Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 179 artiklan,

–   ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission 20. joulukuuta 2005 antaman yhteisen julkilausuman Euroopan unionin kehityspolitiikasta: Eurooppalainen konsensus(1), ja katsoo, että julkilausumassa tärkeimmäksi yhteiseksi periaatteeksi nostetaan omavastuullisuus ja kumppanuus, ja sen allekirjoittajat sitoutuvat tukemaan hajauttamista ja hyvää hallintotapaa sekä kannustetaan "paikallisia viranomaisia osallistumaan kehitysyhteistyöhön entistä enemmän",

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006(2),

–   ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen(3), sellaisena kuin se on muutettuna kumppanuussopimuksen muuttamisesta Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 allekirjoitetulla sopimuksella(4) (Cotonoun sopimus), ja erityisesti sen 4 artiklan, 28 artiklan, 30 artiklan 2 kohdan, 43 artiklan 4 kohdan ja 58 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan paikallis- ja aluehallinnon kongressin peruskirjan, jonka Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 14. tammikuuta 1994 pidetyssä 506:nnessa ministerivaltuutettujen kokouksessa,

–   ottaa huomioon komission neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 25. tammikuuta 2006 antaman tiedonannon "Valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten rooli kehityksessä – Temaattinen ohjelma", jossa vahvistetaan, että paikallisviranomaiset ovat täysivaltaisia toimijoita kehityksessä, sekä kehotetaan ottamaan paikallisviranomaisia mukaan "kehitysprosessiin muun muassa vuoropuhelua käymällä ja niitä rahallisesti tukemalla" (KOM(2006)0019),

–   ottaa huomioon komission neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle 12. lokakuuta 2005 antaman ja 15. ja 16. joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän tiedonannon "EU:n Afrikka-strategia: eurooppalaisafrikkalainen sopimus kehityksen nopeuttamiseksi Afrikassa" (KOM(2005)0489), jossa komissio sitoutuu tukemaan paikallisviranomaisten kapasiteetin hajauttamista ja lujittamista sekä korostaa Euroopan ja Afrikan välisen kumppanuuden ja ystävyyskaupunki- sekä ystävyyskuntatoiminnan strategista merkitystä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa sekä tavoitteiden toteuttamiselle välttämättömien edellytysten edistämisessä,

–   ottaa huomioon komission neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle 20. lokakuuta 2003 antaman tiedonannon "Johtaminen ja kehitys" (KOM(2003)0615), jossa hyvä hallintotapa todetaan yhdeksi eurooppalaisen kehitysyhteistyön ensisijaisista tavoitteista,

–   ottaa huomioon komission kehitysyhteistyön pääosaston yksiköille ja lähetystöille AKT-maissa, Latinalaisessa Amerikassa, Aasian ja Välimeren maissa sekä Keski- ja Itä-Euroopan maissa 23. joulukuuta 1999 toimittaman muistion (DEV/1424/2000), jossa suositellaan hajautettujen toimijoiden osallistumista kehityspolitiikan alkuvaiheen muotoiluun ja suunnitteluun sekä ehdotetaan operatiivista opasta kaikkien kehitysmaiden valtuuskunnille,

–   ottaa huomioon hajautetusta yhteistyöstä 17. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1659/98(5),

–   ottaa huomioon hajautettua yhteistyötä koskevan budjettikohdan B7-6002, jolla pyritään edistämään tätä lähestymistapaa kaikissa kehitysmaissa,

–   ottaa huomioon alueiden komitean 16. marraskuuta 2005 antaman lausunnon, joka koskee hajautettua yhteistyötä EU:n kehityspolitiikkaa uudistettaessa (CdR 224/2005),

–   ottaa huomioon syyskuussa 2005 pidetyssä YK:n 60. yleiskokouksessa kokoontuneiden valtioiden ja hallitusten päämiesten vuosituhannen kehitystavoitteista antaman loppujulkilausuman, jossa korostetaan paikallisviranomaisten tärkeää roolia vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamisessa,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin YK:n 59. yleiskokouksessa 13. syyskuuta 2004 esittelemän raportin A/59/354, jossa tunnustetaan paikallisviranomaisten ja paikallisviranomaisten maailmanlaajuisten verkostojen, kuten erityisesti Kaupunkien ja paikallishallitusten liiton ja sen virkamiesten ja verkostojen rooli yhtenä YK:n tärkeimmistä kumppaneista paikallisissa kehitysyhteistyötä koskevissa ja humanitaarisissa asioissa,

–   ottaa huomioon ministereiden ja hallitusten edustajien 16.–22. maaliskuuta 2006 Meksikossa pidetyssä neljännessä Maailman vesifoorumissa antaman loppujulkilausuman, jossa todetaan, että tehokas yhteistyö paikallisviranomaisten kanssa on avainasemassa pyrittäessä vastaamaan vesivaroja koskeviin haasteisiin ja täyttämään niitä koskevat vuosituhannen kehitystavoitteet,

–   ottaa huomioon Johannesburgissa 26. elokuuta ja 4. syyskuuta 2002 välisenä aikana järjestetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa annetun julkilausuman, jonka mukaan paikallisviranomaisten roolin ja kapasiteetin vahvistaminen on välttämätöntä kestävän kehityksen varmistamiseksi,

–   ottaa huomioon Istanbulissa 3.–15. kesäkuuta 1996 järjestetyssä elinympäristöjä käsitelleessä toisessa huippukokouksessa annetun loppujulkilausuman, jossa tunnustetaan, että paikallisviranomaiset ovat valtioiden läheisimmät yhteistyökumppanit asutusalueita koskevan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelman täytäntöönpanossa,

–   ottaa huomioon Rio de Janeirossa 3.–14. kesäkuuta 1992 järjestetyssä ympäristöä koskeneessa toisessa huippukokouksessa annetun julkilausuman, jossa korostetaan paikallisviranomaisten ratkaisevaa roolia Agenda 21 -toimintaohjelman täytäntöönpanossa,

–   ottaa huomioon Pariisissa 2.–5. toukokuuta 2004 järjestetyssä Kaupunkien ja paikallishallitusten liiton perustajakokouksessa annetun julkilausuman, jossa kolmetuhatta paikallisyhteisöjä edustanutta kaupunginjohtajaa ja paikallisvaltuutettua eri maista sitoutuivat toteuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet paikallistasolla ja ponnistelemaan paikallisyhteisöjen autonomian ja demokratian vahvistamiseksi sekä kaupunkien välisen yhteistyön parantamiseksi kehityksen hyväksi,

–   ottaa huomioon Innsbruckissa 10.–12. toukokuuta 2006 pidetyssä Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston yleiskokouksessa annetun loppujulkilausuman ja siihen sisältyneen luvun "Paikallisesta globaaliin" ("From Local to Global"), jossa korostetaan Euroopan ja paikallisyhteisöjen roolia maailmassa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A6-0039/2007),

Paikallisviranomaisten asiantuntemus ja lisäarvo kehitysyhteistyölle

A.   ottaa huomioon, että vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttaminen kuuluu EU:n ensisijaisiin tehtäviin ja että YK ja erityisesti sen pääsihteeri ovat tunnustaneet paikallisyhteisöjen keskeisen roolin näiden tavoitteiden toteuttamisessa, ja ottaa huomioon, että YK:n pääsihteeri kysyi vuonna 2005 järjestetyssä vuosituhattavoitteita käsitelleessä huippukokouksessa, miten me voimme toivoa saavuttavamme vuosituhannen kehitystavoitteet, jos emme saavuta edistystä koulutuksessa, nälän torjumisessa, terveydenhuollossa, vesihuollossa, terveysoloissa tai sukupuolten välisessä tasa-arvossa. YK:n pääsihteeri totesi, että kaupungeilla ja paikallishallituksilla on ratkaiseva rooli kaikissa näissä kysymyksissä ja että jos tavoitteemme ovatkin maailmanlaajuisia, niiden toteuttaminen tapahtuu tehokkaimmin paikallisesti,

B.   ottaa huomioon, että nykyvauhdilla vuoteen 2015 asetettujen vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamiseen kuluisi 110 vuotta, ja korostaa, että EU:n olisi tunnustettava, että näiden tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan paikallisviranomaisten kokemusta kehitysyhteistyön eri aloista, kuten vesivarojen hoito, aidsin torjuminen, tasa-arvopolitiikka, jätehuolto, sosiaalinen koheesio sekä paikallisyhteisöjen taloudellinen kehitys,

C.   ottaa huomioon, että jokaisella lapsella on oikeus tulla rekisteröidyksi väestörekisteriin ja että paikallisyhteisöt ovat tässä suhteessa keskeisessä asemassa, ja toteaa, että tämä käytäntö on välittömässä yhteydessä vastaaviin ihmisoikeusnormeihin, jotka suojelevat lapsia työnteon kautta tapahtuvalta hyväksikäytöltä,

D.   ottaa huomioon, että hyvä hallintotapa on EU:n ensisijainen tavoite ja että edellä mainitun kehitystä koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaan paikallisdemokratia ja hajauttaminen ovat demokraattisen hallintotavan keskeisiä tekijöitä,

E.   ottaa huomioon, että 20 vuoden kuluttua 60 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja että kaupungit ovat siten ratkaisevassa asemassa vähäosaisten elinolojen parantamisessa,

F.   ottaa huomioon, että paikallisviranomaiset kaikkialla maailmassa edellyttävät kokemusta, jota saadaan:

G.   ottaa huomioon, että paikallisviranomaisilla on tarvittava poliittinen oikeutus, tietotaito ja kokemus paikallisasioiden hoidosta sekä kyky saada liikkeelle myös muita paikallisia toimijoita,

H.   ottaa huomioon, että vaikka on tärkeää, että paikallisviranomaiset osallistuvat yhteistyöhön, joka tunnustetaan Cotonoun sopimuksessa ja kehitystä koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa, vieläkään ei ole otettu käyttöön pysyvää mekanismia, jolla varmistettaisiin, että nämä toimijat voisivat osallistua komission kanssa käytävään vuoropuheluun Euroopassa ja kehitysmaissa; ottaa lisäksi huomioon, että valtiosta riippumattomilla toimijoilla on jo käytössään tällainen mekanismi,

Eurooppa

I.   ottaa huomioon, että paikallisviranomaiset ovat nykyään toimivaltaisia toimijoita ja että ne ovat jo pitkään toimittaneet aktiivisesti kehitysapua; ottaa lisäksi huomioon, että paikallisviranomaiset ovat toimineet asiantuntijatehtävissä kaupunkien ja maaseutujen kehitystä koskevissa kysymyksissä jo yli 30 vuotta ja että toiminta jatkuu edelleen mitä monipuolisimmissa tehtävissä sekä että paikallisyhteisöt muodostavat koko maailmaan ulottuvan solidaarisuusverkoston; ottaa huomioon, että nykyään useat eri valtiot tukevat ja rahoittavat tällaista toimintaa,

J.   katsoo, että Euroopan paikallisviranomaisten kansalliset ja alueelliset ryhmittymät ovat yhä tärkeämmässä asemassa tiedottamisessa sekä valmiuksien ja vuoropuhelun vahvistamisessa ja että ne voivat siten toimia EU:n ja muiden kehitysyhteistyökumppanien "ensisijaisina kanavina" varmistettaessa paikallisviranomaisten osallistuminen komission kanssa Euroopassa käytävään vuoropuheluun, jossa paikallisviranomaisia edustavat kansalliset ja alueelliset ryhmittymät,

K.   ottaa huomioon, että eurooppalaiset paikallishallitukset ja niiden yhdistykset ovat ratkaisevassa asemassa EU:n kansalaisille tiedottamisessa sekä kansalaisten aktivoimisessa ja valistamisessa suoraan paikallistasolla; katsoo, että tämä edistää solidaarisuusarvojen omaksumista ja lisää hyväksyvää asennetta kehitysapua kohtaan, kuten Kaupunkien ja paikallishallitusten liiton heinäkuussa 2005 YK:n tuella aloittama kaupunkien vuosituhatkampanja osoitti; ottaa lisäksi huomioon, että Kaupunkien ja paikallishallitusten liiton eurooppalainen osasto, Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto, on huhtikuusta 2006 alkaen aktivoinut Euroopan kaupunkeja vuosituhannen kehitystavoitteiden toteutuksen edistämiseksi,

L.   ottaa huomioon, että yhä useammassa kunnassa ja yhä useammalla alueella laaditut kehitysyhteistyötä koskevat valistussuunnitelmat ja -ohjelmat eivät rajoitu vain täsmätoimiin vaan niiden yhteydessä paikallisväestöille järjestetään kokonaisvaltaista koulutusta ja tiedotusta,

M.   ottaa huomioon, että paikallisviranomaiset ovat kehityksen kannalta avainasemassa ja että niillä on taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden välisessä koordinoinnissa kannustava rooli;

N.   ottaa huomioon, että Euroopan ja eteläisen pallonpuoliskon maiden välinen ystävyyskaupunkitoiminta ei saa tätä nykyä rahoitusta EU:lta, vaikka näiden maiden kaupunkien väliset yhteistyöaloitteet lisääntyvät jatkuvasti,

O.   ottaa huomioon, että Eurooppaan tulleet maahanmuuttajat ovat merkittävässä asemassa kehitysyhteistyössä ja tuovat lisäarvoa, jota heidän potentiaalinsa, asiantuntemuksensa ja läheiset yhteytensä kotimaahansa edustavat; ottaa lisäksi huomioon, että hajautettu yhteistyö on etuoikeutettu yhteistyön muoto, ja se on omiaan kansainvälisille maahanmuuttajataustaisille solidaarisuusjärjestöille sekä maahanmuuttajien kotimaassa tai alkuperämaassa toteutetuissa toimissa että vastaanottajamaissa järjestetyissä kehitysyhteistyötä koskevissa koulutus- ja valistusohjelmissa,

Kehitysmaat

P.   ottaa huomioon, että "hajautettu yhteistyö" sellaisena kuin EU on sen määritellyt 15. joulukuuta 1989 allekirjoitetun Lomén neljännen yleissopimuksen jälkeen, merkitsee sitä, että kehitysmaiden tuesta ei enää haluta päättää vain kyseisten kolmansien valtioiden kanssa vaan että poliittisten valintojen tekoon ja tuen täytäntöönpanoon on otettava mukaan myös paikallisyhteisöjä tuen tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi; ottaa lisäksi huomioon, että tavoitteena on eurooppalaisen kehitysyhteistyön menettelytapojen pysyvä muuttaminen kansalaisten odotukset huomioon ottaen, jotta hankkeet vastaisivat nykyistä paremmin todellisia tarpeita,

Q.   katsoo, että EU:n keskeiset periaatteet eli vastuun ottaminen kehityspolitiikasta ja paikallisyhteisöjen osallistuminen kehitysprosessiin voidaan panna täytäntöön ottamalla paikallisyhteisöt mukaan yhteistyöhön, sillä niitä on kaikkialla, mikä antaa niille mahdollisuuden varmistaa lähipolitiikan toteutuminen ja vastata kansalaisten arkielämää koskeviin odotuksiin erityisesti syrjäisillä alueilla,

R.   katsoo, että paikallisyhteisöillä on käytännön kokemusta kaikista kehitysmaista sekä eri aloilta, kuten puhtaanapito, koulutus, terveydenhuolto, asuntoasiat, naisten osuuden lisääminen paikallisessa päätöksenteossa, huumeista tiedottaminen, matkailu, kaupunkien historiallisen perinnön säilyttäminen, paikallisten terveydenhuoltopalvelujen kehittäminen, vesihuolto ja julkinen liikenne,

S.   ottaa huomioon, että useissa maissa käynnissä olevat hajauttamisprosessit ja valtionuudistukset merkitsevät, että paikallisviranomaiset toimivat hallitusten piirissä osaksi itsellisesti ja osaksi niitä edustaen ja että niillä on uusia vastuualueita useilla köyhyyden torjunnan ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeillä poliittisen elämän alueilla, kuten perusterveydenhuollossa, vesihuollossa, puhtaanapidossa, koulutukseen pääsyssä, ympäristönsuojelussa, talouksien paikallisessa kehittämisessä, hi-viruksen tai aidsin ennaltaehkäisyssä sekä tasa-arvoasioissa,

T.   katsoo, että paikallisyhteisöjen osallisuudella voidaan vahvistaa paikallista demokratiaa ja demokratisoida kehitysavun hoitoa paikallisesti, kun otetaan huomioon paikallishallintojen kansallisten ryhmittymien rooli eteläisen pallonpuoliskon maissa,

U.   katsoo, että paikallisviranomaisten strateginen asema puoliksi hallitusten, puoliksi kansalaisyhteiskuntien edustajina silloin, kun ne on valittu laillisesti vaaleilla, tekee niistä ihanteellisen välittäjän edistämään kehitysyhteistyökumppanien välistä vuoropuhelua, joka on tehokkaan ja koordinoidun kehitysavun edellytys,

V.   ottaa huomioon paikallisviranomaisten erityisen lisäarvon, jota tuo se, että ne ovat lähempänä ruohonjuuritasoa kuin keskusvaltio tai kansainväliset rahoittajat, jolloin niillä on kyky nähdä kansallisten ja kansainvälisten kehitysstrategioiden paikalliset vaikutukset, minkä ansiosta ne voivat toimittaa hallinnoimilleen alueille näiden tarpeet huomioon ottavaa kehitysapua,

W.   ottaa huomioon, että asianmukaisin välinein varustettuina paikallisviranomaiset voivat toimia pysyvänä foorumina, jossa uudet toimijat voivat keskustella, järjestäytyä ja liittoutua eurooppalaisen kumppanuuden vaatimusten mukaisesti,

X.   ottaa huomioon, että paikallisviranomaisten erityinen tietämys hallinnoimastaan alueesta voi toimia merkittävänä kannustimena köyhyyden ja epätasa-arvon torjumisessa,

Y.   ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan tapauksen, jossa hyvin nopea kaupungistuminen on johtanut siihen, että kaupungistumispolitiikalle on annettu merkittävä sija kehityksessä ja että kaupungeista ja suurista metropoleista on tullut hallitusten ensisijaisia keskustelukumppaneita tärkeimpien yhteiskunnallisten ongelmien hoidossa (siirtolaisuus, nuorisoasiat, köyhyys, työllisyys),

Z.   ottaa lisäksi huomioon tarpeen edistää paikallisviranomaisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden välistä vuoropuhelua Euroopan yhteisön rahoittamien toimenpiteiden kehittämiseksi ja täytäntöön panemiseksi paikallisen kehityksen hyväksi,

AA.   ottaa huomioon, että kehitysmaiden paikallisviranomaisten osallisuus edellyttää kehitysyhteistyöstrategioiden hyväksyttämistä, jonka mahdollistamiseksi on muun muassa parannettava paikallisviranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia, järjestäytymisen ja edustamisen menetelmiä ja valmiuksia käydä vuoropuhelua ja tehdä ehdotuksia kehitysyhteistyöhön liittyvissä asioissa sekä lisättävä niiden osallistumista kansallisiin, alueellisiin ja kansainvälisiin vuoropuhelua käyviin yhteistyöelimiin,

AB.   ottaa huomioon Kaupunkien ja paikallishallitusten liiton roolin kehitysmaiden paikallisyhteisöjen tarpeiden jäsentämisessä ja esittelyssä,

AC.   katsoo, että vaikka paikallisviranomaisilla on kokemusta kehitysyhteistyöstä, niiden roolia kehityksessä ei ole tähän asti arvostettu tai hyödynnetty tarpeeksi,

Paikallisviranomaisille annettavat tarvittavat keinot edistää vuosituhannen kehitystavoitteiden toteutumista

1.   muistuttaa, että komissio on jo pitkään sitoutunut pitämään paikallisviranomaisia täysivaltaisina kumppaneina kehitysavussa ja että komissio on viimeksi sitoutunut AKT-valtioiden kohdalla Cotonoun sopimukseen ja kaikkien kehitysmaiden kohdalla edellä mainitussa kehityspolitiikkaa koskevassa vuoden 2005 eurooppalaisessa konsensuksessa olevaan moraaliseen tukeen;

2.   tunnustaa, että paikallisviranomaisten osallistuminen kehityspolitiikkaan on välttämätöntä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvän hallintotavan varmistamiseksi; katsoo näin ollen, että vastuun ottaminen kehityspolitiikasta on merkittävä askel kehitysavun avoimuuden ja demokratian lisäämisessä ja mahdollistaa avunsaajien todellisten tarpeiden asettamisen lähtökohdaksi yhä tehokkaampien ja toteuttamiskelpoisempien hankkeiden ja ohjelmien suunnittelussa;

3.   korostaa paikallisviranomaisten ja niitä edustavien ryhmittymien välistä pohjois-etelä- ja etelä-etelä-suunnassa harjoitettavaa kumppanuutta, jolla pyritään hyvän hallintotavan vahvistamiseen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamiseen;

4.   kehottaa komissiota tukemaan ja vahvistamaan eurooppalaisten paikallisviranomaisten ja niiden kansainvälisten kumppanien välistä suoraa yhteistyötä; kehottaa varmistamaan erityisesti URB–AL -ohjelmassa, Asia URBS -ohjelmassa ja muissa ohjelmissa perustettujen solidaarisuusverkostojen jatkuvuus, myös taloudellisesti, sillä ohjelmien voimassaolo lakkaa viimeistään vuonna 2007 ja niissä on kyse väestöä kohtaan tehdyistä sitoumuksista;

5.   korostaa, että vastuunottamisen, osallistumisen ja hyvän hallintotavan periaatteet edellyttävät useiden toimijoiden yhteistä lähestymistapaa, jonka mukaisesti eri kehitysyhteistyökumppanit, kuten kolmannet valtiot, paikallisviranomaiset tai valtiosta riippumattomat toimijat toimivat yhdenmukaisesti toisiaan täydentäen;

6.   korostaa, että paikallishallitusten on aktivoitava ympärilleen muita paikallistoimijoita (kuten yliopistoja, sosiaalipalveluja, kehitysyhteistyön parissa toimivia kansalaisjärjestöjä sekä yrityksiä) ja rohkaistava kansalaisia toimimaan julkisessa elämässä;

7.   kehottaa paikallisia toimijoita toteuttamaan yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa toimia teollisuuden ja maatalouden seurannassa lapsityön käytön ehkäisemiseksi ja yhteistyön tekemiseksi sellaisia riittäviä koulupalveluja rakennettaessa ja ylläpidettäessä, joihin kuuluvat koulutettu opetushenkilöstö ja ilmaiset kuljetukset ja ruokailut, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus käydä koulua;

8.   katsoo kuitenkin, että paikallisviranomaisten erityinen rooli on erotettava "valtiosta riippumattomista toimijoista" seuraavilla aloilla: toimivalta, legitimiteetti ja demokraattinen valvonta, kokemus paikallisasioiden hoidosta sekä osallistuminen julkisen politiikan täytäntöönpanoon;

9.   panee tyytyväisenä merkille paikallisviranomaisille annetun poliittisen tunnustuksen edellä mainitussa kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä ja varojen myöntämisen erityisrahastoista: a) paikallisviranomaiset on otettu alusta asti mukaan kehitysmaiden kehitysstrategioiden suunnitteluun, maantieteellisten ja temaattisten ohjelmien laadintaan sekä niiden toteutukseen ja arviointiin; b) 15 prosenttia temaattiselle ohjelmalle "Valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset" myönnetyistä varoista voidaan suunnata suoraan paikallisviranomaisille; c) eurooppalaiset paikallisviranomaiset otetaan mukaan EU:n toimielinten ja muiden pohjoisen pallonpuoliskon kehitysyhteistyökumppanien kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun;

10.   kehottaa komissiota sisällyttämään tulevissa kehitysyhteistyön rahoitusvälineissä ja lainsäädännöllisissä teksteissä viittauksia paikallisviranomaisten rooliin ja niitä edustaviin ryhmittymiin "poliittisina kumppaneina" sekä takaamaan niiden osallistumisen yhteistyöprosessin kaikkiin vaiheisiin sekä niiden suoran pääsyn EU:n rahoitukseen;

11.   kehottaa komissiota täsmentämään menettelytavat ja mekanismit maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa, jotta paikallisviranomaiset, niiden etujärjestöt ja kansalaisyhteiskuntaa edustavat kumppanit saataisiin entistä tiiviimmin mukaan yhteistyöprosessin kaikkiin vaiheisiin (kuten strategia-asiakirjojen laadintaan ja niitä koskeviin keskusteluihin, suunnitteluun, toteutukseen, tarkistamiseen ja arviointiin) ja jotta komission lähetystöille tiedotettaisiin kyseisistä menettelytavoista ja mekanismeista niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi;

12.   kehottaa komissiota ja neuvostoa tunnustamaan, että eteläisen pallonpuoliskon maiden paikallisviranomaisten ryhmittymät toimivat tehokkaana lenkkinä paikallisviranomaisten ja EU:n jäsenvaltioiden hallitusten sekä EU:n välillä strategioiden määrittelyssä ja kehityspolitiikan toteutuksessa;

13.   pahoittelee, että paikallisyhteisöt on tähän mennessä otettu kehitysmaissa mukaan ainoastaan hankkeiden täytäntöönpanoon mutta ei kehityspolitiikan suunnitteluun ja että tämä koskee myös AKT-valtioita huolimatta siitä, että tarkistetussa Cotonoun sopimuksessa paikallisviranomaisten kanssa käytävä poliittinen vuoropuhelu saa kumppanuudessa keskeisen aseman; sitoutuu näin ollen valvomaan tarkoin yhdessä paikallisvaltuutettuja edustavien ryhmittymien kanssa kehitysyhteistyön rahoitusvälineen täytäntöönpanoa sekä EU:ssa että kehitysmaissa tutkimalla maakohtaiset strategia-asiakirjat sekä tiedottamaan paikallisviranomaisille niille tarjoutuneista uusista mahdollisuuksista sekä välittämään tämän tiedon myös komissiolle siinä tapauksessa, että paikallisviranomaiset kohtaavat käytännön ongelmia;

14.   korostaa, että edellä mainitussa komission 23. joulukuuta 1999 laatimassa muistiossa ehdotetaan, että kaikille kehitysmaissa toimiville lähetystöille toimitetaan operatiivinen opas, jossa olisi tarkoitus neuvoa, miten paikallisviranomaiset ja valtiosta riippumattomat toimijat otetaan mukaan kehitysprosessiin kaikkiin vaiheisiin; muistuttaa lisäksi, että muistiossa suositellaan hajautettujen toimijoiden osallistumista kehityspolitiikan alkuvaiheen muotoiluun ja suunnitteluun ja että kyse on hyödyllisestä oppaasta uusien kehitysyhteistyön rahoitusvälineiden täytäntöön panemiseksi;

15.   panee tyytyväisenä merkille, että edellä mainitussa 25. tammikuuta 2006 antamassaan tiedonannossa komissio vahvistaa, että paikallisviranomaiset ovat täysivaltaisia kehitysyhteistyökumppaneita ja että se aikoo ottaa valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset mukaan kehitysprosessiin erityisesti vuoropuhelun välityksellä ja rahoituksen turvin; korostaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevissa uusissa säännöksissä edellytetään paikallisviranomaisten ottamista mukaan kansallisten strategioiden ja maantieteellisten ohjelmien laadintaan määriteltäessä eurooppalaisen yhteistyön poliittisia suuntaviivoja; on näin ollen pahoillaan siitä, että samassa tiedonannossa Euroopan komissio kuitenkin asettaa rajat tälle osallistumiselle ja pitää toissijaisuusperiaatteen mukaista osallistumista maantieteellisiin ohjelmiin toisarvoisena; katsoo näin ollen, että paikallisviranomaisten keskushallituksen kanssa tekemä yhteistyö lisää kehitysavun tehokkuutta ja mahdollistaa varattujen määrärahojen tehokkaamman hyödyntämisen sekä sen, että apu saavuttaa sitä eniten tarvitsevat;

16.   korostaa tarvetta aloittaa jatkuva vuoropuhelu ja kuuleminen EU:n ja paikallisviranomaisten sekä niitä edustavien ryhmittymien välillä kaikilla tasoilla – kansallisella, alueellisella ja kansainvälisesti – erityisesti niin, että paikallisviranomaiset otetaan tarkkailijan ominaisuudessa mukaan elimiin, joissa EU:n ja kumppanuusmaiden välistä vuoropuhelua käydään, kuten parlamentaariseen edustajakokoukseen sekä AKT–EU -ministerineuvostoon, joissa ne ovat tasavertaisessa asemassa valtiosta riippumattomien toimijoiden edustajien kanssa;

17.   vaatii, että paikallisviranomaiset ja niitä edustavat ryhmittymät saavat riittävää ja suoraa rahoitusta a) kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä maantieteellisten ohjelmien yhteydessä ottaen huomioon niiden tärkeän roolin paikallishallinnossa ja vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa; b) Valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset -ohjelman yhteydessä, sillä rahoituksen on vastattava nykyistä paremmin näihin uusiin vastuunalaisiin tehtäviin, jos halutaan parantaa paikallisviranomaisten valmiuksia käydä vuoropuhelua ja osallistua kehitysprosessiin (järjestäytyminen ja edustus sekä kuulemis-, vuoropuhelu- ja lobbausmenetelmien suunnittelu) sekä Euroopassa että kehitysmaissa;

18.   kehottaa näin ollen komissiota uusia kehitysyhteistyön rahoitusvälineitä tarkistettaessa vuosina 2008–2009:

19.   korostaa eurooppalaisten paikallisviranomaisten ja yhteisön toimielinten välisen, kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä määritellyn järjestelmällisen vuoropuhelun tärkeyttä, jotta eurooppalaisille paikallisviranomaisille saataisiin puitteet tehokkaaseen yhteistyöhön ja vuoropuheluun kehitysyhteistyöelinten ja muiden alan toimijoiden kanssa;

20.   kehottaa komissiota perustamaan kumppanuuden, johon liittyy kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän Concordin mallin mukaisesti luotu, yhteistyön alalla aktiivisia paikallisviranomaisia edustavien yhdistysten foorumi, joka helpottaa vuoropuhelua ja yhteistyötä Euroopan yhteisöjen toimielinten kanssa, koordinoi yhteistyötä paikallisviranomaisten välillä ja auttaa paikallisviranomaisia kehityspolitiikan täytäntöönpanossa ja erityisesti sen jäsenten valmiuksien vahvistamisessa;

21.   kehottaa komissiota perustamaan maailmanlaajuisen paikallisdemokratian ja hajauttamisen seurantakeskuksen yhdessä paikallisviranomaisjärjestöjen kanssa tavoitteenaan:

22.   kehottaa komissiota edistämään rakenteellisia toimia, joilla pyritään rohkaisemaan hajauttamista ja edistämään paikalliskapasiteetin vahvistamista kumppanuusmaissa sekä lisäämään demokratiaa ja kansalaisten aktiivisuutta;

23.   kehottaa hyödyntämään yhteistyöstrategioiden tarkistusmenetelmiä, myös Cotonoun sopimuksen tarkistusta, kun seurataan, miten paikallisviranomaiset ovat edistyneet kehitysprosesseihin osallistumisessa, ja jotta voidaan poistaa paikallisviranomaisten osallistumista rajoittavia oikeudellisia, poliittisia ja organisaatioihin liittyviä esteitä;

o
o   o

24.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1. (2) EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41. (3) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna AKT-EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 1/2006 (EUVL L 247, 9.9.2006, s. 22). (4) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 27. (5) EYVL L 213, 30.7.1998, s. 6, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 625/2004 (EUVL L 99, 3.4.2004, s. 1).