Euroopan parlamentin päätöslauselma rauhanprosessista Espanjassa

P6_TA(2006)0439 B6-0527/2006

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

1.   yhtyy Eurooppa-neuvoston 23. ja 24. maaliskuuta 2006 puheenjohtajavaltio Itävallan johdolla esittämään päätelmään, jonka mukaan "Eurooppa-neuvosto pani tyydytyksellä merkille Espanjan pääministerin selvitykset pysyvää tulitaukoa koskevasta terroristiryhmä ETAn ilmoituksesta";

2.   tukee Euroopan parlamentin puhemiehen Josep Borrellin 22. maaliskuuta 2006 antamaa lausuntoa, jonka mukaan kyseessä on espanjalaiselle yhteiskunnalle ja koko Euroopalle hyvä uutinen, joka osoittaa, että terrorismia voidaan torjua demokraattisin voimin ja että nyt on oikea hetki osoittaa malttia, olla varovainen ja muistaa lukuisia terrorismin uhreja ja että nyt on toivon ja kaikkien demokraattisten ja poliittisten voimien yhtenäisyyden aika;

3.   pyytää neuvostoa ja komissiota toimimaan tämän mukaisesti;

4.   tuomitsee väkivallan, koska se on moraalisesti tuomittavaa ja ehdottomasti demokratiaan sopimatonta;

5.   ilmaisee solidaarisuutensa terrorismin uhreille;

6.   tukee terrorismin torjuntaa ja Baskimaan rauhanaloitetta, johon Espanjan demokraattiset instituutiot ovat ryhtyneet yksinomaisen toimivaltansa puitteissa;

7.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta (7535/3/2006 – C6-0227/2006 – 2004/0055(COD))

P6_TA(2006)0440 A6-0316/2006

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (7535/3/2006 – C6-0227/2006),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0173)(2),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0316/2006),

1.   hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 25. lokakuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2006 antamiseksi eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

1)  Yhteisö on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta, jossa taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Tämän alueen asteittaista luomista varten yhteisö toteuttaa muun muassa yksityisoikeudellisia asioita koskevan oikeudellisen yhteistyön alalla toimenpiteitä, joiden vaikutukset ulottuvat valtioiden rajojen yli ja jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaamiseksi.

2)  Perustamissopimuksen 65 artiklan c alakohdan mukaisesti näihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa ne, joilla poistetaan riita-asiain oikeudenkäyntien moitteettoman sujumisen esteitä edistämällä tarvittaessa riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevien jäsenvaltioissa sovellettavien säännösten yhteensopivuutta.

3)  Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa ja komissiota valmistelemaan uutta lainsäädäntöä asioista, jotka ovat välttämättömiä sujuvan oikeudellisen yhteistyön ja paremman oikeussuojan kannalta, ja mainitsi tässä yhteydessä erityisesti maksusuoritusmääräykset.

4)  Neuvosto hyväksyi 30 päivänä marraskuuta 2000 komission ja neuvoston yhteisen toimenpideohjelman tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla(5). Ohjelmassa mainitaan mahdollisuus ottaa käyttöön yhteisössä voimassa oleva yhtenäinen tai yhdenmukaistettu menettely tuomioistuimen päätöksen saamiseksi erityisillä aloilla, muun muassa kun on kyse riitauttamattomista vaateista. Asiaa vietiin eteenpäin Haagin ohjelmassa, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 5 päivänä marraskuuta 2004 ja jossa kehotetaan jatkamaan aktiivisesti eurooppalaisen maksamismääräyksen eteenpäin vientiä.

5)  Komissio antoi 20 päivänä joulukuuta 2002 vihreän kirjan eurooppalaisesta maksusuoritusmääräyksestä ja toimenpiteistä vähäisiä vaateita koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Vihreällä kirjalla käynnistettiin kuuleminen siitä, mitkä olisivat riitauttamattomien vaateiden perintää koskevan yhtenäisen tai yhdenmukaistetun eurooppalaisen menettelyn tavoitteet ja millainen sen pitäisi olla.

6)  Euroopan unionin talouden toimijoiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että maksamattomat mutta riitauttamattomat saatavat voidaan periä nopeasti ja tehokkaasti, sillä maksuviivästykset ovat merkittävä syy maksukyvyttömyyteen, joka uhkaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten olemassaoloa ja aiheuttaa runsaasti työpaikkojen menetyksiä.

7)  Kaikki jäsenvaltiot pyrkivät ratkaisemaan riitauttamattomien vaatimusten massakäsittelyyn liittyviä ongelmia, ja useimmissa valtioissa tämä on tapahtunut ottamalla käyttöön yksinkertaistettu maksamismääräysmenettely, mutta sekä kansallisten lainsäädäntöjen sisältö että menettelyjen tehokkuus vaihtelevat huomattavasti. Lisäksi nykyisiä menettelyjä ei valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa useinkaan voida käyttää tai eivät sovellu lainkaan niiden ratkaisemiseen.

8)  Tämä aiheuttaa esteitä tehokkaan oikeussuojan saamiselle valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa ja vääristää kilpailua sisämarkkinoilla, koska velkojien käytettävissä olevat menettelyt ovat eri jäsenvaltioissa tehokkuudeltaan erilaisia, minkä vuoksi on tarpeen antaa yhteisön lainsäädäntöä, joka takaa velkojille ja velallisille tasavertaiset toimintamahdollisuudet kaikkialla Euroopan unionissa.

9)  Tämän asetuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa riitauttamattomia rahamääräisiä vaatimuksia koskevien valtion rajat ylittävien asioiden käsittelyä ja vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia ottamalla käyttöön eurooppalainen maksamismääräysmenettely; lisäksi sen tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi eurooppalaisten maksamismääräysten vapaa liikkuvuus kaikissa jäsenvaltioissa säätämällä vähimmäisvaatimuksista, joiden noudattaminen tekee tarpeettomaksi toteuttaa täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa välivaiheen menettelyjä ennen tunnustamista ja täytäntöönpanoa.

10)  Tällä asetuksella käyttöön otetun menettelyn olisi oltava valinnainen lisäkeino kantajalle, jolla on edelleen täysi mahdollisuus käyttää kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä menettelyjä. Tällä asetuksella ei näin ollen korvata eikä yhdenmukaisteta nykyisiä kansallisen lainsäädännön mukaisia riitauttamattomien vaateiden perintämenettelyjä.

11)  Menettelyn olisi perustuttava mahdollisimman pitkälle vakiolomakkeiden käyttöön tietojen toimittamisessa tuomioistuinten ja asianosaisten kesken, jotta menettelyn hallinnointia voidaan helpottaa ja mahdollistaa automaattinen tietojenkäsittely.

12)  Päättäessään siitä, millä tuomioistuimilla on toimivalta antaa eurooppalainen maksamismääräys, jäsenvaltioiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon tarve huolehtia oikeussuojan saatavuudesta.

13)  Kantajalla olisi oltava velvollisuus antaa eurooppalaista maksusuoritusmääräystä koskevassa hakemuksessa tiedot, joiden perusteella vastaaja pystyy selkeästi tunnistamaan vaatimuksen ja sen perustelut voidakseen päättää tämän perusteella, haluaako hän riitauttaa vaatimuksen.

14)  Kantajalla olisi oltava velvollisuus antaa tässä yhteydessä kuvaus vaatimuksen perusteena olevista todisteista. Tätä varten olisi hakemuslomakkeessa olisi oltava mahdollisimman tyhjentävä luettelo rahamääräisten vaatimusten tueksi yleensä esitettävistä todistetyypeistä.

15)  Eurooppalaista maksamismääräystä koskevan hakemuksen tekemisen olisi merkittävä velvollisuutta suorittaa kaikki asianmukaiset oikeudenkäyntimaksut.

16)  Tuomioistuimen olisi tutkittava hakemus sekä toimivaltakysymys ja todisteiden kuvaus hakemuslomakkeessa esitettyjen tietojen pohjalta. Näin tuomioistuin voi tutkia alustavasti, onko vaatimus perusteltu ja muun muassa hylätä vaatimukset, jotka ovat selvästi perusteettomia ja hakemukset, joita ei voida ottaa tutkittavaksi. Myös muun henkilön kuin tuomarin olisi voitava suorittaa alustava tutkimus.

17)  Hakemuksen hylkäävään päätökseen ei ole muutoksenhakuoikeutta. Tämä ei kuitenkaan estä hakemuksen hylkäävän päätöksen mahdollista uudelleen tutkimista samanasteisessa tuomioistuimessa kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

18)  Eurooppalaisessa maksamismääräyksessä olisi ilmoitettava vastaajalle, että hän voi joko maksaa kantajan vaatiman määrän tai, jos hän haluaa riitauttaa vaatimuksen, lähettää vastineen 30 päivän määräajan kuluessa. Sen lisäksi, että vastaajalle annetaan kaikki kantajan ilmoittamat tiedot vaatimuksesta, hänelle olisi ilmoitettava eurooppalaisen maksamismääräyksen oikeudellisesta merkityksestä ja erityisesti vaatimuksen riitauttamatta jättämisen seurauksista.

19)  Koska jäsenvaltioiden välillä on eroja riita-asioissa noudatettavaa menettelyä ja erityisesti asiakirjojen tiedoksiantoa koskevien sääntöjen osalta, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn yhteydessä sovellettavat vähimmäisvaatimukset on määriteltävä täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Varsinkaan ei mitään sellaista tiedoksiantotapaa, joka perustuu oikeudelliseen olettamukseen näiden vähimmäisvaatimusten täyttymisestä, olisi pidettävä riittävänä eurooppalaisen maksamismääräyksen tiedoksiantamiseksi.

20)  Kaikki tämän asetuksen 13 ja 14 artiklassa luetellut tiedoksiantotavat ovat sellaisia, että niiden perusteella syntyy joko täysi varmuus (13 artikla) tai hyvin suuri todennäköisyys (14 artikla) siitä, että vastaanottaja on saanut tiedoksi annetun asiakirjan.

21)  Tietyille muille henkilöille kuin vastaajalle itselleen annettavan 14 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisen tiedoksiannon olisi katsottava täyttävän mainittujen säännösten vaatimukset ainoastaan, jos nämä henkilöt ovat tosiasiallisesti vastaanottaneet eurooppalaisen maksamismääräyksen.

22)  Tämän asetuksen 15 artiklaa olisi sovellettava tilanteisiin, joissa vastaaja ei voi itse käyttää puhevaltaansa tuomioistuimessa, kuten silloin kun on kyse oikeushenkilöstä tai tilanteesta, jossa henkilö, jolla on oikeus edustaa vastaajaa, määräytyy lain nojalla, sekä tilanteita, joissa vastaaja on valtuuttanut toisen henkilön, erityisesti lakimiehen, edustamaan itseään tietyssä asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä.

23)  Vastaaja voi antaa vastineensa tässä asetuksessa säädettyä vakiolomaketta käyttäen. Tuomioistuinten olisi kuitenkin otettava huomioon missä tahansa muussa kirjallisessa muodossa esitetty vastine, mikäli se on ilmaistu selkeästi.

24)  Määräajan kuluessa annetun vastineen seurauksena eurooppalainen maksamismääräysmenettely olisi päätettävä ja siirrettävä asian käsittely ilman eri toimenpiteitä tavanomaiseen riita-asiain käsittelyyn, paitsi jos kantaja on nimenomaan pyytänyt, että menettely tässä tapauksessa päätetään. Tavanomaisen riita-asiain käsittelyn käsitettä ei tätä asetusta sovellettaessa olisi välttämättä tulkittava samalla tavoin kuin kansallisessa lainsäädännössä.

25)  Vastineen lähettämiselle asetetun määräajan kuluttua umpeen vastaajalla olisi tietyissä poikkeuksellisissa tapauksissa oltava oikeus pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista. Uudelleen tutkimisen poikkeuksellisissa tapauksissa ei olisi merkittävä sitä, että vastaajalla on uusi mahdollisuus vastustaa vaatimusta. Uudelleen tutkimisen yhteydessä vaatimuksen aiheellisuutta olisi arvioitava pelkästään niillä perustein, jotka johtuvat poikkeuksellisista olosuhteista, joihin vastaaja vetoaa. Muihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin voi kuulua se, että eurooppalainen maksamismääräys perustuu hakemuslomakkeessa esitettyihin vääriin tietoihin.

26)  Esimerkiksi asianajajapalkkioiden tai kustannusten asiakirjojen tiedoksi antamisesta muun kuin tuomioistuimen toimesta ei olisi sisällyttävä oikeudenkäyntimaksuihin, joita 25 artikla koskee.

27)  Jossakin jäsenvaltiossa annettua täytäntöönpanokelpoista eurooppalaista maksamismääräystä olisi kohdeltava täytäntöönpanossa ikään kuin se olisi annettu siinä jäsenvaltiossa, jossa eurooppalaisen maksamismääräyksen täytäntöönpanoa haetaan. Keskinäinen luottamus lainkäyttöön jäsenvaltioissa antaa jäsenvaltion tuomioistuimelle perusteet katsoa, että kaikki eurooppalaisen maksamismääräyksen antamisen edellytykset ovat täyttyneet siten, että määräys voidaan panna täytäntöön kaikissa muissa jäsenvaltioissa ilman, että menettelyä koskevien vähimmäisvaatimusten asianmukaista noudattamista tutkitaan uudelleen siinä jäsenvaltiossa, jossa määräys on määrä panna täytäntöön. Eurooppalaisen maksamismääräyksen täytäntöönpanoa koskevista säännöistä olisi edelleen säädettävä kansallisessa lainsäädännössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen säännösten sekä erityisesti sen 22 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 23 artiklassa säädettyjen vähimmäisvaatimusten soveltamista.

28)  Määräaikojen laskemiseen olisi sovellettava määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annettua neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71(6). Vastaajalle olisi ilmoitettava tästä sekä siitä, että sen jäsenvaltion kansalliset vapaapäivät, jossa eurooppalaisen maksamismääräyksen antava tuomioistuin sijaitsee, otetaan huomioon.

29)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli yhtenäisen, nopean ja tehokkaan riidattomien saatavien perintää koskevan Euroopan unionin laajuisen menettelyn säätämistä, vaan se voidaan asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

30)  Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(7) mukaisesti.

31)  Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.

32)  Tanskan asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

1.  Tämän asetuksen tarkoituksena on

2.  Tämä asetus ei estä kantajaa esittämästä 4 artiklassa tarkoitettua vaatimusta käyttäen jonkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön tai yhteisön lainsäädännön mukaista muuta menettelyä.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä asetusta sovelletaan valtion rajat ylittäviin siviili- ja kauppaoikeudellisiin asioihin riippumatta siitä, millaisessa tuomioistuimessa niitä käsitellään. Asetusta ei erityisesti sovelleta vero-, tulli- tai hallinto-oikeudellisiin asioihin eikä valtion vastuuseen teoista ja laiminlyönneistä, jotka on tehty julkista valtaa käytettäessä ("acta iure imperii").

2.  Tätä asetusta ei sovelleta:

3.  Tässä asetuksessa 'jäsenvaltiolla' tarkoitetaan Tanskaa lukuun ottamatta kaikkia jäsenvaltioita.

3 artikla

Valtion rajat ylittävät asiat

1.  Tässä asetuksessa valtion rajat ylittävällä asialla tarkoitetaan asiaa, jossa vähintään yhdellä asianosaisella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka muussa kuin siinä valtiossa, jonka tuomioistuimen käsiteltäväksi asia on saatettu.

2.  Kotipaikka määritetään tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001(8) 59 ja 60 artiklan mukaisesti.

3.  Se, onko kyseessä valtion rajat ylittävä asia, määritellään sen ajankohdan mukaisesti, jona eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus tehdään tämän asetuksen mukaisesti.

4 artikla

Eurooppalainen maksamismääräysmenettely

Eurooppalainen maksamismääräysmenettely otetaan käyttöön sellaisten tietyn suuruisten rahamääräisten saatavien perimistä varten, jotka ovat erääntyneet siihen mennessä, kun eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus tehdään.

5 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.   "määräyksen antavalla jäsenvaltiolla' sitä jäsenvaltiota, jossa eurooppalainen maksamismääräys on annetaan;

2.   "täytäntöönpanevalla jäsenvaltiolla' sitä jäsenvaltiota, jossa eurooppalaisen maksamismääräyksen täytäntöönpanoa haetaan;

6 artikla

Tuomioistuimen toimivalta

1.  Tuomioistuimen toimivalta tätä asetusta sovellettaessa määritetään asiaa koskevien yhteisön oikeussäännösten, erityisesti asetuksen (EY) N:o 44/2001 mukaisesti.

2.  Jos vaatimus liittyy kuluttajan sellaista tarkoitusta varten tekemään sopimukseen, jota ei voida pitää hänen elinkeinoonsa tai ammattiinsa liittyvänä, ja jos vastaajana on kyseinen kuluttaja, toimivalta on kuitenkin ainoastaan sen jäsenvaltion tuomioistuimella, jossa vastaajalla on asetuksen (EY) N:o 44/2001 59 artiklassa tarkoitettu kotipaikka.

7 artikla

Eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus

1.  Eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus on tehtävä liitteessä I olevalla vakiolomakkeella A.

2.  Hakemuksessa on mainittava:

3.  Kantajan on ilmoitettava hakemuksessaan, että annetut tiedot ovat hänen parhaan tietonsa ja ymmärryksensä mukaan oikeat ja että hän on tietoinen siitä, että tahallinen väärien tietojen antaminen saattaa johtaa määräyksen antavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisiin seuraamuksiin.

4.  Kantaja voi hakemuksen lisäyksessä ilmoittaa tuomioistuimelle vastustavansa asian siirtämistä 17 artiklassa tarkoitettuun tavanomaiseen riita-asiain käsittelyyn siinä tapauksessa, että vastaaja vastustaa maksamismääräystä. Tämä ei estä kantajaa ilmoittamasta tästä tuomioistuimelle myöhemmin, kunhan ilmoitus tehdään ennen määräyksen antamista.

5.  Hakemus on tehtävä paperimuodossa tai käyttäen muita määräyksen antavan jäsenvaltion hyväksymiä ja määräyksen antavan tuomioistuimen käytettävissä olevia viestintävälineitä, myös sähköisiä.

6.  Kantajan tai tarvittaessa hänen edustajansa on allekirjoitettava hakemus. Jos hakemus tehdään 5 kohdan mukaisesti sähköisesti, se on allekirjoitettava sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY(9) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Allekirjoitus on tunnustettava määräyksen antavassa jäsenvaltiossa, eikä sille voida asettaa lisäedellytyksiä.

Sähköistä allekirjoitusta ei kuitenkaan vaadita, jos ja siinä laajuudessa kuin määräyksen antavan jäsenvaltion tuomioistuimissa on käytössä sellainen vaihtoehtoinen sähköinen viestintäjärjestelmä, johon on pääsy vain sellaisista rekisteröityneistä käyttäjistä koostuvalla ryhmällä, joiden henkilöllisyys on todennettu ja jotka voidaan tunnistaa suojatulla tavalla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista viestintäjärjestelmistä.

8 artikla

Hakemuksen tutkiminen

Tuomioistuin, jolle eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus on tehty, tutkii hakemuslomakkeen pohjalta viipymättä, täyttyvätkö 2, 3, 4, 6 ja 7 artiklassa säädetyt edellytykset ja vaikuttaako vaatimus perustellulta. Tämä tutkiminen voi tapahtua automaattista menettelyä käyttäen.

9 artikla

Täydentäminen tai oikaisu

1.  Jos 7 artiklassa säädetyt edellytykset eivät täyty, tuomioistuimen on annettava kantajalle mahdollisuus täydentää tai oikaista hakemusta, paitsi jos vaatimus on selvästi perusteeton tai jos hakemusta ei voida ottaa tutkittavaksi. Tuomioistuimen on käytettävä liitteessä II olevaa vakiolomaketta B.

2.  Jos tuomioistuin pyytää kantajaa täydentämään tai oikaisemaan hakemusta, sen on määrättävä olosuhteisiin nähden sopivaksi katsomansa määräaika. Tuomioistuin voi harkintansa mukaan pidentää tätä määräaikaa.

10 artikla

Hakemuksen muuttaminen

1.  Jos vaatimus täyttää 8 artiklassa tarkoitetut edellytykset vain osittain, tuomioistuimen on ilmoitettava siitä kantajalle käyttäen liitteessä III olevaa vakiolomaketta C. Kantajaa on pyydettävä hyväksymään tai hylkäämään ehdotus eurooppalaiseksi maksamismääräykseksi sellaisen määrän osalta, jonka suuruuden tuomioistuin on määrittänyt, ja hänelle on annettava tieto tätä koskevan päätöksensä seurauksista. Kantajan on vastattava palauttamalla tuomioistuimen hänelle lähettämä vakiolomake C tuomioistuimen 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti asettamassa määräajassa.

2.  Jos kantaja hyväksyy tuomioistuimen ehdotuksen, tuomioistuin antaa eurooppalaisen maksamismääräyksen 12 artiklan mukaisesti siltä vaatimuksen osalta, jonka kantaja on hyväksynyt. Alkuperäisen vaatimuksen jäljelle jäävää osaa koskevat seuraukset määräytyvät kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.  Jos kantaja ei lähetä vastaustaan tuomioistuimen asettamassa määräajassa tai ei hyväksy tuomioistuimen ehdotusta, tuomioistuimen on hylättävä eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus kokonaisuudessaan.

11 artikla

Hakemuksen hylkääminen

1.  Tuomioistuimen on hylättävä hakemus, jos

Kantajalle on ilmoitettava hylkäämisen perusteet liitteessä IV olevaa vakiolomaketta D käyttäen.

2.  Hakemuksen hylkäämisestä tehtyyn päätökseen ei ole muutoksenhakuoikeutta.

3.  Hakemuksen hylkääminen ei estä kantajaa jatkamasta vaatimuksen perimistä tekemällä uuden eurooppalaista maksamismääräystä koskevan hakemuksen tai käyttäen jotain muuta jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaista menettelyä.

12 artikla

Eurooppalaisen maksamismääräyksen antaminen

1.  Jos 8 artiklassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, tuomioistuimen on annettava eurooppalainen maksamismääräys liitteessä V olevaa vakiolomaketta E käyttäen mahdollisimman pian ja tavallisesti 30 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä.

Tähän 30 päivän määräaikaan ei sisälly aika, jonka kantaja on käyttänyt täydentääkseen, oikaistakseen tai muuttaakseen hakemusta.

2.  Eurooppalaiseen maksamismääräykseen on liitettävä kopio hakemuslomakkeesta. Siinä ei ilmoiteta tietoja, jotka kantaja on antanut lomakkeen A lisäyksissä 1 ja 2.

3.  Vastaajalle on eurooppalaisessa maksamismääräyksessä ilmoitettava hänellä olevasta mahdollisuudesta joko

4.  Vastaajalle on eurooppalaisessa maksamismääräyksessä ilmoitettava, että

5.  Tuomioistuimen on huolehdittava, että määräys annetaan vastaajalle tiedoksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti sellaista menettelyä noudattaen, joka täyttää 13, 14 ja 15 artiklassa säädetyt vähimmäisvaatimukset.

13 artikla

Tiedoksianto, johon liittyy vastaajan vastaanottotodistus

14 artikla

Tiedoksianto, johon ei liity vastaajan vastaanottotodistusta

1.  Eurooppalainen maksamismääräys voidaan antaa vastaajalle tiedoksi myös jollakin seuraavista tavoista sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa määräys annetaan tiedoksi:

2.  Tätä asetusta sovellettaessa 1 kohdan mukainen tiedoksianto on sallittu vain, jos vastaajan osoite on varmuudella tiedossa.

3.  Edellä 1 kohdan a, b, c ja d alakohdan mukaisesti toimitettu tiedoksianto on todistettava:

15 artikla

Tiedoksianto vastaajan edustajalle

Edellä 13 tai 14 artiklassa tarkoitettu tiedoksianto voidaan toimittaa myös vastaajan edustajalle.

16 artikla

Eurooppalaisen maksamismääräyksen vastustaminen

1.  Vastaaja voi antaa määräyksen antaneelle tuomioistuimelle vastineen eurooppalaiseen maksamismääräykseen käyttämällä liitteessä VI olevaa vakiolomaketta F, joka toimitetaan hänelle eurooppalaisen maksamismääräyksen mukana.

2.  Vastine on lähetettävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona määräys annettiin tiedoksi vastaajalle.

3.  Vastaajan on ilmoitettava vastineessa, että hän vastustaa vaatimusta, mutta hänen ei tarvitse ilmoittaa vastustamisen syytä.

4.  Vastine on toimitettava paperimuodossa tai käyttäen muita määräyksen antavan jäsenvaltion hyväksymiä ja määräyksen antaneen tuomioistuimen käytettävissä olevia viestintävälineitä, myös sähköisiä.

5.  Vastaajan tai hänen mahdollisen edustajansa on allekirjoitettava vastine. Jos vastine annetaan sähköisesti 4 kohdan mukaisesti, se on allekirjoitettava direktiivin 1999/93/EY 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä allekirjoitus on tunnustettava määräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, eikä sille voida asettaa lisäedellytyksiä.

Tällaista sähköistä allekirjoitusta ei kuitenkaan vaadita, jos ja siinä laajuudessa kuin määräyksen antanen jäsenvaltion tuomioistuimissa on käytössä sellainen vaihtoehtoinen sähköinen viestintäjärjestelmä, johon on pääsy vain sellaisista rekisteröityneistä käyttäjistä koostuvalla ryhmällä, joiden henkilöllisyys on todennettu ja jotka voidaan tunnistaa suojatulla tavalla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista viestintäjärjestelmistä.

17 artikla

Vastineen antamisen vaikutukset

1.  Jos vastine on annettu 16 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa, menettely jatkuu määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisissa tuomioistuimissa tavanomaista riita-asiain käsittelyä koskevien sääntöjen mukaisesti, jollei kantaja ole nimenomaisesti pyytänyt, että menettely tässä tapauksessa päätetään.

Jos kantaja on perinyt vaatimustaan eurooppalaista maksamismääräystä koskevan menettelyä käyttäen, kansallisen lainsäädännön säännökset eivät saa vaikuttaa hänen asemaansa myöhemmissä tavanomaisissa riita-asiain menettelyissä.

2.  Asian siirtäminen 1 kohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen riita-asiain käsittelyyn tapahtuu määräyksen antavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

3.  Kantajalle on ilmoitettava, onko vastaaja antanut vastineen sekä siirretäänkö asia tavanomaiseen riita-asiain käsittelyyn.

18 artikla

Täytäntöönpanokelpoisuus

1.  Jollei eurooppalaista maksamismääräystä koskevaa vastinetta ole 16 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa, ottaen huomioon vastineen perille saapumiseen tarvittava aika, annettu määräyksen antavalle tuomioistuimelle, tuomioistuimen on liitteessä VII olevaa vakiolomaketta G käyttämällä viipymättä ilmoitettava, että määräys on täytäntöönpanokelpoinen. Tuomioistuimen on tarkistettava tiedoksiantopäivä.

2.  Täytäntöönpanokelpoisuutta koskeviin muotovaatimuksiin sovelletaan määräyksen antavan jäsenvaltion lainsäädäntöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.  Tuomioistuimen on lähetettävä täytäntöönpanokelpoinen eurooppalainen maksamismääräys kantajalle.

19 artikla

Eksekvatuurimenettelyn poistaminen

Määräyksen antavassa jäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoinen eurooppalainen maksamismääräys on tunnustettava ja pantava täytäntöön muissa jäsenvaltioissa vaatimatta sen julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi ja ilman mahdollisuutta vastustaa sen tunnustamista.

20 artikla

Uudelleen tutkiminen poikkeuksellisissa tapauksissa

1.  Vastaajalla on 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä oikeus pyytää maksamismääräyksen uudelleen tutkimista määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos

2.  Vastaajalla on niin ikään 16 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä oikeus pyytää eurooppalaisen maksamismääräyksen uudelleen tutkimista määräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos maksamismääräys on tämän asetuksen vaatimukset huomioon ottaen annettu selvästi virheellisin perustein, tai muiden poikkeuksellisten olosuhteiden johdosta.

3.  Jos tuomioistuin hylkää vastaajan pyynnön sillä perusteella, ettei mitään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista uudelleen tutkimisen perusteista voida soveltaa, eurooppalainen maksamismääräys pysyy voimassa.

Jos tuomioistuin päättää, että uudelleen tutkiminen on perusteltua jostakin 1 ja 2 kohdassa säädetystä syistä, eurooppalainen maksamismääräys on mitätön.

21 artikla

Täytäntöönpano

1.  Täytäntöönpanomenettelyihin sovelletaan täytäntöönpanevan jäsenvaltion lakia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen säännösten soveltamista.

Eurooppalainen maksamismääräys, josta on tullut täytäntöönpanokelpoinen, on pantava täytäntöön samoin edellytyksin kuin täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa annettu täytäntöönpanokelpoinen päätös.

2.  Jotta eurooppalaisen maksamismääräys voidaan panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa kantajan on toimitettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille täytäntöönpanoviranomaisille:

3.  Kantajalta, joka jossain jäsenvaltiossa hakee toisessa jäsenvaltiossa annetun eurooppalaisen maksamismääräyksen täytäntöönpanoa, ei saa vaatia minkäänlaista vakuutta, takuuta tai talletusta sillä perusteella, että hän on ulkomaan kansalainen tai että hänellä ei ole kotipaikkaa tai asuinpaikkaa täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa.

22 artikla

Täytäntöönpanon epääminen

1.  Täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen on vastaajan pyynnöstä evättävä täytäntöönpano, jos eurooppalainen maksamismääräys on ristiriidassa jossakin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa aiemmin annetun päätöksen tai määräyksen kanssa, mikäli

2.  Täytäntöönpano on evättävä pyynnöstä kokonaan tai osittain myös, jos vastaaja on maksanut kantajalle eurooppalaisessa maksamismääräyksessä tuomitun määrän joko kokonaan tai osittain.

3.  Eurooppalaista maksamismääräystä ei sen sisältämän asiaratkaisun osalta saa missään tapauksessa ottaa uudelleen tutkittavaksi täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa.

23 artikla

Täytäntöönpanon keskeyttäminen tai rajoittaminen

24 artikla

Oikeudellinen edustus

25 artikla

Oikeudenkäyntimaksut

1.  Eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä ja sitä koskevan vastineen vuoksi jäsenvaltiossa aloitetusta tavanomaisesta riita-asiain käsittelystä aiheutuvat yhteenlasketut oikeudenkäyntimaksut eivät saa olla suuremmat kuin ne oikeudenkäyntimaksut, jotka aiheutuvat tavanomaisesta riita-asiain käsittelystä, jota ei ole edeltänyt eurooppalainen maksamismääräysmenettely kyseisessä jäsenvaltiossa.

2.  Tässä asetuksessa oikeudenkäyntimaksut muodostuvat tuomioistuimelle suoritettavista maksuista ja kuluista, joiden määrät on vahvistettu kansallisessa lainsäädännössä.

26 artikla

Suhde kansalliseen prosessioikeuteen

Kaikkiin prosessioikeudellisiin kysymyksiin, joista ei erikseen säädetä tässä asetuksessa, sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

27 artikla

Suhde asetukseen (EY) N:o 1348/2000

Tämä asetus ei vaikuta oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000(10) soveltamiseen.

28 artikla

Tiedoksiantokuluista ja täytäntöönpanosta ilmoittaminen

29 artikla

Toimivaltaisten tuomioistuinten, uudelleen tutkimista koskevien menettelyjen, viestintävälineiden ja kielten ilmoittaminen

1.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään… päivänä …kuuta …(12):

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista muutoksista näihin tietoihin.

2.  Komissio asettaa 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot yleisön saataville julkaisemalla ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muilla asianmukaisilla tavoilla.

30 artikla

Liitteisiin tehtävät muutokset

Liitteissä olevia vakiolomakkeita pidetään ajan tasalla ja niihin tehdään teknisiä mukautuksia 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti sen varmistamiseksi, että ne ovat kaikilta osin tämän asetuksen säännösten mukaiset.

31 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 44/2001 75 artiklassa perustettu komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1 – 4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

32 artikla

Tarkastelu

Komissio toimittaa viimeistään …päivänä…kuuta…(13) Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle yksityiskohtaisen kertomuksen, jossa tarkastellaan eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöä. Kertomuksessa on oltava arvio menettelyn toimivuudesta ja laaja vaikutusten arviointi kunkin jäsenvaltion osalta.

Tätä varten ja sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin paras käytäntö otetaan huomioon ja että lainsäädännön parempaa laatua koskevia periaatteita noudatetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tietoja eurooppalaisen maksamismääräyksen valtion rajat ylittävästä käytöstä. Tietoja on annettava oikeudenkäyntimaksuista, menettelyn nopeudesta, tehokkuudesta, käytön helppoudesta ja jäsenvaltioiden sisäisistä maksamismääräysmenettelyistä.

Komissio liittää kertomukseensa tarvittaessa ehdotuksia asetuksen mukauttamiseksi.

33 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan ... päivästä... kuuta …(14)* lukuun ottamatta 28, 29, 30 ja 31 artiklaa, joita sovelletaan …päivästä... kuuta…(15)**.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Lukekaa ensin viimeisellä sivulla olevat täyttöohjeet - ne helpottavat tämän lomakkeen täyttämistä.

Tämä lomake on täytettävä jollakin sen tuomioistuimen käyttämällä kielellä, jonka käsiteltäväksi asia saatetaan. Lomake on saatavilla kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä, mikä helpottaa sen täyttämistä vaadittavalla kielellä.

* täytetään vastaava vaatimuksen tunniste ** laina, jonka kantaja on ottanut ja joka on vähintään vaadittavan pääoman suuruinen *** täsmennettävä

* täytetään vastaava vaatimuksen tunniste

HAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET

Tärkeää tietoa

Tämä lomake on täytettävä jollakin sen tuomioistuimen käyttämällä kielellä, jonka käsiteltäväksi asia saatetaan. Lomake on saatavilla kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä, mikä helpottaa sen täyttämistä vaadittavalla kielellä.

Jos vastaaja vastustaa vaatimustanne, menettely jatkuu toimivaltaisissa tuomioistuimissa tavanomaista riita-asiain käsittelyä koskevien sääntöjen mukaisesti. Jos ette tässä tapauksessa halua jatkaa menettelyä, teidän on täytettävä myös tämän lomakkeen lisäys 2. Lisäys on toimitettava tuomioistuimelle ennen eurooppalaisen maksamismääräyksen antamista.

Jos hakemus koskee kuluttajaa vastaan esitettyä vaatimusta, joka liittyy kuluttajasopimukseen, se on tehtävä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jossa on kuluttajan kotipaikka. Muissa tapauksissa hakemus on tehtävä tuomioistuimelle, jolla on toimivalta tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 säännösten mukaisesti. Euroopan oikeudellisessa kartastossa (European Judicial Atlas) (http://ec.europa.eu/justice_home/judicialatlascivil/html/index.htm) on tietoa toimivaltaa koskevista säännöistä.

Hakemus on allekirjoitettava ja päivättävä asianmukaisesti sen viimeisellä sivulla.

Ohjeet

Kunkin osion alussa on erityiset koodit, jotka lisätään tarvittaessa asiaankuuluviin kohtiin.

1.  Tuomioistuin  Tuomioistuimen valintaa varten teidän on harkittava, mihin tuomioistuimen toimivallan perustuu.

2.  Asianosaiset ja heidän edustajansa  Tähän kohtaan merkitään asianosaisten ja heidän mahdollisten edustajiensa nimet lomakkeessa ilmoitettujen koodien mukaisesti. Kohta [tunnistuskoodi] viittaa tarvittaessa erityiseen numeroon, joka asianajajilla on joissain jäsenvaltioissa tuomioistuimen kanssa käytävää sähköistä tiedonvaihtoa varten (ks. asetuksen (EY) N:o…/2006(17) 7 artiklan 6 kohdan toinen kohta), yritys- tai yhteisötunnukseen tai luonnollisten henkilöiden mahdolliseen henkilötunnukseen. Kohdassa [muita tietoja] voi olla muita tietoja henkilön tunnistamiseksi (esimerkiksi syntymäaika, kyseessä olevan henkilön asema yrityksessä tai yhteisössä). Jos asianosaisia ja/tai edustajia on enemmän kuin neljä, täytetään kohta [11].

3.  Tuomioistuimen toimivallan perusteet  Ks. kohta "Tärkeää tietoa".

4.  Tapauksen valtion rajat ylittävä luonne  Voidaksenne käyttää eurooppalaista maksamismääräysmenettelyä, vähintään kahdessa tämän kentän kohdassa on viitattava eri valtioihin.

5.  Pankkitiedot (ei pakollinen)  Kohdassa [5.1] voitte ilmoittaa tuomioistuimelle, mitä maksutapaa käyttäen suoritatte oikeudenkäyntimaksut. On syytä panna merkille, että tuomioistuimen, jolle aiotte hakemuksenne tehdä, käytettävissä ei välttämättä ole kaikkia tässä osiossa mainittuja maksutapoja. Teidän olisi tarkistettava, mitkä maksutavat tuomioistuin hyväksyy. Tämä voidaan tehdä ottamalla yhteyttä kyseiseen tuomioistuimeen tai tarkistamalla asia siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston WWW-sivustolta (http://ec.europa.euciviljustice/). Jos suoritatte maksun luottokortilla tai suostutte siihen, että tuomioistuin veloittaa maksun pankkitililtänne, teidän olisi ilmoitettava tarvittavat luottokortti- tai tilitiedot tämän lomakkeen lisäyksessä 1. Kohdassa [5.2] voitte ilmoittaa, mitä maksutapaa haluatte vastaajan käyttävän maksun suorittamiseksi. Tarvittavat pankkitiedot on ilmoitettava, jos haluatte saada maksun pankkisiirtona.

6.  Pääoma  Tässä kohdassa annetaan kuvaus vaatimuksen pääomasta ja sen perusteena olevista seikoista lomakkeessa olevien koodien mukaisesti. Kustakin vaatimuksesta käytetään tunnistetta, jotka numeroidaan yhdestä neljään. Kukin vaatimus yksilöidään tunnisteen viereisissä kohdissa käyttämällä koodinumeroa 1, 2 tai 3. Jos tila ei riitä, voidaan käyttää [11] kohtaa. Esimerkiksi kohdassa [Päivämäärä (tai Ajanjakso)] viitataan sopimuksen tai vahingon päivämäärään tai vuokran kestoon.

7.  Korko  Jos korkoa vaaditaan, tämä on eriteltävä kunkin osiossa [6] yksilöidyn vaatimuksen osalta lomakkeessa olevien koodien mukaisesti. Koodissa on oltava sekä asiaan kuuluva numero (ylärivi) että kirjain (alarivi). Jos korosta on esimerkiksi sovittu sopimuksella ja se koskee vuotuisia jaksoja, koodi on 02A. Jos korkoa haetaan tuomioistuimen päätöksen antamiseen saakka, viimeinen kohta [saakka] jätetään tyhjäksi. Koodi 01 viittaa lakisääteiseen korkoon. Koodi 02 viittaa asianosaisten sopimaan korkoon. Jos käytetään koodia 03 (pääomitettu korko), ilmoitetun määrän olisi oltava vielä jäljellä olevan koronlaskentakauden perustana. Korkojen pääomittaminen viittaa tilanteeseen, jossa kertynyt korko lisätään pääomaan ja otetaan huomioon myöhempää korkoa laskettaessa. On huomattava, että kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetussa direktiivissä 2000/35/EY tarkoitetuissa kaupallisissa toimissa lakisääteinen korko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioonsa ennen kyseisen puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko ("viitekorko") korotettuna vähintään seitsemällä prosenttiyksiköllä. Jäsenvaltiossa, joka ei osallistu talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, edellä tarkoitettuna viitekorkona pidetään kyseisen jäsenvaltion kansallisesti (esimerkiksi sen keskuspankin) määräämää vastaavaa korkoa. Molemmissa tapauksissa sovelletaan kyseisen puolivuotiskauden ensimmäisenä kalenteripäivänä voimassa olevaa viitekorkoa seuraavien 6 kuukauden ajan (ks. direktiivi 2000/35/EY, 3 artiklan 1 kohdan d alakohta). "Peruskorko (EKP)" tarkoittaa Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaa korkoa.

8.  Sopimussakko (ilmoitetaan tarvittaessa)  

9.  Kulut (ilmoitetaan tarvittaessa)  Jos vaaditaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista, kulut on ilmoitettava käyttämällä lomakkeessa olevia koodeja. Kohta [täsmennys] täytetään vain käytettäessä koodia 02 eli jos pyydetään muiden kuin oikeudenkäyntimaksujen korvaamista. Tällaisiin muihin kuluihin voisivat sisältyä esim. kantajan edustajan kulut tai tuomioistuinmenettelyä edeltävät kulut. Jos korvausta haetaan oikeudenkäyntimaksujen osalta tietämättä sen täsmällistä määrää, täytetään kohta [koodi] 01 ja jätetään kohta [määrä] tyhjäksi: sen täyttää tuomioistuin.

10.  Vaatimuksen tueksi esitettävissä oleva näyttö  Tässä kohdassa eritellään kunkin vaatimuksen tueksi esitettävissä olevat todisteet lomakkeessa olevien koodien avulla. Kohtaan [Näytön kuvaus] merkitään esimerkiksi kyseisen asiakirjan otsikko, nimi ja/tai viitenumero, asiakirjassa mainittu rahamäärä ja/tai todistajan tai asiantuntijan nimi.

11.  Lisälausunnot ja lisätiedot (ilmoitetaan tarvittaessa)  Tätä kohtaa käytetään edellä olevien kohtien täydentämiseksi tai tarvittaessa tuomioistuimelle toimitettavia tarpeellisia lisätietoja varten. Esimerkiksi tapauksissa, joissa on useita vastaajia, joista kukin on vastuussa osasta vaatimusta, kunkin vastaajan velan määrä ilmoitetaan tässä.

Lisäys 1  Tässä kohdassa ilmoitetaan luottokortti- tai pankkitilitietonne, jos maksatte oikeudenkäyntimaksut luottokortilla tai suostutte siihen, että tuomioistuin veloittaa maksut pankkitililtänne. On syytä panna merkille, että tuomioistuimella, jolle aiotte hakemuksenne tehdä, ei välttämättä ole käytössään kaikkia tässä osiossa mainittuja maksutapoja. Lisäyksessä 1 ilmoitettuja tietoja ei lähetetä vastaajalle.

Lisäys 2  Tässä kohdassa ilmoitetaan tuomioistuimelle, jos ette halua jatkaa menettelyä siinä tapauksessa, että vastaaja vastustaa vaatimusta. Tuomioistuimen antama asianumero on ilmoitettava, jos tämä tieto toimitetaan tuomioistuimelle hakemuksen lähettämisen jälkeen. Lisäyksessä 2 ilmoitettuja tietoja ei lähetetä vastaajalle.

LIITTEET II – VII

Ei tarkistuksia näihin liitteisiin. Katso neuvoston yhteinen kanta 7535/3/06.

(1) Hyväksytyt tekstit 13.12.2005, P6_TA(2005)0499. (2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (3) EUVL C 221, 8.9.2005, s. 77. (4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. joulukuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 30. kesäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2006. (5) EYVL C 12, 15.1.2001, s. 1. (6) EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1. (7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11). (8) EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2245/2004 (EUVL L 381, 28.12.2004, s. 10). (9) EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12. (10) EYVL L 160, 30.6.2000, s. 37. (11) EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25. (12) * 18 kuukautta tämän asetuksen antamispäivästä. (13) * Viisi vuotta päivästä, josta alkaen tätä asetusta sovelletaan. (14) ** 24 kuukautta tämän asetuksen antamispäivästä. (15) *** 18 kuukautta tämän asetuksen antamispäivästä. (16) + Huomautus viralliselle lehdelle: lisätään tämän asetuksen numero. (17) Huomautus viralliselle lehdelle: lisätään tämän asetuksen numero.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013 (6236/3/2006 – C6-0273/2006 – 2004/0152(COD))

P6_TA(2006)0441 A6-0341/2006

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (6236/3/2006 – C6-0273/2006),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0471)(2),

–   ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2006)0228)(3),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0341/2006),

1.   hyväksyy yhteisen kannan;

2.   toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.   kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.   kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit 25.10.2005, P6_TA(2005)0396. (2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (3) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta (6237/3/2006 – C6-0274/2006 – 2004/0153(COD))

P6_TA(2006)0442 A6-0344/2006

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (6237/3/2006 – C6-0274/2006),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0474(2),

–   ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2006)0236)(3),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0344/2006),

1.   hyväksyy yhteisen kannan;

2.   toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.   kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.   kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit 25.10.2005, P6_TA(2005)0395. (2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (3) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi aktiivisen Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi vuosina 2007–2013 toteutettavasta "Kansalaisten Eurooppa" -ohjelmasta (9575/1/2006 – C6-0316/2006 – 2005/0041(COD))

P6_TA(2006)0443 A6-0342/2006

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (9575/1/2006 – C6-0316/2006),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0116)(2),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0342/2006),

1.   hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan par lamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 25. lokakuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o .../2006/EY tekemiseksi vuosina 2007–2013 aktiivisen Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi toteutettavasta "Kansalaisten Eurooppa" -ohjelmasta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 151 ja 308 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Perustamissopimuksessa on otettu käyttöön unionin kansalaisuus, joka täydentää kunkin jäsenvaltion kansalaisuutta. Se on tärkeä tekijä Euroopan yhdentymisprosessin lujittamisessa ja turvaamisessa.

(2)  Yhteisön olisi saatettava kansalaiset täysin tietoisiksi heillä olevasta Euroopan kansalaisuudesta sekä sen hyödyistä sekä siitä johtuvista oikeuksista ja velvollisuuksista, joita on edistettävä toissijaisuutta asianmukaisesti noudattaen ja yhteenkuuluvuutta vahvistaen.

(3)  On erityisen tärkeää saada Euroopan kansalaiset täysin tietoisiksi heillä olevasta Euroopan unionin kansalaisuudesta Eurooppa-neuvoston Brysselissä 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 2005 pitämässään kokouksessa käynnistämän, Euroopan tulevaisuudesta käytävän laajan keskustelun yhteydessä. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman olisi näin ollen täydennettävä muita tässä yhteydessä tehtyjä aloitteita, mutta se ei saisi olla niiden kanssa päällekkäinen.

(4)  Jotta kansalaiset voisivat antaa täyden tukensa Euroopan yhdentymiselle, olisi entistä enemmän korostettava yhteisiä arvoja sekä yhteistä historiaa ja kulttuuria keskeisinä tekijöinä kansalaisten kuulumisessa yhteiskuntaan, joka perustuu vapauden ja demokratian periaatteisiin sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kulttuurien monimuotoisuuteen, suvaitsevuuteen ja solidaarisuuteen 7 päivänä joulukuuta 2000 julistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan(6) mukaisesti.

(5)  Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen on olennainen tekijä tehostettaessa paitsi rasismin, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden torjuntaa myös yhteenkuuluvuutta ja demokratian kehitystä.

(6)  Euroopan unionin tiedotus- ja viestintästrategiassa olisi varmistettava ohjelmasta tuettujen toimien laaja vaikutus ja suuri teho.

(7)  Jotta Euroopan unioni voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia ja jotta kansalaiset voivat täysipainoisesti osallistua yhä tiiviimmän Euroopan rakentamiseen, on tarpeen lähestyä osallistujavaltioiden kaikkia kansalaisia ja kaikkia näissä valtioissa laillisesti asuvia ja ottaa heidät mukaan kansainväliseen vaihto- ja yhteistyötoimiin, jotka osaltaan kehittävät tunnetta yhteisten eurooppalaisten ihanteiden piiriin kuulumisesta.

(8)  Euroopan parlamentti on vuonna 1988 antamassaan päätöslauselmassa katsonut, että on suotavaa ryhtyä merkittävin toimin edistämään eri jäsenvaltioiden kansalaisten välisten yhteyksien lisäämistä ja että Euroopan unionin erityistuki eri jäsenvaltioiden kuntien välisen ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen on sekä perusteltua että toivottavaa.

(9)  Eurooppa-neuvosto on useaan otteeseen todennut, että unioni ja sen toimielimet olisi tuotava lähemmäs jäsenvaltioiden kansalaisia. Se on rohkaissut unionin toimielimiä käymään ja edistämään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa tukien näin kansalaisten osallistumista julkiseen elämään ja päätöksentekoon sekä samalla korostamaan unionin kansalaisten keskeisiä yhteisiä arvoja.

(10)  Neuvosto on yhteisön toimintaohjelmasta unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi (kansalaisosallistuminen) 26 päivänä tammikuuta 2004 tekemällään päätöksellä 2004/100/EY(7) perustanut toimintaohjelman, jossa on vahvistettu tarve pitää yllä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen ja kuntien kanssa sekä tukea kansalaisten aktiivista osallistumista.

(11)  Kansainväliset ja monialaiset kansalaishankkeet ovat merkittäviä välineitä kansalaisten saavuttamiseksi sekä eurooppalaisen tietoisuuden, Euroopan poliittisen yhdentymisen, sosiaalisen osallisuuden ja keskinäisen tuntemuksen edistämiseksi.

(12)  Euroopan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä tekijöitä edistettäessä kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja ne myötävaikuttavat julkiseen elämän vilkastumiseen. Ne ovat myös välittäjiä Euroopan ja sen kansalaisten kesken. Sen vuoksi niiden kansainvälistä yhteistyötä olisi edistettävä ja tuettava.

(13)  Eurooppalaisen julkisen politiikan tutkimusorganisaatiot voivat tarjota uusia ajatuksia ja pohdintoja Euroopan tason keskustelun virikkeiksi. Sen vuoksi on myös suotavaa tukea Euroopan unionin toimielinten ja kansalaisten välisen yhteyden luojana sellaista toimintaa, jossa ilmenee niiden sitoutuminen eurooppalaisen identiteetin ja Euroopan kansalaisuuden rakentamiseen, luomalla avoimuutta noudattavia menettelyjä tiedonlevitykseen ja vaihtoon keskittyvien verkostojen edistämiseksi.

(14)  Olisi myös jatkettava yhteisön toimintaohjelmasta kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 792/2004/EY(8) mukaisesti aloitettua Euroopan unionin toimintaa, jolla pyritään säilyttämään pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot sekä huolehtimaan niiden muiston yllä pitämisestä. Näin voidaan säilyttää tietoisuus toisen maailmansodan täydestä laajuudesta ja traagisista seurauksista sekä vaalia kaikkien uhrien muistoa niin, että menneisyydestä voidaan päästä eteenpäin ja rakentaa tulevaisuutta.

(15)  Nizzassa 7–9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston urheilusta antamassa julkilausumassa todettiin, että vaikka yhteisöllä ei ole suoraa toimivaltaa tällä alalla, sen on perustamissopimuksen eri määräysten mukaisesti toimiessaan otettava huomioon urheilun erityispiirteet, jotka ovat seurausta sen yhteiskunnallisesta sekä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvästä merkityksestä.

(16)  Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat tasapainoisesti mukana kansainvälisissä hankkeissa ja toimissa.

(17)  Ehdokasmaiden ja ETA-sopimuksen osapuolina olevien EFTA-maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin näiden maiden kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti.

(18)  Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan "Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa", jossa Länsi-Balkanin maita kehotetaan osallistumaan yhteisön ohjelmien ja elinten toimintaan; tämän vuoksi Länsi-Balkanin maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin.

(19)  Ohjelmaa olisi seurattava säännöllisesti ja arvioitava riippumattomasti komission ja jäsenvaltioiden välisenä yhteistyönä, jotta siihen voidaan tehdä toimenpiteiden asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta välttämättömät tarkistukset.

(20)  Ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyissä olisi käytettävä erityisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, asianmukaisia ja aikataulusidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita.

(21)  Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002(9), jäljempänä 'varainhoitoasetus', ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002(10), joilla suojataan yhteisön taloudellisia etuja, on sovellettava noudattaen yksinkertaisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteita budjettivälineiden valinnassa ja ottaen huomioon niiden tapausten rajallinen määrä, joissa komissiolla säilyy välitön toteutus- ja hallinnointivastuu, sekä resurssien määrän ja niiden käytöstä aiheutuvan hallinnollisen rasituksen oikeasuhteisuus.

(22)  Olisi myös toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten torjumiseksi sekä menetettyjen taikka aiheettomasti maksettujen tai käytettyjen varojen perimiseksi takaisin.

(23)  Ohjelman täytäntöönpanoa voidaan moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen yksinkertaistaa turvautumalla kertaluonteiseen rahoitukseen joko ohjelmaan osallistujille myönnetyn tuen tai ohjelman hallintoa varten kansallisella tasolla perustetuille rakenteille annetun yhteisön tuen osalta.

(24)  Tässä päätöksessä vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjää pitää vuosittaisen talousarviomenettelyn kuluessa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(11) 37 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeena.

(25)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita, jotka voidaan siten ohjelman toimien ja toimenpiteiden kansainvälisen ja monenvälisen luonteen takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(26)  Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(12) mukaisesti.

(27)  Olisi hyväksyttävä siirtymäkauden toimenpiteet ennen 31 päivää joulukuuta 2006 aloitettujen toimien seurantaa varten päätöksen 2004/100/EY mukaisesti,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman kohde ja soveltamisala

1.  Tällä päätöksellä perustetaan "Kansalaisten Eurooppa" -ohjelma, jäljempänä 'ohjelma', 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyväksi kaudeksi.

2.  Ohjelmalla edistetään seuraavia yleistavoitteita:

2 artikla

Ohjelman erityiset tavoitteet

3 artikla

Toimet

1.  Ohjelman tavoitteet pyritään saavuttamaan tukemalla seuraavia toimia, joita koskevat tarkemmat tiedot ovat liitteen I osassa:

a)   aktiivisten kansalaisten Eurooppa, joka käsittää

b)   aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, joka käsittää

c)  Yhteinen Eurooppa, joka käsittää

d)  Euroopan aktiivinen muistiperintö, joka käsittää

2.  Kussakin toimessa voidaan asettaa etusijalle 2 artiklan d alakohdan erityistavoitteen mukainen kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen tasapainoinen mukanaolo.

4 artikla

Yhteisön toimenpiteet

1.  Yhteisön toimenpiteet voivat olla avustuksia tai julkisia hankintoja koskevia sopimuksia.

2.  Yhteisön avustusta voidaan myöntää esimerkiksi toiminta-avustuksina, yksittäistoimiin myönnettävinä avustuksina, apurahoina ja palkintoina.

3.  Julkisia hankintoja koskevat sopimukset kattavat palvelujen ostot, kuten tapahtumien järjestämisen, selvitys- ja tutkimustoiminnan, tiedotuksen ja tiedonlevityksen välineet, seurannan ja arvioinnin.

4.  Voidakseen saada yhteisön avustuksen tuensaajien on täytettävä liitteen II osassa säädetyt vaatimukset.

5 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

6 artikla

Ohjelman tuensaajat

Ohjelmaan voivat osallistua kaikki aktiivista Euroopan kansalaisuutta edistävät toimijat, erityisesti paikallisviranomaiset ja -järjestöt, eurooppalaisen julkisen politiikan tutkimusorganisaatiot (think tank -toiminta), kansalaisryhmät ja muut kansalaisjärjestöt.

7 artikla

Kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö

Ohjelmaan voi sisältyä myös aktiivista Euroopan kansalaisuutta koskevia yhteisiä ja innovatiivisia toimia, joita toteutetaan yhteisrahoituksen pohjalta yhdessä kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston ja Unescon kanssa varainhoitoasetuksen ja kunkin toimielimen tai organisaation sääntöjen mukaisesti.

8 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.  Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet liitteen säännösten mukaisesti.

2.  Seuraavista toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

3.  Kaikista muista ohjelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4.  Komissio voi 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti laatia suuntaviivoja liitteessä mainituille toimille mukauttaakseen ohjelmaa mahdollisiin muutoksiin aktiivista Euroopan kansalaisuutta koskevissa ensisijaisissa tavoitteissa.

9 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.  Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

10 artikla

Johdonmukaisuus Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin muiden välineiden kanssa

1.  Komissio varmistaa, että tämä ohjelma ja välineet, jotka koskevat muita yhteisön toiminta-aloja, erityisesti yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, kulttuurin, nuorison, urheilun, ympäristön, audiovisuaalisen alan ja viestimien, perusoikeuksien ja -vapauksien, sosiaalisen osallisuuden edistämisen, sukupuolten tasa-arvon, syrjinnän eri muotojen, rasismin ja muukalaisvihan torjumisen, tieteellisen tutkimuksen, tietoyhteiskunnan ja yhteisön ulkoisen toiminnan alaa, varsinkin Euroopan naapuruuspolitiikan tasolla, ovat keskenään johdonmukaisia ja täydentävät toisiaan.

2.  Ohjelmassa voidaan käyttää samoja resursseja kuin muissa yhteisön ja Euroopan unionin välineissä sellaisten toimien toteuttamiseksi, joilla voidaan saavuttaa tämän ohjelman ja kyseisten välineiden yhteisiä tavoitteita.

11 artikla

Rahoituspuitteet

1.  Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten 1 artiklassa tarkoitettuna kautena ovat 190 miljoonaa euroa(13).

2.  Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

12 artikla

Varainhoitosäännökset

1.  Rahoitustuki suoritetaan oikeushenkilöille annettavina avustuksina. Toimen luonteesta ja tavoitteesta riippuen avustusta voidaan myöntää myös luonnollisille henkilöille.

2.  Komissio voi myöntää luonnollisille tai oikeushenkilöille palkintoja ohjelman mukaisesti toteutetuista toimista tai hankkeista.

3.  Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 181 artiklan mukaisesti ja toimen luonteen perusteella voidaan sallia kiinteämääräinen rahoitus ja/tai yksikkökustannusten käyttö.

4.  Yhteisrahoitus luontoissuorituksina voidaan sallia.

5.  Komissio voi tuensaajien ominaispiirteet ja toimien luonteen huomioon ottaen päättää tuensaajien vapauttamisesta ehdotetun toimen tai toimintasuunnitelman toteuttamiseen tarvittavan riittävän ammatillisen tutkinnon ja pätevyyden tarkistamisesta.

6.  Tuensaajalta edellytettävien tietojen määrää voidaan rajoittaa, kun kyseessä ovat pienet avustukset.

7.  Erityistapauksissa, kuten pientä avustusta myönnettäessä, tuensaajaa ei tarvitse vaatia osoittamaan taloudellista valmiuttaan suoriutua suunnitellusta hankkeesta tai työohjelmasta.

8.  Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistäville yhteisöille, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 162 artiklassa, ohjelman nojalla myönnettyjen toiminta-avustusten määrää ei niitä uusittaessa alenneta ilman eri toimenpiteitä.

13 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.  Komissio varmistaa, että kun tämän päätöksen mukaisesti rahoitettavia toimia pannaan täytäntöön, yhteisön taloudelliset edut suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perusteettomasti maksettujen varojen takaisinperinnällä ja, jos väärinkäytöksiä todetaan, soveltamalla tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95(14), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(15) sekä Euroopan petostentorjuntavirastojen (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999(16) mukaisesti.

2.  Ohjelman nojalla rahoitettavien yhteisön toimien osalta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla väärinkäytöksellä tarkoitetaan kaikkea yhteisön oikeuden säännösten tai määräysten taikka sopimusvelvoitteiden rikkomista, joka johtuu talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena perusteettoman menoerän takia aiheutuu tai voi aiheutua vahinkoa Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3.  Komissio lykkää toimea varten myönnetyn rahoitustuen suorittamista, vähentää tuen määrää tai perii sen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, mukaan luettuna tämän päätöksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4.  Jos määräaikoja ei noudateta tai jos vain osa myönnetystä rahoitustuesta on perusteltua toimen toteutuksen edistyminen huomioiden, komissio pyytää tuensaajaa esittämään komissiolle selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa rahoitustuen jäljellä olevan osan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5.  Kaikki perusteettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen ehtojen mukaisesti.

14 artikla

Seuranta ja arviointi

1.  Komissio varmistaa, että ohjelman toteutusta seurataan ja valvotaan säännöllisesti. Seuranta- ja arviointiprosessin tuloksia on hyödynnettävä ohjelman täytäntöönpanossa. Seurantaan kuuluu 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen kertomusten laadinta.

Erityisiä tavoitteita voidaan tarkistaa perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti.

2.  Komissio huolehtii ohjelman säännöllisestä, ulkopuolisesta ja riippumattomasta arvioinnista ja tiedottaa tästä säännöllisesti Euroopan parlamentille.

3.  Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

15 artikla

Siirtymäsäännös

Ennen 31 päivää joulukuuta 2006 aloitettuja toimia, jotka perustuvat päätökseen 2004/100/EY, hallinnoidaan niiden päättymiseen asti mainitun päätöksen mukaisesti.

Varainhoitoasetuksen 18 artiklan mukaisesti määrärahat, jotka vastaavat päätöksen 2004/100/EY mukaan aiheettomasti maksettujen budjettimäärärahojen palauttamisesta saatuja käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja, voidaan asettaa ohjelman käyttöön.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

I.  I TOIMIEN KUVAUS

Lisätietoja ohjelman piiriin pääsystä

Kansalaisjärjestöjä, jotka on mainittu 6 artiklassa, ovat muun muassa ammattiyhdistykset, oppilaitokset sekä vapaaehtoistyön ja amatööriurheilun alalla toimivat järjestöt.

TOIMI 1: aktiivisten kansalaisten Eurooppa

Tämä toimi muodostaa sen osan ohjelmasta, jonka kohteena on nimenomaisesti toiminta, jossa kansalaiset ovat mukana. Se käsittää kahdentyyppisiä toimenpiteitä:

Ystävyyskuntatoiminta

Toimenpiteen kohteena on toiminta, johon liittyy tai jolla edistetään Euroopan kansalaisten välistä suoraa vaihtoa ystävyyskuntatoiminnan puitteissa. Se voi käsittää yksittäisiä tai kokeilutoimia, tai se voidaan toteuttaa jäsenneltyinä, monivuotisina useiden yhteistyökumppaneiden välisinä sopimuksina, joissa noudatetaan ohjelmoidumpaa lähestymistapaa ja joihin kuuluu erilaista toimintaa, kuten ystävyyskuntatoiminnan puitteissa järjestettäviä kansalaisten tapaamisia ja yhteisesti kiinnostavia aiheita käsitteleviä konferensseja tai seminaareja niihin liittyvine julkaisuineen. Tämän toimenpiteen avulla lisätään aktiivisesti keskinäistä tietämystä ja ymmärtämystä kansalaisten ja kulttuurien välillä.

Vuosina 2007, 2008 ja 2009 toiminta-avustuksia voidaan myöntää suoraan Euroopan kuntien ja alueiden neuvostolle (CEMR), joka on ystävyyskuntatoiminnan alalla toimiva Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistävä yhteisö.

Kansalaishankkeet ja niitä tukevat toimenpiteet

Tämän toimenpiteen tarkoituksena on tukea erilaisia kansainvälisiä sektorirajat ylittäviä hankkeita, joihin kansalaiset osallistuvat suoraan. Etusijalle asetetaan hankkeet, joilla pyritään edistämään paikallistason osallistumista. Hankkeiden laajuus ja kohde määräytyvät yhteiskunnan kehityssuuntausten mukaan, ja hankkeissa tarkastellaan erilaisia mahdollisuuksia ratkaista havaittuja ongelmia innovatiivisia lähestymistapoja käyttäen. Uuden teknologian ja erityisesti tietoyhteiskunnan teknologian käyttöä rohkaistaan. Hankkeissa kootaan yhteen taustoiltaan erilaisia kansalaisia, jotka toimivat yhdessä tai keskustelevat yhteisistä eurooppalaisista kysymyksistä. Tällä tavoin lisätään kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja tietoisuutta Euroopan yhdentymisprosessista.

Ystävyyskuntatoiminnan ja kansalaishankkeiden parantamiseksi on lisäksi tarpeen kehittää tukitoimenpiteitä, joilla edistetään parhaiden toimintatapojen vaihtoa, paikallis- ja aluetason toimijoiden, myös viranomaisten, kokemusten yhdistämistä ja uusien taitojen kehittämistä esimerkiksi koulutuksen avulla.

Tähän toimeen osoitettava ohjeellinen määrä on vähintään 45 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista.

TOIMI 2: aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta

Toiminta-avustukset eurooppalaisen julkisen politiikan tutkimusorganisaatioille (think tank -toiminta)

Eurooppa-asioita koskevia uusia ideoita ja pohdintoja esittävät yhteisöt ovat tärkeitä institutionaalisia keskustelukumppaneita, jotka pystyvät antamaan riippumattomia strategisia ja sektorirajat ylittäviä suosituksia Euroopan unionin toimielimille. Ne voivat toiminnallaan antaa virikkeitä keskusteluun etenkin Euroopan unionin kansalaisuudesta ja eurooppalaisista arvoista ja kulttuureista. Toimenpiteen tavoitteena on parantaa sellaisten organisaatioiden institutionaalisia valmiuksia, jotka ovat edustavia, tuottavat todellista eurooppalaista lisäarvoa, voivat saada aikaan merkittäviä kerrannaisvaikutuksia ja pystyvät toimimaan yhteistyössä ohjelman muiden tuensaajien kanssa. Euroopan laajuisten verkkojen lujittaminen on tärkeä tehtävä tällä alalla. Avustuksia voidaan myöntää useita eri aihealueita ja toimintoja käsittävän monivuotisen työohjelman pohjalta.

Vuosina 2007, 2008 ja 2009 toiminta-avustuksia voidaan myöntää suoraan Notre Europe -säätiölle (Groupement d'études et de recherches Notre Europe) sekä Eurooppa-politiikan instituutille (Institut für Europäische Politik), jotka ovat Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistäviä yhteisöjä.

Toiminta-avustukset Euroopan tason kansalaisjärjestöille

Kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen elämään, koulutukseen, kulttuuriin ja politiikkaan. Ne ovat tarpeellisia ja niiden on voitava toimia ja pitää yhteyttä Euroopan laajuisesti. Niiden pitäisi pystyä osallistumaan toimintapolitiikan suunnitteluun kuulemismenettelyn kautta. Tämän toimenpiteen avulla niille annetaan valmiudet ja vakaat edellytykset edistää laaja- ja monialaisesti jäsentensä ja kansalaisyhteiskunnan kansainvälistä toimintaa Euroopan tasolla ja sitä kautta ohjelman tavoitteita. Euroopan laajuisten verkostojen ja eurooppalaisten järjestöjen vahvistaminen on tärkeä tehtävä tällä alalla. Avustuksia voidaan myöntää useita eri aihealueita ja toimintoja käsittävän monivuotisen työohjelman pohjalta.

Vuosina 2007, 2008 ja 2009 toiminta-avustuksia voidaan myöntää suoraan kolmelle Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistävälle yhteisölle. Ne ovat Euroopan sosiaalialan kansalaisjärjestöjen foorumi (Platform of European Social NGOs), Eurooppa-liike (European Movement) ja Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen neuvottelukunta.

Avustukset kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille

Paikallisen, alueellisen, kansallisen tai Euroopan tason kansalaisjärjestöt saavat keskustelujen, julkaisujen, valistustoimien ja muiden konkreettisten kansainvälisten hankkeiden kautta kansalaiset mukaan toimintaan tai ajavat heidän etujaan. Ottamalla toimintaansa eurooppalaisen ulottuvuuden tai vahvistamalla sitä kansalaisjärjestöt voivat parantaa valmiuksiaan ja saavuttaa suuremman yleisön. Eri jäsenvaltioiden kansalaisjärjestöjen suoran yhteistyön avulla lisätään keskinäistä ymmärtämystä eri kulttuureista ja näkökannoista sekä tunnistetaan yhteisiä huolenaiheita ja arvoja. Tämä voidaan toteuttaa yksittäisten hankkeiden muodossa, mutta pitemmän ajan suunnittelulla varmistetaan kestävämmät vaikutukset sekä verkostojen kehittäminen ja synergiaetujen syntyminen.

Tähän toimeen osoitettava ohjeellinen määrä on noin 31 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista.

TOIMI 3: yhteinen Eurooppa

Näkyvyyttä lisäävät tapahtumat

Toimenpiteen avulla tuetaan tapahtumia, jotka komissio järjestää – tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden tai muiden kumppaneiden kanssa – ja joiden laajuus ja kattavuus ovat merkittävät. Nämä tapahtumat koskettavat Euroopan kansoja, lisäävät niiden tunnetta kuulumisesta samaan yhteisöön sekä tietoisuutta Euroopan unionin historiasta, saavutuksista ja arvoista, kannustavat niitä osallistumaan kulttuurien väliseen vuoropuheluun ja edistävät niiden eurooppalaisen identiteetin kehittymistä.

Tällaisia tapahtumia voivat olla historiallisten tapahtumien muistojuhlat, eurooppalaisten saavutusten kunniaksi järjestelyt tapahtumat, taidetapahtumat, tiettyihin aiheisiin keskittyvät valistuskampanjat, Euroopan laajuiset konferenssit sekä palkinnot merkittävien saavutusten esille tuomiseksi. Uuden teknologian ja erityisesti tietoyhteiskunnan teknologian käyttöä rohkaistaan.

Tutkimukset

Lisätäkseen aktiivista kansalaisuutta koskevaa ymmärtämystä Euroopan tasolla komissio toteuttaa tutkimuksia, kyselyjä ja mielipidemittauksia.

Tiedotuksen ja tiedon levityksen välineet

Koska ohjelmassa keskitytään kansalaisiin ja aktiivisen kansalaisuuden alalla toteutettaviin monenlaisiin aloitteisiin, on tarpeen tiedottaa laajalti sen eri toimista, muista kansalaisuuteen liittyvistä Euroopan unionin toimista sekä muista aiheeseen liittyvistä aloitteista Internet-portaalia ja muita välineitä käyttäen.

Vuosina 2007, 2008 ja 2009 toiminta-avustuksia voidaan myöntää suoraan Jean Monnet -yhdistykselle (Association Jean Monnet), Robert Schuman -keskukselle (Centre européen Robert Schuman) sekä kansallisella ja Euroopan tasolla yhdistyneille Maisons de l'Europe -yhdistyksille, jotka ovat Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistäviä yhteisöjä.

Tähän toimeen osoitettava ohjeellinen määrä on noin 10 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista.

TOIMI 4: Euroopan aktiivinen muistiperintö

Tähän toimeen osoitettava määrä on noin 4 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista.

II.  II OHJELMAN HALLINNOINTI

Ohjelman täytäntöönpano perustuu avoimuuteen ja siihen, että ohjelmaan voivat osallistua hyvin erilaiset organisaatiot ja hankkeet. Sen vuoksi hankkeet ja toimet valitaan pääsääntöisesti avointen ehdotuspyyntöjen kautta. Poikkeukset ovat mahdollisia vain erityisissä olosuhteissa ja noudattaen kaikilta osin asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 168 artiklan 1 kohdan c ja d alakohtaa.

Ohjelmassa kehitetään monivuotisten kumppanuuksien periaatetta. Kumppanuudet perustuvat sovittuihin tavoitteisiin, ja niitä muokataan tulosten analysoinnin pohjalta sen varmistamiseksi, että sekä kansalaisyhteiskunta että Euroopan unioni hyötyvät niistä. Ohjelmasta yksittäisen tukisopimuksen kautta myönnetyn rahoituksen enimmäiskesto rajoitetaan kolmeen vuoteen.

Joidenkin toimien kohdalla saattaa olla tarpeen käyttää toimeenpanoviraston tai erityisesti toimen 1 kohdalla kansallisten virastojen toteuttamaa keskitettyä välillistä hallinnointia.

Kaikkien toimien täytäntöönpano perustuu kansainvälisyyteen. Toimien avulla edistetään kansalaisten liikkuvuutta ja ajatusten vaihtoa Euroopan unionissa.

Verkottuminen ja kerrannaisvaikutusten painottaminen, myös tieto- ja viestintätekniikan käyttö, ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä toimien että mukana olevien organisaatioiden luonteeseen. Vuorovaikutuksen ja synergiaetujen kehittämistä ohjelmaan osallistuvien erityyppisten toimijoiden välillä edistetään.

Ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös sellaisia menoja, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välittömästi tarpeellisiin valmistelutoimenpiteisiin, seurantaan, valvontaan, tarkastuksiin ja arviointiin, esimerkiksi tutkimuksiin, kokouksiin sekä tiedotus- ja julkaisutoimintaan. Lisäksi määrärahoilla voidaan kattaa tietojen vaihtoon tarkoitettuihin tietoverkkoihin liittyviä kuluja sekä mahdollisia muita tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyviä menoja, joista komissio voi päättää ohjelman hallinnointia varten.

Ohjelman yleisten hallintomenojen olisi oltava oikeassa suhteessa ohjelman tehtäviin nähden, ja niiden ohjeellisen määrän olisi oltava noin 10 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista.

Komissio voi harjoittaa asianmukaista tiedotus-, julkaisu- ja tiedonlevitystoimintaa varmistaen siten, että ohjelmasta tuetut toimet tunnetaan laajalti ja että ne ovat vaikutukseltaan tehokkaita.

III.  III VALVONTA JA TARKASTUKSET

Tämän päätöksen mukaisesti valittuihin hankkeisiin sovelletaan otoksiin perustuvaa tarkastusjärjestelmää.

Avustuksen saajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki tositteet menotapahtumista viiden vuoden ajan viimeisestä maksusta. Avustuksen saajan on varmistettava, että tarvittaessa myös sen kumppanien tai jäsenten hallussa olevat tositteet annetaan komission saataville.

Komissiolla on oikeus käyttää avustuksen käyttöä koskevan tarkastuksen suorittamiseen joko omaa henkilöstöään tai mitä tahansa valitsemaansa pätevää ulkopuolista organisaatiota. Nämä tarkastukset voidaan suorittaa milloin tahansa sopimuksen voimassaoloaikana sekä viiden vuoden aikana avustuksen loppumaksun suorittamisesta. Komissio voi näiden tarkastusten tulosten perusteella tehdä tarvittaessa päätöksiä varojen takaisin perinnästä.

Komission henkilöstöllä sekä komission valtuuttamilla ulkopuolisilla henkilöillä on oltava pääsy avustuksen saajan tiloihin sekä oikeus saada kaikki tiedot, myös sähköisessä muodossa olevat, jotka ovat tarpeen näiden tarkastusten toimittamiseksi.

Tilintarkastustuomioistuimella sekä Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on samat oikeudet kuin komissiolla, kuten oikeus päästä avustuksen saajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

(1) Hyväksytyt tekstit 5.4.2006, P6_TA(2006)0127. (2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (3) EUVL C 28, 3.2.2006, s. 29. (4) EUVL C 115, 16.5.2006, s. 81. (5) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. huhtikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 25. syyskuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). (6) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1. (7) EUVL L 30, 4.2.2004, s. 6. (8) EUVL L 138, 30.4.2004, s. 40. (9) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (10) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3). (11) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. (12) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11). (13) Määrä perustuu vuoden 2004 lukuihin ja siihen tehdään tekninen mukautus inflaation huomioon ottamiseksi. (14) EYVL L 312, 23.12. 1995, s. 1. (15) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2. (16) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi perfluoro-oktaanisulfonaattien markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista (neuvoston direktiivin 76/769/ETY muutos) (KOM(2005)0618 – C6-0418/2005 – 2005/0244(COD))

P6_TA(2006)0444 A6-0251/2006

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0618)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0418/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0251/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/.../EY antamiseksi tiettyjen vaarallisten aineiden (perfluorioktaanisulfonaattien) markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta kolmannenkymmenennen kerran

(ETAn kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) vaaranarviointi on tehty heinäkuuhun 2002 mennessä käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Arvioinnin päätelmänä oli, että perfluorioktaanisulfonaatit (PFOS) ovat hitaasti hajoavia, biokertyviä ja nisäkkäille myrkyllisiä ja antavat siksi aihetta huoleen.

(2)  Perfluorioktaanisulfonaattien terveys- ja ympäristövaarat on arvioitu olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta 23 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93(4) periaatteiden mukaisesti. Arvioinnissa todettiin tarve vähentää terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia vaaroja.

(3)  Terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevää tiedekomiteaa (SCHER) on kuultu. Sen päätelmänä oli, että perfluorioktaanisulfonaatit täyttävät erittäin hitaasti hajoavien, erittäin biokertyvien ja myrkyllisten aineiden luokitteluperusteet. Ne voivat kaukokulkeutua ympäristössä ja aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia ja täyttävät siksi Tukholman yleissopimuksen(5) mukaiset pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP) perusteet. Tiedekomitea havaitsi tarpeen jatkaa perfluorioktaanisulfonaattien aiheuttamien vaarojen tieteellistä arviointia, mutta se katsoi myös, että toimenpiteet vaarojen vähentämiseksi voivat osoittautua välttämättömiksi, jottei ainetta alettaisi käyttää uudelleen aikaisemmissa käyttökohteissa. SCHER:in mukaan perfluorioktaanisulfonaattien käytön jatkaminen nykyisissä kriittisissä käyttökohteissa ilmailu- ja puolijohdeteollisuudessa ja valokuvausalalla ei näytä aiheuttavan vaaraa ympäristölle tai ihmisten terveydelle, jos päästöt ympäristöön ja altistuminen työpaikoilla pidetään mahdollisimman pieninä. Sammutusvaahtojen osalta SCHER toteaa, että korvaavien aineiden terveys- ja ympäristöriskit olisi arvioitava ennen lopullisen päätöksen tekemistä. SCHER on myös yhtä mieltä siitä, että perfluorioktaanisulfonaattien käyttöä pinnoiteteollisuudessa on rajoitettava, jos metallipinnoitetta tehtäessä syntyvien päästöjen vähentämiseksi ei ole käytettävissä muita keinoja, joilla päästöjä voitaisiin vähentää huomattavasti.

(4)  Terveyden ja ympäristön suojelemiseksi näyttää sen vuoksi tarpeelliselta rajoittaa perfluorioktaanisulfonaattien markkinoille saattamista ja käyttöä. Tämän direktiivin tarkoituksena on kattaa suurin osa altistumisriskeistä. Muut vähäiset perfluorioktaanisulfonaattien käyttötarkoitukset eivät näytä aiheuttavan vaaraa, ja ne voidaan toistaiseksi jättää rajoitusten ulkopuolelle. Erityistä huomiota olisi kuitenkin kiinnitettävä pinnoitusprosesseihin, joissa käytetään perfluorioktaanisulfonaatteja, ja siksi kyseisten prosessien päästöt olisi saatava mahdollisimman pieniksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa soveltamalla ja ottaen täysimääräisesti huomioon ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY(6) nojalla käytettäväksi laaditussa, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevassa vertailuasiakirjassa olevat tiedot metallien ja muovien pintakäsittelystä. Tämän lisäksi jäsenvaltioiden olisi laadittava luettelot tällaisista käyttötavoista saadakseen tietoja todellisista käyttö- ja päästömääristä.

(5)  Perfluorioktaanisulfonaatteja sisältäviin puolivalmisteisiin ja esineisiin olisi sovellettava rajoituksia ympäristön suojelemiseksi. Rajoitusten olisi koskettava kaikkia sellaisia tuotteita ja esineitä, joihin perfluorioktaanisulfonaatteja lisätään tarkoituksella ottaen huomioon, että niitä on saatettu käyttää vain joissain erillisissä osissa tai tiettyjen tuotteiden ja esineiden, kuten tekstiilien, pinnoitteissa. Tämän direktiivin mukaisia rajoituksia olisi sovellettava vain uusiin tuotteisiin – ei jo käytössä tai käytettyjen tavaroiden markkinoilla oleviin tuotteisiin. Perfluorioktaanisulfonaatteja sisältävien sammutusvaahtojen nykyiset varastot olisi kuitenkin kartoitettava ja niiden käytön jatkaminen olisi sallittava vain rajoitetuksi ajaksi tällaisten tuotteiden käytöstä aiheutuvien mahdollisten lisäpäästöjen estämiseksi.

(6)  Voidakseen viime kädessä varmistaa, että perfluorioktaanisulfonaattien käytöstä luovutaan asteittain, komission olisi tarkasteltava uudestaan jokaista tämän direktiivin mukaista poikkeusta aina kun käyttötapoja ja kehitettyjä turvallisempia vaihtoehtoja koskevat uudet tiedot antavat siihen aihetta. Poikkeusta pitäisi voida jatkaa vain oleellisiin käyttötarkoituksiin sillä edellytyksellä, että teknisesti ja taloudellisesti kannattavia turvallisempia aineita tai tekniikkoja ei ole olemassa ja että sovelletaan parhaita käytettävissä olevia tekniikoita, jotta perfluorioktaanisulfonaattien päästöt olisivat mahdollisimman pienet.

(7)  Perfluorioktaanihapolla (PFOA) ja sen suoloilla epäillään olevan samanlainen riskiprofiili kuin perfluorioktaanisulfonaateilla, ja näin ollen on seurattava parhaillaan suoritettavia riskinarviointitoimia ja turvallisempien vaihtoehtojen saatavuutta sekä määriteltävä, minkälaisia vaarojen vähentämistoimenpiteitä, joihin kuuluvat myös markkinoille saattamisen ja käytön rajoitukset, Euroopan unionissa olisi tarvittaessa sovellettava.

(8)  Direktiivi 76/769/ETY(7) olisi muutettava vastaavasti.

(9)  Tämän direktiivin tavoitteena on ottaa käyttöön perfluorioktaanisulfonaatteja koskevat yhdenmukaistetut säännökset ja näin huolehtia sisämarkkinoiden toimivuudesta sekä varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso perustamissopimuksen 95 artiklan mukaisesti.

(10)  Tämä direktiivi ei vaikuta työsuojelun vähimmäisvaatimuksia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön, kuten toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annettuun neuvoston direktiiviin 89/391/ETY(8) tai siihen perustuviin erityisdirektiiveihin, joita ovat varsinkin työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY(9) (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (kodifioitu toisinto) sekä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7 päivänä huhtikuuta 1998 annettu neuvoston direktiivi 98/24/EY(10) (neljästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi),

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 76/769/ETY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään ...(11). Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset sekä kyseisten säännösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä ...päivästä…kuuta…(12)*.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Lisätään direktiivin 76/769/ETY liitteeseen I kohta seuraavasti:

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) EUVL C 195, 18.8.2006, s. 10. (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2006. (4) EYVL L 84, 5.4.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1). (5) Neuvoston päätös 2006/507/EY, tehty 14 päivänä lokakuuta 2004, pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 209, 31.7.2006, s. 1). (6) EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006 (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1). (7) EYVL L 262, 27.9.1976, s. 201, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/90/EY (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 28). (8) EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003. (9) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50. Oikaisu EUVL L 229, 29.6.2004, s. 23. (10) EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla. (11) * Yhden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. (12) ** 18 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. (13) + Tämän direktiivin voimaantulopäivä. (14) ++ 54 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta. (15) +++ 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (KOM(2005)0236 – C6-0174/2005 – 2005/0106(COD))

P6_TA(2006)0445 A6-0355/2006

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0236)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 66 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0174/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0355/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2006 antamiseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 66 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Schengenin tietojärjestelmä ('SIS'), joka on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen(3) ('Schengenin yleissopimus') IV osaston määräysten mukaisesti, ja sen kehitetty versio SIS 1+ ovat keskeisiä välineitä osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön soveltamisessa.

(2)  Toisen sukupolven SIS:n ('SIS II') kehittäminen on annettu komission tehtäväksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001(4) ja samana päivänä tehdyn neuvoston päätöksen N:o 2001/886/YOS(5) mukaisesti. SIS II korvaa Schengenin yleissopimuksen mukaisesti perustetun SIS:n.

(3)  Tämä asetus on välttämätön oikeusperusta SIS II:lle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ('perustamissopimus') soveltamisalaan. Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä tehty neuvoston päätös 2006/.../YOS(6)(7) on välttämätön oikeusperusta SIS II:lle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen soveltamisalaan.

(4)  Vaikka SIS II:n edellyttämä oikeusperusta koostuu erillisistä säädöksistä, SIS II muodostaa yhden ainoan tietojärjestelmän, jonka olisi toimittava sellaisena. Sen vuoksi näiden säädösten tiettyjen säännösten olisi oltava yhtäpitävät.

(5)  SIS II:n olisi oltava kompensoiva toimenpide, joka osaltaan auttaa säilyttämään korkean turvallisuuden tason Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella edistämällä Schengenin säännöstön henkilöiden liikkumista koskevaan osaan liittyvien politiikkojen toteuttamista sellaisina kuin ne ovat perustamissopimuksen kolmannen osan IV osastossa.

(6)  On välttämätöntä määrittää SIS II:n tavoitteet, tekninen rakenne ja rahoitus ja vahvistaa säännöt, jotka koskevat sen toimintaa ja käyttöä ja määrittää vastuualueet, järjestelmään tallennettavat tietoluokat, tietojen tallentamisen tarkoitus, tallentamista koskevat kriteerit, ne viranomaiset, joilla on oikeus käyttää tietoja, kuulutusten linkittäminen, sekä tarkemmat säännöt tietojen käsittelystä ja henkilötietojen suojasta.

(7)  SIS II:n on tarkoitus sisältää keskusjärjestelmä (Central SIS II) ja kansalliset sovellutukset. Central SIS II:n ja siihen liittyvän viestintäinfrastruktuurin toiminnasta aiheutuvat kulut olisi rahoitettava Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

(8)  On välttämätöntä laatia käsikirja, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tiettyjen lisätietojen vaihtamiselle kuulutusten edellyttämästä toiminnasta. Kansallisten viranomaisten olisi kussakin jäsenvaltiossa varmistettava, että tällaisia tietoja voidaan vaihtaa.

(9)  Komission olisi siirtymäkauden aikana vastattava Central SIS II:n ja viestintäinfrastruktuurin osien operatiivisesta hallinnoinnista. Jotta varmistettaisiin sujuva siirtyminen SIS II:een, komissio voi kuitenkin siirtää kyseisen vastuun kokonaisuudessaan tai osittain kahdelle kansalliselle julkisen sektorin elimelle. Pitkällä aikavälillä ja sen jälkeen, kun on tehty vaikutustenarviointi, joka sisältää eri vaihtoehtoja taloudellisesta, toiminnallisesta ja organisatorisesta näkökulmasta tarkastelevan sisältöanalyysin, ja komissiolta saatujen säädösehdotusten pohjalta olisi perustettava tietokantaa hallinnoiva viranomainen, joka vastaa kyseisistä tehtävistä. Siirtymäkausi ei saisi olla pidempi kuin viisi vuotta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä.

(10)  SIS II:n on tarkoitus sisältää maahantulon tai maassa oleskelun epäämistä varten tarvittavia kuulutuksia. On tarpeen yhdenmukaistaa entisestään säännöksiä niistä perusteista, joiden nojalla voidaan tehdä kuulutuksia kolmansien maiden kansalaisista maahantulon tai maassa oleskelun epäämiseksi, ja selventää kuulutusten käyttöä turvapaikka-, maahanmuutto- ja palautusasioissa. Näin ollen komission olisi kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä tarkistettava maahantulon tai oleskelun epäämistä varten tehtävien kuulutusten tekemisen tavoitteita ja edellytyksiä koskevat säännökset.

(11)  Kuulutuksia, joiden tarkoituksena on maahantulon tai maassa oleskelun epääminen, ei pitäisi säilyttää SIS II:ssa pidempään kuin sen ajan, joka on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on toimitettu. Yleensä kuulutukset olisi poistettava SIS II:sta automaattisesti kolmen vuoden kuluttua. Kuulutuksen säilyttämistä pidemmän aikaa koskevan päätöksen olisi perustuttava kattavaan yksilölliseen arviointiin. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava näitä kuulutuksia kyseisellä kolmivuotiskaudella ja pidettävä tilastoja sellaisten kuulutusten lukumäärästä, joiden säilyttämisaikaa on jatkettu.

(12)  SIS II:ssa olisi voitava käsitellä biometrisia tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa kyseessä olevat henkilöt luotettavasti. Jotta vältyttäisiin virheellisten tunnistusten aiheuttamilta haitoilta, SIS II:ssa olisi myös voitava käsitellä niitä henkilöitä koskevia tietoja, joiden henkilöllisyyttä on käytetty väärin. Tällöin olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia, joihin kuuluu erityisesti kyseisen henkilön suostumus ja niiden tarkoitusten tiukka rajoittaminen, joihin tietoja saadaan lainmukaisesti käyttää.

(13)  Jäsenvaltioiden olisi voitava linkittää kuulutuksia SIS II:ssa. Sillä, että jäsenvaltio linkittää kaksi kuulutusta tai useamman kuulutuksen toisiinsa, ei pitäisi olla vaikutusta suoritettavaan toimenpiteeseen, kuulutusten säilyttämisaikaan eikä oikeuksiin käyttää kuulutuksia.

(14)  SIS II:ssa tämän asetuksen nojalla käsiteltyjä tietoja ei saisi siirtää kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille eikä antaa niiden saataville.

(15)  Tämän asetuksen soveltamista varten käsiteltäviin henkilötietoihin sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY(8). Tähän sisältyy rekisterinpitäjän nimeäminen ja jäsenvaltioiden oikeus määrätä poikkeuksia ja rajoituksia, jotka koskevat joitakin kyseisessä direktiivissä säädetyistä oikeuksista ja velvoitteista, asianomaisen tiedonsaantioikeus ja informointi mukaan luettuina. Direktiivissä 95/46/EY vahvistettuja periaatteita olisi tarvittaessa täydennettävä tai selvennettävä tässä asetuksessa.

(16)  Euroopan yhteisön toimielinten tai elinten suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001(9) ja erityisesti sen säännökset käsittelyn luottamuksellisuudesta ja turvallisuudesta koskevat henkilötietojen käsittelyä, jota Euroopan yhteisön toimielimet tai elimet suorittavat vastatessaan SIS II:n operatiivisesta hallinnoinnista. Asetuksessa (EY) N:o 45/2001 vahvistettuja periaatteita olisi tarvittaessa täydennettävä tai selvennettävä tässä asetuksessa.

(17)  SIS II:n yhteydessä palvelukseen otettuihin ja työskenteleviin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön olisi luottamuksellisuuden osalta sovellettava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen asiaa koskevia määräyksiä.

(18)  Kansallisten valvontaviranomaisten olisi valvottava jäsenvaltioiden suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta, kun taas Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 286 artiklan mukaisen riippumattoman valvontaviranomaisen nimittämisestä 22 päivänä joulukuuta 2003 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2004/55/EY(10) mukaisesti nimitetyn Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava yhteisön toimielinten ja elinten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä ottaen huomioon, että yhteisön toimielinten ja elinten tehtävät liittyvät itse tietoihin vain rajallisesti.

(19)  Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi laadittava turvallisuussuunnitelma turvallisuutta koskevien velvoitteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja niiden olisi toimittava yhteistyössä turvallisuuskysymysten käsittelemiseksi yhteisestä näkökulmasta.

(20)  Avoimuuden varmistamiseksi komission tai sen jälkeen, kun se on perustettu, tietokantaa hallinnoivan viranomaisen olisi esitettävä kahden vuoden välein kertomus Central SIS II:n ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuus, sekä lisätietojen vaihdosta. Komission olisi esitettävä yleinen arviointi neljän vuoden välein.

(21)  Tämän asetuksen säännöksillä ei voida kattaa tyhjentävästi eräitä SIS II:n osatekijöitä niiden teknisen luonteen, yksityiskohtaisuuden ja jatkuvan päivitystarpeen vuoksi. Tällaisia ovat tekniset säännöt, jotka koskevat tietojen tallentamista, mukaan lukien kuulutuksen tallentamiseen tarvittavat tiedot, tietojen päivittämistä, poistamista ja hakua, kuulutusten yhteensopivuutta ja ensisijaisjärjestystä, kuulutusten välisiä linkkejä ja lisätietojen vaihtamista. Näitä osatekijöitä koskeva täytäntöönpanovalta olisi näin ollen siirrettävä komissiolle. Kuulutusten hakemista koskevissa teknisissä säännöissä olisi otettava huomioon kansallisten sovellusten moitteeton toiminta. Komission tekemän vaikutustenarvioinnin perusteella olisi päätettävä, missä määrin täytäntöönpanotoimenpiteet voisivat kuulua tietokantaa hallinnoivan viranomaisen vastuualueeseen sen perustamisen jälkeen.

(22)  Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(11) mukaisesti.

(23)  On aiheellista säätää siirtymäsäännöksistä, jotka koskevat SIS 1+:an tallennettuja kuulutuksia, jotka on siirrettävä SIS II -järjestelmään. Eräiden Schengenin säännöstön määräysten soveltamista olisi jatkettava rajoitetun ajan, kunnes jäsenvaltiot ovat tutkineet kyseisten kuulutusten yhdenmukaisuuden uuden lainsäädännön kanssa. Henkilöitä koskevien kuulutusten yhdenmukaisuus olisi tutkittava ensisijaisesti. Lisäksi jos SIS 1+:sta SIS II:een siirrettyyn kuulutukseen tehdään muutoksia, täydennyksiä, oikaisuja tai päivityksiä tai jos siihen saadaan osuma, olisi välittömästi tutkittava, onko kuulutus tämän asetuksen säännösten mukainen.

(24)  On tarpeen antaa erityissäännöksiä Euroopan unionin yleisen talousarvion ulkopuolisen SIS:n toimintaan osoitetun talousarvion jäljellä olevista summista.

(25)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka ovat yhteisen tietojärjestelmän perustaminen ja sääntely, vaan ne voidaan toimenpiteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(26)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(27)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sen vuoksi sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(28)  Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY(12) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä asetusta sovelleta siihen.

(29)  Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY(13) mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido Irlantia eikä asetusta sovelleta siihen.

(30)  Tämän asetuksen soveltaminen ei vaikuta päätöksissä 2000/365/EY ja 2002/192/EY määriteltyihin järjestelyihin, joiden mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat osittain Schengenin säännöstöön.

(31)  Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen(14) yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY(15) 1 artiklan G kohdassa tarkoitetulla alalla.

(32)  Olisi sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Islannin ja Norjan edustajat voivat osallistua komissiota sen täytäntöönpanovallan käyttämisessä avustavien komiteoiden työhön. Tällaista järjestelyä on tarkasteltu edellä mainittuun sopimukseen liitetyssä Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä kirjeenvaihdossa komissiota sen täytäntöönpanovallan käyttämisessä avustavista komiteoista(16).

(33)  Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tarkoitetulla tavalla. Kyseiset määräykset kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdan soveltamisalaan luettuna yhdessä päätösten 2004/849/EY(17) ja 2004/860/EY(18) 4 artiklan 1 kohdan kanssa.

(34)  Olisi sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Sveitsin edustajat voivat osallistua komissiota sen täytäntöönpanovallan käyttämisessä avustavien komiteoiden työhön. Tällaista järjestelyä on tarkasteltu edellä mainittuun sopimukseen liitetyssä yhteisön ja Sveitsin välisessä kirjeenvaihdossa.

(35)  Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(36)  Tätä asetusta olisi sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin Schengenin säännöstön soveltamisesta kyseisiin valtioihin annetuissa säädöksissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti määritetyistä päivämääristä alkaen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

SIS II:n perustaminen ja yleiset tavoitteet

1.  Perustetaan toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä ('SIS II').

2.  SIS II:n tavoitteena on tämän asetuksen mukaisesti varmistaa jäsenvaltioiden alueella korkea turvallisuustaso Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä turvallisuuden takaaminen mukaan lukien, ja soveltaa niiden alueella henkilöiden liikkuvuutta koskevia perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräyksiä kyseisellä järjestelmällä toimitettujen tietojen avulla.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan ehdot ja menettelyt, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia koskevien kuulutusten tallentamista SIS II:een ja niiden käsittelyä siinä sekä lisätietojen ja täydentävien tietojen vaihtoa jäsenvaltioon saapumisen tai siellä oleskelun epäämiseksi.

2.  Tämä asetus sisältää myös säännöksiä SIS II:n teknisestä rakenteesta, jäsenvaltioiden ja 15 artiklassa tarkoitetun tietokantaa hallinnoivan viranomaisen velvollisuuksista, yleisestä tietojenkäsittelystä, asianomaisten henkilöiden oikeuksista ja korvausvastuusta.

3 artikla

Määritelmät

4 artikla

SIS II:n tekninen rakenne ja toimintatavat

1.  SIS II muodostuu seuraavista osista:

2.  SIS II:n tietoja tallennetaan, päivitetään, poistetaan ja haetaan eri N.SIS II-järjestelmien kautta. Kansallista kopiota voidaan käyttää automaattisten hakujen suorittamiseen kunkin tällaista kopiota käyttävän jäsenvaltion alueella. Muiden jäsenvaltioiden N.SIS II:n tiedostoihin ei saa olla mahdollisuutta tehdä hakuja.

3.  CS-SIS, joka huolehtii teknisistä valvonta- ja hallintotehtävistä, sijaitsee Strasbourgissa (Ranska), ja CS-SIS:n varakeskus, joka voi huolehtia kaikista CS-SIS:n pääkeskuksen toiminnoista, jos järjestelmään tulee vika, sijaitsee Sankt Johann im Pongaussa (Itävalta).

4.  CS-SIS tarjoaa tarvittavat palvelut SIS II :n tietojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi, mukaan lukien hakujen tekeminen SIS II -tietokannasta. CS-SIS huolehtii kansallista kopiota käyttävien jäsenvaltioiden puolesta:

5 artikla

Kustannukset

1.  Central SIS II:n ja viestintäinfrastruktuurin perustamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

2.  Näihin kustannuksiin sisältyy CS-SISiin liittyvä työ, jolla varmistetaan 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen suorittaminen.

3.  Kunkin jäsenvaltion on vastattava oman N.SIS II:nsa perustamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.

II LUKU

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

6 artikla

Kansalliset järjestelmät

Kunkin jäsenvaltion velvollisuutena on huolehtia N.SIS II:nsa perustamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta ja N.SIS II:nsa yhdistämisestä NI-SIS:ään.

7 artikla

SIS II -toimisto ja SIRENE-toimisto

1.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen ('N.SIS II -toimisto'), jolla on keskitetty vastuu kyseisen valtion N.SIS II:sta. Mainittu viranomainen vastaa N.SIS II:n moitteettomasta toiminnasta ja turvallisuudesta, huolehtii toimivaltaisten viranomaisten pääsystä SIS II:een ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tämän asetuksen säännösten noudattaminen. Kunkin jäsenvaltion on tallennettava kuulutuksensa N.SIS II -toimiston välityksellä.

2.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen, joka huolehtii kaikkien lisätietojen vaihdosta ('SIRENE-toimisto') 8 artiklassa tarkoitetun SIRENE-käsikirjan säännösten mukaisesti.

Sirene-toimistot koordinoivat myös SIS II:een tallennettujen tietojen laadun tarkistamista. Tätä varten ne saavat käyttää SIS II:ssa käsiteltyjä tietoja.

3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle N.SIS II -toimistonsa ja SIRENE-toimistonsa yhteystiedot. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen julkaisee niistä luettelon yhdessä 31 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun luettelon kanssa.

8 artikla

Lisätietojen vaihto

1.  Lisätietoja vaihdetaan SIRENE-käsikirjan säännösten mukaisesti ja viestintäinfrastruktuuria käyttäen. Ellei viestintäinfrastruktuuri ole käytettävissä, jäsenvaltiot voivat käyttää lisätietojen vaihtoon muita asianmukaisesti suojattuja teknisiä keinoja.

2.  Lisätietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on välitetty.

3.  Muiden jäsenvaltioiden esittämiin lisätietoja koskeviin pyyntöihin on vastattava mahdollisimman nopeasti.

4.  Yksityiskohtaiset säännöt lisätietojen vaihdosta annetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti "SIRENE-käsikirjan" muodossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista.

9 artikla

Tekninen yhteensopivuus

1.  Nopean ja tehokkaan tiedonsiirron varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion on N.SIS II:taan perustaessaan noudatettava sitä varten vahvistettuja yhteyskäytäntöjä ja teknisiä menettelyjä, jotka on laadittu sen N.SIS II:n ja CS-SISin välisen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Nämä yhteyskäytännöt ja tekniset menettelyt vahvistetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista.

2.  Jos jäsenvaltio käyttää kansallista kopiota, sen on CS-SISin palvelujen avulla varmistettava, että sen kansalliseen kopioon tallennetut tiedot ovat 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen automaattisten päivitysten avulla samat ja yhdenmukaiset SIS II -tietokannan kanssa ja että sen kansalliseen kopioon suoritettu haku antaa samanlaisen hakutuloksen kuin SIS II-tietokannassa suoritettu haku.

10 artikla

Turvallisuus – jäsenvaltiot

1.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava N.SIS II:nsa osalta tarvittavat toimenpiteet, turvallisuussuunnitelma mukaan lukien, joilla pystytään

2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi lisätietojen vaihdossa.

11 artikla

Luottamuksellisuus - jäsenvaltiot

Kunkin jäsenvaltion on sovellettava omia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjään kaikkiin SIS II -tietoja ja lisätietoja käsitteleviin henkilöihin ja elimiin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Salassapitovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun kyseiset henkilöt jättävät tehtävänsä tai toimensa tai kyseisten elinten toiminta lakkaa.

12 artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien rekisteröinti jäsenvaltioissa

1.  Muiden kuin kansallista kopiota käyttävien jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki CS-SIS:ssa olevien henkilötietojen käsittelytapahtumat ja sellaisten tietojen vaihtotapahtumat CS-SIS:n kanssa tallennetaan N.SIS II:n lokitiedostoon hakujen hyväksyttävyyden valvomiseksi, tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvomiseksi sekä sisäisen valvonnan harjoittamiseksi, jotta voidaan varmistaa N.SIS II:n moitteeton toiminta, tietojen eheys ja tietoturvallisuus.

2.  Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät kansallisia kopioita, on varmistettava, että kaikki SIS II -tietojen käsittely ja vaihto tallennetaan lokitiedostoon 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten. Tätä ei sovelleta 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin.

3.  Lokitiedoissa on mainittava erityisesti kuulutusten vaiheet, tietojen siirron päivämäärä ja kellonaika, haun suorittamisessa käytetyt tiedot, siirretyt tiedot sekä toimivaltaisen viranomaisen ja tietojen käsittelystä vastaavan henkilön nimi.

4.  Lokitietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 ja 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen ja ne on hävitettävä aikaisintaan vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden luomisesta. Kuulutusten vaiheet sisältävät lokitiedot on hävitettävä yhdestä kolmeen vuoden kuluttua kuulutusten poistamisesta.

5.  Lokitietoja saadaan säilyttää pidempään, jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

6.  Toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla, jotka valvovat hakujen hyväksyttävyyttä tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvomiseksi, sisäisen valvonnan harjoittamiseksi ja N.SIS II:n moitteettoman toiminnan, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi, on oltava pyynnöstä toimivaltansa mukainen pääsy lokitietoihin, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä.

13 artikla

Sisäinen valvonta

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on oikeus käyttää SIS II -tietoja, toteuttaa tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja tekee tarvittaessa yhteistyötä kansallisen valvontaviranomaisen kanssa.

14 artikla

Henkilöstön koulutus

Ennen kuin SIS II -tietojen käyttöön oikeutettujen viranomaisten henkilöstölle annetaan oikeus käsitellä SIS II:een tallennettuja tietoja, henkilöstön on saatava asianmukaista koulutusta tietoturva- ja tietosuojasäännöistä ja tietoa asiaan liittyvistä rikoksista ja seuraamuksista.

III LUKU

Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen velvollisuudet

15 artikla

Operatiivinen hallinnointi

1.  Central SIS II:n operatiivisesta hallinnoinnista vastaa siirtymäkauden jälkeen tietokantaa hallinnoiva viranomainen ('tietokantaa hallinnoiva viranomainen'), joka rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava, että Central SIS II:n osalta käytetään aina kustannuksiin ja hyötyihin nähden parasta saatavilla olevaa teknologiaa.

2.  Tietokantaa hallinnoiva viranomainen vastaa myös seuraavista viestintäinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä:

3.  Komissio vastaa kaikista muista viestintäinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä, erityisesti:

4.  Komissio vastaa Central SIS II:n operatiivisesta hallinnoinnista siirtymäkautena, ennen kuin tietokantaa hallinnoiva viranomainen ottaa tehtävänsä vastaan. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(19) mukaisesti komissio voi antaa tämän tehtävän sekä talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kahden eri maan kansalliselle julkisen sektorin elimelle.

5.  Kunkin 4 kohdassa tarkoitetun kansallisen julkisen sektorin elimen on täytettävä seuraavat valintaperusteet:

6.  Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen 4 kohdassa tarkoitettua tehtävien siirtämistä ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin tehtävien siirtoa koskevat edellytykset, tehtävien siirron tarkan laajuuden sekä elimet, joille tehtävät siirretään.

7.  Mikäli komissio siirtää 4 kohdan nojalla vastuualaansa kuuluvia tehtäviä siirtymäkautena, sen on varmistettava, että tehtävien siirron osalta noudatetaan täysimääräisesti perustamissopimuksessa määrätyn toimielinjärjestelmän mukaisia rajoja. Sen on varmistettava erityisesti, että tehtävien siirto ei vaikuta haitallisesti yhteisön lainsäädännön nojalla toimivien valvontajärjestelmien tehokkuuteen niin yhteisöjen tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen kuin Euroopan tietosuojavaltuutetunkaan osalta.

8.  Central SIS II:n operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät Central SIS II:n pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti, erityisesti järjestelmän moitteettoman toiminnan edellyttämä ylläpito ja tekninen kehittäminen.

16 artikla

Turvallisuus

1.  Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on toteutettava Central SIS II:n osalta ja komission on toteutettava viestintäinfrastruktuurin osalta tarvittavat toimenpiteet, turvallisuussuunnitelma mukaan lukien, joilla pystytään:

2.  Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on toteutettava 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi lisätietojen vaihdossa, joka tapahtuu viestintäinfrastruktuurin välityksellä.

17 artikla

Luottamuksellisuus - tietokantaa hallinnoiva viranomainen

1.  Rajoittamatta Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on sovellettava asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä kaikkeen SIS II -tietoja käsittelevään henkilöstöönsä tämän asetuksen 11 artiklassa säädettyjä vaatimuksia vastaavin vaatimuksin. Salassapitovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun kyseiset henkilöt jättävät tehtävänsä tai toimensa tai heidän tehtäviensä hoito on päättynyt.

2.  Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on toteutettava 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä luottamuksellisuuden varmistamiseksi lisätietojen vaihdossa ja käsittelyssä, joka tapahtuu viestintäinfrastruktuurin välityksellä.

18 artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien rekisteröinti keskushallinnon tasolla

1.  Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on varmistettava, että kaikki henkilötietojen käsittelytapahtumat ja sellaisten tietojen vaihtotapahtumat CS-SIS:ssä tallennetaan lokitiedostoon 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten.

2.  Lokitiedoissa on mainittava erityisesti kuulutushistoria, tietojen siirron päivämäärä ja kellonaika, hakujen suorittamisessa käytetyt tiedot, siirretyt tiedot sekä tietojen käsittelystä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen nimi.

3.  Lokitietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten ja ne on hävitettävä aikaisintaan vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden luomisesta. Kuulutushistoriaa sisältävät lokitiedot on poistettava yhdestä kolmeen vuoden kuluttua kuulutusten poistamisesta.

4.  Lokitietoja saadaan säilyttää pidempään, jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

5.  Toimivaltaisilla viranomaisilla, jotka tarkastavat hakujen lainmukaisuutta, valvovat tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta, suorittavat sisäistä valvontaa ja vastaavat CS-SIS:n moitteettoman toiminnan, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamisesta, on oltava pyynnöstä toimivaltansa rajoissa pääsy lokitietoihin tehtäviensä suorittamiseksi.

19 artikla

Tiedotuskampanja

Komissio yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa tukee SIS II:n toiminnan aloittamista järjestämällä tiedotuskampanjan, jolla yleisölle tiedotetaan järjestelmän tavoitteista, siihen tallennetuista tiedoista, sen käyttöön oikeutetuista viranomaisista sekä henkilöiden oikeuksista. Sen jälkeen kun tietokantaa hallinnoiva viranomainen on perustettu, se järjestää yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa tällaisia kampanjoita säännöllisesti. Jäsenvaltioiden on yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaistensa kanssa suunniteltava ja toteutettava tarvittavat menettelyt, joilla kansalaisille tiedotetaan yleisesti SIS II:sta.

IV LUKU

Kolmansien maiden kansalaisia koskevat kuulutukset maahantulon ja maassa oleskelun epäämiseksi

20 artikla

Tietoluokat

1.  SIS II sisältää ainoastaan ne tietoluokat, jotka kukin jäsenvaltio toimittaa ja jotka ovat tarpeen 24 artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 1 kohdan tai täydentävien tietojen säilyttämistä koskevien tämän asetuksen säännösten soveltamista.

2.  Henkilöistä, joista on annettu kuulutus, saadaan tallentaa ainoastaan seuraavat tiedot :

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamisen, päivittämisen, poistamisen ja hakemisen edellyttämät tekniset säännöt vahvistetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista.

4.  Edellä 2 alakohdassa tarkoitettujen tietojen hakemisen edellyttämien teknisten sääntöjen on oltava vastaavia CS-SIS:ssä, kansallisissa kopioissa ja teknisissä kopioissa tehtävien hakujen kanssa, kuten 31 artiklan 2 kohdassa todetaan.

21 artikla

Suhteellisuus

Ennen kuulutuksen antamista jäsenvaltioiden on määritettävä, onko tapaus asianmukainen ja niin merkityksellinen ja tärkeä, että siitä on tehtävä kuulutus SIS II:ssa.

22 artikla

Valokuvia ja sormenjälkiä koskevat erityissäännöt

23 artikla

Kuulutuksen tekemisen edellyttämät vähimmäistiedot

1.  Kuulutusta ei saa tehdä ilman 20 artiklan 2 kohdan a, d, k ja l alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

2.  Kaikki muut 20 artiklan 2 kohdassa luetellut tiedot on myös tallennettava, jos ne ovat saatavilla.

24 artikla

Maahantulon tai maassa oleskelun epäämistä koskevien kuulutusten tekemisen edellytykset

1.  Maahantulo- tai oleskelukieltoon määrättyjä kolmansien maiden kansalaisia koskevat tiedot tallennetaan järjestelmään kansallisen kuulutuksen perusteella, joka perustuu toimivaltaisten hallintoviranomaisten tai tuomioistuinten kansallisessa lainsäädännössä määrättyjä menettelytapasääntöjä noudattaen ja yksilöllisen arvioinnin perusteella tekemään päätökseen. Kyseisiä päätöksiä koskevassa muutoksenhaussa noudatetaan kansallista lainsäädäntöä.

2.  Kuulutus tehdään, kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös perustuu yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen tai kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvaan uhkaan, jonka kolmannen maan kansalaisen läsnäolo jäsenvaltion alueella aiheuttaa. Tämä pätee erityisesti, jos on kyse:

3.  Kuulutus saadaan tehdä myös silloin, kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös perustuu siihen, että kolmannen maan kansalainen on ollut sellaisen käännytys- tai karkotustoimenpiteen kohteena, jota ei ole kumottu tai keskeytetty ja johon sisältyy tai liittyy maahantulokielto tai tapauksen mukaan oleskelukielto ja joka perustuu kolmannen maan kansalaisen maahantuloon tai oleskeluun liittyvien kansallisten säädösten rikkomiseen.

4.  Tätä artiklaa ei sovelleta 26 artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin.

5.  Komissio tarkastelee uudelleen tämän artiklan säännösten soveltamista kolmen vuoden kuluttua 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ajankohdasta. Komissio tekee perustamissopimuksen mukaista aloiteoikeuttaan käyttäen tarkastelun perusteella tarvittavat ehdotukset tämän artiklan säännösten muuttamisesta kuulutusten tekemisen perusteiden yhdenmukaistamiseksi laajemmin.

25 artikla

Sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä, koskevien kuulutusten tekemisen edellytykset

1.  Sellaista kolmannen maan kansalaista, jolla on Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/38/EY(20) tarkoitettu oikeus vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä, koskevan kuulutuksen on oltava mainitun direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen sääntöjen mukainen.

2.  Jos 24 artiklan mukaisesti tehtyyn kuulutukseen kolmannen maan kansalaisesta, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä, on saatu osuma, kuulutuksen täytäntöönpanevan jäsenvaltion on välittömästi neuvoteltava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kanssa SIRENE-toimiston välityksellä ja SIRENE-käsikirjan säännösten mukaisesti, jotta toteutettavista toimista voidaan päättää viipymättä.

26 artikla

Sellaisia kolmansien maiden kansalaisia koskevien kuulutusten tekemisen edellytykset, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti toteutettua rajoittavaa toimenpidettä

1.  SIS II:een saadaan, jos tietojen laatua koskevat vaatimukset täyttyvät, tehdä maahantulon tai maassa oleskelun epäämistä koskeva kuulutus sellaisista kolmansien maiden kansalaisista, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti toteutettavaa rajoittavaa toimenpidettä, jonka tarkoituksena on estää pääsy jäsenvaltioiden alueelle tai kauttakulku jäsenvaltioiden alueiden kautta, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pannaan täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston määräämä matkustuskielto, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan soveltamista.

2.  Edellä olevaa 23 artiklaa ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdan perusteella tehtyihin kuulutuksiin.

3.  Kyseisten kuulutusten tekemisestä, päivittämisestä ja poistamisesta kaikkien jäsenvaltioiden puolesta vastaava jäsenvaltio nimetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti toteutetun asianmukaisen toimenpiteen hyväksymisen yhteydessä.

27 artikla

Viranomaiset, joilla on oikeus käyttää kuulutuksia

1.  Pääsy SIS II:een tallennettuihin tietoihin sekä oikeus tehdä hakuja niihin suoraan tai CS-SIS:n tietojen kopiosta on sallittava ainoastaan viranomaisille, jotka vastaavat kolmansien maiden kansalaisten tunnistamisesta:

2.  Kuitenkin myös kansallisilla oikeusviranomaisilla, mukaan lukien niillä, jotka vastaavat syytteeseenpanosta rikosasioissa ja tutkinnasta ennen syytteeseenpanoa, sekä koordinointiviranomaisilla voi olla tehtäviään suorittaessaan kansallisen lainsäädännön mukainen oikeus päästä SIS II:een tallennettuihin tietoihin ja oikeus hakea tällaisia tietoja suoraan.

3.  Lisäksi SIS II:een tallennettuihin tietoihin ja päätöksen 2006/.../YOS(22) 38 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdan mukaisesti tallennettuihin, henkilöihin liittyviä asiakirjoja koskeviin tietoihin voivat päästä sekä oikeutta tehdä niihin suoraan hakuja voivat käyttää viranomaiset, joiden tehtävänä on viisumien myöntäminen, keskusviranomaiset, joiden tehtävänä on viisumihakemusten tutkiminen, sekä viranomaiset, joiden tehtävänä on oleskelulupien myöntäminen ja kolmansien maiden kansalaisia koskevan lainsäädännön hallinnointi henkilöiden liikkuvuutta koskevaa yhteisön säännöstöä sovellettaessa. Näiden viranomaisten oikeus päästä tietoihin määräytyy kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

4.  Tässä artiklassa tarkoitetut viranomaiset on sisällytettävä 31 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun luetteloon.

28 artikla

Tietoihin pääsyn laajuus

Käyttäjät voivat päästä ainoastaan tietoihin, jotka ovat tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

29 artikla

Kuulutusten säilyttämisaika

1.  SIS II:een tämän asetuksen mukaisesti tallennettuja kuulutuksia henkilöistä säilytetään ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on tallennettu.

2.  SIS II:een tällaisen kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on kolmen vuoden kuluessa kuulutuksen tallentamisesta tarkistettava, onko kuulutuksen säilyttäminen vielä tarpeen.

3.  Kukin jäsenvaltio voi tarvittaessa säätää lyhyemmästä tarkistusjaksosta kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

4.  Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi tarkistusjakson kuluessa päättää kattavan ja lokitiedostoon tallennettavan yksilöllisen arvioinnin jälkeen säilyttää kuulutuksen pidemmän aikaa, jos säilyttäminen on tarpeen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten kuulutus tehtiin. Tällöin sovelletaan 2 kohtaa myös voimassaolon jatkamisen osalta. Kuulutuksen voimassaolon jatkamisesta on ilmoitettava CS-SIS:iin.

5.  Kuulutukset poistetaan automaattisesti 2 kohdassa tarkoitetun tarkistusjakson päätyttyä, paitsi jos kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio on ilmoittanut kuulutuksen voimassaolon jatkamisesta CS-SIS:iin 4 kohdan mukaisesti. CS-SIS ilmoittaa jäsenvaltioille automaattisesti neljä kuukautta etukäteen määräajan mukaisesta tietojen poistamisesta järjestelmästä.

6.  Jäsenvaltioiden on pidettävä tilastoja sellaisten kuulutusten määrästä, joiden säilyttämisaikaa on jatkettu 4 kohdan mukaisesti.

30 artikla

Kansalaisuuden saaminen ja kuulutukset

Kuulutukset henkilöstä, joka on saanut jonkin sellaisen valtion kansalaisuuden, jonka kansalaisilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä, on poistettava heti kun kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio saa tiedon tai sille ilmoitetaan 34 artiklan mukaisesti , että kyseinen henkilö on saanut tällaisen kansalaisuuden.

V LUKU

Yleiset tietojenkäsittelysäännöt

31 artikla

SIS II:n sisältämien tietojen käsittely

1.  Jäsenvaltiot voivat käsitellä 20 artiklassa tarkoitettuja tietoja maahantulon tai maassa oleskelun epäämiseksi.

2.  Tietoja saadaan kopioida ainoastaan teknisiin tarkoituksiin, jos tämä kopiointi on tarpeen 27 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten tekemää suoraa hakua varten. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kyseisiin kopioihin. Yhden jäsenvaltion tekemiä kuulutuksia ei saa kopioida N.SIS II:sta muihin kansallisiin tiedostoihin.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kopiointi teknisiin tarkoituksiin, mikä johtaa off-line -tietokantoihin, sallitaan enintään 48 tunniksi. Määräaikaa voidaan hätätilanteessa jatkaa hätätilanteen päättymiseen asti.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, teknisiä kopioita, jotka johtavat viisumien myöntämisestä vastaavien viranomaisten käyttämiin off-line -tietokantoihin, ei sallita vuoden kuluttua siitä, kun kyseinen viranomainen on onnistuneesti liitetty viisumitietojärjestelmästä ja lyhytaikaisia viisumeja koskevien tietojen vaihdosta jäsenvaltioiden välillä tulevaisuudessa annettavassa asetuksessa säädettävän viisumitietojärjestelmän viestintäinfrastruktuuriin, lukuun ottamatta kopioita, jotka on tehty käytettäväksi ainoastaan hätätilanteessa, kun verkko on ollut pois käytöstä yli 24 tuntia.

Jäsenvaltioiden on pidettävä yllä ajantasaista luetteloa tällaisista kopioista, asetettava luettelo kansallisen valvontaviranomaisensa saataville ja varmistettava, että tällaisiin kopioihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä ja erityisesti 10 artiklan säännöksiä.

4.  Oikeus käyttää tietoja annetaan ainoastaan 27 artiklassa tarkoitettujen kansallisten viranomaisten toimivallan rajoissa ja asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle.

5.  Tietoja ei saa käyttää hallinnollisiin tarkoituksiin. Tästä poiketen 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut viranomaiset voivat kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti käyttää tämän asetuksen mukaisesti tallennettuja tietoja tehtäviensä suorittamiseksi.

6.  Tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti tallennettuja tietoja ja päätöksen 2006/.../YOS(23) 38 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdan mukaisesti tallennettuja, henkilöihin liittyviä asiakirjoja koskevia tietoja saadaan käyttää kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tämän asetuksen 27 artiklan 3 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin.

7.  Edellä olevien 1–6 kohdan vastaista tietojenkäyttöä pidetään väärinkäyttönä kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

8.  Kukin jäsenvaltio toimittaa tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle luettelon toimivaltaisista viranomaisistaan, joilla on lupa hakea suoraan SIS II:een tallennettuja tietoja tämän asetuksen mukaisesti, ja luetteloon tehdyt muutokset. Kunkin viranomaisen osalta ilmoitetaan, mitä tietoja se voi hakea ja mihin tarkoituksiin. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen huolehtii luettelon julkaisemisesta vuosittain Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9.  Jollei yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu, N.SIS II:een tallennettuihin tietoihin sovelletaan kyseessä olevan jäsenvaltion lainsäädäntöä.

32 artikla

SIS II -tiedot ja kansalliset tiedostot

1.  Edellä oleva 31 artiklan 2 kohta ei vaikuta jäsenvaltion oikeuteen säilyttää kansallisissa tiedostoissaan SIS II -tietoja, jotka liittyvät sen alueella toteutettuihin toimenpiteisiin. Tällaisia tietoja saadaan säilyttää kansallisissa tiedostoissa enintään kolme vuotta, jollei kansallisen lainsäädännön erityissäännöksissä säädetä pidemmästä säilytysajasta.

2.  Edellä oleva 31 artiklan 2 kohta ei vaikuta jäsenvaltion oikeuteen säilyttää kansallisissa tiedostoissaan SIS II:een tekemäänsä tiettyyn kuulutukseen sisältyviä tietoja.

33 artikla

Ilmoitus kuulutuksen suorittamatta jättämisestä

Jos pyydettyä toimenpidettä ei voida suorittaa, pyynnön saaneen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä viipymättä kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle.

34 artikla

SIS II:ssa käsiteltyjen tietojen laatu

1.  Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio on vastuussa siitä, että tiedot ovat paikkansapitäviä ja ajantasaisia ja että ne tallennetaan SIS II:een laillisesti.

2.  Ainoastaan kuulutuksen tehneellä jäsenvaltiolla on lupa muuttaa, täydentää, oikaista, päivittää tai poistaa tallentamiaan tietoja.

3.  Jos muulla kuin kuulutuksen tehneellä jäsenvaltiolla on todisteita, jotka antavat aihetta olettaa, että jossain tiedossa on asiavirhe tai että se on tallennettu oikeudettomasti, sen on lisätietojen vaihdon avulla ilmoitettava asiasta kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen päivän kuluessa siitä, kun se sai tietoonsa kyseiset todisteet. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on tarkistettava tieto ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava se viipymättä.

4.  Jos jäsenvaltiot eivät pääse kahden kuukauden kuluessa yksimielisyyteen, sen jäsenvaltion, joka ei ole tehnyt kuulutusta, on saatettava asia käsiteltäväksi Euroopan tietosuojavaltuutetulle, joka toimii sovittelijana yhdessä asianomaisten kansallisten tietosuojaviranomaisten kanssa.

5.  Jäsenvaltioiden on vaihdettava lisätietoja, jos henkilö väittää, ettei hän ole kuulutuksessa tarkoitettu henkilö. Jos tarkastuksessa todetaan, että kyseessä on todella kaksi eri henkilöä, väitteen tehneelle henkilölle ilmoitetaan 36 artiklan säännöksistä.

6.  Kun henkilöstä on jo tehty kuulutus SIS II:een, jäsenvaltion, joka tekee uuden kuulutuksen, on sovittava kuulutuksen tekemisestä ensimmäisen kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kanssa. Sopiminen tapahtuu lisätietojen vaihdon avulla.

35 artikla

Toisiaan muistuttavien henkilöiden erottaminen toisistaan

36 artikla

Täydentävät tiedot henkilöllisyyden väärinkäyttämisen varalta

1.  Kun kuulutuksessa todellisuudessa tarkoitettu henkilö saatetaan sekoittaa sellaiseen henkilöön, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, jäsenvaltion, joka on tehnyt kuulutuksen, on kyseisen henkilön nimenomaisella suostumuksella lisättävä kuulutukseen jälkimmäistä koskevia tietoja, jotta voidaan välttää virheellisten tunnistusten aiheuttamat kielteiset seuraukset.

2.  Sellaista henkilöä, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, koskevia tietoja saadaan käyttää ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin:

3.  Ainoastaan seuraavat henkilötiedot saadaan tallentaa SIS II:een ja niitä saadaan käsitellä SIS II:ssa tämän artiklan soveltamiseksi:

4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamisen ja edelleen käsittelyn edellyttämät tekniset säännöt vahvistetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista.

5.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on poistettava samanaikaisesti kuin vastaava kuulutus tai kyseisen henkilön sitä vaatiessa jo aikaisemmin.

6.  Ainoastaan ne viranomaiset, joiden käytettävissä vastaava kuulutus on, saavat käyttää 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Ne saavat käyttää tietoja ainoastaan virheellisten tunnistusten välttämiseksi.

37 artikla

Kuulutusten linkittäminen

1.  Jäsenvaltio voi luoda SIS II:een tallentamiensa kuulutusten välille linkin. Tällaisella linkillä osoitetaan kahden tai useamman kuulutuksen keskinäinen yhteys.

2.  Linkin luominen ei vaikuta kunkin linkitetyn kuulutuksen perusteella toteutettavaan yksittäiseen toimenpiteeseen eikä linkitettyjen kuulutusten säilyttämisaikoihin.

3.  Linkin luominen ei vaikuta tämän asetuksen mukaisiin käyttöoikeuksiin. Niillä viranomaisilla, joilla ei ole oikeutta päästä tiettyihin kuulutusluokkiin, ei saa olla mahdollisuutta nähdä linkkiä kuulutukseen, johon niillä ei ole pääsyä.

4.  Jäsenvaltion on luotava kuulutusten välille linkki ainoastaan silloin, kun siihen on selvä operatiivinen tarve.

5.  Jäsenvaltio voi luoda linkkejä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti edellyttäen, että tässä artiklassa esitettyjä periaatteita noudatetaan.

6.  Jos jäsenvaltio katsoo, että toisen jäsenvaltion luoma linkki kuulutusten välille on ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sen kansalliselta alueelta ei ole mahdollista käyttää linkkiä tai että sen viranomaisten, jotka ovat sen alueen ulkopuolella, ei ole mahdollista käyttää sitä.

7.  Kuulutusten linkittämistä koskevat tekniset säännöt hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista.

38 artikla

Lisätietojen tarkoitus ja säilyttämisaika

1.  Lisätietojen vaihtamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säilytettävä Sirene-toimistossa viitetiedot päätöksistä, joiden perusteella kuulutus on tehty.

2.  Henkilötietoja, joita Sirene-toimistolla on tiedostoissa toteutetun tietojen vaihdon tuloksena, säilytetään ainoastaan niin kauan kuin on välttämätöntä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten ne on toimitettu. Ne on joka tapauksessa poistettava viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun asianomainen kuulutus on poistettu SIS II:sta.

3.  Edellä olevan 2 kohdan soveltaminen ei rajoita jäsenvaltion oikeutta säilyttää kansallisissa tiedostoissa tietoja, jotka liittyvät tiettyyn kyseisen jäsenvaltion tekemään kuulutukseen tai kuulutukseen, jonka perusteella sen alueella on toteutettu toimenpiteitä. Siitä, kuinka pitkään kyseisiä tietoja saadaan säilyttää kansallisissa tiedostoissa, säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

39 artikla

Henkilötietojen siirtäminen kolmansille osapuolille

SIS II:ssa tämän asetuksen mukaisesti käsiteltyjä henkilötietoja ei saa siirtää kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille eikä antaa niiden saataville.

VI LUKU

Tietosuoja

40 artikla

Arkaluonteisten tietojen käsittely

Direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja ei saa käsitellä.

41 artikla

Tarkastusoikeus, virheellisten tietojen oikaiseminen ja oikeudettomasti tallennettujen tietojen poistaminen

1.  Henkilön oikeus saada tieto SIS II:een tämän asetuksen mukaisesti tallennetuista itseään koskevista tiedoista määräytyy sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jossa kyseinen henkilö vetoaa tähän oikeuteen.

2.  Jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, kansallinen valvontaviranomainen päättää, luovutetaanko tiedot ja minkälaisin menettelyin.

3.  Muu kuin kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio saa luovuttaa tietoja ainoastaan, jos se on ensin antanut kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää kantansa. Tämä tapahtuu lisätietojen vaihdon avulla.

4.  Tietoja ei saa luovuttaa rekisteröidylle, mikäli se on välttämätöntä kuulutuksessa mainitun oikeudellisen toimenpiteen suorittamiseksi tai muiden henkilöiden oikeuksien tai vapauksien suojaamiseksi.

5.  Jokaisella on oikeus saada asiavirheitä sisältävät itseään koskevat tiedot oikaistuiksi tai oikeudettomasti tallennetut itseään koskevat tiedot poistettaviksi.

6.  Asianomaiselle henkilölle on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa viimeistään 60 päivän kuluessa siitä, kun hän pyytää tietoja tai aikaisemmin, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään.

7.  Henkilölle on ilmoitettava mahdollisimman pian, mihin toimenpiteisiin tietojen oikaisemista tai poistamista koskevan pyynnön johdosta on ryhdytty, ja joka tapauksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tietojen oikaisemista tai poistamista koskevasta pyynnöstä tai aikaisemmin, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään.

42 artikla

Tiedonsaantioikeus

1.  Kolmansien maiden kansalaisille, joista on tehty tämän asetuksen mukainen kuulutus, on ilmoitettava direktiivin 95/46/EY 10 ja 11 artiklan mukaisesti. Tiedot on toimitettava kirjallisesti ja niihin on liitettävä jäljennös 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kansallisesta päätöksestä, jonka perusteella kuulutus on tehty, tai sitä koskeva viite.

2.  Tietoja ei kuitenkaan anneta:

43 artikla

Oikeussuojakeinot

1.  Kuka tahansa voi saattaa jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltaisen tuomioistuimen tai viranomaisen ratkaistavaksi vaatimuksen tietoihin pääsemiseksi, niiden oikaisemiseksi, poistamiseksi tai tiedoksisaamiseksi tai vahingonkorvauksen saamiseksi itseään koskevan kuulutuksen osalta.

2.  Jäsenvaltiot sitoutuvat keskenään panemaan täytäntöön 1 kohdassa tarkoitettujen tuomioistuimien tai viranomaisten tekemät lopulliset päätökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 48 artiklan säännösten soveltamista.

N.  Komissio arvioi tässä artiklassa säädettyjä sääntöjä oikeussuojakeinoista viimeistään ….(24).

44 artikla

SIS II:n valvonta

1.  Kussakin jäsenvaltiossa nimetyn yhden tai useamman viranomaisen, jolla on direktiivin 95/46/EY 28 artiklassa tarkoitetut valtuudet ('kansallinen valvontaviranomainen'), on valvottava itsenäisesti SIS II:ssa olevien henkilötietojen alueellaan tapahtuvan käsittelyn ja niiden alueeltaan toimittamisen lainmukaisuutta sekä lisätietojen vaihtoa ja edelleenkäsittelyä.

2.  Kansallisen valvontaviranomaisen on varmistettava, että N.SIS II:ssa tapahtunut tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella valvontaviranomaisella on riittävät voimavarat sille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi.

45 artikla

Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen valvonta

1.  Euroopan tietosuojavaltuutetun on valvottava, että tietokantaa hallinnoiva viranomainen suorittaa henkilötietojen käsittelyn tämän asetuksen mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 45/2001 46 ja 47 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä ja toimivaltaa sovelletaan vastaavasti.

2.  Euroopan tietosuojavaltuutetun on varmistettava, että tietokantaa hallinnoivan viranomaisen suorittama henkilötietojen käsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Tarkastusta koskeva selvitys lähetetään Euroopan parlamentille, neuvostolle, tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle, komissiolle ja kansallisille valvontaviranomaisille. Tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle on annettava tilaisuus esittää huomautuksia ennen selvityksen hyväksymistä.

46 artikla

Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö

1.  Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on toimivaltansa puitteissa tehtävä aktiivisesti yhteistyötä ja varmistettava SIS II:n koordinoitu valvonta.

2.  Niiden on tarpeen mukaan toimivaltansa rajoissa vaihdettava asiaan kuuluvia tietoja, avustettava toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkasteltava tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä ongelmia, tutkittava itsenäiseen valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laadittava yhdenmukaisia ehdotuksia yhteisiksi ratkaisuiksi ongelmiin sekä edistettävä tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.

3.  Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on kokoonnuttava tätä tarkoitusta varten vähintään kaksi kertaa vuodessa. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa kyseisten kokousten kustannuksista ja järjestelyistä. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti. Yhteinen toimintaselvitys lähetetään joka toinen vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle.

47 artikla

Tietosuoja siirtymäkauden aikana

Jos komissio siirtää tehtävänsä 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti toiselle elimelle tai toisille elimille siirtymäkauden aikana, sen on varmistettava, että Euroopan tietosuojavaltuutetulla on oikeus ja mahdollisuus suorittaa tehtävänsä täydellisesti ja että tietosuojavaltuutettu voi myös tehdä tarkastuksia paikan päällä ja käyttää kaikkia muita asetuksen (EY) N:o 45/2001 47 artiklalla sille annettuja valtuuksia.

VII LUKU

Korvausvastuu ja seuraamukset

48 artikla

Korvausvastuu

1.  Kukin jäsenvaltio on vastuussa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kaikista vahingoista, joita on aiheutunut henkilölle N.SIS II:n käytöstä. Näin on myös silloin, kun vahingot on aiheuttanut kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio, joka on tallentanut järjestelmään asiavirheitä sisältäviä tietoja tai joka on tallentanut järjestelmään tietoja oikeudettomasti.

2.  Jos jäsenvaltio, jota vastaan nostetaan kanne, ei ole kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio, viimeksi mainitun on pyynnöstä korvattava suoritettu korvaus, ellei korvauspyynnön esittänyt jäsenvaltio ole käyttänyt tietoja tämän asetuksen vastaisesti.

3.  Jos SIS II:lle aiheutuu vahinkoa siitä, että jokin jäsenvaltio ei ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, kyseinen jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tämän vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin tietokantaa hallinnoiva viranomainen tai toinen SIS II:een osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

49 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että SIS II:een tallennettujen tietojen väärinkäytöstä tai tämän asetuksen vastaisesta lisätietojen vaihdosta määrätään tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

VIII LUKU

Loppusäännökset

50 artikla

Seuranta ja tilastot

1.  Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on varmistettava, että käytettävissä on menettelyjä, joiden avulla voidaan arvioida SIS II:n toiminnan tuloksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelujen laatua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

2.  Tietokantaa hallinnoivalla viranomaisella on oltava käytössään teknistä ylläpitoa, raportointia ja tilastointia varten Central SIS II:ssa suoritettua tietojenkäsittelyä koskevat tarvittavat tiedot.

3.  Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on julkaistava vuosittain tilastoja, joista ilmenee rekisteröintien lukumäärä kuulutusluokittain, osumien lukumäärä kuulutusluokittain ja se, montako kertaa SIS II:sta on käytetty yhteensä ja kunkin jäsenvaltion osalta erikseen.

4.  Tietokantaa hallinnoiva viranomainen antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen Central SIS II:n ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuus, sekä jäsenvaltioiden kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta kahden vuoden kuluttua SIS II:n toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka toinen vuosi.

5.  Komissio laatii yleisarvioinnin Central SIS II:n toiminnasta sekä jäsenvaltioiden kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta kolmen vuoden kuluttua SIS II:n toiminnan aloittamisesta ja tämän jälkeen neljän vuoden välein. Yleisarvioinnissa tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista Central SIS II:een nähden, Central SIS II:n turvallisuutta ja tulevan toiminnan edellytyksiä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle ja komissiolle 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot.

7.  Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on toimitettava komissiolle 5 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

8.  Komissio vastaa tietokantaa hallinnoivan viranomaisen toiminnan aloittamista edeltävän siirtymäkauden ajan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimisesta ja toimittamisesta.

51 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

4.  Komitea hoitaa tehtäviään tämän asetuksen voimaantulopäivästä lähtien.

52 artikla

Schengenin säännöstön määräysten muutokset

1.  Perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa tämä asetus korvaa 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivästä Schengenin yleissopimuksen 92–119 artiklan määräykset lukuun ottamatta 102 a artiklaa.

2.  Asetus korvaa 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivästä myös seuraavat kyseisten artiklojen täytäntöönpanemiseksi annetun Schengenin säännöstön määräykset(25):

3.  Perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa viittauksia Schengenin yleissopimuksen korvattuihin artikloihin ja näiden artiklojen täytäntöönpanemiseksi annetun Schengenin säännöstön asianmukaisiin määräyksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

53 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 378/2004, asetus (EY) N:o 871/2004, päätös 2005/451/YOS, päätös 2005/728/YOS ja päätös 2006/628/EY 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

54 artikla

Siirtymäkausi ja talousarvio

1.  SIS 1+:sta voidaan siirtää kuulutuksia SIS II:een. Jäsenvaltioiden on varmistettava ensisijaisesti henkilöitä koskevien kuulutusten osalta, että SIS 1+:sta SIS II:een siirrettyjen kuulutusten sisältö on tämän asetuksen säännösten mukainen mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivästä. Kyseisen siirtymäkauden aikana jäsenvaltiot voivat soveltaa edelleen Schengenin yleissopimuksen 94 ja 96 artiklan määräyksiä SIS 1+:sta SIS II:een siirrettyjen kuulutusten sisältöön seuraavia sääntöjä noudattaen:

2.  Se osa Schengenin yleissopimuksen 119 artiklan määräysten mukaisesti hyväksytystä talousarviosta, joka on jäljellä 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettuna päivänä, maksetaan takaisin jäsenvaltioille. Takaisinmaksettavat summat lasketaan Schengenin tietojärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksia koskevasta rahoitusasetuksesta 14 päivänä joulukuuta 1993 tehdyssä toimeenpanevan komitean päätöksessä säädettyjen maksuosuuksien perusteella.

3.  Edellä 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden ajan tässä asetuksessa olevia viittauksia tietokantaa hallinnoivaan viranomaiseen pidetään viittauksina komissioon.

55 artikla

Voimaantulo, soveltaminen ja järjestelmään siirtyminen

1.  Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Asetusta sovelletaan SIS 1+:aan osallistuviin jäsenvaltioihin päivistä, jotka SIS 1+:aan osallistuvien jäsenvaltioiden hallituksia edustavat neuvoston jäsenet yksimielisesti vahvistavat.

3.  Edellä 2 alakohdassa tarkoitetut päivämäärät vahvistetaan sen jälkeen, kun

4.  Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille 3 kohdan c alakohdan mukaisesti suoritettujen testien tulokset.

5.  Neuvoston 2 kohdan mukaisesti tekemät päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan sitova ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2006. (3) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19, yleissopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1160/2005 (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 18). (4) EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4. (5) EYVL L 328, 13.12.2001, s. 1. (6) EUVL L (7) * Virallinen lehti: Pyydetään täydentämään päätöksen numero ja päivämäärä sekä sitä koskeva alaviite. (8) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31. (9) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1. (10) EUVL L 12, 17.1.2004, s. 47. (11) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11). (12) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43. (13) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20. (14) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36. (15) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31. (16) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 53. (17) Neuvoston päätös 2004/849/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 368, 15.12.2004, s. 26). (18) Neuvoston päätös 2004/860/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 370, 17.12.2004, s. 78). (19) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (20) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77. (21) EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1. (22) * Virallinen lehti: Pyydetään täydentämään numero kuten johdanto-osan 3 kappaleessa. (23) * Virallinen lehti: Pyydetään täydentämään numero kuten johdanto-osan 3 kappaleessa. (24) * Virallinen lehti: kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. (25) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 439.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (KOM(2005)0237 – C6-0175/2005 – 2005/0104(COD))

P6_TA(2006)0446 A6-0354/2006

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0237)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 71 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0175/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0354/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2006 antamiseksi ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetussa neuvoston direktiivissä 1999/37/EY(4) säädetään, että jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan kyseisen direktiivin täytäntöönpanossa ja että ne voivat ennen ajoneuvon rekisteröintiä vaihtaa tietoja kahden- tai monenvälisesti erityisesti tarkistaakseen ajoneuvon laillisuuden siinä jäsenvaltiossa, jossa se aikaisemmin oli rekisteröity. Tarkistuksessa voidaan käyttää apuna yhteenliitettyjä sähköisiä järjestelmiä.

(2)  Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä … annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o .../2006(5) ja … tehty neuvoston päätös 2006/.../YOS(6) (7)* muodostavat SIS II:n hallinnan oikeusperustan. SIS II on jäsenvaltioiden yhteinen tietokanta, joka sisältää muun muassa tietoja moottoriajoneuvoista, joiden sylinteritilavuus on yli 50 cm3, tietoja perävaunuista, joiden kuormittamaton massa on yli 750 kg, ja asuntovaunuista sekä tietoja ajoneuvojen rekisteröintitodistuksista ja ajoneuvojen rekisterikilvistä, jotka on varastettu, kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet tai jotka on mitätöity.

(3)  Asetuksella (EY) N:o .../2006(8) ja päätöksellä 2006/.../YOS* korvattiin tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen(9), jäljempänä 'Schengenin yleissopimus', 92–119 artikla lukuun ottamatta 102 a artiklaa, joka koskee ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten ja yksiköiden pääsyä Schengenin tietojärjestelmään.

(4)  Nyt on tarpeen hyväksyä perustamissopimuksen V osastoon perustuva sekä asetusta (EY) N:o .../2006* ja päätöstä 2006/.../YOS* täydentävä kolmas säädös, jolla sallitaan ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsy SIS II:een ja korvataan Schengenin yleissopimuksen 102 a artikla.

(5)  Esineitä, muun muassa moottoriajoneuvoja, koskevat kuulutukset tallennetaan päätöksen 2006/.../YOS* mukaisesti SIS II:een takavarikointia tai rikosasiassa todisteena käyttämistä varten.

(6)  Päätöksen 2006/.../YOS* mukaan pääsy SIS II:een tallennettuja esineitä koskeviin kuulutuksiin on varattu ainoastaan rajavalvonnasta ja muista poliisi- ja tullitarkastuksista vastuussa oleville viranomaisille sekä oikeusviranomaisille ja Europolille.

(7)  Ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä jäsenvaltioissa vastaavilla yksiköillä, riippumatta siitä, ovatko ne osa keskushallintoa, joille tämä tehtävä on yksiselitteisesti uskottu, olisi oltava pääsy SIS II:een tallennettuihin tietoihin, jotka koskevat moottoriajoneuvoja, joiden sylinteritilavuus on yli 50 cm3, perävaunuja, joiden kuormittamaton massa on yli 750 kg, asuntovaunuja sekä ajoneuvojen rekisteröintitodistuksia ja ajoneuvojen rekisterikilpiä, jotka on varastettu, kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet tai jotka on mitätöity, jotta ne voivat tarkistaa, että rekisteröitäväksi esitetyt ajoneuvot eivät ole varastettuja, kavallettuja tai muutoin kadonneita.

(8)  Tätä varten on tarpeen antaa näille yksiköille pääsy kyseisiin tietoihin ja oikeus käyttää niitä hallinnollisiin tarkoituksiin ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämiseksi asianmukaisella tavalla.

(9)  Siltä osin kuin ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavat jäsenvaltioiden yksiköt eivät ole osa keskushallintoa, tällainen pääsy olisi myönnettävä epäsuorasti, eli esimerkiksi sellaisen viranomaisen välityksellä, jolle pääsy on myönnetty päätöksen 2006/.../YOS(10) nojalla ja joka vastaa jäsenvaltion turvallisuus- ja luottamuksellisuussääntöjen noudattamisesta mainitun päätöksen mukaisesti.

(10)  Päätöksessä 2006/.../YOS(11) määritellään, millaisiin toimiin on ryhdyttävä, jos SIS II:ta käytettäessä huomataan, että esineestä, jota koskevat tiedot on tallennettu SIS II:een, on annettu kuulutus.

(11)  Rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY(12). Edellä mainitussa direktiivissä asetettuja periaatteita täydennetään tai selkeytetään päätöksen 2006/.../YOS* erityissäännöksillä, jotka koskevat henkilötietojen suojaamista, turvallisuutta, luottamuksellisuutta ja lokitiedostojen pitämistä, mainittujen yksikköjen käsitellessä henkilötietoja SIS II:ssa.

(12)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitetta eli pääsyn myöntämistä SIS II:een ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaaville jäsenvaltioiden yksiköille niiden direktiivin 1999/37/EY mukaisesti suorittamien tehtävien helpottamiseksi, vaan se voidaan saavuttaa ainoastaan yhteisön tasolla, koska SIS II on luonteeltaan yhteinen tietojärjestelmä, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(13)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(14)  Islannin ja Norjan osalta tämä asetus merkitsee Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä, viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa(13) tarkoitettujen Schengenin säännöstön niiden määräysten kehittämistä, jotka kuuluvat mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY(14) 1 artiklan G kohdassa tarkoitettuun alaan.

(15)  Sveitsin osalta tämä asetus merkitsee Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tarkoitettujen Schengenin säännöstön niiden määräysten kehittämistä, jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa tarkoitettuun alaan, luettuna yhdessä päätösten 2004/849/EY(15) ja 2004/860/EY(16) 4 artiklan 1 kohdan kanssa.

(16)  Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.  Sen estämättä, mitä säädetään päätöksen 2006/.../YOS(17) 38 ja 40 artiklassa sekä 46 artiklan 1 kohdassa, on jäsenvaltioiden niillä yksiköillä, jotka vastaavat direktiivissä 1999/37/EY tarkoitettujen ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä, oikeus päästä seuraaviin SIS II:een tallennettuihin tietoihin mainitun päätöksen 38 artiklan 2 kohdan a, b ja f alakohdan mukaisesti yksinomaan sen tarkistamiseksi, ovatko rekisteröitäväksi esitetyt ajoneuvot varastettuja, kavallettuja tai muutoin kadonneita tai etsitäänkö niitä käytettäväksi todisteena rikosasiassa:

Jäsenvaltion kyseisten yksiköiden pääsyä näihin tietoihin säännellään kunkin jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, ellei 2 kohdasta muuta johdu.

2.  Edellä 1 kohdassa mainituilla yksiköillä, jotka ovat osa jäsenvaltion keskushallintoa, on oikeus päästä suoraan SIS II:een tallennettuihin tietoihin.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla yksiköillä, jotka eivät ole osa jäsenvaltion keskushallintoa, on oikeus päästä SIS II:een tallennettuihin tietoihin ainoastaan 1 kohdassa mainitun päätöksen 40 artiklassa tarkoitetun viranomaisen välityksellä. Tällä viranomaisella on oikeus päästä tietoihin suoraan ja siirtää ne asianomaiselle yksikölle. Asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että kyseinen yksikkö ja sen työntekijät velvoitetaan noudattamaan viranomaisen niille asettamia tietojen luvallista käyttöä koskevia rajoituksia.

4.  Kyseisen päätöksen 39 artiklaa ei sovelleta pääsyyn, joka toteutetaan tämän artiklan säännösten mukaisesti. Kansallisessa lainsäädännössä määrätään, millä tavoin 1 kohdassa tarkoitetut yksiköt voivat ilmoittaa poliisi- tai oikeusviranomaisille tietoja, jotka koskevat SIS II:n käytön perusteella ilmi tulleita rikosepäilyjä.

2 artikla

Tämä asetus korvaa Schengenin yleissopimuksen 102 a artiklan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan päivästä, joka vahvistetaan päätöksen 2006/.../YOS(18) 71 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) EUVL C 65, 17.3.2006, s. 27. (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2006. (4) EYVL L 138, 1.6.1999, s. 57, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2003/127/EY (EUVL L 10, 16.1.2004, s. 29). (5) * Virallinen lehti: Pyydetään täydentämään numero ja päivämäärä. (6) EUVL L (7) EUVL L (8) * Virallinen lehti: Pyydetään täydentämään numero kuten johdanto-osan 2 kappaleessa. (9) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19, yleissopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1160/2005 (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 18). (10) * Virallinen lehti: Pyydetään täydentämään numero kuten johdanto-osan 2 kappaleessa. (11) * Virallinen lehti: Pyydetään täydentämään numero kuten johdanto-osan 2 kappaleessa. (12) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1). (13) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36. (14) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31. (15) Neuvoston päätös 2004/849/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 368, 15.12.2004, s. 26). (16) Neuvoston päätös 2004/860/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 370, 17.12.2004, s. 78). (17) * Virallinen lehti: Pyydetään täydentämään numero kuten johdanto-osan 2 kappaleessa. (18) * Pyydetään täydentämään numero kuten johdanto-osan 2 kappaleessa.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (KOM(2005)0230 – C6-0301/2005 – 2005/0103(CNS))

P6_TA(2006)0447 A6-0353/2006

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2005)0230)(1),

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto kuuli Euroopan parlamenttia (C6-0301/2005),

–   ottaa huomioon pöytäkirjan Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia, jonka mukaisesti neuvosto kuuli Euroopan parlamenttia,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0353/2006),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena, kuin se on tarkistettuna;

2.   kehottaa komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 30 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, 31 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan sekä 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(2),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

1)  Schengenin tietojärjestelmä (jäljempänä 'SIS 1+'), joka on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen(4) (jäljempänä 'Schengenin yleissopimus') IV osaston määräysten mukaisesti, on keskeinen väline osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön soveltamisessa.

2)  Toisen sukupolven SIS:n (jäljempänä "SIS II") kehittäminen on annettu komission tehtäväksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001(5) ja samana päivänä tehdyn neuvoston päätöksen 2001/886/YOS(6) mukaisesti. SIS II korvaa Schengenin yleissopimuksella perustetun SIS:n.

3)  Tämä päätös on välttämätön oikeusperusta SIS II:lle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (jäljempänä 'EU:sta tehty sopimus') soveltamisalaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2006/XX SIS II:n perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä(7) on välttämätön oikeusperusta SIS II:lle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (jäljempänä 'EY:n perustamissopimus') soveltamisalaan.

4)  Vaikka SIS II:n edellyttämä oikeusperusta koostuu erillisistä säädöksistä, SIS II muodostaa yhden ainoan tietojärjestelmän, jonka olisi toimittava sellaisena. Sen vuoksi näiden säädösten tiettyjen säännösten olisi oltava samanlaiset.

5)  SIS II:n olisi oltava kompensoiva toimenpide, joka osaltaan auttaa säilyttämään korkean turvallisuuden tason (…) vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella tukemalla poliisiviranomaisten ja oikeusviranomaisten operatiivista yhteistyötä rikosasioissa.

6)  On välttämätöntä määrittää SIS II:n tavoitteet ja vahvistaa säännöt, jotka koskevat sen toimintaa, käyttöä ja vastuualueita, sen tekninen rakenne ja rahoitus mukaan luettuina, järjestelmään tallennettavia tietoluokkia, tietojen tallentamisen tarkoitusta, tallentamista koskevia kriteerejä, niitä viranomaisia, joilla on oikeus käyttää järjestelmää, ja kuulutusten linkittämistä sekä tarkemmat säännöt, jotka koskevat tietojen käsittelyä ja henkilötietojen suojaa.

7)  Central SIS II:n ja viestintäinfrastruktuurin toiminnasta aiheutuvat kulut olisi rahoitettava Euroopan unionin talousarviosta.

8)  On aiheellista laatia käsikirja, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt lisätietojen vaihtamiselle kuulutuksen edellyttämän toiminnan yhteydessä. Kansallisten viranomaisten olisi kussakin jäsenvaltiossa varmistettava, että tällaisia tietoja voidaan vaihtaa.

9)  Komission olisi vastattava siirtymäkauden aikana Central SIS II:n ja viestintäinfrastruktuurin osien operatiivisesta hallinnoinnista. Jotta varmistettaisiin sujuva siirtyminen SIS 1+:sta SIS II:een, komissio voi kuitenkin siirtää kyseisen vastuun kokonaisuudessaan tai osittain kahdelle kansalliselle julkisen sektorin elimelle. Pitkällä aikavälillä ja vaikutustenarvioinnin, johon sisältyy eri vaihtoehtojen sisältöanalyysi rahoituksellisesta, operationaalisesta ja organisatorisesta näkökulmasta, ja komissiolta saatujen säädösehdotusten pohjalta olisi perustettava pysyvä hallintoviranomainen, joka vastaa kyseisistä tehtävistä. Siirtymäkausi ei saisi olla pidempi kuin viisi vuotta tämän päätöksen voimaantulosta.

10)  SIS II:n olisi sisällettävä kuulutuksia henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten. Kuulutusten lisäksi on tarpeen säätää sellaisten lisätietojen vaihdosta, jotka ovat välttämättömiä luovuttamismenettelyjen kannalta. Erityisesti SIS II:een olisi tallennettava tiedot, joihin viitataan eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS(8) 8 artiklassa.

11)  Olisi oltava mahdollista lisätä SIS II:een käännös täydentävistä tiedoista, jotka on tallennettu eurooppalaiseen pidätysmääräykseen perustuvaa luovuttamista ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten.

12)  SIS II:n olisi sisällettävä kuulutuksia kadonneista henkilöistä heidän suojelemisekseen tai uhkien estämiseksi, kuulutuksia henkilöistä, jotka on haastettu oikeuteen, kuulutuksia henkilöistä tai esineistä tarkkailua tai erityistarkastuksia varten ja kuulutuksia esineistä takavarikointia tai rikosprosessin todisteena käyttämistä varten.

13)  Kuulutuksia ei pitäisi säilyttää SIS II:ssa pidempään kuin sen ajan, joka on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on toimitettu. Yleensä henkilöitä koskevat kuulutukset olisi poistettava SIS II:sta automaattisesti kolmen vuoden kuluttua. Kuulutukset esineistä tarkkailua tai erityistarkastuksia varten olisi poistettava SIS II:sta automaattisesti viiden vuoden kuluttua. Kuulutukset esineistä takavarikointia tai rikosprosessin todisteena käyttämistä varten olisi poistettava SIS II:sta automaattisesti kymmenen vuoden kuluttua. Henkilöitä koskevien kuulutusten säilyttämistä koskevien päätösten olisi perustuttava kattavaan yksilölliseen arviointiin. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava henkilöitä koskevia kuulutuksia tarkistusjaksolla ja pidettävä tilastoja sellaisten henkilöitä koskevien kuulutusten lukumäärästä, joiden säilyttämisaikaa on jatkettu.

14) (...)

15)  SIS II:ssa olisi voitava käsitellä biometrisia tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa kyseessä olevat henkilöt luotettavasti. Jotta vältyttäisiin virheellisten tunnistusten aiheuttamilta haitoilta, SIS II:ssa olisi myös voitava käsitellä niitä henkilöitä koskevia tietoja, joiden henkilöllisyyttä on käytetty väärin. Tällöin olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia, joihin kuuluu erityisesti kyseisen henkilön suostumus ja niiden tarkoitusten tiukka rajoittaminen, joihin tietoja voidaan lainmukaisesti käyttää.

16)  Jäsenvaltion olisi voitava lisätä kuulutukseen erityinen merkintä, niin sanottu liputus, jonka mukaan kuulutuksen perusteella toteutettavaa toimenpidettä ei toteuteta sen alueella. Kun kuulutus on tehty kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, tämän päätöksen ei katsota poikkeavan puitepäätöksen 2002/584/YOS säännöksen soveltamisesta tai estävän niiden soveltamista. (…) Kuulutukseen lisättävää liputusta koskevan päätöksen olisi perustuttava ainoastaan kyseiseen puitepäätökseen sisältyviin kieltäytymisperusteisiin.

16 a) Kun kuulutukseen on lisätty liputus 14 c artiklan 2 kohdan mukaisesti ja kun kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsityn henkilön olinpaikka selviää, olisi olinpaikka aina ilmiotettava kuulutuksen tehneelle oikeusviranomaiselle, joka voi päättää eurooppalaisen pidätysmääräyksen toimittamisesta toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle puitepäätöksen 2002/584/YOS määräysten mukaisesti.

17)  SIS II:n olisi tarjottava jäsenvaltioille mahdollisuus linkittää kuulutuksia. Sillä, että jäsenvaltio linkittää kaksi kuulutusta tai useamman kuulutuksen toisiinsa, ei pitäisi olla vaikutusta suoritettavaan toimenpiteeseen, kuulutusten säilyttämisaikaan eikä oikeuksiin käyttää kuulutuksia.

18)  SIS II:ssa tämän päätöksen nojalla käsiteltyjä henkilötietoja ei saisi siirtää kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle eikä antaa niiden saataville. On kuitenkin aiheellista vahvistaa Euroopan unionin ja Interpolin välistä yhteistyötä edistämällä tehokasta passitietojen vaihtoa. Kun henkilötietoja siirretään SIS II:sta Interpolille, (…) näille henkilötiedoille olisi taattava riittävä suojelutaso, joka vahvistetaan sopimuksessa tiukkoja suojatoimia ja ehtoja koskevin määräyksin.

19)  Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen. Yleissopimuksen 9 artiklassa sallitaan tietyissä rajoissa poikkeuksia ja rajoituksia yleissopimuksessa määrättyihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tämän päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä käsiteltäviä henkilötietoja olisi suojeltava mainitun yleissopimuksen periaatteiden mukaisesti. Yleissopimuksessa vahvistettuja periaatteita olisi tarvittaessa täydennettävä tai selvennettävä tässä päätöksessä.

20)  Henkilötietojen käyttämisestä poliisin toiminnassa 17 päivänä syyskuuta 1987 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen R (87) 15 sisältämät periaatteet olisi otettava huomioon, kun poliisiviranomaiset käsittelevät henkilötietoja tätä päätöstä soveltaen.

20 a) Komissio on antanut neuvostolle ehdotuksen rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamista koskevaksi puitepäätökseksi, joka olisi hyväksyttävä vuoden 2006 loppuun mennessä ja jota olisi sovellettava henkilötietojen käsittelyyn toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmässä ja siihen liittyvään tämän päätöksen mukaiseen lisätietojen vaihtoon.

21)  Henkilötietojen käsittelyyn, jota yhteisön toimielimet tai elimet suorittavat SIS II:n operatiivisen hallinnoinnin yhteydessä, sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001(9) ja erityisesti sen 21 artiklaa, joka koskee käsittelyn luottamuksellisuutta, ja 22 artiklaa, joka koskee käsittelyn turvallisuutta. Osa henkilötietojen käsittelystä SIS II:ssa kuuluu yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan. Yksilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua henkilötietojen käsittelyssä koskevien sääntöjen johdonmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen osalta olisi selvennettävä, että asetusta (EY) N:o 45/2001 sovelletaan komission käsitellessä henkilötietoja tätä päätöstä soveltaen. (…) Asetuksessa (EY) N:o 45/2001 vahvistettuja periaatteita olisi tarvittaessa täydennettävä tai selvennettävä tässä päätöksessä.

21 a) Luottamuksellisuuden osalta SIS II:n yhteydessä palvelukseen otettuihin ja työskenteleviin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja.

22)  Kansallisten valvontaviranomaisten olisi valvottava jäsenvaltioiden suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta, kun taas Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 286 artiklan mukaisen riippumattoman valvontaviranomaisen nimittämisestä 22 päivänä joulukuuta 2003 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2004/55/EY(10) nimitetyn Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava yhteisön toimielinten ja elinten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä ottaen huomioon, että yhteisön toimielinten ja elinten tehtävät liittyvät itse tietoihin vain rajallisesti.

23)  Yhteisön vastuusta siinä tapauksessa, että yhteisön toimielimet tai elimet rikkovat tätä päätöstä, määrätään EY:n perustamissopimuksen 288 artiklan toisessa kohdassa.

23 a) Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi laadittava turvallisuussuunnitelma turvallisuutta koskevien velvoitteiden käytännön täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja niiden olisi toimittava yhteistyössä turvallisuuskysymysten käsittelemiseksi yhteisestä näkökulmasta.

24)  Euroopan poliisiviraston perustamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyn yleissopimuksen(11) (jäljempänä 'Europol-yleissopimus') tietosuojaa koskevia määräyksiä sovelletaan Europolin suorittamaan SIS II -tietojen käsittelyyn, mukaan lukien Europol-yleissopimuksen 24 artiklassa perustetun yhteisen valvontaviranomaisen toimivalta valvoa Europolin toimintaa ja vastuu henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä Europolissa.

25)  Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/187/YOS(12) tietosuojaa koskevia määräyksiä sovelletaan Eurojustin suorittamaan SIS II -tietojen käsittelyyn, mukaan lukien kyseisen päätöksen 23 artiklassa perustetun yhteisen valvontaviranomaisen toimivalta valvoa Eurojustin toimintaa ja vastuu henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä Eurojustissa.

26)  Avoimuuden varmistamiseksi tietokantaa hallinnoivan viranomaisen olisi laadittava joka toinen vuosi selvitys keskusjärjestelmän (Central SIS II) ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toimivuudesta, myös sen turvallisuudesta, ja lisätietojen vaihdosta. Komission olisi laadittava kokonaisarvio joka neljäs vuosi.

27)  Tämän päätöksen säännöksillä ei voida kattaa perusteellisesti tiettyjä SIS II:n osatekijöitä, kuten kuulutusten tallentamista, mukaan lukien tallentamiseen tarvittavat tiedot, kuulutusten päivittämistä, poistamista ja hakemista koskevat tekniset säännöt, yhteensopivuutta ja kuulutusten tärkeysjärjestystä koskevat säännöt, liputuksen lisääminen, kuulutusten väliset linkit ja lisätietojen vaihto niiden teknisen luonteen, yksityiskohtaisuuden ja niiden edellyttämien säännöllisten päivitysten vuoksi. (…) Näitä osatekijöitä koskeva täytäntöönpanovalta olisi sen vuoksi siirrettävä komissiolle. Kuulutusten hakemista koskevissa teknisissä säännöissä olisi otettava huomioon kansallisten sovellusten moitteeton toiminta. Komission tekemän vaikutustenarvioinnin perusteella päätetään, missä määrin täytäntöönpanotoimenpiteet voisivat kuulua pysyvän tietokantaa hallinnoivan viranomaisen vastuualueeseen heti sen perustamisen jälkeen.

28)  Tässä päätöksessä olisi määriteltävä menettely, jonka mukaan päätöksen täytäntöönpanon kannalta välttämättömät menettelyt hyväksytään. Tämän päätöksen ja asetuksen (EY) N:o XX/2006 täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymismenettelyn olisi oltava sama.

29)  On aiheellista säätää siirtymäsäännöksistä, jotka koskevat SIS 1+ -järjestelmään (…) tallennettuja kuulutuksia, jotka siirretään SIS II -järjestelmään (…). Eräiden Schengenin säännöstön määräysten soveltamista olisi jatkettava rajoitetun aikaa, kunnes jäsenvaltiot ovat tutkineet kyseisten kuulutusten yhdenmukaisuuden uuden lainsäädännön kanssa. Henkilöitä koskevien kuulutusten yhdenmukaisuus olisi tutkittava ensisijaisesti. Lisäksi jos SIS 1+:sta SIS II:een siirrettyyn kuulutukseen tehdään muutoksia, täydennyksiä, oikaisuja tai päivityksiä tai jos siihen saadaan osuma, olisi välittömästi tutkittava, onko kuulutus yhteensopiva tämän päätöksen säännösten kanssa.

30)  On tarpeen säätää erityismääräyksistä, jotka koskevat Euroopan unionin talousarvion ulkopuolisen SIS:n toimintaan osoitetun talousarvion jäljellä olevia summia.

31)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka ovat yhteisen tietojärjestelmän perustaminen ja sääntely, vaan ne voidaan toimenpiteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla, joten neuvosto voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun ja EU:sta tehdyn sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

32)  Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

33)  Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tähän päätökseen EU:sta tehtyyn sopimukseen ja EY:n perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY(13) 8 artiklan 2 kohdan nojalla.

34)  Irlanti osallistuu tähän päätökseen EU:sta tehtyyn sopimukseen ja EY:n perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan ja Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY(14) 6 artiklan 2 kohdan nojalla.

35)  Tällä päätöksellä ei rajoiteta niitä järjestelyjä, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin osittaista osallistumista Schengenin säännöstöön ja jotka on määritelty Yhdistyneen kuningaskunnan osalta päätöksessä 2000/365/EY ja Irlannin osalta päätöksessä 2002/192/EY.

36)  Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY(15) 1 artiklan G kohdassa tarkoitetulla alalla.

36 a) On sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Islannin ja Norjan edustajat voivat osallistua täytäntöönpanovaltaansa käyttävää komissiota avustavien komiteoiden työhön. Tällaista järjestelyä on tarkasteltu Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä, edellä mainittuun sopimukseen liitetyssä kirjeenvaihdossa komiteoista, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa(16).

37)  Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tarkoitetulla tavalla. Kyseiset määräykset kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdan ja mainitun sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2004/849/EY(17) 4 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

37 a) On sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Sveitsin edustajat voivat osallistua niiden komiteoiden työhön, jotka avustavat komissiota sen käyttäessä täytäntöönpanovaltaansa. Tällaista järjestelyä on tarkasteltu edellä mainittuun sopimukseen liitetyssä yhteisön ja Sveitsin välisessä kirjeenvaihdossa.

38)  Tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

39)  Tätä päätöstä olisi sovellettava johdanto-osan 33, 34, 37 ja 38 kappaleessa tarkoitettuihin valtioihin Schengenin säännöstön soveltamisesta kyseisiin valtioihin annetuissa säädöksissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti määritetyistä päivämääristä alkaen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

SIS II:n perustaminen ja yleiset tavoitteet

1.  Perustetaan toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (jäljempänä 'SIS II').

2.  SIS II:n tavoitteena on tämän päätöksen mukaisesti varmistaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden (…) alueella korkea turvallisuustaso, mihin kuuluu yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen ja (…) turvallisuuden takaaminen jäsenvaltioiden alueella, ja soveltaa henkilöiden liikkuvuutta niiden alueella koskevia Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (jäljempänä 'EY:n perustamissopimus') IV osaston määräyksiä kyseisellä järjestelmällä toimitettujen tietojen avulla.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tässä päätöksessä määritellään ehdot ja menettelyt, jotka koskevat henkilöihin ja esineisiin liittyvien kuulutusten käsittelyä SIS II -järjestelmässä ja lisätietojen ja täydentävien tietojen vaihtoa rikosasioissa tehtävää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä varten.

2.  Tässä päätöksessä on myös säännöksiä erityisesti SIS II:n teknisestä rakenteesta, jäsenvaltioiden ja 12 artiklassa tarkoitetun tietokantaa hallinnoivan viranomaisen velvollisuuksista, yleisestä tietojenkäsittelystä, asianomaisten henkilöiden oikeuksista ja korvausvastuusta.

3 artikla

Määritelmät

1.  Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä: