Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan,

–   ottaa huomioon kesäkuussa 1993 Kööpenhaminassa, joulukuussa 1995 Madridissa, joulukuussa 1997 Luxemburgissa, kesäkuussa 2003 Thessalonikissa sekä joulukuussa 2004, kesäkuussa 2005 ja kesäkuussa 2006 Brysselissä pidettyjen Eurooppa-neuvoston kokousten puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–   ottaa huomioon komission vuoden 2005 laajentumisstrategian (KOM(2005)0561),

–   ottaa huomioon 12. tammikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan perustuslaista tehdystä sopimuksesta(1),

–   ottaa huomioon 28. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman neuvottelujen käynnistämisestä Turkin kanssa(2),

–   ottaa huomioon neuvoston 3. lokakuuta 2005 hyväksymät Turkkia ja Kroatiaa koskevat neuvottelukehykset,

–   ottaa huomioon 19. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman harkintakaudesta: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa(3),

–   ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission vuoden 2005 laajentumisstrategiasta(4),

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman harkintakauden jatkotoimista ja Euroopan tulevaisuuden analyysistä(5),

–   ottaa huomioon 27. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Turkin liittymisvalmistelujen edistymisestä(6),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0393/2006),

A.   ottaa huomioon, että 19. ja 20. kesäkuuta 2003 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Länsi-Balkanin maille annettiin selkeä eurooppalainen tulevaisuudenkuva, jonka lopullisena tavoitteena oli unionin jäsenyys (Thessalonikin toimintasuunnitelma),

B.   ottaa huomioon, että 16. ja 17. kesäkuuta 2005 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa vahvistettiin sitoutuminen Thessalonikin toimintasuunnitelman täyteen täytäntöönpanoon ja että 15. ja 16. kesäkuuta 2006 pidetyssä kokouksessa vahvistettiin aikomus kunnioittaa olemassa olevia, Kaakkois-Euroopan maille (Turkille ja Kroatialle – maille, joiden kanssa käydään liittymisneuvotteluja –, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ehdokasvaltiona ja Länsi-Balkanin maille mahdollisina ehdokasvaltioina) annettuja sitoumuksia laajentumisen osalta, vaikka samalla korostettiin tarvetta varmistaa, että unioni kykenee laajentuessaan toimimaan poliittisesti, taloudellisesti ja institutionaalisesti,

C.   ottaa huomioon, että neuvosto aloitti viralliset liittymisneuvottelut Turkin ja Kroatian kanssa 3. lokakuuta 2005,

D.   ottaa huomioon, että 15. ja 16. joulukuuta 2005 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa myönnettiin entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ehdokasvaltion asema,

E.   ottaa huomioon, että kaikkien Kööpenhaminan kriteerien noudattaminen on ollut Euroopan unioniin liittymisen perusta vuodesta 1993 alkaen ja näin pitäisi olla myös tulevien liittymisten osalta,

F.   ottaa huomioon, että Kööpenhaminan kriteereissä mainitaan myös merkittävänä näkökohtana unionin valmius ottaa vastaan uusia jäseniä samalla, kun pidetään huolta Euroopan integraation etenemisestä,

G.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin institutionaalinen valmius integroida uusia jäsenvaltioita on noussut yhä enemmän laajentumiskeskustelujen aiheeksi Bulgarian ja Romanian liittymisen jälkeen,

H.   ottaa huomioon, että komission vuoden 2005 laajentumisstrategia-asiakirjasta antamassaan edellä mainitussa päätöslauselmassa Euroopan parlamentti pyysi komissiota laatimaan vuoden 2006 loppuun mennessä kertomuksen periaatteista, joihin unionin vastaanottovalmius perustuu,

I.   ottaa huomioon, että 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että laajentumistahdissa on otettava huomioon unionin vastaanottovalmius ja että Eurooppa-neuvosto keskustelee joulukuussa 2006 kaikista tuleviin laajentumisiin liittyvistä näkökohdista, myös unionin valmiudesta vastaanottaa uusia jäseniä, sekä tavoista parantaa edelleen laajentumisprosessin laatua tähän mennessä saatujen myönteisten kokemusten pohjalta ja kaikista unionin vastaanottovalmiuteen liittyvistä olennaisista näkökohdista annettavan kertomuksen pohjalta, jonka komissio esittää yhdessä vuosittaisen laajentumista ja liittymistä edeltävää prosessia koskevan tilanneselvityksen kanssa,

J.   ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston mukaan kyseisen kertomuksen pitäisi kattaa myös sen tutkiminen, miten kansalaiset suhtautuvat laajentumiseen unionissa nyt ja tulevaisuudessa, ja siinä olisi myös otettava huomioon, että laajentumisprosessista olisi tiedotettava asianmukaisesti unionin kansalaisille,

K.  K ottaa huomioon, että 16. ja 17. joulukuuta 2004 Brysselissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että sellaisten ehdokasvaltioiden kanssa aloitettavat jäsenyysneuvottelut, joiden liittymisellä voisi olla merkittäviä taloudellisia seurauksia, voidaan näin ollen saattaa päätökseen vasta sitten, kun on vahvistettu rahoituskehys vuonna 2014 alkavalle ajanjaksolle sekä mahdolliset rahoitusuudistukset ,

L.   ottaa huomioon, että käsite "integraatiovalmius" sisältää haasteen EU:n mukauttamisesta jotta uudet jäsenet voidaan vastaanottaa; ottaa huomioon, että kyseinen haaste on tällä hetkellä ratkaisematon erityisesti sen vuoksi, että Ranska ja Alankomaat hylkäsivät peruslakisopimuksen, joka mahdollistaisi Euroopan unionin tehokkaan ja demokraattisen toiminnan, vaikka taloudellisia resursseja koskeva haaste on vielä ratkaistava,

M.   ottaa huomioon, että unionin ns. vastaanottovalmiudesta käydään keskustelua tulevien laajentumisten yhteydessä,

N.   ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja on todennut Euroopan parlamentin edessä katsovansa, että ennen seuraavia laajentumisia pitäisi löytää institutionaalinen ratkaisu, ja toivovansa, että tällainen 15. ja 16. kesäkuut 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistama institutionaalinen ratkaisu voidaan saavuttaa vuoden 2008 loppuun mennessä, mikä mahdollistaisi sen, että unioni voi kunnioittaa sitoumuksia, joita se on antanut neuvotteluja käyville maille sekä niille maille, joille se on hiljattain antanut liittymismahdollisuuden,

O.   ottaa huomioon, että Euroopan yhdentymisen liikevoiman ylläpitäminen vaatii ennen kaikkea mainitun kaltaista institutionaalista ratkaisua, minkä valtioiden ja hallitusten päämiehet havaitsivat vuonna 1993 Kööpenhaminassa pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa,

1.   huomauttaa, että laajentumiset ovat yleensä vahvistaneet unionia, tukeneet sen talouskasvua, vahvistaneet sen asemaa maailmalla ja vauhdittaneet uusien EU-politiikkojen kehittämistä;

2.   palauttaa mieliin, että käsitettä "vastaanottovalmius" käytettiin ensi kerran virallisesti vuonna 1993, kun Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto tunnusti, että niiden poliittisten ja taloudellisten kriteerien lisäksi, jotka ehdokasvaltioiden on täytettävä voidakseen liittyä unioniin, unionin valmius ottaa vastaan uusia jäseniä samalla, kun pidetään huolta Euroopan integraation etenemisestä, on myös otettava tärkeänä seikkana huomioon sekä unionissa että ehdokasvaltioissa;

3.   palauttaa mieliin, että vaikka jokainen laajentuminen on tuonut mukanaan muutoksia unionin institutionaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen kehykseen, mainitut muutokset eivät ole olleet riittävän perusteellisia, jotta niillä olisi voitu pitää yllä unionin päätöksenteon tehokkuutta;

4.   katsoo, että englanninkielinen käsite "absorption capacity" ei asianmukaisesti välitä ajatusta, jota sillä yritetään ilmaista, koska EU ei mitenkään absorboi jäseniään; ehdottaakin, että ilmaus vaihdettaisiin käsitteeksi "integration capacity" (integraatiovalmius), joka kuvaa paremmin EU:n jäsenyyden luonnetta;

5.   korostaa, että "integraatiovalmius" ei ole uusi kriteeri, jota sovelletaan ehdokasvaltioihin, vaan edellytys onnistuneelle laajentumiselle ja Euroopan integraatioprosessin syventämiselle; katsoo, että vastuu "integraatiovalmiuden" parantamisesta on unionilla eikä ehdokasvaltioilla;

6.   katsoo, että käsite "integraatiovalmius" tarkoittaa, että laajentumisen jälkeen

7.   katsoo, että unionin on integraatiovalmiuden varmistamiseksi päätettävä niiden uudistusten laajuudesta ja sisällöstä, joita sen on toteutettava ennen seuraavaa laajentumista; katsoo, että arvioinnin on tässä suhteessa tapahduttava kaikissa laajentumisprosessin keskeisissä vaiheissa ja siinä on otettava huomioon uusien jäsenvaltioiden mahdollinen vaikutus unionin institutionaalisiin, taloudellisiin ja päätöksentekoa koskeviin valmiuksiin;

8.   tunnustaa, että unionilla on tällä hetkellä vaikeuksia kunnioittaa sitoumuksia, joita se on antanut Kaakkois-Euroopan maille, koska sen nykyinen institutionaalinen, taloudellinen ja poliittinen rakenne ei ole sopiva tuleville laajentumisille ja kaipaa parantamista;

Integraatiovalmiuden institutionaaliset näkökohdat

9.   korostaa, että ennen uutta laajentumista on erittäin tärkeää toteuttaa unionin uudistus, jotta se voi toimia tehokkaammin, avoimemmin ja demokraattisemmin; tämän vuoksi lisälaajentumiset edellyttävät seuraavia institutionaalisia uudistuksia:

Muut integraatiovalmiuden keskeiset näkökohdat

10.   huomauttaa, että välttämättömien institutionaalisten uudistusten lisäksi unionin lisälaajentumiset edellyttävät muutoksia muiden unionin rakennetta koskevien merkittävien näkökohtien osalta, kuten

11.   korostaa, että edellä mainitut uudistukset on toteutettava yhdessä niiden toimien kanssa, joilla pyritään lisäämään laajentumisen hyväksyntää kansalaisten keskuudessa, ja palauttaa mieliin unionin poliittisten johtajien vastuun selittää kansalaisille laajentumisen ja Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja molemminpuoliset hyödyt; tukee komission pyrkimyksiä käyttää monia eri kanavia tiedottaakseen laajentumispolitiikastaan ja kumotakseen väärinkäsitykset, mistä se ilmoitti edellä mainitussa vuoden 2005 laajentumisstrategia-asiakirjassaan;

12.   toistaa kuitenkin, että EU:n mahdollinen päätös ottaa uusi jäsenvaltio on tehtävä menettelyllä, johon sisältyy lukuisia takeita, kuten kaikkien jäsenvaltioiden yksimielinen päätös liittymisneuvottelujen aloittamisesta ja päättämisestä sekä jokaisen liittymissopimuksen hyväksyminen Euroopan parlamentissa ja ratifiointi kaikissa jäsenvaltioissa;

13.   huomauttaa, että joka tapauksessa jäsenvaltioiden hallitusten suorittama liittymissopimuksen allekirjoittaminen merkitsee, että kyseiset hallitukset ovat täysin sitoutuneet toimimaan niin, että voidaan varmistaa sopimuksen ratifiointiprosessin saaminen onnistuneeseen päätökseen noudattaen kussakin valtiossa voimassa olevia menettelyjä;

14.   katsoo, että Euroopan parlamentin hyväksyntää, jota edellytetään, jotta neuvosto voi toimia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan nojalla, kun on kyse uusien jäsenvaltioiden liittymisestä, olisi edellytettävä päätettäessä sekä neuvottelujen aloittamisesta että niiden päättämisestä;

Johtopäätökset

15.   vahvistaa uudelleen sitoutuvansa laajentumiseen, koska se on historiallinen mahdollisuus varmistaa rauha, turvallisuus, vakaus, demokratia ja oikeusvaltioperiaate sekä talouskasvu ja vauraus Euroopassa; vahvistaa uudelleen olevansa vakuuttunut siitä, että laajentuminen on toteutettava yhdessä unionin syvenemisen kanssa, mikäli Euroopan integraatioprosessin tavoitteita ei haluta vaarantaa;

16.   korostaa, että unionin on voitava mukauttaa institutionaalista, taloudellista ja poliittista rakennettaan ajoissa, jotta voidaan välttää odottamattomat viivästykset ehdokasvaltioiden liittymisessä sen jälkeen kun on vahvistettu, että ne täyttävät kaikki jäsenyysehdot;

17.   vahvistaa uudelleen, että Nizzan sopimus ei tarjoa riittävää perustaa uusille laajentumisille;

18.   vahvistaa uudelleen tukevansa perustuslakisopimusta, joka tarjoaa jo ratkaisun useimpiin EU:n tarvitsemiin uudistuksiin, jotta se voi täyttää olemassa olevat laajentumissitoumuksensa, ja joka ilmaisee konkreettisesti syvenemisen ja laajentumisen suhteen; varoittaa, että pyrkimykset edistää sovitun perustuslakipaketin yksittäisten osien täytäntöönpanoa saattavat vaarantaa sen pohjalla olevan kokonaiskompromissin;

19.   ottaa huomioon 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistaman aikataulun perustuslakikriisin ratkaisemiseksi viimeistään vuoden 2008 toisella puoliskolla;

20.   vahvistaa uudelleen sitoutuvansa löytämään perustuslaillisen ratkaisun Euroopan unionille mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen kuin EU:n kansalaiset äänestävät Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009, jotta unioni pystyy kunnioittamaan ehdokasvaltioille antamiaan sitoumuksia sekä olemaan valmis hyväksymään ne jäsenvaltioiksi;

o
o   o

21.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Turkin, Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Serbian ja Montenegron parlamenteille ja hallituksille, Kosovon väliaikaisille itsehallintoelimille sekä Yhdistyneiden kansakuntien Kosovon väliaikaishallinnolle.

(1) EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 88. (2) EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 163. (3) EUVL C 287 E, 24.11.2006, s. 306. (4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0096. (5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0263. (6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0381. (7) EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 373. (8) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.