään ja tehokkaampaan täytäntöönpanoon, viivyttelytaktiikoiden perusteettoman käytön torjumiseen ja kansainvälistä kauppaa koskevan oikeuden soveltamisen varmistamiseen;

8.   kehottaa komissiota jatkamaan päättäväisesti WTO:ssa käytäviä neuvotteluja, joiden tarkoituksena on muiden WTO:n jäsenten käyttämien kaupan suojakeinojen soveltamisen tehostaminen ja niiden mielivaltaisuuden vähentäminen, ja kiinnittämään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

9.   pahoittelee, että vaikka suojakeinojen soveltamisessa on todettu puutteita, niitä ei käsitellä Dohan asialistalla;

10.   pyytää näin ollen, että komissio puoltaa WTO:ssa suojakeinojen soveltamista koskevien sääntöjen uudistusta rajoittaakseen niiden liiallista ja perustelematonta käyttöä;

11.   kehottaa komissiota pohtimaan mahdollisuutta kaupan (polkumyynnin ja tukien vastaisten) suojatoimenpiteitä koskevien sääntöjen perusteelliseen uudelleentarkasteluun WTO:n puitteissa, jotta maailmanlaajuisten sosiaali- ja ympäristöalan sopimusten tai kansainvälisten sopimusten noudattamatta jättäminen voidaan katsoa yhdeksi polkumyynnin ja tukien muodoksi;

12.   kehottaa jäsenvaltioita säilyttämään tässä asiassa yhteisen lähestymistavan, jotta näitä suojakeinoja sovellettaisiin yhteisön piirissä yhtenäisemmin ja yhteisöä vastaan kohdistetut toimet vähenisivät, ja samalla pyrkimään jatkuvasti lisäämään tietoisuutta kyseisistä aiheista; tällaista yhteistä toimintaa ei kuitenkaan pidä käyttää perusteena yksittäisten jäsenvaltioiden harjoittamien vilpillisten kaupankäyntikäytäntöjen tukemiselle;

13.   tähdentää, että ainoastaan "yhteisöllinen" lähestymistapa mahdollistaa pienten ja keskisuurten eurooppalaisten vientiyritysten oikeutettujen etujen tehokkaan puolustamisen tuojamaiden protektionistisia käytäntöjä vastaan;

14.   suosittaa, että yhteisö harkitsee uudelleen, annetaanko suosituimmuuskohtelu kauppakumppaneille, jotka eivät noudata WTO:n sääntöjä, ja ottaa samalla huomioon yhteisön edun ja vastavuoroisuuden kauppasuhteissa;

15.   korostaa, että yleinen mielipide hyväksyy nämä uudet kansainvälisen kaupan säännöt vain, jos niitä sovelletaan avoimesti ja johdonmukaisesti noudattaen oikeusvaltion periaatetta sekä yhteisön sisällä että sen ulkopuolella;

16.   tukee suosituimmuuskohtelun myöntämistä vähiten kehittyneille maille, jotka ovat teollistumisprosessinsa alkuvaiheessa, jotta ne voivat suojella kehittymässä olevaa teollisuuttaan (infant industry) liiallisen ulkoisen kilpailun vaaroilta, edellyttäen että tämä poikkeus WTO:n yleisistä säännöistä on väliaikainen ja sillä saavutetaan todellista hyötyä vähemmän kehittyneille maille;

17.   suosittaa polkumyynnin ja tukien vastaisia toimenpiteitä koskevien teknisen koulutuksen ohjelmien toteuttamista jokaisessa sitä pyytävässä ehdokasmaassa tai kehitysmaassa; kehottaa komissiota myös auttamaan ja tukemaan kehitysmaita, jotka ottavat käyttöön WTO:n sääntöjen mukaisen kaupan suojakeinojärjestelmän;

18.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 300 E, 11.12.2003, s. 120. (2) EYVL C 19, 28.1.1991, s. 633. (3) EYVL C 112 E, 9.5.2002, s. 326.