Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan,

–   ottaa huomioon 5. toukokuuta 1999 antamansa päätöslauselman yhteisestä julistuksesta uuteen yhteispäätösmenettelyyn sovellettavista käytännön menettelytavoista(1),

–   ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 8. maaliskuuta 2007 tekemän päätöksen,

–   ottaa huomioon tarkistetun luonnoksen yhteiseksi julistukseksi yhteispäätösmenettelyyn sovellettavista käytännön menettelytavoista (jäljempänä 'tarkistettu julistus'),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 120 artiklan 1 kohdan ja työjärjestyksen liitteessä VI olevan XVIII kohdan 4 alakohdan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0142/2007),

A.   katsoo, että yhteispäätösmenettelyn soveltamisalan jatkuva laajentaminen lisää sen merkitystä EU:n lainsäädäntöprosessissa ja johtaa parlamentin, neuvoston ja komission välisten suhteiden luonteen muuttumiseen,

B.   ottaa huomioon, että parlamentti, neuvosto ja komissio ovat pyrkineet lisäämään EU:n lainsäädäntöprosessin avoimuutta, koordinointia, tehokkuutta ja demokraattisuutta,

C.   katsoo, että vaikka vuonna 1999 tehty yhteispäätösmenettelyyn sovellettavia käytännön menettelytapoja koskeva yhteinen julistus on osoittautunut hyödylliseksi, sen soveltamisessa ajan myötä tapahtunut käytännön kehitys on osoittanut, että sitä on tarpeen muuttaa,

D.   katsoo, että Euroopan unionin toistuvat laajentumiset ovat tuoneet mukanaan sekä menettelyjen yksinkertaistamiseen että resurssien optimointiin vaikuttavia haasteita,

E.   katsoo, että tarkistettu julistus vastaa näitä odotuksia ja antaa mahdollisuuden kehittää toimielinten välistä yhteistyötä jatkossakin rakentavasti ja joustavasti,

F.   katsoo, että toimielinten välisillä sopimuksilla ja puitesopimuksilla on merkittäviä seurauksia, ja katsoo, että siksi on tärkeää koota kaikki nykyiset sopimukset yhteen ja julkaista ne parlamentin työjärjestyksen liitteenä, jotta voidaan parantaa niiden saatavuutta ja varmistaa avoimuus,

1.   vahvistaa olevansa edelleen sitoutunut avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja tehokkuuden periaatteisiin ja katsoo, että on keskityttävä EU:n lainsäädäntöprosessin yksinkertaistamiseen siten, että samalla varmistetaan Euroopan unionin oikeusjärjestyksen kunnioittaminen;

2.   on tyytyväinen tarkistettuun julistukseen, jolla parannetaan vuoden 1999 julistuksen rakennetta ja sisältöä lisäämällä siihen joukko tärkeitä määräyksiä, jotka saavat julistuksen vastaamaan nykyisiä parhaita käytänteitä ja joiden tarkoituksena on kolmen toimielimen välisen yhteistyön lujittaminen pyrittäessä parantamaan EU:n lainsäädännön tehokkuutta ja laatua;

3.   toivoo, että parlamentti ottaa käyttöön menettelyn, jolla yhdenmukaistetaan parlamentin valiokuntien käytäntöjä kolmikantakokouksissa määrittelemällä säännöt, jotka koskevat parlamentin valtuuskuntien kokoonpanoa sekä niiden työskentelyyn liittyviä luottamuksellisuusvelvoitteita;

4.   kannattaa erityisesti seuraavia tarkistettuun julistukseen sisältyviä parannuksia:

5.   on vakuuttunut siitä, että tarkistettu julistus lisää entisestään yhteispäätösmenettelyssä tehtävän lainsäädäntötyön avoimuutta ja vastuullisuutta;

6.   hyväksyy tähän päätökseen liitetyn tarkistetun julistuksen ja päättää liittää tarkistetun julistuksen työjärjestykseensä; kehottaa julkaisemaan tarkistetun julistuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

7.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja sen liitteen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL C 279, 1.10.1999, s. 229.

EUROOPAN PARLAMENTTI

NEUVOSTO

KOMISSIO

YHTEISPÄÄTÖSMENETTELYYN SOVELLETTAVIA KÄYTÄNNÖN MENETTELYTAPOJA KOSKEVA YHTEINEN JULISTUS (EUROOPAN YHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEN 251 ARTIKLA)

YLEISET PERIAATTEET

1.  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä yhdessä 'toimielimet', toteavat, että nykyinen käytäntö, joka käsittää neuvoston puheenjohtajavaltion, komission ja Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien puheenjohtajien ja/tai esittelijöiden välisiä sekä sovittelukomitean puheenjohtajien välisiä keskusteluyhteyksiä, on osoittautunut hyväksi.

2.  Toimielimet vahvistavat, että tätä käytäntöä, jota on kehitetty kaikissa yhteispäätösmenettelyn vaiheissa, on edelleen rohkaistava. Toimielimet sitoutuvat tarkastelemaan työskentelymenetelmiään käyttääkseen entistä tehokkaammin hyväksi kaikkia yhteispäätösmenettelyn tarjoamia mahdollisuuksia EY:n perustamissopimuksen mukaisesti.

3.  Tällä yhteisellä julistuksella selvennetään näitä työskentelymenetelmiä ja niihin sovellettavia käytännön järjestelyjä. Sillä täydennetään toimielinten välistä sopimusta paremmasta lainsäädännöstä(1) ja erityisesti sen yhteispäätösmenettelyyn liittyviä määräyksiä. Toimielimet sitoutuvat täysin noudattamaan näitä sitoumuksia avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta koskevien periaatteiden mukaisesti. Tältä osin toimielinten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ehdotusten yksinkertaistamiseen noudattaen samalla kuitenkin yhteisön säännöstöä.

4.  Toimielimet toimivat vilpittömässä yhteistyössä menettelyn aikana lähentääkseen mahdollisimman paljon kantojaan ja edistääkseen siten mahdollisuuksien mukaan kyseisen säädöksen hyväksymistä menettelyn varhaisessa vaiheessa.

5.  Tässä tarkoituksessa ne tekevät yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla seuratakseen yhteispäätösmenettelyn kaikissa vaiheissa työn edistymistä ja selvittääkseen, missä määrin lähentymistä on tapahtunut.

6.  Toimielimet sitoutuvat omia työjärjestyksiään noudattaen vaihtamaan säännöllisesti tietoja yhteispäätösmenettelyssä käsiteltävien asioiden edistymisestä. Ne huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisuuksien mukaan yhteen, jotta menettely voidaan suorittaa johdonmukaisella ja yhdenmukaisuuteen pyrkivällä tavalla. Sen vuoksi ne pyrkivät laatimaan kullekin lainsäädäntöehdotukselle alustavan aikataulun kyseisen ehdotuksen lopulliseen hyväksymiseen johtavista eri vaiheista, kunnioittaen samalla täysipainoisesti päätöksentekomenettelyn poliittista luonnetta.

7.  Toimielimet tekevät yhteistyötä yhteispäätösmenettelyn aikana usein kolmikantakokousten puitteissa. Kolmikantajärjestely on osoittautunut tehokkaaksi ja joustavaksi, koska se lisää huomattavasti mahdollisuuksia päästä sopimukseen ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä sekä helpottaa sovittelukomitean työn valmistelua.

8.  Nämä kolmikantakokoukset järjestetään yleensä epävirallisina. Niitä voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteesta riippuen. Kukin toimielin nimeää työjärjestyksensä mukaisesti omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee valtuutuksensa neuvotteluille ja tiedottaa muille toimielimille kokousjärjestelyistä hyvissä ajoin.

9.  Ehdotukset kompromissiteksteiksi, joista on tarkoitus keskustella tulevassa kokouksessa, toimitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen kaikille osallistujille. Avoimuuden lisäämiseksi kolmikantakokouksista, jotka pidetään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa ilmoitetaan julkisuuteen, jos se on käytännön kannalta mahdollista.

10.  Neuvoston puheenjohtajavaltio pyrkii osallistumaan parlamentin valiokuntien kokouksiin. Se tarkastelee tapauskohtaisesti pyynnöt, joissa sitä pyydetään antamaan tietoja neuvoston kannasta.

ENSIMMÄINEN KÄSITTELY

11.  Toimielimet toimivat vilpittömässä yhteistyössä lähentääkseen mahdollisimman paljon kantojaan, jotta säädös voidaan aina kuin se on mahdollista hyväksyä ensimmäisessä käsittelyssä.

Sopimukseen pääsy Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä

12.  Työskentelyn helpottamiseksi ensimmäisessä käsittelyssä luodaan asianmukaiset yhteydet.

13.  Komissio helpottaa tällaisia yhteyksiä ja käyttää aloiteoikeuttaan rakentavasti pyrkien Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymiseen ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten välisen tasapainon ja noudattaen sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää.

14.  Jos sopimukseen päästään kolmikantakokousten epävirallisissa neuvotteluissa, pysyvien edustajien komitean (Coreper) puheenjohtaja välittää parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä sopimuksen asiasisällön yksityiskohdat komission ehdotukseen esitettyinä tarkistuksina. Kirjeessä ilmoitetaan neuvoston halukkuus hyväksyä neuvottelujen tulos, jonka oikeudellinen ja kielellinen tarkistus tehdään myöhemmin, mikäli se vahvistetaan täysistunnon äänestyksessä. Kirjeestä toimitetaan jäljennös komissiolle.

15.  Jos asiasta sopiminen ensimmäisessä käsittelyssä näyttää tässä yhteydessä varmalta, olisi aikomuksesta päästä sopimukseen ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Sopimukseen pääsy yhteisestä kannasta

16.  Jos sopimukseen ei ole päästy Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä, yhteydenpitoa voidaan jatkaa sopimukseen pääsemiseksi yhteisestä kannasta.

17.  Komissio helpottaa tällaisia yhteyksiä ja käyttää aloiteoikeuttaan rakentavasti pyrkien Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymiseen ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten välisen tasapainon ja noudattaen sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää.

18.  Jos sopimukseen päästään tässä vaiheessa, parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ilmoittaa Coreperin puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä täysistunnolle antamastaan suosituksesta hyväksyä ilman tarkistuksia neuvoston yhteinen kanta, mikäli neuvosto vahvistaa sen. Yhteisen kannan oikeudellinen ja kielellinen tarkistus tehdään myöhemmin. Kirjeestä toimitetaan jäljennös komissiolle.

TOINEN KÄSITTELY

19.  Neuvosto esittää perusteluissaan mahdollisimman selvästi perusteet, jotka ovat johtaneet neuvoston yhteisen kannan vahvistamiseen. Toisessa käsittelyssään Euroopan parlamentti ottaa nämä perusteet ja komission kannan mahdollisimman tarkasti huomioon.

20.  Neuvosto pyrkii ennen yhteisen kannan toimittamista sopimaan Euroopan parlamenttia ja komissiota kuullen sen toimittamisajankohdasta varmistaakseen lainsäädäntömenettelyn mahdollisimman suuren tehokkuuden toisessa käsittelyssä

Sopimukseen pääsy Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä

21.  Asianmukaisia yhteyksiä jatketaan niin pian kuin neuvoston yhteinen kanta on toimitettu Euroopan parlamentille, jotta kunkin toimielimen kanta tulisi paremmin ymmärretyksi ja lainsäädäntömenettely saataisiin mahdollisimman nopeasti päätökseen.

22.  Komissio helpottaa tällaisia yhteyksiä ja antaa lausuntonsa pyrkien Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymiseen ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten välisen tasapainon ja noudattaen sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää.

23.  Jos sopimukseen päästään kolmikantakokousten epävirallisissa neuvotteluissa, Coreperin puheenjohtaja toimittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä sopimuksen asiasisällön yksityiskohdat neuvoston yhteiseen kantaan esitettyinä tarkistuksina. Kirjeessä ilmoitetaan neuvoston halukkuus hyväksyä neuvottelujen tulos, jonka oikeudellinen ja kielellinen tarkistus tehdään myöhemmin, mikäli se vahvistetaan täysistunnon äänestyksessä. Kirjeestä toimitetaan jäljennös komissiolle.

SOVITTELU

24.  Jos käy ilmi, että neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä ehdottamia tarkistuksia, järjestetään ensimmäinen kolmikantakokous, kun neuvosto on valmis esittämään kantansa. Kukin toimielin määrää työjärjestyksensä mukaisesti omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen ja määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa. Komissio ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa molemmille valtuuskunnille aikomuksistaan sen lausunnon osalta, jonka se antaa Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä esittämistä tarkistuksista .

25.  Kolmikantakokouksia järjestetään koko sovittelumenettelyn ajan, ja niiden tarkoituksena on selvittää jäljellä olevia kysymyksiä ja pohjustaa sopimukseen pääsyä sovittelukomiteassa. Kolmikantakokousten tuloksista keskustellaan ja ne voidaan hyväksyä kummankin toimielimen kokouksissa.

26.  Neuvoston puheenjohtaja kutsuu sovittelukomitean koolle yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa ja ottaen perustamissopimuksen määräykset asianmukaisesti huomioon.

27.  Komissio osallistuu sovittelukomitean työhön ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymistä. Tällaisia aloitteita voivat olla esimerkiksi ehdotukset kompromissiteksteiksi, joissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston kannat; komissio noudattaa asianmukaisesti sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää.

28.  Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja toimivat yhdessä sovittelukomitean puheenjohtajina. Puheenjohtajat toimivat vuorotellen puheenjohtajina sovittelukomitean kokouksissa.

29.  Sovittelukomitean puheenjohtajat vahvistavat yhdessä sovittelukomitean kokousten ajankohdat ja esityslistat, jotta sovittelukomitean toiminta olisi tehokasta koko sovittelumenettelyn ajan. Komissiota kuullaan suunniteltujen ajankohtien johdosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto varaavat sovittelukomitean työlle alustavasti asianmukaiset ajankohdat ja ilmoittavat ne komissiolle.

30.  Sovittelukomitean puheenjohtajat voivat ottaa sovittelukomitean yksittäisen kokouksen esityslistalle useita asioita. Pääaiheiden ("B-kohdat") eli asioiden, joista ei ole vielä päästy sopimukseen, ohella kokouksissa voidaan aloittaa/päättää sovittelumenettelyjä muista aiheista ("A-kohdat") ilman keskustelua.

31.  Euroopan parlamentti ja neuvosto noudattavat määräaikoja koskevia perustamissopimuksen määräyksiä ottaen kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huomioon aikataulujen asettamat vaatimukset, erityisesti ne, jotka aiheutuvat kausista, joina toimielinten toiminta on keskeytyksissä, sekä Euroopan parlamentin vaaleista. Ajan, jolloin toiminta on keskeytyksissä, on kaikissa tapauksissa oltava mahdollisimman lyhyt.

32.  Sovittelukomitea kokoontuu vuorotellen Euroopan parlamentin ja neuvoston tiloissa jakaakseen tasapuolisesti toimitilat sekä myös tulkkauspalvelut.

33.  Sovittelukomitealla on oltava käytössään komission ehdotus, neuvoston yhteinen kanta, viimeksi mainittua koskeva komission lausunto, Euroopan parlamentin esittämät tarkistukset, komission lausunto tarkistuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuskuntien yhteinen työasiakirja. Työasiakirjan tarkoituksena on auttaa sen käyttäjiä tunnistamaan käsiteltävät asiat helposti ja viittaamaan niihin tehokkaasti. Komissio antaa lausuntonsa pääsääntöisesti kolmen viikon kuluessa Euroopan parlamentin äänestystuloksen virallisesta vastaanottamisesta ja viimeistään ennen sovittelukomitean työn alkamista.

34.  Sovittelukomitean puheenjohtajat voivat antaa tekstejä sovittelukomitean hyväksyttäväksi.

35.  Sopimukseen pääseminen yhteisestä tekstistä todetaan sovittelukomitean kokouksessa tai kokouksen jälkeen puheenjohtajien kirjeenvaihtona. Kirjeistä toimitetaan jäljennös komissiolle.

36.  Jos sovittelukomitea pääsee sopimukseen yhteisestä tekstistä, se annetaan oikeudellisen ja kielellisen viimeistelyn jälkeen komitean puheenjohtajien hyväksyttäväksi. Poikkeustapauksissa ehdotus yhteiseksi tekstiksi voidaan määräaikojen noudattamiseksi kuitenkin antaa suoraan puheenjohtajien hyväksyttäväksi.

37.  Sovittelukomitean puheenjohtajat toimittavat hyväksytyn yhteisen tekstin Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle yhteisesti allekirjoittamallaan kirjeellä. Jos sovittelukomitea ei pääse sopimukseen yhteisestä tekstistä, puheenjohtajat ilmoittavat asiasta Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle yhteisesti allekirjoittamallaan kirjeellä. Nämä kirjeet muodostavat pöytäkirjan. Kirjeistä toimitetaan jäljennös komissiolle tiedoksi. Sovittelumenettelyn aikana käytetyt työasiakirjat ovat saatavilla kunkin toimielimen kirjaamossa heti menettelyn päätyttyä.

38.  Euroopan parlamentin pääsihteeristö ja neuvoston pääsihteeristö toimivat yhdessä sovittelukomitean sihteeristönä yhteistyössä komission pääsihteeristön kanssa.

YLEISET MÄÄRÄYKSET

39.  Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto katsoo, että on ehdottoman välttämätöntä pidentää perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettuja määräaikoja, se ilmoittaa asiasta toisen toimielimen puhemiehelle tai puheenjohtajalle ja komissiolle.

40.  Jos sopimukseen päästään ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä taikka sovittelun aikana, Euroopan parlamentin ja neuvoston juristi-lingvistiyksiköt huolehtivat sovitun tekstin viimeistelystä tiiviissä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä.

41.  Sovittuja tekstejä ei saa muuttaa ilman, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat siitä nimenomaisesti sopineet asianmukaisella tasolla.

42.  Viimeistely tehdään ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston omat menettelyt erityisesti sisäisten menettelyjen päättämiselle asetettujen määräaikojen osalta. Toimielimet sitoutuvat siihen, etteivät ne käytä säädösten oikeudelliselle ja kielelliselle viimeistelylle määrättyä aikarajaa aloittaakseen uudelleen keskustelut asiasisältöä koskevista kysymyksistä.

43.  Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat näiden toimielinten yhteisesti valmistelemien tekstien yhteisestä esittelystä.

44.  Toimielimet sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan käyttämään keskenään hyväksymiään vakiolausekkeita, jotka sisällytetään yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttyihin säädöksiin erityisesti sellaisten säännösten osalta, jotka koskevat täytäntöönpanovallan käyttöä komitologiapäätöksen(2) mukaisesti, voimaantuloa, saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säädösten soveltamista sekä komission aloiteoikeuden kunnioittamista.

45.  Toimielimet pyrkivät järjestämään yhteisen lehdistötilaisuuden ilmoittaakseen lainsäädäntömenettelyn myönteisestä loppuunsaattamisesta ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä taikka sovittelun aikana. Ne pyrkivät myös toimittamaan yhteiset lehdistötiedotteet.

46.  Kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet säädöksen yhteispäätösmenettelyssä, teksti toimitetaan allekirjoitettavaksi Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle sekä myös näiden toimielinten pääsihteereille.

47.  Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja saavat allekirjoitettavan tekstin omalla kielellään, ja, mikäli mahdollista, he allekirjoittavat tekstin yhteisessä tilaisuudessa, joka järjestetään kuukausittain, jotta tärkeät säädökset voidaan allekirjoittaa joukkoviestinten läsnä ollessa.

48.  Yhteisesti allekirjoitettu teksti toimitetaan julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Säädös julkaistaan yleensä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sen hyväksyneet.

49.  Jos jokin toimielimistä havaitsee tekstissä (tai jossakin sen kielitoisinnossa) kirjoitusvirheen tai ilmeisen virheen, se ilmoittaa asiasta välittömästi toisille toimielimille. Jos virhe koskee säädöstä, jota Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole vielä hyväksynyt, näiden toimielinten juristi-lingvistiyksiköt laativat tiiviissä yhteistyössä tarvittavan oikaisun. Jos virhe koskee säädöstä, jonka jompikumpi toimielin tai molemmat toimielimet ovat jo hyväksyneet tai joka mahdollisesti on jo julkaistu, Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhteisestä sopimuksesta kummankin toimielimen menettelyjen mukaisesti laaditun oikaisun.

(1) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1. (2) Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 27.7.2006, s. 11).