Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon rakennerahastoja koskevat asetukset vuosiksi 2007–2013,

–   ottaa huomioon yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista 6. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/702/EY(1),

–   ottaa huomioon Sevillassa 21. ja 22. kesäkuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon Brysselissä 14. ja 15. joulukuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon 2. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman rakenteellisesti epäsuotuisassa asemassa olevista alueista (saaret, vuoristoalueet, harvaan asutut alueet) osana koheesiopolitiikkaa ja sen institutionaalisia näkökohtia(2),

–   ottaa huomioon alueiden komitean 13. maaliskuuta 2002 antaman lausunnon Euroopan unionin saaristoalueiden ongelmista ja tulevaisuuden näkymistä laajentumisen yhteydessä(3),

–   ottaa huomioon alueiden komitean 7. heinäkuuta 2005 antaman lausunnon alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen tarkistamisesta(4),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A6-0044/2007),

A.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on korostanut useaan otteeseen samanaikaisesti useammista haitoista kärsivien saarten ahdinkoa ja painottanut tarvetta auttaa niitä näiden vaikeuksien voittamiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi,

B.   katsoo, että syrjäisimpien alueiden ja saaristoalueiden käsitteitä ei pitäisi sekoittaa keskenään, vaikka monet syrjäisimmät alueet ovat myös saaria; katsoo, että EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan erityismääräykset, jotka ovat olleet vankka oikeusperusta toimenpiteille, joita on toteutettu syrjäisimpien alueiden auttamiseksi tehokkailla korvauksilla, on erotettava EY:n perustamissopimuksen 158 artiklan määräyksistä sekä Amsterdamin sopimukseen sisältyvästä saaristoalueita koskevasta julistuksesta, joihin ei ole koskaan sovellettu täytäntöönpanosäännöksiä, minkä seurauksena EU:n manneralueiden ja syrjäisten saaristoalueiden talouskehitys on ollut epätasapainoista,

C.   ottaa huomioon, että koheesiolla, joka on yksi EU:n päätavoitteista, pyritään varmistamaan monikeskuksinen ja sopusointuinen kehitys vähentämällä alueellisia eroja ja poistamalla kehityksen esteitä, luonnonolosuhteista johtuvat ja maantieteelliset haittatekijät mukaan lukien,

D.   ottaa huomioon, että alueellisen koheesion periaatetta on vahvistettu entisestään uusissa rakennerahastoasetuksissa 2007–2013 ja ottaa huomioon, että tämä periaate on olennainen osa koheesiopolitiikkaa, joka tulisi säilyttää ja jota olisi vahvistettava tulevaisuudessa, ja että tavoitteena on EU:n alueen polysentrinen integrointi, jossa kaikilla alueilla ja niiden asukkailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet,

E.   katsoo, että meritse toteutettava laiton maahanmuutto on EU:n keskeisiä ongelmia ja että viime vuonna maahanmuuttopaine kohdistui erityisen voimakkaasti unionin ulkoisiin merirajoihin ja varsinkin Välimeren saariin, jotka joutuvat kantamaan aivan suhteettoman suuren taakan pelkästään maantieteellisen sijaintinsa takia,

F.   ottaa huomioon, että Brysselissä 14. ja 15. joulukuuta 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa edellytettiin, että maahanmuuttoa on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti ja että tähän mennessä tehdyt ponnistukset on kaksinkertaistettava erityisesti eräillä EU:n saaristoalueilla, sillä ne ovat samalla EU:n merirajoja ja maahanmuuttoreittejä,

1.   katsoo, että saaristoasema merkitsee sekä maantieteellis-kulttuurista piirrettä, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää kehitysstrategiassa, että pysyvää haittaa, joka hankaloittaa entisestään tilannetta kyseisten alueiden kilpailukyvyn kannalta;

2.   myöntää, että rakennerahastoja kaudella 2007–2013 koskeviin säännöksiin on sisällytetty rakenteellisesti epäsuotuisessa asemassa olevia alueita suosivia konkreettisia seikkoja; pitää kuitenkin valitettavana, että neuvosto on torjunut muita parlamentin merkittäviä ehdotuksia, kuten mahdollisuuden lisätä yhteisrahoituksen astetta alueilla, joilla on useampi kuin yksi maantieteellinen haitta tai luonnonhaitta;

3.   kehottaa komissiota hyödyntämään ohjelmakaudella 2007–2013 saaristoalueiden, tavoite 2:n mukaiset alueet mukaan lukien, toimintaohjelmien kaikkia keinoja, jotta saaristoalueet voivat toteuttaa kipeästi kaivattuja infrastruktuuria koskevia toimia;

4.   pitää myönteisenä, että koheesiopolitiikan alueellista ulottuvuutta on korostettu komission strategisissa koheesiota koskevissa suuntaviivoissa kaudelle 2007–2013; toteaa erityisesti, että luonnonhaitta-alueiden talouden monipuolistaminen on yksi tulevan ohjelmakauden painopistealoista; kehottaa siksi jäsenvaltioiden hallintoviranomaisia ottamaan tämän painopistealan täysipainoisesti huomioon kansallisen strategian viitekehystä ja toimintaohjelmia valmisteltaessa;

5.   kehottaa komissiota kiinnittämään neljännessä koheesiokertomuksessa erityistä huomiota saariin ja muihin rakenteellisesti epäsuotuisassa asemassa oleviin alueisiin ja käsittelemään niiden tilannetta;

6.   kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota luonnonhaitoista kärsivien alueiden ja etenkin saarten tilanteeseen Euroopan aluekehittämisen seurantaverkon ohjelman puitteissa; pitää saarten erityispiirteiden tyydyttävän huomioon ottamisen välttämättömänä edellytyksenä paikkansapitävää ja perinpohjaista tietoa niiden tilanteesta; kehottaa jäsenvaltioita luomaan erityisiä järjestelmiä, joiden avulla voidaan kerätä paikallistasolla saaria koskevia tietoja, jotka sitten toimitetaan Euroopan aluekehittämisen seurantaverkkoon;

7.   kehottaa komissiota päivittämään saaria koskevista vuoden 2003 tutkimuksista saadut tilastolliset tiedot; katsoo, että tulevat toimet olisi suunnattava sellaisten tilastollisten indikaattoreiden määrittämiseen, jotka sopivat paremmin antamaan selkeän tilastollisen kuvan kehitystasosta ja riittävästi tietoa alueista, joilla on maantieteellisiä haittoja ja luonnonhaittoja, ja etenkin alueista, joilla on monia vaikeuksia, kuten vuoristoalueet ja saaristot sekä alueet, jotka kärsivät kaksinkertaisesta eristäytyneisyydestä; korostaa, että näiden indikaattorien olisi myös mahdollistettava kyseisten alueiden ja EU:n muiden alueiden välisten erojen parempi arviointi; kehottaa komissiota kirjaamaan ja ilmoittamaan nämä indikaattorit säännöllisesti, yhdessä parhaita käytäntöjä edustavien esimerkkien kanssa;

8.   pitää myönteisenä, että komissio korostaa saarten ja syrjäisten alueiden erityistilannetta kauden 2007–2013 kansallista aluetukea koskevissa suuntaviivoissa ja pk-yritysten valtiontukia ja riskipääomaa koskevissa suuntaviivoissa; katsoo kuitenkin, että alueiden pysyvien haittojen tyydyttävämpi ratkaiseminen edellyttää suuremman joustavuuden sallimista valtiontukia koskevassa nykyisessä ja tulevassa politiikassa, sillä joustamattomuus aiheuttaa kohtuutonta markkinoiden vääristymistä EU:ssa; pyytää komissiota tarkistamaan lähestymistapaansa niin, että se ottaa paremmin huomioon saarten tarpeen päästä sisämarkkinoille tasavertaisesti manneralueiden kanssa; katsoo siksi, että kuljetusyhteyksien parantaminen olisi asetettava etusijalle, etenkin satamien ja lentoasemien yhteydessä;

9.   kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta sallia valtiontuen myöntäminen saaristoalueille, joilla elävien yhteisöjen kilpailukykyyn energiakustannukset vaikuttavat selvästi epäsuotuisasti; kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että huomattavat polttoainekustannusten vaihtelut voivat tehdä saaristoalueiden ja manner-Euroopan välisestä liikenteestä selvästi entistä kuormitetumpaa; katsoo, että seuraavissa valtiontukea koskevissa alueellisissa suuntaviivoissa olisi laajennettava toimintatukijärjestelmää kattamaan kaikki saaristoalueet, jotka eivät ole saarivaltioita tai sisämaan saaria;

10.   kehottaa komissiota teettämään ja esittelemään parlamentille säännöllisesti saaristoalueiden erityistarpeita koskevan arvioinnin, jossa otetaan huomioon saaristoalueiden erityiset huolenaiheet ja tehdään ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi; katsoo, että arvioinnissa olisi keskityttävä erityisesti aluepolitiikan täytäntöönpanosta saarilla aiheutuviin seurauksiin, kuten investointitasoon, taloudellisen toiminnan leviämiseen, työttömyyteen, liikenteen infrastruktuuriin (etenkin satamiin ja lentokenttiin), ympäristöpaineisiin sekä saarten taloudellisen ja yhteiskunnallisen sisämarkkinoihin integroitumisen tasoon;

11.   pyytää jäsenvaltioita turvaamaan saarialueiden ympäristön erityispiirteiden sekä kulttuuristen ja sosiaalisten erityispiirteiden tehokkaan suojelun sellaisilla toimilla kuten asianmukaisten aluesuunnitelmien laatiminen sekä rakennustarkastus ja rakentamisen valvonta ja toteuttamaan myös, yhteistyössä komission kanssa, integroituja ohjelmia kulttuuriperinnön ja ympäristöomaisuuden turvaamiseksi;

12.   kannattaa eri alojen rajat ylittävää lähestymistapaa yhteisön politiikan alojen toteutuksessa siten kuin se ilmenee komission vihreässä kirjassa "Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys" ja vaatii, että tätä lähestymistapaa on sovellettava ennen kaikkea saariin, sillä ne ovat Euroopan merellisen ulottuvuuden peruselementti; kehottaa komissiota laajentamaan eri alojen rajat ylittävän lähestymistavan myös muihin politiikan aloihin, jotta niissä otettaisiin huomioon saaristoalueiden erityisolosuhteet edistäen siten näiden alueiden kykyä integroitua täysin ja nauttia sisämarkkinoiden ja Lissabonin strategian tuomista eduista;

13.   kiinnittää erityistä huomiota suurista väestökeskittymistä kaukana sijaitseviin saariin, joilla ilmenee tämän seurauksena vaikeuksia palveluiden saatavuudessa ja tarjoamisessa ja joilla kustannukset, etenkin liikenteestä aiheutuvat kustannukset, ovat suuremmat, mikä merkitsee kilpailuhaittaa;

14.   kannustaa pyrkimyksiä yhteisön kokonaisvaltaiseen meripolitiikkaan, joka ulotetaan yli EU:n oikeudellisten rajojen, ja luo siksi yhteisön alueiden suotuisan sijainnin avulla vahvat kaupalliset, taloudelliset ja poliittiset suhteet naapurimaihin ja käynnistää niiden kanssa kansainväliseen merioikeuteen, molemminpuoliseen kunnioitukseen ja yhteiseen etuun perustuvan teknisen yhteistyön (osaamista ja asiantuntemusta koskeva vaihto);

15.   katsoo, että saarten henkeä kohti lasketut kustannukset ovat liikenteen, ympäristön infrastruktuurin ja energiatarpeiden saralla keskimääräistä suuremmat, joten niiden on usein vaikeampi soveltaa tiettyjä säännöstön osia, joissa ei kenties ole otettu riittävästi huomioon saarten erityisolosuhteita; kehottaa siksi komissiota soveltamaan politiikan ja lainsäädännön suunnittelussa saariin joustavampaa lähestymistapaa, jos politiikan ja lainsäädännön toteuttaminen on saarille erityisen hankalaa;

16.   pyytää komissiota perustamaan aluepolitiikan pääosastoon saarista vastaavan hallinnollisen yksikön jo olemassa olevan, syrjäisimmistä alueista vastaavan hallinnollisen yksikön tapaan varmistaakseen, että saarten ja niiden vakinaisten ja kausiluonteisten asukkaiden erityispiirteet ja tarpeet otetaan järjestelmällisesti huomioon sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseen tähtäävää politiikkaa kehitettäessä ja toimenpiteitä toteutettaessa, erityisesti liikenteen, energian, riittävän vesihuollon turvaamisen, syrjäisten raja-alueiden valvonnan ja herkästi vahingoittuvan saariympäristön suojelun alalla;

17.   toivoo, että komissio hyödyntää EY:n perustamissopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja mukauttaa yhteisön politiikkaa, jonka arvellaan vaikuttavan kielteisesti näiden alueiden taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen kehitykseen, pyrkien ratkaisemaan mahdollisimman hyvin kutakin aluetta tai saarialueiden ryhmää erityisesti vaivaavat merkittävät ongelmat;

18.   katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota saarten kannalta merkittävämpiin taloudellisen toiminnan muotoihin, kuten maatalouteen, kalastukseen, matkailuun ja käsityöammatteihin; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että sen poliittisissa aloitteissa otetaan lisääntyvässä määrin huomioon saarten erityistarpeet kyseisillä aloilla;

19.   kehottaa komissiota harkitsemaan, millaisia muutoksia valtiontukiin sovellettavaan "markkinainvestoijatestiin" tarvitaan saarten ja muiden syrjäisten alueiden elämän realiteettien huomioon ottamiseksi, sillä näillä alueilla voi olla mahdotonta löytää tai arvioida markkinainvestoijia, joita ei ehkä yksinkertaisesti ole olemassakaan; myöskin tietyn alan keskimääräistä tuottotasoa voi olla vaikea saavuttaa markkinoiden pienen koon ja syrjäisyyden vuoksi, jolloin tätä testiä ei voida soveltaa syrjäisillä saarilla;

20.   kehottaa komissiota tutkimaan erityisesti ilmastonmuutosten vaikutuksia saarialueilla, varsinkin nykyisten ongelmien kuten kuivuuden voimistumista, sekä edistämään, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, sopivan tekniikan tai muiden toimien, joilla näihin ongelmiin vastataan, kehittämistä ja soveltamista;

21.   kehottaa komissiota tutkimaan uudelleen liikenteeseen liittyviä julkisia hankintoja koskevien sopimusten ehtoja mahdollisten esteiden poistamiseksi, mitä tulee julkisen palvelun tarjoamista koskevaan velvoitteeseen, jotta helpotettaisiin saarialueiden liikenneyhteyksiä;

22.   kehottaa komissiota asettamaan etusijalle saarten energiahuollon varmuuden ja sellaisten energiantuotannon kehittämis- ja toteutushankkeiden rahoittamisen, joissa käytetään uutta teknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä, ja edistämään tehokasta energiankäyttöä, suojellen samalla ympäristöä ja vaalien luonnonkauneuden säilyttämistä;

23.   kannustaa saaristoyhteisöjä käyttämään hyväkseen euroalueiden verkostoa tai samankaltaisia eurooppalaisia verkostoja alueiden välisen yhteistyön järjestämisessä ja hyvien käytäntöjen vaihtamisessa sekä rajat ylittävien hankkeiden kehittämisessä sekä saaristoyhteisöjen integroimisessa paremmin ympäröiviin talousalueisiin;

24.   kehottaa saariyhteisöjä käyttämään rahoitus- ja hallintovälineitä – Euroopan alueiden hankkeille Jaspers-ohjelmalla annettavaa yhteistä apua ja Jeremie-ohjelmassa tarjolla olevia yhteisiä resursseja mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi – jotta käytettävissä olevia alueellisia kehitysresursseja kyettäisiin hyödyntämään ja mikro- ja pienyritysten ja keskikokoisten yritysten kasvua edistämään kannustaen saaritalouksien monipuolistamiseen ja konkreettisen kasvun edistämiseen kestävän kehityksen avulla; kannustaa edelleen toteuttamaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla parempaa lainsäädäntöä koskevaa aloitetta, jolla pyritään muun muassa yksinkertaistamaan rahoitustukihakemusten arvioinnissa ja myöntämisessä sovellettavia hallinnollisia vaatimuksia;

25.   myöntää, että tulokset eurooppalaisten rajavalvontaresurssien käyttöön ottamisesta ensimmäistä kertaa olivat myönteiset, ja panee tyytyväisenä merkille komission hiljattain antaman ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin vahvistamisesta (KOM(2006)0401), jonka tavoitteena on antaa nopeaa teknistä ja operatiivista apua sitä pyytävälle jäsenvaltiolle; katsoo kuitenkin, että näiden ryhmien toiminta onnistuu vain, jos niiden toimivaltuudet on määritelty EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) toimivaltuudet asianmukaisesti huomioon ottaen; kehottaa komissiota tarkastelemaan Euroopan rannikkovartion perustamisen tarvetta, jotta kyseisiä alueita ja jäsenvaltioita voitaisiin auttaa samanaikaisesti EU:n ulkorajojen valvonnassa;

26.   toteaa uudelleen tukevansa EU:n rajaturvallisuusviraston toteuttamia aloitteita ja toimia ja pyytää sitä tarkkailemaan jatkuvasti laittoman maahanmuuton vaikutuksia saariyhteisöihin; kehottaa siksi komissiota ja EU:n rajaturvallisuusvirastoa toteuttamaan ajoissa toimia saarten tukemiseksi, jotta ongelman välittömiä hoitamispaineita voidaan lievittää varmistaen samalla, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan asianmukaisesti; kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että nopean ja tehokkaan toiminnan edellyttämät resurssit saadaan käyttöön; korostaa lisäksi vahvemman ja tiiviimmän saarten välisen yhteistyön ja niiden toimien yhteensovittamisen merkitystä sekä sitä, että laittoman maahanmuuton torjuminen edellyttää kyseisten alueiden voimakkaampaa osallistumista;

27.   kehottaa komissiota erityisesti painottamaan laajakaistayhteyksien kehittämistä sekä tukemaan toimia, joilla pyritään ratkaisemaan erityisongelmia, joita liittyy palvelujen tarjoamiseen saarialueilla, esimerkiksi terveydenhoito- ja etälääkärinhoitopalvelut, sähköisen hallinnon palvelut ja kansalaisten palvelut;

28.   katsoo, että matkailu on useimpien saarien tärkein tulolähde, joka vaikuttaa välittömästi muidenkin alojen (maatalous, kauppa, palvelut, kalastus) kasvuun, ja että on välttämätöntä käynnistää integroitu politiikka, jolla kyetään varmistamaan saarimatkailun kestävyys; katsoo, että tällainen politiikka edellyttää hyvin organisoitua eurooppalaista tiedotuskampanjaa, joka on suunnattu Euroopan kansalaisille, ja että on otettava käyttöön laatua ja saaristoalkuperää osoittava merkintä samalla kun saarilla kehitetään muita uusia ja entisiä toiminta-aloja; kehottaa komissiota tekemään tätä varten eri aloja koskevan selvityksen, jossa kiinnitetään erityistä huomiota mahdollisuuksiin tukea kestävää matkailua väestökeskittymistä kaukana sijaitsevien saarien aluestrategioiden yhteydessä;

29.   ehdottaa, että komissio ja muut toimielimet julistavat vuoden 2010 saarten eurooppalaiseksi teemavuodeksi;

30.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 291, 21.10.2006, s. 11. (2) EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 111. (3) EYVL C 192, 12.8.2002, s. 42. (4) EUVL C 31, 7.2.2006, s. 25.