Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 24. lokakuuta 2006 - Strasbourg
Yhdistyneet kansakunnat: M2- tai M3-luokan ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksyminen ***
 Bulgarian ja Romanian liittyminen: virkamiesten palvelukseen ottaminen yhteisöihin *
 Galileo-yhteisyrityksen yhtiöjärjestys *
 Norjan osallistuminen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen rahoitukseen *
 Bogdan Golikin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättäminen
 Mario Borghezion parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustaminen
 Lisätalousarvio nro 3/2006 (tarkistukset)
 Lisätalousarvio nro 3/2006
 Lisätalousarvio nro 5/2006
 EU:n ja Etelä-Afrikan strateginen kumppanuus
 Ympäristöalan rahoitusväline Life+ ***II
 Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelma (Media 2007) ***II
 Kulttuuri-ohjelma (2007–2013) ***II
 Yhteisön pelastuspalvelumekanismi *
 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpanotoimet (taso 2)
 Esitedirektiivin täytäntöönpanotoimet (taso 2)
 Naisten maahanmuutto: maahanmuuttajanaisten asema EU:ssa
 Yhteisön varojen perintä

Yhdistyneet kansakunnat: M2- tai M3-luokan ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksyminen ***
PDF 184kWORD 37k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön liittymisestä M2- tai M3-luokan ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksyntää koskevista yhdemukaisista vaatimuksista annettuun Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöön nro 107 (7884/1/2006 – C6-0198/2006 – 2005/0250(AVC))
P6_TA(2006)0421A6-0292/2006

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (7884/1/2006)(1),

–   ottaa huomioon neuvoston pyynnön puoltavasta lausunnosta, jonka se esitti neuvoston päätöksen 97/836/EY(2) 3 artiklan 3 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti (C6-0198/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan 1 kohdan ja 43 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A6-0292/2006),

1.   antaa puoltavan lausunnon ehdotuksesta neuvoston päätökseksi;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) Neuvoston päätös 97/836/EY, tehty 27. marraskuuta 1997, Euroopan yhteisön liittymisestä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus) (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).


Bulgarian ja Romanian liittyminen: virkamiesten palvelukseen ottaminen yhteisöihin *
PDF 183kWORD 32k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi käyttöön otettavista Euroopan yhteisöjen virkamiesten palvelukseen ottamista koskevista väliaikaisista erityistoimenpiteistä (KOM(2006)0271 – C6-0221/2006 – 2006/0091(CNS))
P6_TA(2006)0422A6-0312/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0271)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 283 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0221/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0312/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen;

2.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.   vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Galileo-yhteisyrityksen yhtiöjärjestys *
PDF 184kWORD 31k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 liitteessä vahvistetun Galileo-yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta (KOM(2006)0351 – C6-0252/2006 – 2006/0115(CNS))
P6_TA(2006)0423A6-0348/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0351)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0252/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A6-0348/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen;

2.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Norjan osallistuminen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen rahoitukseen *
PDF 183kWORD 32k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Norjan välisen sopimuksen tekemisestä Norjan osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan Euroopan yhteisön ja Norjan välillä tehdyssä sopimuksessa määrätyn Norjan rahoitusosuuden tarkistamiseksi (KOM(2006)0115 – C6-0140/2006 – 2006/0037(CNS))
P6_TA(2006)0424A6-0330/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2006)0115)(1),

–   ottaa huomioon luonnoksen päätökseksi Euroopan yhteisön ja Norjan välisen sopimuksen tekemisestä Norjan osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan Euroopan yhteisön ja Norjan välillä tehdyssä sopimuksessa määrätyn Norjan rahoitusosuuden tarkistamiseksi,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0140/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0330/2006),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Bogdan Golikin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättäminen
PDF 102kWORD 33k
Euroopan parlamentin päätös Bogdan Golikin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2006/2218(IMM))
P6_TA(2006)0425A6-0317/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Belgian ulkoasiainministeriön 7. heinäkuuta 2006 Brysselin ylioikeuden syyttäjänviraston pyynnöstä välittämän pyynnön Bogdan Golikin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi, josta ilmoitettiin täysistunnossa 4. syyskuuta 2006,

–   kuuli työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti Bogdan Golikia, joka pyysi koskemattomuutensa pidättämistä,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 10 artiklan sekä edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot(1),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0317/2006),

A.   ottaa huomioon, että Bogdan Golik valittiin 10.–13. kesäkuuta 2004 pidetyillä Euroopan parlamentin kuudensilla vaaleilla Euroopan parlamentin jäseneksi ja että Euroopan parlamentti tarkasti hänen valtakirjansa 14. joulukuuta 2004,

B.   ottaa huomioon, että Bogdan Golikilla on toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 10 artiklan mukaisesti,

C.   ottaa huomioon, että Bogdan Golikilla oli kyseisenä aikana sekä vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus että lainkäytöllinen koskemattomuus, joka hänelle kuului Euroopan parlamentin istuntojen ajan yhteisöjen tuomioistuimen edellä mainitun oikeuskäytännön mukaisesti,

1.   päättää pidättää Bogdan Golikin parlamentaarisen koskemattomuuden sillä ehdolla, että ennen mahdollista tuomion antamista Bogdan Golikia ei saa pidättää tai vangita eikä hän saa joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estävät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Belgian kuningaskunnan asianomaiselle viranomaiselle.

(1) Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok. 1964, s. 195, suomenkielinen erityispainos I, s. 203, ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986, s. 2391, suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.


Mario Borghezion parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustaminen
PDF 99kWORD 31k
Euroopan parlamentin päätös Mario Borghezion parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2006/2151(IMM))
P6_TA(2006)0426A6-0329/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Mario Borghezion esittämän 23. toukokuuta 2006 päivätyn pyynnön parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamiseksi, josta ilmoitettiin täysistunnossa 1. kesäkuuta 2006,

–   kuultuaan Mario Borgheziota työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 ja 10 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot(1),

–   ottaa huomioon Italian tasavallan perustuslain 68 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0329/2006),

1.   päättää olla puolustamatta Mario Borghezion parlamentaarista koskemattomuutta ja erioikeuksia.

(1) Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok. 1964, s. 419, suomenkielinen erityispainos I, s. 203, ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986, s. 2403, suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.


Lisätalousarvio nro 3/2006 (tarkistukset)
PDF 215kWORD 66k
Tarkistukset esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2006 varainhoitovuodeksi 2006, pääluokka III – komissio, pääluokka VIII osa B – Euroopan tietosuojavaltuutettu (C6-0336/2006 – 2006/2119(BUD))
P6_TA(2006)0427A6-0350/2006

Tarkistus 1

PÄÄLUOKKA III: Komissio

Alamomentti 02 01 04 01 – Sisämarkkinoiden toiminta ja kehittäminen erityisesti ilmoittamisen, varmentamisen ja alakohtaisen lähentämisen aloilla ‐ Hallintomenot

02 01 04 01

TA 2006

LTE 3/2006

Tarkistus

TA 2006 + LT 3 tarkistettuna

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

2 790 000

2 790 000

-554 545

-554 545

554 545

554 545

2 790 000

2 790 000

NIMIKKEISTÖ:

Muuttumaton

SELVITYSOSA:

Muuttumaton

PERUSTELU

Palautetaan alustava lisätalousarvioesitys.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-
P6_TA(2006)0427A6-0350/2006

Tarkistus 2

PÄÄLUOKKA III: Komissio

Momentti 06 02 03 – Liikenneturvallisuus

06 02 03

TA 2006

LTE 3/2006

Tarkistus

TA 2006 + LT 3 tarkistettuna

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

18 080 000

17 080 000

-2 714 000

-2 714 000

2 714 000

2 714 000

18 080 000

17 080 000

NIMIKKEISTÖ:

Muuttumaton

SELVITYSOSA:

Muuttumaton

PERUSTELU

Määrärahojen vähentämistä ei hyväksytä, koska varainhoitovuosi ei ole vielä tarpeeksi pitkällä, jotta voitaisiin tehdä huomattavia vähennyksiä.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-
P6_TA(2006)0427A6-0350/2006

Tarkistus 3

PÄÄLUOKKA III: Komissio

Alamomentti 06 02 09 01 – Galileon valvontaviranomainen ‐ Avustus osastoille 1 ja 2

06 02 09 01

TA 2006

LTE 3/2006

Tarkistus

TA 2006 + LT 3 tarkistettuna

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

2 231 400

2 231 400

1 600 000

1 600 000

850 000

850 000

4 681 400

4 681 400

NIMIKKEISTÖ:

Muuttumaton

SELVITYSOSA:

Muuttumaton

PERUSTELU

Palautetaan alustava lisätalousarvioesitys.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-
P6_TA(2006)0427A6-0350/2006

Tarkistus 4

PÄÄLUOKKA III: Komissio

Alamomentti 06 02 09 02 – Galileon valvontaviranomainen ‐ Avustus osastolle 3

06 02 09 02

TA 2006

LTE 3/2006

Tarkistus

TA 2006 + LT 3 tarkistettuna

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

2 500 000

2 500 000

0

0

600 000

600 000

3 100 000

3 100 000

NIMIKKEISTÖ:

Muuttumaton

SELVITYSOSA:

(Varainhoitovuoden arvioituja tuloja ja menoja muutetaan vastaavasti)

PERUSTELU

Palautetaan alustava lisätalousarvioesitys.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-
P6_TA(2006)0427A6-0350/2006

Tarkistus 5

PÄÄLUOKKA III: Komissio

Alamomentti 18 02 03 02 – Euroopan operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintavirasto ‐ Avustus osastolle 3

18 02 03 02

TA 2006

LTE 3/2006

Tarkistus

TA 2006 + LT 3 tarkistettuna

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

Sitou-mukset

Maksut

9 440 000

9 440 000

-3 786 000

-3 786 000

3 786 000

3 786 000

9 440 000

9 440 000

NIMIKKEISTÖ:

Muuttumaton

SELVITYSOSA:

(Varainhoitovuoden arvioituja tuloja ja menoja muutetaan vastaavasti)

PERUSTELU

Määrärahojen vähentämistä ei hyväksytä, koska varainhoitovuosi ei ole vielä tarpeeksi pitkällä, jotta voitaisiin tehdä huomattavia vähennyksiä.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-
P6_TA(2006)0427A6-0350/2006

Lisätalousarvio nro 3/2006
PDF 190kWORD 32k
Euroopan parlamentin päätöslauselma esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2006 varainhoitovuodeksi 2006 – Pääluokka III – Komissio, Pääluokka VIII osa B – Euroopan tietosuojavaltuutettu (C6-0336/2006 – 2006/2119(BUD))
P6_TA(2006)0428A6-0350/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 272 artiklan 6 kohdan,

–   ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(1) ja erityisesti sen 37 ja 38 artiklan,

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2005 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2006(2),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–   ottaa huomioon komission 22. toukokuuta 2006 esittelemän alustavan esityksen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2006 varainhoitovuodeksi 2006 (SEC(2006)0633),

–   ottaa huomioon neuvoston 11. heinäkuuta 2006 hyväksymän esityksen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2006 (11297/2006 – C6-0239/2006),

–   ottaa huomioon 27. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2006 varainhoitovuodeksi 2006, pääluokka III – komissio, pääluokka VIII osa B – Euroopan tietosuojavaltuutettu(4),

–   ottaa huomioon 27. syyskuuta 2006 tekemänsä tarkistukset esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2006 varainhoitovuodeksi 2006(5),

–   ottaa huomioon neuvoston toisen käsittelyn 10. lokakuuta 2006 (SGS6/12736),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 69 artiklan ja liitteen IV,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0350/2006),

1.   panee merkille neuvoston toisen käsittelyn:

2.   vahvistaa ensimmäisessä käsittelyssä tekemänsä päätöksen;

3.   kehottaa puhemiestä julistamaan lisätalousarvion nro 4/2006 lopullisesti vahvistetuksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(2) EUVL L 78, 15.3.2006.
(3) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2005/708/EY (EUVL L 269, 14.10.2005, s. 24).
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0376.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0375.


Lisätalousarvio nro 5/2006
PDF 191kWORD 35k
Euroopan parlamentin päätöslauselma esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 5/2006 varainhoitovuodeksi 2006 – Pääluokka III – Komissio (13561/2006 – C6-0333/2006 – 2006/2202(BUD))
P6_TA(2006)0429A6-0340/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 272 artiklan 4 kohdan toiseksi viimeisen alakohdan,

–   ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(1) ja erityisesti sen 37 ja 38 artiklan,

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2005 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2006(2),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–   ottaa huomioon komission 20. heinäkuuta 2006 esittelemän alustavan esityksen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 5/2006 varainhoitovuodeksi 2006 (SEC(2006)0996),

–   ottaa huomioon neuvoston 5. lokakuuta 2006 hyväksymän esityksen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 5/2006 (13561/2006 – C6-0333/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 69 artiklan ja liitteen IV,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0340/2006),

A.   ottaa huomioon, että lisätalousarvioon nro 5/2006 sisältyy kolme eri asiakokonaisuutta eli uusien varojen ottaminen taloudelliseen tukeen Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi, määrärahojen lisääminen yhdenvertaisten mahdollisuuksien eurooppalaista teemavuotta 2007 varten sekä kahden uuden budjettikohdan perustaminen komission kirjanpitouudistuksen vuoksi,

B.   ottaa huomioon, että komission ehdotus 120 miljoonan euron ottamisesta talousarvioon uusina maksusitoumusmäärärahoina Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi johtuu neuvoston Luxemburgissa 26. huhtikuuta 2004 Kyproksen kansanäänestysten tulosten tultua tekemästä päätöksestä ja määrärahoja ei ole vielä otettu talousarvioon oikeusperustan hyväksymisessä tapahtuneiden viivästysten vuoksi,

C.   ottaa huomioon, että 4 miljoonan euron lisämäärärahat yhdenvertaisten mahdollisuuksien eurooppalaista teemavuotta 2007 varten ovat tarpeen vuoden 2006 talousarvioon sisältyvien määrärahojen muuttamiseksi vastaamaan asiasta 17. toukokuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen 771/2006/EY(4) merkittyä rahamäärää,

D.   ottaa huomioon, että ensimmäisen komission toteuttaman kirjanpitouudistuksen jälkeisen alustavan tilinpäätöksen vuoksi on luotava uusi budjettikohta kassanhallintamenojen rahoittamiseen ja uusi budjettikohta kattamaan Euroopan kehitysrahaston rahoitusosuus yhteisiin hallinnollisiin tukimenoihin,

1.   hyväksyy esityksen lisätalousarvioksi nro 5/2006 sellaisenaan;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(2) EUVL L 78, 15.3.2006.
(3) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2005/708/EY (EUVL L 269, 14.10.2005, s. 24).
(4) EUVL L 146, 31.5.2006, s. 1.


EU:n ja Etelä-Afrikan strateginen kumppanuus
PDF 137kWORD 57k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma EU:n ja Etelä-Afrikan strategisesta kumppanuudesta (2006/2234(INI))
P6_TA(2006)0430A6-0310/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2006 annetun komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille nimeltä "Kohti EU:n ja Etelä-Afrikan strategista kumppanuutta" (KOM(2006)0347),

–   ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2006 annetun komission tiedonannon neuvostolle ja neuvostossa kokoontuvien jäsenvaltioiden hallitusten edustajille ohjeiden antamiseksi komissiolle Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tarkistusta varten (KOM(2006)0348),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan välisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen (TDCA)(1), joka allekirjoitettiin lokakuussa 1999 ja jota on sovellettu väliaikaisesti ja osittain tammikuusta 2000 lähtien ja joka tuli täysimääräisesti voimaan 1. toukokuuta 2004,

–   ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus)(2),

–   ottaa huomioon YK:n vuosituhatkampanjan (Millennium Project) vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista koskevan raportin "Investing in Development: A Practical Plan to Achieve the Millennium Development Goals",

–   ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission Euroopan unionin kehityspolitiikkaa koskevan yhteisen julkilausuman "Eurooppalainen konsensus"(3),

–   ottaa huomioon 17. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman Afrikan kehitysstrategiasta(4) ja 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Karibian alueen kumppanuudesta kasvun, vakauden ja kehityksen edistämiseksi(5),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A6-0310/2006),

A.   ottaa huomioon, että Etelä-Afrikka on Saharan eteläpuolisen Afrikan merkittävin poliittinen voima, joka toimii erityisesti Afrikan unionin ja Afrikan uuden kehityskumppanuuden (NEPAD) puitteissa Afrikan tasolla sekä Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) puitteissa alueellisella tasolla, ja että se on merkittävä toimija kansainvälisellä tasolla, mukaan luettuna Maailman kauppajärjestön (WTO) monenväliset kauppaneuvottelut, sekä yhä tärkeämmäksi muodostuva osallistuja Afrikan rauhanturva- ja konfliktinratkaisutehtävissä,

B.   ottaa huomioon, että Etelä-Afrikka on ehdottomasti vahvin talous Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä AKT-maiden ryhmässä, ja ottaa huomioon, että Cancúnissa pidetyn viidennen WTO-ministerikokouksen jälkeen se on toiminut johtavassa asemassa G-20-ryhmässä Afrikan kehittyvien maiden edustajana ja on pyrkinyt lisäämään näiden maiden painoarvoa neuvotteluissa kysymyksistä, jotka ovat niiden kansantalouksien kannalta tärkeitä,

C.   ottaa huomioon, että Etelä-Afrikka on toiminut jäsenenä WTO:n Cairnsin ryhmässä, joka pyrkii suojelemaan maataloustuotteita vievien kansantalouksien etuja,

D.   ottaa huomioon, että rotusortokaudesta johtuen valkoisen väestön enemmistö elää oloissa, jotka vastaavat Länsi-Euroopan elintasoa, kun taas mustan väestön enemmistö elää oloissa, jotka vastaavat vähiten kehittyneiden maiden elinolosuhteita, ja että lähes puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella,

E.   ottaa huomioon, että mustan väestönosan taloudellisten mahdollisuuksien kohentamiseen tähtäävä Etelä-Afrikan hallituksen strategia (Black Economic Empowerment, BEE) hyväksyttiin vuonna 2004 ja että sen tavoitteena on korjata rotusortokauden epätasa-arvoa lisäämällä heikommassa asemassa olevan väestönosan taloudellista osallistumista,

F.   ottaa huomioon, että Etelä-Afrikan työttömyysaste on erittäin korkea, sillä virallinen työttömyysaste on yli 30 prosenttia, mutta epävirallisten arvioiden mukaan aste olisi lähes 40 prosenttia,

G.   ottaa huomioon, että työttömyysaste heijastelee jatkuvaa rotusyrjintää, koska työttömyyden piiriin kuuluu 50 prosenttia mustasta väestöstä, 27 prosenttia värillisestä väestöstä, 17 prosenttia aasialaisperäisestä väestöstä ja ainoastaan 6 prosenttia valkoisesta väestöstä;

H.   ottaa huomioon, että Etelä-Afrikan maahanmuuttotilanne on hyvin erikoinen, koska se on toisaalta vuosikymmeniä vetänyt puoleensa sekä laillista (esim. kulta- ja timanttikaivokset) että laitonta (parempi elintaso) maahanmuuttoa koko eteläisen Afrikan alueelta, ja toisaalta se on maa, joka kärsii suuresti "aivovuodosta" erityisesti lääketieteellisellä alalla;

I.   ottaa huomioon, että Etelä-Afrikan hallitus on asettanut makrotalouspolitiikkaa koskevat tavoitteensa ASGISA-aloitteessa (Accelerated and Shared Growth Initiative for South Africa) ja että hallituksen tavoitteena on kohottaa talouskasvua kuuteen prosenttiin ja puolittaa työttömyys ja köyhyys vuoteen 2014 mennessä,

J.   ottaa huomioon, että Etelä-Afrikassa on eniten HIV-tartunnan saaneita ihmisiä koko maailmassa ja että 320 000 ihmistä kuoli aidsiin vuonna 2005 ja että aids-pandemia on inhimillinen tragedia, joka on erityisen haitallinen orvoiksi jääville lapsille, jotka joutuvat väärinkäytösten uhreiksi, ja joka vaikuttaa myös Etelä-Afrikan talouteen,

K.   ottaa huomioon, että Etelä-Afrikka edistää koko Saharan eteläpuolisen Afrikan taloutta ja että Etelä-Afrikan taloudellinen kehitys voi vaikuttaa köyhyyden vähentämiseen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen alueellisella tasolla,

L.   ottaa huomioon, että suuri rikollisuuden määrä haittaa taloudellista kehitystä ja matkailualaa sekä käännyttää suorat ulkomaiset investoinnit toisaalle;

M.   ottaa huomioon, että EU on Etelä-Afrikan tärkein kauppakumppani, vaikka Etelä-Afrikan kanssa käytävä kauppa on EU:lle vain melko tärkeää,

N.   ottaa huomioon, että Etelä-Afrikalla on Cotonoun sopimuksessa erityisasema; se ei ole oikeutettu sellaisiin kauppajärjestelyihin, jotka perustuvat yksipuoliseen etuuskohteluun, eikä Euroopan kehitysrahastosta saatavaan rahoitukseen, mutta joka osallistuu poliittiseen yhteistyöhön ja AKT:n ja EU:n yhteistyöelimiin,

O.   ottaa huomioon, että EU on ehdottomasti Etelä-Afrikan tärkein avunantaja, sillä se antaa noin 70 % kaikista avunantajien avustusvaroista, jotka muodostavat yhdessä 1,3 % kansallisesta talousarviosta,

P.   ottaa huomioon, että talous- ja kauppasuhteet sekä poliittinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhteistyö sekä ympäristöä, terveyttä ja muita aloja koskeva yhteistyö kuuluvat TDCA-sopimukseen, jolla pyritään luomaan aikataulultaan epäsymmetrinen ja herkkiä aloja suojeleva vapaakauppa-alue,

Q.   ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut uutta EU:n ja Etelä-Afrikan välistä strategista kumppanuutta, jonka pääasiallisena tavoitteena on luoda yhtenäiset, johdonmukaiset ja selkeät puitteet kaikelle yhteistyölle, siirtyä poliittisesta vuoropuhelusta strategiseen poliittiseen yhteistyöhön ja tehostaa nykyistä yhteistyötä tarkistetulla TDCA-sopimuksella,

R.   ottaa huomioon, että TDCA-sopimuksen myötä EU on saanut tasoitettua epätasapainoa Etelä-Afrikan kanssa käydyssä kaupassa ja että sopimuksen seuraukset ovat tariffien mukauttamisen osalta raskaammat Etelä-Afrikalle kuin EU:lle, minkä takia EU hyötyy nykyisestä TDCA-sopimuksesta enemmän kuin Etelä-Afrikka,

S.   ottaa huomioon, että EU:n maataloustuotteet ja huipputekniikan tuotteet ovat siirtymässä Etelä-Afrikan markkinoille, mikä vaikuttaa kielteisesti maatalousalaan ja Etelä-Afrikan strategisen lisäarvon tuotannon kehitykseen, esimerkiksi lääkkeiden, koneiden ja ajoneuvojen tuotannon kehitykseen,

T.   ottaa huomioon, että Etelä-Afrikka on jo GATS-sopimuksen puitteissa antanut kattavia palvelualaa koskevia sitoumuksia ja että sillä on vakavia vaikeuksia palvelujen saatavuuden ja yleispalvelujen riittävän tason saavuttamisessa,

U.   ottaa huomioon, että komissio aikoo tarkistaa TDCA-sopimusta erityisesti lisäämällä siihen uusia kaupan vapauttamista koskevia määräyksiä ja palveluja, investointeja, hallituksen hankintoja, teollis- ja tekijänoikeuksia, kilpailua, standardointia, tuonti- ja vientitulleja sekä alkuperäsääntöjä koskevia tiukkoja sitoumuksia,

V.   ottaa huomioon, että investointien ja julkisten hankintojen sisällyttäminen järjestelyyn saattaa aiheuttaa ongelmia Etelä-Afrikalle ja muille eteläisen Afrikan tulliliiton (SACU) maille,

W.   ottaa huomioon, että komissio myös ehdottaa TDCA-sopimuksen tarkistamista niin, että se vastaisi paremmin tarkistettua Cotonoun sopimusta joukkotuhoaseiden leviämisen, terrorismin torjunnan, rankaisemattomuuden torjunnan ja palkkasotilastoiminnan estämisen osalta,

X.   ottaa huomioon, että komissio aikoo esittää EU:n ja Etelä-Afrikan yhteiselle yhteistyöneuvostolle 14. marraskuuta 2006 luonnoksen strategisen kumppanuuden täytäntöönpanoa koskevasta EU:n ja Etelä-Afrikan toimintasuunnitelmasta,

1.   on tyytyväinen komission toimintamalliin, jossa toteutetaan toimia EU:n ja Etelä-Afrikan strategisen kumppanuuden toteuttamiseksi ja ehdotetaan johdonmukaisia pitkän aikavälin yhteistyöpuitteita;

2.   korostaa, että strategisen kumppanuuden olisi tarjottava yhtenäiset puitteet sille, että nykyiset yhteistyövälineet voisivat toimia tehokkaammin Etelä-Afrikan väestön ja talouden hyväksi;

3.   korostaa, että strategisen kumppanuuden olisi täydennettävä EU-Afrikka-strategiaa ja että siihen olisi sisällytettävä jo tehty työ, joka liittyy kehitysyhteistyövälineeseen, taloudellista kumppanuutta koskeviin sopimuksiin (EPA) ja muihin käynnissä oleviin neuvotteluihin;

4.   korostaa, että köyhyyden vähentämisen pitäisi olla toimintasuunnitelman ensisijaisena tavoitteena Cotonoun sopimuksen mukaisesti ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, ja ottaa huomioon strategisen kumppanuuden vaikutuksen alueen valtioihin ja talouskumppanuussopimuksista käytäviin neuvotteluihin;

5.   korostaa, että Etelä-Afrikan hallituksen on edelleen pidettävä poliittisena painopisteenä HIV/aids-kriisin ratkaisemista tavalla, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon ehkäisy (erityisesti sukupuoli- ja lisääntymisterveydenhuolto), hoito ja parantaminen; pitää tervetulleena hallituksen myönteistä päätöstä antiretroviraalisten lääkkeiden jakelua koskevasta ohjelmasta, mutta vaatii sen täytäntöönpanon pikaista tehostamista;

6.   pitää tervetulleena uutta lähestymistapaa, jonka mukaisesti poliittisesta vuoropuhelusta siirrytään strategiseen poliittiseen yhteistyöhön, jossa Etelä-Afrikkaa pidetään "ankkurimaana", joka pystyy pyrkimään yhteisiin tavoitteisiin alueellisissa, afrikkalaisissa ja maailmanlaajuisissa kysymyksissä, kun otetaan huomioon, että Etelä-Afrikalla on tärkeä rooli Saharan eteläpuoleisen Afrikan maiden edustajana WTO:n ja Yhdistyneiden kansakuntien kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla;

7.   kehottaa Etelä-Afrikkaa selkeyttämään SADC:n, SACUn ja TDCA-sopimuksen keskinäistä suhdetta, jotta voidaan kehittää järjestyneempi alueellisen kehityksen politiikka; kehottaa komissiota selkeyttämään EU:n politiikkaa suhteessa SADC:hen, SACUun ja TDCA-sopimukseen siten, että otetaan huomioon EPA-neuvottelujen tulokset;

8.   ehdottaa, että EU:n ja Etelä-Afrikan poliittista vuoropuhelua olisi kehitettävä edelleen järjestämällä säännöllisiä parlamentaaristen valtuuskuntien vierailuja (jotka ovat olennaisen tärkeitä, jos on määrä saavuttaa parempi keskinäinen yhteisymmärrys yhteisesti kiinnostavista kysymyksistä sekä kummankin osapuolen demokraattisista järjestelmistä ja vastuualueista);

9.   korostaa, että Etelä-Afrikalla on jo nyt erityinen poliittinen rooli koko mantereella (esim. Sudan, Kongo, Liberia); katsoo, että Euroopan unionin on tunnustettava tämä asema ja tuettava sitä; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että Afrikan unioni – jonka perustajiin ja aktiivisiin jäseniin Etelä-Afrikka kuuluu – voi toimia Afrikan mantereen mahdollisena edustajana globalisoituneessa maailmassa, ja toivoo, että Afrikan unionia kehitetään edelleen;

10.   kehottaa tässä yhteydessä Etelä-Afrikkaa käyttämään tätä poliittista vaikutusvaltaa, jotta naapurimaa Zimbabwen kriisissä saavutetaan rauhanomainen ratkaisu;

11.   pyytää komissiota ottamaan huomioon sen, että Etelä-Afrikka on kansainvälisten kokoonpanojen puitteissa luonut tärkeät poliittiset suhteet ja kauppasuhteet Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtioihin sekä teollisuusvaltioihin;

12.   korostaa, että toimintasuunnitelmassa olisi otettava huomioon EU:n ja Etelä-Afrikan välillä erityisesti kaupan alalla olevat taloudelliset erot, koska kehittyvien maiden osalta WTO on itse tunnustanut kannattavansa erityistä ja eriytettyä kohtelua, joka mahdollistaa eräitä tulleja ja muita kauppaan liittyviä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen näiden kehittyvien kansantalouksien suojelun jatkamiseksi;

13.   korostaa, että toimintasuunnitelmassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että on luotava kannustimia ulkomaisille investoinneille laatimalla yhteistyössä Etelä-Afrikan viranomaisten kanssa innovatiivinen strategia, jolla pyritään poistamaan investointien keskeiset esteet, kuten aidsin sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, rikosten suuri määrä sekä valtion osallistuminen työllisyyspolitiikkaan ja omistukseen;

14.   pyytää, että komissio ei vaatisi sisällyttämään tarkistettuun TDCA-sopimukseen sellaisia asioita, jotka vaikeuttaisivat Etelä-Afrikan taloudellista kehitystä tai köyhyyden vähentämistä, ja että se ei puuttuisi Etelä-Afrikan päätöksiin, jotka koskevat yksityisen sektorin osallistumista peruspalvelujen tarjoamiseen, ja että se ottaisi opikseen epäonnistuneista SACU-maiden ja Yhdysvaltain välisistä vapaakauppaa koskevista neuvotteluista, joissa Yhdysvallat yritti asettaa SACU:lle ehtoja, joita oli mahdoton hyväksyä;

15.   ehdottaa, että EU:n talousarviosta annettaisiin määrärahoja kaupan vaikean yhdentymiskehityksen helpottamiseksi eteläisen Afrikan alueella;

16.   suosittelee, että toimintasuunnitelmaan ja EU:n talousarvioon sisällytetään tuki Etelä-Afrikan energian saannin turvaamista koskevalle terveelle strategialle, jossa otetaan huomioon ilmastonmuutos sekä sen sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset köyhään väestöön Etelä-Afrikassa ja alueellisesti ja jossa keskitytään muun muassa sellaisten uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen, joita ovat erityisesti pienet vesivoimalat, tuulivoima ja biomassa;

17.   korostaa, että toimintasuunnitelmassa olisi noudatettava osallistavaa ja kaikki eturyhmät huomioon ottavaa lähestymistapaa ja keskityttävä Etelä-Afrikan painopisteisiin, mukaan luettuna HIV:n leviämisen torjumiseen tähtäävät toimenpiteet sekä hallituksen toimenpiteet talouden elvyttämiseksi ja taloudellisen epätasa-arvon torjumiseksi, sekä kehitettävä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja varmistettava, että taloudelliset edut leviävät laajemmalle kuin nousevaan taloudelliseen eliittiin ASGISA- ja BEE-strategian mukaisesti;

18.   suosittelee, että etusijalle asetetaan sellaiset Etelä-Afrikan esittämät teknistä tukea koskevat pyynnöt, joissa keskitytään maan kehittämistavoitteiden saavuttamiseen ja jotka osaltaan vaikuttavat alueen sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen, jotta muita afrikkalaisia johtajia voidaan kannustaa kantamaan vastuunsa suhteessa siihen, että olisi laadittava ja pantava täytäntöön kestävän taloudellisen kehityksen malli koko maanosaa varten;

19.   ehdottaa lisäksi, että opetuksen ja koulutuksen alalle luodaan yhteistyötä, johon sisällytetään opiskelijoiden ja opettajien vaihtotoiminta sekä Erasmus Mundus -ohjelmaan luotava Etelä-Afrikka-ikkuna;

20.   panee merkille, että Etelä-Afrikka on hyötynyt huomattavasti Euroopan investointipankin myöntämistä lainoista, ja kehottaa säilyttämään vähintään vastaavan tukitason vuosina 2007–2013 siten, että huomioon otetaan mikroyritysten ja pk-yritysten tarpeet;

21.   vaatii, että kehitysapua myönnetään paikallisesti ja että ulkoisten asiantuntijoiden palkkaamiseen ja tavaroiden maahantuontiin turvaudutaan ainoastaan silloin, kun vastaavaa ammattitaitoa ei ole käytettävissä tai vastaavia tavaroita saatavilla alueella;

22.   korostaa, että Etelä-Afrikalla voisi olla maahanmuuttopolitiikan alalla edelläkävijän rooli eteläisen Afrikan alueella ja koko Afrikan mantereella, koska sillä on tältä alalta ainutlaatuista kokemusta; korostaa siksi, että Etelä-Afrikan on kiireellisesti vahvistettava pyrkimyksiään kohti johdonmukaisen ja tehokkaan maahanmuuttopolitiikan kehittämistä; kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan näitä pyrkimyksiä vaihtamalla kokemuksia sekä keskittymällä tähän Etelä-Afrikan erityisrooliin maahanmuuttoa koskevissa ohjelmissa (kuten AENEAS ja sen seuraaja);

23.   kehottaa komissiota käymään jatkuvaa vuoropuhelua Etelä-Afrikan hallituksen kanssa ja ottamaan Euroopan parlamentin, paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan mukaan keskusteluun strategisesta kumppanuudesta sekä toimintasuunnitelmasta ja sen myöhemmästä täytäntöönpanosta;

24.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Etelä-Afrikan tasavallan hallitukselle ja kansalliskokoukselle.

(1) EYVL L 311, 4.12.1999, s. 3.
(2) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3, sopimus sellaisena kuin se on muutettuna kumppanuussopimuksen muuttamisesta tehdyllä sopimuksella (EUVL L 209, 11.8.2005, s. 27).
(3) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0445.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0304.


Ympäristöalan rahoitusväline Life+ ***II
PDF 359kWORD 107k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+) (6284/1/2006 – C6-0226/2006 – 2004/0218(COD))
P6_TA(2006)0431A6-0288/2006

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (6284/1/2006 – C6-0226/2006)(1),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0621),

–   ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2004)0621/2),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0288/2006),

1.   hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   kehottaa komissiota siinä tapauksessa, että lainsäädäntövallan käyttäjät eivät pääse toisessa käsittelyssä sopimukseen Life+-ohjelmasta, esittämään ratkaisua, joka mahdollistaa niiden institutionaalisten valtuuksien piiriin kuuluvien toimintojen rahoituksen, jotka on vuodesta 2007 eteenpäin tarkoitus rahoittaa Life+-ohjelmasta; kehottaa komissiota ehdottamaan väliaikaisia toimenpiteitä hanketoiminnoille, jotta vältetään rahoituskuilu ja varmistetaan yhteisön ympäristöpolitiikan jatkuvuus ja kestävä kehitys vuonna 2007;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 24. lokakuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2006 antamiseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+)

P6_TC2-COD(2004)0218


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Ympäristönsuojelu on yksi Euroopan unionin kestävän kehityksen tärkeimmistä ulottuvuuksista. Ympäristönsuojelu on yksi yhteisön yhteisrahoituksen painopistealueista, ja se tulisi rahoittaa ensisijaisesti yhteisön horisontaalisista rahoitusvälineistä, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta, Euroopan kalatalousrahastosta ja seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta.

(2)  Nämä yhteisön rahoitusvälineet eivät kuitenkaan kata kaikkia ympäristöalan painopistealueita. Sen vuoksi tarvitaan ympäristöalan rahoitusvälinettä (Life+) erityisen tuen antamiseksi yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 22 päivänä heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1600/2002/EY(6) vahvistetun kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman tavoitteita varten.

(3)  Tuki olisi annettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(7) mukaisten avustussopimusten ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten perusteella.

(4)  Life+ -välineen nojalla rahoitettavien toimenpiteiden ja hankkeiden olisi täytettävä tukikelpoisuusvaatimukset, jotta yhteisön varojen paras mahdollinen käyttö voitaisiin varmistaa. Toimenpiteiden ja hankkeiden olisi täytettävä ylimääräiset tukikelpoisuusvaatimukset eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi ja toistuvien toimien rahoittamisen välttämiseksi, paitsi jos tällaisilla toimilla on selvää demonstraatioarvoa tai jos niiden tehtävänä on käynnistää toiminta.

(5)  Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden alalla yhteisön politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano tarjoaa jo sellaisenaan puitteet eurooppalaiselle lisäarvolle. Parhaisiin käytäntöihin tai demonstrointiin liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin, myös Natura 2000 -suojelualueiden hoitoon sekä nimeämiseen liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY(8) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY(9) mukaisesti, olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä. Komission olisi tarkasteltava uudelleen näiden täydentävien välineiden osuutta Natura 2000:n rahoituksessa ennen rahoituskehyksen vuoden 2008–2009 uudelleentarkastelua Life+:n mukauttamiseksi tarvittaviin muutoksiin ja korkeatasoisen yhteisön yhteisrahoituksen varmistamiseksi.

(6)  Jäsenvaltiot sopivat vuonna 2004 Malahidessa, että on ryhdyttävä järjestelyihin riittävän rahoituksen varmistamiseksi Natura 2000 -verkostolle, yhteisön yhteisrahoitus mukaan luettuna. Koska tällä asetuksella rahoitetaan ainoastaan Natura 2000 -kohteiden hallintaan liittyviä parhaita käytänteitä tai demonstrointitoimia, komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että muiden välineiden kautta on saatavissa riittävästi varoja verkoston hallinnointia varten, jonka arvioidaan maksavan vuodessa 6 100 000 000 euroa koko EU:lle.

(7)  Yhteisön ympäristötavoitteisiin liittyviin innovatiivisiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin tai demonstrointitoimenpiteisiin ja -hankkeisiin, mukaan luettuina parhaiden käytäntöjen, osaamisen tai teknologian kehittäminen tai levittäminen, sekä valistuskampanjoihin ja metsäpalojen ehkäisytoimiin osallistuvien henkilöiden erikoiskoulutukseen liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(8)  Toimenpiteisiin ja hankkeisiin, joilla kehitetään ja toteutetaan yhteisön tavoitteita, jotka liittyvät laajapohjaiseen, yhdenmukaistettuun ja kokonaisvaltaiseen metsien ja ympäristövuorovaikutusten pitkän aikavälin seurantaan, olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(9)  Haasteisiin, jotka tuloksekkaan politiikan valmistelu ja toteutus asettavat kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman yhteydessä, voidaan vastata ainoastaan seuraavin toimenpitein: tuetaan parhaita käytäntöjä tai demonstrointiin liittyviä toimenpiteitä ja hankkeita yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi; tuetaan innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden demonstrointia; lujitetaan tietämysperustaa; rakennetaan toteutuskapasiteettia; edistetään hyvää hallintoa, tuetaan verkostoitumista, toisilta oppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä tehostetaan tiedon levittämistä, tietoisuuden lisäämistä ja viestintää. Tämän asetuksen nojalla annettavan rahoitustuen olisi sen vuoksi edistettävä ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia sekä sitä koskevaa tiedottamista ja tiedon levittämistä koko yhteisössä.

(10)  Life+:n tulisi koostua kolmesta osa-alueesta: luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuesta, ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuesta sekä tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuesta. Life+ -välineestä rahoitettavilla toimenpiteillä ja hankkeilla olisi voitava edistää useamman kuin yhden osa-alueen erityistavoitteita, niihin olisi voitava osallistua useamman kuin yhden jäsenvaltion ja niillä olisi voitava myös myötävaikuttaa strategisten lähestymistapojen kehittelyyn ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

(11)  Jotta komissio voisi hoitaa tehtävänsä politiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa, sen olisi käytettävä varoja Life+ -välineestä tutkimusten ja arviointien loppuun saattamiseen, sellaisten palvelujen toteuttamiseen, joita ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpano ja huomioon ottaminen muissa politiikoissa edellyttää, kokousten, seminaarien ja työpajojen pitämiseen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, verkkojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä tietokonejärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Lisäksi komission olisi käytettävä Life+ -välineen talousarvion keskitetysti hallinnoitua osaa tiedotus-, julkaisu- ja levitystoimien toteuttamiseen, mukaan luettuina tapahtumat, näyttelyt ja vastaavat tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet, audiovisuaalisen aineiston valmistelu- ja tuotantokustannusten kattamiseen sekä tekniseen ja hallinnolliseen apuun ohjelmien ja hankkeiden kartoituksessa, valmistelussa, hallinnoinnissa, seurannassa, auditoinnissa ja valvonnassa.

(12)  Valtioista riippumattomat järjestöt edistävät yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Tästä syystä on asianmukaista, että Life+ -välineen keskitetysti hallinnoidusta talousarvion osasta tuetaan joidenkin asianmukaiset kriteerit täyttävien ympäristöalan valtioista riippumattomien järjestöjen toimia myöntämällä niille kilpailun perusteella ja avoimesti vuosittaisia toiminta-avustuksia. Tällaisten järjestöjen olisi oltava riippumattomia ja voittoa tavoittelemattomia, ja niiden pitäisi harjoittaa toimintaa vähintään kolmessa Euroopan maassa joko yksinään tai yhdistyksen muodossa.

(13)  Nykyisistä ja aiemmista välineistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että suunnitelmat ja ohjelmat on tarpeen laatia monivuotisiksi ja että ympäristön suojeluun tähtääviä toimia on keskitettävä asettamalla etusijalle ne toiminnan alueet, joille koituu todellista hyötyä yhteisön yhteisrahoituksesta, ja kohdentamalla toimet niille.

(14)  Jäsenvaltioiden olisi valmisteltava kansalliset vuosittaiset työohjelmat, jotka eroavat sekä suunnitelmista ja ohjelmista, joita valmistellaan eri aloja varten ja joissa vahvistetaan puitteet hankkeiden tulevalle hyväksymiselle, että suunnitelmista ja ohjelmista, jotka edellyttävät direktiivin 92/43/ETY mukaista arviointia, eikä mainittuja työohjelmia tulisi pitää suunnitelmina tai ohjelmina, joihin sovelletaan tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/42/EY(10).

(15)  Ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset olisi sisällytettävä yhteisön politiikan ja toiminnan sekä sen rahoitusvälineiden määrittelyyn ja toteuttamiseen. Life+ -välineen olisi tästä syystä täydennettävä muita yhteisön rahoitusvälineitä, ja komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava täydentävyys yhteisön, kansallisella, alue- ja paikallistasolla.

(16)  Ehdokasmaiden sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien Länsi-Balkanin maiden olisi Luxemburgin (joulukuu 1997) ja Thessalonikin (kesäkuu 2003) Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti voitava osallistua yhteisön ohjelmiin kyseisten maiden kanssa tehdyissä, asiaa koskevissa kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistetuin ehdoin.

(17)  On tarpeen yhdistää joitakin nykyisiä ympäristöalan välineitä sekä yksinkertaistaa ohjelmasuunnittelua ja hallinnointia luomalla yksi pelkistetty ympäristöalan rahoitusväline.

(18)  On myös tarpeen huolehtia siitä, että siirtyminen uuden välineen käyttöön tapahtuu sujuvasti, ja jatkaa nykyisistä ohjelmista rahoitettavien toimien seurantaa, tarkastuksia ja laadun arviointia ohjelmien voimassaolon päättymisen jälkeen.

(19)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(11) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(20)  Life+ -välineen yleisenä tavoitteena on edistää yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa, päivittämistä ja kehittämistä ja erityisesti tukea kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteutusta. Jäsenvaltiot voivat saada Euroopan tason lisäarvoa siitä, että ne työskentelevät yhdessä yhteisön välineiden avulla kansallisten ja paikallisten tulosten parantamiseksi, yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi tai yhteisön laajuisen tietojenvaihdon aikaansaamiseksi. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän Life+ -välineen tavoitetta, vaan se voidaan näin ollen saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(21)  Tämän asetuksen nojalla monia keskeisiä päätöksiä siirretään monivuotisten strategiaohjelmien ja vuotuisten kansallisten työohjelmien puitteisiin. Kyseiset asiat ovat yksittäisten jäsenvaltioiden kannalta erityisen tärkeitä ja hyvin merkittäviä niiden kansallisten ympäristöpolitiikkojen kannalta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että tietyt menettelyt hyväksytään menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(12) 5 artiklassa säädetyn sääntelymenettelyn mukaisesti, jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus saattaa ehdotetut toimenpiteet neuvoston harkittaviksi. Sääntelymenettely soveltuu myös siihen, että määritellään muut täytäntöönpanosäännöt kuin tässä asetuksessa suoraan mainitut tekniset toimenpiteet. Päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä olisi sovellettava tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittujen monivuotisten strategisten ohjelmien hyväksymiseen ja mahdolliseen muuttamiseen sekä niiden tämän asetuksen liitteeseen tehtävien muutosten hyväksymiseen, joissa täsmennetään olennaiset säädökset, erityisesti rahoituskelpoiset toimenpiteet, jotta mahdollistetaan molemmille lainsäädäntövallan käyttäjälle valvontamahdollisuus ennen tällaisten toimenpiteiden hyväksymistä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarkoitus

1.  Tällä asetuksella perustetaan ympäristöalan rahoitusväline ('Life+ -väline').

2.  Life+ -välineen yleisenä tavoitteena on edistää yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa, päivittämistä ja kehittämistä, mihin kuuluu myös ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen muissa politiikoissa, ja edistää tällä tavoin kestävää kehitystä.

Life+ -välineen tarkoituksena on erityisesti tukea kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteutusta, aihekohtaiset strategiat mukaan luettuina, ja sillä rahoitetaan toimenpiteitä ja hankkeita, joilla on eurooppalaista lisäarvoa jäsenvaltioissa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

   1) "kuudennella ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla' päätöksellä N:o 1600/2002/EY vahvistettua kuudetta ympäristöä koskevaa yhteisön toimintaohjelmaa;
   2) "varainhoitoasetuksella' asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002.

3 artikla

Tukikelpoisuusvaatimukset

1.  Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden ja hankkeiden on tuettava 1 artiklan 2 kohdassa asetetun yleisen tavoitteen saavuttamista. Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden ja hankkeiden on mahdollisuuksien mukaan edistettävä kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman eri painopistealueiden välistä yhteisvaikutusta ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamista muissa politiikoissa.

2.  Jäljempänä 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadituissa monivuotisissa strategisissa ohjelmissa, 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä vuotuisissa kansallisissa työohjelmissa sekä kyseisten ohjelmien nojalla toteutetuissa hankkeissa ehdotettujen toimenpiteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

   a) niiden on oltava yhteisön edun mukaisia siten, että ne edistävät merkittävästi 1 artiklan 2 kohdassa asetetun Life+ -välineen yleisen tavoitteen saavuttamista ja
   b) niiden on oltava teknisesti ja taloudellisesti johdonmukaisia, toteuttamiskelpoisia ja kustannustehokkaita.

3.  Komissio varmistaa, että alueiden väliset ja rajat ylittävät hankkeet sisällytetään kansallisiin vuotuisiin työohjelmiin, etenkin jos hankkeisiin liittyvällä rajat ylittävällä yhteistyöllä varmistetaan olennaisesti lajien säilyminen.

4.  Eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi ja toistuvien toimien rahoittamisen välttämiseksi vuotuisissa kansallisissa työohjelmissa ehdotettujen toimenpiteiden sekä kyseisten ohjelmien nojalla toteutettujen hankkeiden on lisäksi täytettävä vähintään yksi seuraavista vaatimuksista. Niiden on oltava:

   a) parhaisiin käytäntöihin liittyviä toimenpiteitä ja hankkeita tai demonstrointitoimenpiteitä ja -hankkeita, joilla pannaan täytäntöön direktiivi 79/409/ETY tai direktiivi 92/43/ETY;
   b) innovatiivisia toimenpiteitä ja hankkeita tai demonstrointitoimenpiteitä ja -hankkeita, jotka liittyvät yhteisön ympäristötavoitteisiin, mukaan luettuina parhaiden käytäntöjen, osaamisen tai teknologian kehittäminen tai levittäminen;
   c) valistuskampanjoita ja metsäpalojen ehkäisytoimiin osallistuvien henkilöiden erikoiskoulutus;
   d) toimenpiteitä ja hankkeita, joilla kehitetään ja toteutetaan yhteisön tavoitteita, jotka liittyvät laajapohjaiseen, yhdenmukaistettuun ja kokonaisvaltaiseen metsien ja ympäristövuorovaikutusten pitkän aikavälin seurantaan.

4 artikla

Erityistavoitteet

1.  Life+ -väline koostuu kolmesta osa-alueesta:

–   luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuesta,

–   ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuesta,

–   tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuesta.

2.  Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuen erityistavoitteilla:

   a) edistetään luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevan yhteisön politiikan ja lainsäädännön, erityisesti direktiivin 79/409/ETY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanoa, myös paikallis- ja aluetasolla, ja tuetaan Natura 2000 -verkoston edelleen kehittämistä ja täytäntöönpanoa, rannikko- ja merialueiden luontotyypit ja lajit mukaan luettuina;
   b) lujitetaan tietämysperustaa, jota tarvitaan kehitettäessä, seurattaessa ja arvioitaessa luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevaa yhteisön politiikkaa ja lainsäädäntöä;
   c) tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden ja niihin vaikuttavien osatekijöiden, paineiden ja reaktioiden seurannassa ja arvioinnissa käytettävien toimintatapojen ja välineiden suunnittelua ja toteutusta, erityisesti jotta saavutettaisiin tavoitteena oleva biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä;
   d) tuetaan sellaisten politiikkojen kehittämistä ja tehokasta täytäntöönpanoa, joilla torjutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa luonnolle ja biologiselle monimuotoisuudelle, parannetaan ekosysteemien joustavuutta ilmastonmuutoksen suhteen ja helpotetaan niiden sopeutumista ilmastonmuutokseen;
   e) tuetaan ympäristöhallinnon kehittämistä lisäämällä sidosryhmien, mukaan luettuina valtioista riippumattomat järjestöt, kuulemista luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevaan politiikkaan ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä sekä niiden osallistumista politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoon.

3.  Ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuen erityistavoitteilla kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteiden, mukaan luettuina painopistealueina olevien ilmastonmuutoksen, ympäristön ja terveyden ja elämänlaadun sekä luonnonvarojen ja jätteiden, osalta:

   a) edistetään innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja demonstrointia;
   b) lujitetaan tietämysperustaa, jota tarvitaan kehitettäessä, seurattaessa ja arvioitaessa ympäristöpolitiikkaa ja -lainsäädäntöä;
   c) tuetaan ympäristön tilan ja siihen vaikuttavien osatekijöiden, paineiden ja reaktioiden seurannassa ja arvioinnissa käytettävien toimintatapojen suunnittelua ja toteutusta;
   d) edistetään yhteisön ympäristöpolitiikan toteutusta erityisesti paikallis- ja aluetasolla;
   e) tuetaan ympäristöhallinnon kehittämistä lisäämällä sidosryhmien, mukaan luettuina valtioista riippumattomat järjestöt, kuulemista politiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä niiden osallistumista politiikan toteutukseen.

4.  Tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuen erityistavoitteilla:

   a) levitetään tietoa ja lisätään tietoisuutta ympäristökysymyksistä, metsäpalojen ehkäisy mukaan luettuna;
   b) tuetaan liitännäistoimia, kuten tiedottamista, viestintätoimia ja -kampanjoita, konferensseja ja koulutusta, metsäpalojen ehkäisyyn liittyvä koulutus mukaan luettuna.

5.  Liitteessä on luettelo rahoituskelpoisista toimenpiteistä.

5 artikla

Toimintatyypit

1.  Yhteisön rahoitus voidaan toteuttaa seuraavissa oikeudellisissa muodoissa:

   a) avustussopimukset;
   b) julkisia hankintoja koskevat sopimukset.

2.  Yhteisön avustuksia annettaessa voidaan käyttää erityisiä toimintamuotoja, kuten kumppanuutta koskevia puitesopimuksia, osallistumista rahoitusmekanismeihin ja rahastoihin tai yhteisrahoitusta, joka annetaan toiminta-avustuksina tai yksittäistoimiin myönnettävinä avustuksina. Toiminta-avustukseen, joka annetaan yhteisöille, joiden toiminta tähtää Euroopan yleiseen etuun, ei sovelleta tuen asteittaista alenemista koskevia varainhoitoasetuksen säännöksiä.

3.  Yksittäistoimiin myönnettävien avustusten osalta yhteisrahoituksen enimmäisosuus on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -välineen yhteisrahoituksen enimmäisosuus voi kuitenkin poikkeuksellisesti olla 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun kyse on ensisijaisia luontotyyppejä ja lajeja koskevista toimenpiteistä ja hankkeista direktiivin 79/409/ETY tai direktiivin 92/43/ETY täytäntöön panemiseksi ja kun tämä on tarpeen suojelutavoitteen saavuttamiseksi.

4.  Julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta yhteisön rahoitusta voidaan myöntää palvelujen ja hyödykkeiden ostamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Näitä kustannuksia voivat olla muun muassa kustannukset, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

6 artikla

Ohjelmasuunnittelu

1.  Komissio laatii ensimmäisen monivuotisen strategisen ohjelman vuosiksi 2007–2010 ja asetettuja tavoitteita koskevan uudelleentarkastelun jälkeen toisen monivuotisen strategisen ohjelman vuoksiksi 2011–2013. Näissä ohjelmissa määritellään päätavoitteet, toiminnan painopistealueet, toimenpidetyypit sekä tavoiteltavat tulokset yhteisön rahoitusta varten 1, 3 ja 4 artiklassa määritettyjen tavoitteiden ja vaatimusten osalta.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ehdotukset vuotuisiksi kansallisiksi työohjelmiksi kultakin vuodelta vuosina 2007–2010 ja 2011–2013 edellä 1 kohdassa tarkoitettujen monivuotisten strategisten ohjelmien laatimiseksi. Niissä on kunkin vuoden osalta ainakin:

   a) kartoitettava painopistealueet ottaen huomioon todetut pitkän aikavälin tarpeet;
   b) esiteltävä kansalliset erityistavoitteet;
   c) kuvattava rahoitettavat toimenpiteet ja se, miten ne täyttävät 3 artiklassa asetetut tukikelpoisuusvaatimukset;
   d) esitettävä kustannusarviot, ja
   e) kuvattava ehdotettu seurantajärjestelmä.

Jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuotuisia kansallisia työohjelmia koskeviin ehdotuksiinsa kansainvälisiä toimenpiteitä.

3.  Komissio kuulee jäsenvaltioita monivuotisia strategisia ohjelmia koskevista ehdotuksista 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa ja direktiivin 92/43/ETY 20 artiklassa tarkoitetussa komiteassa. Ohjelmat hyväksytään tämän asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vuosia 2007–2010 koskeva monivuotinen strateginen ohjelma hyväksytään mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Komissio huolehtii julkisten tahojen osallistumisesta monivuotisten strategisten ohjelmien luonnoksiin.

4.  Komissio kuulee jäsenvaltioita kahdenvälisesti vuotuisia kansallisia työohjelmia koskevista ehdotuksista direktiivin 92/43/ETY 20 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan, jotta vuotuiset kansalliset työohjelmat voidaan hyväksyä tämän asetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava ehdotukset vuotta 2007 koskeviksi vuotuisiksi kansallisiksi työohjelmiksi komissiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen monivuotisen strategisen ohjelman hyväksymisestä. Niiden on tarvittaessa toimitettava myös seuraavia vuosia koskevat vuotuiset kansalliset työohjelmat sekä päivitettävä jo toimitettuja ehdotuksia 15 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti asetettua aikataulua noudattaen. Jäsenvaltioiden on huolehdittava julkisten tahojen osallistumisesta vuotuisten kansallisten työohjelmien luonnoksiin direktiivin 2003/35/EY(13) säännösten mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat halutessaan toimittaa ehdotukset joitakin tai kaikkia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia vuosia koskeviksi vuotuisiksi kansallisiksi työohjelmiksi samaan aikaan.

5.  Komissio julkaisee säännöllisesti Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden luettelot, joihin sisältyy lyhyt kuvaus tavoitteista ja saavutetuista tuloksista sekä yhteenveto käytetyistä varoista. Tätä varten se käyttää asianmukaisia välineitä ja tekniikoita, myös Internetiä.

7 artikla

Rahoitusmenettelyt

Komissio panee tämän asetuksen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.

8 artikla

Tuensaajat

Life+ -välineestä voivat saada rahoitusta julkiset ja/tai yksityiset yhteisöt, toimijat ja laitokset.

9 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Life+ -välineestä rahoitettaviin ohjelmiin voivat osallistua seuraavat maat edellyttäen, että lisämäärärahoja saadaan:

   a) Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat valtiot, joista on tullut Euroopan ympäristökeskuksen jäseniä Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 933/1999 mukaisesti(14);
   b) Euroopan unionin jäsenehdokasvaltiot;
   c) vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat.

10 artikla

Rahoitusvälineiden keskinäinen täydentävyys

Tällä asetuksella ei rahoiteta toimenpiteitä, jotka kuuluvat jonkin muun yhteisön rahoitusvälineen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tai Euroopan kalatalousrahaston soveltamisalan piiriin, tai saavat tällaisesta rahoitusvälineestä avustusta samaan tarkoitukseen. Tämän asetuksen mukaisten tuensaajien on annettava tiedot yhteisön talousarviosta saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista komissiolle. Komissio varmistaa yhteensopivuuden ja täydentävyyden muiden yhteisön välineiden kanssa.

11 artikla

Kesto ja budjettivarat

1.  Tämän asetuksen täytäntöönpano alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2.  Rahoituspuitteet Life+ -välineen täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä kautena ovat 1 911 000 000 euroa (vuoden 2004 hintoina).

3.  Tässä asetuksessa säädettyihin toimiin osoitetut budjettivarat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituspuitteiden rajoissa.

   4. Vähintään 55 prosenttia Life+ -välineen budjettivaroista osoitetaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä.

12 artikla

Seuranta

1.  Tuensaajan on toimitettava kaikista Life+ -välineestä rahoitetuista toimenpiteistä ja hankkeista rahoitusta saaneiden toimenpiteiden osalta komissiolle työn edistymistä koskevat tekniset kertomukset ja rahoituskertomukset. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.

2.  Komission virkamiesten ja muun henkilöstön on tehtävä Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden tarkastuksia paikan päällä, myös pistotarkastuksina, erityisesti varmistaakseen 3 artiklassa asetettujen tukikelpoisuusvaatimusten noudattamisen ja arvioidakseen niiden vaikutusta EU:n politiikan tavoitteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastusviranomaisten kanssa suorittamia yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai perustamissopimuksen 279 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista valvontaa.

3.  Tämän asetuksen nojalla tehtäviin sopimuksiin on erityisesti sisällytettävä määräykset komission tai sen mahdollisesti valtuuttaman edustajan suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa tehdä paikan päällä.

4.  Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki hankkeeseen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen hanketta koskevan maksun suorittamisesta.

5.  Komissio mukauttaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja tarkastusten perusteella tarvittaessa alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää tai ehtoja sekä maksuaikataulua.

6.  Komissio toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että rahoitetut toimenpiteet ja hankkeet toteutetaan asianmukaisesti ja tämän asetuksen sekä varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

13 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.  Komissio varmistaa tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudelliset edut suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperinnällä ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95(15), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(16) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999(17) mukaisesti.

2.  Life+ -välineestä rahoitettujen yhteisön toimenpiteiden yhteydessä pidetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna väärinkäytöksenä jokaista yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka sopimusvelvoitteen rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko yhteisön yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3.  Komissio voi lykätä hanketta varten myönnetyn rahoitustuen antamista, vähentää tuen määrää tai periä sen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, mukaan luettuna tämän asetuksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että hanketta on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa sen luonteen tai toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4.  Jos määräaikoja ei noudateta tai jos hankkeen toteutuksen edistyminen antaa perusteet vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio pyytää tuensaajaa esittämään komissiolle selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa rahoitustuen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5.  Kaikki perusteettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

14 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

15 artikla

Täytäntöönpanoa koskevat päätökset

1.  Edellä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen tehdään seuraavat täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla

   a) hyväksytään vuotuiset kansalliset työohjelmat jäsenvaltioiden 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamien ehdotusten pohjalta ja tarvittaessa muutetaan niitä;
   b) säädetään muista sellaisista tarvittavista säännöistä tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi, jotka eivät ole tämän asetuksen muiden kuin keskeisten osien muuttamiseen tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti.

2.  Edellä 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen tehdään täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla

   a) hyväksytään 6 artiklan 1 kohdan mukaiset monivuotiset strategiset ohjelmat ja tarvittaessa muutetaan niitä;
   b) lisätään toimenpiteitä liitteeseen.

3.  Edellä 14 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen tehdään täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla

   a) määritetään 6 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten vuotuisten kansallisten työohjelmien muoto, sisältö ja toimitusajat;
   b) määritetään 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten muoto ja sisältö ja
   c) vahvistetaan indikaattorit, joiden avulla tuetaan Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden seurantaa.

16 artikla

Arviointi

1.  Komissio varmistaa, että monivuotisia ohjelmia seurataan säännöllisesti, jotta niiden vaikutuksia voidaan arvioida.

2.  Komissio antaa Life+ -välineestä väliarvioinnin Euroopan parlamentille ja 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle 30 päivään syyskuuta 2010 mennessä. Väliarvioinnissa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa vuosina 2007–2009. Komissio ehdottaa tarvittaessa muutoksia täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin 15 artiklan mukaisesti.

3.  Komissio huolehtii tämän asetuksen täytäntöönpanosta tehtävästä loppuarvioinnista, jossa arvioidaan asetuksen vaikutusta yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön toteutukseen, päivitykseen ja kehitykseen sekä määrärahojen käyttöä. Komissio toimittaa tämän loppuarvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä sekä tarvittaessa ehdotuksen rahoitusvälineen edelleen kehittämisestä yksinomaan ympäristöalalla vuodesta 2014 alkaen.

17 artikla

Kumoaminen ja siirtymäkautta koskevat säännökset

1.  Kumotaan seuraavat säädökset lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja kodifioimiseksi:

   a) ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE) 17 päivänä heinäkuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1655/2000(18);
   b) kaupunkien kestävää kehitystä edistävästä yhteisön yhteistyöjärjestelmästä 27 päivänä kesäkuuta 2001 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1411/2001/EY(19);
   c) yhteisön toimintaohjelmasta sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi, jotka toimivat ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla 1 päivänä maaliskuuta 2002 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 466/2002/EY(20);
   d) metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus) 17 päivänä marraskuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2152/2003(21).

2.  Toimenpiteitä, jotka on käynnistetty ennen 31 päivää joulukuuta 2006 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla, hallinnoidaan kyseisten säädösten mukaisesti siihen asti, kun ne on saatettu päätökseen. Komiteat, joista säädetään näissä säädöksissä, korvataan 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla komitealla. Kyseisten säädösten mukaiset pakolliset seuranta- ja arviointitoimet rahoitetaan säädösten voimassaolon päättymisen jälkeen tätä asetusta varten varatuista määrärahoista. Toimenpiteiden on oltava 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä määriteltyjen teknisten säännösten mukaisia siihen asti, kun ne on saatettu päätökseen.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

RAHOITUSKELPOISET TOIMENPITEET

Rajoittamatta 10 artiklan soveltamista Life+ -välineestä voidaan rahoittaa seuraavanlaisia toimenpiteitä, jos ne täyttävät 3 artiklassa asetetut tukikelpoisuusvaatimukset:

   a) sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen operatiiviset toimet, jotka huolehtivat ensisijaisesti ympäristönsuojelusta ja ympäristön parantamisesta Euroopan tasolla ja osallistuvat yhteisön politiikan ja lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon;
   b) yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoon suoraan liittyvien verkkojen, tietokantojen ja tietokonejärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen, erityisesti helpotettaessa julkista tiedonsaantia ympäristöasioissa;
   c) selvitykset, kartoitukset, mallintaminen ja skenaarioiden laatiminen;
   d) seuranta, myös metsien valvonta;
   e) apu valmiuksien kehittämiseen ja parantamiseen;
   f) koulutus, työpajat ja kokoukset, mukaan luettuna metsäpalojen ehkäisyä koskeviin aloitteisiin osallistuvien henkilöiden kouluttaminen;
   g) verkottuminen ja parhaiden toimintatapojen vaihtamiseen tarkoitetut järjestelmät;
   h) tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan luettuina tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat ja erityisesti metsäpaloihin liittyvät yleisön tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat;
   i) innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden demonstrointi;
  j) erityisesti luonnon ja biologisen monimuotoisuuden osa-alueen osalta:
   suojelualueiden ja lajien hoito ja suojelualueiden suunnittelu, mukaan luettuna Natura 2000 -verkon ekologisen yhtenäisyyden parantaminen;
   suojelun tason seuranta, mukaan luettuna menettelyjen ja rakenteiden luominen tällaista seurantaa varten;
   lajien ja luontotyyppien säilyttämiseen liittyvien toimintasuunnitelmien kehittäminen ja toteuttaminen;
   Natura 2000 -verkon laajentaminen merialueilla;
   maan osto edellyttäen, että:
   osto edistäisi Natura 2000 -suojelualueen yhtenäisyyden säilyttämistä tai palauttamista,
   maan osto on ainoa tai tehokkain tapa saavuttaa haluttu suojelutulos,
   ostettu maa varataan pitkällä aikavälillä käyttötarkoituksiin, jotka ovat yhteensopivia 4 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden kanssa, ja
   kyseinen jäsenvaltio varmistaa joko siirrolla tai muulla tavoin, että tällainen maa varataan pitkällä aikavälillä luonnonsuojelutarkoituksiin.20061024-P6_TA(2006)0431_FI-p0000002.fig

(1) EUVL C 238 E, 3.10.2006, s. 1.
(2) EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 451.
(3) EUVL C 255, 14.10.2005, s. 52.
(4) EUVL C 231, 20.9.2005, s. 72.
(5) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 7. heinäkuuta 2005 (EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 451), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 27. kesäkuuta 2006 (EUVL C 238 E, 3.10.2006, s. 1), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. lokakuuta 2006.
(6) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.
(7) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(8) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(9) EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).
(10) EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.
(11) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(12) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/35/EY, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen (EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17).
(14) EYVL L 117, 5.5.1999, s. 1.
(15) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.
(16) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.
(17) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.
(18) EYVL L 192, 28.7.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1682/2004 (EUVL L 308, 5.10.2004, s. 1).
(19) EYVL L 191, 13.7.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7).
(20) EYVL L 75, 16.3.2002, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY.
(21) EUVL L 324, 11.12.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 788/2004 (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 17).


Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelma (Media 2007) ***II
PDF 184kWORD 32k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007) (6233/2/2006 – C6-0271/2006 – 2004/0151(COD))
P6_TA(2006)0432A6-0337/2006

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (6233/2/2006 – C6-0271/2006),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0470)(2),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0337/2006),

1.   hyväksyy yhteisen kannan;

2.   toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.   kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.   kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit 25.10.2005, P6_TA(2005)0398.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Kulttuuri-ohjelma (2007–2013) ***II
PDF 283kWORD 135k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013) (6235/3/2006 – C6-0269/2006 – 2004/0150(COD))
P6_TA(2006)0433A6-0343/2006

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (6235/3/2006 – C6-0269/2006),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0469)(2),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0343/2006),

1.   hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 24. lokakuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o .../2006/EY tekemiseksi Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013)

P6_TC2-COD(2004)0150


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 151 artiklan 5 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

1)  On olennaisen tärkeää kannustaa kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kunnioittamiseksi ja edistämiseksi sekä parantaa Euroopan kansalaisten tietoisuutta Euroopan muista kulttuureista ja samanaikaisesti lisätä tietoisuutta heidän yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstään. Kulttuureja ja kieliä koskevan yhteistyön ja monimuotoisuuden edistäminen auttaakin osaltaan tekemään Euroopan kansalaisuudesta konkreettista todellisuutta kannustamalla Euroopan kansalaisia osallistumaan suoraan yhdentymisprosessiin.

2)  Aktiivisella kulttuuripolitiikalla, jolla pyritään säilyttämään Euroopan kulttuurien monimuotoisuus ja edistämään sen yhteisiä kulttuurisia osatekijöitä ja yhteistä kulttuuriperintöä, voidaan parantaa Euroopan unionin näkyvyyttä sen ulkopuolella.

3)  Kansalaisten täysi tuki Euroopan yhdentymiselle ja heidän täysipainoinen osallistumisensa siihen edellyttää, että kansalaisten yhteisiä kulttuuriarvoja ja kulttuurisia juuria korostetaan entistä enemmän olennaisena osana heidän identiteettiään ja kuulumistaan yhteiskuntaan, joka perustuu vapauteen, oikeudenmukaisuuteen, demokratiaan, ihmisarvon ja koskemattomuuden kunnioittamiseen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa täysin noudattaen.

4)  On olennaisen tärkeää, että kulttuuriala edistää osaltaan Euroopan laajempaa poliittista kehitystä ja osallistuu siihen aktiivisesti. Kulttuuriala on itsessään tärkeä työllistäjä, ja lisäksi on olemassa selvä yhteys kulttuuri-investointien ja talouskehityksen välillä, mistä syystä on tärkeää vahvistaa kulttuuripolitiikkaa alueellisesti, kansallisesti ja Euroopan tasolla. Tämän vuoksi olisi lujitettava kulttuuriteollisuuden asemaa osana Lissabonin strategian mukaista kehitystä, sillä tällä teollisuudenalalla on yhä suurempi vaikutus Euroopan talouteen.

5)  On myös tarpeen edistää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa kaikenlaisen syrjinnän torjumista, rasismi ja muukalaisviha mukaan luettuina. Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen voi toimia keinona torjua sosiaalista syrjäytymistä.

6)  Perustamissopimuksen 3 artiklassa määrätään, että toteuttaessaan kyseisessä artiklassa tarkoitettua toimintaa yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

7)  Kulttuuriohjelmat Kaleidoskooppi, Ariane, Rafael ja Kulttuuri 2000, jotka perustettiin päätöksillä N:o 719/96/EY(5), N:o 2085/97/EY(6), N:o 2228/97/EY(7) ja N:o 508/2000/EY(8), ovat olleet myönteisiä vaiheita kulttuuria tukevien yhteisön toimien täytäntöönpanossa. Näin on saatu huomattavaa kokemusta, erityisesti näiden kulttuuriohjelmien arvioinnin avulla. Yhteisön kulttuuritoimintaa olisi järkeistettävä ja vahvistettava näiden arviointien tulosten, kaikkien asianomaisten osapuolten kuulemisen ja unionin toimielinten viimeaikaisen työn pohjalta. On siis syytä perustaa ohjelma tätä tarkoitusta varten.

8)  Unionin toimielimet ovat monissa yhteyksissä ilmaisseet kantansa aiheista, jotka liittyvät yhteisön kulttuuritoimintaan sekä kulttuuriyhteistyön haasteisiin: erityisesti neuvosto 25 päivänä kesäkuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevasta uudesta työsuunnitelmasta(9) ja 19 päivänä joulukuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevan työsuunnitelman täytäntöönpanosta(10), Euroopan parlamentti 5 päivänä syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriyhteistyöstä Euroopan unionissa(11), 28 päivänä helmikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa Kulttuuri 2000 -ohjelman toteuttamisesta(12), 22 päivänä lokakuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa teatterin ja esittävien taiteiden merkityksestä ja dynamiikasta laajentuneessa Euroopan unionissa(13) ja 4 päivänä syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriteollisuudesta(14) sekä alueiden komitea 9 päivänä lokakuuta 2003 antamassaan lausunnossa, joka koski Kulttuuri 2000 -ohjelman jatkamista.

9)  Neuvosto on painottanut edellä mainituissa päätöslauselmissaan, että yhteisössä on omaksuttava johdonmukaisempi lähestymistapa kulttuuriin ja että eurooppalainen lisäarvo on eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön määrittävä tekijä ja yhteisön kulttuuritoiminnan yleinen edellytys.

10)  Jotta Euroopan kansojen yhteisestä kulttuurialueesta tulisi todellisuutta, on tärkeää edistää kulttuurialan toimijoiden sekä taideteosten, kulttuuriesineiden ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja kannustaa vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa.

11)  Neuvosto kulttuurialan työsuunnitelmasta (2005–2006) 16 päivänä marraskuuta 2004 antamissaan päätelmissä, Euroopan parlamentti kulttuuriteollisuudesta 4 päivänä syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan kulttuuriteollisuudesta 28 päivänä tammikuuta 2004 antamassaan lausunnossa ovat todenneet, että muun kuin audiovisuaalisen kulttuuriteollisuuden taloudellinen ja sosiaalinen erityislaatu on otettava aiempaa paremmin huomioon. Uudessa ohjelmassa olisi lisäksi otettava huomioon vuosina 2002–2004 tehdyt kulttuurialan yhteistyötä koskevat valmistelutoimet.

12)  Tässä yhteydessä on syytä edistää yhteistyön lisäämistä kulttuurialan toimijoiden välillä kannustamalla näitä muodostamaan monivuotisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla voidaan kehittää yhteisiä toimia, antaa tukea todellista eurooppalaista lisäarvoa tuottaville kohdennetuille toimille, tukea kulttuuritapahtumia, joilla on symbolinen merkitys, tukea eurooppalaisia kulttuuriyhteistyötä tekeviä organisaatioita, kannustaa tutkimusta, joka koskee Euroopan tasolla kiinnostavia aiheita, sekä kannustaa tiedon keruuta ja levitystä ja toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla.

13)  Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2007–2019 24 päivänä lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen .../2006/EY(15) soveltamiseksi olisi myönnettävä merkittävästi rahoitusta tälle eurooppalaisten keskuudessa hyvin näkyvälle tapahtumalle, joka osaltaan vahvistaa tunnetta kuulumisesta yhteiseen eurooppalaiseen kulttuurialueeseen. Tässä tapahtumassa päähuomio on kiinnitettävä rajatylittävään eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön.

14)  Olisi annettava tukea sellaisten organisaatioiden toimintaan, jotka toimivat kulttuuriyhteistyön alalla Euroopan laajuisesti ja ovat siten eurooppalaisen kulttuurin lähettiläitä. Tätä tukea olisi annettava niiden kokemusten pohjalta, jotka Euroopan unioni on saanut yhteisön toimintaohjelmasta kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 792/2004/EY(16) soveltamisesta.

15)  Ohjelman on sananvapauden periaatetta noudattaen edistettävä Euroopan unionin pyrkimyksiä kestävän kehityksen edistämiseksi ja kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi.

16)  Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioiden ja ETA-sopimuksen tehneiden EFTA-maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin näiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

17)  Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan "Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa", jonka mukaan vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvien maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin yhteisön ja näiden maiden välillä tehtävien puitesopimusten pohjalta. Näiden maiden olisi voitava halutessaan ja budjettinäkökohtien ja poliittisten painopistealueiden salliessa osallistua ohjelmaan tai hyötyä rajoitetummasta yhteistyön muodosta lisämäärärahojen ja asianomaisten osapuolten välillä sovittavien erityisten menettelyjen pohjalta.

18)  Ohjelman yhteydessä olisi myös voitava tehdä yhteistyötä muiden sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ovat allekirjoittaneet yhteisön kanssa kulttuuriosuuden sisältäviä sopimuksia, ja tätä varten on määriteltävä noudatettavat menettelyt.

19)  Yhteisön toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi on tarpeen varmistaa tämän päätöksen ja muiden asiaan liittyvien yhteisön politiikan alojen, toimien ja välineiden mukaisesti toteutettavien toimien johdonmukaisuus ja keskinäinen täydentävyys perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteisön kulttuuri- ja koulutusalan toimien välisiin liittymäkohtiin ja toimiin, joilla edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tiiviimpää yhteistyötä Euroopan tasolla.

20)  Yhteisön tuen osalta olisi otettava huomioon kulttuurialan erityisluonne Euroopassa ja erityisesti huolehdittava siitä, että hallinnollisia ja rahoitukseen liittyviä menettelyjä yksinkertaistetaan mahdollisimman paljon ja että ne mukautetaan asetettuihin tavoitteisiin sekä kulttuurialan käytäntöihin ja kehitykseen.

21)  Komission, jäsenvaltioiden ja kulttuurin yhteyspisteiden olisi pyrittävä edistämään pienten toimijoiden osallistumista monivuotisiin yhteistyöhankkeisiin sekä sellaisen toiminnan järjestämistä, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen mahdollisia hankekumppaneita.

22)  Ohjelmalla olisi koottava yhteen eri puolilta Eurooppaa peräisin olevien kulttuuritoimijoiden erityiset ominaisuudet ja asiantuntemus. Jos jonkin jäsenvaltion tai osallistuvan maan kulttuuritoimijoiden osallistumistaso on alhainen, komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittaessa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

23)  Komission ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä olisi varmistettava tämän ohjelman jatkuva seuranta ja arviointi, jotta siihen voitaisiin tehdä tarkistuksia erityisesti toimenpiteiden täytäntöönpanon tärkeysjärjestyksen suhteen. Arviointiin olisi sisällyttävä ulkopuolisten, riippumattomien elinten suorittama arviointi.

24)  Ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyissä olisi käytettävä erityisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, asianmukaisia ja aikataulusidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita.

25)  Olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja kadonneiden tai väärin maksettujen tai käytettyjen varojen perimiseksi takaisin.

26)  On suotavaa perustaa kulttuuriyhteistyötä varten yhtenäinen rahoitus- ja ohjelmointiväline, nimeltään Kulttuuri-ohjelma, 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyväksi kaudeksi.

27)  Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(17) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

28)  Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(18) mukaisesti.

29)  Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(19) (jäljempänä 'varainhoitoasetus') ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002(20) mukaisesti.

30)  Yhteisön toiminta täydentää kulttuuriyhteistyön alalla toteutettavia kansallisen ja alueellisen tason toimia. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli yhteiseen kulttuuriperintöömme perustuvan Euroopan kulttuurialueen edistämistä (kulttuurialan toimijoiden rajatylittävä liikkuvuus Euroopassa, taideteosten, kulttuuriesineiden ja kulttuuri- ja taidetuotteiden rajatylittävä levitys sekä kulttuurien välinen vuoropuhelu) niiden kansalliset rajat ylittävän luonteen vuoksi, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteenmukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

31)  On syytä antaa siirtymäsäännöksiä, jotta varmistetaan ongelmaton siirtyminen toisaalta päätöksillä N:o 508/2000/EY ja N:o 792/2004/EY perustettujen ohjelmien ja toisaalta tällä päätöksellä perustetun ohjelman välillä,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Perustaminen ja kesto

1.  Tällä päätöksellä perustetaan Kulttuuri-ohjelma, jäljempänä 'ohjelma', joka on kaikille kulttuurialoille ja kaikenlaisille kulttuuritoimijoille avoin monivuotinen yhtenäinen ohjelma yhteisön kulttuuritoimia varten.

2.  Ohjelma pannaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyvänä kautena.

2 artikla

Talousarvio

1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi 1 artiklassa tarkoitetuksi kaudeksi ovat 354 miljoonaa euroa(21).

2.  Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituspuitteiden rajoissa.

3 artikla

Tavoitteet

1.  Ohjelman yleistavoitteena on edistää eurooppalaisille yhteistä ja yhteiseen kulttuuriperintöön perustuvaa kulttuurialuetta kehittämällä ohjelmaan osallistuvien valtioiden luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurilaitosten välistä kulttuuriyhteistyötä, jotta edistettäisiin Euroopan kansalaisuuden kehittymistä. Ohjelmaan voivat osallistua muut kuin audiovisuaalisen alan kulttuuriteollisuuden toimijat, erityisesti pienet kulttuuriyritykset, jos ne toimivat voittoa tavoittelemattomana kulttuuritoimijana.

2.  Ohjelman erityistavoitteina on:

   a) edistää kulttuurialan toimijoiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta;
   b) kannustaa teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää levittämistä;
   c) edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua.

4 artikla

Toimintalinjat

1.  Ohjelman tavoitteet pyritään toteuttamaan panemalla täytäntöön seuraavat toimet, sellaisina kuin ne kuvataan liitteessä:

  a) kulttuuritoimien tukeminen
   monivuotiset yhteistyöhankkeet
   yhteistyötoimet
   erityistoimet
   b) kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen
   c) analysoinnin, tiedon keruun ja levityksen tukeminen sekä sellaisten toimien tukeminen, joilla maksimoidaan hankkeiden vaikutus eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla.

2.  Nämä toimet toteutetaan liitteessä vahvistettujen säännösten mukaisesti.

5 artikla

Kolmansia maita koskevat säännökset

1.  Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

   a) Euroopan talousalueeseen kuuluvat Efta-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;
   b) ehdokasmaat, joita varten on laadittu unioniin liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksessa vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten edellytysten ja menettelyjen mukaisesti;
   c) Länsi-Balkanin maat niiden menettelyjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevien puitesopimusten perusteella.

Tässä kohdassa mainitut maat osallistuvat täysimääräisesti ohjelmaan, edellyttäen että vaaditut edellytykset täyttyvät ja lisämäärärahoja maksetaan.

2.  Ohjelma mahdollistaa myös yhteistyön muiden kolmansien maiden kanssa, jotka ovat tehneet yhteisön kanssa kulttuuria koskevia lausekkeita sisältäviä assosiaatio- tai yhteistyösopimuksia, lisämäärärahojen pohjalta ja sovittavien erityismenettelyjen mukaisesti.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut Länsi-Balkanin maat, jotka eivät halua osallistua täysimääräisesti ohjelmaan, voivat tehdä yhteistyötä ohjelman kanssa tässä kohdassa säädetyin edellytyksin.

6 artikla

Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

Ohjelma mahdollistaa yhteistyön toimivaltaisten kulttuurialan kansainvälisten järjestöjen kanssa, kuten Unescon tai Euroopan neuvoston kanssa, yhteisrahoituksen pohjalta ja siten, että noudatetaan jokaisen toimielimen ja järjestön omia, 4 artiklassa lueteltujen toimien toteuttamista koskevia sääntöjä.

7 artikla

Täydentävyys muiden yhteisön välineiden kanssa

Komissio varmistaa ohjelman niveltämisen yhteisön muihin toimenpiteisiin, erityisesti rakennerahastoihin liittyviin toimiin sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, tutkimuksen, tietoyhteiskunnan, kansalaisuuden, nuorison, urheilun, kielten, sosiaalisen osallisuuden, EU:n ulkosuhteiden ja kaikenlaisen syrjinnän torjumisen alalla toteutettaviin toimiin.

8 artikla

Täytäntöönpano

1.  Komissio varmistaa tämän ohjelman kohteena olevien yhteisön toimien täytäntöönpanon liitteen mukaisesti.

2.  Seuraavista toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

   a) vuotuinen työsuunnitelma, mukaan luettuna painopisteet, valintaperusteet ja -menettelyt;
   b) vuotuinen talousarvio ja varojen jakautuminen ohjelman eri toimien välillä;
   c) ohjelman seuranta- ja arviointitoimenpiteet;
   d) yhteisön antama rahoitustuki 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti: sen määrä, kesto, jakautuminen ja edunsaajat.

3.  Kaikista muista tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.  Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

10 artikla

Kulttuurin yhteyspisteet

1.  Liitteessä olevan I osan 3.1 kohdassa määritellyt kulttuurin yhteyspisteet toimivat täytäntöönpanoeliminä, jotka tiedottavat ohjelmasta kansallisella tasolla varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja 3 kohtaa noudattaen.

2.  Kulttuurin yhteyspisteiden on noudatettava seuraavia periaatteita:

   a) Yhteyspisteellä on oltava riittävä henkilöstö, jolla on alan kansainvälisessä yhteistyöympäristössä tehtävään työhön soveltuva ammatti- ja kielitaito.
   b) Yhteyspisteellä on oltava soveltuvat tilat ja laitteet, erityisesti viestinnän ja tietotekniikan osalta.
   c) Yhteyspisteen on toimittava hallinnollisessa ympäristössä, joka mahdollistaa tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja eturistiriitojen välttämisen.

11 artikla

Varainhoitosäännökset

1.  Rahoitustuki annetaan avustusten muodossa oikeushenkilöille. Avustuksia voidaan tietyissä tapauksissa myöntää luonnollisille henkilöille varainhoitoasetuksen 114 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio voi myös myöntää luonnollisille tai oikeushenkilöille palkintoja ohjelman yhteydessä toteutetuista toimista tai hankkeista. Toimen luonteen perusteella voidaan sallia kiinteämääräisten summien maksaminen ja/tai yksikkökustannustaulukoiden käyttäminen.

2.  Komissio voi tuensaajien ominaisuuksien ja toimien luonteen mukaan päättää tarvittaessa poikkeuksista sen tarkistamisessa, onko hakijalla riittävä ammatillinen tutkintotaso ja pätevyys ehdotetun toimen tai toimintasuunnitelman toteuttamiseen.

3.  Päätöksen N:o 1419/1999/EY nojalla nimettyjen Euroopan kulttuuripääkaupunkien tiettyihin yksittäistoimiin voidaan myöntää avustuksia tai palkintoja.

12 artikla

Vaikutus muihin yhteisön tavoitteisiin

Ohjelma vahvistaa yhteisön laaja-alaisia tavoitteita, erityisesti

   a) edistämällä sananvapauden perusperiaatetta;
   b) kannustamalla ottamaan huomioon kestävän kehityksen edistämisen merkitys;
   c) pyrkimällä edistämään keskinäistä ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta Euroopan unionissa;
   d) edistämällä kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän poistamista.

Erityistä huomiota kiinnitetään johdonmukaisuuteen ja keskinäiseen täydentävyyteen ohjelman sekä kolmansien maiden kanssa tehtävää kulttuuriyhteistyötä koskevien yhteisön politiikkojen välillä.

13 artikla

Seuranta ja arviointi

1.  Komissio varmistaa ohjelman säännöllisen seurannan ohjelmalle asetettujen tavoitteiden pohjalta. Seuranta- ja arviointiprosessin tulokset otetaan huomioon ohjelman täytäntöönpanossa.

Seurantaan kuuluu 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen raporttien laadinta.

Ohjelman yksittäisiä tavoitteita voidaan tarkistaa seurantaraporttien tulosten pohjalta perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

2.  Komissio varmistaa ohjelman säännöllisen, ulkopuolisen ja riippumattoman arvioinnin.

3.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle:

   a) väliarvioinnin saaduista tuloksista ja ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;
   b) tiedonannon ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;
   c) jälkiarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

14 artikla

Siirtymäsäännökset

Toimia, jotka on aloitettu ennen 31 päivää joulukuuta 2006 päätösten N:o 508/2000/EY tai N:o 792/2004/EY nojalla, hallinnoidaan niiden päättymiseen saakka kyseisten päätösten säännösten mukaisesti.

Päätöksen N:o 508/2000/EY 5 artiklassa tarkoitettu komitea korvataan tämän päätöksen 9 artiklassa tarkoitetulla komitealla.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

I.  I TOIMIEN JA TAPAHTUMIEN KUVAUS

1.  Ensimmäinen toimintalohko: kulttuuritoimien tukeminen

1.1  Monivuotiset yhteistyöhankkeet

Ohjelmasta tuetaan pitkäjänteisiä ja rakenteellisia kulttuuriyhteistyöhankkeita kulttuurialan toimijoiden erityisominaisuuksien ja ammattitaidon saattamiseksi yhteen Euroopan laajuisesti. Tuen tarkoituksena on auttaa näitä yhteistyöhankkeita niiden käynnistys- ja organisointivaiheessa tai maantieteellisen laajentumisen vaiheessa. Hankkeita kannustetaan luomaan toiminnalleen kestävä perusta ja saavuttamaan rahoituksellinen riippumattomuus.

Kuhunkin yhteistyöhankkeeseen kuuluu vähintään kuusi toimijaa kuudesta eri maasta, jotka osallistuvat ohjelmaan. Hankkeen tarkoituksena on koota yhteen joukko yhden tai usean alan toimijoita erilaisiin monivuotisiin toimiin, jotka voivat olla alakohtaisia tai monialaisia mutta joilla on oltava yhteinen tavoite.

Kunkin yhteistyöhankkeen pyrkimyksenä on toteuttaa useita organisoituja ja monivuotisia kulttuuritoimia. Nämä toimet on pantava täytäntöön koko sinä aikana, jonka yhteisön rahoitus kestää. Toimilla on pyrittävä vähintään kahteen 3 artiklassa mainituista kolmesta erityistavoitteesta. Etusija annetaan niille yhteistyöhankkeille, jotka aikovat toteuttaa toimia, jotka vastaavat mainitussa artiklassa asetettuihin kolmeen erityistavoitteeseen.

Yhteistyöhankkeet valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella varainhoitoasetuksen mukaisesti. Valinnan perusteina ovat muun muassa järjestäjäorganisaatioiden toiminta-alallaan osoittama asiantuntemus, näiden taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet toteuttaa ehdotetut toimet sekä näiden toimien laatu ja asianmukaisuus ohjelman yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden kannalta siten kuin ne on esitetty 3 artiklassa.

Yhteistyöhankkeet on perustettava yhteistyösopimuksella eli yhteisellä asiakirjalla, jolla on oikeudellinen muoto jossakin osallistuvista maista ja jonka kaikki hankkeen järjestäjäorganisaatiot allekirjoittavat.

Yhteisön tuki saa olla enintään 50 prosenttia hankkeen talousarviosta, ja se on luonteeltaan aleneva. Se saa olla enintään 500 000 euroa vuodessa yhteistyöhankkeiden kaikkien toimien osalta. Tämä tuki annetaan kaudeksi, joka kestää kolmesta viiteen vuotta.

Ohjeellisena määränä noin 32 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän tukityyppiin.

1.2  Yhteistyötoimet

Ohjelmasta tuetaan alakohtaista tai monialaista kulttuuriyhteistyötä eurooppalaisten toimijoiden välillä. Ohjelmassa painotetaan luovuutta ja innovaatioita. Erityisesti kannustetaan toimia, joiden tarkoituksena on tutkia yhteistyötapoja niiden kehittämiseksi pitkäjänteisesti.

Kukin toimi on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä vähintään kolmen kulttuuritoimijan kanssa, jotka ovat kolmesta eri osallistujamaasta, olivatpa nämä toimijat yhden tai usean alan toimijoita.

Toimet valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella varainhoitoasetuksen mukaisesti. Valinnan perusteina ovat muun muassa järjestäjäorganisaatioiden toiminta-alallaan osoittama asiantuntemus, niiden taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet toteuttaa ehdotetut toimet sekä näiden toimien laatu ja asianmukaisuus ohjelman yleistavoitteen ja erityistavoitteiden kannalta siten kuin ne on esitetty 3 artiklassa.

Yhteisön tuki saa olla enintään 50 prosenttia hankkeen talousarviosta. Sen on oltava vähintään 50 000 ja enintään 200 000 euroa. Tämä tuki annetaan enintään 24 kuukauden ajaksi.

Ehtoja, jotka koskevat tähän toimeen osallistuvien toimijoiden vähimmäismäärää, joka vaaditaan hankkeiden esittämiseksi, sekä yhteisön tuen vähimmäis- ja enimmäismääriä, voidaan mukauttaa kirjallisuuden kääntämisen erityistarpeiden huomioimiseksi.

Ohjeellisena määränä noin 29 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän tukityyppiin.

1.3  Erityistoimet

Ohjelmasta tuetaan myös erityistoimia. Nämä toimet ovat erityistoimia sikäli, että niiden on oltava laajuudeltaan ja kattavuudeltaan merkittäviä, niillä on oltava laaja vaikutuspiiri Euroopan kansojen keskuudessa ja niiden on edistettävä tietoisuutta kuulumisesta samaan yhteisöön ja lisättävä tietoa jäsenvaltioiden kulttuurisesta monimuotoisuudesta sekä edistettävä kulttuurienvälistä ja kansainvälistä vuoropuhelua. Erityistoimilla on pyrittävä vähintään kahteen 3 artiklassa mainituista kolmesta erityistavoitteesta.

Erityistoimien on lisäksi edistettävä yhteisön kulttuuritoiminnan näkyvyyden lisäämistä sekä Euroopan unionin alueella että sen ulkopuolella. Niillä on myös lisättävä maailmanlaajuisesti tietoisuutta Euroopan kulttuurin rikkaudesta ja monimuotoisuudesta.

Lisäksi annetaan merkittävää tukea "Euroopan kulttuuripääkaupungeille", jotta autettaisiin sellaisten toimien toteutusta, jotka lisäävät näkyvyyttä Euroopan tasolla ja kansalliset rajat ylittävää kulttuuriyhteistyötä Euroopassa.

Erityistoimina voidaan tukea myös palkintojen jakamista, silloin kun niillä tuodaan näkyviin taiteilijoita, teoksia tai kulttuuri- tai taidetuotteita, tehdään heitä tai niitä tunnetuksi kansallisten rajojen ulkopuolella ja edistetään näin liikkuvuutta ja vaihtoa.

Tämäntyyppistä tukea voidaan myös antaa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettaville yhteistyötoimille, joista säädetään 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa.

Edellä mainitut esimerkit eivät muodosta tyhjentävää luetteloa toimista, joita voidaan tukea tästä ohjelman toimintalohkosta.

Erityistoimien yksityiskohtaiset valintasäännöt riippuvat asianomaisesta toimesta. Rahoitus myönnetään ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen perusteella, paitsi niissä tapauksissa, jotka kuuluvat varainhoitoasetuksen 54 ja 168 artiklan soveltamisalaan. Lisäksi otetaan huomioon toiminnan asianmukaisuus ohjelman yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden kannalta siten kuin ne on esitetty tämän päätöksen 3 artiklassa.

Yhteisön tuki saa olla enintään 60 prosenttia hankkeen talousarviosta.

Ohjeellisena määränä noin 16 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän tukityyppiin.

2.  Toinen toimintalohko: tuki kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille

Tämä tuki annetaan toiminta-avustuksena, joka on tarkoitettu sellaisen organisaation pysyvään toimintaohjelmaan liittyvien kulujen osarahoitukseen, joka pyrkii yleistä eurooppalaista etua koskevaan tavoitteeseen kulttuurialalla tai tavoitteeseen, joka on unionin tätä alaa koskevan politiikan mukainen.

Nämä avustukset on tarkoitus myöntää vuosittaisten ehdotuspyyntöjen perusteella.

Ohjeellisena määränä noin 10 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän toimintalohkoon.

Tukea voidaan antaa elimille, jotka toimivat kulttuuriyhteistyön hyväksi yhdellä tai usealla seuraavista tavoista:

   huolehtimalla edustustehtävistä yhteisön tasolla,
   keräämällä ja levittämällä tietoa, jolla helpotetaan yhteisön kulttuuriyhteistyötä Euroopan laajuisesti,
   luomalla Euroopan laajuisia verkostoja kulttuuritoimijoille,
   osallistumalla kulttuuriyhteistyöhankkeiden toteutukseen tai toimimalla eurooppalaisen kulttuurin lähettiläinä.

Näillä organisaatioilla on oltava todellinen eurooppalainen ulottuvuus. Sen vuoksi niiden on harjoitettava toimintaansa Euroopan tasolla, yksin tai erilaisten koordinoitujen järjestöjen muodossa, ja niiden rakenteella (kirjatut jäsenet) ja toiminnalla on voitava olla vaikutus Euroopan unionin tasolla tai niiden on katettava vähintään seitsemän eurooppalaista maata.

Tämä toimintalohko on avoin päätöksen N:o 792/2004/EY liitteessä I olevan 2 osan nojalla tuetuille organisaatioille sekä kaikille muille kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille edellyttäen, että ne täyttävät 3 artiklassa säädetyt tavoitteet ja noudattavat tämän päätöksen ehtoja.

Tällaisten toiminta-avustusten edunsaajaorganisaatiot valitaan ehdotuspyynnön perusteella. Valinta perustuu organisaatioiden toimintaohjelman asianmukaisuuteen 3 artiklassa mainittujen erityistavoitteiden kannalta.

Tämän toimintalohkon mukaisesti myönnetty toiminta-avustus saa olla enintään 80 prosenttia organisaation tukikelpoisista kustannuksista sinä vuotena, jolle avustus myönnetään.

3.  Kolmas toimintalohko: analysoinnin ja tiedon keruun ja levityksen sekä hankkeiden vaikutuksen maksimoimisen tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla

Ohjeellisena määränä noin 5 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän toimintalohkoon.

3.1  Kulttuurin yhteyspisteiden tukeminen

Jotta ohjelmaa koskevia tietoja levitettäisiin kohdennetusti, tehokkaasti ja käytännönläheisesti, ohjelmasta tuetaan kulttuurin yhteyspisteitä. Nämä kansallisella tasolla toimivat elimet perustetaan vapaaehtoisuuden pohjalta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 39 artiklan mukaisesti.

Kulttuurin yhteyspisteiden tehtävänä on:

   tehdä ohjelmaa tunnetuksi,
   helpottaa osallistumista ohjelmaan ja rohkaista mahdollisimman monia kulttuurialan ammattilaisia ja toimijoita osallistumaan sen toimiin jakamalla tietoa tehokkaasti ja kehittämällä asianmukaisia keskinäisiä verkottumiseen liittyviä aloitteita,
   pitää yllä tehokkaita yhteyksiä jäsenvaltioiden kulttuurialalle tukea myöntävien instituutioiden kanssa edistäen näin ohjelman toimien ja kansallisten tukitoimenpiteiden keskinäistä täydentävyyttä,
   huolehtia tarvittaessa tiedotuksesta, joka koskee muita yhteisön kulttuurihankkeita tukevia ohjelmia.

3.2  Analysointiin liittyvän työn tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla

Ohjelmasta tuetaan tutkimusten tekemistä ja analysointiin liittyvää työtä eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla. Tuen tarkoituksena on lisätä tietojen määrää ja laatua Euroopan tasolla tehtävää kulttuuriyhteistyötä koskevien vertailukelpoisten tietojen ja analyysin kehittämiseksi, erityisesti siltä osin kuin on kyse luovien taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden liikkuvuudesta, taideteosten ja taide- ja kulttuurituotteiden levityksestä sekä kulttuurien välisestä vuoropuhelusta.

Tästä toimintalohkosta voidaan tukea tutkimuksia ja analysointityötä, joilla lisätään rajatylittävän eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön tuntemusta ja luodaan sen menestykselle suotuisa toimintaympäristö. Erityisesti kannustetaan hankkeita, joiden tarkoituksena on kerätä ja analysoida tilastotietoja.

3.3  Tiedon keruun ja levityksen sekä hankkeiden vaikutuksen maksimoimisen tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla

Ohjelmasta tuetaan tiedon keruuta ja levitystä sekä toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus ja jotka toteutetaan kehittämällä Internetissä toimiva väline, joka on kohdennettu vastaamaan kulttuurialan ammattihenkilöiden tarpeita rajatylittävän eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön alalla.

Tämän välineen avulla olisi voitava vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä ja levittää ohjelmaa sekä rajatylittävää eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä laajasti koskevaa tietoa.

II.  II OHJELMAN HALLINNOINTI

Ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös sellaiset kulut, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välittömästi tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin, seurantaan, valvontaan, tarkastuksiin ja arviointiin, esimerkiksi tutkimuksiin, kokouksiin ja tiedotus- ja julkaisutoimintaan. Lisäksi määrärahoilla voidaan kattaa tietojenvaihtoon tarkoitettuihin tietoverkkoihin liittyviä kuluja sekä mahdollisia muita kuluja, jotka liittyvät tekniseen ja hallinnolliseen apuun, jota komissio tarvitsee ohjelman hallinnoinnissa.

III.  III VALVONTA JA TARKASTUKSET

Edellä olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti valittujen hankkeiden osalta otetaan käyttöön otoksiin perustuva tarkastusjärjestelmä.

Avustuksen saaja säilyttää komission saatavilla kaikki tositteet menotapahtumista viiden vuoden ajan viimeisestä maksusta. Avustuksen saaja valvoo, että tarvittaessa myös tositteet, joita sen kumppanit tai jäsenet mahdollisesti säilyttävät, annetaan komission saataville.

Komissiolla on oikeus suorittaa avustuksen käyttöä koskeva tarkastus. Tarkastuksen toteuttaa joko suoraan komission henkilöstö tai mikä tahansa komission valitsema pätevä ulkopuolinen organisaatio. Nämä tarkastukset voidaan suorittaa milloin tahansa sopimuksen voimassaoloaikana sekä viiden vuoden kuluessa avustuksen loppumaksun suorittamisesta. Komissio voi näiden tarkastusten tulosten perusteella tarvittaessa tehdä päätöksiä varojen takaisinperinnästä.

Komission henkilöstöllä sekä komission valtuuttamilla ulkopuolisilla henkilöillä on pääsy avustuksen saajan tiloihin sekä oikeus saada kaikki, myös sähköiset, tiedot, joita he tarvitsevat näiden tarkastusten toimittamiseksi.

Tilintarkastustuomioistuimella sekä Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on samat oikeudet kuin komissiolla, erityisesti oikeus päästä avustuksen saajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

Yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksia ja muita väärinkäytöksiä vastaan komissio voi suorittaa itse paikalla tarkastuksia tämän ohjelman puitteissa neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(22) mukaisesti. Tarkastukset tekee tarvittaessa OLAF Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999(23) mukaisesti.

IV.  IV TIEDOTUS- JA VIESTINTÄTOIMET SEKÄ TOIMET, JOIDEN TARKOITUKSENA ON MAKSIMOIDA HANKKEIDEN VAIKUTUS

1.  Komissio

Komissio voi järjestää seminaareja, symposiumeja ja kokouksia ohjelman täytäntöönpanon helpottamiseksi ja toteuttaa soveltuvia tiedotus-, mainos-, levitys- sekä muita toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus, ja ohjelman seuranta- ja arviointitoimia. Tällaiset toimet voidaan rahoittaa avustuksin tai sopimusmenettelyin tai komissio voi järjestää ja rahoittaa ne suoraan.

2.  Yhteyspisteet

Komissio ja jäsenvaltiot järjestävät vapaaehtoisuuden pohjalta ohjelman täytäntöönpanoa koskevien hyödyllisten tietojen vaihdon ja vahvistavat sitä kulttuurin yhteyspisteiden välityksellä, jotka toimivat täytäntöönpanoeliminä kansallisella tasolla, varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti.

3.  Jäsenvaltiot

Rajoittamatta perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamista jäsenvaltiot voivat tarvittaessa perustaa tukijärjestelmiä kulttuurialan toimijoiden liikkuvuutta varten, jos heidän osallistumisensa ohjelmaan on vähäistä. Tätä tukea voidaan antaa kulttuurialan toimijoiden matka-avustuksina kansalliset rajat ylittävien kulttuurihankkeiden valmisteluvaiheen helpottamiseksi.

V.  V BUDJETTIVAROJEN JAKAUTUMINEN

Ohjelman vuotuisten budjettivarojen ohjeellinen jakautuminen

Prosenttia budjetista

Toimintalohko 1 (tuki hankkeille)

noin 77 %

– monivuotiset yhteistyöhankkeet

noin 32 %

– yhteistyötoimet

noin 29 %

– erityistoimet

noin 16 %

Toimintalohko 2 (tuki kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille)

noin 10 %

Toimintalohko 3 (tuki tiedon analysoinnille, keruulle ja levitykselle)

noin 5 %

Toimintamenot yhteensä

noin 92 %

Ohjelman hallinnointi

noin 8 %

Prosenttiluvut ovat ohjeellisia ja 9 artiklassa tarkoitetun komitean muutettavissa 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

(1) Hyväksytyt tekstit, 25.10.2005, P6_TA(2005)0397.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(3) EUVL C 164, 5.7.2005, s. 65.
(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. heinäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. lokakuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 719/96/EY, tehty 29 päivänä maaliskuuta 1996, taide- ja kulttuuritoimintaa koskevasta Euroopan laajuisesta tukiohjelmasta (Kaleidoskooppi) (EYVL L 99, 20.4.1996, s. 20), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 477/1999/EY (EYVL L 57, 5.3.1999, s. 2).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2085/97/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 1997, kirjan ja lukemisen alaa koskevasta kääntämisen kattavasta tukiohjelmasta (Ariane) (EYVL L 291, 24.10.1997, s. 26), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 476/1999/EY (EYVL L 57, 5.3.1999, s. 1)
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2228/97/EY, tehty 13 päivänä lokakuuta 1997, kulttuuriperintöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (Rafael-ohjelma) (EYVL L 305, 8.11.1997, s. 31), päätös on kumottu päätöksellä N:o 508/2000/EY (EYVL L 63, 10.3.2000, s. 1).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 508/2000/EY, tehty 14 päivänä helmikuuta 2000, Kulttuuri 2000 -ohjelman perustamisesta (EYVL L 63, 10.3.2000, s. 1), päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1).
(9) EYVL C 162, 6.7.2002, s. 5.
(10) EYVL C 13, 18.1.2003, s. 5.
(11) EYVL C 72 E, 21.3.2002, s. 142.
(12) EYVL C 293 E, 28.11.2002, s. 105.
(13) EUVL C 300 E, 11.12.2003, s. 156.
(14) EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 459.
(15) EUVL L ... .
(16) EUVL L 138, 30.4.2004, s. 40.
(17) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(18) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006).
(19) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(20) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3).
(21)* Määrä perustuu vuoden 2004 lukuihin, ja siihen tehdään teknisiä mukautuksia inflaation huomioon ottamiseksi.
(22) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.
(23) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.


Yhteisön pelastuspalvelumekanismi *
PDF 374kWORD 144k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta (uudelleenlaadittu) (KOM(2006)0029 – C6-0076/2006 – 2006/0009(CNS))
P6_TA(2006)0434A6-0286/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0029)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 203 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0076/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A6-0286/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa 23 päivänä lokakuuta 2001 annettuun neuvoston päätökseen 2001/792/EY on tehtävä useita sisällöllisiä muutoksia. Selkeyden vuoksi kyseinen päätös olisi laadittava uudelleen.
(1)  Yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa 23 päivänä lokakuuta 2001 tehtyyn neuvoston päätökseen 2001/792/EY on tehtävä useita sisällöllisiä muutoksia Euroopan unionin välittömien hätäaputoimien yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi. Selkeyden vuoksi kyseinen päätös olisi laadittava uudelleen.
Tarkistus 2
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Viime vuosina on tapahtunut aiempaa huomattavasti enemmän sekä luonnonkatastrofeja että ihmisten toiminnasta johtuvia suuronnettomuuksia ja ne ovat olleet aiempaa vakavampia, mistä on aiheutunut ihmishenkien menetyksiä, taloudellisen ja yhteiskunnallisen infrastruktuurin tuhoutumista sekä vahinkoja ympäristölle.
(2)  Viime vuosina on tapahtunut aiempaa huomattavasti enemmän sekä luonnonkatastrofeja että ihmisten toiminnasta johtuvia suuronnettomuuksia ja ne ovat olleet aiempaa vakavampia, mistä on aiheutunut ihmishenkien menetyksiä, omaisuuden ja kulttuuriperinnön menettämistä, taloudellisen ja yhteiskunnallisen infrastruktuurin tuhoutumista sekä vahinkoja ympäristölle ja kansanterveydelle.
Tarkistus 3
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a) Kaikkien pelastuspalvelutoimien kansanterveyteen liittyvä ulottuvuus tulisi sisällyttää tämän päätöksen soveltamisalaan muistaen, että kaikki katastrofit vaikuttavat ihmisiin sekä fyysisesti että psyykkisesti, mikä aiheuttaa terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmille raskaan taakan huomattavan pitkään toimintavaiheen jo päätyttyä.
Tarkistus 4
Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
(2 b) Pelastuspalvelutoimiin liittyvien välineiden luomisella pitäisi ensisijaisesti auttaa katastrofien tapahduttua niistä kärsiviä. Tällainen apu pitäisi tehdä näkyväksi ja mitattavaksi, jotta voitaisiin välittää voimakas jäsenvaltioiden solidaarisuutta ilmentävä viesti.
Tarkistus 5
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Jäsenvaltioiden keskinäisen avunannon parantamisesta luonnonkatastrofin tai teknologisen suuronnettomuuden tapahtuessa 8 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston päätöslauselman täytäntöönpanemiseksi toteutetut yhteisön toimet ovat edistäneet ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelua. Teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista tehty Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimus, joka hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 98/685/EY, on auttanut parantamaan teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja hallintaa.
(3)  Jäsenvaltioiden keskinäisen avunannon parantamisesta luonnonkatastrofin tai teknologisen suuronnettomuuden tapahtuessa 8 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston päätöslauselman täytäntöönpanemiseksi toteutetut yhteisön toimet ovat edistäneet ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelua myös säteilykatastrofien yhteydessä. Teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista tehty Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimus, joka hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 98/685/EY, on auttanut parantamaan teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja hallintaa.
Tarkistus 6
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Päätöksellä 2001/792/EY, Euratom, perustettiin yhteisön mekanismi tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa (jäljempänä "mekanismi"). Mekanismissa otetaan huomioon myös yhteisön eristyneiden ja syrjäisempien alueiden, saarien sekä joidenkin muiden alueiden erityiset tarpeet. Viime vuosina yhä useammat maat ovat pyytäneet mekanismin kautta pelastuspalveluun liittyvää apua. Mekanismia olisi vahvistettava, jotta se antaisi aiempaa tehokkaamman ja näkyvämmän osoituksen Euroopan unionin solidaarisuudesta ja mahdollistaisi nopean toiminnan valmiuksien kehittymisen, mikä on myös 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston sekä Euroopan parlamentin 13 päivänä tammikuuta 2005 tsunamikatastrofista antamassaan päätöslauselmassa ilmaisemien toiveiden mukaista.
(4)  Päätöksellä 2001/792/EY, Euratom, perustettiin yhteisön mekanismi tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa (jäljempänä "mekanismi"). Mekanismissa otetaan huomioon myös yhteisön eristyneiden ja syrjäisempien alueiden, saarien sekä joidenkin muiden alueiden erityiset tarpeet, jotka liittyvät avun ja tuen antamiseen. Käytettävissä tulisi olla erikoistuneita toimintaryhmiä, joiden avulla voidaan vastata entistä paremmin tällaisten alueiden tilanteisiin ja tarpeisiin. Viime vuosina yhä useammat maat ovat pyytäneet mekanismin kautta pelastuspalveluun liittyvää apua. Mekanismia olisi vahvistettava, jotta se antaisi aiempaa tehokkaamman ja näkyvämmän osoituksen Euroopan unionin solidaarisuudesta ja mahdollistaisi nopean toiminnan valmiuksien kehittymisen, mikä on myös 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston sekä Euroopan parlamentin 13 päivänä tammikuuta 2005 tsunamikatastrofista antamassaan päätöslauselmassa ilmaisemien toiveiden mukaista.
Tarkistus 7
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Mekanismilla olisi helpotettava pelastuspalvelutoimia kaikentyyppisissä vakavissa hätätilanteissa, mukaan luettuina luonnonkatastrofit ja ihmisten toiminnasta johtuvat suuronnettomuudet, teknologian aiheuttamat suuronnettomuudet, säteilyonnettomuudet, ympäristökatastrofit, terroriteot sekä onnettomuuksista aiheutuva meren pilaantuminen, josta säädetään yhteisön yhteistyöjärjestelyistä onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla 20 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2850/2000/EY. Kaikissa näissä hätätilanteissa voidaan pyytää pelastuspalvelutoimiin apua, jolla täydennetään hätätilanteesta kärsivän maan toimintavalmiuksia.
(6)  Mekanismilla olisi helpotettava pelastuspalvelutoimia kaikentyyppisissä vakavissa hätätilanteissa, mukaan luettuina luonnonkatastrofit ja ihmisten toiminnasta johtuvat suuronnettomuudet, teknologian aiheuttamat suuronnettomuudet, säteilyonnettomuudet, ympäristökatastrofit, jotka tapahtuvat yhteisön sisä- tai ulkopuolella, ja terroriteot sekä onnettomuuksista aiheutuva meren tahaton tai tahallinen pilaaminen, siten kuin yhteisön yhteistyöjärjestelyistä onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla 20 päivänä joulukuuta 2000 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2850/2000/EY säädetään. Kaikissa näissä hätätilanteissa voidaan pyytää pelastuspalvelutoimiin apua, jolla täydennetään hätätilanteesta kärsivän maan toimintavalmiuksia.
Tarkistus 8
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Ennaltaehkäisyllä on huomattava merkitys suojautumisessa luonnon- ja ympäristökatastrofeja ja teknologian aiheuttamia suuronnettomuuksia vastaan ja sen suhteen olisi harkittava jatkotoimia. Yhteisön tulisi avustaa jäsenvaltioita edistämällä osaltaan varhaisvaroitusjärjestelmien kehittymistä, jotta toimet voitaisiin käynnistää mahdollisimman pienellä viiveellä. Näissä järjestelmissä olisi otettava huomioon olemassa olevat tietolähteet.
(7)  Ennaltaehkäisyllä on huomattava merkitys suojautumisessa luonnon- ja ympäristökatastrofeja ja teknologian aiheuttamia suuronnettomuuksia vastaan ja sen suhteen olisi harkittava jatkotoimia. Yhteisön tulisi avustaa jäsenvaltioita edistämällä osaltaan varhaisvaroitus- ja hälytysjärjestelmien kehittymistä, jotta toimet voitaisiin käynnistää ja EU:n kansalaisia varoittaa mahdollisimman pienellä viiveellä. Näissä järjestelmissä olisi otettava huomioon olemassa olevat tieto-, valvonta- tai havaitsemislähteet, ja niiden olisi sisällettävä neljä toisistaan riippuvaa tekijää, jotka kattavat tiedot vaaroista ja niille altistumisesta, viestinnän ja tiedotuksen, toimintavalmiuden sekä reagointikyvyn.
Tarkistus 9
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a) Maankäyttö on tärkeä osa politiikkaa ja suunnitelmia, joiden avulla katastrofeja pyritään estämään ja lieventämään. Siksi suunnitelmissa ja politiikassa tulisi toteuttaa yhdistettyä ympäristön ja luonnonvarojen hallintaa, johon kuuluu katastrofien riskien vähentäminen.
Tarkistus 10
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b) Olisi käytettävä järjestelmällisesti ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantajärjestelmää, jolla tuetaan EU:n ympäristö- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä ja autetaan sen täytäntöönpanon seurantaa paikallisella, alueellisella, yhteisön ja maailman tasolla. Koska maapallon havainnointi on strategisesti tärkeää ympäristö- ja turvallisuusaloilla, olisi noudatettava Göteborgissa 15. ja 16. kesäkuuta 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettamia määräaikoja ja olisi kehitettävä riippumattomat ja toimivat eurooppalaiset maailmanlaajuiset seurantavalmiudet viimeistään vuoteen 2008 mennessä.
Tarkistus 11
Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)
(7 c) Tehokas varhaisvaroitus- ja torjuntajärjestelmä perustuu neljään pääasiassa toisiinsa liittyvään tekijään, jotka ovat riskien kartoitus ja arviointi, riskien jatkuva seuranta ja kartoitus heti niiden ilmetessä, varoitus- ja tiedotusmekanismi sekä toiminta-, reagointi- ja avunantovalmiudet.
Tarkistus 12
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla on ryhdyttävä valmistelutoimiin, jotta pelastusyksiköt voidaan hätätilanteissa nopeasti lähettää ja koordinoida riittävän joustavasti ja jotta koulutusohjelman avulla varmistetaan arviointi- ja/tai koordinointiryhmien, pelastusyksiköiden ja muiden tarvittavien voimavarojen tehokas toimintakyky ja niiden keskinäinen täydentävyys. Muita valmistelutoimia ovat esimerkiksi tarvittavia lääkintäresursseja koskevien tietojen yhteenkokoaminen ja kannustaminen uuden tekniikan käyttöön. Nopean pelastuspalvelutoiminnan valmiuksien edistämiseksi olisi harkittava sitä, että kehitetään lisää yhden tai usean jäsenvaltion voimavaroista koostuvia pelastuspalveluyksiköitä.
(8)  Jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla on ryhdyttävä valmistelutoimiin, jotta pelastusyksiköt voidaan hätätilanteissa nopeasti lähettää ja koordinoida riittävän joustavasti ja jotta koulutusohjelman avulla varmistetaan arviointi- ja/tai koordinointiryhmien, pelastusyksiköiden ja muiden tarvittavien voimavarojen tehokas toimintakyky ja niiden keskinäinen täydentävyys. Muita valmistelutoimia ovat esimerkiksi tarvittavia lääkintäresursseja koskevien tietojen yhteenkokoaminen, toimissa käytettävien välineiden yhteentoimivuuden takaaminen ja kannustaminen uuden tekniikan käyttöön. Nopean pelastuspalvelutoiminnan valmiuksien edistämiseksi olisi harkittava sitä, että kehitetään lisää yhden tai usean jäsenvaltion voimavaroista koostuvia, täysin yhteentoimivia pelastuspalveluyksiköitä. Olisi harkittava valmiudessa pidettävien erityisten yksiköiden kehittämistä, kuten 20 päivänä huhtikuuta 2005 annetussa komission tiedonannossa "Yhteisön pelastuspalvelumekanismin kehittäminen" ehdotettiin.
Tarkistus 13
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a) Valveutuneet ja koulutetut kansalaiset ovat vähemmän haavoittuvia. Komission tulisi siksi esittää varhaisvaroitus- ja hälytysjärjestelmien kehittämisen täydennyksenä integroitua onnettomuuksien ja katastrofien vastaista strategiaa (kuten se lupasi vuoden 2002 työohjelmassaan (KOM(2001)0620, kohta 4, kolmas keskeinen toimi, sivu 10), jossa painotetaan erityisesti kansalaisille tiedottamista ja kansalaisten kouluttamista etenkin lapset huomioon ottaen.
Tarkistus 14
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
(8 b) Jotta voitaisiin taata suuriin hätätilanteisiin liittyvä tehokas estäminen, valmistautuminen ja vastatoimet ja helpottaa niitä, on tarpeen toteuttaa laajoja tiedottamiskampanjoita sekä koulutusta samoin kuin tietämystä parantavia yleisölle ja etenkin nuorille suunnattuja aloitteita.
Tarkistus 15
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Mekanismin avulla pitäisi olla mahdollista käynnistää avustustoimia ja helpottaa niiden koordinointia, jotta voitaisiin parantaa ensisijaisesti ihmisten turvallisuutta mutta myös ympäristön ja omaisuuden, mukaan lukien kulttuuriperintö, suojelua ja näin vähentää ihmishenkien menetyksiä, vammoja, aineellisia vahinkoja sekä taloudellisia ja ympäristövahinkoja, mikä puolestaan tekee sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuullisuuden tavoitteiden saavuttamisen entistä konkreettisemmaksi. Pelastuspalvelutoimien vahvistetun yhteistyön olisi perustuttava yhteisön pelastuspalvelurakenteeseen, joka koostuu komission seuranta- ja tiedotuskeskuksesta sekä jäsenvaltioiden operatiivisista yhteyspisteistä. Sen tulisi mahdollistaa tarkennettujen hätätilannetietojen kerääminen, tietojen jakaminen jäsenvaltioille ja pelastuspalvelutoimista saatujen kokemusten vaihtaminen.
(10)  Mekanismin avulla pitäisi olla mahdollista käynnistää avustustoimia ja helpottaa niiden koordinointia, jotta voitaisiin parantaa ensisijaisesti ihmisten turvallisuutta mutta myös kansanterveyden, ympäristön ja omaisuuden, mukaan lukien kulttuuriperintö, suojelua ja näin vähentää ihmishenkien menetyksiä, vammoja, aineellisia vahinkoja sekä taloudellisia ja ympäristövahinkoja, mikä puolestaan tekee sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuullisuuden tavoitteiden saavuttamisen entistä konkreettisemmaksi. Pelastuspalvelutoimien vahvistetun yhteistyön olisi perustuttava pelastuspalvelulle tarkoitettuun Euroopan strategisen koordinoinnin keskukseen, joka koostuu komission seuranta- ja tiedotuskeskuksesta sekä jäsenvaltioiden operatiivisista yhteyspisteistä. Sen tulisi mahdollistaa tarkennettujen hätätilannetietojen kerääminen, tietojen jakaminen jäsenvaltioille, hätätilanteiden selvittämistä varten nopeasti lähetettävien lisäresurssien saatavuuden varmistaminen ja pelastuspalvelutoimista saatujen kokemusten vaihtaminen.
Tarkistus 16
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Riittävän kuljetuskaluston saatavuutta on parannettava, jotta voidaan tukea nopeiden toimintavalmiuksien kehittymistä yhteisön tasolla. Yhteisön olisi tuettava ja täydennettävä jäsenvaltioiden toimia helpottamalla jäsenvaltioiden kuljetuskaluston yhdistämistä sekä hankkimalla tarvittaessa käyttöön lisäkalustoa.
(12)  Tyydyttävän kuljetuskapasiteetin puute saattaa merkittävästi haitata pelastuspalvelualan avustustoimien tehokkuutta ja vaikuttaa kielteisesti toiminnan laajuuteen ja kestoon. Riittävän kuljetuskaluston saatavuutta on parannettava, jotta voidaan tukea nopeiden toimintavalmiuksien kehittymistä yhteisön tasolla. Yhteisön olisi tuettava ja täydennettävä jäsenvaltioiden toimia helpottamalla jäsenvaltioiden kuljetuskaluston yhdistämistä sekä hankkimalla tarvittaessa käyttöön lisäkalustoa. Menettelyt olisi luotava mahdollisimman nopeasti neuvoston sihteeristön ja komission (etenkin seuranta- ja tiedotuskeskuksen ja humanitaarisen avun pääosaston (ECHO)) välille nopeaa tiedonvaihtoa varten yhteisten tarpeiden arvioimiseksi ja mahdollisesti saatavilla olevan kuljetuskaluston kartoittamiseksi. Neuvoston ja komission olisi tutkittava mahdollisuuksia kuljetuskaluston rahoittamiseen yhteisön talousarviosta.
Tarkistus 17
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Mahdollisuutta järjestää yhteisön tasolla lisäapua, jolla täydennetään jäsenvaltioiden pelastuspalvelutoimia, tarvitaan turvaverkkona, erityisesti tapauksissa, jossa samanlaiset uhkat vaikuttavat useaan jäsenvaltioon.
(14)  Vaikka mekanismilla tarjotun kokonaisavun määrä on useimmissa tapauksissa merkittävä, sillä voidaan harvoin tyydyttää pyynnöt kokonaisuudessaan. Mahdollisuutta järjestää yhteisön tasolla lisäapua, jolla täydennetään jäsenvaltioiden pelastuspalvelutoimia, tarvitaan kuitenkin turvaverkkona, erityisesti tapauksissa, joissa samanlaiset uhkat vaikuttavat useaan jäsenvaltioon.
Tarkistus 18
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Yhteisön mekanismia voitaisiin myös käyttää edistämään ja tukemaan kriisinhallintaa yhteisön pelastuspalvelumekanismin käytöstä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa tarkoitetussa kriisinhallinnassa 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston ja komission yhteisen julistuksen mukaisesti sekä helpottamaan ja tukemaan konsuliyhteistyötä hätätilanteissa kolmansissa maissa.
(16)  Yhteisön mekanismia voitaisiin myös käyttää edistämään ja tukemaan kriisinhallintaa yhteisön pelastuspalvelumekanismin käytöstä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa tarkoitetussa kriisinhallinnassa 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston ja komission yhteisen julistuksen mukaisesti sekä helpottamaan ja tukemaan konsuliyhteistyötä hätätilanteissa kolmansissa maissa. Ehdokasmaiden osallistumisen ja yhteistyön muiden kolmansien maiden ja kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa olisi oltava mahdollista, koska kolmansien maiden hätätilanteet voivat vaikuttaa huomattavasti jäsenvaltioihin ja Euroopan kansalaisiin. Tällainen osallistuminen lisäisi mekanismin tehokkuutta ja tuloksellisuutta.
Tarkistus 19
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a) Kansalaisille tarkoitettuja palveluksia voidaan parantaa ja synergiaedut jäsenvaltioiden tehtävien välillä voidaan saavuttaa luomalla vastavuoroisen konsuliavun tarjontapisteitä, mitä olisi harkittava mahdollisimman nopeasti. Näiden mahdollisuuksien lisätutkimiseksi EU:n jäsenvaltiot voivat suunnitella konsulipalvelujen yhteistä sijoittamista tietyille alueille.
Tarkistus 20
1 artiklan 2 kohta
Mekanismin avulla varmistetun suojelun on katettava ensisijaisesti ihmisten mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan luettuna, suojelu sekä yhteisön alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien luonnonkatastrofien sekä ihmisten toiminnasta aiheutuvien hätätilanteiden, terroritekojen, teknologian aiheuttamien onnettomuuksien tai säteilyonnettomuuksien sekä ympäristökatastrofien yhteydessä, onnettomuuksista aiheutuva meren pilaantuminen mukaan luettuna, (jäljempänä 'vakavat hätätilanteet') ottaen huomion myös yhteisön eristyneiden ja syrjäisempien alueiden sekä saarien erityiset tarpeet. Mekanismi ei saa vaikuttaa voimassa olevan asiaa koskevan Euroopan yhteisön tai Euroopan atomienergiayhteisön asiaa koskevan lainsäädännön tai voimassa olevien kansainvälisten sopimusten mukaisiin velvoitteisiin.
Mekanismin avulla varmistetun suojelun on katettava ensisijaisesti kansalaisten turvallisuuden ja kansanterveyden mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan luettuna, suojelu sekä yhteisön alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien luonnonkatastrofien sekä ihmisten toiminnasta aiheutuvien hätätilanteiden, terroritekojen, teknologian aiheuttamien onnettomuuksien tai säteilyonnettomuuksien sekä ympäristökatastrofien yhteydessä, mukaan luettuna onnettomuuksista aiheutuva meren tahaton tai tahallinen pilaaminen päätöksen N:o 2850/2000/EY mukaisesti, ottaen huomion myös yhteisön eristyneiden ja syrjäisempien alueiden sekä saarien erityiset tarpeet. Mekanismi ei saa vaikuttaa voimassa olevan asiaa koskevan Euroopan yhteisön tai Euroopan atomienergiayhteisön asiaa koskevan lainsäädännön tai voimassa olevien kansainvälisten sopimusten mukaisiin velvoitteisiin.
Tarkistus 21
2 artiklan 1 alakohta
(1) hätätilanteissa toteutettavia avustustoimia varten jäsenvaltioissa käytettävissä olevien pelastusyksiköiden ja muunlaisen tukitoiminnan, mukaan luettuina sotilaalliset voimavarat ja valmiudet, joita voidaan käyttää pelastuspalvelun tukena, kartoitus;
(1) hätätilanteissa toteutettavia avustustoimia varten jäsenvaltioissa käytettävissä olevien pelastusyksiköiden ja muunlaisen tukitoiminnan kartoitus, mukaan luettuina sotilaalliset voimavarat ja valmiudet, jotka jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti ottaa käyttöön viimeisenä keinona pelastuspalvelun täydennykseksi ja tueksi;
Tarkistus 22
2 artiklan 2 alakohta
(2) pelastusyksiköille ja muulle tukitoiminnalle ja asiantuntijoille sekä arvioinnista ja koordinoinnista vastaaville ryhmille tarkoitetun koulutusohjelman perustaminen ja toteuttaminen;
(2) pelastusyksiköille ja muulle tukitoiminnalle ja asiantuntijoille sekä arvioinnista ja/tai koordinoinnista vastaaville ryhmille tarkoitetun koulutusohjelman perustaminen ja toteuttaminen;
Tarkistus 23
2 artiklan 3 alakohta
(3) avustustoimien pääasiallisia näkökohtia käsittelevät työkokoukset, seminaarit ja pilottihankkeet;
(3) koulutus, kokoukset, henkilöstön ja asiantuntijoiden vaihto, harjoitukset, avustustoimien pääasiallisia näkökohtia käsittelevät työkokoukset, seminaarit ja pilottihankkeet, joiden avulla parannetaan ennaltaehkäisyä, valmiutta sekä tehokasta toimintaa vakavissa hätätilanteissa;
Tarkistus 24
2 artiklan 4 alakohta
(4) arvioinnista ja koordinoinnista vastaavien ryhmien perustaminen ja paikalle lähettäminen;
(4) asiantuntijoiden, yhteyshenkilöiden sekä arvioinnista ja/tai koordinoinnista vastaavien ryhmien perustaminen ja paikalle lähettäminen sekä asianmukaisten varojen ja välineiden takaaminen näille;
Tarkistus 25
2 artiklan 6 alakohta
(6) seuranta- ja tiedotuskeskuksen ja jäsenvaltioiden operatiivisten yhteyspisteiden välisen yhteydenpidon ja tietojenvaihdon mahdollistavan yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) perustaminen ja hallinnointi;
(6) seuranta- ja tiedotuskeskuksen ja jäsenvaltioiden operatiivisten yhteyspisteiden sekä alalla toimivien yhteisön ryhmien välisen yhteydenpidon ja tietojenvaihdon mahdollistavan yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) perustaminen ja hallinnointi;
Tarkistus 26
2 artiklan 7 alakohta
(7) varhaisvaroitusjärjestelmien kehittäminen, ottaen huomioon olemassa olevat tietolähteet, jotta voidaan mahdollistaa jäsenvaltioiden sekä seuranta- ja tiedotuskeskuksen nopea toiminta;
(7) varhaisvaroitusjärjestelmien kehittäminen, ottaen huomioon olemassa olevat tieto-, valvonta- tai havaitsemislähteet, jotta voidaan mahdollistaa jäsenvaltioiden sekä seuranta- ja tiedotuskeskuksen nopea toiminta sekä väestölle tiedottaminen ja väestön varoittaminen katastrofeille alttiilla alueilla koko EU:lle yhteisten varoitusmerkkien ja menettelyjen avulla;
Tarkistus 27
2 artiklan 7 a alakohta (uusi)
(7 a) parhaiden käytänteiden kartoittaminen, jotta voidaan lisätä kansalaisten tietämystä ja suurelle yleisölle tiedottamista turvallisista käyttäytymistavoista vakavissa vaaratilanteissa;
Tarkistus 28
2 artiklan 8 alakohta
(8) kuljetus-, logistiikka- ja muiden tukijärjestelyjen luominen yhteisön tasolla;
(8) pelastusryhmien ja välineiden kuljetusjärjestelyjen luominen ja ylläpito, logistinen tuki ja käytettävien välineiden yhteentoimivuuden takaaminen sekä muu toimia helpottava tuki yhteisön tasolla;
Tarkistus 29
2 artiklan 8 a alakohta (uusi)
(8 a) sellaisten menettelyjen luominen, joiden avulla mahdollistetaan ja tuetaan EU:n kansalaisille annettavaa apua kolmansissa maissa esiintyvissä hätätilanteissa;
Tarkistus 30
2 artiklan 8 b alakohta (uusi)
(8 b) hätätilanteissa, kriiseissä ja katastrofeissa toimimiseen liittyvien parhaiden käytänteiden kartoittaminen ja tallentaminen sekä sellaisen yhteisön pelastuspalvelukäsikirjan tuottaminen, jossa huomioidaan jäsenvaltioiden tarpeet ja erityispiirteet;
Tarkistus 31
2 a artikla (uusi)
2 a artikla
Määritelmät
Tässä päätöksessä:
(a) 'vakavalla hätätilanteella' tarkoitetaan tapahtumaa tai tilannetta, jolla on tai jolla voi olla kielteinen vaikutus väestöön, kansanterveyteen, omaisuuteen, kulttuuriperintöön tai ympäristöön ja joka aiheutuu luonnonkatastrofista, teollisuuskatastrofista tai teknologisesta katastrofista meren pilaantuminen mukaan lukien tai terroriteoista;
(b) 'valmiudella' tarkoitetaan etukäteen toteutettavia toimia, joilla taataan tehokas ja nopea reagointi vaaratilanteisiin ja joka käsittää oikea-aikaisten ja tehokkaiden varhaisvaroitusten antamisen sekä ihmisten ja omaisuuden väliaikaisen evakuoinnin vaara-alueilta;
(c) 'varhaisvaroituksella' tarkoitetaan ajoissa annettavaa tehokasta tiedottamista, jonka avulla voidaan ryhtyä toimiin riskien välttämiseksi tai vähentämiseksi ja taata valmius tehokkaisiin vastatoimiin;
(d) 'nopealla toiminnalla' tarkoitetaan toimia, jotka toteutetaan vakavan hätätilanteen aikana tai sen jälkeen sen välittömiin seurauksiin vastaamiseksi;
(e) 'pelastusmoduulilla' tarkoitetaan etukäteen määriteltyjen tehtävien ja tarpeiden perusteella luotua valmiusjärjestelmää, joka edustaa ihmis- ja materiaalisten resurssien yhdistelmää ja johon voidaan viitata sen avunantovalmiuden tai tehtävän (tehtävien) perusteella, jo(i)ta se suorittaa ja joka
– koostuu yhden tai useamman mekanismiin osallistuvan valtion resursseista
– pystyy suorittamaan toimintavalmius- ja avustustoimiin liittyviä tehtäviä
– pystyy suorittamaan tehtävänsä tunnettujen kansainvälisten ohjeiden mukaisesti
– voidaan lähettää yleensä 10 tunnin kuluessa avunpyynnön esittämisestä varsinkin ensisijaisten tarpeiden tyydyttämistä sekä tukitehtävien suorittamista varten
– pystyy työskentelemään omavaraisesti ja itsenäisesti tietyn aikaa, jos olosuhteet paikan päällä niin vaativat, joko yksinään tai yhdessä muiden resurssien kanssa
– on yhteentoimiva muiden yksiköiden kanssa.
Tarkistus 32
3 artiklan 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaisista yksiköistään ja erityisesti pelastustoimen tai muista pelastustoimeen osallistuvista organisaatioistaan ne pelastusyksiköt, jotka voivat olla käytettävissä toimiin tai jotka voidaan koota erittäin lyhyellä varoitusajalla ja lähettää yleensä 12 tunnin kuluessa avunpyynnön esittämisestä. Niiden on otettava huomioon, että yksikön kokoonpanon olisi voitava vaihdella erittäin vakavan hätätilanteen luonteen ja siinä ilmenevien erityistarpeiden mukaan.
1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaisista yksiköistään ja erityisesti pelastustoimen tai muista pelastustoimeen osallistuvista organisaatioistaan ne pelastusyksiköt tai pelastusmoduulit, jotka voivat olla käytettävissä toimiin tai jotka voidaan koota erittäin lyhyellä varoitusajalla ja lähettää yleensä 12 tunnin kuluessa avunpyynnön esittämisestä. Niiden on otettava huomioon, että yksikön tai moduulin kokoonpanon olisi voitava vaihdella erittäin vakavan hätätilanteen luonteen ja siinä ilmenevien erityistarpeiden mukaan.
Tarkistus 33
3 artiklan 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on valittava asiantuntijat, jotka voidaan lähettää hätätilanteessa paikalle toiminnan arvioinnista ja koordinoinnista vastaavassa ryhmässä.
2.  Jäsenvaltioiden on valittava asiantuntijat, jotka voidaan lähettää hätätilanteessa paikalle toiminnan arvioinnista ja/tai koordinoinnista vastaavassa ryhmässä.
Tarkistus 34
3 artiklan 3 kohta
3.  Jäsenvaltiot pyrkivät kehittämään yhden tai usean jäsenvaltion resursseista koostuvia ja toimintavalmiuteen nopeasti saatavia pelastuspalveluyksiköitä, jotka suorittavat tukitoimenpiteitä tai palvelevat ensisijaisia tarpeita.
3.  Jäsenvaltiot pyrkivät kehittämään yhden tai usean jäsenvaltion resursseista koostuvia ja toimintavalmiuteen nopeasti saatavia pelastuspalveluyksiköitä, jotka palvelevat erityisesti ensisijaisia tarpeita ja suorittavat tukitoimenpiteitä.
Tarkistus 35
3 artiklan 6 kohta
6.  Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan pelastuspalveluavun nopea kuljetus.
6.  Jäsenvaltioiden on komission avustuksella toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan niiden tarjoaman pelastuspalveluavun nopea kuljetus.
Tarkistus 36
4 artiklan 1 kohdan c alakohta
(c) edistää jäsenvaltioita ja seuranta- ja tiedotuskeskusta palvelevien varhaisvaroitusjärjestelmien kehittämistä;
(c) edistää EU:n kansalaisia palvelevien varhaisvaroitus- ja torjuntajärjestelmien kehittämistä ja niiden verkottumisen tukemista EU:n alueeseen vaikuttavissa katastrofeissa ottaen huomioon olemassa olevat tieto-, valvonta- ja havaitsemislähteet jäsenvaltioiden sekä seuranta- ja tiedotuskeskuksen nopean toiminnan mahdollistamiseksi; varoitusjärjestelmät on liitettävä hälytysjärjestelmiin kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan välittää tietoa ja tällä tavoin varmistaa, että kaikki kansalaiset ovat valmistautuneita onnettomuuden tai katastrofin sattuessa;
Tarkistus 37
4 artiklan 1 kohdan c a alakohta (uusi)
(c a) edistää jäsenvaltioita ja seuranta- ja tiedotuskeskusta palvelevien hälytys-, varhaisvaroitus- ja torjuntajärjestelmien yhteentoimivuutta ja koordinointia muiden yhteisön erikoistuneiden keskusten ja virastojen kanssa;
Tarkistus 38
4 artiklan 1 kohdan f a alakohta (uusi)
(f a) laatii ohjeita kansalaisille tiedottamisesta ja heidän kouluttamisestaan heidän tietämyksensä lisäämiseksi ja omatoimisten suojeluvalmiuksiensa parantamiseksi;
Tarkistus 39
4 artiklan 1 kohdan h alakohta
(h) toteuttaa toimenpiteitä helpottaakseen resurssien kuljetusta avustustoimia varten ja luo valmiudet ottaa käyttöön kuljetuksen lisäkalustoa, jota tarvitaan nopean toiminnan varmistamiseksi vakavissa hätätilanteissa;
(h) toteuttaa toimenpiteitä helpottaakseen ja taatakseen resurssien nopean kuljetuksen avustustoimia varten ja luo valmiudet ottaa käyttöön lyhyellä varoitusajalla kuljetuksen lisäkalustoa ja välineitä, joita tarvitaan nopean toiminnan varmistamiseksi vakavissa hätätilanteissa;
Tarkistus 40
4 artiklan 1 kohdan h a alakohta (uusi)
(h a) taata lyhyellä varoitusajalla asianmukaisen kaluston ja välineistön käyttöönotto ja koota ja kuljettaa siirrettäviä laboratorioita, korkeat turvallisuusvaatimukset täyttäviä siirrettäviä laitteistoja ja suojaimia, joita tarvitaan nopean toiminnan varmistamiseksi vakavissa hätätilanteissa niiden jäsenvaltioiden siviili- ja sotilaskaluston ja voimavarojen täydentämiseen, joita koskevat 10 artiklassa selostetut kriteerit;
Tarkistus 41
4 artiklan 1 kohdan i alakohta
(i) luo valmiudet tarjota logistiikan perustukea asiantuntijoita varten ja helpottaa logistiikka- ja muiden yksiköiden saamista käyttöön niiden jäsenvaltioiden ryhmien tukemiseksi, jotka osallistuvat yhteisön pelastuspalvelualan avustustoimiin;
(i) luo valmiudet tarjota logistiikan perustukea asiantuntijoita, yhteyshenkilöitä, tarkkailijoita ja pelastusyksiköitä varten ja helpottaa logistiikka- ja muiden yksiköiden saamista käyttöön niiden jäsenvaltioiden ryhmien tukemiseksi, jotka osallistuvat yhteisön pelastuspalvelualan avustustoimiin;
Tarkistus 42
4 artiklan 2 kohta
2.  Komissio perustaa koulutusohjelman, jolla on tarkoitus parantaa pelastuspalvelun avustusoperaatioiden koordinointia siten, että taataan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pelastusyksiköiden, 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen pelastuspalveluyksiköiden ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun muun tarvittavan tuen yhteensopivuus ja keskinäinen täydentävyys ja lisätään 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviointivalmiuksia. Ohjelmaan olisi sisällyttävä yhteisiä kursseja ja harjoituksia sekä vaihtojärjestelmä, jonka puitteissa yksittäisiä henkilöitä voidaan lähettää komennukselle muiden jäsenvaltioiden yksiköihin.
2.  Komissio perustaa koulutusohjelman, jolla on tarkoitus parantaa pelastuspalvelun avustusoperaatioiden koordinointia siten, että taataan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pelastusyksiköiden, 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen pelastuspalveluyksiköiden ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun muun tarvittavan tuen yhteensopivuus ja keskinäinen täydentävyys ja parannetaan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviointivalmiuksia sekä uhreille suunnatun jälkihoidon laatua. Ohjelmaan olisi sisällyttävä yhteisiä kursseja ja harjoituksia sekä vaihtojärjestelmä, jonka puitteissa yksittäisiä henkilöitä voidaan lähettää komennukselle muiden jäsenvaltioiden yksiköihin. Mahdollisuuksien mukaan harjoitukset on kohdistettava kyseisiin yhteisöihin. Katastrofin sattuessa sovellettavat menettelyt on julkistettava.
Tarkistus 43
8 artiklan 1 kohta
1.  Avunpyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on pikaisesti määritettävä, voiko se antaa pyydettyä apua, ja ilmoitettava tästä apua pyytävälle jäsenvaltiolle joko seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta tai suoraan ilmoittaen, missä laajuudessa ja millä ehdoin se voi mahdollisesti antaa apua. Mikäli jäsenvaltio ilmoittaa asiasta suoraan apua pyytävälle jäsenvaltiolle, sen on ilmoitettava siitä myös seuranta- ja tiedotuskeskukselle.
1.  Avunpyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on pikaisesti määritettävä, voiko se antaa pyydettyä apua, ja ilmoitettava tästä apua pyytävälle jäsenvaltiolle joko seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta tai suoraan ilmoittaen, missä laajuudessa ja millä ehdoin se voi mahdollisesti antaa apua. Mikäli jäsenvaltio ilmoittaa asiasta suoraan apua pyytävälle jäsenvaltiolle, sen on ilmoitettava siitä myös seuranta- ja tiedotuskeskukselle. Seuranta- ja tiedotuskeskusten on pidettävä jäsenvaltiot ajan tasalla.
Tarkistus 44
9 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1.  Vakavan hätätilanteen sattuessa yhteisön ulkopuolella voidaan pyynnöstä soveltaa 6, 7 ja 8 artiklan säännöksiä myös yhteisön ulkopuolella toteutettaviin pelastuspalvelutoimiin.
1.  Sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1257/96 soveltamista vakavan hätätilanteen sattuessa yhteisön ulkopuolella voidaan pyynnöstä soveltaa tämän päätöksen 6, 7 ja 8 artiklan säännöksiä myös yhteisön ulkopuolella toteutettaviin pelastuspalvelutoimiin.
Tarkistus 45
9 artiklan 1 kohdan 2 a alakohta (uusi)
Jos yhteisön ulkopuolella syntyy vakava hätätilanne, 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sotilaallisia voimavaroja ja valmiuksia, joita voidaan käyttää pelastuspalvelun tukena, on käytettävä täysin YK:n sotilas- ja siviilipuolustusvoimien käyttöä varten katastrofiavussa antamien suuntaviivojen (Oslon suuntaviivat, toukokuu 1994) ja YK:n sotilas- ja siviilipuolustuskaluston käytöstä YK:n humanitaarisen avun viemisessä vaikeisiin hätäapukohteisiin antamien ohjeiden (MCDA-ohjeet, maaliskuu 2003) mukaisesti.
Tarkistus 46
9 artiklan 1 kohdan 3 alakohta
Hätätilanteissa, joissa apua annetaan sekä mekanismin kautta että humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 perusteella, komissio varmistaa yhteisön kaikkien toimien tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja täydentävyyden.
Hätätilanteissa, joissa apua annetaan sekä mekanismin kautta että asetuksen (EY) N:o 1257/96 perusteella, pelastuspalvelutoimet on katsottava täydentäväksi osaksi yhteisön humanitaaristen toimien kokonaisuutta, ja siksi niiden on oltava yhdenmukaisia tässä asetuksessa määriteltyjen humanitaarisen avun tavoitteiden ja yleisten periaatteiden kanssa. Komissio varmistaa yhteisön kaikkien toimien tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja täydentävyyden. On taattava, että näiden kahden välineen avulla toteutettavien avustustoimien välillä ei ole ristiriitaa tai päällekkäisyyttä.
Tarkistus 47
9 artiklan 3 kohdan 1 a alakohta (uusi)
Komission on varmistettava erityisesti, että tarjottava pelastuspalveluapu vastaa sen muiden osapuolten kanssa suorittamaa tarvearviota.
Tarkistus 48
9 artiklan 3 kohdan 2 alakohta
Toiminnallisen koordinoinnin on katettava koordinointi hätätilasta kärsivän maan kanssa sekä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa, mikäli se on toimissa mukana.
Toiminnallisen koordinoinnin on katettava koordinointi hätätilasta kärsivän maan ja YK:n humanitaaristen asiain koordinointitoimiston (OCHA) kanssa sekä muiden avustustoimintaan osallistuvien asianomaisten toimijoiden kanssa. Tämä ei vaikuta osallistuvien jäsenvaltioiden ja Yhdistyneiden Kansakuntien tai kyseisen maan kahdenvälisiin suhteisiin.
Tarkistus 49
10 a artikla (uusi)
10 a artikla
Lisää kuljetuskapasiteettia ja logistista tukea on hankittava asianmukaisilla kansainvälisillä tarjouskilpailuilla, joissa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa EU:n lainsäädäntöä mutta joissa ei sovelleta "turvallisuutta" koskevaa poikkeuslauseketta.
Tarkistus 50
10 b artikla (uusi)
10 b artikla
Komissio ryhtyy yhdessä jäsenvaltioiden kanssa asianmukaisiin rakenteellisiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan jäsenvaltioita ja seuranta- ja tiedotuskeskusta palvelevien varhaisvaroitus-, hälytys- ja torjuntajärjestelmien koordinointi ja yhdistäminen sekä koordinointi muiden sellaisten yhteisön verkostojen, erikoistuneiden keskusten ja/tai virastojen kanssa, joiden tehtäviin pelastuspalveluasiat kuuluvat.
Tarkistus 51
11 artiklan 2 kohta
Muut kolmannet maat voivat tehdä yhteistyötä tämän mekanismin toimissa sikäli kun sopimukset sen sallivat.
Muut kolmannet maat sekä kansainväliset tai alueelliset järjestöt voivat tehdä yhteistyötä tämän mekanismin toimissa sikäli kun näiden kolmansien maiden ja yhteisön väliset sopimukset sen sallivat.
Tarkistus 52
12 artikla
Jäsenvaltioiden on tämän päätöksen soveltamiseksi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset sekä ilmoitettava nämä komissiolle.
Jäsenvaltioiden on tämän päätöksen soveltamiseksi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset sekä ilmoitettava nämä komissiolle. Jäsenvaltioiden on vastavuoroisen konsuliavun yhteydessä nimettävä keskuudestaan yhteyspisteet etukäteen kartoitetuilla alueilla ja ilmoitettava nämä komissiolle.
Tarkistus 53
13 artiklan 4 a alakohta (uusi)
(4 a) 10 b artiklassa tarkoitetuista asianmukaisista rakenteellisista toimenpiteistä koordinoinnin ja yhdistämisen varmistamiseksi;
Tarkistus 54
13 artiklan 5 a alakohta (uusi)
(5 a) 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista moduuleista;
Tarkistus 55
13 artiklan 5 b alakohta (uusi)
(5 b) 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista varhaisvaroitusjärjestelmistä;
Tarkistus 56
13 artiklan 7 a alakohta (uusi)
(7 a) 11 artiklassa tarkoitetusta yhteistyöstä kolmansien maiden sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa;
Tarkistus 57
13 artiklan 8 a alakohta (uusi)
(8 a) suuntaviivoista, jotka koskevat varhaisvaroitus- ja hälytysjärjestelmien perustamista ja yhteenliittämistä sekä kansalaisille tiedottamista ja heidän kouluttamistaan reagoimaan oikein hätätilanteessa.
Tarkistus 58
14 artiklan 1 kohta
1.  Komissiota avustaa ehdotukseen neuvoston asetukseksi valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen perustamisesta vakavia hätätilanteita varten sisältyvän 13 artiklan mukaisesti perustettu komitea.
1.  Komissiota avustaa ehdotukseen neuvoston asetukseksi pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta sisältyvän 13 artiklan mukaisesti perustettu komitea, johon kuuluu paikallisten ja alueellisten viranomaisten edustajia.
Tarkistus 59
15 artiklan 1 kohta
Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevan vuotuisen kertomuksen, jossa se osoittaa yhteisön toiminnan EU:n kansalaisille sekä erityisesti asianomaisille henkilöille tuoman lisäarvon.
Komissio arvioi päätöksen soveltamista kolmen vuoden välein sen tiedoksiantamispäivästä alkaen ja esittää arvioinnin johtopäätökset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Komissio myös arvioi päätöksen soveltamista kolmen vuoden välein sen tiedoksiantamispäivästä alkaen ja esittää arvioinnin johtopäätökset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Avoimuusdirektiivin täytäntöönpanotoimet (taso 2)
PDF 106kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätöslauselma säädöspaketista avoimuusdirektiivin täytäntöönpanemiseksi
P6_TA(2006)0435B6-0529/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta 15. joulukuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY(1),

–   ottaa huomioon komission 30 päivänä toukokuuta 2006 julkistaman ehdotuksen direktiiviksi, jossa määritellään yksityiskohtaiset säännöt direktiivin 2004/109/EY tiettyjen säännösten täytäntöönpanosta,

–   ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(2), sellaisena kuin se on muutettuna 17. heinäkuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/512/EY(3)

–   ottaa huomioon komission puheenjohtajan Romano Prodin 5. helmikuuta 2002 parlamentissa esittämän lausuman,

–   ottaa huomioon lainsäädännön täytäntöönpanosta rahoituspalvelujen alalla 5. helmikuuta 2002 antamansa päätöslauselman(4),

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 10. lokakuuta 2006 hyväksymät ehdotetut tarkistukset komission ehdotukseen direktiiviksi, jossa määritellään yksityiskohtaiset säännöt direktiivin 2004/109/EY tiettyjen säännösten täytäntöönpanosta,

–   ottaa huomioon esitettyjä tarkistuksia koskevan komission vastauksen, joka toimitettiin parlamentille 18. lokakuuta 2006 päivätyllä, esittelijälle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä,

–   ottaa huomioon 5. toukokuuta 2006 kokoontuneen Ecofin-neuvoston päätelmät, joissa korostettiin valvonnan, koordinaation ja lähentymisen merkitystä Euroopan unionissa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 103 artiklan 2 kohdan,

1.   pyytää komissiota ottamaan tarkasti huomioon sille direktiivissä 2004/109/EY siirretyn toimivallan rajat perustamissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti, jotta varmistetaan rahoitusmarkkinoiden toimijoiden osalta oikeusvarmuus;

2.   huomauttaa, että ehdotetut täytäntöönpanosäädökset ovat toimiva ratkaisu, jonka avulla voidaan saavuttaa rahoitusmarkkinoiden toimijoiden toimintaolojen parantamisen tavoite sekä tehokkaiden, avoimien ja vakaiden rahoitusmarkkinoiden tavoite koko Euroopan unionissa;

3.   korostaa, että parlamentin täytäntöönpanosäädösten julkaisemisesta lähtien tekemää työtä on kannustanut tarve kunnioittaa säännöksiä, joilla pyritään saavuttamaan tasapainoinen lopputulos kilpailun ja avoimuuden välillä rahoitusmarkkinoiden, sidosryhmien (osakkeenomistajat, liikkeeseenlaskijat ja käyttäjät), sääntelyviranomaisten ja demokraattisesti valittujen edustajien kannalta;

4.   pitää myönteisenä komission osoittamaa halukkuutta tehdä työtä parlamentin kanssa pyrittäessä parhaaseen mahdolliseen tulokseen kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kannalta; palauttaa mieliin, että on tarpeen ottaa parlamentti mukaan kaikkeen tason 2 toimia koskevaan valmistelutyöhön ensimmäisistä vaiheista lähtien ja tiedottaa sille;

5.   toteaa, että menettelyllä, joka koskee direktiivin 2004/109/EY täytäntöönpanosäädösten toteuttamista, ei käytännössä ole esikuvia sen tavan suhteen, jolla EU:n lainsäädäntö on tavallisesti kehittynyt; kiinnittää siksi huomiota tarpeeseen saavuttaa kaikkien toimielinten kannalta yhteisesti hyväksyttävä tulos, jotta toimielinten väliset suhteet kehittyvät positiivisesti;

6.   kehottaa komissiota pitämään tiiviisti silmällä kansainvälisten kirjanpito- ja tilintarkastusstandardien kehittymistä sen varmistamiseksi, että ymmärrämme jatkuvasti, minkä asteista varmuutta sijoittajat voivat odottaa tilintarkastajien tarkastaessa puolivuotiskatsauksen tilejä, jos tällainen tilien tarkastus järjestetään;

7.   kehottaa komissiota harkitsemaan, pitäisikö sen tarkastella uudelleen lyhennettyjen puolivuotiskatsausten vähimmäissisällön määritelmää tapauksissa, joissa mainitut katsaukset eivät ole kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti laadittuja;

8.   kehottaa komissiota varmistamaan, että tehokas ilmoitusmenettely on valmiina käytettäväksi markkinatakaustoimien valvonnassa;

9.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan Euroopan arvopaperikomiteaa perustamaan tarpeelliset verkostot, jotta markkinatoimijoiden tietojen vaihtoa koskeva taakka kevenisi;

10.   kehottaa komissiota kiinnittämään erityisesti huomiota kolmansien maiden hallinnointiyritysten ja investointiyhtiöiden vastaaviin odotuksiin ja varmistamaan, että tällaiset yritykset esittelevät selkeästi toimivaltaisen viranomaisensa tai, jos sääntelyä ei ole, ilmoittavat tämän selkeästi;

11.   toteaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää koordinoida toimensa yleisölle tiedottamista koskevien vähimmäisstandardien asettamiseksi;

12.   kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen tehokasta tiedottamista koskevia standardeja;

13.   hyväksyy täytäntöönpanosäädökset;

14.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan arvopaperikomitealle.

(1) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38.
(2) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23
(3) EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11.
(4) EYVL C 284 E, 21.11.2002, s. 115.


Esitedirektiivin täytäntöönpanotoimet (taso 2)
PDF 114kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoiden käyttämistä tilinpäätösnormeista ja niiden vastaavuudesta IFRS-standardien kanssa esitedirektiivin ja avoimuusdirektiivin täytäntöönpanosäädöksistä annetun ehdotuksen mukaisesti (komission ehdotus asetukseksi asetuksen (EY) N:o 809/2004 muuttamisesta niiden tilinpäättönormien osalta, joiden mukaisesti laaditaan esitteisiin sisältyvät historialliset tiedot, ja komission ehdotus päätökseksi kansainvälisesti hyväksyttyjen tilinpäätösnormien mukaisesti laadittujen tietojen käytöstä kolmansien maiden arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden toimesta)
P6_TA(2006)0436B6-0530/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta 15. joulukuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY(2) ja erityisesti sen 23 artiklan 4 kohdan,

–   ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002(3),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen asetukseksi asetuksen (EY) N:o 809/2004 muuttamisesta niiden tilinpäätösnormien osalta, joiden mukaisesti laaditaan esitteisiin sisältyvät historialliset tiedot,

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen päätökseksi kansainvälisesti hyväksyttyjen tilinpäätösnormien mukaisesti laadittujen tietojen käytöstä kolmansien maiden arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden toimesta,

–   ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(4), sellaisena kuin se on muutettuna 17. heinäkuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/512/EY(5),

–   ottaa huomioon komission puheenjohtajan Romano Prodin 5. helmikuuta 2002 parlamentissa esittämän lausuman,

–   ottaa huomioon lainsäädännön täytäntöönpanosta rahoituspalvelujen alalla 5. helmikuuta 2002 Lamfalussyn mietinnön yhteydessä antamansa päätöslauselman(6),

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 4. lokakuuta 2006 hyväksymät ehdotetut tarkistukset komission ehdotukseen asetukseksi asetuksen (EY) N:o 809/2004 muuttamisesta ja ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi kansainvälisesti hyväksyttyjen tilinpäätösnormien mukaisesti laadittujen tietojen käytöstä kolmansien maiden arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden toimesta,

–   ottaa huomioon esitettyjä tarkistuksia koskevan komission vastauksen, joka toimitettiin parlamentille 18. lokakuuta 2006 päivätyllä ja esittelijöille ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä,

–   ottaa huomioon 5. toukokuuta 2006 kokoontuneen Ecofin-neuvoston päätelmät, joissa korostettiin valvonnan, koordinaation ja lähentymisen merkitystä Euroopan unionissa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 103 artiklan 2 kohdan,

1.   pyytää komissiota ottamaan tarkasti huomioon sille direktiiveissä 2003/71/EY ja 2004/109/EY siirretyn toimivallan rajat perustamissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti, jotta varmistetaan rahoitusmarkkinoiden toimijoiden osalta oikeusvarmuus;

2.   huomauttaa, että ehdotetut täytäntöönpanosäädökset ovat toimiva ratkaisu, jonka avulla voidaan saavuttaa investointiyritysten ja muiden kauppapaikkojen toimintaolojen parantamisen tavoite sekä tehokkaiden, avoimien ja vakaiden rahoitusmarkkinoiden tavoite koko Euroopan unionissa;

3.   korostaa, että parlamentin täytäntöönpanosäädösten julkaisemisesta lähtien tekemää työtä on kannustanut tarve kunnioittaa säännöksiä, joilla pyritään saavuttamaan tasapainoinen lopputulos kilpailun ja avoimuuden välillä rahoitusmarkkinoiden, sidosryhmien (osakkeenomistajat, liikkeeseenlaskijat ja käyttäjät), sääntelyviranomaisten ja demokraattisesti valittujen edustajien kannalta;

4.   pitää myönteisenä komission osoittamaa halukkuutta tehdä työtä parlamentin kanssa pyrittäessä parhaaseen mahdolliseen tulokseen kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kannalta; palauttaa mieliin, että on tarpeen ottaa parlamentti mukaan kaikkia tason 2 toimia koskevan valmistelutyön ensimmäisistä vaiheista lähtien ja tiedottaa sille;

5.   toteaa, että menettelyllä, joka koskee direktiivien 2003/71/EY ja 2004/109/EY täytäntöönpanosäädösten toteuttamista, ei käytännössä ole esikuvia sen tavan suhteen, jolla EU:n lainsäädäntö on tavallisesti kehittynyt; kiinnittää siksi huomiota tarpeeseen saavuttaa kaikkien toimielinten kannalta yhteisesti hyväksyttävä tulos, jotta toimielinten väliset suhteet kehittyvät positiivisesti;

6.   pyytää komissiota laajentamaan 25. kesäkuuta 2004 Euroopan arvopaperikomitealle antamiaan valtuuksia, jotta komitea pystyy edistämään toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kolmansiin maihin kohdistamaa yhdenmukaista kohtelua ja tarjoamaan teknistä neuvontaa kolmansien maiden kansallisten normien, jotka ovat muita kuin Yhdysvaltojen, Japanin ja Kanadan tilinpäätösnormistot (GAAP), vastaavuutta IFRS-standardien kanssa koskevasta arvioinnista, sikäli kuin kyseisille maille taataan mahdollisuus olla ilmoittamatta tilinpäätöksiään ajanjaksolla 1. tammikuuta 2007–1. tammikuuta 2009;

7.   huomauttaa, että komission olisi käytettävä ajanjaksoa 1. tammikuuta 2007–1. tammikuuta 2009 hyväkseen edistyäkseen IFRS-standardien ja kolmansien maiden tilinpäätösnormistojen (GAAP) lähentymisessä tai neuvotellakseen siitä; kehottaa komissiota esittämään työohjelman, jossa tehdään yhteenveto Euroopan arvopaperikomitealle ja parlamentille kolmansien maiden kanssa käytävistä neuvotteluista, jotka koskevat IFRS-standardien ja kolmansien maiden tilinpäätösnormistojen (GAAP) lähentymistä;

8.   korostaa, että kolmansien maiden GAAP-normistojen arvioinnin ei pitäisi olla pelkästään tekninen vaan olisi otettava huomioon myös talouteen ja sääntelyyn liittyvät yhteydet;

9.   pyytää Euroopan komissiota vahvistamaan vastaavuuden määritelmän, mukaan lukien kolmansissa maissa sovellettavien sovitteluvaatimusten johdonmukainen soveltaminen ottaen huomioon IFRS-standardien nojalla toimivat eurooppalaiset liikkeellelaskijat, ja vaatimukset, joita pidetään tarpeellisina kolmansien maiden tilinpäätösstandardien ja IFRS-standardien välisten erojen yksityiskohtaisessa ja objektiivisessa analyysissä, jotta sijoittajien suojelu turvattaisiin;

10.   katsoo, että IFRS-standardien ja Yhdysvaltojen GAAP-normiston välistä vastaavuutta koskevan sopimuksen puuttuessa 1. tammikuuta 2009, tämän vastaavuuden määritelmän ollessa 9 kohdan mukainen, Eurooppaan sijoittuneiden yritysten olisi käytettävä täysin IFRS-standardeja; kehottaa unionin toimivaltaisia viranomaisia ilmaisemaan kantansa asiasta;

11.   ilmaisee tyytymättömyytensä uusien toimien sisällyttämisestä ammattimaisten arvopaperien vapauttamiseksi edelleen kahden vuoden ajaksi prosessin näin myöhäisessä vaiheessa ja pitää sitä epäasianmukaisena;

12.   hyväksyy täytäntöönpanosäädökset edellyttäen, että komissio ottaa huomioon edellä mainitut näkökohdat;

13.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan arvopaperikomitealle.

(1) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.
(2) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38.
(3) EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.
(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(5) EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11.
(6) EYVL C 284 E, 21.11.2002, s. 115.


Naisten maahanmuutto: maahanmuuttajanaisten asema EU:ssa
PDF 203kWORD 87k
Euroopan parlamentin päätöslauselma naisten maahanmuutosta: naispuoliset maahanmuuttajat ja heidän asemansa Euroopan unionissa (2006/2010(INI))
P6_TA(2006)0437A6-0307/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon muuttavia työntekijöitä koskevan ILO:n yleissopimuksen vuodelta 1949, ulkomaalaisten työntekijöiden yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhtäläisen kohtelun edistämistä koskevan ILO:n yleissopimuksen vuodelta 1975 ja kaikkien muuttavien työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuodelta 1990,

–   ottaa huomioon ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä, torjumista ja rankaisemista koskevan lisäpöytäkirjan vuodelta 2000 ja maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvan maahanmuuttajien salakuljetuksen kieltämistä koskevan lisäpöytäkirjan vuodelta 2000, jotka molemmat täydentävät järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta,

–   ottaa huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen vuodelta 1951 ja sen vuodelta 1967 olevan lisäpöytäkirjan, joka koskee pakolaisten oikeusasemaa,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien väestörahaston vuosiraportin 2006 "Kohti toivoa: Naiset ja kansainvälinen muuttoliike",

–   ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/81/EY oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan, joka koskee syrjinnän torjumista,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan, jossa yhteisölle annetaan valtaoikeuksia ja toimivaltaa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden alalla,

–   ottaa huomioon Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999, Laekenissa 14. ja 15. joulukuuta 2001, Sevillassa 21. ja 22. kesäkuuta 2002 ja Thessalonikissa 19. ja 20. kesäkuuta 2003 järjestetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät, joissa korostetaan yhteistyön ja tiedonvaihdon merkitystä äskettäin perustettujen kotoutuksen kansallisten yhteysviranomaisten puitteissa erityisesti sen takia, että kansallisen tason ja Euroopan tason asiaa koskevan politiikan koordinointia voitaisiin tehostaa,

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnassa sovellettavasta EU:n strategiasta (KOM(2004)0811),

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan Euroopan muuttoliikkeiden verkoston tulevaisuudesta (KOM(2005)0606),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Maahanmuutto, kotouttaminen ja työllisyys" (KOM(2003)0336),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 sekä muutetut ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksiksi Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013, ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 ja Euroopan palauttamisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013, osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa, sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (KOM(2005)0123),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Muuttoliikkeen ja kehityksen yhteys: käytännönläheisiä suuntaviivoja" (KOM(2005)0390),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteinen toimintasuunnitelma kotouttamiselle – Puitteet kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiselle Euroopan unionissa" (KOM(2005)0389),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma" (KOM(2005)0669),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Muuttoliikkeisiin liittyvät ensisijaiset toimet: Hampton Courtin kokouksen ensimmäinen jatkotoimi" (KOM(2005)0621),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Siirtolais- ja turvapaikkakysymysten temaattinen ohjelma kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten" (KOM(2006)0026),

–   ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY,(2)

–   ottaa huomioon turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista 27. tammikuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/9/EY(3),

–   ottaa huomioon oikeudesta perheenyhdistämiseen 22. syyskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY,(4)

–   ottaa huomioon pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25. marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY,(5)

–   ottaa huomioon kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29. huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY,(6)

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muuttoliikkeitä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista (KOM(2005)0375,

–   ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman maahanmuuttajien sopeutumisesta Eurooppaan monikielisten koulujen ja opetuksen avulla(7),

–   ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman laillisen ja laittoman maahanmuuton kytköksistä sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta(8),

–   ottaa huomioon 15. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta "Maahanmuutto, kotouttaminen ja työllisyys",(9)

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2004 antamansa päätöslauselman vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten tilanteesta unionissa(10),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 4. marraskuuta 2004 hyväksymän Haagin ohjelman, jossa määriteltiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamista koskevat tavoitteet vuosiksi 2005–2010,

–   ottaa huomioon Groningenissa 9. marraskuuta 2004 järjestetyn epävirallisen ministerikokouksen, jossa kotouttamispolitiikasta vastaavat ministerit tapasivat ensimmäistä kertaa,

–   ottaa huomioon kotouttamista koskevat yhteiset perusperiaatteet, jotka Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 19. marraskuuta 2004 ja joissa annetaan joukko yhtenäisiä suosituksia, joita olisi pidettävä Euroopan unionin kotouttamispolitiikan perustana,

   ottaa huomioon eurooppalaisen yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 18, 20, 21 ja 22 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A6-0307/2006),

A.   ottaa huomioon, että naisten maahanmuutto lisääntyy jatkuvasti EU:ssa ja että naisten osuus maahanmuuttajien kokonaismäärästä on noin 54 prosenttia ja kattaa yhä laajemmalti eri kategorioita (taloudellinen siirtolaisuus, luonnonmullistuksista johtuva siirtolaisuus, perheiden yhdistäminen, poliittisten pakolaisten maahanmuutto tai aseellisia konflikteja pakenevien siirtolaisuus, laiton maahanmuutto, turvapaikan haku),

B.   katsoo, että ei ole olemassa varsinaista järjestelmällistä ja koordinoitua eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa ja että unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi laadittava maahanmuuttoa sääntelevä politiikka yhdessä kolmansien maiden kanssa,

C.   panee merkille, että maahanmuuttajanaiset kohtaavat yleensä merkittäviä kotoutumisongelmia, joihin kuuluvat pääasiassa hankaluudet työmarkkinoille pääsyssä, alhainen työllistymisaste ja korkea työttömyysaste, työskentely väliaikaisissa tai matalapalkkaisissa tehtävissä usein ilman sosiaalista ja taloudellista turvaa tai työskentely harmaan talouden aloilla ja niin sanotuissa pimeissä töissä, rajallinen kielitaito, vähäinen osallistuminen peruskoulutukseen ja varsinkin korkea-asteen koulutukseen, rajallinen osallistuminen vastaanottajamaan sosiaaliseen, poliittiseen, ammattiyhdistys- ja kulttuurielämään, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen; ottaa huomioon, että siitä huolimatta huomattava joukko kotimaidensa korkeakoulujärjestelmistä valmistuneita nuoria naisia tulee Euroopan unioniin työtehtäviin, joissa ei vaadita suurta ammattitaitoa, esimerkiksi kotiapulaisen tehtäviin, heidän omissa maissaan vallitsevan naisten korkean työttömyysasteen ja heikon palkan vuoksi, jota heidän koulutustaan vastaavissa ammateissa ja työtehtävissä maksetaan;

D.   korostaa, että maahanmuuttajanaiset kohtaavat usein vakavaa syrjintää puolison oikeudellisesta asemasta riippuvaisina henkilöinä direktiivin 2003/86/EY perusteella (he joutuvat epäitsenäiseen asemaan, heidän pääsynsä työmarkkinoille on rajoitettu ja asumistilanteensa epävarma leskeksi jäädessä tai avioeron sattuessa jne.) ja myös alkuperämaista seuranneiden ajatustapojen ja kielteisten stereotyyppien ja käytäntöjen vuoksi, jotka vallitsevat myös vastaanottajamaissa; panee lisäksi merkille, että tietyissä maahanmuuttajayhteisöissä näillä naisilla on vakavia ongelmia kuten syrjäytyminen, pakkoavioliitot, naisten sukupuolielinten silpominen ja niin kutsutut kunniarikokset,

E.   korostaa, että erittäin usein maahanmuuttajanaisten kotoutuminen yhteiskuntaan määrää sen, miten maahanmuuttajataustaiset toisen ja kolmannen sukupolven kansalaiset kotoutuvat,

F.   katsoo, että maahanmuuttajanaiset ovat alttiita sekä fyysiselle että psyykkiselle hyväksikäytölle siksi, että he ovat taloudellisesti tai oikeudellisesti riippuvaisia, tai siksi, että ilman oikeudellista asemaa olevat maahanmuuttajanaiset ovat muita suuremmassa vaarassa hyväksikäytölle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle työpaikoilla ja ovat suuremmassa vaarassa joutua ihmiskaupan harjoittajien uhriksi; katsoo, että sääntöjenvastaisesti jonkin valtion alueella asuvien maahanmuuttajanaisten vaarana on se, että laillisen aseman puuttuessa heidän perusoikeutensa evätään ja samasta syystä he joutuvat jokapäiväisessä elämässä muita useammin syrjinnän ja väkivallan uhreiksi,

G.   katsoo, että kotoutuminen on kahdensuuntainen prosessi, jossa vaaditaan sekä maahanmuuttajanaisten halukkuutta ottaa vastuu kotoutumisestaan vastaanottajamaahan että EU:n kansalaisten halukkuutta hyväksyä ja integroida maahanmuuttajanaiset; katsoo, että näin ollen on suunniteltava ja pantava täytäntöön integroituja toimia sekä maahanmuuttajien että vastaanottajayhteiskunnan käyttäytymismallien muuttamiseksi kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla ja resurssien ottamiseksi käyttöön molemmin puolin; katsoo, että tämä kahdensuuntainen prosessi edellyttää molemminpuolista sitoutumista, johon sisältyy oikeuksia ja velvoitteita sekä vastaanottajayhteiskunnalle että maahanmuuttajille,

H.   korostaa, että maahanmuuttajien kotouttamista koskevien kansallisten politiikkojen arviointia koskevien viimeisten kertomusten pohjalta sukupuoliulottuvuutta ei näytetä otettavan järjestelmällisesti huomioon sen paremmin täytäntöönpantavien politiikkojen kuin tietojen keräämisenkään tasolla,

I.   katsoo, että maahanmuuttajanaisiin ja -tyttöihin kohdistuvia ihmisoikeusrikkomuksia kuten niin kutsuttuja kunniamurhia, pakkoavioliittoja, sukupuolielinten silpomista tai muita loukkauksia ei voi perustella millään kulttuuriin liittyvällä tai uskonnollisella syyllä eikä niitä pidä missään olosuhteissa hyväksyä,

J.   katsoo, että uudessa vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä paitsi tehostetaan nykyisiä maahanmuuttajien kotouttamiseen suunnattuja ohjelmia ja rahastoja, otetaan myös käyttöön uusia aloitteita, kuten yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva puiteohjelma (johon sisältyy kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva eurooppalainen rahasto, ulkorajarahasto sekä pakolaisrahasto), joihin on sisällyttävä sukupuolinäkökulma sekä maahanmuuttajanaisten paras mahdollinen kotouttaminen,

K.   katsoo, että naiskaupan ja taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton välillä on todettu olevan lukuisia kytköksiä,

1.   katsoo, että Euroopan unionin kasvua ja sosiaalista koheesiota koskevassa politiikassa olisi pantava täytäntöön vastaanottoa ja kotouttamista koskevia tehokkaita toimintalinjoja maahanmuuttajia ja erityisesti maahanmuuttajanaisia varten, joita on jo enemmistö EU:hun yhä moniulotteisemmista syistä tulevista maahanmuuttajista (taloudelliset syyt, pakolaisuus, turvapaikan haku, perheiden yhdistämissyyt); pitää myönteisenä komission aloitetta suuntaviivojen antamisesta kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista EU:hun koskevalle yhteiselle puiteohjelmalle ja korostaa, että kaikissa toimissa olisi otettava huomioon sukupuoleen ja naisten asemaan liittyvät erityispiirteet;

2.   tunnustaa ne vaikeudet, joita on vastasaapuneilla maahanmuuttajilla, varsinkin naisilla, jotka ovat maahanmuuttajista haavoittuvaisimpia, sillä he kärsivät kahdenlaisesta, sekä etniseen alkuperään että sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan asettautumista helpottavia rakenteita ja sosiaalipalveluita ja myös oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottamista omien periaatteittensa ja lainsäädäntönsä mukaisesti;

3.   kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tiedotuskampanjoita, myös paikallisia ja alueellisia, jotka on suunnattu maahanmuuttajanaisille tarkoituksena estää ja torjua pakkoavioliittoja ja järjesteltyjä avioliittoja, naisten sukupuolielinten silpomista ja muita henkisen tai fyysisen pakottamisen muotoja; katsoo, että tällaisissa kampanjoissa olisi käytettävä yksinkertaista ja kansantajuista kieltä ja että niiden pitäisi olla monikielisiä;

4.   kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota säätämään sellaisesta naisille suunnattujen ohjelmien rahoituksesta, jonka avulla maahanmuuttajille kerrotaan Euroopan unioniin tulemisen ja siellä asumisen perusedellytyksistä; kehottaa myös vahvistamaan konsulirakenteita ja diplomaattisia rakenteita, jotta maahanmuuton tarpeisiin kyetään puuttumaan tehokkaammin;

5.   kehottaa maahanmuuttajajärjestöjä kannustamaan erityisesti naisjäseniään mutta myös näiden perheitä työskentelemään aktiivisesti kotoutumisen hyväksi sekä hyödyntämään vastaanottajamaan tarjoamat kotouttamisen mahdollisuudet vastaanottajamaiden kotouttamispyrkimysten tukemiseksi;

6.   painottaa, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä panneet direktiiviä 2003/86/EY tyydyttävästi täytäntöön, minkä vuoksi maahanmuuttajanaisten syrjinnälle on jätetty runsaasti mahdollisuuksia;

7.   kehottaa jäsenvaltioita takaamaan kansallisen lainsäädäntönsä ja kansainvälisten yleissopimusten perusteella maahanmuuttajanaisten perusoikeudet riippumatta siitä, onko heille myönnetty laillinen asema vai ei, ja erityisesti takaamaan suojelun orjuuttamiselta ja väkivallalta, pääsyn kiireelliseen lääkärinhoitoon, oikeuden oikeusapuun sekä lasten ja muuttavien työntekijöiden koulutukseen, yhtäläisen kohtelun työolojen osalta ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin (kaikkien muuttavien työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua koskeva kansainvälinen yleissopimus vuodelta 1990);

8.   kehottaa jäsenvaltioita kansallisen lainsäädäntönsä ja kansainvälisten yleissopimusten (kaikkien muuttavien työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua koskeva kansainvälinen yleissopimus vuodelta 1990) mukaisesti varmistamaan laittomasti maassa olevien maahanmuuttajanaisten lapsille oikeuden koulutukseen;

9.   kehottaa jäsenvaltioita kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä koskevien kahdenvälisten työvoimasopimusten tai muiden menetelmien puitteissa turvaamaan yhteisön säännöstön mukaisesti sen, että maahanmuuttajanaisilla on turvattu oikeudellinen ja työoikeudellinen asema vastaanottajamaissa eikä sukupuolen tai alkuperän perusteella tapahtuvaa syrjintää esiinny;

10.   kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tuloksellisiin toimiin kaikenlaisen maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tarjoamalla väkivallan uhreille asianmukaista lääketieteellistä, oikeudellista ja sosiaalista tukea, järjestämällä ohjelmia, joilla tuetaan uhrien sopeutumista takaisin yhteiskuntaan, tarjoamalla seksikaupan uhreille suojapaikkoja, ottamalla asianmukaisesti huomioon uhrin turvallisuuden ja suojelun tarve sekä tarjoamalla rikoksia ennaltaehkäisevää tietoa maahanmuuttajanaisille näiden oikeuksista vastaanottajamaassa;

11.   kehottaa jäsenvaltioita direktiivin 2004/81/EY mukaisesti ottamaan itsenäistä oikeudellista asemaa koskevien hakemusten tarkastelussa asianmukaisesti huomioon väkivallan ja etenkin fyysisen ja psyykkisen väkivallan, edelleen jatkuva pakkoavioliittojen tai järjestettyjen avioliittojen harjoittamisen käytäntö mukaan lukien, uhriksi joutuneiden maahanmuuttajanaisten olosuhteet, ja varmistamaan, että heidän suojelemisekseen toteutetaan kaikki hallinnolliset toimet, myös tarjoamalla mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti apu- ja suojelumekanismeja; kehottaa jäsenvaltioita yksinkertaistamaan väliaikaisen tai pysyvän oleskeluluvan myöntämismenettelyjä seksikaupan uhreille edellä mainitun ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä, torjumista ja rankaisemista koskevan lisäpöytäkirjan määräysten perusteella ja hyväksymään toimenpiteitä erityisten oleskelulupien myöntämiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotta ulkomaalaiset väkivallan uhrit, joilla ei ole oikeudellista asemaa, voisivat paeta väkivaltaa;

12.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki kolmansien maiden kanssa tehtävät kahdenväliset sopimukset neuvotellaan ja tehdään Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen perusteella, varsinkin jos on kyse henkilön asemasta avioliiton, avioeron, lapsen huoltajuuden, hylkäämisen tai moniavioisuuden yhteydessä;

13.   kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita – koska viihde- ja seksiteollisuus tarjoavat lisää maahanmuuttokanavia maahanmuuttajanaisille – tehostamaan oikeudellisia puitteita, joissa maahanmuuttajanaisille taataan oikeus pitää hallussaan omaa passia ja oleskelulupaa, sekä mahdollistamaan, että henkilö voidaan saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen näiden asiakirjojen viemisestä neuvoston 24. heinäkuuta 2006 Euroopan yhteisön puolesta tekemän päätöksen 2006/619/EY ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan, ehkäisemistä, torjumista ja rankaisemista koskevan YK:n lisäpöytäkirjan vuodelta 2000 allekirjoittamisesta(11);

14.   kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään työllisyyttä ja sosiaalista integraatiota koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin toimia, joiden tavoitteena on edistää maahanmuuttajanaisten työmarkkinoille tuloa, torjua pimeää työntekoa, varmistaa naisten sosiaalisten oikeuksien kunnioittaminen (palkkatasa-arvo, sosiaaliturva, eläkeoikeudet ym.), tukea yrittäjyyttä, suojella ikääntyneitä maahanmuuttajanaisia köyhyydeltä ja syrjäytymiseltä ja edistää työmarkkinaosapuolten ja ammattiyhdistysten roolia naisten sosiaalista ja taloudellista kotoutumista koskevissa menettelyissä;

15.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että maahanmuuttajanaiset saavat asianmukaista ja välttämätöntä koulutusta kielikurssien ja vastaanottavan valtion perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia ja demokraattisia periaatteita koskevan tiedon muodossa, mikä helpottaa heidän sosiaalista kotoutumistaan vastaanottavaan valtioon ja suojelee heitä syrjinnältä perheessä ja yhteiskunnassa;

16.   korostaa erityisesti sen tärkeyttä, että maahanmuuttajanaisilla on rajoittamaton ja jopa ensisijainen pääsy koulutukseen ja kielikoulutukseen, jotka ovat todellisen yhteiskuntaan ja työelämään kotouttamisen tärkeitä perusedellytyksiä; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen pakollisen kielikoulutuksen keinona, jolla heidän kotouttamistaan helpotetaan ja heitä suojellaan syrjinnältä perheessään ja yhteiskunnassa;

17.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään nuorten maahanmuuttajanaisten pääsyä vastaanottajamaiden yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen piiriin sekä heidän osallistumistaan elinikäisen oppimisen integroituun toimintaohjelmaan ajanjaksoksi 2007–2013, johon sisältyvät Erasmus-, Leonardo da Vinci -, Comenius- ja Gruntvig-ohjelmat, sekä kulttuuri 2007–2013-ohjelmaan ja nuorisotoimintaohjelmaan ajanjaksoksi 2007–2013; pitää erityisen tärkeänä, että jäsenvaltiot tunnustavat naisten ammatillisen pätevyyden ja taidot (erityisesti eri tieteenalojen tutkintotodistukset) ja varmistavat heidän pääsynsä kielikoulutukseen, mikä mahdollistaa heille paremman kotoutumisen;

18.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään maahanmuuttajanaisten työnsaantia ja varmistamaan asianmukaisen ammatillisen koulutuksen, hyväksymään positiivisia toimia maahanmuuttajanaisten työmarkkinoilla kohtaaman kaksinkertaisen syrjinnän torjumiseksi ja maahanmuuttajanaisille suotuisten olosuhteiden luomiseksi työmarkkinoille pääsemiseksi ja tasapainon löytämiseksi työ- ja yksityiselämän välillä, erityisesti perustamalla helposti saatavia lastenhoitopalveluita;

19.   kehottaa jäsenvaltioita erityisesti tiedostamaan kysymyksen, joka koskee maahanmuuttajanaisten kannustamista osallistumaan sosiaaliseen ja poliittiseen elämään kansallisen lainsäädännön ja siitä juontuvien mahdollisuuksien mukaisella tavalla;

20.   huomauttaa, ettei ole sallittavissa eikä kulttuurisin ja uskonnollisin syin perusteltavissa, että vanhemmat estävät maahanmuuttajatyttöjä osallistumasta urheiluun, uimiseen ja koulutunneille; kehottaa kouluja ja viranomaisia varmistamaan, että maahanmuuttajatytöt osallistuvat kouluopetukseen ja panemaan täytäntöön läsnäolopakon kouluissa kansallisten sääntöjen mukaisesti;

21.   korostaa, että kansallisia, paikallisia ja alueellisia viranomaisia pyydetään omaksumaan yhä laajempi rooli maahanmuuttajanaisten kotouttamisessa tehokkaita toimintamuotoja käyttäen ja käymään tiiviimpää avointa vuoropuhelua maahanmuuttajayhteisöjen ja -verkostojen kanssa kommunikoimiseksi ja yhteistyön tekemiseksi, ja kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan unionia tukemaan näitä pyrkimyksiä taloudellisesti ja tietojenvaihdon avulla, jotta voidaan puuttua eritoten sellaisiin ongelmiin kuin asumiseen, gettojen muodostumiseen, rikollisuuteen, mahdollisuuksiin käyttää julkisia palveluita ja sosiaali-, terveys- ja lastenhoitopalveluita, ja korostaa myös järjestäytyneiden maahanmuuttajayhteisöjen roolia sekä neuvonantoa, tiedottamista ja maahanmuuttajanaisten tukemista harjoittavien valtiosta riippumattomien järjestöjen roolia;

22.   kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet suojellakseen maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen oikeuksia ja torjuakseen syrjintää, jota he kohtaavat alkuperäisessä yhteisössään, kieltämällä kaikki kulttuurirelativismin tai uskonnollisen relativismin muodot, jotka saattavat loukata naisten perusoikeuksia;

23.   kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan täytäntöön naisten sukupuolielinten silpomista koskevia erityisiä oikeudellisia säännöksiä tai antamaan asiaa koskevia lakeja ja asettamaan syytteeseen kaikki ne, jotka syyllistyvät sukupuolielinten silpomiseen, ja ottamaan käyttöön terveydenhuollon työntekijöiden toteuttaman pakollisen rekisteröinnin kaikista naisten sukupuolielinten silpomista koskevista tapauksista, mukaan lukien sekä todetut että sellaiset tapaukset, joissa naisten sukupuolielinten silpomista epäillään mahdollisesti tapahtuvan;

24.   kehottaa jäsenvaltioita vastustamaan ääneen perinteisiin perustuvaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, tuomitsemaan ihmisoikeusloukkaukset, jotka maahanmuuttajanaisten ja tyttöjen perheet kohdistavat heihin, ja tarkistamaan, mitä lainsäädäntöä voidaan soveltaa perheenjäsenten saattamiseksi vastuuseen erityisesti niin kutsuttujen kunniarikosten yhteydessä;

25.   pyytää komissiota, jäsenvaltioita ja lähtömaita tiedottamaan väestöilleen järjestelmällisesti ja vastuullisesti EU:n maahanmuuttopolitiikoista ja haasteista sekä maahanmuuttajien, miesten ja naisten, mahdollisuuksista ja velvollisuuksista vastaanottajamaissa, tavoitteena välttyminen laittomasta maahanmuutosta koituvilta kielteisiltä seurauksilta ja maahanmuuttajanaisten syrjäytymiseltä ja taloudelliselta ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä vastaanottajamaissa;

26.   pyytää komissiota sisällyttämään muuttoliikkeitä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastotiedoista annettavan asetusehdotuksen yhteyteen maahanmuuttajanaisia koskevia luotettavia indikaattoreita ja vertailukelpoista tietoa, jotta muodostuisi tarkka kuva heidän asemastaan ja heidän kohtaamistaan ongelmista;

27.   pyytää komissiota laatimaan nykyisten rahoitusvälineiden ja ohjelmien (Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan pakolaisrahasto, EQUAL-aloite, Daphne-ohjelma lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, eurooppalaiset ohjelmat koulutuksen, työllisyyden sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumisen alalla) kautta maahanmuuttajanaisten hyväksi täytäntöönpantuja politiikkoja ja toimia koskevan laadullisen ja määrällisen arvion;

28.   suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen julkaista kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista EU:ssa koskevan puiteohjelman yhteydessä suuntaviivat, joita jäsenvaltioiden olisi noudatettava, ja toteaa, että siinä ilmaistaan selkeästi, että toteutettavissa toimissa olisi otettava huomioon sukupuoleen sekä naisten, nuorten ja maahanmuuttajien lasten asemaan liittyvät erityistekijät;

29.   kehottaa komissiota keräämään sukupuoleen liittyviä tietoja Euroopan unioniin suuntautuvasta maahanmuutosta ja määräämään Euroopan tasa-arvoinstituutin analysoimaan näitä tietoja, jotta korostettaisiin enemmän maahanmuuttajanaisten erityisiä tarpeita ja ongelmia ja parhaita menetelmiä heidän kotouttamiseensa vastaanottajamaiden yhteiskuntiin;

30.   pitää myönteisenä sitä, että Euroopan kotouttamisrahaston toiminnan puitteissa yhdeksi tärkeimmistä erityistavoitteista on kirjattu jäsenvaltioiden palveluntarjoajien velvoittaminen vastaamaan paremmin kolmansista maista tulleiden kansalaisten muodostamien eri ryhmien, naiset ja lapset mukaan lukien, tarpeisiin; kehottaa tämän toiminnan puitteissa tarjoamaan maahanmuuttajanaisille ilmaisia neuvontapalveluja naisten oikeuksista, terveydestä, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä oikeuksista, työllisyydestä ja muista tähän liittyvistä kysymyksistä;

31.   suhtautuu myönteisesti viittaukseen edellä mainittuihin kotouttamista koskeviin yhteisiin perusperiaatteisiin, joihin sisältyy joukko yhtenäisiä suosituksia, joita olisi pidettävä Euroopan unionin kotouttamispolitiikan perustana, ja kehottaa puheenjohtajavaltiota Suomea asettamaan nämä periaatteet etusijalle asialistallaan;

32.   pitää myönteisenä päätöstä tehdä vuodesta 2007 Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi ja vuodesta 2008 kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi ja katsoo, että näitä on hyödynnettävä naisiin kohdistuvaa syrjintää (ja perusoikeuksien loukkaamista) koskevien kysymysten tiedostamisen lisäämiseksi ja tiedottamalla yleisölle laajemmin maahanmuuttajanaisten asemasta ja roolista, heidän kulttuuristaan ja heidän pyrkimyksistään vastaanottajamaissa; huomauttaa, että maahanmuuttajanaisille tiedottamista ja heidän osallistumistaan Euroopan tason sosiaalisiin tapahtumiin olisi edistettävä kahdensuuntaisella prosessilla;

33.   tuomitsee pakkoavioliitot ja kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä toimenpiteitä, joilla pyritään asettamaan syytteeseen kaikki kansalaiset, jotka saattavat pyrkiä tekemään sopimuksen pakkoavioliitosta tai järjestämään sen, mukaan lukien tilanteet, jolloin pakkoavioliitosta on sovittu jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella;

34.   kehottaa neuvostoa ja komissiota EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan puitteissa sisällyttämään turvapaikkaoikeuden hakuperusteeksi sen, että hakija on vaarassa joutua naisten sukupuolielinten silpomisen uhriksi niiden Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun antamien kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti, joissa vahvistetaan, että pakolaisten kansainvälinen määritelmä kattaa sukupuoleen liittyvät vaateet;

35.   kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole sitä vielä tehneet, varmistamaan rikoslainsäädännössään tehokkaiden ja varoittavien rangaistusten soveltamisen kaikkiin naisiin ja lapsiin kohdistuviin väkivallan muotoihin, erityisesti pakkoavioliittoon, moniavioisuuteen, niin kutsuttuihin kunniarikoksiin ja naisten sukupuolielinten silpomiseen, sekä lisäämään kyseisten ilmiöiden tiedostamista poliisi- ja oikeusviranomaisten keskuudessa;

36.   panee huolestuneena merkille, että moniavioiset liitot on tunnustettu laillisiksi jäsenvaltioissa, vaikka moniavioisuus on kiellettyä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että moniavioisuuden laittomuus pidetään voimassa; vaatii komissiota harkitsemaan moniavioisten liittojen kieltämisen sisällyttämistä ehdotukseensa, jotta otettaisiin käyttöön avioliittokysymyksissä sovellettavaa lakia koskevat säännöt;

37.   kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön sellaiset politiikat, joilla mahdollistetaan ihmisten yhdenvertaisuus, esimerkiksi pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus vuodelta 1951, jotta jäsenvaltioiden laittoman maahanmuuton torjumiseksi toteuttamat toimet ovat täysin yhdenmukaisia syrjintäkiellon periaatteen kanssa;

38.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja kansallisille parlamenteille.20061024-P6_TA(2006)0437_FI-p0000002.fig

(1) EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19.
(2) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(3) EUVL L 31, 6.2.2003, s. 18.
(4) EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12.
(5) EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44.
(6) EUVL L 304, 30.9.2004, s. 12.
(7) EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 121.
(8) EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 535.
(9) EUVL C 92 E, 16.4.2004, s. 390.
(10) EUVL C 102 E, 28.4.2004, s. 497.
(11) EUVL L 262, 22.9.2006, s. 51.


Yhteisön varojen perintä
PDF 154kWORD 59k
Euroopan parlamentin päätöslauselma yhteisön varojen perinnästä (2005/2163(INI))
P6_TA(2006)0438A6-0303/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission valkoisen kirjan sen hallintouudistuksesta (KOM(2000)0200) ja erityisesti siihen kuuluvan vuoden 1996 toimintaa koskevan osan, joka liittyy aiheettomasti perittyjen varojen palauttamisen tehokkaampaan hallinnointiin,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon yhteisön menojen suorasta ja jaetusta hallinnoinnista johtuvien yhteisön saamisten perinnän parantamisesta (KOM(2002)0671),

–   ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä sovellettavan keskinäisen avunannon järjestelmän käytöstä (KOM(2006)0043),

‐   ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2003 antamansa päätöslauselman vastuuvapaudesta varainhoitovuonna 2001(1) ja erityisesti sen 39–43 kohdan,

‐   ottaa huomioon 29. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman vuoden 2001 vastuuvapausmenettelyn seurannasta(2) ja erityisesti sen 7–9 kohdan,

‐   ottaa huomioon 21. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman vastuuvapaudesta varainhoitovuonna 2002(3) ja erityisesti sen 7 kohdan,

‐   ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuonna 2003(4) ja erityisesti sen 83–85 kohdan,

‐   ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta(5),

‐   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6) ja erityisesti sen 72 artiklan,

‐   ottaa huomioon komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002(7), jossa säädetään neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä, ja erityisesti soveltamissääntöjen 78 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja sen 84 artiklan,

‐   ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille uuden varainhoitoasetuksen säännösten soveltamisesta (KOM(2005)0181),

‐   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 muuttamisesta (KOM(2005)0181),

‐   ottaa huomioon asetuksen (ETY) N:o 595/91(8) (erityisesti sen 3 ja 5 artiklan sääntöjenvastaisuuksista ja petoksista) ja asetukset (EY) N:o 1469/95(9), 515/97(10) ja 1258/1999(11),

‐   ottaa huomioon 21. kesäkuuta 2005 annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta(12) (uusi asetus YMP:sta) ja erityisesti sen 32 artiklan,

‐   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa komissio vastaan Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto (CEMR) antaman tuomion C-87/01 P(13),

‐   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 256 artiklan,

‐   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A6-0303/2006),

A.   katsoo, ettei komissio ole vielä kyennyt toteuttamaan yksityiskohtaista toimintasuunnitelmaa maatalouden maksajavirastoille tosiasiallisesti maksettujen korkojen ja uhkasakkojen summien käytön määrittämiseksi, tunnistamiseksi ja selvittämiseksi, kuten edellä mainitun vuoden 2001 tilien päättämistä koskevan parlamentin päätöslauselman 39–43 kohdassa on määrätty,

B.   katsoo, että edellä mainitussa parlamentin päätöslauselmassa varainhoitovuoden 2001 vastuuvapausmenettelyn seurannasta on huolestuneena todettu tällaisen yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman puuttuminen ja ettei toisaalta yhteisessä hallintomenettelyssä takaisinperittyjen yhteisön varojen määriä ole säännönmukaisesti kirjattu EU:n talousarvioon,

C.   ottaa huomioon Slovenian tullihallituksen ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) Bledissa, Sloveniassa 30. maaliskuuta 2006 järjestämän eläinlääkäreiden, terveydenhoidon ammattilaisten ja petostentorjunnasta vastuussa olevien tutkijoiden yhteisen seminaarin, jossa käsiteltiin toimenpiteitä, jotka olisi toteutettava maataloustuotteiden laittoman kaupan torjumiseksi ja siitä kuluttajille mahdollisesti aiheutuvien terveysriskien ehkäisemiseksi,

Varainhoitoasetus

1.   palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksen mukaan EU:n saatavat voidaan, velallisen vapaaehtoisen takaisinmaksamisen puuttuessa, periä takaisin oikeusteitse tai EY:n perustamissopimuksen 256 artiklan mukaisella täytäntöönpanomääräyksellä;

2.   pitää perintäasioissa myönteisinä komission vuoden 2002 varainhoitoasetuksen muuttamisen yhteydessä tekemää kolmea ehdotusta, joissa on pääasiallisesti kyse seuraavista seikoista:

   yhteisön saatavien tunnustaminen etuoikeutetuiksi samaistamalla ne jäsenvaltioiden verosaataviin,
   viiden vuoden vanhentumisajan määrääminen yhteisön saatavien perinnälle siten, että vanhentumisaikaa voidaan luonnollisesti jatkaa, jos aktiiviset perintätoimenpiteet ovat edelleen käynnissä, millä lisättäisiin toimielinten ja velallisten turvallisuutta,
   yhteisön saatavien samaistaminen siviilioikeudellisiin saataviin siviilioikeudellisessa yhteistyössä hyväksyttyjen välineiden mukaan (vrt. edellä mainittu ehdotus neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 muuttamisesta ja sen 72 artiklan 2 kohta, 73 a ja 73 b artikla);

3.   kehottaa komissiota tarkistamaan varainhoitoasetusta, erityisesti sen soveltamissääntöjä, jotta sillä selvennettäisiin yhteisön eri maksutyypeistä johtuvien saatavien varallisuusluokitusta;

4.   muistuttaa, että tämä ehdotus sisältyy varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 3 artiklan 1 kohtaan; ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 105 artiklassa määritellään ennakko-, väli- ja loppumaksun ero; ottaa huomioon, että lisäksi erotetaan toisistaan ennakkomaksut, jotka suoritetaan jäsenvaltioille tai liittymistä valmistelevien välineiden puitteissa varainhoitoasetuksen 88 artiklan mukaisen sopimuksen täytäntöönpanossa, sekä varainhoitoasetuksen 265 artiklan mukaiset palkkaennakot;

5.   toteaa, että on laadittava ennakonperintää koskeva säännöstö sellaisia tapauksia varten, joissa hanke on päätettävä ylivoimaisen esteen tai muiden syiden vuoksi; katsoo, että tällainen tapaus voidaan selvittää siten, että sopimuskumppanin erääntyvän ja kiistattoman saatavan perinnän sijaan Euroopan unioni korvaa saatavan toisen sopimuksen määrärahoista;

6.   katsoo, että edunsaajan luottamusta on pääsääntöisesti suojattava, jos tämä on käyttänyt varoja tai tehnyt niihin liittyen järjestelyjä, joita ei voi peruuttaa tai joiden peruuttaminen on mahdollista vain kohtuuttomia vahinkoja aiheuttamalla; katsoo, että edunsaaja ei voi vedota luottamukseen, jos

   a) hän on saanut menojen hyväksymisen aikaan tahallisen vilpin, uhkauksen tai lahjonnan avulla;
   b) menojen hyväksyminen on saatu sellaisten tietojen avulla, jotka olivat huomattavassa määrin virheellisiä tai puutteellisia; ja
   c) edunsaaja tiesi, että hyväksymisen perustana olleet toimenpiteet olivat laittomia, tai ei ollut tästä tietoinen törkeän huolimattomuuden takia;

7.   toteaa, että komission olisi säännöllisin väliajoin esitettävä parlamentille selvitys vielä avoinna olevista saatavista ja jaoteltava ne kunkin pääosaston saatavien kokonaismäärän mukaisesti sekä sen mukaan, kuinka kauan saatavat ovat olleet avoinna;

8.   katsoo, että talousarvion yleiskatteisuusperiaatetta ja totuudenmukaisuuden periaatetta, sellaisina kuin niistä on määrätty perustamissopimuksessa ja säädetty nykyisessä varainhoitoasetuksessa, on noudatettava soveltamissäännöissä ja alakohtaisessa lainsäädännössä;

9.   katsoo myös, että koska jäsenvaltioiden on ennen kaikkea osoitettava noudattaneensa kirjanpidon kansainvälisiä sääntöjä, on mietittävä, voiko EU käyttää tätä parannusmenetelmää kehittääkseen näitä sääntöjä koskevan yhteisen lähestymistavan;

10.   huomauttaa, että tulojen ja menojen hyväksyjä voi varainhoitoasetuksen 78 artiklan 1 kohdan c luetelmakohdan mukaisesti määritellä, onko meno tukisopimusten säännösten mukainen; katsoo, että ennen kuin tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa perintämääräyksen tilinpitäjälle, hänen on tarkastettava, voisiko edunsaaja perustellusti luottaa siihen, että menot hyväksytään, ja pitäisikö tällaista luottamusta suojata, ottaen huomioon, että varojen perintä on julkisen edun mukaista;

11.   toteaa, että mahdollisuutta myöntää velalliselle maksuaikaa, jos tämä suorittaa vakuuden tai maksaa viivästyskorkoa varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 85 artiklan mukaisesti, ei käytetä tarpeeksi, jotta edes osa perittävästä määrästä saataisiin takaisin;

12.   toteaa, että useimmissa tapauksissa perintä tapahtuu kuittaamalla sopimuskumppanin maksusitoumus, jos edellytykset siihen on olemassa; katsoo, että sellaisissa tapauksissa, joissa kuittaaminen ei ole mahdollista, saatavan perintä on viime kädessä mahdollista vain uhkaamalla lopettaa sopimuskumppanin palvelujen käyttäminen jatkossa, jollei vaadittua summaa makseta takaisin;

13.   katsoo, että on tärkeää muistuttaa, että tulojen ja menojen hyväksyjä tiedottaa viipymättä OLAF:lle, jos hän toteaa, että menot eivät ole sopimuksen mukaisia, tai jos menojen hyväksyminen on saatu vilpin, uhkauksen tai lahjonnan avulla;

Menettelyt

14.   toteaa, että kun seitsemän vuotta on kulunut Italburro-nimistä väärennettyä voita koskevasta skandaalista ja vaikka EU:n toimielimet, erityisesti Euroopan parlamentti ja komissio (OLAF), ovat kiinnittäneet asiaan kaiken tarvittavan huomion:

   a) peritty määrä on pienempi kuin 0,1 % petoksen arvioidusta arvosta,
   b) vaikka Italian viranomaisten toiminnalla on onnistuttu purkamaan rikollisverkosto, saattamaan oikeuteen kymmeniä syyllisiä, takavarikoimaan satoja tonneja väärennettyjä tuotteita ja hankkimaan todisteet muihin jäsenvaltioihin suuntautuneesta kymmenien tuhansien väärennettyjen voitonnien kaupasta, sille ei ole juuri saatu jatkoa, sillä EU:n yhteistyö on tuottanut erityisen pettymyksen olemattomuudellaan,
   c) jäsenvaltioiden menetelmät poikkeavat toisistaan eivätkä ole yhteensopivia, ja väärennettyjen aineiden kauppa voidaan katsoa rikokseksi yhdessä jäsenvaltiossa, mutta ainoastaan hallinnolliseksi ongelmaksi toisessa jäsenvaltiossa, minkä vuoksi peritty määrä on ollut vain kymmenesosa odotetusta määrästä,
   d) terveydenhuoltoa on laiminlyöty, sillä kukaan ei ole toistaiseksi analysoinut voin mahdollista saastumista hullun lehmän taudin perusteella elintarvikkeissa kiellettyjen aineiden käytön vuoksi;

15.   panee merkille, että vaikka komissio on tunnustanut rikkomusten tapahtumisen niin sanotussa Blue Dragonin tapauksessa ja päättänyt vähentää EU:n varoja petosta vastaavasti, se katsoo olevan yksinomaan kyseisten varojen hallinnon jakavan jäsenvaltion vastuulla tutkia väitetyn säännönvastaisuuden koko laajuus, ottaa kiinni syylliset ja/tai hakea hyvitystä petoksen uhreille; panee myös merkille, että Blue Dragonin tapaus koskee kahta jäsenvaltiota, Espanjaa ja Ranskaa, mikä tekee vastuun määrittämisestä vaikeampaa ja minkä takia sillä on vieläkin ilmeisempi eurooppalainen luonne; katsoo, että komissio on julkinen viranomainen, jolla on suoria, eurooppalaisia kansalaisia koskevia velvollisuuksia, ja katsoo, että se on riippuvainen kyseisten kansalaisten tuesta Euroopan parlamentin välityksellä ja että komission olisi siksi perittävä eurooppalaisia varoja takaisin jäsenvaltiolta, jossa niitä on väärinkäytetty, ja sen lisäksi tehtävä parhaansa, jotta rikkomusten tekijät asetetaan syytteeseen ja heidän uhrinsa saavat korvauksen;

16.   palauttaa mieliin, että saatavien perintämenettelyä oikeusteitse tai EY:n perustamissopimuksen 256 artiklan mukaisesti hankitulla täytäntöönpanomääräyksellä on toistaiseksi käytetty vain poikkeuksellisesti, pääasiallisesti kilpailuasioissa määrättyjen sakkojen perinnässä; panee merkille komission aikomuksen laajentaa sen soveltamisalaa varainhoitoasetuksen mukaisesti;

17.   korostaa, että komission nykyisin noudattama perintämenettely, joka on institutionaalinen ja jonka mukaan jos vapaaehtoista maksua ei suoriteta, komissio kääntyy kansallisten viranomaisten puoleen, on aivan liian pitkä eikä sillä voida toteuttaa saatavien pakkoperintää, vaan parhaimmassakin tapauksessa perintä viivästyy yhteisön taloudellisten etujen vastaisesti;

18.   katsoo, että täytäntöönpanomääräyksiä koskevaa tiedonkulkua komission ja jäsenvaltioiden välillä on selkeytettävä ja että olisi syytä saada aikaan tiiviimpi yhteys komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten välille;

OLAF:n uudistaminen

19.   katsoo lisäksi, että olisi pohdittava, miten oikeustoimista vastuussa olevien kansallisten viranomaisten käytössä olevien keinojen riittämättömyys voitaisiin korjata, jotta voitaisiin arvioida oikein EU:ssa todetun petosongelman monimuotoisuutta, ja miten unionin toimivaltaisten elinten olisi toimittava suhteessa kansallisiin valvontaelimiin, jotta niitä voitaisiin varoittaa ja ne saataisiin mukaan petostapausten tutkintaan; palauttaa mieliin, ettei kansallisilla valvontaviranomaisilla ole niiden luonteen vuoksi velvollisuutta olla yhteistyössä kyseisten elinten kanssa;

20.   katsoo myös, että on tutkittava mahdollisuutta parantaa Eurojustin ja Europolin välistä yhteistyötä, jotta kyettäisiin tehostamaan unionin taloudellisten etujen suojaamista, ja voitaisiin arvioida mahdollisuuksia antaa OLAF:lle täydellinen hallinnollinen riippumattomuus komissiosta ja muista toimielimistä;

21.   toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 1/2005 OLAF:n nykyisen organisaation kuvattiin toimivan hyvin toisaalta tutkimustoiminnan riippumattomuuden ja toisaalta OLAF:n ja komission hallinnollisen yhteistyön suhteen; huomauttaa, että kyseisessä kertomuksessa todettiin erityisesti, että riippumattomuus on käytännössä ollut taattu, sillä komissio ei ollut puuttunut OLAF:n toimintaan;

22.   panee merkille, jo päätetyistä toimenpiteistä huolimatta OLAF:n tutkimusten aloittamista ja päättämistä koskevien sääntöjen selkeyttäminen ja laajentaminen edellyttävät lainsäätäjältä lisää aloitteita, joissa olisi otettava myös huomioon Euroopan parlamentin ja OLAF:n välisten suhteiden vahvistaminen;

23.   odottaa mielenkiinnolla komission ehdotusta asetukseksi OLAF:n uudistamisesta;

Terveydenhuolto

24.   palauttaa mieliin, että nykyisen säännöstön mukaan tukea voivat saada vain lailliset, terveelliset ja markkinaystävälliset kauppatavarat ja että päinvastaisessa tapauksessa ne eivät ole lainkaan tukikelpoisia;

25.   panee merkille, kuten OLAF:n johtaja muistutti edellä mainitussa Bledissa pidetyssä kokouksessa, että maataloustuotteiden kaupassa ilmennyt petos voi muodostaa ilmeisen riskin ihmisten ja eläinten terveydelle;

26.   katsoo, että kansallisten ja kansainvälisten valvontaelinten on ehdottomasti kiinnitettävä enemmän huomiota tähän ongelmaan ja että ainoastaan tiiviillä kansainvälisellä yhteistyöllä, johon osallistuvat myös kolmannet maat, voidaan pitkällä aikavälillä varmistaa tehokkaampi kuluttajien ja EU:n taloudellisten etujen suojelu;

27.   panee merkille, että useat tutkinnan kohteena olleet laittomat käytännöt osoittavat, että kansallisten tulliviranomaisten, eläinlääkintäviranomaisten ja EU:n viranomaisten kuten OLAF:n välistä yhteistyötä on tehostettava viipymättä;

28.   pitää tärkeänä korostaa, että komissiolla toisin kuin jäsenvaltiolla, ei ole valvontavaltaa silloin, kun tuotteita analysoidaan EU:n kuluttajien terveyden suojelemiseksi;

29.   palauttaa mieliin, että väärennetyn voin tapauksessa alkuperäinen petos ei liittynyt terveyteen, vaan petossyytteen kohteena olleiden tuotteiden koostumukseen ja siihen että kyseiset tuotteet kuuluivat alaan, joka oli oikeutettu merkittäviin yhteisön tukiin;

30.   katsoo, että komission ja OLAF:n olisi huolehdittava siitä, että jäsenvaltiot voivat puolijulkisten elintensä kautta suorittaa riittävästi tehokkaita tarkastuksia;

31.   katsoo, että jos petoksella saattaisi olla terveysvaikutuksia, toimivaltaisten viranomaisten olisi saatava asiasta tieto ja voitava tutustua asianmukaisesti toteutetussa menettelyssä näytteisiin, joiden säilyttämisaikaa olisi pidennettävä merkittävästi;

OLAF:n tutkimus ja kansalliset menettelyt

32.   toteaa, ettei OLAF:lla ole asianmukaisia tietoja petoksen kohteena olevien tuotteiden määristä, ja että tutkimusten kriminalisointi on osoittautunut perinnän kannalta katastrofaaliseksi, vaikka OLAF voisi juridisesti komission nimissä valittaa kansallisesta päätöksestä;

33.   palauttaa mieliin, että vaikka joissakin jäsenvaltioissa perintä voitaisiin oikeudellisesti suorittaa rikosoikeudellisen menettelyn ollessa kesken, tiettyjen maiden oikeuskäytännössä rikosoikeus on ensisijaisessa asemassa siviilioikeuteen nähden, mistä johtuen riidanalaisia saatavia ei voida periä oikeusviranomaisten toiminnan vuoksi;

34.   pahoittelee, että tietyissä valtioissa sääntöjenvastaisuudet ja petokset voidaan tunnustaa vain yksittäisesti osoitetuista määristä, toisin sanoen eräkohtaisesti, ja erän puuttuessa toimija katsotaan välittömästi syyttömäksi;

Sääntöjenvastaisuuksista ja perimisistä ilmoittaminen ja niiden rekisteröinti

35.   pahoittelee, ettei komissio ole käynnistänyt toimintasuunnitelmaa, johon viitattiin edellä mainitun vuoden 2001 vastuuvapautta koskevan päätöslauselman 39–43 kohdassa sekä vastuuvapausmenettelyn seurannasta annetussa päätöslauselmassa;

36.   panee tyytyväisenä merkille komission myönteisen vastauksen Euroopan parlamentin toistuviin pyyntöihin, jotka on esitetty vuoden 2001 vastuuvapauspäätöslauselman 102 kohdassa ja jotka koskevat EU:n talousarviosta varoja saavien nimien ja rahamäärien julkaisemista Euroopan avoimuusaloitteen (KOM(2006)0194 - SEC(2005)1300) mukaisesti; pitää kuitenkin valitettavana, että vastaavat tiedot takaisin perityistä yhteisön varoista on jätetty pois Euroopan avoimuusaloitteesta; pyytää komissiota toimittamaan budjettivallan käyttäjälle ja viime kädessä suurelle yleisölle EU:n talousarvioon takaisin perittävien tai jo palautettujen varojen takana olevat nimet ja määrät sekä näiden määrien lopullisen kohteen;

37.   pitää tärkeänä, että säännöstössä vahvistetaan kaikkien sääntöjenvastaisuuksista johtuvien saatavien tyhjentävä kirjanpito, sekä perimisten, korkojen ja uhkasakkojen määrät, jotka on tosiasiallisesti maksettu kolmansille elimille yhteisön varoista perustamissopimuksessa ja varainhoitoasetuksessa annettuja yleiskatteisuuden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteita noudattaen, ja kehottaa komissiota toimimaan tämän varmistamiseksi;

38.   katsoo, että komission on varmistettava, että suoraan hallinnointiin kuuluvien yhteisön menoja koskeviin määräys-, tilintarkastus- ja varmennustoimiin sovellettavaa riippumattomuusperiaatetta noudatetaan myös jaettuun vastuuseen kuuluvissa yhteisön menoissa;

39.   toteaa, että komission sijaan talousarvion toteuttamista yhteistyössä koskevan periaatteen mukaan jäsenvaltiot varmistavat, että suoraan hallinnointiin kuuluvia yhteisön menoja koskevien määräys-, tilintarkastus- ja varmennustoimien riippumattomuutta noudatetaan jaettuun vastuuseen kuuluvissa yhteisön menoissa; katsoo, että tämä koskee erityisesti sellaisten luototettujen maksuviranomaisten perustamista, joilla on sisäisen tarkastuksen yksikkö, ja riippumattomien ja oikeaksi vahvistettujen elinten perustamista Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastoa koskevan asetuksen (EY) N:o 1663/95(14) mukaisesti sekä hallintoviranomaisesta riippumattomissa tehtävissä olevien henkilöiden tai yksilöiden nimittämistä asetuksen (EY) N:o 1260/1999(15) 38 artiklan 1 kohdan f luetelmakohdan mukaisesti yhdessä asetuksen (EY) N:o 438/2001(16) 15 artiklan kanssa luettuna;

40.   katsoo, että viranomaisten olisi suoritettava perintätoimet silloin, kun EU:n talousarviosta voidaan määrätä varoja perintäkustannusten rahoittamiseen, tai perinnän voivat suorittaa voittoa tavoittelevat laitokset, jolloin on luonnollisesti järjestettävä tarjouskilpailu;

41.   katsoo joka tapauksessa tärkeäksi, että säännöstön tarkistamisella varmistetaan avoimuuden noudattaminen ja eturistiriitojen puuttuminen uhkasakoista, koroista ja yhteisön varojen perinnästä johtuvien määrien perusteluissa, määrissä ja kohteissa;

Euroopan syyttäjäviranomainen

42.   palauttaa mieliin yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-87/01 P, komissio vastaan CEMR, antaman tuomion, jossa tuomioistuin katsoi, että koska kyseisen yrityksen päätoimipaikka oli jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntö voitiin asettaa etusijalle komission suhteen sillä perusteella, ettei yhteisön oikeuden ensisijaisuus riittänyt asettamaan etusijalle komission vastakkaista oikeustulkintaa kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimeen nähden;

43.   katsoo toisaalta, että Euroopan syyttäjäviranomaisen perustaminen on tärkeä päätös, koska sillä helpotetaan yhteyksiä eri jäsenvaltioiden syyttäjävirastoihin, minkä ansiosta voidaan tietyssä mielessä helpommin "saada menettely kasaan", ja katsoo, että tällä tavoin voidaan vähentää kontaktien moninaisuutta, kun toimia keskitettäisiin Euroopan syyttäjäviranomaisen virastolle; palauttaa mieliin, että vaikka OLAF:lla on väliintulo-oikeus tutkimuksissaan, sillä ei ole tuomiovaltaa;

44.   toteaa, että Euroopan syyttäjäviranomaista koskevaa hanketta on pidettävä pikemminkin pitkäaikaisena hankkeena; katsoo, että parannuksen saavuttamiseksi lyhyellä aikavälillä suunnittelun on keskityttävä jäsenvaltioiden syyttäjäviranomaisten koordinointiin, jotta saavutettaisiin lisäarvoa OLAF:n työtaakan pienenemisen ja yhteisön rahoituksellisten etujen suojelemisen myötä;

o
o   o

45.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, OLAF:n valvontakomitealle ja OLAF:lle.

(1) EUVL C 64 E, 12.3.2004, s. 199.
(2) EUVL C 96 E, 21.4.2004, s. 112.
(3) EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 640.
(4) EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 169.
(5) EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 232.
(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(7) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.
(8) EYVL L 92, 13.4.1991, s. 43.
(9) EYVL L 145, 29.6.1995, s. 1.
(10) EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1.
(11) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.
(12) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.
(13) Kok. 2003, s. I-07617.
(14) EYVL L 158, 8.7.1995, s. 6.
(15) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.
(16) EYVL L 63, 3.3.2001, s. 21.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö