Hakemisto   Edellinen   Seuraava   Koko teksti

Menettely : 2006/2130(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari : A6-0036/2007
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit : A6-0036/2007		Keskustelut : PV 28/03/2007 - 19 CRE 28/03/2007 - 19		Äänestykset : PV 29/03/2007 - 8.13 Äänestysselitykset		Hyväksytyt tekstit : P6_TA(2007)0100

Hyväksytyt tekstit	161k  98k
Torstai 29. maaliskuuta 2007 - Bryssel
Ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuus Euroopassa	P6_TA(2007)0100 A6-0036/2007

Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. maaliskuuta 2007 ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuudesta Euroopassa (2006/2130(INI))

Euroopan parlamentti, joka –   ottaa huomioon 10. joulukuuta 1999 Helsingissä kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle annetun urheilua koskevan selvityksen(1) sekä eurooppalaisen urheilun erityispiirteistä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä 8. joulukuuta 2000 annetun Nizzan julkilausuman(2), –   ottaa huomioon Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen (perustuslakisopimus) 17 ja III-282 artiklan, –   ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudellaan tekemän Euroopan jalkapalloilua koskevan aloitteen, jonka seurauksena laadittiin riippumaton arvio urheilusta Euroopassa vuonna 2006 (Independent European Sport Review 2006), –   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja urheiluun liittyvistä asioista tehtyjen komission päätösten muodostaman oikeuskäytännön, –   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, –   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0036/2007), A.   ottaa huomioon, että Helsingissä kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle annetussa urheilua koskevassa selvityksessä komissio korosti tarvetta luoda jalkapallon hallintoelinten ja julkisten viranomaisten välinen kumppanuus lajin hyvän lajin hyvän ja ammattiurheilun itsesääntelevän luonteen täysin huomioon ottavan hallinnon varmistamiseksi, B.   katsoo, että eurooppalainen urheilu ja varsinkin jalkapalloilu on erottamaton osa eurooppalaista identiteettiä, eurooppalaista kulttuuria ja Euroopan kansalaisuutta ja että pitkäaikaisen demokraattisen perinteen ja laajemman yhteiskunnan antaman ruohonjuuritason tuen myötä on syntynyt eurooppalainen jalkapalloilun malli, jolle ovat ominaisia avoimet urheilukilpailut ja pyramidirakenne, jossa useat sadattuhannet amatööriseurat ja miljoonat vapaaehtoiset ja pelaajat muodostavat perustan huipputason ammattilaisseuroille, C.   katsoo, että jalkapalloilulla on merkittävä sosiaalinen ja kasvatuksellinen tehtävä ja että se edistää sosiaalista osallisuutta ja monikulttuurista vuoropuhelua tehokkaasti ja että sen on oltava aktiivisessa osassa vastustettaessa syrjintää, suvaitsemattomuutta, rasismia ja väkivaltaa, sillä monta niihin perustuvaa välikohtausta sattuu yhä stadioneilla ja stadionien ympäristössä, ja katsoo, että ammattilaisjalkapalloseurat ja -liigat toimivat myös tärkeässä sosiaalisessa ja kulttuurisessa roolissa paikallisissa ja kansallisissa yhteisöissään, D.   ottaa huomioon, että ammattilaisjalkapalloilulla on sekä taloudellinen että ei-taloudellinen ulottuvuus, E.   ottaa huomioon, että ammattilaisjalkapalloilun taloudellisiin näkökohtiin sovelletaan yhteisön oikeutta ja että oikeuskäytännössä urheilun erityisasema ja jalkapallon sosiaalinen ja kasvatuksellinen merkitys Euroopassa on tunnustettu, F.   katsoo, että on siten kansallisten ja eurooppalaisten poliittisten ja urheilun viranomaisten vastuulla varmistaa, että kun yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan ammattilaisjalkapalloiluun, lajin sosiaaliset ja kulttuuriset tarkoitukset turvataan kehittämällä asianmukainen oikeudellinen kehys, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon niin ammattilaisjalkapallon erityisyyden ja sen elinten riippumattomuuden perusperiaatteet kuin myös toissijaisuusperiaate, G.   katsoo, että urheilun merkityksen kasvaessa Euroopan unionin eri politiikoissa (vapaa liikkuvuus, tutkintojen tunnustaminen, kilpailu, terveyspolitiikka ja audiovisuaalisen alan politiikka) urheilu on päätetty sisällyttää perustuslakisopimukseen alana, jolla EU:lla on toimivaltaa (17 artikla, III-282 artikla); ja ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole ratifioineet perustuslakisopimusta ja että urheilua EU:ssa koskeva Nizzan julkilausuma ei yksin riitä ratkaisemaan nykyisiä ongelmia, jotka ylittävät kansalliset rajat ja edellyttävät siksi Euroopan tason ratkaisuja, H.   katsoo, että yleisesti ottaen urheilun ja etenkin jalkapallon lisääntyvä ammattilaistuminen ja kaupallistuminen ovat johtaneet siihen, että yhteisön oikeudella on entistä enemmän vaikutuksia tällä alalla, minkä osoituksena Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa ja komissiossa vireillä olevien tapausten määrä kasvaa jatkuvasti,    – toteaa, että oikeudellisen epävarmuuden ongelma on tämän vuoksi huomattavasti korostunut ja pelkästään yksittäistapauksiin perustuva lähestymistapa koetaan kyseisillä aloilla yhä enemmän riittämättömänä, mikä käy ilmi myös joidenkin jäsenvaltioiden urheiluministerien teettämästä ja hiljattain julkaistusta Independent European Sport Review 2006 -tutkimuksesta;    – on esimerkiksi epäselvää, osoittautuisiko junioritoiminnalle erittäin tärkeä oman seuran kasvattien (home-grown players) vähimmäiskiintiötä koskeva Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) sääntö perustamissopimuksen 12 artiklan mukaiseksi, jos se joutuisi yhteisöjen tuomioistuimen tutkittavaksi,    I. ottaa huomioon, että tämän oikeudellisen epävarmuuden vuoksi ei ole selvää, kuinka itsenäisiä UEFA:n ja kansallisten liittojen ja kansallisten liigojen kaltaiset itsesääntelyelimet ovat ja missä määrin vapaan liikkuvuuden, syrjimättömyyden ja kilpailusääntöjen noudattamisen kaltaiset yhteisön oikeuden periaatteet sitovat niitä niiden käyttäessä oikeuttaan itsesääntelyyn ja hoitaessa sääntelytehtäväänsä,

J.   katsoo, että tämä oikeudellinen epävarmuus ei ole ongelmallista ainoastaan taloudellisesti vaan varsinkin myös jalkapalloilun sosiaalisen, kulttuurisen ja kasvatuksellisen merkityksen kannalta ja että se vähentää samanaikaisesti kannattajien mielenkiintoa ja heikentää urheilun tuen parantamista ja "reilun pelin" periaatetta,

K.   ottaa huomioon, että on tehty päätös urheilun sisällyttämisestä perustuslakisopimukseen alana, jolla EU:lla on toimivaltaa (17 artikla, III-282 artikla), jotta EU saa valtuudet kehittää urheilun eurooppalaista ulottuvuutta,

L.   katsoo, että ammattilaisjalkapalloilu ei toimi kuten tyypillinen talouden ala ja että ammattilaisjalkapalloseurat eivät voi toimia samoin markkinaehdoin kuin muut talouselämän osa-alueet, koska urheilussa kilpailevat osapuolet ovat toisistaan riippuvaisia ja koska kilpailun tasapaino on säilytettävä tulosten ennalta-arvaamattomuuden säilyttämiseksi, ja että sen monet toimijat, mukaan luettuna kannattajat, pelaajat, seurat, liigat ja liitot, eivät toimi kuin normaalit kuluttajat tai yritykset,

M.   katsoo, että ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuutta Euroopassa uhkaa taloudellisen vaurauden ja urheiluun liittyvän vallan kasvava keskittyminen,

N.   ottaa huomioon, että lähetysoikeuksien myynnistä saatavien tulojen kasvava merkitys saattaa horjuttaa eri maiden seurojen välistä kilpailutasapainoa, koska näiden tulojen koko määräytyy paljolti kansallisten radio- ja televisiolähetysmarkkinoiden koon mukaan;

O.   ottaa huomioon, että vuosikymmenien ajan ammattilaisjalkapalloilulle on ollut ominaista kansainvälinen ulottuvuus ja siihen ovat vaikuttaneet erilaiset kansainväliset sääntely- ja lainsäädäntöjärjestelmät,

P.   katsoo, että erilaiset kansalliset lainsäädännöt ja lisenssien myöntämisperusteet Euroopassa johtavat taloudellisesti ja oikeudellisesti epäyhtenäisiin toimintaedellytyksiin ja että tämä tilanne vakavalla tavalla estää rehelliset urheilukilpailut joukkueiden välillä eurooppalaisissa liigoissa ja näin ollen myös maajoukkueiden välillä,

Q.   ottaa huomioon, että naisten osallistuminen urheiluun on yhä paljon vähäisempää kuin miesten ja että naiset ovat yhä aliedustettuja urheilun päätöksentekoelimissä ja että yhä esiintyy tapauksia, joissa ammattiurheilijoiden palkkauksessa tapahtuu syrjintää sukupuolen perusteella,

R.   ottaa huomioon, että vaikka vuonna 1995 annettu Bosman-tuomio vaikutti myönteisesti pelaajien sopimuksiin ja liikkuvuuteen – joskin monia työhön liittyviä kysymyksiä ja sosiaalisia ongelmia on yhä ratkaisematta – sillä oli myös lukuisia kielteisiä seurauksia lajille, kuten se, että rikkaimmat seurat voivat entistä helpommin pestata parhaat pelaajat, taloudellisen vallan ja urheilumenestyksen välinen yhteys on entistä vahvempi, pelaajien palkkakehitys on ollut huiman nopeaa ja paikallisesti valmennettujen pelaajien mahdollisuudet osoittaa taitojaan korkeimmalla tasolla sekä ammatti- ja amatööriurheilun välinen solidaarisuus ovat vähentyneet,

S.   katsoo, että monet rikolliset toimintatavat (sopupelit, korruptio jne.) ovat seurausta kierteestä, joka muodostuu kuluttamisesta, palkkainflaatiosta ja monien seurojen myöhemmin kokemista rahoituskriiseistä,

T.   ottaa huomioon, että komissio on virallisissa päätöksissään vahvistanut mediaoikeuksien kollektiivisen myynnin sopivan yhteen EY:n kilpailuoikeuden kanssa,

Yleinen tausta

1.   korostaa sitoutuneisuuttaan eurooppalaiseen jalkapalloilun malliin, jolle on ominaista amatööri- ja ammattilaisjalkapalloilun välinen symbioottinen suhde;

2.   kiinnittää huomiota Euroopan jalkapalloilun toisiinsa liittyvien kansallisten pyramidirakenteiden merkitykseen, koska ne tukevat ruohonjuuritason lahjakkuutta ja kilpailua ja koska kansalliset liigat ja kilpailut ovat myös keino päästä eurooppalaisiin kilpailuihin ja koska pelin kansallisen perustan ja Euroopan tason välille on luotava oikea tasapaino, jotta jalkapalloliigat ja -seurat voivat tehdä yhteistyötä tehokkaasti;

3.   tunnustaa tarpeen toteuttaa jalkapallon hallintoelimien sekä poliittisten viranomaisten yhteisiä toimia useilla eri tasoilla tietynlaisen kielteisen kehityksen kuten liiallisen kaupallistumisen ja epäreilun kilpailun torjumiseksi, jotta varmistetaan ammattilaisjalkapalloilun myönteinen tulevaisuus, johon kuuluu jännittäviä kilpailuja, kannattajien voimakas samastuminen seuroihinsa ja kansalaisten kattavat mahdollisuudet seurata kilpailuja, muun muassa sellaisin keinoin kuten nuorille ja perheille tarkoitetut erikoishintaiset liput, varsinkin tärkeisiin kansainvälisiin otteluihin;

4.   suhtautuu myönteisesti edellä mainitussa urheilusta Euroopassa vuonna 2006 laaditussa riippumattomassa arviossa (Independent European Sport Review 2006) ja Euroopan parlamentin teettämässä tutkimuksessa ammattilaisurheilusta sisämarkkinoilla tehtyyn työhön kehottaa jäsenvaltioita, jalkapallon Eurooppalaisia ja kansallisia hallintoelimiä ja komissiota sen tulevassa, urheilua koskevassa valkoisessa kirjassa jatkamaan Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudellaan alulle panemia toimia poliittisten toimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi ottaen asianmukaisesti huomioon toissijaisuusperiaatteen harkitsemalla kyseisessä arviossa esitettyjä periaatteita ja tärkeimpiä suosituksia;

5.   ilmaisee haluavansa välttyä siltä, että ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuus Euroopassa määritellään yksinomaan tapauskohtaisesti, ja lisätä oikeusvarmuutta;

6.   on samaa mieltä perusperiaatteesta, jonka mukaan ammattilaisurheilun taloudelliset näkökohdat kuuluvat EY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan, kun otetaan huomioon Nizzan julistuksessa esille tuodut urheilun erityispiirteet; katsoo, että taloudellista ahdinkoa aiheuttavaan urheilupäätökseen liittyvät rajoittavat vaikutukset ovat sopusoinnussa EU:n lainsäädännön kanssa, edellyttäen, että päätöksellä pyritään urheilun luonteeseen ja tarkoitukseen liittyvään oikeutettuun tavoitteeseen ja että sen rajoittavat vaikutukset liittyvät luonnostaan pyrkimykseen saavuttaa tämä tavoite ja on siihen nähden oikeasuhteinen;

7.   pyytää komissiota laatimaan tämän periaatteen soveltamista koskevia ohjeita ja käynnistämään kuulemisprosessin eurooppalaisten ja kansallisten jalkapalloviranomaisten kanssa, tavoitteena EU:n ja jalkapallon eurooppalaisten ja kansallisten hallintoelinten välisen virallisen puitesopimuksen laatiminen;

8.   pyytää komissiota yhdessä Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten ja kansallisten jalkapallon hallintoelinten ja muiden sidosryhmien kanssa sisällyttämään tähän päätöslauselmaan sisältyvät periaatteet ja suositukset tulevaan valkoiseen kirjaan, ja laatimaan yleisesti eurooppalaista urheilua ja erityisesti jalkapalloilua koskevan toimintasuunnitelman, jossa esitetään komission tarkasteltavaksi tulevat kysymykset ja käytettävät oikeudelliset välineet, joilla parannetaan oikeusvarmuutta ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä;

9.   pyytää komissiota jatkamaan jäsenneltyä vuoropuhelua jalkapallon hallintoelinten, kansalliset liitot ja kansalliset liigat mukaan lukien, ja muiden sidosryhmien kanssa oikeudelliseen epävarmuuteen liittyvien ongelmien voittamiseksi;

10.   panee iloiten merkille naisjalkapallon menestyksen ja sen herättämän laajan kiinnostuksen Euroopassa ja korostaa sen kasvavaa yhteiskunnallista merkitystä;

Hallinto

11.   kehottaa jalkapallon kaikkia hallintoelimiä määrittelemään ja sovittamaan yhteen toimivaltuutensa, velvollisuutensa, tehtävänsä ja päätöksentekomenettelynsä nykyistä paremmin lisätäkseen demokraattisuuttaan, avoimuuttaan ja legitiimiyttään koko jalkapalloilun hyödyksi; kehottaa komissiota antamaan ohjeet siitä, miten legitiimiä ja riittävää itsesääntelyä tuetaan, ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen lainsäädännön ja liitoille ja järjestöille suunnattavan taloudellisen tuen, jonka tarkoituksena on kehittää ja koulia nuoria pelaajia ja maajoukkuetta;

12.   pyytää UEFAa ottamaan pelaajia, seuroja ja liigoja kattavasti edustavat organisaatiot mukaan päätöksentekoprosessiin;

13.   katsoo, että hallinnon parantaminen, joka johtaa nykyistä yhdenmukaisempaan itsesääntelyyn kansallisella ja Euroopan tasolla, vähentää taipumusta turvautua komissioon ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen;

14.   tunnustaa urheilutuomioistuinten osaamisen ja legitiimiyden niiden käsitellessä kansalaisten oikeutta tulla kuulluiksi sen mukaisesti, mitä Euroopan unionin perustaoikeuskirjan 47 artiklan 2 kohdassa säädetään;

15.   katsoo, että kanteen nostaminen silloinkaan, kun se ei ole urheilullisesti perusteltua; tuomitsee Kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) tekemät omavaltaiset päätökset tässä suhteessa;

16.   kehottaa UEFA:a ja FIFA:a hyväksymään perussäännöissään oikeuden vedota tavallisiin tuomioistuimiin, mutta tunnustaa, että itsesääntelyn periaate edellyttää Eurooppalaisen urheilumallin rakenteita ja urheilukilpailujen järjestämistä ohjaavia perusperiaatteita, mukaan lukien dopingin vastaiset säännöt ja kurinpitopakotteet, ja antaa niille oikeutuksen;

17.   vaatii, että suhteellisuusperiaate on kaikkien jalkapallon hallintoelinten kannalta keskeisessä asemassa niiden käyttäessä itsesääntelyvaltaansa; pyytää komissiota varmistamaan, että tätä periaatetta sovelletaan urheilua koskeviin oikeustapauksiin;

18.   kehottaa FIFA:a lisäämään sisäistä demokratiaansa ja rakenteidensa avoimuutta;

19.   katsoo, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa parhaillaan käsiteltävänä oleva Charleroi-tapaus voi heikentää vakavasti pienten ja keskisuurten kansallisten jalkapalloliittojen kykyä osallistua kansainvälisiin kisoihin ja uhkaa kansallisten liittojen ruohonjuuritason jalkapalloiluun tekemiä elintärkeitä investointeja; katsoo tältä osin, että seurojen olisi päästettävä pelaajansa pelaamaan maajoukkueessa ilman oikeutta korvaukseen; kannustaa UEFA:a ja FIFA:a yhdessä eurooppalaisten seurojen ja liigojen kanssa tekemään sopimuksen ehdoista, joita sovelletaan maataan edustaessaan vammautuneisiin pelaajiin ja ryhmävakuutusjärjestelmän käyttöönotosta;

20.   kannattaa UEFA:n seuralisenssijärjestelmää, jolla pyritään varmistamaan seurojen tasapuoliset toimintaedellytykset ja edistämään niiden rahoituksen vakautta, ja kehottaa UEFA:a kehittämään kyseistä järjestelmää edelleen yhteisön lainsäädännön mukaisesti varainhoidon avoimuuden ja hyvän hallinnon varmistamiseksi;

21.   kehottaa kansallisia ja eurooppalaisia politiikan ja urheilun hallintoelimiä käynnistämään tehokkaita kampanjoita avoimuuden ja hyvän hallintotavan lisäämiseksi Euroopan ammattilaisjalkapalloilussa;

22.   tukee pyrkimyksiä, joiden tavoitteena on suojella lajin koskemattomuutta eliminoimalla tärkeiden sidosryhmien väliset eturistiriidat seuroissa tai hallintoelimissä;

23.   kehottaa komissiota jalkapallon hallintoelimiä, liigoja ja seuroja kuullen harkitsemaan eurooppalaisen oikeudellisen statuksen ottamista käyttöön urheiluyhtiöille, jotta voidaan ottaa huomioon tärkeimpien jalkapalloseurojen taloudellinen toiminta mutta samalla säilyttää niiden erityiset urheiluun liittyvät piirteet; katsoo, että tällainen status antaisi mahdollisuuden vahvistaa säännöt kyseisten yritysten taloudellisen ja rahoituksellisen toiminnan seurantaa sekä kannattajien ja yhteisöjen niihin osallistumista varten;

24.   pyytää jäsenvaltioita ja jalkapallon hallintoelimiä edistämään aktiivisesti jalkapallon niiden kannattajien sosiaalista ja demokraattista roolia, jotka kannattavat reilun pelin periaatteita, tukemalla kannattajien kattojärjestöjen perustamista ja kehittämistä (tunnustuksena niiden vastuusta), kattojärjestöjen, jotka voisivat osallistua seurojen omistukseen ja johtamiseen, nimittämällä jalkapalloasiamiehen, ja erityisesti laajentamalla Supporters Direct -malli Euroopan tasolle;

25.   kehottaa UEFA:a tutkimaan, miten kannattajajärjestöt voisivat olla mukana merkittävänä eturyhmänä silloin, kun ne ovat organisoituneet Euroopan tasolla, sekä tutkimaan European Supporters Direct -elimen toteutettavuutta;

26.   katsoo, että ammattilaisjalkapalloilijoiden, heidän ammattiyhdistysedustajiensa sekä seurojen ja liigojen on oltava tiiviimmin mukana jalkapalloilun hallinnossa paremman sosiaalisen vuoropuhelun kautta;

Rikollisten toimintatapojen torjunta

27.   tukee jalkapallon Euroopan ja kansallisten hallintoelinten pyrkimyksiä seurojen omistusrakenteiden avoimuuden lisäämiseksi ja pyytää neuvostoa kehittämään ja toteuttamaan toimenpiteitä ammattilaisjalkapalloilua vaivaavien rikollisten toimintatapojen torjumiseksi, rahanpesu, laiton vedonlyönti, doping ja sopupelit sekä suurten jalkapallotapahtumien yhteydessä esiintyvä pakkoprostituutio mukaan luettuina;

28.   korostaa, että jalkapalloalan toimijoiden on varmistettava, että avoimuutta ja rahanpesua koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti;

29.   kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla vahvistetaan seurojen, poliisin ja kannattajajärjestöjen yhteistyötä, ja vastustamaan siten väkivaltaa ja huliganismia sekä muita rikollisen käyttäytymisen muotoja muotoja ennen jalkapallo-otteluja, niiden aikana ja niiden jälkeen, sekä vaihtamaan parhaita käytäntöjä;

30.   kehottaa neuvosta tehostamaan ennaltaehkäisevien toimien sekä huligaaneja koskevien seuraamusten yhteensovittamista myös kansallisissa otteluissa; kehottaa neuvostoa tässä yhteydessä toteuttamaan turvallisuudesta kansainvälisten jalkapallo-ottelujen yhteydessä tehdyn päätöksen 2002/348/YOS ja tarvittaessa hyväksymään lisätoimia äskettäisten väkivaltaisten välikohtausten johdosta stadioneissa ja niiden ulkopuolella;

31.   kehottaa jäsenvaltioita, eurooppalaisia jalkapalloviranomaisia sekä jalkapalloliittoja ja -liigoja toteuttamaan laajamittaisen eurooppalaisen kampanjan jalkapallon kannattajien tietoisuuden lisäämiseksi, jotta voidaan hillitä väkivaltaa stadioneilla ja niiden ulkopuolella;

Jalkapalloilun sosiaalinen, kulttuurinen ja kasvatuksellinen asema

32.   korostaa urheilun kautta annettavan kasvatuksen merkitystä ja jalkapalloilun mahdollisuuksia auttaa sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevia nuoria saamaan elämänsä takaisin oikeille raiteille, ja pyytää jäsenvaltioita, kansallisia jalkapalloliittoja, liigoja ja seuroja vaihtamaan tietoja tätä koskevista parhaista käytännöistä;

33.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan myös jalkapalloseurojen käynnistämiä sosiaalista osallisuutta edistäviä hankkeita;

34.   ilmaisee selkeän kannatuksensa UEFA:n toimenpiteille nuorten pelaajien kasvatuksen edistämiseksi vaatimalla, että ammattilaisseuran joukkueessa pelaa vähintään tietty määrä seuran omia kasvatteja, ja rajoittamalla joukkueiden kokoa; katsoo, että nämä kannustavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia, ja kehottaa ammattilaisseuroja panemaan tämän säännön tiukasti täytäntöön;

35.   on vakuuttunut siitä, että tarvitaan lisäjärjestelyjä sen varmistamiseksi, että seuran omia kasvatteja koskeva aloite ei johda lapsikauppaan, kun jotkut seurat tekevät sopimuksia hyvin nuorten lasten (alle 16-vuotiaiden) kanssa;

36.   painottaa, että nuorille pelaajille on turvattava seura- ja harjoitustoimintansa rinnalla mahdollisuus saada yleissivistävää ja ammatillista koulutusta ja että seurojen on varmistettava, että kolmansista maista tulevat nuoret pelaajat palaavat turvallisesti kotiin, jos heidän uransa ei lähde etenemään Euroopassa;

37.   vaatii, että maahanmuuttolainsäädäntöä on aina noudatettava nuorten ulkomaisten lahjakkuuksien värväämisen yhteydessä ja kehottaa komissiota ryhtymään toimiin lapsikaupan ongelman suhteen ihmiskaupan torjunnasta 19. heinäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS(3) yhteydessä ja/tai nuorten työntekijöiden suojelusta 22. kesäkuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/33/EY(4) täytäntöönpanon yhteydessä; huomauttaa, että nuorille pelaajille on annettava tilaisuus yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen samanaikaisesti heidän seuroissa toimimisensa ja valmennuksensa kanssa, jotta he eivät ole täysin riippuvaisia seuroista; kehottaa ryhtymään toimiin niiden nuorten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, jotka lopulta eivät tule valituiksi;

38.   kehottaa jalkapallon hallintoelimiä ja seuroja sitoutumaan ihmiskaupan vastustamiseen

39.   korostaa valmennuskeskusten tärkeää sosiaalista ja kasvatuksellista asemaa ja niiden keskeistä merkitystä sekä seurojen hyvinvoinnin että lahjakkaiden jalkapalloilijoiden tulevan kehittymisen kannalta ja tukee taloudellisia kannustimia sellaisille seuroille, joilla on oma valmennuskeskus, edellyttäen, että kyseiset kannustimet ovat perustamissopimuksessa määritettyjen valtion tukea koskevien sääntöjen mukaiset, ja pyytää komissiota tunnustamaan tämän keskeisen merkityksen laatiessaan valtion tukien suuntaviivoja;

40.   painottaa, että olisi luotava ympäristö, jossa nuoret pelaajat voivat kehittyä ja kasvaa rehellisyyden ja reilun pelin hengessä;

41.   kehottaa jäsenvaltioita ottamaan sukupuolinäkökulman käyttöön urheilupolitiikan kaikissa näkökohdissa pyrkien supistamaan edelleen yhä olemassa olevia eroja miesten ja naisten välillä sekä urheilujärjestöjen edustuksessa että palkkauksessa ja tosiasiallisessa osallistumisessa urheiluun ja siten tasoittamaan urheilusta saadut henkilökohtaiset ja sosiaaliset edut;

Työhön liittyvät ja sosiaaliset kysymykset

42.   pitää valitettavana sosiaali- ja verolainsäädännössä jäsenvaltioiden välillä ilmeneviä eroja, joista aiheutuu epätasapaino seurojen välillä, ja jäsenvaltioiden haluttomuutta ratkaista asia Euroopan tasolla;

43.   korostaa toisessa jäsenvaltiossa suoritettujen ammatillisten tutkintojen keskinäisen tunnustamisen merkitystä, jotta työntekijät voivat liikkua vapaasti;

44.   uskoo, että pelaajien agentteja koskevat nykyiset taloudelliset realiteetit edellyttävät, että jalkapallon hallintoelimet kaikilla tasoilla ja komissiota kuullen parantavat pelaajien agentteja koskevia määräyksiä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tukemaan UEFA:n pyrkimyksiä säännellä pelaajien agentteja, esittäen tarvittaessa ehdotuksen pelaajien agentteja koskevaksi direktiiviksi, jossa käsitellään seuraavia aiheita: tiukat standardit ja tutkintovaatimukset edellytyksenä jalkapallopelaajan agenttina toimimiselle, agenttien toimintaa koskeva avoimuus, agenttien sopimuksia koskevat yhdenmukaistetut vähimmäisvaatimukset, Euroopan hallintoelinten tehokas seuranta- ja kurinpitojärjestelmä, agenttien lupajärjestelmän ja agenttirekisterin käyttöön ottaminen sekä kaksoisedustuksen ja pelaajien agentille maksamien palkkioiden lopettaminen;

45.   kehottaa UEFA:a ja komissiota tehostamaan pyrkimyksiään vahvistaa Euroopan tasolla käytävää sosiaalista vuoropuhelua sellaisissa kysymyksissä kuten sopimusten kesto, siirtoajanjakson määrittely, mahdollisuudet sopimuksen ennenaikaiseen lopettamiseen ja korvausten maksaminen valmennusseuroille, koska se voi ehkäistä ja poistaa pelaajien ja työnantajien välisiä jännitteitä;

46.   pitää myönteisenä FIFPron, UEFA:n ja EPFL:n (Euroopan jalkapallon ammattilaisliigojen yhdistys) päätöstä edistää pelaajien oikeuksia varmistamalla, että pelaajat saavat aina kirjalliset sopimukset, joihin liittyy tiettyjä vähimmäisvaatimuksia;

47.   ottaa huomioon tarpeen panna työlainsäädäntö tehokkaammin täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa sen varmistamiseksi, että ammattilaispelaajat saavat heille kuuluvat oikeudet ja täyttävät heille työntekijöinä kuuluvat velvollisuudet;

48.   pyytää komissiota tukemaan aktiivisesti aloitteita ja kampanjoita lapsityövoiman torjumiseksi jalkapalloon liittyvillä aloilla ja tutkimaan kaikkia poliittisia ja oikeudellisia keinoja varmistaa kaikkien työntekijöiden, myös lasten, oikeuksien kunnioittaminen;

Väkivallan sekä rasismin ja muiden syrjinnän muotojen torjunta

49.   pyytää komissiota, jäsenvaltioita ja kaikkia ammattilaisjalkapalloiluun osallistuvia tahoja, ottaen huomioon, että lakisääteinen oikeus rasismista ja muusta syrjinnästä vapaaseen työpaikkaan koskee myös jalkapalloilijoita, hyväksymään vastuunsa rasismin ja muukalaisvihan torjunnan jatkamisesta ja tehostamisesta tuomitsemalla kaikki syrjintä stadioneiden sisä- ja ulkopuolella; kehottaa säätämään nykyistä ankarampia rangaistuksia kaikenlaisista jalkapalloiluun liittyvistä syrjintää ilmaisevista teoista; pyytää UEFA:a ja kansallisia jalkapalloliittoja ja -liigoja soveltamaan kurinpitosääntöjä johdonmukaisesti, päättäväisesti ja koordinoidusti, laiminlyömättä seurojen taloudellisen tilanteen huomioon ottamista;

50.   kehottaa tässä yhteydessä myös komissiota, UEFA:a ja muita asianomaisia panemaan täytäntöön jalkapalloilun yhteydessä esiintyvän rasismin poistamisesta 14. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin kannanoton(5); kiittää UEFA:a ja FIFA:a säännöissään käyttöön ottamista ankarammista seuraamuksista ja niiden toteuttamista muista toimista ja odottaa kiinnostuneena kaikkien jalkapallotahojen toteuttamia lisätoimia;

51.   kehottaa komissiota, UEFA:a ja muita asianomaisia toimimaan sen puolesta, että muutkaan syrjinnän muodot, kuten sukupuoleen, alkuperään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun perustuva syrjintä, eivät jää rankaisematta stadioneiden sisä- ja ulkopuolella;

52.   tuomitsee kaikki väkivaltaisen käytöksen muodot jalkapallostadioneilla ja rohkaisee jäsenvaltioita soveltamaan ankarimpia käytettävissään olevia keinoja kaikenmuotoisen väkivallan vähentämiseksi ja lopettamiseksi urheilun areenoilla sekä ilmaisee tukevansa UEFA:n toimia väkivallan kitkemiseksi;

Kilpailuoikeus ja sisämarkkinat

53.   on vakuuttunut siitä, että ottamalla käyttöön mukautettu kustannusseurantajärjestelmä voitaisiin parantaa rahoituksen vakautta ja joukkueiden välistä kilpailutasapainoa esimerkiksi liittämällä se osaksi ajantasaistettua seuralisenssijärjestelmää;

54.   katsoo, että jalkapalloilussa on varmistettava kilpailijoiden riippuvuus toisistaan ja taattava ottelutulosten ennustamattomuus, millä urheilujärjestöt voisivat perustella käyttämiään erityisjärjestelyjä urheilutapahtumien tuotannossa ja myynnissä; katsoo kuitenkin, että nämä erityispiirteet eivät takaa automaattista poikkeusta yhteisön kilpailusäännöksistä ammattijalkapalloiluun liittyvän taloudellisen toiminnan osalta, kun otetaan huomioon tällaisen toiminnan lisääntyvä taloudellinen painoarvo;

55.   kehottaa komissiota laatimaan selkeät ohjeet valtion tukea koskevien sääntöjen soveltamisesta ja ilmoittamaan, millainen tuki on sallittua ja oikeutettua jalkapallon yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja koulutuksellisten tavoitteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi julkisten viranomaisten myöntämä rahoitustuki tai muu tuki jalkapallostadioneiden tai muiden tilojen varustamista tai ajan tasalle saattamista varten;

56.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan tiiviissä yhteistyössä jalkapallon kansainvälisten, eurooppalaisten ja kansallisten hallintoelinten kanssa vedonlyöntimarkkinoiden mahdollisen vapauttamisen seurauksia ja tarkastelemaan järjestelmiä, joilla voidaan varmistaa rahoitus urheilulle yleensä ja jalkapalloilulle erityisesti, sekä harkitsemaan toimenpiteitä kansallisten ja eurooppalaisten jalkapallokilpailujen koskemattomuuden turvaamiseksi;

57.   tunnustaa tuotemerkkien merkityksen urheiluteollisuudessa, edellyttäen ettei niitä käytetä tavaroiden vapaan liikkumisen estämiseen;

58.   toteaa, että suurien jalkapallotapahtumien lippujen kysyntä ja tarjonta eivät useinkaan vastaa toisiaan, mikä on hyödyllistä sponsoreille mutta haitallista kuluttajille; korostaa, että kuluttajien etu olisi otettava täysin huomioon lippujen jakelussa ja että syrjimätön ja reilu lipunmyynti olisi taattava kaikilla tasoilla; hyväksyy kuitenkin, että lippujen jakelu voidaan tarvittaessa rajoittaa henkilöihin, jotka ovat jäseniä kannattajayhdistyksessä, matkailukerhossa tai vastaavassa järjestelmässä, jonka jäsenyys on saatavilla syrjimättömin perustein;

Televisiointioikeuksien myynti ja kilpailuoikeus

59.   pitää kiinni siitä että yhteismyynti kaikissa kilpailuissa on olennainen asia Euroopan jalkapalloilun taloudellisen yhteisvastuumallin suojelemisen kannalta; pitää myönteisenä julkista keskustelua ja komission lisätutkimuksia siitä, pitäisikö tämä malli ottaa käyttöön kaikkialla Euroopassa sekä paneurooppalaisissa että kansallisissa kilpailuissa kuten riippumattomassa arviossa 'Independent European Sport Review 2006' ehdotettiin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota laatimaan yksityiskohtaisen arvioinnin mediaoikeuksia koskevien päätöstensä taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista urheiluun sekä siitä, missä määrin nämä päätökset ovat täyttäneet tehtävänsä tai eivät ole sitä tehneet;

60.   korostaa, että Euroopan kansallisille jalkapalloliigoille uskotussa mediaoikeuksien myynnissä pitäisi aina noudattaa EY:n kilpailulainsäädäntöä samalla lajin erityispiirteet huomioon ottaen, ja niistä olisi neuvoteltava ja ne olisi pantava täytäntöön avoimella tavalla; tällä varauksella katsoo kuitenkin, että jalkapallolähetysten olisi oltava mahdollisimman laajan yleisön seurattavissa, myös maksuttomilla televisiokanavilla;

61.   korostaa, että nykyisen Televisio ilman rajoja -direktiivin 97/36/EY(6) 3 a artiklan ansioita voi tuskin yliarvioida;

62.   huomauttaa, että ammattilaisjalkapalloilun kannalta on välttämätöntä jakaa televisiointioikeuksista saadut tulot oikeudenmukaisella tavalla niin, että varmistetaan solidaarisuus ammatti- ja amatööripelien sekä kilpailevien seurojen välillä kaikissa kilpailuissa; toteaa, että UEFA:n Mestareiden liigan televisiointioikeuksista saatavien tulojen nykyinen jako kuvastaa merkittävässä määrin seurojen kansallisten televisiomarkkinoiden kokoa; toteaa, että tämä käytäntö suosii suuria maita ja siten vähentää pienempien maiden seurojen valtaa;

63.   kehottaa tämän vuoksi UEFA:a yhdessä komission kanssa jatkamaan sellaisten järjestelmien tutkimista, joilla luodaan nykyistä parempi kilpailutasapaino tällä alalla lisääntyneen uudelleenjaon kautta;

64.   huomauttaa, että urheilukilpailut lähetetään televisiossa yhä useammin salauskoodatuilla ja maksullisilla kanavilla ja että monet kuluttajat eivät siitä syystä näe kilpailuja;

Doping

65.   suosittelee, että dopinginkäytön ennaltaehkäisy ja torjunta pitäisi ottaa erittäin vakavasti jäsenvaltioissa; kehottaa harjoittamaan dopingin ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan pyrkivää politiikkaa sekä korostaa tarvetta torjua väärinkäytöksiä tarkastusten, tutkimuksen, testausten sekä riippumattomien lääkäreiden harjoittaman pitkäaikaisseurannan avulla ja koulutuksen sekä samanaikaisesti ennaltaehkäisyn ja valmennuksen kautta; kehottaa ammattilaisseuroja ottamaan käyttöön dopinginkäytön torjumista koskevan lupauksen ja seuraamaan lupauksen pitämistä sisäisin tarkastuksin;

o
o   o

66.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä UEFA:lle ja FIFA:lle, EPFL:lle (Euroopan jalkapallon ammattilaisliigojen yhdistys), European club forum -järjestölle ja FIFProlle.

(1) KOM(1999)0644. (2) Puheenjohtajan päätelmät, Nizzassa 7-9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto, liite IV. (3) EYVL L 203, 1.8.2002, s. 1. (4) EYVL L 216, 20.8.1994, s. 12. (5) EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 143. (6) EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60.