Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta (KOM(2005)0475 – C6-0436/2005 – 2005/0202(CNS))

P6_TA(2006)0370 A6-0192/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2005)0475)(1),

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0436/2005),

–   ottaa huomioon pöytäkirjan Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0192/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna 14. kesäkuuta 2006(2);

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0258.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) tehdyn päätöksen 2001/923/EY muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta (KOM(2006)0243 – C6-0179/2006 – 2006/0078(CNS))

P6_TA(2006)0371 A6-0276/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0243)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 123 artiklan 4 kohdan kolmannen lauseen, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0179/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0276/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen;

2.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) tehdyn päätöksen 2001/923/EY muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta tehdyn päätöksen 2006/…/EY soveltamisen laajentamisesta koskemaan jäsenvaltioita, jotka eivät osallistu rahaliittoon (KOM(2006)0243 – C6-0180/2006 – 2006/0079(CNS))

P6_TA(2006)0372 A6-0277/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0243)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0180/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0277/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen;

2.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon ottamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa (KOM(2005)0091 – C6-0235/2005 – 2005/0018(CNS))

P6_TA(2006)0373 A6-0268/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2005)0091)(1),

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0235/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0268/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 6 kappale (6)  Jäsenvaltion kansalaiselle tai sen alueella oleskelevalle henkilölle toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion kirjaaminen kansalliseen rikosrekisteriin on suoritettava samojen sääntöjen mukaisesti kuin kansallisten tuomioiden kirjaaminen, eikä se saisi johtaa siihen, että toisessa jäsenvaltiossa tuomittua henkilöä kohdeltaisiin epäedullisemmin kuin kansallisessa tuomioistuimessa tuomittua henkilöä. Poistetaan. Tarkistus 2 Johdanto-osan 7 kappale (7)  Tämä päätös korvaa rikosoikeudellisten tuomioiden kansainvälisestä pätevyydestä 28 päivänä toukokuuta 1970 tehtyyn yleissopimukseen sisältyvät määräykset, jotka koskevat rikostuomioiden huomioon ottamista. (7)  Tätä puitepäätöstä sovelletaan jäsenvaltioiden välillä sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikosoikeudellisten tuomioiden kansainvälisestä pätevyydestä 28 päivänä toukokuuta 1970 tehtyyn yleissopimukseen sisältyvien määräysten soveltamista, jotka koskevat rikostuomioiden huomioon ottamista. Tarkistus 3 1 artiklan 1 kohta 1.  Tässä puitepäätöksessä määritellään ne edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltio ottaa huomioon toisessa jäsenvaltiossa annetut tuomiot, jos samaa henkilöä vastaan käynnistetään uusi rikosprosessi eri tosiseikkojen perusteella, ja joiden mukaan kyseiset tuomiot kirjataan kansalliseen rikosrekisteriin. 1.  Tässä puitepäätöksessä määritellään ne edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltio ottaa huomioon henkilölle toisessa jäsenvaltiossa eri tosiseikkojen perusteella annetut aiemmat tuomiot, jos kyseistä henkilöä vastaan käynnistetään rikosprosessi. Tarkistus 5 2 artiklan a alakohta a) 'tuomiolla' tarkoitetaan rikostuomioistuimen tai sellaisen hallintoviranomaisen lopullista päätöstä, jonka päätös voidaan saattaa rikosasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen tutkittavaksi, henkilön toteamisesta syylliseksi rikokseen tai tekoon, joka on kansallisten oikeussääntöjen mukaisesti rangaistava ja hallinnollisen viranomaisen toimivaltaan kuuluva järjestysrikkomus; a) 'tuomiolla' tarkoitetaan tuomioistuimen rikosprosessissa tekemää lopullista päätöstä henkilön toteamisesta syylliseksi rikokseen kansallisten oikeussääntöjen mukaisesti; Tarkistus 6 2 artiklan b alakohta b) 'rikosrekisterillä' tarkoitetaan kansallista rekisteriä tai kansallisia rekistereitä, joihin kirjataan tiedot kansallisen oikeuden mukaisista rikostuomioista. Poistetaan. Tarkistus 7 3 artiklan 1 kohta 1.  Kukin jäsenvaltio liittää toisissa jäsenvaltioissa annettuihin tuomioihin omien sääntöjensä mukaiset oikeusvaikutukset, jotka vastaavat kansallisten tuomioiden oikeusvaikutuksia, jos samaa henkilöä vastaan käynnistetään uusi rikosprosessi eri tosiseikkojen perusteella. 1.  Kukin jäsenvaltio varmistaa, että sen toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ja tuomioistuimet ottavat huomioon henkilölle toisissa jäsenvaltioissa eri tosiseikkojen perusteella annetut aiemmat tuomiot kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja liittävät niihin samat oikeusvaikutukset kuin aiempiin kansallisiin tuomioihin edellyttäen, että henkilöä ei kohdella epäedullisemmin kuin siinä tapauksessa, että aiemmat tuomiot olisivat olleet kansallisia tuomioita. Tarkistus 8 3 artiklan 2 kohta 2.  Artiklan 1 kohtaa sovelletaan rikosoikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa, itse rikosoikeudenkäynnin aikana ja tuomion täytäntöönpanovaiheessa erityisesti rikosprosessissa sovellettavien menettelysääntöjen osalta, joihin kuuluvat tutkintavankeutta, rikoksen määrittelyä ja rangaistuksen tyyppiä ja tasoa sekä tuomion täytäntöönpanoa koskevat säännöt. 2.  Artiklan 1 kohtaa sovelletaan rikosoikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa, itse rikosoikeudenkäynnin aikana ja tuomion täytäntöönpanovaiheessa erityisesti rikosprosessissa sovellettavien sääntöjen osalta, joihin kuuluvat tutkintavankeutta, rikoksen määrittelyä ja rangaistuksen tyyppiä ja tasoa sekä tuomion täytäntöönpanoa koskevat säännöt. Tarkistus 9 5 artiklan 1 kohta Toisessa jäsenvaltiossa annetut tuomiot voidaan jättää ottamatta huomioon, jos tuomion perusteena olevat tosiseikat eivät jäsenvaltion lainsäädännön mukaan ole rikoksia. Poistetaan. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta seuraaviin rikoslajeihin: – rikollisjärjestöön osallistuminen – terrorismi – ihmiskauppa – lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsipornografia – huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laiton kauppa – aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laiton kauppa – lahjonta – petos, mukaan lukien Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyssä yleissopimuksessa tarkoitettu yhteisön taloudellisiin etuihin kohdistuva petos – rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesu – rahan, mukaan lukien euron, väärentäminen – tietoverkkorikollisuus – ympäristörikollisuus, mukaan lukien uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa ja uhanalaisten kasvilajien ja kasvilajikkeiden laiton kauppa – laittomassa maahantulossa ja maassa oleskelussa avustaminen – tahallinen henkirikos, vakava pahoinpitely ja vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen – ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa – ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangiksi ottaminen – rasismi ja muukalaisviha – järjestäytynyt varkausrikollisuus ja aseellinen ryöstö – kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden, laiton kauppa – petollinen menettely – ryöstöntapainen kiristys ja kiristys – tuotteiden laiton väärentäminen ja jäljentäminen – hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä – maksuvälineväärennykset, – hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa – ydin- tai radioaktiivisten aineiden laiton kauppa – varastettujen ajoneuvojen kauppa – raiskaus – murhapoltto – kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvat rikokset – ilma-aluksen ja aluksen kaappaus – tuhotyö – tieliikennerikkomukset, mukaan lukien ajo- ja lepoaikoja sekä vaarallisia aineita koskevien säännösten rikkominen – tavaroiden salakuljetus – teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaaminen – henkilöihin kohdistuva uhkailu ja väkivallanteot, mukaan lukien väkivaltaisuudet urheilutapahtumien aikana – vahingonteko – varkaus – rikokset, jotka tuomion antanut jäsenvaltio on vahvistanut ja jotka kuuluvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla hyväksytyistä välineistä johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanon piiriin. Tarkistus 10 5 artikla 2 kohta 2.  Toisessa jäsenvaltiossa annetut tuomiot voidaan myös jättää ottamatta huomioon, jos henkilöä eri tosiseikkojen perusteella käynnistetyssä uudessa rikosprosessissa kohdeltaisiin toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion vuoksi epäedullisemmin kuin siinä tapauksessa, että tuomion olisi antanut kansallinen tuomioistuin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan säännöksiä. Poistetaan. Tarkistus 11 6 artiklan 1 kohta 1.  Kun jäsenvaltio kirjaa toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion rikosrekisteriinsä, kirjatun rangaistuksen on vastattava todellista tuomittua rangaistusta, ellei rangaistusta ole tosiasiassa muutettu sen täytäntöönpanevassa ja kirjaavassa valtiossa. Poistetaan. Tarkistus 12 6 artiklan 2 kohta 2.  Jos jäsenvaltion kansalaisille tai sen alueella oleskeleville henkilöille toisissa jäsenvaltioissa annetut tuomiot kirjataan kansallisen lainsäädännön nojalla kansalliseen rikosrekisteriin, kirjaamista ja mahdollisia muutoksia sekä kirjattujen tietojen poistamista koskevat säännöt eivät missään tapauksessa saa olla sellaiset, että niiden perusteella kyseistä henkilöä kohdeltaisiin epäedullisemmin verrattuna siihen, että hänet olisi tuomittu kansallisessa tuomioistuimessa. Poistetaan. Tarkistus 13 6 artiklan 3 kohta 3.  Jos tuomion antaneessa jäsenvaltiossa muutetaan tai poistetaan rekisteritietoja, vastaava muutos tai poisto on tehtävä myös tuomion kirjanneessa kansallisuus- tai asuinpaikkavaltiossa, jos sille on ilmoitettu muutoksesta tai poistosta, ellei tuomittuun henkilöön jälkimmäisen valtion lainsäädännön nojalla muuten sovellettaisi edullisempia säännöksiä. Poistetaan. Tarkistus 14 7 artikla 1.  Tämä puitepäätös korvaa rikosoikeudellisten tuomioiden kansainvälisestä pätevyydestä 28 päivänä toukokuuta 1970 tehdyn Haagin yleissopimuksen 56 artiklan määräykset, kun kyse on jäsenvaltioiden välisistä suhteista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta määräysten soveltamista jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden välisiin suhteisiin. Tätä puitepäätöstä sovelletaan jäsenvaltioiden välillä sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikosoikeudellisten tuomioiden kansainvälisestä pätevyydestä 28 päivänä toukokuuta 1970 tehdyn Haagin yleissopimuksen 56 artiklan soveltamista, kun on kyse jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisistä suhteista. Tarkistus 15 8 artiklan 1 kohta 1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän puitepäätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä. 1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän puitepäätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet vuoden kuluessa päätöksen hyväksymisestä. Tarkistus 16 8 artiklan 3 kohta 3.  Neuvoston pääsihteeristön toimittamien tietojen perusteella komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän puitepäätöksen soveltamisesta ja esittää tarvittaessa säädösehdotuksia. 3.  Neuvoston pääsihteeristön toimittamien tietojen perusteella komissio toimittaa viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän puitepäätöksen hyväksymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän puitepäätöksen soveltamisesta ja esittää tarvittaessa säädösehdotuksia.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan talousyhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan hallituksen välisessä Guinea-Bissaun rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta tehdyn pöytäkirjan voimassaoloajan jatkamista 16 päivän kesäkuuta 2006 ja 15 päivän kesäkuuta 2007 väliseksi ajaksi koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona (KOM(2006)0182 – C6-0167/2006 – 2006/0065(CNS))

P6_TA(2006)0374 A6-0271/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi (KOM(2006)0182)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0167/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6-0271/2006),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Guinea-Bissaun tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Tarkistukset esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2006 varainhoitovuodeksi 2006, pääluokka III – komissio, pääluokka VIII osa B – Euroopan tietosuojavaltuutettu (11297/2006 – C6-0239/2006 – 2006/2119(BUD))

P6_TA(2006)0375 A6-0283/2006

Tarkistus 1

PÄÄLUOKKA III: Komissio

Alamomentti 02 01 04 01 – Sisämarkkinoiden toiminta ja kehittäminen erityisesti ilmoittamisen, varmentamisen ja alakohtaisen lähentämisen aloilla ‐ Hallintomenot

NIMIKKEISTÖ:

Muuttumaton

SELVITYSOSA:

Muuttumaton

PERUSTELU

Palautetaan alustava lisätalousarvioesitys.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

P6_TA(2006)0375 A6-0283/2006

Tarkistus 2

PÄÄLUOKKA III: Komissio

Momentti 06 02 03 – Liikenneturvallisuus

NIMIKKEISTÖ:

Muuttumaton

SELVITYSOSA:

Muuttumaton

PERUSTELU

Määrärahojen vähentämistä ei hyväksytä, koska varainhoitovuosi ei ole vielä tarpeeksi pitkällä, jotta voitaisiin tehdä huomattavia vähennyksiä.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

P6_TA(2006)0375 A6-0283/2006

Tarkistus 3

PÄÄLUOKKA III: Komissio

Alamomentti 06 02 09 01 – Galileon valvontaviranomainen ‐ Avustus osastoille 1 ja 2

NIMIKKEISTÖ:

Muuttumaton

SELVITYSOSA:

Muuttumaton

PERUSTELU

Palautetaan alustava lisätalousarvioesitys.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

P6_TA(2006)0375 A6-0283/2006

Tarkistus 4

PÄÄLUOKKA III: Komissio

Alamomentti 06 02 09 02 – Galileon valvontaviranomainen ‐ Avustus osastolle 3

NIMIKKEISTÖ:

Muuttumaton

SELVITYSOSA:

(Varainhoitovuoden arvioituja tuloja ja menoja muutetaan vastaavasti)

PERUSTELU

Palautetaan alustava lisätalousarvioesitys.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

P6_TA(2006)0375 A6-0283/2006

Tarkistus 5

PÄÄLUOKKA III: Komissio

Alamomentti 18 02 03 02 – Euroopan operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintavirasto ‐ Avustus osastolle 3

NIMIKKEISTÖ:

Muuttumaton

SELVITYSOSA:

(Varainhoitovuoden arvioituja tuloja ja menoja muutetaan vastaavasti)

PERUSTELU

Määrärahojen vähentämistä ei hyväksytä, koska varainhoitovuosi ei ole vielä tarpeeksi pitkällä, jotta voitaisiin tehdä huomattavia vähennyksiä.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

P6_TA(2006)0375 A6-0283/2006

Euroopan parlamentin päätöslauselma esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2006 varainhoitovuodeksi 2006, pääluokka III – komissio, pääluokka VIII osa B – Euroopan tietosuojavaltuutettu (11297/2006 – C6-0239/2006 – 2006/2119(BUD))

P6_TA(2006)0376 A6-0283/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 272 artiklan 4 kohdan toiseksi viimeisen alakohdan,

–   ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(1) ja erityisesti sen 37 ja 38 artiklan,

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2005 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2006(2),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–   ottaa huomioon komission 22. toukokuuta 2006 esittelemän alustavan esityksen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2006 varainhoitovuodeksi 2006 (SEC(2006)0633),

–   ottaa huomioon neuvoston 11. heinäkuuta 2006 hyväksymän esityksen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2006 (11297/2006 – C6-0239/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 69 artiklan ja liitteen IV,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0283/2006),

A.   ottaa huomioon, että esitys lisätalousarvioksi nro 3/2006 koostuu neljästä osasta, jotka ovat maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomaisen määrärahojen lisääminen, Euroopan lentoturvallisuusviraston ja Euroopan operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintaviraston henkilöstömäärärahojen lisääminen sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun määrärahojen lisääminen,

B.   ottaa huomioon, että komissio ehdotti alustavassa lisätalousarvioesityksessään nro 3/2006, että nämä lisätarpeet rahoitetaan lisäämällä omia varoja 3 604 545 eurolla,

C.   ottaa huomioon, että neuvosto on lisätalousarvioesityksessään nro 3/2006 päättänyt kattaa kaikki ehdotetut lisäykset ainoastaan määrärahoja siirtämällä,

D.   ottaa erityisesti huomioon, että neuvosto haluaa rahoittaa Euroopan tietosuojavaltuutetun lisämäärärahatarpeet vähentämällä sitoumuksia ja maksuja talousarvion komission pääluokkaan kuuluvasta hallinnollisesta budjettikohdasta, joka kuuluu rahoitusnäkymien 2000–2006 otsakkeeseen 3,

E.   ottaa huomioon, että parlamentti yhtyy komission lisätalousarvioesityksestä nro 3/2006 antamaan lausumaan, jonka mukaan tämä olisi vaarallinen ennakkotapaus kaikille toimielimille, sillä siinä pyritään rahoittamaan talousarviota toteutettaessa yhden toimielimen hallintomenoja ottamalla tarvittavat määrärahat toisen toimielimen talousarviosta,

1.   tukee komission alustavassa lisätalousarvioesityksessään nro 3/2006 ehdottamia maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomaisen, Euroopan lentoturvallisuusviraston, Euroopan operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintaviraston sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun määrärahojen lisäyksiä;

2.   katsoo, että tässä vaiheessa varainhoitovuotta on kuitenkin liian aikaista korvata näiden kohtien tarvittavat lisäykset vähentämällä määrärahoja muista kohdista, jotka saatetaan vielä toteuttaa täysimääräisesti vuonna 2006;

3.   ei siksi hyväksy neuvoston aikomusta hankkia pyydetyt lisämäärärahat kohdentamalla määrärahoja uudelleen eikä etenkään aikomusta kattaa Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämä määrärahalisäys vähentämällä komission pääluokan määrärahoja;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (2) EUVL L 78, 15.3.2006. (3) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2005/708/EY (EUVL L 269, 14.10.2005, s. 24).

Euroopan parlamentin päätöslauselma esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 4/2006 varainhoitovuodeksi 2006, pääluokka III – komissio (11298/2006 – C6-0247/2006 – 2006/2149(BUD))

P6_TA(2006)0377 A6-0284/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 272 artiklan 4 kohdan toiseksi viimeisen alakohdan,

–   ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(1) ja erityisesti sen 37 ja 38 artiklan,

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2005 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2006(2),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–   ottaa huomioon komission 16. kesäkuuta 2006 esittelemän alustavan lisätalousarvioesityksen nro 4 vuoden 2006 yleiseen talousarvioon (SEC(2006)0760),

–   ottaa huomioon neuvoston 17. heinäkuuta 2006 hyväksymän esityksen lisätalousarvioksi nro 4 varainhoitovuodeksi 2006 (11298/2006 – C6-0247/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 69 artiklan ja liitteen IV,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0284/2006),

A.   ottaa huomioon, että esitys lisätalousarvioksi nro 4/2006 koskee talousarvion tulopuolta ja että siihen sisältyy seikkoja, jotka vaikuttavat yhteisön omien varojen jäsenvaltiokohtaisiin rahoitusosuuksiin,

B.   ottaa huomioon, että kyse on perinteisistä omista varoista, alv-maksujen määräytymisperusteista ja BKTL:sta laadittujen ennakkoarvioiden vuosittaisesta tarkistamisesta ja Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän korjauksen rahoittamiseen tarvittavien maksuosuuksien teknisestä uudelleenlaskemisesta sekä ulkosuhteisiin liittyvän takuurahaston vuoden 2005 ylijäämästä,

C.   ottaa huomioon, että Brysselin Eurooppa-neuvoston kokouksessa joulukuussa 2005 komissiota kehotettiin tekemään kokonaisvaltainen ja laaja-alainen EU:n tulojen ja menojen uudelleentarkastelu, joka kattaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnetyn hyvityksen, sekä laatimaan vuosina 2008–2009 kertomuksen, johon liitetään asiaankuuluvat ehdotukset,

D.   ottaa huomioon, että komissio ottaa uudelleentarkastelun yhteydessä ja ehdotuksia laatiessaan huomioon Euroopan parlamentin toiminnan ja suositukset talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen liitteenä olevassa julistuksessa 3(4) säädettyjen ehtojen mukaisesti,

E.   ottaa huomioon, että parlamentti on käynnistänyt jäsenvaltioiden parlamenttien kanssa vuoropuhelun edistääkseen yhdessä tätä omien varojen järjestelmän kokonaisvaltaista uudelleentarkastelua parlamentin vahvistettuja oikeuksia kunnioittaen,

1.   hyväksyy esityksen lisätalousarvioksi nro 4/2006 sellaisenaan;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (2) EUVL L 78, 15.3.2006. (3) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2005/708/EY (EUVL L 269, 14.10.2005, s. 24). (4) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta (6282/3/2006 – C6-0272/2006 – 2004/0158(COD))

P6_TA(2006)0378 A6-0300/2006

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (6282/3/2006 – C6-0272/2006),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0488)(2),

–   ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2005)0536)(3),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0300/2006),

1.   hyväksyy yhteisen kannan;

2.   toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.   kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.   kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 193 E, 17.8.2006, s. 99. (2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (3) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista (11807/2006 – C6-0266/2006 – 2006/0131(AVC))

P6_TA(2006)0379 A6-0281/2006

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (11807/2006),

–   ottaa huomioon neuvoston EY:n perustamissopimuksen 161 artiklan mukaisesti esittämän pyynnön puoltavasta lausunnosta (C6-0266/2006),

–   ottaa huomioon 18. toukokuuta 2006 antamansa päätöslauselman hyväksyntämenettelyn valmistelemiseksi yhteisön strategisista suuntaviivoista vuosiksi 2007–2013 (Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka)(1), joka johti varhaiseen komission ja Euroopan parlamentin väliseen vuoropuheluun, joka olisi toistettava ennen Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(2) 26 artiklan mukaista yhteisön strategisten suuntaviivojen väliarviointia,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan suosituksen (A6-0281/2006),

1.   antaa puoltavan lausunnon ehdotuksesta neuvoston päätökseksi;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0216. (2) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

Euroopan parlamentin päätöslauselma yleishyödyllisiä palveluja koskevasta komission valkoisesta kirjasta (2006/2101(INI))

P6_TA(2006)0380 A6-0275/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Valkoinen kirja yleishyödyllisistä palveluista" (KOM(2004)0374),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Yleishyödylliset sosiaalipalvelut Euroopan unionissa" (KOM(2006)0177),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 28. marraskuuta 2005 tehdyn komission päätöksen 2005/842/EY(1),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 36 artiklan, joka koskee mahdollisuutta käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 2, 5, 16, 73, 86, 87, 88 ja 295 artiklan,

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa yleishyödyllisistä palveluista, erityisesti 13. marraskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta "Yleishyödylliset palvelut Euroopassa"(2) ja 14. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission vihreästä kirjasta yleishyödyllisistä palveluista(3) sekä 22. helmikuuta 2005 antamansa päätöslauselman julkisen palvelun velvoitteesta maksettavana korvauksena myönnettävästä valtiontuesta(4),

–   ottaa huomioon 16. helmikuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla(5),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston Lissabonissa 15. ja 16. maaliskuuta 2000, Nizzassa 7.–9. joulukuuta 2000, Laekenissa 14. ja 15. joulukuuta 2001 sekä Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 pidettyjen kokousten puheenjohtajan päätelmät yleishyödyllisistä palveluista,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön yleishyödyllisten palvelujen alalla, erityisesti 19. toukokuuta 1993 annetun tuomion asiassa 320/91, Corbeau(6), 27. huhtikuuta 1994 annetun tuomion asiassa 393/92, Almelo(7), 18. marraskuuta 1999 annetun tuomion asiassa 107/98, Teckal(8), 3. heinäkuuta 2003 annetun tuomion yhdistetyissä asioissa 83/01 P, 93/01 P ja 94/01 P, Chronopost(9), 24. heinäkuuta 2003 annetun tuomion asiassa 280/00, Altmark(10), 27. marraskuuta 2003 annetun tuomion yhdistetyissä asioissa 34/01–38/01, Enirisorse(11) sekä11. tammikuuta 2005 annetun tuomion asiassa 26/03, Stadt Halle(12),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6–0275/2006),

A.   ottaa huomioon, että perustamissopimuksissa määrätään avoimesta ja sosiaalisesta markkinataloudesta ja että viitteenä on annettu mm. seuraavat, tässä yhteydessä merkitykselliset periaatteet:

B.   ottaa huomioon, että yleishyödylliset palvelut ovat merkittävä tekijä sekä sosiaalisessa ja taloudellisessa koheesiossa että Euroopan talouden kilpailukyvyn edistämisessä,

C.   katsoo, että kilpailu, jonka on tarkoitus mahdollistaa EU:n sisämarkkinoiden toteuttaminen sosiaalisen markkinatalouden sääntöjen perusteella ja jota säännellään kilpailuoikeudella, joka on olennainen demokraattinen oikeus, jolla rajoitetaan sekä julkista valtaa että ennen kaikkea määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja suojellaan kuluttajien oikeuksia,

D.   ottaa huomioon, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö on kehittynyt kattavaksi ja kehittyy edelleen ja että se koskee useita yleishyödyllisiin palveluihin liittyviä näkökulmia, kuten valtiontukia, tasa-arvoista kohtelua ja/tai kilpailun vääristymistä,

E.   ottaa huomioon kehityksen tuomioistuimen ratkaistavaksi tuoduissa riita-asioissa, jotka koskevat yleishyödyllisten palvelujen yhteensopivuutta Euroopan sisämarkkina- ja kilpailusääntöjen kanssa, ja tarpeen vastata tähän selkiyttämällä asiaa koskevaa positiivista oikeutta,

F.   ottaa huomioon, että markkinoiden kehitykseen ja tapaan, jolla yhteiskunnat ovat järjestäytyneet, vaikuttaa kussakin jäsenvaltiossa erilainen dynaaminen kehitys, joten tiukkojen sääntöjen ja määritelmien soveltaminen muodostaisi esteen ihanteellisten taloudellisten ja sosiaalisten tulosten saavuttamiselle,

G.   ottaa huomioon, että yleishyödyllisiä palveluja on mahdotonta määritellä yhdenmukaisesti EU:n kaltaisessa sosiaalisesti ja taloudellisesti moninaisessa ympäristössä,

H.   ottaa huomioon, että tehokkaiden yleishyödyllisten palvelujen saatavuus on kiinteä osa kaikkien jäsenvaltioiden talous-, yhteiskunta- ja sosiaalijärjestelmiä ; katsoo, että ne ovat jäsenvaltiosta riippuen hyvin erilaisia ja että sisämarkkinoiden onnistunutta toteuttamista koskevan tavoitteen on mahdollistettava se, että jäsenvaltiot ryhtyvät tarjoamaan tehokkaita ja toimivia yleishyödyllisiä palveluita siten, että ne noudattavat kansalaisten etuja niin palveluiden käyttäjinä kuin veronmaksajinakin ja kantavat vastuunsa täysimääräisesti eivätkä puutu tarpeettomasti paikallisten ja alueellisten viranomaisten oikeuteen määrittää ja panna täytäntöön omat tavoitteensa kyseisten palvelujen laadun, yleisyyden, kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden osalta,

I.   ottaa huomioon, että yleishyödyllisiä palveluja ja yleistä taloudellista etua koskevia palveluja olisi tarjottava tasa-arvoisesti kaikkialla EU:ssa; ottaa huomioon, että taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteena on tasoittaa eroja alueiden välisessä kehityksessä ja edistää EU:n kokonaisuudessaan yhdenmukaista kehitystä erityisesti uusissa jäsenvaltioissa,

J.   ottaa huomioon, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklan 2 kohdan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja tai paikallisviranomaisten tehtävä on määrittää, mitkä kulloisetkin palvelut ovat yleishyödyllisiä palveluja ja miten ne hankitaan, järjestetään, rahoitetaan, arvioidaan ja miten niitä valvotaan, ja katsoo, että tätä periaatetta olisi sovellettava täysipainoisesti uutta lainsäädäntöä laadittaessa,

K.   katsoo, että oikeusvarmuutta on lisättävä sisämarkkinoiden ja kilpailun sääntöjen yhteensovittamiseksi yleishyödyllisten palvelujen asianmukaisen toiminnan kanssa, jotta asianomaiset kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset saavat päätöksentekoon tarvittavaa liikkumavaraa ja vältytään ristiriitatilanteilta ja tuomioistuinmenettelyiltä, samalla kun otetaan asianmukaisesti huomioon sisämarkkinat ja parlamentin edellä mainittu kanta palveluista sisämarkkinoilla sekä sisämarkkina- ja kilpailumääräysten selvä täytäntöönpano,

L.   ottaa huomioon, että yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen alakohtaiset EY-direktiivit verkostoituneilla toimialoilla ja muilla aloilla, joilla on käynnistetty tai saavutettu markkinoiden avautuminen, ovat menestyksekkäästi johtaneet parempien palvelujen tarjoamiseen edullisemmin ja että ne muodostavat luotettavan kehyksen,

M.   katsoo, että monet alakohtaisista aloitteista sisämarkkinoiden avaamiseksi yleishyödyllisten palvelujen alalla sekä parlamentin edellä mainittu kanta palveluista sisämarkkinoilla laajentavat mahdollisuuksia kilpailuun ja palvelujen parantamiseen myös yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen alalla, mikä korostaa tarvetta selkiyttää oikeudellisesti yleishyödyllisiä palveluita,

N.   ottaa huomioon, että yleistä taloudellista etua koskevat palvelut vaikuttavat suoraan palveluiden sisämarkkinoihin ja että useat yleistä taloudellista etua koskevia palveluja tarjoavat alat on nykyaikaistettu ja integroitu kyseisten palvelujen markkinoille; ottaa huomioon, että integrointi suoritettiin hallitusti ja että sen yhteydessä pantiin myös täytäntöön toimia yleisen edun ja erityisesti yleispalvelujen suojaamiseksi,

O.   ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 16 artiklassa tunnustetaan yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen merkitys, ja että EY:n perustamissopimuksen 43–49 artikla muodostavat oikeusperustan suunniteltaessa yhteisön toimia palvelujen vapaata tarjoamista varten; ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 86 ja 87 artikla sekä tuomioistuimen oikeuskäytäntö antavat selviä viitteitä valtiontukien sekä yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen yksityiskohtaisten sääntöjen ja rahoitustason käsittelystä; ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 95 artikla muodostaa asianmukaisen oikeusperustan käsiteltäessä julkisten hankintojen menettelyä ja niihin kytkeytyviä asioita,

P.   ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 16 artiklassa ja 86 artiklan 2 kohdassa viitataan yleisen taloudellisen edun mukaisiin palveluihin, muttei niitä määritellä perustamissopimuksessa; ottaa huomioon, ettei yleishyödyllisiin palveluihin viitata perustamissopimuksessa, vaan komissio esittää ne tiedonannossa, ja että – kuten edellä mainitussa parlamentin kannassa palveluista sisämarkkinoilla todetaan, yleistä taloudellista etua koskevat palvelut olisi jätettävä ehdotetun palveludirektiivin 16 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle ja yleishyödylliset palvelut koko direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle,

Q.   katsoo, että hallinnon ja kyseisiä palveluja hoitavien taloudellisten toimijoiden kumppanuuden eri muotoja on edistettävä, ja että tämä on toteutettava säilyttämällä jäsenvaltioiden toimivaltuudet yleishyödyllisten palvelujen ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tarjoamisessa ja hankkimisessa, jotta saadaan tehokkaampia ja korkealaatuisempia palveluita,

R.   katsoo, että korkeaa kuluttajansuojaa koskevaa yhteisön tavoitetta ja toissijaisuusperiaatteen ehdotonta noudattamista olisi korostettava enemmän,

S.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetaan mahdollisuus käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja ja että siinä myös kunnioitetaan kyseistä oikeutta, jotta unionin sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta voitaisiin edistää,

1.   toteaa, että sen aikaisemmat päätöslauselmat yleishyödyllisistä palveluista, jotka on annettu 13. marraskuuta 2001, 14. tammikuuta 2004 ja 22. helmikuuta 2005, pätevät edelleen, erityisesti

2.   huomauttaa, että sisämarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi kunnolla on erityisen tärkeää, että markkinoiden nykyaikaistamista sääntelevät ehdot ja säännökset takaavat oikeudenmukaisen, avoimen ja tehokkaan kilpailun, pitävät yllä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja huolehtivat yleispalvelujen saatavuudesta, estävät määräävän aseman väärinkäytön ja uusien monopolien muodostamisen, mikä vaikeuttaa uusien toimijoiden pääsyä markkinoille;

3.   korostaa, että yleishyödyllisten palveluiden on oltava korkealaatuisia, niiden on oltava saatavissa kaikkialla, niitä on tarjottava optimaaliseen hintaan, niiden yhteydessä on otettava huomioon sosiaalinen tasapaino ja niiden tarjoamisen on pohjauduttava kestävään toimitusvarmuuteen; painottaa että useimpia yleishyödyllisiä palveluita voidaan tarjota syrjimättömän kilpailun avulla, jolloin yksityisiä ja julkisia yrityksiä on periaatteessa kohdeltava samalla tavoin;

4.   pyytää komissiota esittämään parlamentille kattavan analyysin liberalisoinnin tähänastisista vaikutuksista etenkin kuluttajien tilanteeseen sekä asianomaisiin työntekijöihin;

5.   korostaa, että useimpia yleisen taloudellista etua koskevia palveluja tarjotaan sisämarkkinoilla, jolloin niihin sovelletaan sisämarkkinoita, julkisia hankintamenettelyjä, kilpailua ja valtiontukia koskevia säännöksiä, ja komissio valvoo väärinkäytöksiä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä, kuten EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdassa määrätään; korostaa, että EY:n perustamissopimuksen 16 artiklan mukaan yleishyödyllisten palveluiden osalta yhteisö ja jäsenvaltiot ovat kukin toimivaltansa mukaisesti vastuussa siitä, että tällaiset palvelut toimivat sellaisin periaattein ja edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä;

6.   katsoo, ettei yleiseen etuun liittyviä perusteltuja vaatimuksia saa käyttää verukkeena palvelumarkkinoiden perusteettomalle sulkemiselle kansainvälisiltä palveluntarjoajilta, jotka sitoutuvat noudattamaan näitä vaatimuksia ja kykenevät siihen;

7.   korostaa, että erityisesti Euroopan unionin laajentumisen jälkeen on varmistettava yhteenkuuluvuus yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen alalla ja että rakennepolitiikan yhteydessä jäsenvaltioiden infrastruktuurit verkkoperusteisten yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen alalla on kytkettävä toisiinsa ja rajatylittävää yhteistyötä on lisättävä, jotta voidaan luoda todelliset sisämarkkinat ja helpottaa standardisointia;

8.   ottaa huomioon kyseisten palvelujen taloudellisen painoarvon sekä niiden merkityksen muiden tuotteiden ja muiden palvelujen tuottamiselle; korostaa, että tapa, jolla yleistä taloudellista etua koskevat palvelut järjestetään, voi vaikuttaa sisämarkkinoihin, esimerkiksi sitä kautta, että kielletään sijoittautuminen valtioon, jossa palvelua tarjotaan;

9.   katsoo, että kilpailusäännöillä tulee pyrkiä edistämään palveluiden tarjoamisen laatua, kuluttajien valinnanvaraa sekä kohtuullisia hintoja ja että niiden avulla pitää pyrkiä toteuttamaan muita yleiseen etuun liittyviä tavoitteita, kuten kestävä kehitys;

10.   kehottaa komissiota selkeyttämään yleishyödyllisten palvelujen ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen eroa kehittämällä operationaalisia perusteita, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden kansalliset perusteet kollektiivisten hyödykkeiden ja julkisrahoituksen perusteella tai yleishyödyllisten palvelujen solidaarisuusmekanismien avulla; korostaa, että useiden yleishyödyllisten palvelujen taloudelliset tekijät on erittäin vaikea erottaa palvelujen muista kuin taloudellisista tekijöistä, koska kyseiset palvelut ovat luonteeltaan dynaamisia ja kehittyvät nopeasti; on siksi tyytyväinen siihen, että komissio toteaa yleishyödyllisiä palveluja koskevassa valkoisessa kirjassaan, että "yleisen edun mukaisen tehtävän tehokasta hoitamista pidetään ristiriitatapauksissa ensisijaisena perustamissopimuksen määräysten soveltamiseen nähden"; tunnustaa, että merkittävää osaa yleishyödyllisistä palveluista ei saa poistaa sisämarkkinoita ja kilpailua koskevan säännöstön soveltamisalasta yrittämällä määritellä yleishyödylliset palvelut; toteaa, että yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen täsmällinen määrittäminen loukkaisi jäsenvaltioiden vapautta määritellä omat yleishyödylliset palvelunsa;

11.   katsoo, että perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräykset tarjoavat jäsenvaltioille vakuudet sen varmistamiseksi, että yleistä taloudellista etua koskevat palvelut tuotetaan yhteisön tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädettyjen yleispalveluvelvoitteiden mukaisesti; yhtyy tuomioistuimen tulkintaan, että tämän arvion ja perustamissopimuksen 49 artiklassa tarkoitetun kohtuullisuuden tarkastelun välillä on selkeä yhteys;

12.   muistuttaa, että tuomioistuin määrää oikeuskäytännöllään ja komissio yksittäistapausten tulkinnallaan tämän alan voimassa olevat säännöt ja että välttämätöntä oikeusvarmuutta riittävää avoimuutta ei siksi ole toistaiseksi saavutettu;

13.   pyytää komissiolta täsmennystä kahteen merkittävään kysymykseen: tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön seuraukset alakohtaisesti ja kilpailulainsäädännön soveltaminen yleishyödyllisiin palveluihin ja yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin ja etenkin niiden rahoittamiseen;

14.   toteaa, että kunnallisten ja paikallisten alueviranomaisten taso on osoittautunut myönteiseksi kansalaisläheisten yleishyödyllisten palvelujen kannalta, ja että tällaisten palvelujen yhteydessä on syytä huolehtia edelleen oikeudesta osallistua päätöksentekoon, kuluttajansuojasta sekä yleisestä edusta; muistuttaa, että Euroopan tasolla on huolehdittava, etteivät kunta- ja aluetason valmiudet kyseisten palvelujen tarjoamiseen vaarannu;

15.   katsoo sen vuoksi, että kun otetaan huomioon seuraavien tahojen edut:

16.   korostaa, että nyt tai tulevaisuudessa tarvitaan alakohtaisia säännöksiä, jotka perustuvat sisämarkkinamääräyksiin ja toissijaisuusperiaatteen kunnioittamiseen ja että alakohtaisia määräyksiä ei pitäisi kyseenalaistaa; muistuttaa alakohtaisten säännösten menestymisestä ja suosittelee, että alakohtaista lähestymistapaa laajennetaan muillekin aloille;

17.   pyytää komissiota parantamaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen oikeusvarmuutta ja esittämään vastaavan ehdotuksen neuvoston ja parlamentin alakohtaiseksi direktiiviksi, jossa käsitellään sen asianmukaisiksi katsomia aloja;

18.   kehottaa siksi neuvostoa vahvistamaan mahdollisimman pian yhteisen kannan julkisten palvelujen käsitteeseen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä 26. kesäkuuta 1969 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1191/69(13) muuttamiseksi;

19.   suosittelee, että jos toimivaltainen viranomainen määrittelee tietyn palvelun tarjoamisen yleisen taloudellisen edun mukaisen palvelun tuottamiseksi, julkisen palvelun velvoitteet olisi määrättävä joko oikeudenmukaisen ja avoimen tarjouskilpailumenettelyn perusteella, jonka on taattava kaikille kilpailijoille samat lähtökohdat, tai virallisella säädöksellä, jonka on täytettävä avoimuusvaatimukset;

20.   pitää myönteisenä ehdotettua valtiontukia koskevaa yhteisön oikeudellista kehystä, jossa yleishyödyllisten tehtävien suorittamisesta maksetaan korvausta, ja pitää myönteisenä aietta muokata jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta 25. kesäkuuta 1980 annettua komission direktiiviä 80/723/ETY(14);

21.   ehdottaa, että jos vastaava viranomainen aikoo rahoittaa yleistä taloudellista etua koskevaa palvelua muutoin kuin välittömällä rahoituksella omasta talousarviostaan, sen on päätettävä rahoitusmuodosta, joka on perustamissopimuksen määräysten ja erityisesti 86 artiklan 2 kohdan mukainen etenkin myöntäessään yksinoikeuksia ja erityisiä oikeuksia tai korvauksia julkisten palveluiden tuottamisesta tai perustaessaan rahaston julkisten palveluiden hankintaa varten; toteaa, että kaikki nämä tapaukset edellyttävät avointa hinnoittelujärjestelmää ja asianmukaista ja avointa rahoitusta;

22.   suosittelee, että jos toimivaltainen viranomainen päättää myöntää korvauksen julkisen palvelun tuottamisesta yleishyödyllisen palvelun rahoituksen turvaamiseksi, kyseistä korvausta ei katsota perustamissopimuksen 87 artiklan mukaiseksi valtiontueksi, jos:

23.   korostaa, että on tärkeää soveltaa täsmällisesti edellä mainitun päätöksen 2005/842/EY määräyksiä; korostaa kuitenkin, että julkisen palvelun velvoitteen puhtaaksi korvaukseksi suoritettua maksua ei pitäisi katsoa valtiontueksi ja että lainsäädäntöä olisi muutettava vastaavasti;

24.   korostaa, että toimivaltainen viranomainen päättää siitä, ottaako se yleishyödyllisen palvelun välittömästi oman yksikkönsä tuotettavaksi vai uskooko se tuottamisen ulkoiselle voittoa tuottavalle tai voittoa tuottamattomalle palveluntarjoajalle, jolloin viranomainen harjoittaa samantasoista valvontaa kuin palvelun välittömän tuottamisen yhteydessä; katsoo, että toimivaltainen viranomainen päättää ulkoistaa palvelut, on julkaistava tarjouspyyntö; katsoo lisäksi, että paikallisen ja alueellisen itsehallinnon periaatteita olisi kunnioitettava, mikä antaa toimivaltaiselle viranomaiselle oikeudet valita kuinka kukin palvelu hankitaan yleinen etu huomioon ottaen;

25.   katsoo, että yleishyödyllisen palvelun ulkoistettu tuottaminen johtaa yleensä siihen, että viranomaisen on tuotettava kyseinen palvelu julkisen palveluhankintasopimuksen perusteella julkista kilpailumenettelyä soveltaen; katsoo, että julkisen palveluhankintasopimuksen ulkoistamisen periaatteen olisi kuitenkin jätettävätoimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuus kiireellisissä tapauksissa antaa julkinen palveluhankintasopimus suoraan ilman tällaista menettelyä valitsemalleen tuottajalle; kehottaa komissiota täsmentämään yhdessä jäsenvaltioiden ja parlamentin kanssa asianmukaisia perusteita joko hankintoja koskevissa direktiiveissä tai asetuksella; vahvistaa tässä yhteydessä, että paikallisviranomaisten olisi voitava määrätä palvelutehtäviä suoraan kuntien välisille yrityksille tai muille vastaaville yhteisille järjestelyille, tai omistamilleen tai valvonnassaan oleville yrityksille, jos olennaisin osa kyseisten elinten tehtävistä suoritetaan valvontaviranomaiselle tai -viranomaisille ja jos ne eivät kilpaile ulkomarkkinoilla, ja kyse on ainoastaan valtion sisäinen organisaatioiden välisestä käytännöstä, jolloin olisi luotava järjestely, joka ei sulje alusta alkaen kategorisesti pois yksityistä osallistumista;

26.   vaatii tässä yhteydessä ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoamisen tehostamiseksi uusia tarjoajia ja muotoja hyödyntämällä, että tarvitaan kiireesti enemmän oikeusvarmuutta kuntien välisille eri organisaatiomuodoille (paikallisviranomaisten yhteistyö, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, konsessio), ja täsmennyksiä eurooppalaisesta kilpailulainsäädännöstä, sopimusten myöntämisestä, valtiontuista ja kaikkialla Euroopassa sovellettavista yleisistä perusteista; korostaa, että julkisten palvelujen ulkoistamista, joka eroaa luonteeltaan julkisista hankinnoista, olisi selkiytettävä oikeudellisesti; pyytää komissiota täsmentämään ulkoistamista koskevan sopimuksen tekemiseen liittyviä sääntöjä ja erottamaan ne selkeästi julkisiin hankintasopimuksiin sovellettavista säännöistä;

27.   katsoo, että toimivaltaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että aloilla, joille se on määritellyt säännöksiä julkisen palvelun velvoitteista tai yleispalveluvelvoitteista tai erityisiä tavoitteita, sovelletaan kullekin alalle sopivia säännöslajeja ja -välineitä avointen sääntöjen perusteella;

28.   katsoo edelleen, että avoimuuden ja kuluttajansuojan perusteella kansallisen ja paikallisen tason ohjeistusta tarvitaan seuraavilla aloilla:

29.   ehdottaa korkealaatuisten ja tehokkaiden yleishyödyllisten palvelujen tuottamiseksi tukemaan vapaaehtoisten ja säännöllisten vertailu- ja laadunarviointimekanismien käyttöä kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla; katsoo, että kokemustenvaihtoa ja parhaiden käytänteiden levittämistä olisi tuettava ja tähän olisi otettava mukaan kaikki sidosryhmät; ehdottaa, että tällaisilla toimilla voitaisiin käsitellä seuraavia näkökohtia:

30.   korostaa, että on tärkeää vahvistaa jäsenvaltioiden valvontamahdollisuuksia, jotta voidaan varmistaa, että yleisen edun mukaiset tavoitteet, saatavuus ja laatuvaatimukset mukaan luettuina, todella saavutetaan; korostaa lisäksi, että asianomaisilla julkisilla viranomaisilla on oltava käytössään asianmukaiset välineet ja ammattitaito, jotta ne voivat huolehtia kilpailun toteutumisesta ja varmistaa kuluttajien suojelun;

31.   pyytää tämän päätöslauselman, edellä mainitun 14. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman ja 9. maaliskuuta 2005 Lissabonin strategian väliarvioinnista antamansa päätöslauselman(15) mukaisesti komissiota esittämään asianmukaiset lainsäädäntöaloitteet, joihin tässä päätöslauselmassa viitataan, ja muistuttaa, että kaikkien asianosaisten olisi voitava yleishyödyllisten palvelujen ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen yhteydessä käyttää perustamissopimuksessa suotuja yhteispäätösoikeuksia;

32.   muistuttaa, että yhteisön tekemien kansainvälisten sopimusten ja niistä johtuvien velvoitteiden on oltava yhteisön sisäisten politiikkojen ja sääntöjen mukaisia;

33.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 312, 29.11.2005, s. 67. (2) EYVL C 140 E, 13.6.2002, s. 153. (3) EUVL C 92 E, 16.4.2004, s. 294. (4) EUVL C 304 E, 1.12.2005, s. 117. (5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0061. (6) Kok. 1993, I-2533. (7) Kok. 1994, I-1477. (8) Kok. 1999, I-8121. (9) Kok. 2003, I-6993. (10) Kok. 2003, I-7747. (11) Kok. 2003, I-14243. (12) Kok. 2005, I-1. (13) EYVL L 156, 28.6.1969, s. 1. (14) EYVL L 195, 29.7.1980, s. 35, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2005/81/EY (EUVL L 312, 29.11.2005, s. 47). (15) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 164.

Euroopan parlamentin päätöslauselma Turkin liittymisvalmistelujen edistymisestä (2006/2118(INI))

P6_TA(2006)0381 A6-0269/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission kertomuksen Turkin edistymisestä vuonna 2005 (KOM(2005)0561),

–   ottaa huomioon 28. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman neuvottelujen käynnistämisestä Turkin kanssa(1),

–   ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission vuoden 2005 laajentumisstrategiasta(2),

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission määräaikaiskertomuksesta vuodelta 2004 ja suosituksesta Turkin edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa(3),

–   ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman naisten roolista Turkin yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa elämässä(4),

–   ottaa huomioon 3. lokakuuta 2005 esitetyn Turkkia koskevan neuvottelukehyksen,

–   ottaa huomioon Turkin liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja edellytyksistä 23. tammikuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/35/EY(5), jossa esitetään lyhyen ja keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet,

–   ottaa huomioon rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi 27. helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 389/2006(6),

–   ottaa huomioon 29. heinäkuuta 2005 Kyproksesta annetun Turkin julistuksen, 21. syyskuuta 2005 annetun neuvoston julistuksen ja 24. tammikuuta 2006 laaditun Turkin toimintaohjelman,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin kannanoton, joka jätettiin EY:n ja Turkin assosiaationeuvoston 45. kokouksessa 12. kesäkuuta 2006,

–   ottaa huomioon Brysselissä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6-0269/2006),

A.   ottaa huomioon, että 3. lokakuuta 2005 neuvosto hyväksyi Turkin liittymistä EU:hun koskevat neuvottelupuitteet, jotka mahdollistavat neuvotteluiden alkamisen välittömästi kyseisen kokouksen jälkeen ja ottaa huomioon, että komissio on tällä hetkellä aloittanut yhteisön säännöstön muodollisen arvioinnin, joka edistyy tietyillä politiikan aloilla, ja että yksi luku, "Tiede ja tutkimus", avattiin ja suljettiin väliaikaisesti liittymiskonferenssin aikana 12. kesäkuuta 2006,

B.   ottaa huomioon, että neuvotteluiden edistymisen on riiputtava liittymistä valmistelevassa kumppanuudessa vahvistettujen ensisijaisten tavoitteiden, neuvottelupuitteiden vaatimusten sekä assosiaatiosopimuksen (Ankaran sopimus) ja siihen liittyvän pöytäkirjan määräysten täyttämisestä, rajakiistojen ja Kyprosta koskevien kiistojen laajamittainen sovittelu mukaan luettuina, jota saaren kummankin osapuolen on tuettava,

C.   ottaa huomioon, että kaikkien Kööpenhaminan kriteerien noudattaminen on aina ollut EU:hun liittymisen perusta ja niin sen olisi oltava tulevaisuudessakin,

D.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti korosti edellä mainituissa 15. joulukuuta 2004 ja 28. syyskuuta 2005 antamissaan päätöslauselmissa, että liittymisneuvotteluiden aloittamista oli suositeltava niin kauan kuin on olemassa sopimus siitä, että neuvotteluiden ensi vaiheessa asetetaan etusijalle poliittisten kriteerien täysimittainen täytäntöönpano ja se, että ennen kaikkia ministeritasolla käytäviä neuvotteluita on arvioitava poliittisia kriteereitä paitsi teoriassa myös käytännössä ja tällä tavoin painostettava jatkuvasti ja tehokkaasti Turkin viranomaisia säilyttämään tarvittavien uudistusten tahti ja että selviä tavoitteita, aikakehyksiä ja määräaikoja koskeva täydellinen aikataulu olisi vahvistettava poliittisten kriteerien täytäntöönpanemiseksi,

E.   tunnustaa, että uudistushenki on juurrutettava tiukasti Turkin hallitukseen ja yhteiskuntaan, jotta uudistukset menestyvät, ja katsoo samalla, että uudistusprosessin kestävyyden ja peruuttamattomuuden takaamiseksi EU:n olisi jatkettava uudistusten laajuuden ja niiden täytäntöönpanon seurantaa,

F.   ottaa huomioon, että komissio on todennut edistymiskertomuksessaan, että muutosvauhti hidastui viime vuonna ja että täytäntöönpano on epäyhtenäistä ja että merkittäviä lisäponnisteluja tarvitaan perusvapauksien ja ihmisoikeuksien alalla, erityisesti ilmaisunvapauden, naisten oikeuksien, uskonnonvapauden, ammattiyhdistysoikeuksien, poliittisten vapauksien, vähemmistöjen oikeuksien sekä kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien suhteen, ja että taistelua kidutusta ja pahoinpitelyä vastaan sekä tuomioistuinten päätösten nopeaa ja asianmukaista täytäntöönpanoa valtion viranomaisten toimesta on tehostettava edelleen,

G.   katsoo, että edistys ilmaisunvapauden alalla ei edelleenkään ole läheskään tyydyttävä ja että siitä muodostuu epäyhtenäinen kuva huolimatta tietyistä myönteisistä kehityspiirteistä, kuten professori İbrahim Kaboğlua ja professori Baskin Orania vastaan Turkin rikoslain 216 ja 301 artiklan nojalla ajettujen syytteiden sekä toimittaja Murat Belgeä, kirjailija Elif Shafakia, kirjailija Perihan Mağdenia ja kirjailija Orhan Pamukia vastaan ajettujen syytteiden äskettäinen hylkääminen, kun toisaalta lukuisat ihmisoikeuksien puolustajat ovat edelleen syytettyinä sekä toimittajat ja kustantajat joutuvat yhä oikeuteen, kuten toimittaja Hrant Dink, jota koskeva tapaus on vapauttavasta oikeuden päätöksestä huolimatta viety korkeimpaan oikeuteen ja jota uhkaa kolmen vuoden vankeus toisen oikeudenkäynnin yhteydessä, sekä muut, kuten ihmisoikeusaktivisti Eren Keskin, jotka on tuomittu;

H.   ottaa huomioon, että korkein oikeus päätti 12. heinäkuuta 2006 vahvistaa Hrant Dinkin kuuden kuukauden ehdollisen vankeustuomion Turkin rikoslain 301 artiklan nojalla sillä perusteella, että tämä oli loukannut "turkkilaisuutta",

I.   ottaa huomioon, ettei Turkki ole vieläkään tunnustanut armenialaisiin kohdistunutta kansanmurhaa, vaikka Euroopan parlamentti ja useat jäsenvaltiot ovat sitä useasti vaatineet,

J.   katsoo, että kansainväliset terrorismin torjuntaa koskevat sopimukset olisi otettava tarkasti huomioon, kun laaditaan uusia terrorismin vastaisia lakeja,

K.   katsoo, että terrorismirikosten määritelmä olisi yhdenmukaistettava kansainvälisten normien ja standardien kanssa, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 15 artiklassa edellytetyn laillisuusperiaatteen kanssa, jota koskevasta määräyksestä ei sallita poikkeuksia edes hätätilan aikana,

L.   ottaa huomioon, että hiljattain hyväksytyssä terrorismin vastaisessa Turkin laissa, joka on täysin YK:n ihmisoikeusneuvoston terrorismista vastaavan erityisraportoijan antamien neuvojen vastainen, heikennetään aikaisempia uudistuksia perusvapauksien ja ihmisoikeuksien alalla ottamalla uudelleen käyttöön elementtejä, jotka oli kumottu aikaisempien uudistusten yhteydessä, ja katsoo, että laki voi rajoittaa entisestään kyseisiä vapauksia ja oikeuksia, jos "terroritekoa" ja "terrorismirikosten tekijöitä" koskevat laajat määritelmät otetaan käyttöön ja kyseisen lain soveltamisalaan kuuluvien rikosten alaa laajennetaan; katsoo, että Turkin ja EU:n olisi pyrittävä välttämään sitä, että turvallisuusnäkökohdat rajoittavat kansalaisvapauksia, mikä on kaikkialla unionissa yhteinen huolenaihe, joka on tullut yhä ilmeisemmäksi Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen ja jota Haagin ohjelman luominen äskettäin osoitti,

M.   katsoo, että parlamentin viimeisimmän raportin jälkeen edistystä ei ole tapahtunut uskonnollisten vähemmistöjen kohtaamien vaikeuksien käsittelyssä ja että odotetusta säätiölaista, jota käsitellään Turkin parlamentissa, ei ilmeisesti ole poistettu kaikkia edellisessä luonnoksessa havaittuja puutteita, jotka koskevat muun muassa uskonnollisille säätiöille kuuluvien varojen takavarikointia, oikeushenkilöllisyyttä, oikeutta papiston ja oman johtohenkilöstönsä kouluttamiseen, joten se ei täytä EU:n vaatimuksia eikä uskonnollisten yhteisöjen tai yleensäkään monimuotoisen ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan kannalta välttämättömien kansalaisjärjestöjen odotuksia,

N.   ottaa huomioon, että yleisesikunnan ja sisäministeriön vuonna 1997 allekirjoittamassa Emasyan pöytäkirjassa sallitaan tietyin edellytyksin sotilasoperaatioiden toteuttaminen sisäisen turvallisuuden ollessa vaarassa,

O.   ottaa huomioon, että väkivallan uusi nousu maan kaakkoisosassa ja Kurdistanin työväenpuolueen terroritekojen elpyminen, joiden seurauksena sotilasoperaatiot ovat lisääntyneet merkittävästi, muodostavat vakavan uhan rauhalle, vakaudelle ja demokratialle Turkissa; katsoo olevan välttämätöntä korostaa, että terrorismin vastaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa uhkaan ja että kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja on aina noudatettava,

P.   ottaa huomioon, että pääministeri Erdoğanin viime vuonna antama rohkea ja lupaava viesti kurdikysymyksen käsittelystä ei vielä ole saanut jatkokseen merkittäviä toimia,

Q.   ottaa huomioon, että Turkin hallitukselta puuttuu kattava Kaakkois-Turkin aluetta koskeva strategia sen kehittämiseksi poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti ja että Kaakkois-Anatoliaa koskeva hanke on tähän päivään mennessä vaikuttanut hyvin rajallisesti Diyarbakiriin ja muihin provinsseihin,

R.   ottaa huomioon, että kurdinkielisten lähetysten salliminen kolmella TV- ja radiokanavalla on myönteinen viesti Turkin muille etnisille ryhmille, vaikka lähetysaikaa ja ohjelmistoa edelleen rajoitetaan,

S.   katsoo, että Turkin on vielä pantava täytäntöön merkittäviä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöksiä, mukaan luettuina Kyprosta koskevat päätökset, ja ottaa huomioon, että vuonna 2005 EIT antoi tuomionsa 290:ssä Turkkia koskevassa tapauksessa katsoen näistä 270 tapaukseen liittyneen ainakin yhden rikkomuksen,

T.   ottaa huomioon, että Turkin hallitus on sopimuspuolena ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa, jolla EIT on perustettu, ja että Turkin hallituksen esittämä EIT:n yksittäistapauksissa antamien ratkaisujen arvostelu voi heikentää oikeusvaltion periaatteiden hyväksyntää suuren yleisön keskuudessa Turkissa,

U.   ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2005 yli 2 000 Turkin kansalaisten tekemää turvapaikkahakemusta,

V.   ottaa huomioon, että komissio totesi edistymiskertomuksessaan, että korruptio on edelleen vakava ongelma Turkissa ja että Transparency International -järjestön 2005 Corruption Perceptions Index -julkaisussa Turkin keskiarvo oli 3,5 (asteikolla 0 "erittäin paljon korruptiota" – 10 "erittäin vähän korruptiota"),

W.   ottaa huomioon, että Turkki on tunnustettu avoimesti toimivaksi markkinataloudeksi ja että vuonna 2005 Turkin talous kasvoi voimakkaasti (noin 7,6 prosenttia) ja että suorien ulkomaisten investointien määrä kasvoi; katsoo kuitenkin, että huolenaiheita ovat yhä vaihtotaseen vaje, joka kasvaa edelleen, ja korkea työttömyysaste (noin 10,9 prosenttia maaliskuussa 2006),

X.   ottaa huomioon, että Turkin strateginen maantieteellisen asema alueella yhdessä lukuisten kansalliset rajat ylittävien kysymysten kanssa (esim. energia, vesivarat, liikenne, rajahallinto, terrorismin torjunta), sen talouden dynaamisuus ja henkilövoimavarat antavat Turkille mahdollisuuden toimia merkittävässä roolissa vastattaessa erilaisiin aluetta koskeviin haasteisiin ja kehitettäessä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulevaisuudessa,

Y.   ottaa huomioon, että Turkin kulttuurinen ja historiallinen tausta asettavat maan sillanrakentajan asemaan Euroopan ja islamilaisen maailman välillä,

Z.   ottaa huomioon, että Turkin geostrateginen sijainti, Naton jäsenyys ja suhde islamilaisen maailman kanssa voi olla turvallisuuspoliittinen etu Euroopalle,

AA. ottaa huomioon, että Turkki on allekirjoittanut lisäpöytäkirjan Ankaran sopimuksen ulottamisesta koskemaan uusia jäsenvaltioita mutta se ei ole ratifioinut eikä pannut täytäntöön sitä, ja että tämän seurauksena Turkki epää edelleen Kyproksen lipun alla purjehtivien alusten ja Kyproksen tasavallan satamista tulevien alusten pääsyn Turkin satamiin sekä kyproslaisten lentokoneiden oikeuden lentää Turkin yli ja laskeutua Turkin lentokentille,
AB. ottaa huomioon, että Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 21. syyskuuta 2005 antaman edellä mainitun julistuksen sekä Brysselissä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien mukaisesti EU seuraa tiiviisti Ankaran sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan täytäntöönpanoa Turkissa vuonna 2006 ja arvioi, tapahtuuko täytäntöönpano täysimääräisesti ja syrjimättömästi, ja ottaa huomioon, että Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat julistaneet, että puutteellisuudet Turkin sopimusvelvoitteiden täysimääräisessä täytäntöönpanossa vaikuttavat neuvotteluiden yleiseen edistymiseen,
AC. ottaa huomioon, että Turkki jatkaa epäoikeudenmukaista Armenian saartoa ja että saarto uhkaa alueen vakautta, haittaa hyvään naapuruuteen perustuvaa aluekehitystä sekä rikkoo tarkistetun liittymistä valmistelevan kumppanuuden ensisijaisia tavoitteita ja neuvottelupuitteiden vaatimuksia,
Demokratia ja oikeusvaltion periaate

1.   korostaa, että Turkin ja Euroopan unionin välisten siteiden vahvistaminen on erittäin tärkeää EU:lle, Turkille ja koko alueelle;

2.   panee tyytyväisenä merkille, että Turkin ja Euroopan unionin välisten liittymisneuvottelujen aktiivinen vaihe alkoi siten, että luku "Tiede ja tutkimus" avattiin ja suljettiin väliaikaisesti; pitää kuitenkin valitettavana uudistusprosessin hidastumista viime vuosina, mitä heijastavat jatkuvat puutteet tai riittämätön kehitys erityisesti ilmaisunvapauden, uskonnonvapauden ja vähemmistöjen oikeuksien alalla, siviilien ja armeijan suhteissa, lainvalvonnan kenttätyössä, naisten oikeuksissa, ammattiyhdistysoikeuksissa, kulttuurisissa oikeuksissa sekä tuomioistuinten päätösten nopeassa ja asianmukaisessa täytäntöönpanossa valtion viranomaisten toimesta; kehottaa Turkkia vauhdittamaan uudistusprosessia uudelleen;

3.   suhtautuu myönteisesti Turkin hallituksen aloitteeseen jatkaa lainsäädännön muuttamisprosessia antamalla Turkin parlamentille yhdeksännen lainsäädäntöuudistuksia koskevan paketin, johon sisältyy muun muassa laki oikeusasiamiehestä, tilintarkastustuomioistuinta koskeva laki, jonka perusteella on mahdollista tarkastaa sotilasmenoja, säätiölaki sekä toimenpiteitä oikeuslaitoksen toiminnan vahvistamiseksi, kuten hallintomenettelylaki, toimenpiteet korruption torjumiseksi, toimenpiteet vähemmistöjen koulujen toiminnan helpottamiseksi ja toimenpiteet poliittisten puolueiden rahoituksen avoimuuden lisäämiseksi;

4.   korostaa, että demokratiassa perusoikeuksiin ja -vapauksiin liittyvistä lainsäädäntöluonnoksista olisi keskusteltava avoimesti ja että kansalaisyhteiskunnan olisi oltava täysimääräisesti mukana kyseisissä keskusteluissa niiden kaikissa vaiheissa;

5.   toivoo, että jotta yhdeksännellä lainsäädäntöpaketilla olisi aidosti mahdollista vauhdittaa uudistusprosessia, Turkin parlamentti hyväksyy tämän lainsäädäntöuudistuspaketin muutettuaan sitä ottaen huomioon erityisesti seuraavat seikat:

6.   panee merkille uuden 30. kesäkuuta 2006 hyväksytyn terrorismin vastaisen lain, joka hyväksyttiin PKK:n uudelleen aloittaman ja edelleen jatkuvan ahdistelu-, väkivalta- ja terrorikampanjan vuoksi; kehottaa Turkin viranomaisia varmistamaan, että lain täytäntöönpanon yhteydessä ei enää rajoiteta enempää perusoikeuksien ja vapauksien käyttämistä ja että sillä luodaan oikeasuhtainen tasapaino turvallisuustarpeiden ja ihmisoikeuksia koskevien takeiden välille; korostaa erityisesti sen merkitystä, että terroriteot määritellään täsmällisesti ja suppeasti, että annetaan täydet takeet ilmaisunvapaudesta ja tiedotusvälineiden vapaudesta, myös vapaudesta puolustaa kaikkia aatteita demokraattisin keinoin, ja että rangaistukset terrorismirikoksista ovat oikeassa suhteessa tekoihin, että puolustautumisoikeudet turvataan täysimääräisesti eurooppalaisten normien mukaisesti, että turvallisuusjoukkojen tai tiedusteluviranomaisten tekemät rikokset johtavat täyteen edesvastuuseen ja että lainvalvontaviranomaisten oikeuttamisessa ampuma-aseiden käyttöön noudatetaan äärimmäistä varovaisuutta;

7.   panee merkille, että jos jatkossakin on tarvetta luokitella jotkut terroritekoihin yhdistetyt järjestöt terroristijärjestöiksi siitä aiheutuvin haitallisin oikeudellisin seuraamuksin, kyseisen luokittelun olisi oltava avoin ja puolueeton, ja kyseisillä järjestöillä olisi oltava muutoksenhakumahdollisuus riippumattomassa lainkäyttöelimessä;

8.   tunnustaa terroritekojen uhreille suoritettavista korvauksista annetun lain tärkeyden, sillä kyseinen laki koskee terroritekojen uhrien lisäksi myös valtion suorittamien terrorismin vastaisten operaatioiden vaatimia uhreja; pitää valitettavana, että kyseinen laki ei täysin täytä odotuksia, koska sen nojalla asetetuilla vahinkojen arviointikomiteoilla ei ole riittäviä valmiuksia, jotta ne kykenisivät suoriutumaan tehtävistään asianmukaisella tavalla;

9.   kehottaa Turkkia varmistamaan kaikkien Turkin kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun lain edessä koko oikeusprosessin aikana, mukaan luettuina esitutkinta, asian käsittely oikeudessa, tuomitseminen ja vankien säilyttäminen, ja olemaan soveltamatta poikkeuksia hallituksen virkamiehiin, sotilashenkilökuntaan tai turvallisuusjoukkojen jäseniin; korostaa, että pyrittäessä kitkemään rankaisematta jättäminen ja rakennettaessa kansalaisten luottamusta lainvalvontaan on tärkeää, että rikoksista syytettyihin virkamiehiin sovelletaan samoja pidättämis- ja vangitsemisperusteita kuin muihin rikoksista epäiltyihin;

10.   kehottaa Turkkia kumoamaan tai muuttamaan pikaisesti rikoslain sellaiset säännökset, kuten 216, 277, 285, 288, 301, 305 ja 318 artikla, jotka sallivat tuomareille ja syyttäjille mielivaltaiset tulkinnat, jotka johtavat ilmaisunvapauden ja lehdistönvapauden vastaisiin tuomioihin ja muodostavat näin uhan ihmisoikeuksien ja vapauksien kunnioittamiselle ja vaikuttavat kielteisesti demokratian kehittymiseen;

11.   pahoittelee sitä, että korkein oikeus tuomitsi Hrant Dinkin 12. heinäkuuta 2006 Turkin rikoslain 301 artiklan nojalla; panee merkille, että tuomioistuimet eivät ole pystyneet luomaan myönteistä oikeuskäytäntöä tulkitessaan rikoslain säännöksiä kyseisiä EU-standardeja vastaavasti;

12.   tunnustaa lainsäädännössä toteutuneet parannukset tuloksena Turkin hallituksen vuodesta 2002 lähtien toteuttamista ponnisteluista kidutusta koskevassa nollatoleranssin politiikassa Euroopan parlamentin suositusten mukaisesti; panee merkille myös sen, että kidutuksen ja epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tai rangaistuksen estämistä käsittelevän eurooppalaisen komitean Turkkia koskevassa kertomuksessa todetaan lainvalvontaviranomaisten syyllistyneen vuonna 2006 entistä harvemmin huonoon kohteluun; korostaa, että tarvitaan entistä tehokkaampia täytäntöönpanotoimia, mistä ovat osoituksena uudestaan lisääntyneet ilmoitetut kidutus- ja pahoinpitelytapaukset, joihin erityisesti maan kaakkoisosassa syyllistyvät lainvalvontaviranomaiset, jotka jäävät usein rankaisematta, kuten muun muassa Amnesty Internationalin vuoden 2006 raportissa todetaan; kehottaa Turkkia ratifioimaan kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan; on huolestunut lainvalvonnan kenttätyön laadusta, joka ei vastaa EU:n standardeja;

13.   korostaa sen merkitystä, että Turkki ratifioi Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön rankaisematta jäävien rikosten poistamiseksi ja ihmisoikeuksien kansainvälisen suojelemisen vahvistamiseksi;

14.   tunnustaa lainsäädännössä toteutuneet parannukset tuloksena Turkin hallituksen vuodesta 2002 lähtien toteuttamista ponnisteluista korruption kitkemiseksi; kehottaa Turkin viranomaisia tarmokkaasti jatkamaan korruption torjuntaa kentällä; muistuttaa lahjonnan vastaisten valtioiden ryhmän maaliskuussa 2006 antamista suosituksista ja rohkaisee Turkkia noudattamaan niitä ja panemaan ne täytäntöön;

15.   pahoittelee sitä, että maassa ei vielä ole riippumattomien ihmisoikeuselinten ylläpitämää toimivaa vankiloiden valvontajärjestelmää;

16.   panee merkille, että naisten oikeuksissa on tapahtunut jonkin verran edistystä uuden rikoslain tultua voimaan; korostaa kuitenkin, että naisten oikeuksien kunnioittamatta jättäminen Turkissa on yhä vakava huolenaihe, ja korostaa, että lisäponnistelut ovat tarpeen, jotta naisiin kohdistuvat syrjivät menettelyt ja väkivalta saadaan kitkettyä ja jotta ahdingossa oleville naisille saadaan tarjottua lisää suojelua yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan naisjärjestöjen kanssa ja jotta tätä toimintaa tuetaan riittävällä rahoituksella; kehottaa Turkkia lisäämään ponnisteluitaan sen varmistamiseksi, että naisilla on vapaus täysimääräisesti vaatia oikeuksiaan koulutukseen ja työmahdollisuuksiin; panee merkille, että jonkin verran edistystä on tapahtunut kunniarikosten torjunnassa, kun rangaistus on korotettu elinkautiseksi vankeudeksi, mutta ilmaisee huolensa naisten väitettyjen itsemurhien määrän nopeasta kasvusta Kaakkois-Turkissa; panee merkille tässä yhteydessä kansalaisjärjestöjen ja lehdistön Turkissa järjestämät valistuskampanjat;

17.   kehottaa Turkin viranomaisia ryhtymään jatkuvaan vuoropuheluun Euroopan parlamentin kanssa naisten oikeuksista Turkissa ja ottamaan tältä osin huomioon toisen päätöslauselmansa naisten roolista Turkin yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa elämässä, mistä on määrä keskustella Euroopan parlamentissa vuonna 2006;

18.   panee merkille, että Turkissa kaikista akateemisen loppututkinnon suorittaneista 50 prosenttia ja ammattiryhmiin, mukaan lukien lakimiehet ja lääkärit, kuuluvista 40 prosenttia on naisia;

19.   pitää tervetulleena Turkin hallituksen äskettäin esittämää sosiaalista osallisuutta koskevaa aloitetta, jolla kannustetaan työpaikkojen lisäämistä luomalla taloudellisten kannustinten järjestelmä 49:ää taloudellisesti alikehittynyttä aluetta varten;

20.   ilmaiseen syvän huolestuneisuutensa Şemdinlin tapauksesta, johon liittyi kirjakaupan pommittaminen oletettavasti Turkin turvallisuusjoukkojen toimesta ja sen jälkeen tapahtunut syyttäjä Ferhat Sarikayan erottaminen, jota Turkin parlamentti on tutkinut; korostaa, että se on vakavasti huolestunut armeijan jatkuvasta – ellei peräti kasvaneesta – roolista Turkin yhteiskunnassa; korostaa, että objektiiviset ja puolueettomat tutkimukset ovat välttämättömiä ennakkoehtoja suuren yleisön luottamuksen palauttamiseksi ja oikeuslaitoksen uskottavuuden varmistamiseksi; kehottaa tästä syystä julkistamaan Turkin kansalliskokouksen tutkimusraportin;

21.   katsoo edelleenkin, että siviiliyhteiskunnan ja sotavoimien sekä poliittisen ja institutionaalisen aseman selkeä erottaminen toisistaan perustuslailla on ehto, joka on täytettävä, mikäli Turkin liittymisestä EU:hun aiotaan keskustella vakavasti;

22.   toistaa kehotuksensa vaalijärjestelmän uudistamisesta alentamalla 10 prosentin äänikynnystä ja turvaamalla siten poliittisten voimien ja vähemmistöjen laajempi edustus kansalliskokouksessa; panee tyytyväisenä merkille vaalijärjestelmän uudistamisesta parhaillaan käytävän keskustelun;

23.   muistuttaa pitävänsä uuden perustuslain laatimista uutena ja todennäköisesti välttämättömänä osoituksena siitä, kuinka perustavanlaisia muutoksia EU-jäsenyys vaatii, ja toteaa, että nykyaikainen perustuslaki voi muodostaa perustan Turkin valtion nykyaikaistamiselle;

24.   tuomitsee jyrkästi Turkin korkeimman oikeuden tuomarin murhan; on huolestunut poliisin tällaisille tuomareille tarjoaman suojelun alhaisesta tasosta selvistä ja julkisista uhista huolimatta; kehottaa Turkin hallitusta korjaamaan tilanteen;

25.   tuomitsee Turkin eri kaupunkeihin viime aikoina tehdyt pommi-iskut ja ilmaisee osanottonsa näiden ja aikaisempien iskujen uhreille;

26.   kehottaa Turkin hallitusta soveltamaan EU:n ympäristönormeja hankkeisiin, joiden uskotaan mahdollisesti aiheuttavan ympäristövahinkoja, kuten ehdotettu Bergaman kultakaivos ja muut vastaavat kaivoshankkeet, rakenteilla oleva Yortanlin pato, Ilisun pato, joka tuhoaisi historiallisesti merkittäviä alueita, kuten Hasankeyfin (joka jäisi Ilisu-patojärven alle) sekä Allionoin (joka jäisi Allionoi-patojärven alle), sekä muut patohankkeet, joita suunnitellaan Munzurin laaksoon ja Artvinin maakunnassa sijaitsevaan Yusufeliin;

Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu

27.   pahoittelee sitä, että perusoikeuksissa ja vapauksissa on raportoitu tapahtuneen ainoastaan vähäistä edistystä viimeksi kuluneen vuoden aikana; tuomitsee ihmisoikeuksien ja vapauksien loukkaukset ja näiden oikeuksien ja vapauksien käyttämisen rajoitukset;

28.   toistaa, että Turkin on noudatettava ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä yleissopimusta, mukaan lukien kaikkien EIT:n tuomioiden täysimääräinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano;

29.   on huolestunut Turkista lähtevien ja teollisuusmaihin pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrästä vuonna 2005; pitää sitä mittarina Turkin heikosta toiminnasta joko sen omien rajojen valvonnassa tai oikeusjärjestyksen, suvaitsevuuden ja ihmisoikeuksien turvaamisen alalla; tunnustaa vuosina 2001–2005 tapahtuneen edistyksen, sillä tuolloin Turkista lähtöisin olevien turvapaikanhakijoiden määrä laski 65 prosentilla hieman yli 10 000:een vuonna 2005;

30.   muistuttaa Turkkia suosituksestaan, että nykyistä ihmisoikeuksien valvontaa olisi uudistettava antamalla se tehtäväksi riippumattomille valvontaelimille, joille myönnettäisiin riittävät voimavarat toimia tehokkaasti kaikilla Turkin alueilla ja joilla olisi toimivalta tutkia kaikkia poliisin pidätyskeskuksia milloin tahansa ja tehdä samalla tiivistä yhteistyötä ihmisoikeuksiin erikoistuneiden riippumattomien turkkilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa; korostaa, että on pikaisesti tarpeen lujittaa ja vahvistaa ihmisoikeuksien täytäntöönpanoa edistävien ja valvovien elinten toimintakykyä; suhtautuu myönteisesti Turkin yhteistyöhön Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston kidutusta käsittelevän erityisraportoijan kanssa ja kehottaa Turkkia noudattamaan pysyvää kutsua osallistua kaikkiin YK:n ihmisoikeusneuvoston erityismenettelyihin;

31.   ottaa huomioon hienovaraisuutta vaativat näkökohdat, joita esiintyy maassa, jossa suuri enemmistö väestöstä on sunnimuslimeja, mutta muistuttaa Turkkia monikulttuurisen, monista etnisistä ryhmistä muodostuneen ja monia uskontoja sallineen Osmanien valtakunnan sen vaalittavaksi jättämästä merkittävästä kulttuuriperinnöstä ja historiallisesta perinnöstä; pahoittelee, että uskonnonvapauden alalla ei ole tapahtunut edistystä sen jälkeen, kun parlamentti antoi 28. syyskuuta 2005 edellä mainitun päätöslauselmansa; korostaa, että kansalaisten vapautta harjoittaa mitä tahansa uskontoa tai kuulua mihin tahansa valitsemaansa uskontokuntaa on laajennettava siten, että heille annetaan yhdenvertaiset lailliset ja hallinnolliset mahdollisuudet harjoittaa uskontoaan, organisoida yhteisöjään, hallita ja hallinnoida yhteisön varoja ja kouluttaa papistoaan;

32.   tuomitsee painokkaasti italialaisen papin ja lähetystyöntekijän isä Andrea Santoron murhan;

33.   toistaa erityisesti Turkin viranomaisille ilmaisemansa kehotuksen, jonka mukaan näiden olisi toteutettava käytännön toimenpiteitä uskonnollisia vähemmistöjä kohdistuvien esteiden poistamiseksi, erityisesti niiden oikeudellisen aseman, papiston koulutuksen ja niille kuuluvien omistusoikeuksien suhteen (esimerkiksi ekumeeniselta patriarkaatilta on viime aikoina pakkolunastettu omaisuutta 30 kertaa); kehottaa Turkin viranomaisia välittömästi lopettamaan kaikenlaisen takavarikoinnin ja uskonnollisille yhteisöille kuuluvan omaisuuden myynnin; kehottaa välittömästi avaamaan uudelleen kreikkalaisen ortodoksisen Halkin seminaarin ja sallimaan ekumeenisen patriarkaatin kirkollisen arvonimen julkisen käytön; vaatii alevien tunnustamista ja suojelemista sekä Cem-talojen tunnustamista uskonnollisina keskuksina; vaatii yezidien tunnustamista ja suojelemista sekä yezidien rukoushuoneiden perustamista; vaatii kaiken uskonnonopetuksen muuttamista vapaaehtoiseksi ja kattamaan muutkin uskonnot kuin sunnalaisuuden sekä sisällyttämään opetussuunnitelmaan arvoja, normeja ja eettisiä kysymyksiä, käsittelevän oppiaineen niitä varten, jotka eivät halua osallistua uskonnonopetukseen; vaatii Turkin kaikkien kristittyjen vähemmistöjen ja yhteisöjen (esim. Istanbulin, Imvrosin ja Tenedosin kreikkalaiset) perusoikeuksien suojelua;

34.   toivoo, että paavi Benediktus XVI:n tuleva Turkin-vierailu osaltaan vahvistaa kristityn ja islamilaisen maailman keskinäistä uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua;

35.   kehottaa Turkin viranomaisia noudattamaan täysimääräisesti kaikkia Kansainvälisen tuomioistuimen antamia päätöksiä, panemaan ne täytäntöön ja noudattamaan tuomioistuimen oikeuskäytäntöä;

36.   vaatii Turkkia täyttämään velvollisuutensa varmistaa, että kaikkien uskonnollisten yhteisöjen perusoikeuksien suojelu taataan täysimääräisesti; vaatii, että säätiöitä koskevan tarkistetun lakiluonnoksen on heijasteltava Euroopan parlamentin ja komission esittämiä suosituksia ja noudatettava eurooppalaisia standardeja ja samalla tyydytettävä Turkin moniuskontoisen yhteiskunnan toiveet;

37.   panee merkille Turkin yhteiskunnassa käynnissä olevan tärkeän keskustelun huivien käytöstä; huomauttaa, että asiasta ei ole eurooppalaisia sääntöjä, mutta ilmaisee toiveikkuutensa, että Turkissa päästään kompromissiin yliopisto-opiskelijoiden huivinkäytöstä;

38.   kehottaa Turkin viranomaisia edelleen soveltamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) standardeja ammattiyhdistysoikeuksien suhteen, välttämään poliittista sekaantumista ammattiyhdistysten toiminnassa, ottamaan nämä huomioon poliittisessa prosessissa ja kiinnittämään erityishuomiota naisten osallistumiseen työmarkkinoilla sekä, pannessaan samalla tyytyväisenä merkille viimeaikaiset saavutukset kuten Adanassa toteutetun hankkeen lapsityövoimaa vastaan, kehottaa säätämään uusia lakeja lapsityövoiman käytön kieltämiseksi; suhtautuu myönteisesti viimeisimpään ILO:n arviointiin, jossa Turkkia pidetään onnistuneena esimerkkinä lapsityövoiman käytön torjunnasta; suhtautuu siksi myönteisesti Turkin hallituksen pitkän aikavälin tavoitteeseen kitkeä lapsityövoiman käytön pahimmat muodot vuoteen 2012 mennessä;

39.   suhtautuu myönteisesti kurdinkielisten ohjelmien lähettämisen aloittamiseen – jota voidaan pitää merkittävänä askeleena edellyttäen, että sitä seuraa edelleen kaikkien rajoitusten poistaminen – ja siihen, että lähetyksiin sisältyy myös kurdiyhteisöjen toisiaan varten tuottamia erityisohjelmia, joiden ansiosta kurdit pääsevät vapaasti käyttämään kulttuuria ja koulutusta koskevia oikeuksiaan;

40.   palauttaa mieliin, että EIT kehotti Turkkia valmistelemaan uudet aseistakieltäytyjiä koskevat oikeudelliset puitteet, ja muistuttaa Turkkia, että oikeus aseistakieltäytymiseen omantunnonsyistä tunnustetaan EU:n perusoikeuskirjassa; suhtautuu siksi myönteisesti oikeusministeriön aloitteeseen, jossa esitetään aseistakieltäytymisoikeuden laillistamista ja ehdotetaan vaihtoehtoisen palvelusmuodon käyttöönottoa Turkissa; on huolestunut siitä, että Turkin sotilastuomioistuimen äskettäin antamassa tuomiossa aseistakieltäytyjä tuomittiin vankeuteen ja että sotilastuomioistuin avoimesti kieltäytyi noudattamasta asiaan liittyvää EIT:n ratkaisua; tuomitsee jatkuvat vainot, jotka kohdistuvat toimittajiin ja kirjailijoihin, jotka ovat ilmaisseet kannattavansa oikeutta aseistakieltäytymiseen;

41.   tukee ponnekkaasti Turkin demokraattisen kansalaisyhteiskunnan, ennen kaikkea Turkin ihmisoikeusjärjestön ja Turkin ihmisoikeussäätiön toimintaa; tunnustaa, että niiden kaltaiset demokraattiset järjestöt tekevät korvaamatonta työtä erityisesti ihmisoikeustilanteen seurannassa;

42.   kehottaa komissiota tukemaan kokonaisvaltaisesti ja määrätietoisesti, ja erityisesti taloudellisesti, edellä mainittujen Turkin kansalaisyhteiskuntaa edustavien demokraattisten järjestöjen toimintaa;

43.   tuomitsee jyrkästi äärioikeistolaisjärjestöjen johtaman muukalaisvastaisen ja rasistisen "Talaat Pacha -komitean" ja sen tekemät vakavat eurooppalaisiin periaatteisiin kohdistuneet loukkaukset sekä samojen järjestöjen Lyonissa ja Berliinissä järjestämät mielenosoitukset, joissa kiellettiin armenialaisiin kohdistunut kansanmurha; kehottaa Turkkia hajottamaan kyseisen komitean ja lopettamaan sen toiminnan;

Kaakkois-Turkki

44.   tuomitsee jyrkästi PKK:n terroriväkivallan uudelleen puhkeamisen; korostaa, ettei konfliktin minkään osapuolen käyttämälle väkivallalle Turkin kansalaisia vastaan maan eri osissa voi milloinkaan olla hyväksyttävää syytä; ilmaisee solidaarisuutensa Turkille sen taistelussa terrorismia vastaan ja kehottaa vastaavasti PKK:ta julistamaan välittömän tulitauon ja noudattamaan sitä;

45.   pitää tervetulleena DTP-puolueen äskettäin esittämää kehotusta, joka koski tulitaukoa ja poliittisia neuvotteluja, jotka liittyvät maan kaakkoisosien konfliktiin, ja kehottaa PKK:ta vastaamaan siihen myönteisesti;

46.   toteaa, että monet kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat vielä nytkin syytettyinä ja ovat päivittäin pelottelun kohteena, yksi uhreista on Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon voittajan Leyla Zanan aviomies Mehdi Zana; kehottaa Turkin hallitusta poistamaan näihin Turkin demokraattisen kansalaisyhteiskunnan edustajiin yhä kohdistuvat rajoitukset;

47.   on syvästi huolestunut jännityksen lisääntymisestä Kaakkois-Turkissa, mikä muodostaa vakavan uhan rauhalle ja vakaudelle alueella; korostaa Itä- ja Kaakkois-Turkin jännitteiden vähentämisessä saavutettavan edistyksen merkitystä ja tarvetta viedä se päätökseen uudistusten kestävyyden ja uskottavuuden varmistamiseksi; kehottaa kaikkia konfliktin osapuolia pidättäytymään väkivallan käytöstä tai olemaan vastaamatta siihen väkivallalla; pitää tärkeänä olla laajentamatta terrorismin juridista käsitettä siten, että muut kuin terrorismirikokset sisällytetään Turkin terrorismin vastaisen lain soveltamisalaan, sillä terrorismi määritellään tässä laissa sen tarkoituksen tai tavoitteiden mukaan sen sijaan, että siinä viitattaisiin tietynlaisiin rikollisiin tekoihin, ja laki on muotoiltu epämääräisesti ja erittäin yleisluonteisin termein, minkä vuoksi se vaarantaa perusvapaudet;

48.   uskoo, että DTP-puolueen laittomalle PKK:lle osoittama kehotus julistaa yksipuolinen aselepo antaa toivoa siitä, että väkivallan noidankehä voidaan saada päättymään Kaakkois-Turkissa ja muualla maassa;

49.   kehottaa Turkin viranomaisia soveltamaan eurooppalaisia standardeja rikoksista epäiltyjen pidättämiseen ja säilyttämiseen; kehottaa Turkin viranomaisia päästämään riippumattomia patologeja esteettä tutkimaan vankeudessa tapahtuneita tai turvallisuusjoukkojen väitetystä väkivallasta aiheutuneita kuolemantapauksia; on huolestunut lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, joka on johtanut uhreihin Diyarbakirin mellakoissa maaliskuussa; huomauttaa, että maaliskuussa 2006 hyväksytty uusi lastensuojelulaki ei täysin noudata kansainvälisiä standardeja nuoria rikoksentekijöitä koskevien säännösten osalta;

50.   kehottaa Turkin hallitusta jatkamaan pyrkimyksiä kurdikysymyksen demokraattiseen ratkaisemiseen pääministeri Erdoğanin viime vuonna antaman rohkaisevan lausuman jälkeen; pitää olennaisena, että löydetään tasapaino toisaalta turvallisuuden kannalta välttämättömän mutta siviiliyhteiskunnan ja sotilaiden yhteenottoja välttäen tapahtuvan turvallisuustilanteen valvonnan ja toisaalta poliittisen vuoropuhelun sekä maan kaakkoisen alueen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen asianmukaisin resurssein tuetun kattavan strategian avulla tapahtuvan tehokkaan edistämisen välille; kehottaa Turkin hallitusta investoimaan maan kaakkoisosan sosioekonomiseen kehittämiseen, tasoittamaan kansallisen keskiarvon ja Itä- ja Kaakkois-Turkin välisiä suuria eroja muun muassa työttömyydessä, koulutuksen saatavuudessa sekä asumisessa ja terveydenhuollossa ja ryhtymään rakentavaan vuoropuheluun rauhaa kannattavien keskustelukumppaneiden kanssa; kehottaa kurdiyhteisön edustajia vastaamaan myönteisesti kaikkiin Turkin hallituksen ehdottamiin vuoropuheluihin ja noudattamaan tiukasti väkivallattomuuden periaatetta; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää antaa kurdiedustajien tiiviimmin osallistua demokratiaprosessiin asianmukaisin keinoin, kuten alentamalla äänikynnystä; korostaa tarvetta perustaa tehokas ja hajautettu hallinto;

51.   toteaa, että Turkilla yksin ei sen käsityksen mukaan ole tarvittavia varoja tällaisiin investointeihin ja kehitysohjelmiin Kaakkois-Turkissa ja että varat olisi siksi koottava laajemmissa kansainvälisissä puitteissa; kehottaa Turkin hallitusta ja Euroopan komissiota tutkimaan, miten paljon EU:n liittymistä valmistelevaa tukea voitaisiin käyttää tässä yhteydessä;

52.   suhtautuu myönteisesti sisäisesti siirrettyjä ihmisiä koskevaan lakiin, joka voi tehokkaasti täytäntöönpantuna toimia merkittävänä hyvityskeinona; toteaa kuitenkin, että jatkuva kyläpoliisien läsnäolo ja uudelleen puhjennut väkivalta haittaavat paluuoikeutta; kehottaa Turkin viranomaisia tämän vuoksi lopettamaan kyläpoliisin toiminnan ja purkamaan kyläpoliisijärjestelmän;

53.   kehottaa Turkin hallitusta osoittamaan, että se pyrkii määrätietoisesti kurdikysymyksen poliittiseen ratkaisuun käynnistämällä tapaamiset ja neuvottelut laillisen kurdimielisen puolueen DTP-puolueen kanssa, joka on ehdottanut tulitaukoa ja poliittista vuoropuhelua;

Alueelliset kysymykset ja ulkosuhteet

54.   pitää tervetulleena Istanbulin nimeämistä vuoden 2010 kulttuuripääkaupungiksi;

55.   vahvistaa käsityksensä, että moderni, demokraattinen ja uskonnollisesti sitoutumaton Turkki voi, mukautuen samalla vähitellen EU:n jäsenvaltioiden politiikkaan, toimia rakentavassa ja vakautta edistävässä osassa lisättäessä yhteisymmärrystä kansojen välillä sekä Euroopan unionin ja Turkkia ympäröivien maiden välillä, erityisesti Lähi-idässä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Turkin hallituksen päätöksen ja parlamentin osallistumisesta YK:n rauhanturvajoukkoihin Libanonissa;

56.   panee merkille Turkin ehdotuksen perustaa kahdenvälinen asiantuntijakomitea, jonka tulisi YK:n puitteissa selvittää menneet traagiset kokemukset sekä Armenian kannan tähän ehdotukseen; kehottaa sekä Turkin että Armenian hallitusta jatkamaan sovitteluprosessia niin, että se johtaa yhteisesti hyväksyttävissä olevaan ehdotukseen; panee tyytyväisenä merkille, että Turkissa käydyt keskustelut ovat ainakin aloittaneet Armeniaa koskevan tuskallisen historian käsittelyn; korostaa, että vaikka armenialaisten kansanmurhan tunnustaminen sinänsä ei muodollisesti kuulukaan Kööpenhaminan kriteereihin, unionin jäsenyyttä kohti etenevän maan on ehdottomasti kohdattava menneisyytensä ja tunnustettava se; kehottaa tässä yhteydessä Turkin viranomaisia helpottamaan tutkijoiden, älymystön ja tiedemiesten tutkimuksia näiden selvittäessä armenialaisten kansanmurhaa ja varmistamaan heidän pääsynsä historiallisiin arkistoihin ja antamaan heidän käyttöönsä kaikki olennaiset asiakirjat; kehottaa Turkkia ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin ilman ennakkoehtoja diplomaattisten suhteiden ja hyvien naapuruussuhteiden solmimiseksi Armenian kanssa, kauppasaarron lopettamiseksi ja maarajan avaamiseksi mahdollisimman nopeasti Euroopan parlamentin vuosina 1987–2005 hyväksymien päätöslauselmien mukaisesti ja täyttämään näin liittymistä valmistelevan kumppanuuden ensisijaiset tavoitteet sekä rajakiistojen rauhanomaista sovittelua koskevat neuvottelupuitteet, jotka kummatkin ovat välttämättömiä EU:hun liittymisen kannalta; katsoo, että muita vähemmistöjä (esimerkiksi Pontosin kreikkalaiset ja assyrialaiset) koskeviin asioihin olisi suhtauduttava vastaavalla tavalla;

57.   kehottaa Turkkia sitoutumaan hyviin naapuruussuhteisiin; muistuttaa Turkkia tässä yhteydessä siitä, että sen olisi pidättäydyttävä kaikista uhkailuista naapurivaltioitaan kohtaan (esimerkiksi "casus belli"-uhkaus Kreikkaa vastaan, jossa on kyse Kreikan oikeudesta määrittää aluevesirajansa) sekä jännitystä luovista sotilaallisista toimista (esimerkiksi Ateenan lentotiedotusalueen sääntöjen jatkuva rikkominen ja Kreikan kansallisen ilmatilan loukkaamiset), jotka uhkaavat myös lentoturvallisuutta, haittaavat hyviä naapuruussuhteita ja saattavat vaikuttaa kielteisesti liittymisprosessiin; kehottaa Turkkia paneutumaan syvällisesti ja tehokkaasti jäljellä olevien kiistojen ratkaisemiseen kaikkien naapuriensa kanssa YK:n peruskirjan ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, kuten Helsingissä 10. ja 11. joulukuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä ja liittymistä valmistelevan kumppanuuden lyhyen aikavälin ensisijaisissa tavoitteissa todetaan; katsoo, että ellei ratkaisua löydy, jäljellä olevat rajakysymykset (esimerkiksi Egeanmeren mannerjalustan rajojen määrittäminen) olisi vietävä Kansainväliseen tuomioistuimeen lopullisen ja sitovan ratkaisun saamiseksi;

58.   ilmaisee pettymyksensä siitä, että huolimatta sopimusvelvoitteistaan Turkki pysyttää voimassa Kyproksen lipun alla purjehtivia ja Kyproksen tasavallan satamista tulevia aluksia koskevia rajoituksia ja epää Kyprokselta tulevilta lentokoneilta oikeuden lentää Turkin yli ja laskeutua Turkin lentokentille; muistuttaa Turkkia, että näin menetellessään Turkki rikkoo Ankaran sopimusta, siihen liittyvää tulliliittosopimusta sekä lisäpöytäkirjaa, koska rajoitukset ovat vastoin tavaroiden vapaan liikkumisen periaatetta; pyrkii tekemään yhteistyötä Turkin viranomaisten kanssa, jotta nämä voivat täysin noudattaa velvollisuuksiaan tässä suhteessa pahentamatta kotimaan poliittisia jännitteitä vastoin tavoitetta saavuttaa kestävä sovinto Kyproksen kanssa; pahoittelee sitä, että Turkki käyttää edelleen veto-oikeuttaan estääkseen Kyproksen tasavallan osallistumisen kansainvälisiin järjestöihin ja monenvälisiin sopimuksiin;

59.   kehottaa Turkkia ryhtymään konkreettisiin toimiin kahdenvälisten suhteiden normalisoimiseksi Turkin ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden, myös Kyproksen tasavallan, välillä mahdollisimman pian; palauttaa tässä yhteydessä mieliin neuvoston 21. syyskuuta 2005 antaman edellä mainitun julistuksen;

60.   panee merkille nykyiset vaikeudet EU:n ja Naton yhteistyössä ja kehottaa Turkkia harkitsemaan uudelleen kantaansa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ottamisesta mukaan;

61.   muistuttaa Turkkia, että kaikkien jäsenvaltioiden ja siten myös Kyproksen tasavallan tunnustamien on välttämätön osa liittymisprosessia; kehottaa Turkkia ryhtymään konkreettisiin toimiin Turkin ja Kyproksen tasavallan kahdenvälisten suhteiden normalisoimiseksi mahdollisimman pian; kehottaa Turkkia panemaan täysimääräisesti täytäntöön Ankaran sopimuksesta ja sen lisäpöytäkirjasta johtuvat määräykset sekä liittymistä valmistelevan kumppanuuden ensisijaiset tavoitteet; kehottaa Turkin viranomaisia säilyttämään rakentavan suhtautumistavan pyrittäessä löytämään YK:n puitteissa Kyproksen kysymykseen kattava sovintoratkaisu, jonka sekä kyproksenkreikkalaiset että kyproksenturkkilaiset hyväksyvät ja joka perustuu YK:n aikaisempaan työhön ja joka johtaa laajamittaiseen ratkaisuun, joka perustuu EU:n perusperiaatteisiin ja säännöstöön, sekä vetämään asiaa koskevien YK:n päätöslauselmien mukaisesti joukkonsa pikaisesti pois erityisaikataulun mukaisesti; panee tyytyväisenä merkille 3. heinäkuuta 2006 järjestetyn Papadopouloksen ja Talatin tapaamisen, joka johti 8. heinäkuuta 2006 tehtyyn sopimukseen; rohkaisee näitä jatkamaan yhteydenpitoa pitääkseen yllä vuoropuhelua, jonka pitäisi johtaa kattavaan ratkaisuun;

62.   kehottaa kumpaakin osapuolta omaksumaan rakentavan suhtautumistavan, jotta Kyproksen kysymykseen löydettäisiin YK:n puitteissa kattava sovintoratkaisu, joka pohjautuu samoihin periaatteisiin, joiden varaan EU on perustettu;

63.   huomauttaa, että turkkilaisten sotilaiden vetäytyminen voisi helpottaa todellisten neuvottelujen aloittamista , ja kehottaa Turkin hallitusta asiaa koskevien YK:n päätöslauselmien mukaisesti vetämään turkkilaiset joukot nopeasti pois erityisaikataulun mukaisesti;

64.   suhtautuu myönteisesti taloudellista tukea koskevan välineen perustamiseen kyproksenturkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen rohkaisemiseksi yleisten asioiden neuvoston 27. helmikuuta 2006 pitämän kokouksen jälkeen; tukee komissiota sen ponnisteluissa kyseisten varojen käyttöönotossa; kehottaa neuvostoa jatkamaan ponnistelujaan, jotta päästään ilman kohtuuttomia viivästyksiä sopimukseen Kyproksen pohjoisosaa koskevasta asetuksesta kaupankäynnin helpottamiseksi ja kiinnitetään enemmän huomiota Famagustan sataman mahdolliseen yhteiseen hallintaan EU:n ja YK:n puitteissa yleisten asioiden neuvoston 27. helmikuuta 2006 tekemän yksimielisen päätöksen mukaisesti ja ottaen huomioon neuvoston 26. huhtikuuta 2004 antamat päätelmät ja Luxemburgin puheenjohtajakaudella pidetyt kuulemiset sekä Kyproksen tasavallan ja yhdeksän muun maan liittymissopimuksen pöytäkirjan nro 10; kehottaa Kyproksen hallitusta ryhtymään uusiin aloitteisiin kummankin yhteisön välisten siteiden vahvistamiseksi rakentaen siten keskinäistä luottamusta;

65.   on tyytyväinen avoimesti toimivaksi vapaaksi markkinataloudeksi tunnustetun Turkin talouden myönteiseen kehittymiseen, josta on osoituksena huomattava kasvu (noin 7,6 prosenttia vuonna 2005) sekä suorien ulkomaisten investointien huomattava ja yhä kasvava määrä; on kuitenkin edelleen huolissaan vaihtotaseen alijäämästä, joka jatkaa kasvuaan, sekä korkeasta työttömyysasteesta (noin 10,9 prosenttia maaliskuussa 2006); kehottaa Turkin hallitusta jatkamaan ponnisteluja saadakseen myönteisen dynamiikan ilmentymään kestävänä kasvuna ja makrotalouden vakautena, yrittäen samalla vähentää sosioekonomisen kehityksen huomattavia alueellisia eroja tuloissa, terveydenhuollossa, koulutuksen saatavuudessa, työmarkkinoilla ja muissa elinoloissa (tulot henkilöä kohti ovat Istanbulin alueella 43 prosenttia korkeammat kuin kansallinen keskiarvo ja noin nelinkertaiset verrattuna köyhimpien alueiden tuloihin henkilöä kohti);

66.   katsoo, että tulliliiton yleisestä menestyksestä huolimatta Turkilla on jäljellä useita täyttämättömiä sitoumuksia, joiden määräaika on päättynyt jo kauan sitten ja jotka liittyvät erityisesti nykyisiin kaupan teknisiin esteisiin, joita ovat esimerkiksi naudanlihan tuontikielto, valtiontukien mukautusten puute sekä vakavat puutteet teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnassa; kehottaa Turkkia välittömästi etenemään tällä alalla ja muistuttaa sitä tarpeesta noudattaa tulliliittosopimuksesta johtuvia velvoitteitaan;

Neuvottelut

67.   muistuttaa Turkkia, että neuvoston päätöksessä vaaditaan komissiota antamaan vuonna 2006 raportti, jossa käsitellään sitä, onko Turkki pannut lisäpöytäkirjan täysimääräisesti täytäntöön, ja että edistyksen puute tässä suhteessa aiheuttaa vakavia seurauksia neuvotteluprosessille ja voi jopa johtaa sen keskeytymiseen;

68.   korostaa tarkkojen, jäsenneltyjen ja perusteellisten tutkimusten ja tilastotietojen tarvetta Turkin politiikan sekä EU:n Turkkia koskevan politiikan perustana;

69.   pahoittelee, että Turkki edelleen vastustaa Kyproksen jäsenyyttä kansainvälisissä järjestöissä ja järjestelmissä, kuten OECD, ohjustekniikan vientivalvontajärjestely (MTCR), Mustanmeren yhteistyö ja Wassenaarin järjestely; kehottaa Turkkia muuttamaan politiikkansa Kyproksen tasavaltaa kohtaan mahdollisimman pian;

70.   korostaa tarvetta tehostaa energianhuollon varmuutta koskevaa EU:n ja Turkin vuoropuhelua, sillä energiahuoltoreittien monipuolistaminen on kummankin osapuolen edun mukaista;

71.   toivoo, että parlamentin aikaisempien päätöslauselmien ja neuvoston ja komission omaksuman kannan mukaisesti liittymistä valmistelevassa kumppanuudessa määritellyt lyhyen aikavälin ensisijaiset tavoitteet toteutetaan ennen vuoden 2007 päättymistä ja että keskipitkän aikavälin ensisijaiset tavoitteet toteutetaan ennen vuoden 2009 päättymistä; korostaa sitä seikkaa, että etusijalle olisi asetettava neuvotteluiden ensimmäisen vaiheen poliittisten kriteerien täysimääräinen täytäntöönpano ja että näiden selvien tavoitteiden saavuttaminen on neuvotteluprosessin jatkumisen ehto;

72.   suhtautuu positiivisesti EU:n puheenjohtajavaltion ehdotukseen, että poliittisia kriteereitä on käsiteltävä koko neuvotteluprosessin aikana aloittamalla luvusta, joka kattaa koulutuksen ja kulttuurin; pahoittelee syvästi, että konsensusta ei ole saavutettu tästä ehdotuksesta ja että poliittisia kriteereitä käsitellään siksi vasta neuvotteluissa, jotka koskevat tiettyjä politiikan alueita; korostaa, että tämän vuoksi on entistä olennaisempaa noudattaa sovittuja ehtoja liittymistä valmistelevaan kumppanuuteen sisältyvien lyhyen ja keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi (ennen vuoden 2007 päättymistä ja toisaalta ennen vuoden 2009 päättymistä), jotta turvataan tarvittavat poliittiset uudistukset ja liittymisprosessin uskottavuus sellaisenaan;

73.   korostaa, että Turkin oman edun vuoksi ja uudistusprosessien peruttamattomuuteen kohdistuvan luottamuksen säilyttämiseksi on tärkeää, että uudistuksia tuetaan maan sisällä sekä siviili- ja sotilasviranomaisten että kansalaisyhteiskunnan toimesta ja että ne eivät pelkästään johdu Turkin ulkopuolelta tulevista paineista;

74.   pitää yhtä tärkeänä sitä, että Turkin hallitus lisää ponnistelujaan selittääkseen yleisölle, että Turkin liittymisprosessi Euroopan unioniin merkitsee jatkuvaa sisäistä uudistusta, jonka onnistumisen mittana ei ole tiettyjen yksittäisten toimien toteuttaminen, vaan eurooppalaisen tason saavuttaminen demokratisoinnissa ja poliittisessa liberalisoinnissa, jotta tiettyjen käytäntöjen lisäksi myös yleinen ja virallinen ajattelutapa muuttuvat;

75.   panee merkille Turkin hallituksen aikeen jatkaa ydinreaktorien rakentamista ydinenergian tuottamiseksi siviilitarkoituksiin; kehottaa Turkin hallitusta sitoutumaan täysin Kansainvälisen atomienergiajärjestön ehtoihin ja tekemään tiivistä yhteistyötä sen kanssa reaktorien turvallisuuden takaamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota valvomaan tiukasti yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa liittymisneuvottelujen aikana;

76.   korostaa, että neuvotteluiden aloittaminen on alkupiste pitkäkestoiselle prosessille, joka luonteensa vuoksi on avoin prosessi eikä johda ennalta määrätysti ja automaattisesti liittymiseen; korostaa kuitenkin, että neuvotteluiden tavoitteena on Turkin EU-jäsenyys ja että tämän tavoitteen toteuttaminen riippuu kummankin osapuolen ponnisteluista;

77.   muistuttaa, että siinä tapauksessa, että demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja perusvapauksien, oikeusvaltion ja kansainvälisen oikeuden periaatteita rikotaan vakavasti ja jatkuvasti, komissio voisi suosittaa neuvottelujen keskeyttämistä neuvostolle, joka päättäisi siitä määräenemmistöllä;

78.   katsoo, että riippumatta siitä, saadaanko neuvottelut menestyksekkäästi päätökseen, EU:n ja Turkin suhteissa on varmistettava, että Turkki pysyy täysin ankkuroituna eurooppalaisiin rakenteisiin;

79.   muistuttaa, että EU:n kyky ottaa Turkki vastaan ja samalla ylläpitää yhdentymiskehitystä on sekä EU:n että Turkin yleisten etujen kannalta tärkeä näkökohta; pahoittelee, että komissio ei ole voinut antaa vuoden 2005 vaikutustutkimuksen seurantakertomusta; pyytää antamaan vaikutustutkimuksen seurantakertomuksen vuonna 2006; pitää erittäin tärkeänä, että EU toteuttaa institutionaaliset ja rahoitukseen liittyvät ennakkoehdot hyvissä ajoin Turkin liittymistä varten; muistuttaa tässä yhteydessä, että Nizzan sopimus ei ole hyväksyttävä perusta minkään uuden jäsenvaltion liittymistä koskeville päätöksille, ja vaatii siksi, että tarvittavat uudistukset saatetaan voimaan perustuslakiprosessin puitteissa; muistuttaa, että Turkin liittymisen vaikutus talousarvioon voidaan arvioida kokonaan vasta rahoituspuitteissa vuodesta 2014 eteenpäin; odottaa tässä suhteessa unionin vastaanottokapasiteettia koskevaa kertomusta, joka komission on määrä esittää ennen joulukuussa 2006 pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta;

80.   korostaa, että – toisin kuin aikaisemmissa neuvotteluissa – Turkin tapauksessa olisi tarpeen tiedottaa eurooppalaiselle yleisölle jatkuvasti ja intensiivisesti itse neuvotteluista ja Turkin edistymisestä tässä suhteessa;

o
o   o

81.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan neuvoston pääsihteerille, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentille sekä Turkin hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 163. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0096. (3) EUVL C 226 E, 15.9.2005, s. 189. (4) EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 385. (5) EUVL L 22, 26.1.2006, s. 34. (6) EUVL L 65, 7.3.2006, s. 5.