Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston vuosittaisen selvityksen (10314/1/2006),

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen (perustuslakisopimus), joka allekirjoitettiin Roomassa 29. lokakuuta 2004,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan unionin turvallisuusstrategian,

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 40 kohdan,

–   ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 tekemänsä päätöksen toimielinten sopimuksesta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta(2),

–   ottaa huomioon Brysselissä 16.–17. kesäkuuta 2005 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajavaltion päätelmät ja erityisesti julistuksen Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifioinnista sekä 15.–16. kesäkuuta ja 14.–15. joulukuuta 2006 pidettyjen Eurooppa-neuvoston kokousten puheenjohtajavaltion päätelmät,

–   ottaa huomioon Brysselissä 15.–16. joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät rahoitusnäkymistä vuosille 2007–2013,

–   ottaa huomioon 12. tammikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan perustuslaista tehdystä sopimuksesta(3),

–   ottaa huomioon 2. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta 2004(4),

–   ottaa huomioon 16. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa(5),

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman harkintakauden jatkotoimista ja Euroopan tulevaisuuden analyysistä(6) sekä 4.–5. joulukuuta 2006 Brysselissä pidetyn Euroopan tulevaisuutta käsitelleen parlamenttien välisen yhteisen tapaamisen ("Tuumasta toimeen") tulokset,

–   ottaa huomioon 16. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman uusista kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä vuosituhannen kehitystavoitteiden yhteydessä(7),

–   ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2006(8) ja 13. joulukuuta 2006(9) antamansa päätöslauselmat EU:n ja Venäjän huippukokouksista,

–   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselmat EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden parantamisesta transatlanttisen kumppanuussopimuksen yhteydessä(10) sekä transatlanttisista taloussuhteista EU:n ja USA:n välillä(11),

–   ottaa huomioon 23. lokakuuta 2003 antamansa päätöslauselman rauhasta ja ihmisarvosta Lähi-idässä(12) sekä 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Lähi-idän tilanteesta(13),

–   ottaa huomioon 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteista(14),

–   ottaa huomioon Brysselissä 15.–16. joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät asiassa "EU ja Afrikka: kohti strategista kumppanuutta",

–   ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2005 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksen vuoden 2005 tarkistuskonferenssista ja ydinaseista Pohjois-Koreassa ja Iranissa(15), jossa todetaan, että EU noudattaa Korean niemimaan suhteen periaatetta "No Say, No Pay" eli se ei anna varoja, ellei se saa sananvaltaa,

–   ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiahuollon varmuudesta Euroopan unionissa(16),

–   ottaa huomioon 18. toukokuuta 2006 antamansa päätöslauselman vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2005 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta(17) sekä 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa(18),

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin valmiudesta integroida uusia jäsenvaltioita: institutionaaliset näkökohdat(19),

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2006–2007(20),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0130/2007),

A.   odottaa, että neuvoston noudattama menettely, jossa se toimittaa jälkikäteen vain kuvailevan luettelon edellisenä vuonna toteutetuista yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toimista sen sijaan, että se kuulisi Euroopan parlamenttia etukäteen, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määrätään, korjataan tästä lähtien turvautumalla talousarvion kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(21) 42 ja 43 kohdan rakentavaan soveltamiseen,

B.   katsoo, että neuvoston olisi korvattava tämä käytäntönsä pysyvästi parlamentin todellisella kuulemisella varmistaakseen, että parlamentin näkemykset todella vaikuttavat seuraavaa vuotta varten tehtäviin valintoihin,

C.   ottaa huomioon, että EU:n viidennen laajentumisen jälkeen 18 jäsenvaltiota on ratifioinut perustuslakisopimuksen mutta tavoitteena on pidettävä sopimuksen ratifiointia kaikissa jäsenvaltioissa sekä sen voimaantuloa, jotta EU olisi valmis kantamaan maailmanlaajuisen vastuunsa ja vastaamaan maailman akuutteihin uhkiin ja haasteisiin,

D.   ottaa huomioon, että uuden perustuslakisopimuksen ulkosuhteita koskevia määräyksiä ei ole kyseenalaistettu ratifiointiprosessin aikana, minkä johdosta YUTP voi merkittävällä tavalla lisätä luottamusta unioniin suuren yleisön keskuudessa,

E.   katsoo, että unionin ulkoisissa toimissa yleensä ja YUTP:n toimissa erityisesti on otettava huomioon unionin edut ja etenkin se, missä määrin kukin kolmansista maista ja EU:n ulkopuolisista alueista noudattaa eurooppalaista mallia ja arvoja, sekä se, että unioni yhtenä maailman tärkeimmistä geopoliittisista toimijoista toimii rauhaan sitoutuneiden valtioiden ja kansalaisten poliittisena ja sosiaalisena sekä talous- ja ympäristöunionina, joka toimii demokratian, oikeusvaltion ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteita noudattaen, minkä vuoksi se tarvitsee vahvoja ja luotettavia poliittisia ja taloudellisia kumppaneita,

F.   ottaa huomioon, että yhteisen ulkopolitiikan tehokkuutta ja uskottavuutta on viime aikoina vähentänyt se, että tietyt jäsenvaltiot ovat käyttäneet kahdenvälisiä kysymyksiä koskevaa veto-oikeutta huolimatta muiden jäsenvaltioiden ponnisteluista kompromissiin pääsemiseksi; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi toimittava tasapuolisesti ja niiden olisi pyrittävä rajoittamaan veto-oikeuden käyttö vain erittäin arkoihin kansallisiin kysymyksiin,

G.   katsoo, että demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kehittäminen ja vakiinnuttaminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ovat edelleen YUTP:n tärkeimpiä tavoitteita, ja katsoo, että YUTP:ssa on pääasiallisesti keskityttävä talouden yhdentymiseen, diplomatiaan, siviilipuolen kriisien ehkäisyyn ja konfliktien hallintaan,

H.   katsoo, että YUTP:n ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) uskottavuus edellyttää niiden rahoituksen lisäämistä siten, että rahoitus vastaa niiden tavoitteita,

I.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin sotilaallisten operaatioiden rahoittaminen on todellisuudessa edelleen sekä kansallisten parlamenttien että Euroopan parlamentin demokraattisen valvonnan ulottumattomissa,

Perustuslakisopimuksen ratifiointi YUTP:n päätavoitteena ja perusvalintana vuonna 2007

1.   katsoo, että ilman perustuslakisopimusta, jonka 18 maata on jo ratifioinut, Euroopan unioni ei voi luoda ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka edes osittain pystyy vastaamaan tärkeimpiin haasteisiin kuten globalisaatio, romahtaneet tai heikentyneet valtiot, rajatylittävä muuttoliike, kansainvälinen terrorismi, energiariippuvuus ja ilmastonmuutos; katsoo, että YUTP:n tehokkuus edellyttää tarvittavien voimavarojen kehittämistä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden, riippumattomuuden ja koskemattomuuden turvaamiseksi; muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että kaikissa jäsenvaltioissa tuetaan laajasti unionin merkittävämpää roolia maailmassa, koska jäsenvaltiot eivät yksinään enää pysty huolehtimaan tästä roolista kansalaisten puolesta; korostaa, että perustuslakisopimuksen loppuun saattaminen on yksi nykyisen ja tulevien EU:n puheenjohtajuuskausien tärkeimmistä tehtävistä;

2.   pitää ulkoministerin tehtävän perustamista tarpeellisena ja pitää välttämättömänä, että tämä on samanaikaisesti komission jäsen ja ulkoministerien neuvoston puheenjohtaja, jotta YUTP saa jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta ja jotta Eurooppa voi puhua yhdellä äänellä;

3.   katsoo, että jäsenvaltioiden on uuden EU:n ulkoministerin viran perustamisen yhteydessä aidosti sitouduttava määrittämään ja toimeenpanemaan todellinen ja tehokas yhteinen ulkopolitiikka, joka heijastaa Euroopan unionin yleisiä huolenaiheita;

4.   toteaa, että keskinäinen avunantolauseke, rakenteellinen yhteistyö, Euroopan ulkosuhdehallinto ja yksi ainoa oikeushenkilöys ovat esimerkkejä perustuslakisopimuksen tarjoamista kiireellisesti tarvittavista edistysaskeleista;

5.   huomauttaa, että poliittinen ja sosiaalinen yhteisymmärrys ulko- ja turvallisuuspolitiikan integraation lisäämisestä tarjoaa vankan pohjan perustuslakiprosessin edistämiselle;

6.   kehottaa jälleen kerran valtion- ja hallitusten päämiehiä saattamaan perustuslakisopimuksen tekemisen päätökseen vuoden 2008 loppuun mennessä, jotta voidaan mahdollistaa uudet laajentumiset sekä varmistaa, että unioni voi toteuttaa tehokkaammin, avoimemmin ja demokraattisemmin sekä ulkoisia toimia että yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa;

YUTP:n tehokkuuden, yhdenmukaisuuden ja näkyvyyden parantaminen

7.   pitää tervetulleena Euroopan puolustusviraston perustamista, taisteluosaston käsitteen kehittämistä, eurooppalaisen naapuruuspolitiikan vahvistamista ja solidaarisuuslausekkeen soveltamista terrorismin uhan ja terrori-iskujen torjumiseen sekä siviilikriisinhallinnan yleistavoitteiden, siviilivalmiusryhmien ja rauhanrakennuskumppanuuden perustamista vakautusvälineen puitteissa; kehottaa komissiota perustamaan siviilirauhanturvajoukot, kuten on vaadittu useissa parlamentin päätöslauselmissa;

8.   pitää asianmukaisempana, että neuvosto ja komissio hyödyntävät menettelyihin ja organisaatioon liittyviä mahdollisuuksiaan ja pyrkivät siinä myös vahvistamaan ensimmäisen ja kolmannen pilarin välisiä sidoksia seuraavasti:

9.   kehottaa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostoon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita tiedottamaan muille jäsenvaltioille ja huomioimaan niiden ehdotukset sekä edistämään Euroopan yleisimpiä näkemyksiä heijastavia koordinoituja toimia turvallisuusneuvostossa;

10.   kehottaa lisäksi YK:n turvallisuusneuvostoon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita parantamaan koordinointia tässä yhteydessä EU:n toimien tehostamiseksi maailmanpolitiikassa sekä päättämään lyhyellä aikavälillä Euroopan unionin yhteisestä edustajasta;

11.   katsoo, että jollei YUTP:n asioista äänestettäessä oteta käyttöön määräenemmistöä, Euroopan unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus, tehokkuus ja näkyvyys heikkenevät vakavasti;

12.   katsoo, että kolmansien maiden ja alueiden kanssa ja erityisesti merkittävien kumppaneiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua voidaan edelleen vahvistaa sekä toimia aktiivisemmin suhteessa kansainvälisiin järjestöihin; katsoo, että komission edustustoverkostoa voitaisiin käyttää joustavammin ja dynaamisemmin;

13.   huomauttaa, että kolmansien maiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua on vahvistettava erityisesti ihmisoikeuksien osalta; katsoo, että yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden edustustojen henkilökunta on tietoinen neuvoston hyväksymistä ihmisoikeuksia koskevista suuntaviivoista, tukeutuu niihin ja toimii niiden mukaisesti;

14.   muistuttaa tässä yhteydessä, että parlamentaarinen diplomatia voi toimia hyödyllisenä ja täydentävänä välineenä unionin suhteissa kolmansiin maihin ja alueisiin; kehottaa neuvostoa ja komissiota luomaan yhteistyöhön perustuvat tiiviimmät suhteet kolmeen tärkeimpään parlamentaariseen yhteiskokoukseen (AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous), joilla on merkittävä rooli ja joissa kokoontuu parlamentaarikkoja kaikkialta maailmasta, jolloin ne parantavat demokraattista legitiimiyttä ja tarjoavat arvokkaan poliittisen foorumin yleiselle vuoropuhelulle; kehottaa asianomaisia parlamentin elimiä koordinoimaan ja vahvistamaan hallinnollista tukeaan mainituille parlamentaarisille yhteiskokouksille vastaavasti;

15.   katsoo, että vallitsevan epäjohdonmukaisuuden korjaaminen sekä voimavarojen ja odotusten välisen kuilun ylittäminen edellyttävät, että unioni käyttää kaikkia ulkoisen toiminnan alalla käytettävissä olevia välineitä, kuten politiikkoja, jotka kattavat kaupan, avun, ulkopolitiikan ja ETPP:n, sekä ympäristö-, tutkimus-, liikenne-, maatalous-, kalastus- ja sisäpolitiikan ulkoista ulottuvuutta;

Alakohtaisia näkökohtia koskevat suositukset vuodelle 2007

16.   vaatii, että vaurauden ja turvallisuuden takaamiseksi etusijalle on asetettava vain muutamia aloja – kuten demokratian vakauttaminen, ihmisten turvallisuus ja toimet terroristijärjestöjä vastaan, maahanmuuton hallinta, kulttuurien välinen vuoropuhelu, energian toimitusvarmuus, ilmastonmuutos, asevalvonta ja aseistariisunta, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen sekä EU:n osallistuminen köyhyyden vähentämiseen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen sekä sosiaalinen kehitys – jotka kytkeytyvät tiiviimmin Euroopan kansalaisten toiveisiin ja huolenaiheisiin sekä heidän odotuksiinsa unionin roolista kansainvälisissä kysymyksissä;

17.   korostaa tarvetta panna kansainvälinen ydinaseiden leviämisen estämisen järjestelmä täytäntöön kaikilta osin, toimia aktiivisesti nykyisen asevalvonta- ja aseistariisuntajärjestelmän säilyttämiseksi, erityisesti kemiallisten aseiden kieltosopimuksen johdonmukaisen täytäntöönpanon ja kattavan valvonnan sekä maamiinojen kieltämistä koskevan sopimuksen (Ottawan sopimuksen) yleisen soveltamisen sekä täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) voimaansaattamisen hyväksi, ja aloittaa neuvottelut uusista aseistariisuntasopimuksista, jotka koskevat muun muassa pienaseita ja tavanomaisten sekä ydinaseiden vähentämisen jatkamista Euroopassa;

18.   ilmaisee syvän huolestumisensa, mitä tulee Venäjän presidentin Vladimir Putinin ilmoitukseen Venäjän haluttomuudesta jatkaa mukanaoloaan tavanomaisia joukkoja Euroopassa koskevassa vuoden 1990 sopimuksessa; katsoo, ettei tämä ole sopiva vastaus ohjustorjuntajärjestelmää koskeviin suunnitelmiin; kehottaa avaamaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puitteissa uudelleen turvallisuus-, asevalvonta- ja aseistariisuntakysymyksiä koskevan poliittisen vuoropuhelun;

19.   kehottaa komissiota keskittymään näillä painopistealoilla nykyisten perussopimusten ensimmäisen pilarin alaisiin poliittisiin, kaupallisiin, taloudellisiin ja rahoituksellisiin välineisiin ja politiikkoihin, jotta komissio voi nykyistä paremmin edistää unionin tavoitteiden toteutumista maailmapolitiikassa; katsoo, että EU:n ulkoiset toimet voisivat myös saada etua siitä, että johtotehtävissä, YUTP mukaan luettuna, toimisi enemmän naisia;

20.   toistaa, että unionin turvallisuusstrategia olisi saatettava ajan tasalle siten, että siviili- ja sotilastoimiin perustuva kaksijakoinen lähestymistapa säilytetään ja samalla säilytetään konfliktien eston ja tehokkaan monenvälisyyden ratkaisevan tärkeät käsitteet ja että energian toimitusvarmuus, ilmastonmuutos ja köyhyyden leviämisen ehkäiseminen koko maailman tasolla sisällytetään EU:n turvallisuutta uhkaaviin merkittäviin haasteisiin; katsoo, että huomioon on erityisesti otettava turvallisuuden ja kehityksen yhteys sekä sosioekonomisten näkökohtien erityinen merkitys;

21.   toteaa, että terrorismi muodostaa yhden EU:n turvallisuuden pääuhista, mutta sen torjunnassa ei saa loukata demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisia arvoja vaan niitä on suojeltava ja on toimittava läheisessä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä Yhdistyneissä Kansakunnissa vahvistetun strategian mukaisesti;

22.   toistaa, että vaikka terrorismin torjunta on merkittävä osa EU:n ulkoista toimintaa, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittamisen on kuuluttava EU:n ensisijaisiin tehtäviin; katsoo, että on tehtävä vielä paljon kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi terrorismin torjumisessa kansainvälisen oikeuden ja YK:n perusoikeuskirjan nojalla;

23.   korostaa energian toimitusvarmuuden ulkopoliittisen ulottuvuuden merkitystä, mukaan luettuina unionin riippuvuus yhä epävakaampien maiden ja alueiden energian ja muiden strategisten hyödykkeiden toimituksista sekä vaihtoehtoisten energiamuotojen saatavuus ja kehittäminen; torjuu kaikki pyrkimykset käyttää energiantoimitusten rajoittamista poliittisena välineenä ja korostaa EU:n jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden tarvetta energiapolitiikan yhteydessä; katsoo, että riippuvuutta olisi pyrittävä kaikin keinoin vähentämään; korostaa tarvetta kohdistaa unionin ulkoiset toimet yhteiseen strategiaan ja siihen, että tuetaan energialähteiden monipuolistamiseen tähtääviä hankkeita;

24.   korostaa, että Euroopan unionille on elintärkeää vahvistaa maailmanlaajuista hallintoa, kansainvälisiä instituutioita ja kansainvälisen oikeuden arvoa; korostaa Yhdistyneiden Kansakuntien perustavaa roolia maailmanlaajuisen hallinnon kehittämisessä; toistaa, että kehittyvät voimatekijät Kiina ja Intia sekä myös Venäjä on otettava mukaan vastaamaan maailmanlaajuisen hallinnon tilasta ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisuista ja että transatlanttisten kumppaneiden yhteistyö on tässä yhteydessä korvaamatonta;

25.   korostaa tarvetta edelleen kehittää alueyhteistyön ulottuvuutta EU:n ulkopolitiikassa erityisesti naapurialueilla vahvistamalla suhteita Mustanmeren alueeseen ja edistämällä naapureiden keskinäistä sekä EU:n ja sen naapureiden välistä yhteistyötä alueellisten ratkaisujen tarjoamiseksi vakauden, kehityksen ja vaurauden lisäämiseksi;

26.   muistuttaa, että EU:n täytyy kehottaa kumppaneitaan edistämään demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kehittämistä ja lujittamista, sillä nämä kriteerit muodostavat perustan vauraalle ja turvalliselle maailmalle;

27.   ilmaisee tässä yhteydessä huolensa Kiinan tammikuussa 2007 tekemästä ensimmäisestä satelliitintorjunta-asekokeesta; katsoo, että tämä on merkki aseiden käytön lisääntymisestä avaruudessa; pyytää neuvostoa tekemään aloitteen YK:n tasolla monenvälisten neuvottelujen aloittamiseksi, jotta kyseiset aseet kielletään kansainvälisellä tasolla;

28.   pitää tervetulleena Yhdysvaltain uutta aloitetta, joka koskee sen ohjustorjuntajärjestelmään liittyviä keskusteluja ja siihen liittyvää jatkuvaa tiedottamista; ilmaisee huolensa lausunnoista, joita presidentti Putin on antanut Yhdysvaltain aikeista sijoittaa ohjustorjuntajärjestelmänsä osia Puolaan ja Tšekin tasavaltaan; kehottaa kaikkia osapuolia vuoropuheluun; kehottaa Yhdysvaltoja pyrkimään voimakkaammin parantamaan tapaa, jolla keskustellaan mahdollisten uusien ydinasevaltojen uhkaa vastaan rakennettavaa ohjuspuolustusjärjestelmää koskevista suunnitelmista ja selitetään suunnitelmat siten, että sekä Nato että EU säilyvät yhtenäisinä; kehottaa keskustelemaan perusteellisesti näistä ehdotuksista, mukaan luettuna tarpeellisuus, uhkakuva ja mahdollisuus perustaa erilaisia turvallisuusalueita sekä EU:n että Naton puitteissa; korostaa, että on tärkeää käydä keskusteluja ohjuspuolustusjärjestelmästä Nato–Venäjä-neuvoston puitteissa;

29.   katsoo, että ulkoisten toimien näkökulmasta enemmän huomiota olisi kiinnitettävä köyhyyden leviämisen pysäyttämiseen maailmassa sekä leimautumisen, syrjinnän ja tärkeimpien tautien torjumiseen; toistaa pitävänsä tärkeänä, että Euroopan unioni pitäytyy vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamista koskevissa sitoumuksissaan;

30.   pitää myönteisenä, että sekä komissio että neuvosto pyrkivät pitämään laittoman maahanmuuton ja oleskelun torjumista EU:n ulkoisten toimien merkittävänä osana suhteissaan alkuperä- ja kauttakulkumaihin; katsoo, että kehitysyhteistyössä olisi puututtava myös laajamittaisen maahanmuuton perimmäisiin syihin ja lisättävä EU:n sitoutumista konfliktien ratkaisemiseen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi etenkin suhteissa Afrikan maihin; korostaa, että laittoman maahanmuuton torjumisen pitäisi olla oikeudellinen ja poliisiasia ja että EU:n politiikan avulla olisi puututtava myös laittoman maahanmuuton perimmäisiin syihin; huomauttaa, että laittoman maahanmuuton torjuminen on oikeudellinen ja poliisiasia, eikä siihen voida puuttua sotilaallisin tai ETPP:n keinoin;

31.   viittaa jälleen edellä mainittuun 14. helmikuuta 2006 antamaansa päätöslauselmaan ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa ja kehottaa komissiota ja neuvostoa huomioimaan päätöslauselmassa annetut suositukset, jotta voidaan hallinnoida nykyistä paremmin EU:n ja lukuisien kumppanivaltioiden välisiä kaikenlaisia sopimuksia, joissa demokratialausekkeiden osuus on johdonmukaisesti merkittävä; toistaa olevansa sitoutunut toimiin, joilla torjutaan sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden henkilöiden rankaisemattomuutta muun muassa vahvistamalla kansainvälisen rikostuomioistuimen asemaa;

32.   kehottaa neuvostoa ja komissiota vastaamaan velvollisuuksistaan ja viipymättä panemaan täytäntöön ne suositukset, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin 14. helmikuuta 2007 antamaan päätöslauselmaan Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen(22);

33.   korostaa ihmisoikeuksia, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä sekä terrorismin torjuntaa koskevien lausekkeiden tehokkaan valvonnan tarvetta kaikenlaisten kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten yhteydessä ja vaatii yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi pidättymään tapauskohtaisista muutoksista; kehottaa komissiota esittämään vakauttamista, liittymisen valmistelua, eurooppalaista naapuruutta ja kumppanuutta sekä kehitysyhteistyön rahoitusta koskevien uusien välineiden puitteissa ehdotuksia, jotka koskevat teknisen avun ja rahoitusavun antamista kolmansille maille, jotta ne voivat täyttää edellä mainittuihin lausekkeisiin perustuvat sitoumuksensa; korostaa, että näitä uusia välineitä on tarpeen soveltaa tavalla, joka on johdonmukainen Euroopan uuden demokratia- ja ihmisoikeusaloitteen kanssa ja täydentää sitä;

Maantieteellisiä alueita koskevat painopisteet vuonna 2007

34.   suosittelee toimenpiteitä, joilla EU:n laajentuminen säilytetään vuonna 2007 yhtenä EU:n poliittisena päätavoitteena, joskin sellaisena, jossa otetaan huomioon EU:n kyky ottaa vastaan uusia jäsenvaltioita (laajentumisen vaikutus sen toimielimiin, sen taloudellisiin resursseihin ja sen kykyyn toteuttaa poliittisia tavoitteitaan); suosittelee eurooppalaisen naapuruuspolitiikan vahvistamista muun muassa aloitteilla EU:n ja Mustanmeren alueen maiden välisten taloussuhteiden, poliittisten suhteiden sekä turvallisuuteen ja energiaan liittyvien suhteiden vahvistamiseksi; suosittelee osallistumista jatkossakin Länsi-Balkanin vakauttamiseen, mukaan luettuna mahdollisuus liittyä EU:hun, Thessalonikin toimintasuunnitelman mukaisesti; suosittelee vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen aloittamista uudelleen Serbian kanssa; suosittelee Euro–Välimeri-yhteistyön vahvistamista; suosittelee sellaisen tasapuolisen ja laaja-alaisen kumppanuuden kehittämistä Venäjän kanssa, joka kattaa kansainväliset haasteet, kaupan ja energian mutta ennen kaikkea ihmisoikeudet ja demokratisointikysymykset; suosittelee suhteiden syventämistä Keski-Aasian kanssa alueella toimivien asiaankuuluvien kansainvälisten elinten kanssa tehtävän täysipainoisen yhteistyön avulla;

35.   katsoo, että kansallisen solidaarisuuden, vakauden ja rauhan sekä demokratian ja taloudellisen kehityksen edistämisen on oltava EU:n Afganistanin-politiikan painopisteenä tulevinakin vuosina; edellyttää, että näille tehtäville myönnetään luotettava rahoitus, joka voidaan suunnitella keskipitkää aikaväliä varten; katsoo, että EU:n on tuettava erityisesti vahvojen kansallisten ja valtion elinten kehittämistä, maan talouden ja kulttuurin kehittämistä, yksityisten taistelujoukkojen aseistariisuntaa sekä huumeiden viljelyn ja myynnin vastaisia toimia;

36.   pitää tervetulleena Saksan puheenjohtajuuden aikana esiteltyä Keski-Aasiaa koskevaa aloitetta, jonka avulla EU:n ulkopolitiikkaa voitaneen tehostaa kyseisellä alueella; katsoo, että aloitteen avulla voidaan kehittää ainutlaatuista ja laaja-alaista yhteistyötä EU:n ja Keski-Aasian maiden välillä; katsoo, että EU:lle on erittäin tärkeää voida todeta, että alueella tapahtuu vakaata talouden kehitystä ja että hallintotapaa ja ihmisoikeustilannetta parannetaan;

37.   toistaa, että todellisen monenvälisyyden valossa on tarve jatkaa YK:n uudistamista kaikilta osiltaan siten, että erityishuomiota kiinnitetään YK:n turvallisuusneuvoston uudistamiseen; pitää tässä yhteydessä myönteisinä YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan ehdottamia lupaavia uudistuksia;

38.   katsoo, että on pyrittävä kaikin keinoin vakauttamaan Libanonin tilannetta ja että komission olisi valvottava tarkkaan ja perusteellisesti EU:n rahoitusavun käyttöä; kehottaa neuvostoa lisäämään ponnisteluja Lähi-idän kvartetin puitteissa (EU, Yhdysvallat, Venäjän federaatio ja YK) Israelin ja palestiinalaisten välisten neuvottelujen edistämiseksi, jotta saadaan aikaan kokonaisvaltainen rauhanomainen ratkaisu Lähi-idän konfliktiin kahden turvallisen ja elinkelpoisen valtion pohjalta; suosittaa, että EU sitoutuu voimakkaammin kvartetin kantaan (sitoutuminen väkivallattomuuteen, Israelin tunnustaminen sekä aiempien sopimusten ja velvoitteiden, kuten etenemissuunnitelman, hyväksyminen); katsoo, että Palestiinan uuden kansallisen yhtenäisyyden hallituksen ja Israelin kanssa tehtyjen aiempien sopimusten tunnustamisen olisi kannustettava EU:ta tehostamaan toimintaansa Palestiinassa; huolimatta edellisestä kohdasta uskoo, että Israelin ja Palestiinan hallitusten olisi jo periaatteen vuoksi kunnioitettava vuoden 1967 rajoja kahden keskinäisesti tunnustetun itsenäisen valtion välisenä rajana; katsoo, että arabimaiden suora osallistuminen voisi tässä suhteessa myös olla hedelmällistä; tukee kvartetin kehotusta jatkaa Palestiinan kansalle annettavaa kansainvälistä apua;

39.   suosittelee myös, että ryhdytään toimiin transatlanttisen kumppanuuden vahvistamiseksi yhtäältä Yhdysvaltain kanssa ja toisaalta Latinalaisen Amerikan kanssa edistämällä sen yhdentymisprosessia tasa-arvoiselta pohjalta muun muassa terrorismin torjumiseksi kunnioittaen ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta siten, että voimassa oleva uusi transatlanttinen toimintaohjelma korvataan uudella transatlanttisella kumppanuussopimuksella; ehdottaa tässä yhteydessä Euroopan turvallisuusstrategian arviointimekanismin kaltaisen säännöllisen arviointimekanismin perustamista transatlanttista kumppanuussopimusta varten; toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen asiantuntijat pyrkisivät mekanismin avulla jatkuvasti parantamaan transatlanttista kumppanuutta sen koko potentiaalin hyödyntämiseksi;

40.   suosittelee neuvottelujen jatkamista kumppanuussopimuksesta Kiinan kanssa, edellyttäen että demokratian ja ihmisoikeuksien alalla edistytään merkittävästi; suosittelee, että strategista kumppanuutta Intian kanssa syvennetään; suosittelee poliittisen ja taloudellisen yhteistyön tehostamista Japanin ja ASEANin kanssa ja sitä, että EU pyrkii omaksumaan aktiivisen roolin eikä pelkästään rahoittajan asemaa Korean niemimaan ratkaisemattomissa kysymyksissä;

41.   suosittelee voimakkaasti EU:n Afrikan-strategian päättäväistä toteuttamista käytännössä muutenkin kuin perinteisen kehitysapupolitiikan kautta ottaen huomioon tuleva Portugalin puheenjohtajakausi, jonka aikana Portugali isännöi seuraavaa EU:n ja Afrikan huippukokousta; suosittelee Latinalaisen Amerikan yhdentymisprosessin edistämistä tekemällä EU:n ja Mercosurin assosiointisopimus sekä käynnistämällä assosiointisopimuksia koskevat neuvottelut Keski-Amerikan maiden ja Andien yhteisön kanssa;

42.   korostaa, että on tarpeen antaa uutta pontta Barcelonan prosessille, jotta voidaan edistää asianomaisten maiden vakaata taloudellista, sosiaalista ja demokraattista kehitystä;

43.   katsoo, että YK:n turvallisuusneuvoston Kosovon aseman ratkaisuehdotusta koskevan tulevan päätöksen valossa EU:n on oltava täysin valmistautunut hoitamaan uudet tehtävänsä ja kantamaan uuden vastuunsa kyseisellä alueella ja näin ollen julistamaan yksimielisen yhteisen kannan uuteen turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan, joka korvaa päätöslauselman 1244(1999); kehottaa neuvostoa ryhtymään voimakkaampiin ja tehokkaampiin toimiin Etelä-Kaukasian ja Transnistrian umpikujaan ajautuneiden konfliktien yhteydessä;

44.   viittaa laajoihin päätöslauselmiinsa ja mietintöihinsä EU:n etujen kannalta tärkeistä maantieteellisistä alueista; korostaa, että mainitut asiakirjat edistävät tärkeällä tavalla keskustelua siitä, miten mainittuja maantieteellisiä alueita koskevaa EU:n politiikkaa olisi kehitettävä;

YUTP:n parlamentaarinen valvonta

45.   panee merkille neuvoston 30. kesäkuuta 2006 antaman vuonna 2005 toteutettuja YUTP-toimia koskevan kuvailevan vuosikertomuksen; toistaa, että sen lisäksi, että neuvoston annettava asiaa koskevia tietoja Euroopan parlamentille, sen on ennen kaikkea mahdollistettava parlamentin täydellinen osallistuminen YUTP:n vuoden 2007 tärkeimpien näkökohtien ja perusvalintojen käsittelyyn; pitää valitettavana sitä, että neuvosto jätti jälleen kerran vaille huomiota parlamentin oikeuden tulla kuulluksi etukäteen tulevista näkökohdista ja valinnoista vuodelle 2006, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa ja 6. toukokuuta 1999 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määrätään;

46.   panee merkille, että vaikka neuvosto on rikkonut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklaa, parlamentti ei menettelysääntöihin liittyvistä syistä voi nostaa kannetta yhteisöjen tuomioistuimessa, koska 21 artikla ei sisälly EU:sta tehdyn sopimuksen 46 artiklassa olevaan tyhjentävään luetteloon tapauksista, joissa EY:n perustamissopimuksen määräyksiä oikeudenkäynnistä yhteisöjen tuomioistuimessa sovelletaan myös YUTP:n alalla;

47.   toistaa kuitenkin olevansa pettynyt siihen, että neuvosto vain antaa parlamentille tietoja ja toimittaa kuvailevan luettelon edellisen vuoden aikana toteutetuista YUTP-toimista, kuten neuvosto itsekin toteaa vuosikertomusten alkusanoissa, sen sijaan että neuvosto todella kuulisi parlamenttia kunkin vuoden alussa kyseisen vuoden tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja myös niiden taloudellisista vaikutuksista, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklassa määrätään, sekä raportoisi sen jälkeen parlamentille siitä, onko parlamentin kanta otettu huomioon ja jos on niin millä tavalla; korostaa, että tämä käytäntö merkitsee tosiasiallisesti 21 artiklan olennaisen sisällön noudattamatta jättämistä;

48.   kehottaa neuvostoa korjaamaan mainitun asiaintilan siten, että se tulkitsee talousarvion kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn ja 1. tammikuuta 2007 voimaan tulleen uuden toimielinten välisen sopimuksen 42 ja 43 kohtaa laajemmin ja joustavammin, jotta parlamentin oikeus tulla vuosittain etukäteen kuulluksi YUTP:n tulevista tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista voidaan varmistaa; korostaa, että voimassa olevissa perussopimuksissa mikään ei viittaa siihen, että käsitteen "kuuleminen" merkitys edellä mainitussa 21 artiklassa poikkeaisi millään tavoin sen tavanomaisesta merkityksestä EU:n lainsäädännössä;

49.   panee merkille erityisesti vuonna 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 42 ja 43 kohdan, jotka koskevat YUTP:n rahoitusta ja joissa määrätään neuvoston ja parlamentin välisestä rakenteellisesta vuoropuhelusta, mikä rakentavasti ja joustavasti tulkittuna voisi edistää asiasta vastaavan valiokunnan aitoa kuulemista; katsoo, että puheenjohtajavaltio Suomen ja parlamentin kahden asianomaisen valiokunnan puheenjohtajien välinen selvittävä kirjeenvaihto täytti tässä yhteydessä osittain vaatimuksen parlamentin kuulemisesta;

50.   varoittaa tulkitsemasta vuonna 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 43 kohtaa rajoittavalla tavalla, joka johtaisi tilanteeseen, jossa kierrettäisiin parlamentille EU:sta tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaan kuuluvaa oikeutta tulla aidosti kuulluksi kunkin vuoden alussa kyseisen vuoden tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista;

51.   korostaa valmiuttaan keskustella kunkin vuoden alussa neuvoston ja korkean edustajan / neuvoston pääsihteerin kanssa alkavaa vuotta koskevista YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista, koska mainittu keskustelu antaa ihanteellisen mahdollisuuden kuulla parlamenttia; katsoo lisäksi, että ehdokkaiden, jotka pyrkivät korkean edustajan / neuvoston pääsihteerin virkaan, olisi erityisen hyödyllistä esittää ohjelmansa Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa;

52.   kannustaa sekä neuvostoa että jäsenvaltioita vahvistamaan ETPP:n parlamentaarista valvontaa entisestään siten, että varmistetaan Euroopan parlamentin merkittävä osallistuminen uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisen rakenteellisen vuoropuhelun avulla sekä huolehditaan läheisestä yhteistyöstä Euroopan parlamentin ja kansallisten kansanedustuslaitosten välillä;

53.   korostaa, että on tärkeää ottaa parlamentti mukaan olennaisella tavalla keskusteluihin ja menettelyihin kansainvälisten sopimusten sekä EU:n ja kolmansien maiden välisten sopimusten tekemisen yhteydessä;

54.   ehdottaa seuraavia toimia, joilla vahvistetaan erityisesti parlamentin suorittamaa tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen valvontaa:

YUTP:n ja ETPP:n rahoitus

55.   katsoo, että YUTP:aan osoitettu 1 740 miljoonan euron budjettirahoitus vuosiksi 2007–2013 on riittämätön, jotta sillä voitaisiin saavuttaa EU:n tavoitteet maailmanlaajuisena vaikuttajana, mutta myöntää toisaalta, että YUTP:n toimiin vuodeksi 2007 myönnetty 159,2 miljoonan euron määräraha edustaa merkittävää edistymistä aikaisempiin vuosiin verrattuna;

56.   pitää myönteisenä, että parlamentti ja neuvosto saivat neuvotteluissa lopulta sovittua YUTP:aa koskevan luvun vahvistamisesta ja siitä, että yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on saatavilla vähintään 1 740 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013; muistuttaa, että tämä itse asiassa yli kolminkertaistaa vanhojen rahoitusnäkymien rahoitustason ja että juuri tästä syystä on samalla lujitettava parlamentaariseen valvontaan liittyviä toimenpiteitä ja neuvoston on omalta osaltaan parannettava yhteistyötä;

57.   pitää myönteisenä vuonna 2006 tehtyä toimielinten välistä sopimusta, koska se lisää erityisesti parlamentin osallistumista YUTP:n päätöksentekoprosessiin ja mahdollistaa unionin ulkoisten toimien sekä YUTP-toimien rahoituksen demokraattisen valvonnan tehostamisen ja siinä konsolidoidaan ja tehostetaan aiempia määräyksiä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista säännöllisistä poliittisista neuvotteluista parlamentin kanssa;

58.   katsoo, että EU:n talousarvioon kohdistuvien taloudellisten vaikutusten todellista arviointia on tähän asti haitannut se, että neuvosto ei ole antanut ennakoivia tietoja, vaikka viime vuosina tästä asiasta on järjestetty yhteisiä kokouksia; katsoo, että uuden toimielinten välisen sopimuksen allekirjoittamisen myötä nyt on tullut aika toteuttaa sekä kirjaimeltaan että hengeltään nämä määräykset, jotka nyt ovat saaneet selkeän sanamuodon;

59.   pahoittelee neuvoston aiempaa asennetta, kun se on antanut merkittäviä taloudellisia tietoja vasta, kun lopulliset päätökset on jo tehty, mikä on täysin koko toiminnan tarkoituksen vastaista; pitää kuitenkin myönteisenä, että asiassa on tapahtunut jonkin verran parannusta varsinkin uuden Kosovo-operaation yhteydessä, ja odottaa näin tehtävän jatkossa säännöllisesti;

60.   korostaa tässä yhteydessä vuonna 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 42 ja 43 kohtaa; painottaa nimenomaisesti, että neuvoston on kuultava parlamenttia tulevaisuuteen suuntautuvasta asiakirjasta, jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden taloudellisia vaikutuksia, vuosittain 15. kesäkuuta mennessä noudattaen täysimääräisesti uutta toimielinten välistä sopimusta; korostaa, että edellisenä vuonna käynnistettyjen toimenpiteiden arviointi on otettava mukaan, ja katsoo, että yhdessä nämä voisivat tarjota perustan aidosti paremmalle demokraattiselle valvonnalle;

61.   pitää YUTP:lle ajanjaksoksi 2007–2013 jo myönnetyn rahoituksen riittämättömyyden vuoksi valitettavana, että talousarvion YUTP:aa koskevaan lukuun sisältyvässä EU:n erityisedustajia koskevassa momentissa ei vältetä erityisedustajien liiallista nimittämistä, vaikka erityisedustaja olisi jo käsitteellisesti nimitettävä vain erityisissä tapauksissa eikä erityisedustajien nimittäminen saisi heikentää komission paikallisten edustustojen roolia;

62.   muistuttaa, että EU:n erityisedustajat kuuluvat YUTP:n talousarvion piiriin ja että vuonna 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 42 kohdan asiaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös heidän toimeksiantojensa jatkamisesta aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin; on sitä mieltä, että EU:n erityisedustajien nimittämiselle ja arvioinnille on tarpeen vahvistaa kriteerit, joihin sisältyy muun muassa heidän tehtäviensä määrittely ja niiden tarkoitus, toimeksiannon kesto, koordinointi ja täydentävyys ensimmäiseen pilariin kuuluvien komission edustustojen kanssa sekä heidän potentiaalisen "lisäarvonsa" arviointi; kehottaa neuvostoa ja komissiota asiassa yhteistyöhön muun muassa antamalla mahdollisuus tutustua ajoissa arviointiraportteihin, joissa olisi oltava merkittävää, perinpohjaista ja objektiivista tietoa ja jotka olisi laadittava YUTP:n korkean edustajan vastuulla;

63.   on erityisesti huolissaan siitä, että yhdisteltyjä YUTP-toimia, joihin liittyvät menot johtuvat sekä siviilialan toimista että toimista, joilla on sotilaallisia tai puolustukseen liittyviä vaikutuksia, on minkään parlamentin ollut tähän asti melkein mahdotonta arvioida; huomauttaa, että tämä johtuu sirpaloituneesta tilanteesta, jossa toisaalta kansalliset parlamentit voivat tarkastella rahoituksen sotilas-/puolustuspuolta ja toisaalta Euroopan parlamentti voi tarkastella pelkästään siviilinäkökohtia; korostaa, että näitä yhdisteltyjä siviili- ja sotilasalan toimia olisi voitava valvoa koko laajuudessaan, ja kehottaakin neuvostoa ja komissiota varauksettomaan yhteistyöhön löytääkseen keinot, joilla saadaan yleiskuva näistä operaatioista ja niiden moninkertaisesta rahoitusrakenteesta;

64.   pitää valitettavana sitä, että vuonna 2006 tehty toimielinten välinen sopimus ei sisällä nimenomaisesti ETPP:n puitteissa toteutettavien sotilaallisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoittamista yhteisön talousarviosta, mikä mahdollistaisi irtautumisen nykyisestä käytännöstä, jossa joudutaan turvautumaan jäsenvaltioiden lisäbudjetteihin ja käynnistysrahastoihin;

65.   pitää sen vuoksi valitettavana sitä, että vuonna 2006 tehty toimielinten välinen sopimus ei muuta ETPP-operaatioita koskevia nykyisiä sääntöjä, joista voidaan mainita periaate "aiheutuneet kustannukset maksaa niiden aiheuttaja" sekä kaikki muut tapauskohtaiset järjestelyt, kuten Athene-järjestelmä; muistuttaa, että tällaiset järjestelyt vakiinnuttavat tilanteen, jossa rahoitustaakka kohdistuu niihin jäsenvaltioihin, jotka antavat suurimman panoksen toteutettavissa operaatioissa, mikä vaarantaa tulevan osallistumisen ETPP-operaatioihin ja luo tilanteen, joka voidaan helposti välttää rahoittamalla yhteiset operaatiot EU:n talousarviosta;

66.   pahoittelee, että ainakin yhdessä tapauksessa neuvosto on rahoittanut tiettyjä kuluja hallitustenvälisen Athene-järjestelmän kautta, vaikka komissio yksiselitteisesti katsoi, että kyseiset menot olisi pitänyt rahoittaa EU:n talousarviosta; katsoo, että neuvoston ja komission velvollisuutena on tiedottaa parlamentille ja neuvotella sen kanssa asioista, joihin liittyy epävarmuutta, eikä voi hyväksyä neuvoston yksipuolisia päätöksiä;

67.   pyytää neuvostoa saattamaan parlamentin ajan tasalle joulukuussa 2006 hyväksytyistä Athene-järjestelmää koskevista uusista määräyksistä; on yllättynyt, ettei neuvosto katsonut tarpeelliseksi tiedottaa parlamentille asiasta kahdessa yhteisessä kokouksessa, jotka pidettiin vuoden 2006 syksyllä, kun asiasta kerran oli keskusteltu aikaisemmin vuoden kuluessa;

68.   toistaa ehdotuksensa talousarviota koskevasta uudesta metodiikasta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan menojen avoimuuden lisäämiseksi ja Euroopan unionin turvallisuusstrategian tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan sotilaallisten ja siviilivoimavarojen kehittämisen tukemiseksi:

69.   panee merkille, että komissio käsittelee kaikkia yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevassa luvussa käyttämättä jääviä määrärahoja ja etenkin takaisin perittyjä varoja myöhemmin varainhoitoasetuksessa tarkoitettuina "käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina", joten ne palautetaan kyseisiin kohtiin seuraavana vuonna; ei ole vakuuttunut siitä, että tämä on varainhoitoasetuksen säännösten mukaista, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan asiaa;

o
o   o

70.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, NATO:n pääsihteerille sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle.

(1) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1. (2) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 182. (3) EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 88. (4) EUVL C 288 E, 25.11.2006, s. 59. (5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0495. (6) EUVL C 300 E, 9.12.2006, s. 267. (7) EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 396. (8) EUVL C 300 E, 9.12.2006, s. 482. (9) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0566. (10) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 226. (11) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 235. (12) EUVL C 82 E, 1.4.2004, s. 610. (13) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 240. (14) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 233. (15) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 253. (16) EUVL C 292 E, 1.12.2006, s. 112. (17) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 341. (18) EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107. (19) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0569. (20) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0568. (21) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. (22) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0032. (23) EYVL C 283, 20.11.2002, s. 1. (24) EYVL C 298, 30.11.2002, s. 1.