Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja (2006/2113(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission vihreän kirjan "Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi" (KOM(2006)0105),
– ottaa huomioon komission ja korkean edustajan yhteisen asiakirjan energiapolitiikan ulkoisista näkökohdista, joka annettiin 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi,
– ottaa huomioon toisessa käsittelyssä 8. maaliskuuta 2005 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä(1),
– ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 26. lokakuuta 2005 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla(2),
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2005 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista(3),
– ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta(4),
– ottaa huomioon 18. toukokuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi energiayhteisön perustamissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta(5),
– ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Tšekin tasavallan, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisehdoista tehtyyn asiakirjaan liitetyn Slovakiassa sijaitsevaa Bohunice V1 -ydinvoimalaitosta koskevan pöytäkirjan N:o 9 täytäntöönpanosta(6),
– ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon tarkoitettujen varojen käytöstä(7),
– ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjumisesta(8),
– ottaa huomioon 14. joulukuuta 2004 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa (kodifioitu toisinto)(9),
– ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2005 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi sähkön toimitusvarmuuden ja infrastruktuuri-investointien turvaamiseksi toteutettavista toimenpiteistä(10),
– ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta(11),
– ottaa huomioon 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy komissiolle osoitettuja suosituksia uusiutuvista energialähteistä tuotetusta lämmöstä ja jäähdytyksestä(12),
– ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi(13),
– ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiahuollon varmuudesta Euroopan unionissa(14),
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiatehokkuudesta annetusta vihreästä kirjasta "Enemmän tuloksia vähemmällä"(15),
– ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 23. ja 24. maaliskuuta 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa esittämät päätelmät Euroopan energiapolitiikkaa käsittelevästä vihreästä kirjasta sekä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa esittämät päätelmät komission ja korkean edustajan energiaturvallisuuden ulkoisia näkökohtia koskevasta yhteisasiakirjasta,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan asiasta 12. syyskuuta 2006 järjestämän julkisen kuulemistilaisuuden tulokset,
– ottaa huomioon Euroopan perustuslaillisen sopimuksen, jonka mukaan energia-alalla päätösvalta jaetaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0426/2006),
1. pitää myönteisenä komission vihreää kirjaa "Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi", mutta korostaa tarvetta ottaa huomioon suurten maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden alati muuttuvat olosuhteet ja pitää tärkeänä tuottajan näkökulman ulottamista systemaattiseen lähestymistapaan, jossa tuotanto, jakelu ja kulutus otetaan huomioon tarkoituksena kehittää eurooppalainen energiapolitiikka varmistamaan kohtuuhintainen energia, joka markkinamekanismeja noudattaen on mahdollisuuksien mukaan peräisin matalahiilisistä lähteistä lyhyellä aikavälillä ja hiilettömistä lähteistä keskipitkällä aikavälillä sekä kotimaisista lähteistä, kuitenkin siten, että ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen torjunta ja energiatehokkuuden edistäminen otetaan huomioon;
2. korostaa komission todenneen vihreässä kirjassaan, että Euroopan energiamarkkinoihin on investoitava triljoona euroa, jotta Euroopan energiahuolto voidaan turvata pysyvästi; toteaa lisäksi, ettei ole syytä olettaa, että tämä määrä voitaisiin rahoittaa julkisista varoista, joten on tärkeää, että energia-alan yritykset otetaan mukaan Euroopan unionin energiapoliittisen konsensuksen kehittämiseen;
3. kehottaa kevään 2007 Eurooppa-neuvostoa hyväksymään toimintasuunnitelman, johon olisi sisällyttävä ainakin seuraavat seikat: kuluttajat on asetettava energiapolitiikan keskipisteeseen, EU:n päästökauppajärjestelmän uudistaminen merkittävästi markkinoiden ohjaamiseksi investoimaan vähän hiiltä käyttävään talouteen, jonka vuoksi EU:lle olisi asetettava hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä koskeva tavoite, mukaan lukien tavoite, jonka mukaan 25 prosenttia energiasta tulee uusiutuvista lähteistä vuoteen 2020 mennessä, sekä sitova tavoite autojen päästöille, merkittävä muutos energiatehokkuudessa, lisäponnistelut eriyttämisen toteuttamiseksi kirjaimellisesti ja periaatteen tasolla, mukaan lukien energiaverkkojen omistusoikeuden täysi eriyttäminen, mikäli muut toimet osoittautuvat tehottomiksi, sääntelijöille annettavat sitovat vähimmäisohjeet, joihin kuuluu sääntelijöiden nimitysmenettely, riippumattomuus, avoimuus ja vastuu, kunnianhimoinen puhdasta energiateknologiaa koskeva tutkimus- ja kehitysstrategia, yhteinen energia-alan ulkopoliittinen strategia sekä kaiken nykyisen yhteisön energia-alan lainsäädännön täytäntöönpano;
Kestävä kehitys Ilmastonmuutos
4. tunnustaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa ympäristöongelmia, jotka vaativat välittömiä EU:n toimia ja kansainvälisiä toimia, ja katsoo, että vuoteen 2050 mennessä ylivoimaisesti suurimman osan EU:n energiasta on oltava peräisin hiilettömistä lähteistä tai se on tuotettava kasvihuonekaasupäästöt suodattavalla teknologialla siten, että keskitytään energiansäästöön, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, minkä vuoksi on laadittava selkeä toimintasuunnitelma mainitun tavoitteen saavuttamista varten; kehottaa EU:n johtajia sopimaan ensi vuoden loppuun mennessä vuotta 2020 koskevasta sitovasta CO2-tavoitteesta ja suuntaa-antavasta vuotta 2050 koskevasta CO2-tavoitteesta, ja katsoo lisäksi, että:
a)
komission olisi ehdotettava päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelua, johon sisältyisi taloudellisesti hyväksyttävissä oleva päästökauppajärjestelmän luottojen hallinta, esimerkkinä asteittainen siirtyminen kohti myymistä tai tuotantoon perustuvaa vertailuanalyysiä; päästökauppajärjestelmän olisi perustuttava taloudellisten ja ympäristövaikutusten huolelliseen arviointiin, jakomenettelyn kokonaisvaltaiseen arviointiin sekä rangaistusjärjestelmän uudelleentarkasteluun;
b)
päästökauppajärjestelmän toisella rahoituskaudella (2008–2012) rahoitusresurssit on jaettava niin, että voidaan toteuttaa toimia, joilla vähennetään CO2-päästöjä ja energian kulutusta;
c)
päästöjen enimmäismäärä- ja kauppajärjestelmää olisi laajennettava maailmanlaajuisesti ja sen olisi oltava voimassa nykyistä kauemmin;
d)
päästökauppajärjestelmään olisi sisällytettävä muita suuripäästöisiä aloja, kuten kaikki rahtiliikenteen muodot; laivoja varten olisi kehitettävä päästöjen vähentämisstrategia ja sitä seuraava vaikutusten arviointi, ja lentoliikennettä koskeva erillinen järjestelmä olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian;
e)
koska päästösertifikaattien hinnat vaihtelevat, komission olisi harkittava lieventäviä vaihtoehtoja; näihin vaihtoehtoihin pitäisi kuulua luottamuksen lisääminen markkinoihin parantamalla markkinoiden avoimuutta esimerkiksi julkaisemalla ajoissa ja yhtenäisessä muodossa päästöjä koskevat tiedot koko Euroopan unionissa sekä Kioton pöytäkirjan joustomekanismien (yhteinen toteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi) käytön lisääminen markkinoiden maksuvalmiuden lisäämiseksi;
f)
komission olisi tutkittava vuoteen 2007 mennessä, kuinka kansallisia myöntämismenettelyjä olisi edelleen yhdenmukaistettava ja kuinka päästökaupan menetelmiä voitaisiin yksinkertaistaa ja muuttaa avoimemmiksi osakemarkkinoiden sääntöjen tapaan;
g)
komission olisi laadittava kertomus mahdollisesta tarpeesta säännellä hiilidioksidipäästöoikeuksien vaihtomarkkinoita;
Tutkimus, kehittäminen ja innovointi
5. kehottaa vuoden 2007 keväällä kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että yhteisön tulevaa energiapolitiikkaa tuetaan tehokkaasti kunnianhimoisella energia-alan tutkimus- ja kehittämisstrategialla, johon kuuluu asianmukaisempi julkinen rahoitus ja vahvat kannustimet yksityisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäämiseksi, minkä avulla yritykset täyttävät sosiaalista vastuuta koskevat velvoitteensa; kehottaa jäsenvaltioita määrittämään energiatutkimuksen rahoittamisen lisäämistä koskevan strategian erityisesti tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevan seitsemännen puiteohjelman ja Älykäs energiahuolto Euroopassa-ohjelman talousarvioiden väliarvioinnin yhteydessä; kehottaa laatimaan eurooppalaisen strategisen energiateknologiasuunnitelman ja toivoo, että sen soveltamisala kattaa tutkimusalat, jotka keskittyvät keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä uuteen energiateknologiaan, erityisesti energian varastointiin;
6. kehottaa komissiota varmistamaan, että vety- ja polttokennosovellusten panos pyrkimykseen nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista tehokkaaseen ja vähän hiilidioksidia tuottavaan energia- ja liikennejärjestelmään otetaan huomioon EU:n lyhyen aikavälin energia- ja liikennepoliittisissa toimissa ja niitä tukevissa elimissä;
7. palauttaa mieliin, että EU:n on säilytettävä keskeinen asemansa sellaisissa aloitteissa kuin kansainvälinen vetytalouskumppanuus (IPHE)(16) tai kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)(17);
8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ilmastolle ja ympäristölle ystävällisiä innovaatioita koskevan etenemissuunnitelman, joka perustuu teknisten innovaatioiden lisäksi sellaisten strategioiden kehittämiseen, joiden avulla parhaat käytettävissä olevat tekniikat läpäisevät markkinat, sekä organisatorisiin parannuksiin esimerkiksi logistiikan alalla;
9. kehottaa komissiota toteuttamaan energia-auditoinnin nykyisten teknologiayhteisöjen energianäkökohdista, jotta voidaan parantaa asiantuntijuuden koordinointia ja vaihtoa;
10. panee merkille, että tutkimus energiateknologian alalla on tärkeä askel kohti vientimarkkinoiden avaamista; kehottaa siksi komissiota edelleen tukemaan kaikkien energialähteiden (perinteinen energia, ydinenergia ja uusiutuva energia) tutkimusta niin, että Eurooppa voi käyttää tutkimuksen tuloksia omiin tarkoituksiinsa jäsenvaltiossa ja myös avata vientimarkkinoita;
Investoinnit
11. palauttaa mieliin, että sähkö- ja kaasuinfrastruktuuriin tarvitaan merkittäviä investointeja energiantoimitusten turvaamiseksi Euroopassa; kehottaa komissiota:
a)
osallistumaan suotuisan investointiympäristön luomiseen,
b)
huolehtimaan siitä, että markkinat voivat lähettää sijoittajille oikeita viestejä investoinneista;
12. ottaa huomioon, että sähköverkkoja on mukautettava uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvuun ja hajautettuun tuotantoon, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään edelleen tarvittavien tieto- ja viestintätekniikoiden tutkimusta;
13. kannustaa alueellisten sidosryhmien osallistumista energiakysymysten käsittelyyn, koska alue- ja kaupunkitason investoinnit ovat ratkaisu moniin ongelmiin ja niillä suositaan erityisesti monimuotoisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä; korostaa pk-yritysten mahdollisuuksia investoida energiaan sekä kestävien energiainvestointien roolia (esim. investoinnit biomassaan, biopolttoaineisiin ja kaukolämmitykseen) alue- ja kaupunkikehityksessä; pyytää näin ollen jäsenvaltioita ja komissiota sallimaan alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen näiden kysymysten käsittelyyn, jotta ne sitoutuisivat vielä voimakkaammin uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen kaikkien energiamuotojen käytön yhteydessä;
14. kiinnittää huomiota raja-alueiden ongelmiin, jotka aiheutuvat eroista kansallisissa energiapolitiikoissa, puutteellisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden energiantoimittajien välillä sekä yhtenäisen EU:n energiapolitiikan puuttumisesta;
15. korostaa uusiutuvia energiavaroja koskevan tekniikan tukemisesta aiheutuvia myönteisiä vaikutuksia uusien pysyvien ja erityispätevyyttä edellyttävien työpaikkojen luomiseen;
Toimitusvarmuus Energiatehokkuus ja energiansäästö
16. kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään toimiin, joilla EU:sta tulee maailman energiatehokkain talous vuoteen 2020 mennessä, ja asettamaan energiatehokkuustoimet kaikkia EU:n toimialoja koskevaksi monialaiseksi tavoitteeksi; kehottaa komissiota varmistamaan tätä alaa koskevien EY:n direktiivien oikea-aikaisen täytäntöönpanon jäsenvaltioissa, kehottaa neuvostoa hyväksymään energiatehokkuutta koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvät ehdotukset ja kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan parhaita käytäntöjä vuoden 2007 kesäkuuhun mennessä toimitettavien kansallisten energiatehokkuussuunnitelmien laatimisessa; kehottaa komissiota antamaan käyttöön kaikilla tasoilla riittävästi henkilöstöä toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien muuttamiseen konkreettisiksi toimiksi; muistuttaa, että jos jäsenvaltiot olisivat panneet voimassa olevan EU:n lainsäädännön kokonaisuudessaan täytäntöön, 50 prosenttia EU:n tavoitteesta säästää 20 prosenttia energia vuoteen 2020 mennessä olisi jo täytetty; kehottaa komission puheenjohtajaa edistämään maailmanlaajuisen energiatehokkuussopimuksen tekemistä;
17. huomauttaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja jäähdytysprosessia varten on kehitetty erittäin lupaavaa teknologiaa ja että kaukolämmitys tarjoaa infrastruktuurin myös tulevaisuuden uusiutuvien energiamuotojen käyttöön; kehottaa sen vuoksi kansallisia hallituksia panemaan täysimääräisesti täytäntöön nykyisen lämpövoimaloita koskevan direktiivin sekä luomaan tarvittavat oikeudelliset ja rahoitukselliset puitteet lämmön ja energian yhteistuotannon kaikkien kansallisissa potentiaalitutkimuksissa eriteltyjen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi;
18. muistuttaa, että 40 prosenttia kaikesta EU:ssa käytetystä energiasta käytetään rakennuksissa ja että rakennusten energiankulutuksessa voidaan saavuttaa valtavia säästöjä uusien rakennusten suunnittelun ja käytössä olevien rakennusten peruskorjausten avulla; kehottaa komissiota tarkistamaan voimassa olevaa rakennusdirektiiviä siten, että myös alle 1000 m2 rakennukset sisällytetään sen soveltamisalaan; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki EU:n toimielinten rakennukset asettavat esimerkin siten, että ne ovat hiilineutraaleja vuoteen 2012 mennessä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi sitouduttava sen varmistamiseen, että edellä mainittu koskee myös jäsenvaltioiden julkisia rakennuksia ja paikallisten ja alueellisten viranomaisten rakennuksia vuoteen 2015 mennessä; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön ohjelman, jonka tarkoituksena on energiapassiivisten ja energiapositiivisten talojen ja rakennusten osuuden lisääminen EU:ssa;
19. kehottaa komission puheenjohtajaa kutsumaan koolle jäsenvaltioiden suurimpien kaupunkien edustajien kokouksen, jossa vaihdetaan kokemuksia paikallisista energiankulutuksen vähentämishankkeista tarkoituksena vähentää ja tehostaa kaupunkien energiankulutusta; katsoo, että olisi vakavasti pyrittävä lisäämään sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja jäähdytysteknologiaa ja kaukolämmitystä; toteaa lisäksi, että nämä tekniikat ovat erittäin lupaavia biomassan ja biopolttoaineiden käytön lisäämisen kannalta, ja korostaa, että kaukolämpö tarjoaa infrastruktuurin myös tuleville uusiutuville energiamuodoille; katsoo, että tässä asiassa komission olisi toimittava läheisemmässä yhteistyössä alueiden komitean kanssa;
20. kehottaa komissiota toimittamaan täytäntöönpanotoimenpiteet suuren energiansäästöpotentiaalin omaaville tuotteille viimeistään keväällä 2007 osana energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 6. heinäkuuta 2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/32/EY(18);
21. pyytää, että komissio auttaa alan teollisuutta kehittämään ja laskemaan markkinoille älykkäitä mittaus- ja laskutusjärjestelmiä mahdollisesti kauko-ohjattujen älykkäiden mittarien avulla; kehottaa komissiota laatimaan perusteellisen kustannus-hyöty-analyysin mainituista toimista siten, että komissio ottaa huomioon muutokset kuluttajien käyttäytymisessä;
22. katsoo, että verotuksella on keskeinen rooli energiatehokkuuden parantamisessa; katsoo, että olisi ryhdyttävä toimiin sen edistämiseksi, että jäsenvaltioiden verojärjestelmissä suosittaisiin energiatehokkaita käytäntöjä;
23. kiinnittää komission huomiota siihen, että EU:n rakennerahastoja olisi käytettävä rakennusten lämmöneristyksen laajamittaiseen uudistamiseen varsinkin uusissa jäsenvaltioissa, mikä supistaisi huomattavasti energiankulutusta ja CO2-päästöjä;
24. vaatii liikenteen alaa koskevaa EU:n kokonaisvaltaista strategiaa, jonka tavoitteena on luopua asteittain fossiilisista polttoaineista, vähentää EU:n riippuvuutta öljystä ja mahdollistaa puhtaiden polttoaineiden asteittainen käyttöönotto liikenteessä; kannattaa siirtymistä energiatehokkaimpiin ja puhtaimpiin liikennemuotoihin, mikä voidaan toteuttaa erityisesti uudella lainsäädännöllä, mukaan lukien autoteollisuutta koskeva lainsäädäntö, ja pistokkeella kytkettävien hybridiautojen ja täysin sähköllä toimivien autojen markkinoille pääsyn edistämisellä;
25. pitää valitettavana, että komissiolla on suuria vaikeuksia yhdistää liikenne energiakysymykseen; palauttaa mieleen, että liikenneala on Euroopan suurimman huoltovarmuusongelman ja huomattavan öljyriippuvuuden aiheuttaja, ja että ilmastonmuutosta kiihdyttävät liikenteen päästöt lisääntyvät jyrkästi erityisesti lentoliikenteen osalta;
26. korostaa, että monilla syrjäisillä ja erittäin syrjäisillä alueilla on huomattavat, uusiutuvaan energiaan liittyvät voimavarat, mikä johtuu niiden maantieteellisistä tai ilmastollisista erityispiirteistä (auringonpaiste, tuuli, biomassa, aaltoenergia); toivoo, että tätä erinomaista mahdollisuutta hyödynnettäisiin enemmän erityisesti Kioton pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi;
27. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön konkreettisia toimia, joilla parannetaan pk-yritysten energiatehokkuutta, mukaan lukien erityisesti valistustoimet ja varainsaannin helpottaminen muun muassa rakennerahastoista, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista ja Euroopan investointipankista, jotta energiankäytön vähentämiseen voidaan kohdentaa investointeja;
28. toivoo, että parempaa energiatehokkuutta edistetään kolmansissa maissa, ja tukee komission ehdotusta siitä, että olisi ajettava energiatehokkuutta koskevan kansainvälisen sopimuksen tekemistä;
29. katsoo, että energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista 5. huhtikuuta 2006 annetussa direktiivissä 2006/32/EY(19) tarkoitettu vertailujärjestelmä on taloudellisesti mielekäs, vähäistä byrokratiaa sisältävä ja tehokas keino energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kannustaa käyttämään enemmän tätä järjestelmää energiasektorin muilla aloilla; pyytää komissiota ryhtymään ponnisteluihin, jotta kaikilla asianomaisilla aloilla vahvistetaan yhteiset EU:n laajuiset vertailuarvot alakohtaisten energiatehokkuusindikaattorien pohjalta mainitun direktiivin 16 artiklan mukaisesti;
Energiayhdistelmät
30. katsoo, että energialähteiden monipuolistaminen, kotimaisten energianlähteiden käytön lisääminen ja energiantuotannon hajauttaminen parantavat toimitusvarmuutta, mutta tunnustaa, että yhdessä jäsenvaltiossa tehtävät energiayhdistelmiä koskevat päätökset voivat vaikuttaa toisen jäsenvaltion toimitusvarmuuteen; pitää EU:n riippuvuutta harvoista energiantoimittajista ja toimitusreiteistä riskinä sen vakaudelle ja hyvinvoinnille; pitää myönteisenä sellaisen mekanismin käyttöönottoa, joka voi varmistaa nopean solidaarisuuden ja nopean avun antamisen sellaisille maille, jotka joutuvat vaikeuksiin infrastruktuuriensa vahingoittumisen vuoksi;
31. pitää erittäin tärkeänä, että eurooppalaisen energiastrategian on perustuttava mahdollisimman pitkälle toissijaisuuteen ja että energialähteiden valikoimaa koskevien päätösten on säilyttävä EU:n jäsenvaltioiden etuoikeutena;
32. panee tyytyväisenä merkille komission energian ja liikenteen pääosaston heinäkuussa 2006 julkistaman tehokkuutta ja uusiutuvuutta koskevan virallisen suunnitelman ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan tilaaman tutkimuksen toimitusvarmuudesta, joka esiteltiin mainitulle valiokunnalle 9. lokakuuta 2006; kehottaa komissiota näin ollen käyttämään näitä suunnitelmia pohjana energia-alan uudelleentarkastelulle, joka on määrä toteuttaa tammikuussa 2007;
33. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle, lyhyen ja keskipitkän aikavälin kustannukset huomioon ottaen, energiamuodot, jotka vähentävät tuontiriippuvuutta erityisesti fossiilisisten polttoaineiden tuontia, ja ovat ympäristöystävällisiä, kestäviä ja vähentävät jatkuvien toimitusten riskejä erityisesti sen vuoksi, että tuotanto hajautetaan;
34. kehottaa komission puheenjohtajaa toteuttamaan suunnitelman Euroopan öljyn ja öljytuotteiden varastointia, tuontia ja vientiä koskevien tietojen kuukausittaisesta julkaisemisesta tuotetyypeittäin (raakaöljy, bensiini, dieselöljy, lämmitysöljy, muut); katsoo, että tällaiset tiedot, jotka olisivat yleisön saatavilla samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa, auttaisivat arvioimaan maailmanmarkkinoihin kohdistuvia paineita ja antamaan paremman kuvan eurooppalaisesta kulutuksesta sekä vähentämään operaattorien huomion keskittymistä amerikkalaisiin varastoihin ja siten osaltaan tasoittamaan öljyn hintojen heilahteluja;
35. kehottaa komissiota käymään avointa ja puolueetonta keskustelua tulevasta energiavarojen yhdistelmästä ja ottamaan siinä yhteydessä huomioon kaikkien energiamuotojen edut ja haitat, taloudelliset ja ekologiset kustannukset ja seurannaisvaikutukset mukaan luettuina;
36. kehottaa komissiota saattamaan valmiiksi viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä EU:n uuden energia- ja liikennemallisuunnittelun välineen; katsoo, että tällainen alhaalta ylöspäin suuntautuva malli olisi kehitettävä komission yksiköiden, Kansainvälisen energiajärjestön ja kansallisten hallitusten välisen tiiviin yhteistyön avulla ja sen tavoitteena olisi oltava kaikkien Euroopan energiaa ja liikennettä koskevien tilastotietojen yhtenäistäminen; katsoo, että tämä malli korvaisi komission eri yksiköiden tällä hetkellä käyttämät lukuisat eri mallit ja yhdenmukaistaisi energiaa koskevia tilastotietoja kaikkialla Euroopassa; katsoo myös, että mallin olisi oltava julkista omaisuutta, jota eri sidosryhmät voisivat, kuten Yhdysvalloissa tällä hetkellä toimitaan, pyynnöstä käyttää EU:n tulevaa energiankäyttöä koskevien erilaisten suunnitelmien laatimiseen;
37. ehdottaa, että EU asettaisi energialähteiden monipuolistamisen tehostamiseksi toiminnalleen pitkän aikavälin vakaan kehyksen tarvittavan investointiympäristön luomiseksi; katsoo, että mainittuun kehykseen olisi sisällytettävä tavoite, jonka mukaan EU:n on lisättävä energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, ja pyytää komissiota ehdottamaan uusiutuvien energiamuotojen yhtenäistettyjen tukijärjestelmien vaihtoehtojen kehystä uusiutuvan energian toimintasuunnitelman osana; katsoo, että lisäksi olisi asetettava sitovia alakohtaisia tavoitteita, jotta uusiutuvan energian käyttöä voidaan lisätä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja jotta voidaan saavuttaa neuvoston ja komission toimintasuunnitelmaan sisältyvät tavoitteet lisätä uusituvan energian käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, jotta CO2-päästöjä voidaan vähentää tavoitteen mukaisesti 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä;
38. korostaa, että tarve muuttaa nykyistä energiayhdistelmää ei ole rasite vaan mahdollisuus; katsoo, että aurinko-, tuuli- ja vesivoiman, biomassan ja maalämmön sekä energiatehokkaampien teknologioiden käyttö auttaa noudattamaan Kioton sitoumuksia sekä ilmastonmuutosta koskevaa YK:n puiteyleissopimusta ja vahvistaa innovaatioita, uusien työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä Euroopassa;
39. kannattaa EU:n strategisen energiakatsauksen laatimista täydentämään ehdotetun Euroopan energiahuollon seurantaelintä (jonka ei pitäisi olla riippumaton elin) ja katsoo, että sen olisi analysoitava säännöllisesti toimitusvarmuutta; katsoo lisäksi, että energiakatsauksessa olisi laadittava strateginen analyysi EU:n edessä olevista energia-alan ongelmista, ulkoiset näkökohdat mukaan lukien; kehottaa komissiota käyttämään strategista energiakatsausta välineenä, jolla jäsenvaltiot voisivat analysoida eri toimintavaihtoehtojen seurauksia ympäristön, toimitusvarmuuden, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen kannalta, mikä osaltaan vähentäisi riskejä; pitää myönteisenä komission tavoitetta tehdä yksityiskohtainen tutkimus kaikkien energiamuotojen tuista ja kustannuksista, ulkoisten tekijöiden sisäistäminen, tuotteiden elinkaari ja well-to-wheel -lähestymistapa mukaan lukien; ehdottaa, että tehdään Euroopan laajuinen keskipitkän ja pitkän aikavälin tarjontaa ja kysyntää koskeva ennusteanalyysi, jotta voidaan määritellä investointitarpeet erityisesti tuotannossa ja kohottaa operaattoreiden näkyvyyttä; ehdottaa, että kustannushyötyanalyysissä olisi selvitettävä kunkin energialähteen osuus EU:n energia-alan kolmen tavoitteen saavuttamisessa: energiavarmuus, kilpailukyky ja kestävyys ympäristön kannalta;
40. katsoo, että strategisessa energiakatsauksessa olisi käsiteltävä myös kaupan kysymyksiä, toisin sanoen siinä on analysoitava kansainvälisen yhteistyön ja jo allekirjoitettujen tai allekirjoitettavien pitkän aikavälin sopimusten vaikutuksia sekä arvioitava yritysten sekä jäsenvaltioiden ja EU:n politiikkojen yhtenäisyyttä;
41. muistuttaa, että öljy on edelleen EU:n tärkein primäärienergian lähde, jonka suhteen EU on lähes täysin riippuvainen tuonnista; pahoittelee, että komission vihreässä kirjassa ei kiinnitetä tähän asiaan huomiota; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon tarpeen vähentää öljyn käyttöä ja tuontiriippuvuutta ja edistää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä;
42. vaatii, että jäsenvaltioiden on kehitettävä systemaattinen lähestymistapa, etenkin liikenteessä käytettävien nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden tuotantoa, jakelua, kulutusta ja markkinoilletuloa varten tarkoituksena parantaa biopolttoaineiden saatavuutta ja niiden kauppaa; vaatii voimassa olevan sitovan lainsäädännön täydellistä täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota poistamaan sekoitetasoja koskevat tekniset ja hallinnolliset esteet ja varmistamaan liikenteen, maatalouden, kaupan jne. kaltaisten eri politiikan alojen yhdenmukaisuuden ja kehottaa komissiota varmistamaan, että sekä nestemäiset että kaasumaiset biopolttoaineet otetaan huomioon vaihtoehtona liikennealalle eikä ainoastaan energiantuotannon polttoaineena; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että komissio aikoo ottaa käyttöön pakollisen ja kattavan sertifiointijärjestelmän, jossa sallitaan biopolttoaineiden kestävä tuotanto kaikissa vaiheissa sekä koko elinkaaren kattava kasvihuonekaasutase ja joka koskee sekä Euroopan unionissa valmistettuja että tuotuja biopolttoaineita;
43. kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksen direktiiviksi uusiutuvien energiamuotojen käytöstä lämmitykseen ja jäähdytykseen mahdollisimman pian ja muistuttaa 14. helmikuuta 2006 antamastaan päätöslauselmasta, johon sisältyy suosituksia komissiolle ja neuvostolle uusiutuvien energiamuotojen käytöstä lämmitykseen ja jäähdytykseen;
44. kehottaa komissiota tunnustamaan fossiilisten polttoaineiden merkittävän aseman keskipitkällä aikavälillä ja mahdollisuuden tehdä lisätutkimuksia niiden hiili-intensiteetin vähentämisestä sen tavoitteen mukaisesti, että CO2-päästöjä on alennettava 2 prosenttia; katsoo, että edellä mainitun olisi perustuttava jatkuvaan ajanmukaistamiseen, laitosten tehokkuuden lisäämiseen, kaasutukseen perustuvien uuden sukupolven laitosten kehittämiseen ja rinnakkaiseen sähkön ja kemikaalien tuotantoon sekä siihen, että edelleen kehitetään taloudellisia menetelmiä hiilen erotukseen ja varastointiin kivihiilen, kaasun ja öljyn tuotannossa fossiilisia polttoaineita käyttäviä päästöttömiä voimalaitoksia koskevan eurooppalaisen teknologiayhteisön päätösten mukaisesti, sekä EU:n lainsäädäntöön sisältyvien esteiden poistamiseen;
45. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan paikallisten ja kotimaisten energialähteiden sosiaalis-taloudellisen merkityksen EU:ssa ja kannustamaan niiden kehittämiseen keinona edistää energian toimitusvarmuutta Euroopassa;
46. kehottaa komissiota toteuttamaan Euroopan laajuiset energiaverkot ja laatimaan yhteenliittämistä koskevan painopistesuunnitelman ja ottamaan siinä huomioon äskettäin tarkistetun päätöksen, jossa vahvistetaan suuntaviivat Euroopan laajuisille energiansiirtoverkostoille, unohtamatta infrastruktuuria nesteytetyn maakaasun vastaanottoa/jälleenhöyrystystä ja varastointia varten; katsoo lisäksi, että kaikille energialähteille, myös uusiutuville energialähteille, on annettava yhtäläiset ja syrjimättömät mahdollisuudet päästä sähköverkkoihin markkinoiden yhtenäistämisen ja toimitusvarmuuden toteuttamiseksi; katsoo, että merellä sijaitsevat tuulivoimalat olisi integroitava ensin alueelliseen verkkoon ja lopulta Euroopan laajuiseen verkkoon;
47. pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota mereltä peräisin olevan uusiutuvan energian (tuulivoimapuistot merellä, aaltoenergia, vuorovesienergia), erityisesti Pohjanmerellä, Itämerellä, Irlanninmerellä ja Välimerellä, sekä aurinkoenergian, ennen kaikkea Välimeren alueella, käytön kehittämiseen sen varmistamiseksi, että nämä resurssit sisältyvät uusiutuvia energialähteitä koskevaan vuoden 2007 toimintasuunnitelmaan ja että niitä ryhdytään hyödyntämään nopeasti;
48. kehottaa arvioimaan uudelleen EU:n nykyisen lainsäädännön siltä osin kuin se ehkäisee tässä kertomuksessa määritettyjen energiapoliittisten painopistealueiden kehittämistä, mukaan lukien tulevaisuuden laaja-alaisten vuorovesienergiahankkeiden kehittäminen;
49. katsoo, että ydinenergia kuuluu Euroopan energiayhdistelmää koskevan keskustelun piiriin; tunnustaa ydinvoiman nykyisen roolin sähkön huoltovarmuuden ylläpitämisessä eräissä jäsenvaltioissa, koska se on osa energiayhdistelmää ja sen avulla voidaan välttää hiilidioksidipäästöjä; katsoo, että päätökset siitä, olisiko ydinvoimalla oltava jatkossakin oma tehtävänsä eräissä jäsenvaltioissa, voidaan tehdä ainoastaan jäsenvaltiotasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;
50. kehottaa komissiota tutkimaan ydinenergian kehittämistä jäsenvaltioissa ottaen huomioon sekä sen haitat (tuotantokustannusten vakaus ja olemattomat hiilidioksidipäästöt) että ydinvoimaloiden käyttöön liittyvät riskit (onnettomuudet ja jätteen sijoittaminen);
51. muistuttaa, että EU:n laajan tuontiriippuvuuden vuoksi on erityisen tärkeää pyrkiä monipuolistamaan alkuperämaita ja siirtoreittejä;
52. myöntää, että energiavarojen yhdistelmän koostumuksesta tehtävissä päätöksissä on otettava huomioon kansalliset ja alueelliset erityispiirteet; katsoo siksi, että uusiutuvien energiavarojen edistämistä on mukautettava kulloisiinkin maantieteellisiin, ilmastollisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin;
Toimitusvarmuuden infrastruktuuri ja investoinnit toimitusvarmuuteen
53. kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön poliittiset sitoumuksensa, jotka koskevat puuttuvien energiayhteyksien kehittämistä, ja ottamaan erityisesti huomioon EU:n syrjäiset alueet, kuten Baltian maat; muistuttaa tämän tavoitteen saavuttamisen vaatimista investoinneista ja pyytää komissiota tekemään ehdotuksia toimenpiteistä, joilla luodaan suotuisa investointiympäristö, jotta markkinat voivat lähettää sijoittajille oikeita investointiviestejä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan tarkkaan ympäristönäkökohtia, ennen kuin ne hyväksyvät suuria investointeja infrastruktuuriin, kuten suunniteltuun Pohjois-Euroopan kaasuputkeen (North Stream);
54.
katsoo, että ympäristöhyötyjen ohella myös taloustehokkuuden on oltava ratkaisevaa uusiutuvien energiavarojen edistämisen yhteydessä, jotta loppukäyttäjälle aiheutuva taloudellinen rasitus saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisenä;
Ulkoiset näkökohdat
55. katsoo, että EU:n yhteinen kanta kolmansien maiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa lisäisi EU:n kykyä neuvotella energiaa tuottavien ja kuluttavien valtioiden kanssa ja että energia-asioista vastaavan komissaarin olisi noudatettava hyvin määriteltyä mandaattia, joka sisältää Euroopan pitkän aikavälin energiasuunnittelutavoitteen;
56. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa ja määrittämään ensisijaiset alat, joilla ne ovat päässeet sopimukseen ulkoisen energiapolitiikan osalta, mukaan lukien:
a)
ilmastonmuutostavoitteet, energiatehokkuus ja energiansäästötavoitteet, uusiutuvat energialähteet,
b)
ihmisoikeudet ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu tavoitteena asettaa yritysten sosiaalisen vastuun normit käytännössä sekä EU:n että YK:n tasolla,
c)
vastavuoroisuuden, seurattavuuden ja oikeusvaltion periaatteet sisältävän energialuvun sisällyttäminen kaikkiin uusiin EU:n ja kansainvälisiin kauppasopimuksiin,
d)
huomattavia kaasusopimuksia ja energiainfrastruktuurin myyntiä kolmansille maille koskeva tietojenvaihto EU:n tasolla,
e)
öljyn ja kaasun toimitus- ja siirtoreittien monipuolistaminen EU:n naapuruuspolitiikan periaatteita kunnioittaen;
57. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan energiaa toimittavien maiden Euroopan unioniin tekemiä investointeja ja markkinoille osallistumista ainoastaan vastavuoroisuuden hengessä, jolloin kyseisten maiden on oltava investointien kannalta turvallisia, ja noudattamaan strategiaa, jossa yhdistetään parhaiden käytettävissä olevien teknologioiden siirto kansainvälisiin sääntöihin perustuvan vakaan investointikehyksen luomiseen WTO:n sopimuksiin ja kahdenvälisiin taloudellisiin sopimuksiin perustuen;
58. pitää erittäin tärkeänä, että EU säilyttää johtavan asemansa ilmastonmuutoksen globaalissa torjunnassa ja pyrkii siihen, että Kioton pöytäkirjan tavoitteet saavutetaan; pitää välttämättömänä, että EU:n pyrkimykset kehittää uusiutuvia ja puhtaita energialähteitä ja -teknologioita energian säästämiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi integroidaan sen ulkosuhteisiin Johannesburgissa vuonna 2002 sovitun globaalin kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti;
59. korostaa, että on tarpeen luoda yhteinen energiapolitiikka, johon sisällytetään sisämarkkinoiden sääntely ja ulkoiset näkökohdat ja jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden poliittiset ja taloudelliset edut;
60. korostaa, että tärkeää kehittää koko Euroopan laajuinen energiayhteisön perustamissopimus;
61. pitää vihreän kirjan yhteydessä myönteisenä komission äskettäistä aloitetta teettää tutkimus luonnonvarojen hallinnan ja komission ulkosuhteissa vallitsevan ristiriidan välisistä yhteyksistä ja korostaa erityisesti energiahuollon varmuuden ja ilmastoturvallisuuden välisiä yhteyksiä;
62. pyytää komissiota muotoilemaan EU:n ulkoisen energiapolitiikan korkeimmaksi tavoitteeksi vähentää riippuvuutta harvoilta suurilta toimittajilta saatavista fossiilisista polttoaineista ja monipuolistaa energialähteitä, ja katsoo, että sen olisi esiteltävä tätä tarkoitusta varten parlamentille ja neuvostolle pitkän aikavälin suunnitelma, johon sisältyy suuntaa-antava aikataulu;
63. korostaa, että uudenmuotoisesta poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä kuluttajamaiden, etenkin Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian ja Japanin kanssa, on tullut välttämätöntä; toteaa, että vastaava vuoropuhelu tärkeimpien kuluttaja- ja tuottajamaiden välillä on niin ikään tarpeen, jotta muodostetaan maailmanlaajuinen energiaa koskeva lähestymistapa; katsoo, että näiden energia-alan maailmanlaajuisen vuoropuhelun uusien muotojen päämääränä tulisi olla vakaammat, turvallisemmat ja avoimemmat maailman energiamarkkinat samoin kuin jatkuva kannustaminen puhtaampiin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen;
64. kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään strategisen energiakumppanuuden Kiinan, Intian, Etelä-Afrikan, Brasilian ja Meksikon kanssa niiden auttamiseksi teknologian osalta kehittämään kehittämään kestäviä energiastrategioita, jotta näin voitaisiin varmistaa niiden osallistuminen ilmastonmuutosta lieventäviin toimiin;
65. vaatii painokkaasti, että komissio ei saa rajoittua pelkästään Venäjän-yhteistyön tiivistämiseen, vaan sen on tehostettava yhteistyötä myös muiden energiaa vievien maiden ja etenkin Opec-maiden kanssa; pitää myönteisenä aietta kehittää koko EU:n kattava energiayhteisö;
66. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suhtautumaan erittäin vakavasti konkreettiseen vaaraan, jonka Venäjän kaasuntoimitusten vaje saattaa aiheuttaa vuoden 2010 jälkeen, koska investointeja ei saada tarpeeksi, vuotoja on liikaa ja Venäjän kotimarkkinoilla tuhlataan energiaa; toivoo edelleen jäsenvaltioiden tekevän selväksi, että tarvittavien investointien saaminen on todennäköisempää, jos investointiturvallisuutta parannetaan, sillä niitä ei tehdä ilman pitkäaikaisia sopimuksia; edellyttää, että jäsenvaltiot ja unioni vaativat Venäjän kanssa energia-asioista keskustellessaan, että Venäjä ratifioi kauttakulkupöytäkirjan ja energiaperuskirjan, sillä se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että Venäjän energia-alan infrastruktuuriin tehdään kipeästi kaivattuja ulkomaisia investointeja ja että kaasutoimitukset Euroopan unioniin ovat jatkossa asianmukaisia;
67. ottaa huomioon, että Lahdessa pidetyssä epävirallisessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittiin, että energiaperuskirjan periaatteet ja G8-päätelmät olisi sisällytettävä tulevaan EU:n ja Venäjän väliseen sopimukseen, jossa olisi muun muassa oltava:
a)
WTO:n mekanismin kaltainen mekanismi, jolla ratkaistaan EU:n ja Venäjän ja/tai yksityisten investoijien väliset kiistat,
kilpailumääräyksiä, joilla rajoitetaan sellaisten lähes monopoliyhtiöiden valtaa, joita ei ole jaettu osiin, siltä osin kuin kyse on pääsystä kyseisille energiamarkkinoille,
d)
sopimus siitä, että korjataan tilanne, jossa kolmansien maiden tekniset puutteet vaikuttavat rajatylittäviin toimituksiin EU:n jäsenvaltioon;
68. korostaa, että epävarma energiansaantiin ja ilmastolliseen turvallisuuteen liittyvä tilanne aiheuttaa usein kansainvälisiä kriisejä sekä konflikteja, joilla puolestaan on demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja köyhyyteen kohdistuvia vaikutuksia;
69. toteaa, että viime talven ongelmat kaasuenergiamarkkinoilla monissa jäsenvaltioissa ovat jo johtaneet energiaintensiivisten alojen yritysten siirtymisiin; katsoo, että tässä yhteydessä on tutkittava mahdollisuuksia edistää jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja harkittava, kuinka asiaa käsitellään ensisijaisena, jotta voitaisiin taata sekä nykyisten että tulevien rajayhdysjohtojen asianmukainen toiminta;
70. kehottaa EU:ta pyrkimään sisällyttämään energiakauppaa koskevat säännökset WTO:n määräyksiin, jotta kyseisestä järjestöstä muodostuu kansainvälinen välittäjä, joka kykenee ratkaisemaan energiantoimituksia ja -jakelua koskevia kiistoja;
71. katsoo, että EU:n velvollisuutena on kehittää asianomaisten maiden kanssa hajautettuja energiaratkaisuja, joita mukautetaan maaseutualueiden tarpeisiin;
72. kehottaa komissiota analysoimaan ja käsittelemään kolmansissa maissa ilmenevien teknisten häiriöiden kysymystä, joka vaikuttaa rajatylittäviin toimituksiin EU:n jäsenvaltioihin, joista esimerkkinä ovat häiriöt öljytoimituksissa Druzhban öljyputkesta;
73. korostaa, että EU:n kaasumarkkinoita on monipuolistettava etsimällä tapoja varmistaa suuremmat toimitukset suoraan Keski-Aasian tuottajilta, eli Kazakstanista, Azerbaidžanista, Turkmenistanista ja Uzbekistanista;
74. vaatii toimia sen varmistamiseksi, että Euroopan laajuista energiayhteisöä kehitetään edelleen laajentamalla energiayhteisösopimusta Turkkiin ja tutkimalla Mashrek- ja Maghreb-maiden mahdollisuuksia liittyä Euroopan laajuiseen energiayhteisöön;
Energian yhtenäismarkkinat ja kilpailukyky
75. kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että EU:n energiamarkkinat eivät ole vieläkään täysin vapautuneet ja että täysimääräinen toteuttaminen on välttämätöntä; katsoo, että huomattava riippumattomuus energiasta, pitkän aikavälin vakaus, tehokkuus, ympäristötietoisuus ja toimitusvarmuus edellyttävät selkeää ja vakaata poliittista kehystä ja kilpailukykyisiä ja oikeudenmukaisia energiamarkkinoita; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan huolellisesti sääntelytoimien tarvetta edellä mainittu huomioon ottaen;
76. toteaa, että jäsenvaltiot ovat kannustaneet energiamarkkinoiden vapauttamista eri tavoin ja että eroja voidaan havaita myös niiden sääntelykehyksissä;
77. kehottaa kevään 2007 Eurooppa-neuvostoa esittämään nykyistä laajemman näkemyksen Euroopan yhteisestä edusta energia-alalla sisämarkkinoiden toteuttamisen sijoittamiseksi selkeään poliittiseen kehykseen, mitä tällä hetkellä ei ole tehty;
78. kehottaa komissiota käyttämään EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 3 kohdan mukaisia valtuuksiaan tehostaakseen toimiaan kaasuinfrastruktuurin eriyttämiseksi, jotta kilpailua edistetään kaasun siirtoverkkojen alalla ja operaattoreita kannustetaan avaamaan markkinoita muille operaattoreille kuin perinteisille kaasuntoimittajille;
79. kiittää komissiota energia-alan kartoituksesta; kehottaa komissiota jatkamaan voimaan saattamista edistäviä toimia, mukaan lukien sakot, joita langetetaan kilpailumääräyksiä rikkoville yhtiöille; kannustaa komissiota ryhtymään toimiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka suojelevat aiheettomasti kansallisia energia-alan jättejään ja pyrkivät pitämään loppuhinnat markkinahintoja alempina tai pyrkivät estämään fuusiot ja hankinnat, sillä kyseinen käyttäytyminen vaikeuttaa sisämarkkinoiden kehittämistä; pyytää komissiota laatimaan ohjeistuksen pitkäaikaisten toimitussopimusten asianmukaisesta muodosta sekä edellytyksistä, joiden nojalla järjestelyt voidaan hyväksyä;
80. katsoo, että jäsenvaltioiden ja alueiden olisi varmistettava, että pieniä ja keskisuuria energiantuottajia ja suuria tuottajia kohdellaan markkinoilla samalla tavalla energiankuluttajien suojelemiseksi markkinamonopolien vaikutuksilta;
81. kehottaa komissiota torjumaan kansallisten jakosuunnitelmien (NAP) arvioinneissa niistä aiheutuvat markkinoiden vääristymät ja vaatii suunnitelmien yhdenmukaistamista; katsoo, että monet kansalliset jakosuunnitelmat heikentävät saastuttaja maksaa -periaatetta;
82. kehottaa komissiota lopettamaan energianhintojen sääntelyn, koska se heikentää avointen energiamarkkinoiden perusolemusta; kehottaa komissiota ennen kaikkea käsittelemään energiaintensiivisen teollisuuden säänneltyjä energian hintajärjestelmiä, koska ne heikentävät EU:n energiamarkkinoiden lisäksi muiden hyödykkeiden sisämarkkinoita; hyväksyy sen, että erityistoimet voivat olla tarpeen maailmanlaajuiseen kilpailuun osallistuvassa EU:n energiaintensiivisessä teollisuudessa, mutta kyseiset toimet on toteutettava EU:n tasolla koordinoidusti; kehottaa siksi kilpailun pääosastoa ehdottamaan selkeitä kriteerejä sen määrittelemiseksi, mitkä ovat maailmanlaajuiseen kilpailuun osallistuvia energiaintensiivisiä teollisuudenaloja, ja käyttämään kyseisiä kriteerejä sen arvioimiseksi, sopivatko erityiset kansalliset energiasäännöstöt energiaintensiivisille teollisuudenaloille;
83. vaatii komissiota ryhtymään lisätoimiin energiamarkkinoiden keskittymisten suhteen tapauksissa, joissa johtavaa markkina-asemaa käytetään väärin;
84. ehdottaa kansallisten sääntelyviranomaisten – joiden olisi oltava täysin riippumattomia hallituksesta ja teollisuudesta – toimivallan merkittävää lisäämistä ja sen yhdenmukaistamista, mistä voitaisiin huolehtia ottamalla käyttöön komission ja Euroopan parlamentin vuosittain valvomat avoimuutta, tilinpäätöstä ja vastuuvelvollisuutta koskevat yhteiset säännöt ja asettamalla sitovat vähimmäisohjeet sääntelyviranomaisten nimittämisprosessia varten; uskoo, että kansallisten energia-alan sääntelyviranomaisten olisi toimittava kansallisten kilpailuviranomaisten neuvonantajina ja että olisi varmistettava, että energiayhtiöt on velvoitettu antamaan kuluttajille energian säästämistä koskevia neuvoja;
85. kehottaa komissiota tarkistamaan kansallisten sääntelyviranomaisten valtuudet ja riippumattomuuden ja laatimaan vasta sen jälkeen EU:n sisämarkkinoiden yhdenmukaista kehitystä koskevan suosituksen;
86. kehottaa jäsenvaltioita antamaan kansallisille sääntelyviranomaisille EU:n tasolla sovitut valtuudet huolehtia rajatylittävistä sähkö- ja kaasutoimituksista, syrjimätön verkkoon pääsy mukaan lukien, siirtomaksuista, kapasiteetin jakamisesta, siirtorajoitusten hallinnasta ja verkon toimivuudesta sekä selkeästä aikataulusta energiamarkkinoiden tarjouksia varten; katsoo, että kansallisten sääntelyviranomaisten olisi lisäksi edellytettävä, että verkko-operaattorit toimivat Euroopan kuluttajien eduksi; katsoo, että ennen kuin Euroopan sääntelyviranomainen on saatu perustettua, kansallisten sääntelyviranomaisten vastuualat olisi yhdenmukaistettava, millä varmistettaisiin suurempi johdonmukaisuus markkinoiden toiminnan kohentamiseen tähtäävissä toimissa;
87. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään siirtojärjestelmäoperaattorien yhteistyön parantamista etenkin rajatylittävän kapasiteetin jakamisen, avoimuuden, päiväkohtaisten markkinoiden, verkkojen suunnittelemisen ja alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta merkittävien investointien kaltaisilla aloilla; pyytää komissiota laatimaan yhdessä siirtojärjestelmäoperaattoreiden kanssa Euroopan verkkoa koskevat säännöt;
88. kehottaa komissiota esittämään ratkaisun siirtojärjestelmäoperaattoreiden riippumattomuuteen/eturistiriitoihin ja avoimuuteen liittyviin ongelmiin; kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia, joiden ansiosta siirtojärjestelmäoperaattorit voivat käyttää vastuutaan markkinoiden edistäjänä ja joissa yhtenäistetään siirtojärjestelmäoperaattoreita koskevat kansainväliset säännökset rajatylittävien siirtojen parantamiseksi;
89. kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat tarkasti direktiivin 2001/77/EY 7 artiklan 6 kohdassa vahvistettuja ehtoja, eli että operaattorien sähkönsiirtoon verkossa soveltamissa siirtomaksuissa ei syrjitä muodossa eikä toisessa uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä, joka on tuotettu syrjäisellä alueella, kuten saaristossa tai harvaanasutulla alueella; kehottaa komissiota jatkamaan toimia sen varmistamiseksi, että nykyinen syrjintä jäsenvaltioissa loppuu;
90. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan huolellisesti, onko Euroopan energiaverkkojen keskuksen kaltainen elin tarpeen tasavertaisten toimintaedellytysten luomiseksi, kun otetaan huomioon, että toiminnassa on jo huomattava määrä elimiä, joiden varaan voitaisiin rakentaa;
91. kehottaa komissiota antamaan enemmän tukea rajayhdysjohdoille jäsenvaltioiden välillä ja erityisesti jäsenvaltioiden sisällä ja siten mahdollistamaan saarilla ja syrjäisissä paikoissa toimiville energiantuottajille paremman pääsyn mantereen verkkoon;
92. kehottaa komissiota analysoimaan täsmällisesti rakennuslupien myöntämisessä raja-alueille nykyisin ilmeneviä ongelmia ja toimittamaan selonteon Euroopan parlamentille; kehottaa jäsenvaltioita myöntämään rakennuslupia rajalle neljän vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä; lisää, että eräänä mahdollisena vaihtoehtona tämän toteuttamiselle voi tarvittaessa olla lainsäädännön käyttöönottaminen;
93. katsoo, että alueellisten energiamarkkinoiden perustamisen pitäisi auttaa nopeuttamaan EU:n energiamarkkinoiden integrointia, eikä missään tapauksessa saa pystyttää lisää esteitä kaikkien energiamarkkinoiden integroinnille;
94. kehottaa komissiota huolehtimaan markkinalähtöisten jakomekanismien tehostetusta käytöstä, kun rajatylittävä siirtokapasiteetti on rajoitettu;
95. kehottaa komissiota asettamaan ensisijaiseksi tavoitteekseen hyvin toimivien ja yhdenmukaistettujen alueellisten sähkömarkkinoiden luomisen vuoteen 2009 mennessä, millä pyritään yhdentämään suurimman kehityspotentiaalin markkinat Euroopan tasolla vuoteen 2012 mennessä ja edistämään yhtenäisten Euroopan energiamarkkinoiden ja -verkon kehittämistä;
96. panee merkille, että rajatylittävät yhteydet vaativat erityistoimenpiteitä, esimerkiksi suosituimmuuskohtelun rahoituksen myöntämisessä tai verovapautuksia; kehottaa EU:ta etenemään pikaisesti Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin liittyvissä hankkeissa; panee merkille, että Euroopan laajuisten energiaverkkojen puuttuvien yhteyksien saattaminen valmiiksi parantaisi toimitusvarmuutta ja vaikuttaisi osaltaan sisämarkkinoiden toteutumiseen;
97. pitää asianmukaisena, että sääntelykehyksen mahdollista laajentamista on lykättävä ja että sen sijaan on vauhditettava nykyisten EY-säännösten kansallista täytäntöönpanoa; katsoo, että uusia sääntelytoimia, kuten omistajuuden täysimääräinen eriyttäminen, olisi harkittava ainoastaan siinä tapauksessa, että nykyisen lainsäädännön mukaiset sisämarkkinamekanismit osoittautuvat käytännössä tehottomiksi; korostaa, että sääntelyn tehokkuutta on parannettava ja että on varmistettava, että nykyisissä direktiiveissä olevat, toimintojen erottamista koskevat säännökset pannan täytäntöön asian- ja johdonmukaisesti;
98. kehottaa komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon sähkönsiirron koordinointiliiton (UCTE) ja Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGEG) hiljan laatimat raportit Saksassa marraskuussa 2006 esiintyneestä sähkökatkosta, kun se vahvistaa kantansa tulevaisuuden sähköverkkojen hallintaan ja omistukseen sekä tarpeeseen käynnistää uusia lainsäädäntöaloitteita EU:n sähköalan sääntelyn tehostamiseksi;
99. katsoo, että energia-alan siirtojärjestelmien omistussuhteet olisi eriytettävä heti, mikäli komissio arvioi, että nykyinen lainsäädäntö on tehotonta, sillä eriyttäminen ehkäisisi eturistiriitatilanteiden syntymisen kilpailevien energia-yhtiöiden välillä;
100. uskoo, että komission olisi esitettävä kattava kaasualan strategia, jossa tarkastellaan tarvetta vähentää kaasunkulutusta, kolmansien maiden verkkoon pääsystä annettavia takeita kaasun taloudellista ja tehokasta käyttöä varten, toimitusten ja kauttakuljetusreittien monipuolistamista ja kaasuinfrastruktuurin (esimerkiksi kaasun varastointi nesteytettyä maakaasua koskeva välineistö ja kaasukeskusten puuttuminen) parantamista – valmistautuen samalla biokaasun käyttöön ottamiseen – ja eräissä jäsenvaltioissa ilmenevää tarvetta kaasuvirran suunnan kääntämiseen päinvastaiseksi; katsoo, että lisäksi olisi käsiteltävä varastointi- ja varastokysymyksiä toteuttamalla perinpohjainen kustannushyötyanalyysi, jossa otetaan huomioon kaasualan fyysiset ja taloudelliset rajoitteet;
101. kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia maakaasudirektiiviksi biopolttoaineista ja vedystä jo annettujen direktiivien tapaan;
102. pyytää komissiota ehdottamaan määritelmää energian suurkäyttäjälle; pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota EU:n energian suurkäyttäjiin, jotka kilpailevat maailmanlaajuisilla markkinoilla;
103. kehottaa komissiota käyttämään kilpailun alaan liittyvää toimivaltaansa ja puuttumaan markkinoiden jakamista koskeviin lausekkeisiin, joita on kaasuntuottajien ja EU:n kansallisten energiantuottajien toimitussopimuksissa ja joissa kielletään EU:n kansallisia energiantuottajia myymästä kaasuntuottajien ylijäävää kaasua edelleen EU:n muille markkinoille; kehottaa komissiota tutkimaan niiden pitkäkestoisten toimitussopimusten lainmukaisuutta, joilla estetään muita toimittajia pääsemästä markkinoille;
Energiaköyhyys ja kuluttajien oikeudet
104. uskoo, että kuluttajien on oltava kaiken tulevan energiapolitiikan keskipisteessä ja että komission ehdotuksissa olisi käsiteltävä selvemmin energiaköyhyyttä; muistuttaa, että kuluttajilla ja etenkin julkisilla viranomaisilla, joiden on näytettävä toiminnallaan esimerkkiä, on energiataloutta koskevia velvoitteita; tunnustaa, että älykkäät mittaus- ja laskutusmenetelmät voivat lisätä kuluttajien tietoisuutta siitä, kuinka ja miksi energiaa käytetään, ja auttaa siten muuttamaan kulutuskäyttäytymistä; kehottaa neuvostoa ja komissiota ehdottamaan toimia, joilla matalan tulotason kotitalouksia voidaan auttaa säästämään energiaa kotona ja alentamaan siten energialaskuaan ja vähentämään tuleville hinnankorotuksille altistumista;
105. pitää kiinni siitä, että on tarpeen kampanjoida sellaisten koulutuksen ja käyttäytymistapojen muutoksen puolesta, jotka edistävät Euroopan kansalaisten kestävämpää liikkuvuutta;
106. vaatii, että paikallisille ja alueellisille viranomaisille annetaan integroitua ja jatkuvaa tukea energiatehokkuutta ja kestävyyttä koskevien toimien alalla kaikkien Euroopan unionin rahoitusjärjestelmien, erityisesti rakennerahastojen, seitsemännen puiteohjelman ja Älykäs energiahuolto Euroopassa-ohjelman, ja yleisesti kaikkien kauden 2007–2013 koheesiopolitiikkaan kuuluvien aluepoliittisten toimenpiteiden ja rahoitusjärjestelytoimenpiteiden sekä Euroopan investointipankin toiminnan puitteissa;
107. kehottaa komissiota osoittamaan kiinnostusta sekä uusiutuviin energialähteisiin että energiasäästöihin korostamalla näitä menetelmiä kaikissa rakenne-. ja koheesiorahastoista rahoitettavissa aloitteissa (läpäisyperiaate) ja erityisesti unionin kaikkia alueita koskevissa Euroopan aluekehitysrahaston aloitteissa ohjelmakaudella 2007–2013, ja laatimaan ehdotuksen siitä, kuinka energiatehokkuuden kuluille asetetusta 3 prosentin rajoituksesta aiheutuva energiasäästöjen rajoittuminen voidaan poistaa, ja harkitsemaan tämän kynnysarvon poistamista vuoden 2013 jälkeen;
108. katsoo edelleen, että ihmisille on toimitettava energiaa perustarpeiden tyydyttämiseksi ja että toimitukset on varmistettava; pyytää sen vuoksi energia-alan kansallisia sääntelyviranomaisia varmistamaan, että yleispalveluja koskevia velvoitteita noudatetaan ja että haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia ja köyhiä kuluttajia suojellaan asianmukaisesti;
109. kannattaa energiapolitiikan tavoitteiden sisällyttämistä julkisten sopimusten myöntämistä koskeviin perusteisiin, jos se on toteutettavissa sopimuksen myöntävän viranomaisen kannalta, kohtuullista asianomaisen tarjouksen esittäjän tapauksessa ja jos se ei merkitse syrjivää puuttumista kilpailuun;
110. korostaa, miten tärkeää on, että kuluttajat saavat helposti hintoja ja valikoimia koskevia tietoja, että he kykenevät vaihtamaan toimittajaa helposti ja että heillä on oikeus kääntyä kansallisten sääntelyviranomaisten puoleen kussakin jäsenvaltiossa;
Kehittäminen
111. pyytää komissiota ja neuvostoa tunnustamaan, että kahdella miljardilla ihmisellä maailmassa ei ole mahdollisuutta käyttää perusenergiapalveluja ja että EU:n olisi politiikkaansa suuntaamalla pyrittävä kohentamaan tätä tilannetta ja saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet;
112. suhtautuu myönteisesti energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävää maailmanlaajuista rahastoa koskevaan aloitteeseen osana maailmanlaajuista poliittista vastuuta edistää kehitystä;
113. korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on käytettävä energiaa toimittavien valtioiden kanssa solmimiaan diplomaattisia suhteita sekä kehitysyhteistyö- ja kauppasuhteita verotuksen avoimuuden edistämiseksi; katsoo, että komission olisi virallisesti hyväksyttävä kaivosteollisuuden avoimuutta ajava hanke (EITI) ja edistettävä sitä, sekä kehitettävä strategia tämän hankkeen ja yritysten sosiaalista vastuuta koskevan suunnitelman periaatteiden sisällyttämiseksi kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin; katsoo, että näihin sopimuksiin sisällytettävillä erityismääräyksillä olisi lisäksi tuettava kansalaisyhteiskunnan asemaa kyseisissä maissa energiatulojen hallinnan riippumattomana valvojana;
114. katsoo, että Euroopan unionin toimien vaikutus vahvistuisi huomattavasti vahvalla ulkopolitiikalla, jonka tavoitteena olisi kaikkien teollisuusmaiden taivuttelu torjumaan yhdessä ilmastonmuutosta, ja sisällyttämällä saastuttamatonta ja tehokasta energiankäyttöä koskevat ohjelmat paremmin unionin kehityspolitiikkaan;
115. katsoo lisäksi, että EU:n johtajien olisi selvitettävä kaikkein edistyneimpien kehitysmaiden kanssa, miten ne voivat paremmin osallistua maailmanlaajuiseen työhön ilmaston lämpenemisen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi, ja on sitä mieltä, että unionin olisi myös harkittava, mitä toimia voidaan toteuttaa maailmanlaajuisen solidaarisuuden vahvistamiseksi niin, että voidaan vastata ilmastonmuutosten vaikutuksiin erityisesti köyhimmissä maissa;
116. painottaa, että taloudellinen kehitys on kaikkien kehitysmaiden oikeus; korostaa kuitenkin, että kehitysmaiden ei tarvitse toistaa teollistuneiden maiden saastuttavia käytäntöjä, ja kehottaa siksi kiinnittämään entistä enemmän huomiota tekniseen yhteistyöhön ja kapasiteetin kehittämiseen kestävien energiamuotojen alalla sekä energiaa käyttävien tuotteiden yleisiin tehokkuusnormeihin;
117. vaatii kestävien, paikallisesti saatavilla olevien energiamuotojen ja hajautettujen energiaverkostojen voimakkaampaa tukemista eritoten kehitysmaissa muun muassa tietoa ja teknologiaa koskevan tiedonsiirron avulla, koska siten voidaan varmistaa energian saanti, säästää resursseja, luoda työpaikkoja, vähentää riippuvuutta ja myötävaikuttaa toimivien markkinatalouksien kehittymiseen;
o o o
118. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.