Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2001 antamansa päätöslauselman WTO:n kokouksesta Qatarissa(1), 25. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman Maailman kauppajärjestön viidennestä ministerikokouksesta Cancúnissa(2), 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista WTO:n yleisneuvostossa 1. elokuuta 2004 tehdyn päätöksen jälkeen(3), 6. heinäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman köyhyyden poistamisesta – Global Call to Action Against Poverty(4), 1. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman Hongkongissa järjestettävän Maailman kauppajärjestön kuudennen ministerikokouksen valmisteluista(5), 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla(6), 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen(7), 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman kaupasta ja köyhyydestä: kauppapolitiikan suunnittelu kaupan myötävaikutuksen maksimoimiseksi köyhyyden lieventämisessä(8) ja 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen keskeyttämisestä(9),

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Barbadoksella 23. marraskuuta 2006 antaman päätöslauselman talouskumppanussopimuksia koskevista neuvotteluista,

–   ottaa huomioon Kapkaupungin julistuksen, jonka AKT:n ja EU:n parlamentaarinen sekakomitea hyväksyi yksimielisesti 21. maaliskuuta 2002 ja jossa kehotettiin määrittämään kehitystä koskevia mittapuita, joihin AKT:n ja EU:n välisiä neuvotteluja ja niiden tulosta voitaisiin verrata,

–   ottaa huomioon WTO:n parlamentaarisen konferenssin 2. joulukuuta 2006 Genevessä pitämän vuosikokouksen antaman julistuksen,

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2005 esittämänsä kannan ehdotukseen neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta(10),

–   ottaa huomioon yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 27. kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005(11),

–   ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus),

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 10. ja 11. huhtikuuta 2006 sekä 16. ja 17. lokakuuta 2006 tekemät päätelmät sekä Eurooppa-neuvoston 15. ja 16. kesäkuuta 2006 tekemät päätelmät,

–   viittaa neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission 20. joulukuuta 2005 allekirjoitettuun yhteiseen julkilausumaan Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikasta "Eurooppalainen konsensus"(12),

–   ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan talouskumppanuussopimusten kauppa- ja kehitysnäkökohdista (SEK(2005)1459),

–   ottaa huomioon tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) ja erityisesti sen XXIV artiklan,

–   ottaa huomioon Dohassa 14. marraskuuta 2001 hyväksytyn WTO:n ministerikokouksen neljännen kokouksen julistuksen,

–   ottaa huomioon WTO:n yleisneuvoston 1. elokuuta 2004 hyväksymän päätöksen,

–   ottaa huomioon Hongkongissa 18. joulukuuta 2005 hyväksytyn WTO:n ministerikokouksen kuudennen kokouksen julistuksen,

–   ottaa huomioon WTO:n yleisneuvoston 10. lokakuuta 2006 hyväksymät Aid for Trade -työryhmän raportin ja suositukset,

–   ottaa huomioon WTO:n tulevaisuutta käsittelevän Sutherlandin raportin,

–   ottaa huomioon YK:n 8. syyskuuta 2000 antaman vuosituhatjulistuksen, jossa asetetaan vuosituhannen kehitystavoitteet kansainvälisen yhteisön yhteisesti sopimaksi köyhyyden poistamisen perusteeksi,

–   ottaa huomioon YK:n vuoden 2005 huippukokouksen tulokset,

–   ottaa huomioon Jeffrey Sachsin johtaman Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatkampanjaa käsittelevän työryhmän raportin vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista koskevasta suunnitelmasta "Investing in Development: a practical plan to achieve the Millennium Development Goals",

–   ottaa huomioon G8-ryhmän 8. heinäkuuta 2005 Gleneaglesissa antaman tiedotteen,

–   ottaa huomioon YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) raportin vähiten kehittyneistä maista "The Least Developed Countries 2006: Developing Productive Capacities",

–   ottaa huomioon YK:n Afrikan talouskomission Afrikkaa koskevan talousraportin vuodelta 2004 "Unlocking Africa's Trade Potential",

–   ottaa huomioon talouskumppanuussopimuksista käytäviä neuvotteluja koskevat AKT:n suuntaviivat, jotka AKT:n ministerineuvosto hyväksyi 27. kesäkuuta 2002 Punta Canassa (Dominikaaninen tasavalta), ja talouskumppanuussopimuksia koskevista neuvotteluista ja osallistumisesta kansainväliseen kauppaan tehdyn päätöksen, joka hyväksyttiin AKT:n valtion- ja hallituksenpäämiesten kolmannessa huippukokouksessa 19. heinäkuuta 2002 Nadissa (Fidži),

–   ottaa huomioon AKT:n valtion- ja hallitustenpäämiesten 23. ja 24. kesäkuuta 2004 Maputossa (Mosambik) pitämän neljännen huippukokouksen antaman julistuksen ja erityisesti sen taloudellista kehitystä koskevan ulottuvuuden,

–   ottaa huomioon AKT:n ministerineuvoston 21. ja 22. kesäkuuta 2005 Brysselissä pitämän 81:sen kokouksen antaman julistuksen,

–   ottaa huomioon AKT:n ministerineuvoston 28.–31. toukokuuta 2006 Port Moresbyssä (Papua-Uusi-Guinea) pitämän 83:nnen kokouksen päätöksen N:o 2/LXXXIII/06,

–   ottaa huomioon AKT:n valtion- ja hallituksenpäämiesten 8. joulukuuta 2006 Khartumissa (Sudan) pitämän viidennen kokouksen antaman julistuksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A6-0084/2007),

A.   katsoo, että EU:n nykyiset kauppasuhteet AKT-maiden kanssa – AKT-maat saavat yksipuolisen etuuskohtelun EU:n markkinoilla – eivät ole WTO:n sääntöjen mukaiset,

B.   ottaa huomioon, että Cotonoun sopimus sisältää osapuolten sopimuksen uusien WTO:n kanssa yhteensopivien kauppajärjestelyjen tekemisestä, kaupan esteiden asteittaisesta poistamisesta niiden väliltä ja yhteistyön tehostamisesta kaikilla olennaisilla kaupan ja kehitysyhteistyön aloilla,

C.   ottaa huomioon, että neuvottelut eivät etene samaa vauhtia kuudella alueella, mikä aiheuttaa huolta siitä, ettei niitä saada loppuun kaikilla alueilla vuoden 2007 loppuun mennessä,

D.   ottaa huomioon yleisen huolen siitä, että neuvottelut eivät ole edenneet niin pitkälle kuin niiden olisi pitänyt neuvottelujen tässä vaiheessa edetä,

E.   ottaa huomioon, että kummankin osapuolen epäonnistuminen ehdotusten antamisessa ja niihin vastaamisessa riittävän nopeasti on ollut suuri syy viivästymiseen,

F.   ottaa huomioon, että toinen muodollinen WTO-poikkeuslupa olisi poliittisesti kallis ja vaikea saavuttaa,

G.   ottaa huomioon, että monissa AKT-maissa tieto talouskumppanuussopimuksista ja niihin osallistuminen kansallisella tasolla on ollut huolestuttavan alhaista,

H.   ottaa huomioon, että edistymisen puute WTO:n Dohan kehitysohjelmaa koskevissa neuvotteluissa vaikeuttaa talouskumppanuussopimuksia koskevia neuvotteluja,

I.   ottaa huomioon, että kumpikin osapuoli on samaa mieltä "kehitysulottuvuuden" keskeisyydestä talouskumppanuussopimuksissa, mutta neuvottelijat eivät ole tähän mennessä päässeet sopimukseen tämän käsitteen yhteisestä määritelmästä,

J.   pitää oleellisen tärkeänä, että talouskumppanuussopimukset edistävät kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä köyhyyden vähentämistä AKT-maissa,

K.   katsoo, että yhä globalisoituneemmassa maailmassa etuudet vähenevät vääjäämättömästi,

L.   katsoo, että "Kaikki paitsi aseet" -aloite ei ole onnistunut huomattavasti kasvattamaan vähiten kehittyneiden maiden EU:hun suuntautuvaa vientiä; katsoo, että tämä viittaa siihen, että tullitariffien ja kiintiöiden vapauttaminen ei yksin tee köyhistä maista kilpailukykyisempiä,

M.   katsoo, että EU- ja AKT-maiden välisen lisääntyneen vastavuoroisuuden olisi parannettava AKT-maiden kilpailukykyä, mutta todennäköisesti se vahingoittaa kilpailukyvyttömiä aloja, vanhanaikaista ja yksipuolista maataloutta ja haavoittuvia talouksia,

N.   ottaa huomioon, että talouskumppanuussopimukset eivät aina vastaa nykyisiä taloudellista yhdentymistä koskevia järjestelyjä, mikä on vastoin näiden maiden alueellisen yhdentymisen vahvistamisen ensisijaista tavoitetta,

O.   ottaa huomioon, että maatalous on useimpien AKT-maiden kehityksen moottori ja jotta talouskumppanuussopimukset voisivat toimia kehityksen välineinä, niiden on käsiteltävä AKT-maiden maatalouden kohtaamia haasteita,

P.   katsoo, että aitojen alueellisten markkinoiden perustaminen on talouskumppanuussopimusten menestyksekkään täytäntöönpanon olennainen perusta; katsoo, että aito alueellinen yhdentyminen on tärkeä perusta AKT-maiden sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle, kuten Cotonoun sopimuksessa todetaan,

Q.   katsoo, että alueen sisäisen kaupan kasvua, johon talouskumppanuussopimuksilla pyritään, haittaa heikko alueiden sisäinen infrastruktuuri ja monet muita kuin tullitariffeja koskevat kaupan esteet,

R.   ottaa huomioon, että alueellisten valmistelutyöryhmien epäonnistuminen niille annetussa tehtävässä on haitannut neuvotteluja ja nostanut esiin kysymyksiä talouskumppanuussopimuksiin liittyvien valvontamekanismien tulevasta tehokkuudesta,

S.   ottaa huomioon, että tietojen puuttuminen AKT-maiden talouksien analysoinnissa on tehnyt talouskumppanuussopimusten täyden vaikutustenarvioinnin erittäin vaikeaksi toteuttaa,

T.   katsoo, että parannettujen kauppasääntöjen myötä on annettava enemmän tukea kauppaan liittyvälle avulle,

U.   katsoo, että kaupan kehittämiseksi annettavalla avulla pyritään tukemaan kehitysmaiden valmiuksia hyötyä uusista kauppamahdollisuuksista,

V.   katsoo, että on löydettävä ratkaisu kysymykseen, joka koskee talouskumppanuussopimusten osana vaadittavan vapauttamisen valmisteluihin ja toteuttamiseen liittyviä mukauttamiskustannuksia,

W.   ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaikille maille suunnitelluista järjestelyistä on tehtävä virallinen ja kattava tarkastelu sen varmistamiseksi, että valmisteluihin tai neuvotteluihin ei tarvita lisäaikaa; toteaa, että tarkastelun yhteydessä on arvioitava kriittisesti käynnissä olevia talouskumppanuussopimuksia koskevia neuvotteluja,

1.   katsoo, että talouskumppanuussopimukset on muotoiltava kehityksen välineiksi ja että niillä on edistettävä talouskasvua, alueellista yhdentymistä ja köyhyyden vähentämistä;

2.   toistaa näkemyksensä, että talouskumppanuussopimukset ovat oikein toteutettuina mahdollisuus elvyttää AKT:n ja EU:n kauppasuhteita, edistää AKT-maiden taloudellista monimuotoisuutta ja alueellista yhdentymistä sekä vähentää köyhyyttä AKT-maissa;

3.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuden; korostaa, että "Euroopan unionin kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus" ja erityisesti sen 36 kohta antavat suuntaviivoja talouskumppanuussopimuksista neuvotteleville; kehottaa tähän liittyen komissiota noudattamaan epäsymmetrian ja joustavuuden periaatteita;

4.   tunnustaa, että AKT-maiden ja EU:n on tärkeää täysimääräisesti omaksua tarvittava vastuunsa niin, että AKT-maille voidaan taata oikeus kehitykseen ja hyvinvointiin; kehottaa AKT-maiden hallituksia panemaan toimeen hyvää hallintotapaa koskevat säännöt hyödyntäen muun muassa kaupan kehittämistä koskevan avun yhteydessä annettavaa teknistä tukea;

5.   muistuttaa, että talouskumppanussopimuksia koskevien neuvottelujen päättyessä yhdenkään AKT-maan ei pitäisi olla heikommassa asemassa kuin nykyisessä järjestelyssä;

6.   ilmaisee huolensa hitaasta neuvottelutahdista ja siitä johtuvasta konkreettisen edistyksen puuttumisesta monissa keskeisissä kysymyksissä, joista ei ole vielä keskusteltu tai sovittu;

7.   kehottaa neuvottelijoita olemaan työskentelemättä liiallisen paineen alaisina tai kiireessä näin monimutkaisissa ja äärimmäisen tärkeissä neuvotteluissa; kehottaa komissiota osoittamaan enemmän joustavuutta AKT-maiden huolenaiheita kohtaan;

8.   kehottaa komissiota pidättymään perusteettomasta painostuksesta ja – mikäli neuvotteluja ei ole saatu päätökseen 1. tammikuuta 2008 mennessä – toteuttamaan Maailman kauppajärjestön tasolla toimia, joilla varmistetaan, että AKT-maiden nykyinen vienti EU:hun ei katkea lopullista ratkaisua odotettaessa;

9.   vaatii neuvottelujen edistymistä ja sisältöä koskevaa suurempaa avoimuutta; kehottaa kaikkia osapuolia varmistamaan, että parlamenttien jäseniä ja muita sidosryhmiä AKT-maissa ja EU:ssa kuullaan talouskumppanuusneuvotteluista, jotta talouskumppanuussopimukset voidaan toteuttaa asianmukaisesti;

10.   kehottaa komissiota tekemään kaikkensa Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen saattamiseksi päätökseen ja varmistamaan, että vapauttamissopimuksilla edistetään kehitystä köyhissä maissa;

11.   katsoo, että talouskumppanuussopimusten olisi täydennettävä Dohan kehitysohjelmaa koskevaa sopimusta eikä oltava sen vaihtoehto ja että talouskumppanuussopimusten päättäminen kehitystä tukevalla tavalla voisi olla ensimmäinen askel kehitykseen keskittyvään monenkeskiseen sopimukseen;

12.   tunnustaa, että etuuskohtelu markkinoillepääsyn osalta ei ole ollut väline, jolla yksin mahdollistettaisiin AKT-maiden kehitys, ja korostaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä toteuttaa oheistoimia AKT-maiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi;

13.   vaatii AKT-maille täysin tulli- ja kiintiövapaata markkinoillepääsyä sekä talouskumppanuussopimuksiin yksinkertaistettuja, vapautettuja ja joustavampia alkuperäsääntöjä kuin "Kaikki paitsi aseet" -aloitteessa ottaen huomioon EU:n ja AKT-maiden väliset sekä AKT-maiden keskinäiset erot teollisen kehittyneisyyden tasossa;

14.   katsoo, että vapauttamisen on oltava tahdiltaan, ajoitukseltaan ja laajuudeltaan asteittaista ja joustavaa AKT-maiden alueellisen yhdentymisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi ja sen takaamiseksi, että etusijalle asetetaan kehitystavoitteet, kuten kielteisten sosiaalisten ja erityisesti naisiin kohdistuvien vaikutusten välttäminen;

15.   vaatii, että talouskumppanuussopimuksista neuvoteltaessa otetaan täysin huomioon EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen Euroopan unionin maiden merentakaisten alueiden ja etenkin erityisen syrjäisten alueiden erityistilanne;

16.   kehottaa AKT-maita ratkaisemaan ongelman, joka koskee päällekkäisten alueellisten ryhmien jäsenyyttä;

17.   kehottaa neuvottelijoita kehittämään strategian AKT-maiden monipuolisuuden lisäämiseksi, modernisoimiseksi sekä kilpailukyvyn parantamiseksi – erityisesti maatalouden alalla – ja etenemään näin pelkkää markkinoillepääsyä pidemmälle;

18.   tunnustaa, että toimivat suojelumekanismit, joiden avulla AKT-alueet voivat vastata EU:sta tulevan tuonnin äkilliseen kasvuun, ovat olennaisen tärkeitä erityisesti maataloustuotteiden osalta;

19.   kehottaa EU:ta edistämään reilua kauppaa ja toteuttamaan muita keinoja pienten ja syrjäytyneiden tuottajien sekä köyhien työntekijöiden aseman parantamiseksi;

20.   muistuttaa neuvottelijoita siitä, että kehitettäessä maatalouden kilpailukykyä koskevia strategioita AKT-maissa olisi kiinnitettävä huomiota elintarvikkeiden turvallisuuteen;

21.   pitää olennaisena sen takaamista, että AKT-mailla säilyy oikeus suojata joitakin arkoja tuotteita;

22.   tunnustaa, että kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla ei ole onnistuttu vaikuttamaan merkittävästi neuvotteluihin, ja kehottaa komissiota selvittämään ja arvioimaan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin ja neuvottelukantojen välisen yhteyden, jotta sidosryhmät saavat mahdollisuuden tulla kuulluiksi;

23.   vaatii luomaan asianmukaisen ja avoimen valvontamekanismin – jolla on selkeä asema ja vaikutus – sekä alueelliselle että kansalliselle tasolle talouskumppanuussopimusten vaikutusten seuraamiseksi siten, että AKT:n osakkuus kasvaa ja sidosryhmiä kuullaan laajasti;

24.   kehottaa neuvostoa ja komissiota selvittämään laajuuden, jolla talouskumppanuussopimuksen kehitysulottuvuuden rahoitus on käytettävissä kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohella;

25.   on tyytyväinen yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 16. lokakuuta 2006 antamiin päätelmiin, joissa todetaan että huomattava osa yhteisön ja jäsenvaltioiden sitoumuksesta lisätä kauppaan liittyvää apuaan kahteen miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä kohdistuu AKT-maihin, mutta pahoittelee samalla, että nämä varat eivät ole kokonaan Euroopan kehitysrahaston varoja täydentäviä varoja, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita selvittämään kyseisten sitoumusten tarkat ehdot sen takaamiseksi, että tällainen apu ei riipu talouskumppanuussopimuksia koskevien neuvottelujen tuloksesta; kehottaa lisäämään kaupan käytettävissä olevan tuen määrää merkittävästi AKT-maiden esittämän kysynnän kasvaessa;

26.   hyväksyy neuvoston komissiolle ja jäsenvaltioille esittämän kehotuksen tukea ensisijaisena asiana talouskumppanuussopimuksiin liittyvien uudistussitoumusten täyttämistä ja kehottaa ennen talouskumppanuussopimuksia koskevia neuvotteluja tekemään konkreettisia sitoumuksia, jotka ovat yksityiskohtaisia, määritettyjä ja liittyvät nimenomaisesti talouskumppanuussopimuksiin ja joissa käsitellään sekä kauppaan liittyvää apua sekä talouskumppanuussopimuksiin liittyviä mukauttamiskustannuksia;

27.   kehottaa koordinoimaan talouskumppanuussopimusten tukea ja yhdistämään sen monenkeskiseen kaupan kehittämiseksi annettavan tuen tiiviiseen, integroituun kehykseen;

28.   vaatii, että noudatettaessa tuen tehokkuutta koskevia Pariisin periaatteita tuen on oltava esimerkiksi kysyntään perustuvaa, ja kehottaa AKT:tä siksi esittämään, tarvittaessa asianmukaisen EU:n tuen kanssa, yksityiskohtaisia ehdotuksia kustannusarvioineen siitä, miten ja mitä varten tarvitaan lisää talouskumppanuussopimuksiin liittyvää rahoitusta, erityisesti seuraaville aloille: sääntelykehykset, suojelutoimet, kaupan helpottaminen, tuki kansainvälisten terveys- ja kasvinsuojelutoimien sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien normien noudattaminen sekä talouskumppanuussopimusten seurantamekanismin perustaminen;

29.   pyytää komissiota antamaan pyydettäessä lisää teknistä apua AKT-maille kauppaneuvotteluja varten;

30.   kehottaa komissiota antamaan pyydettäessä apua AKT-maille, jotka päättävät toteuttaa verouudistusohjelmia;

31.   panee merkille monien AKT-maiden tulojen perinnän heikon tason ja vaatii tukea verouudistuksille ja toimia veronkierron estämiseksi osana strategiaa menetettyjen tullitariffitulojen vaikutuksen minimoimiseksi; on samoin huolissaan tulleista saatujen tulojen vähenemisen vaikutuksista AKT-maiden budjetteihin, mikä voi johtaa julkisten menojen vähenemiseen sellaisilla keskeisillä aloilla kuin koulutus ja terveydenhuolto; kehottaa Euroopan unionia ja auttamaan tarvittavien korvaavien mekanismien luomisessa tällaisten vaikutusten välttämiseksi;

32.   muistuttaa, että AKT-maat ovat usein erittäin riippuvaisia alkutuotteista, ja kehottaa EU:ta kehittämään tehokkaampia tukivälineitä tuotannon mukauttamiseksi ja monipuolistamiseksi sekä prosessiteollisuuden ja pk-yritysten kehittämistä AKT-maissa;

33.   ymmärtää AKT:n vastahakoisuuden neuvotella kahdenvälisesti niin kutsutuista Singaporen kysymyksistä, jotka on poistettu monenkeskisistä neuvotteluista, ja tunnustaa, että AKT:n alueellisten ryhmien on arvioitava kysymyksiä koskevien sopimusten edut kehityksen kannalta; muistuttaa, että 77 köyhää maata vastusti Singaporen kysymysten sisällyttämistä Dohan kehitysohjelmaa koskeviin neuvotteluihin;

34.   katsoo, että investointeja, kilpailua ja julkisia hankintoja koskevat sopimukset voivat oikein muotoiltuina yhdessä uskottavan sääntely-ympäristön kanssa auttaa saavuttamaan hyvän hallintotavan ja avoimuuden tavoitteet luoden ympäristön, joka mahdollistaisi entistä paremmin yksityisen ja julkisen sektorin väliset kumppanuudet etenkin keskeisen infrastruktuurin kehittämiseen liittyen;

35.   ilmaisee pettymyksensä siitä, että tähän mennessä ei ole hyödynnetty riittävästi tarkasteluun liittyvää mahdollisuutta ottaa mukaan parlamenttien jäsenet ja muut sidosryhmät; uskoo, että keskeisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien ottaminen mukaan antaisi tälle prosessille keskeisen käytännöllisen ja pragmaattisen ulottuvuuden;

36.   panee merkille ulkomaisten yritysten ja sijoittajien sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän vastuun sijoituskohteina oleviin yhteisöihin ja yhteiskuntiin nähden; uskoo, että henkilöiden välisiä kontakteja liiketoiminnassa ja sijoittamisessa tulisi kannustaa ja helpottaa, jotta voitaisiin maksimoida enenevän vapauttamisen sosiaalinen ja taloudellinen hyöty;

37.   kehottaa komissiota ja AKT-maita käyttämään talouskumppanuussopimusten tarkastelua mahdollisuutena keskustella avoimesti neuvottelujen päättämisen esteistä ja esittämään yksityiskohtaisia ehdotuksia niiden ylittämiseksi;

38.   muistuttaa AKT:n monissa foorumeissa esittämistä talouskumppanuussopimusten vaihtoehtoja koskevista pyynnöistä, mutta panee merkille, ettei AKT ole esittänyt virallisia pyyntöjä Cotonoun sopimuksen 37 artiklan 6 kohdan nojalla;

39.   pyytää komissiota tarjoamaan Cotonoun sopimuksen 37 artiklan 6 kohdan mukaisesti tilanteissa, joissa muut kuin vähiten kehittyneet AKT-maat eivät voi tehdä talouskumppanuussopimusta, tarkastelemaan mahdollisia tapoja tarjota näille maille vaihtoehtoinen kaupan kehys, joka vastaa nykytilannetta ja on WTO:n sääntöjen mukainen;

40.   pyytää komissiota tekemään ehdotuksia kehitykseen suuntautuvista vaihtoehdoista, jotka tarjoavat enemmän kuin pelkän markkinoillepääsyn, kuten "Kaikki paitsi aseet" -aloite sekä kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen aloite (GSP+);

41.   pyytää komissiota edistämään sosiaalisia normeja ja ihmisarvoista työtä talouskumppanuussopimuksiin liittyvien kansallisten neuvottelujen yhteydessä;

42.   kehottaa komissiota selvittämään seuraamukset kaupan kehittämiseksi annettavaan apuun ja talouskumppanuussopimuksiin liittyvään tukeen niiden maiden osalta, jotka päättävät olla allekirjoittamatta talouskumppanuussopimuksia;

43.   kehottaa komissiota ja neuvostoa yksinkertaistamaan ja vähentämään Euroopan kehitysrahaston vaatimusten byrokraattista taakkaa ja parantamaan AKT:ssa Euroopan kehitysrahaston menettelyjä koskevaa koulutusta nykyisten resurssien käytön maksimoimiseksi;

44.   muistuttaa, että kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa palvelujen alalla on pidätyttävä painostamasta AKT-maita tarjoamaan minkäänlaista julkisten peruspalvelujen vapauttamista, kunnioitettava maiden oikeutta säännellä vapaasti julkisia palveluja ja pyydettävä molempia osapuolia tunnustamaan, että vakaat sääntelykehykset ovat aina olennainen osa vapauttamisprosessia;

45.   kehottaa EU:ta välttämään talouskumppanuussopimuksissa immateriaalioikeuksia koskevia määräyksiä, jotka aiheuttavat lisäesteitä keskeisten lääkkeiden saannille, ja käyttämään talouskumppanuussopimuksia AKT-maiden auttamiseksi Dohan julistuksen mukaisen joustavuuden toteuttamisessa; muistuttaa, että TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä vuonna 2001 annetun Dohan julistuksen nojalla Euroopan unioni on sitoutunut asettamaan kansanterveyden kaupallisten etujen edelle;

46.   korostaa, että talouskumppanuussopimusten alueellinen ulottuvuus on keskeisellä sijalla, jotta voitaisiin tehostaa paitsi pohjoisen ja etelän välistä kauppaa myös etelän sisäistä kauppaa; katsoo, että unioni ei ole kiinnittänyt tähän asiaan riittävästi huomiota ja että asianmukaisen alueiden sisäisen integroitumisen saavuttamiseksi kysymys voi olla vielä tärkeämpi kuin alueiden välistä integroitumista koskevan aloitteen käynnistäminen;

47.   vaatii talouskumppanuussopimuksille riidanratkaisujärjestelmää, joka on riittävän yksinkertainen ja kustannustehokas ja joka puuttuu asioihin nopeasti, jos osapuolet eivät noudata sitoumuksiaan;

48.   vaatii esittämään asianmukaisia ehdotuksia niiden AKT:n huolien käsittelemiseksi, jotka koskevat GATS-sopimuksen toimitusmuotoa neljä;

49.   pyytää komissiota takaamaan, että ihmisarvoista työtä koskevasta kansainvälisestä ohjelmasta sekä perustyönormien toteuttamisesta tulee pysyviä kauppaneuvottelujen ja strategisten kumppanuuksien osatekijöitä; kehottaa komissiota takaamaan Cotonoun sopimuksen 50 artiklan täytäntöönpanon – se sisältää kaupan ja työn normeja koskevan erityismääräyksen ja vahvistaa osapuolten sitoutumisen perustyönormien noudattamiseen;

50.   tunnustaa, että korkeat kasvinsuojelunormit ja EU:n muuta terveys- ja ympäristönormit voivat haitata AKT:n vientiä, erityisesti maataloustuotteiden vientiä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita auttamaan AKT-maita sellaisten asianmukaisten ohjelmien laatimisessa, joiden avulla nämä normit voidaan saavuttaa nopeasti;

51.   kehottaa komissiota tekemään aloitteen ja mobilisoimaan kansainvälistä tukea GATT-sopimuksen XXIV artiklan tarkistamiseksi ja selkiyttämiseksi vapaakauppasopimusten osalta sellaisten osapuolten välillä, jotka ovat eri kehitystasolla;

52.   kehottaa komissiota tekemään neuvottelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen järjestelmällisen analyysin talouskumppanuussopimusten sosiaalisista vaikutuksista kaikkein riskialttiimpiin ryhmiin, kuten AKT-maiden nuoriin ja naisiin;

53.   tunnustaa parlamentaarisen valvonnan merkityksen hyvän hallintotavan, vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden saavuttamisessa;

54.   kehottaa perustamaan jokaisen talouskumppanuussopimuksen yhteydessä kauppaa ja kehitystä käsittelevän sekavaliokunnan – joka työskentelee yhdessä EU:n ja AKT:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen kanssa – valvomaan ja tarkastelemaan julkisesti talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanon vaikutusta kauppaan ja kehitykseen, laatimaan mekanismeja, joilla taataan seurattavuus, ja käsittelemään talouskumppanuussopimuksiin liittyviä huolenaiheita sekä alueellisesta että koko AKT:n näkökulmasta;

55.   vaatii komissiota kuulemaan säännöllisin väliajoin AKT-maiden kansallisia parlamentteja, jotta ne voivat paremmin valvoa prosessia, ja suosittelee lisäksi, että yhteisen parlamentaarisen yleiskokouksen asiasta vastaava valiokunta ja Euroopan parlamentin ja AKT-maiden parlamenttien jäsenet huolehtisivat seurannasta säännöllisesti täysistunnoissa;

56.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden hallituksille, AKT:n ja EU:n neuvostolle sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle.

(1) EYVL C 177 E, 25.7.2002, s. 290. (2) EUVL C 77 E, 26.3.2004, s. 393. (3) EUVL C 92 E, 20.4.2006, s. 397. (4) EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 397. (5) EUVL C 285 E, 22.11.2006, s. 126. (6) EUVL C 292 E, 1.12.2006, s. 121. (7) EUVL C 293 E, 2.12.2006, s. 155. (8) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 261. (9) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 244. (10) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 145. (11) EUVL L 169, 30.6.2005, s. 1. (12) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.