Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon ihmisarvoisesta työstä kaikille – yhteisön osallistuminen ihmisarvoisen työn toimintaohjelman maailmanlaajuiseen täytäntöönpanoon (KOM(2006)0249) (komission tiedonanto ihmisarvoisesta työstä),

–   ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan – liite komission tiedonantoon ihmisarvoisesta työstä (SEK(2006)0643),

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. tammikuuta 2007 antaman lausunnon komission tiedonantoon ihmisarvoisesta työstä(1),

–   ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon ILO:n yleissopimukset ja työelämän perusnormit,

–   ottaa huomioon 16. syyskuuta 2005 pidetyn Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätösasiakirjan 47 kohdan, joka koskee ihmisarvoista työtä ja oikeudenmukaista globalisaatiota,

–   ottaa huomioon YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (Ecosoc) 5. heinäkuuta 2006 hyväksymän ministerijulistuksen, jossa todetaan, että kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on kiireesti luotava ympäristö, joka edistää täyden ja tuottavan työllisyyden sekä ihmisarvoisen työn saavuttamista, mikä on avaintekijä kestävälle kehitykselle,

–   ottaa huomioon Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission 24. helmikuuta 2004 antaman raportin "Oikeudenmukainen globalisaatio: mahdollisuuksia kaikille" ("A fair globalisation: creating opportunities for all"),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Globalisaation sosiaalinen ulottuvuus – etujen laajempaa jakautumista edistävät EU:n poliittiset linjaukset" (KOM(2004)0383),

–   ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan "Toinen vuosikertomus maahanmuutosta ja kotouttamisesta" (SEK(2006)0892),

–   ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle perustyönormien edistämisestä ja työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjausjärjestelmän kehittämisestä maailmanlaajuistumisen yhteydessä(2),

–   ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteisen julkilausuman Euroopan unionin kehityspolitiikasta: Eurooppalainen konsensus(3),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Investointi ihmisiin: tiedonanto inhimillistä ja sosiaalista kehitystä koskevasta temaattisesta ohjelmasta ja vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymistä" (KOM(2006)0018) (komission tiedonanto investoinnista ihmisiin),

–   ottaa huomioon 23. lokakuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutumisesta: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002–2006(4),

–   ottaa huomioon maaliskuussa 2004 julkaistun ILO:n hallintoelimen, työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa käsittelevän komitean mietinnön, joka koskee maailmanlaajuisen työllisyyttä koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanon ajanmukaistamista ja politiikan yhtenäistämiseen liittyviä näkökohtia (An update of the implementation of the Global Employment Agenda and related aspects of policy integration),

–   ottaa huomioon huhtikuussa 2006 julkaistun ILO:n työasiakirjan, joka koskee pakkotyöhön liittyvän ihmiskaupan laillisia näkökohtia Euroopassa (Legal Aspects of trafficking for Forced Labour Purposes in Europe),

–   ottaa huomioon elokuussa 2005 julkaistun ILO:n työasiakirjan nro 58, joka koskee ihmisarvoista työtä, normeja ja indikaattoreita (Decent work, standards and indicators),

–   ottaa huomioon elokuussa 2006 julkaistun ILO:n tutkimuksen, joka koskee ihmisarvoisessa työssä esiintyviä puutteita eri puolilla maailmaa ja suuntauksien arviointia indeksien avulla (Decent work deficits around the globe: measuring trends with index),

–   ottaa huomioon lokakuussa 2004 julkaistun ILO:n muistion, joka laadittiin ILO:n maailmanlaajuisia tavoitteita ja kansallisia haasteita koskevaa seminaaria varten, ja joka koskee ihmisarvoista työtä kansallisissa puitteissa ("Decent work in national frameworks", Policy Integration department),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 1 kohdan, jossa määrätään, että jokaisella työntekijällä on oikeus sellaisiin työoloihin, jotka ovat hänen terveytensä, turvallisuutensa ja ihmisarvonsa mukaisia,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan 1 kohdan, jossa määrätään, että kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu,

–   ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen(5) 50 artiklan (Cotonoun sopimus),

–   ottaa huomioon ihmisarvoisesta työstä kaikille 1. joulukuuta 2006 Brysselissä hyväksytyt neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006(6),

–   ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006(7),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A6-0068/2007),

A.   katsoo, että ihmisarvoinen työ on perustyönormien turvaamista laajempi käsite ja perustuu seuraaviin perusperiaatteisiin: tuottava ja vapaasti valittu työ, työoikeudet, sosiaaliturva ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sekä sukupuoliulottuvuuden sisällyttäminen kaikkiin näihin neljään perusperiaatteeseen,

B.   katsoo, että keinot ihmisarvoisen työn saavuttamiseksi pitäisi mukauttaa kunkin yhteiskunnan ominaispiirteisiin, kehitystasoon ja voimavaroihin; katsoo, että ihmisarvoisen työn edistämispyrkimysten olisi koskettava sekä virallisen että epävirallisen talouden samoin kuin maatalouden työntekijöitä, itsenäisiä ammatinharjoittajia, osa-aikaisia ja tilapäisiä työntekijöitä ja etätyöntekijöitä,

C.   katsoo, että ihmisarvoisen työn edistämisen kaikilla tasoilla pitäisi olla maailmanlaajuinen tavoite, kuten globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissiossa, YK:n päätöslauselmassa vuonna 2005 pidetystä maailman huippukokouksen päätösasiakirjasta sekä YK:n talous- ja sosiaalineuvoston 5. heinäkuuta 2006 hyväksymässä ministerijulistuksessa vaaditaan; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseen tähtäävien toimien pitäisi osaltaan edistää myös vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteiden saavuttamista ja vuonna 1995 Kööpenhaminassa pidetyn sosiaalisen kehityksen maailman huippukokouksen sitoumusten noudattamista,

D.   katsoo, että uusien halpojen työmarkkinoiden avautuminen ja siihen liittyvä pyrkimys hyödyntää voittoa tuottavaa työn polkumyyntiä on johtanut nykyiseen ihmisarvoisen työn halveksimiseen ja kyseenalaistamiseen,

E.   katsoo, että ILO:lla on toimivalta määritellä kansainväliset työelämän perusnormit ja neuvotella niistä sekä valvoa niiden sisällyttämistä lainsäädäntöön ja niiden noudattamista käytännössä; katsoo, että ILO:n ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien keskinäisen yhteistyön lisääminen ja ILO:n täysipainoinen osallistuminen Maailman kauppajärjestön (WTO) työhön on olennaisen tärkeää; katsoo, että 27 jäsenvaltiota edustavalla Euroopan unionilla on merkittävää painoarvoa ja huomattava rooli tällä alalla sekä työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjausjärjestelmän alalla,

F.   ottaa huomioon, että ILO:n ihmisarvoisen työn kansallisilla ohjelmilla sekä muilla kansainvälisten kehitysyhteistyöjärjestöjen ja Yhdistyneiden kansakuntien toimilla, joilla pyritään vastaamaan työllisyyden tavoitteeseen, edistetään laajemmassa yhteydessä kansallisia ja alueellisia kehitysstrategioita sekä työttömyyden torjumista ja köyhyyden vähentämistä koskevia strategioita,

G.   ottaa huomioon, että vuosina 2000–2006 useimmat ulkoista yhteistyötä koskevat ohjelmat ja tutkimukset eivät kattaneet työllisyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ihmisarvoista työtä,

H.   ottaa huomioon, että ihmisarvoisesta työstä on tulossa keskeinen osa jatkuvaa työolojen parantamista sekä työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa,

I.   ottaa huomioon, että ihmisarvoisen työn normit eivät usein täyty osa-aikatyössä, alityöllisyydessä, epävirallisessa taloudessa sekä pimeässä ja laittomassa työssä, pakkotyö ja lapsityövoiman käyttö mukaan luettuina,

J.   katsoo, että ihmisarvoisen työn periaatetta ei noudateta myöskään tilanteissa, joissa työntekijöiden on pakko eikä vapaus tehdä osa-aikatyötä ja joissa monien on tultava toimeen vähimmäispalkkaa pienemmillä tuloilla,

K.   ottaa huomioon, että kulttuurinen monimuotoisuus, oikeudenmukainen globalisaatio, täyden ja tuottavan työllisyyden tavoitteet sekä ihmisarvoisen työn tarjoaminen kaikille, mukaan lukien vammaiset, naiset, nuoret ja iäkkäät työntekijät, kulttuuri- ja alkuperäisvähemmistöt, maahanmuuttajat, matalan ammattipätevyyden omaavat henkilöt sekä taantuneilla ja epäsuotuisilla alueilla asuvat henkilöt, ovat tärkeimpiä keinoja köyhyyden, työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa,

L.   katsoo, että kaikkien kansainvälisten toimijoiden on pyrittävä lisäämään ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksia saada tehdä ihmisarvoista työtä parantamalla heidän mahdollisuuksiaan elinikäiseen oppimiseen ja uudenlaisiin työtehtäviin kouluttautumiseen tai varmistamalla, että he saavat riittävät eläkkeet, täysipainoista terveydenhoitoa ja kaikkia muita tarpeellisia sosiaaliturvan muotoja; ottaen huomioon, että sosiaalinen suojelu on olennainen osa ihmisarvoista työtä,

M.   katsoo, että nuorilla on oltava kaikkialla oikeus löytää ihmisarvoista työtä ja että tähän tavoitteeseen olisi pyrittävä koko elämänkaarta koskevan ja sukupolvien välisen lähestymistavan avulla; katsoo, että vaarana on, että pitkäaikainen työttömyys nuorten työelämän alussa vaikuttaa pysyvästi heidän työllistymiseensä, tuloihinsa ja mahdollisuuksiinsa saada laadukasta työtä,

N.   ottaa huomioon, että monilla vierastyöläisillä Euroopassa ei ehkä ole ihmisarvoisia työoloja,

O.   ottaa huomioon, että monissa osissa maailmaa naiset ovat edelleen alttiita joutumaan ihmisarvoa alentaviin työoloihin ja siksi tähän asiaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota,

P.   katsoo, että koulutus- ja harjoittelujärjestelmät, jotka on mukautettu tietoyhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin, ovat ratkaisevassa asemassa valmisteltaessa nuorten osallistumista työmarkkinoille ja parantavat heidän mahdollisuuksiaan löytää ihmisarvoista ja laadukasta työtä,

Q.   ottaa huomioon, että elinikäinen oppiminen antaa kaikille ihmisille mahdollisuuden hankkia tarvittavat taidot, joiden avulla voi mukautua työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin, edistää tuottavuutta ja osallistua aktiivisena kansalaisena tietoyhteiskuntaan,

R.   ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintaohjelmat Luxemburgissa 20. ja 21. marraskuuta 1997 pidetyn työllisyyttä käsitelleen ylimääräisen Eurooppa-neuvoston huippukokouksen asettamien työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti,

S.   ottaa huomioon, että Euroopan työllisyysstrategialla sekä sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden strategialla pyritään näyttämään suuntaa ja varmistamaan niiden työllisyyttä, sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen painopisteiden koordinointi, joihin jäsenvaltioiden olisi sitouduttava EU:n tasolla,

T.   ottaa huomioon, että 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto painotti tarkistetussa kasvua ja työllisyyttä koskevassa Lissabonin strategiassa ja kestävää kehitystä koskevassa eurooppalaisessa strategiassa, että on tärkeää kehittää työelämässä pysymistä yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla,

U.   ottaa huomioon, että EU on asettanut itselleen Lissabonin strategiassa uuden strategisen päämäärän: siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä korkeatasoista ympäristönsuojelua; toteaa, että kyseisiä tavoitteita ei tähän mennessä ole saavutettu,

V.   katsoo, että kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen (2005–2008) (KOM(2005)0141) mukaisesti Euroopan unionin kilpailukyvyn lujittamiseksi yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla on tärkeää lisätä tuottavuutta edistämällä ihmisarvoista työtä ja parantamalla työelämässä pysymisen laatua, työterveys ja -turvallisuus, joustavuuden ja työpaikkojen säilyvyyden välinen parempi tasapaino, elinikäinen oppiminen, keskinäinen luottamus ja osallistuminen sekä yksityis-, perhe- ja työelämän parempi yhteensovittaminen mukaan luettuina; katsoo, että sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja kaikkien muiden syrjinnän muotojen torjuminen sekä heikoimmassa asemassa olevien ryhmien yhteiskunnallisen integraation edistäminen ovat olennainen osa ihmisarvoisen työn saavuttamiseksi toteutettavia ponnisteluja,

1.   katsoo, että ihmisarvoinen työ on keskeinen osa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa;

2.   uskoo, että Euroopan unioni voi merkittävästi edistää ihmisarvoista työtä sekä sisä- että ulkopolitiikoilla noudattamalla yhteiskunnallisia arvojaan ja periaatteitaan, torjumalla sosiaalista polkumyyntiä, kuten työn polkumyyntiä, ja edistämällä asemaansa kansainvälisellä tasolla;

3.   korostaa, että ihmisarvoinen työ ei liity pelkästään työllisyyteen tai sosiaaliseen suojeluun vaan myös hallintotapaan ja että ihmisarvoista työtä painottavien tehokkaiden politiikkojen täytäntöönpano edellyttää toimielinten vastuullisuutta, poliittista sitoutumista moitteettomaan valtionhallintoon sekä vireää ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa;

4.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan huomioon globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission ja vuonna 2005 pidetyn maailman huippukokouksen päätösasiakirjasta annetun YK:n päätöslauselman sekä YK:n talous- ja sosiaalineuvoston 5. heinäkuuta 2006 hyväksymän ministerijulistuksen huomiot ja suositukset sekä sisällyttämään ihmisarvoisen työn ulottuvuuden kaikkiin Euroopan unionin toimiin ja rohkaisemaan sen jäsenvaltioita tekemään samoin;

5.   painottaa, että monikansallisten yritysten olisi sitouduttava erityisesti globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden periaatteisiin ja noudattamaan kansainvälisiä työnormeja ja ihmisarvoisen työn käytäntöä kaikissa maailmanlaajuisissa toiminnoissaan;

6.   kehottaa komissiota panemaan käytäntöön ehdottamansa strategian ja suuntaviivat toteuttaakseen tehokkaammin EU:n sisä- ja ulkopolitiikkoja ihmisarvoisen työn toimintaohjelman edistämiseksi erityisesti kehitystä, ulkoista apua, laajentumista, naapuruuspolitiikkaa, kauppaa, maahanmuuttoa sekä kahden- ja monenvälisiä ulkosuhteita koskevissa kysymyksissä;

7.   pyytää, etteivät neuvosto ja komissio väistä velvollisuuksiaan panna täytäntöön yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP+), vaan että ne työskentelevät aktiivisesti ILO:n kanssa sen varmistamiseksi, että sopimusehtoja noudatetaan täysipainoisesti, ja että ne käyttävät tarvittaessa valtaansa perua etuuskohtelu sellaisilta mailta, jotka eivät noudata perustavanlaatuisia sosiaalisia tai työ- ja ihmisoikeuksia, mukaan lukien yhdistymisvapautta koskevaa oikeutta ja muita keskeisiä ILO:n yleissopimuksia ja perustyönormeja;

8.   kehottaa komissiota olemaan tiukempi GSP plus -järjestelmän täytäntöönpanossa antamalla edunsaajahallituksille suosituksia ja ottamalla käyttöön yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 27. kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005(8) mukaiset valvontamenettelyt ja tarvittaessa soveltamaan menettelyjä, joilla tullietuisuudet keskeytetään väliaikaisesti niiden maiden osalta, jotka eivät noudata sitoumuksiaan ja rikkovat vakavasti ja järjestelmällisesti sosiaalisia perusoikeuksia siten, että samalla varmistetaan, että etuuksien peruuttaminen ei edistä protektionismia; kehottaa lisäksi valvomaan ja panemaan täytäntöön menettelyjä, jotka laajennetaan kattamaan muut GSP-edunsaajamaat, kuten menettelyt, jotka koskevat lapsi- ja pakkotyötä, joiden poistaminen on keskeinen haaste ILO:lle, mikä käy ilmi sen lapsityövoiman käytön lopettamista koskevasta kertomuksesta "The end of child labour: Within reach";

9.   kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan ihmisarvoista työtä koskevan komission tiedonannon mukaista sitoutumista ja ottamaan huomioon ihmisarvoisen työn sosiaalisen ulottuvuuden komission aloitteissa kolmansien maiden kanssa tehtävien kauppasopimusten yhteydessä;

10.   korostaa, että ihmisarvoisen työn toimintaohjelma sisältää joukon yleisiä suuntaviivoja, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään tiettyyn kehityksen malliin vaan liittyvät suoraan oikeudenmukaisempaan ja tasapainoisempaan tuotetun vaurauden jakamiseen, ja että se on väline, joka liittää kehityksen toiminnan ja hallinnon arvoihin ja periaatteisiin, joissa yhdistyy taloudellinen kilpailukyky ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus;

11.   kehottaa komissiota kehittämään kestävän kehityksen strategiaan liittyvän johdonmukaisen lähestymistavan, joka koskee sosiaali-, työllisyys- ja ympäristöpolitiikan välisiä yhteyksiä ja perustuu vapauteen ja vastuullisuuteen;

12.   muistuttaa, että ihmisarvoisen työn tavoitteen saavuttaminen edellyttää johdonmukaista ja kokonaisvaltaista talous- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla pyritään edistämään tuottavien ja laadukkaiden työpaikkojen luomista; korostaa, että ihmisarvoisen työn toimintaohjelmalla edistetään sellaisten politiikkojen käyttöönottoa, jotka ulottuvat perinteisiä työmarkkinapolitiikkoja pitemmälle ja että jäsenvaltioiden kaikkien talouspolitiikkojen on tuettava niiden toteuttamista;

13.   kehottaa jäsenvaltioita ja yrityksiä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ja työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevan yhteisön lainsäädännön nojalla omaksumaan ennaltaehkäiseviä strategioita ja toteuttamaan toimia, joilla pyritään suojelemaan äitiyttä ja parantamaan työterveyttä ja -turvallisuutta niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat raskaana, ovat synnyttäneet äskettäin tai imettävät;

14.   korostaa tarvetta parantaa työmarkkinoiden avoimuutta siten, että kaikki työ (olipa kyse määräaikaisesta tai vakinaisesta, koko- tai osa-aikaisesta tai tuntipalkkaisesta työstä) teetetään laillisesti ja on kohtuullisesti palkattua ja että kaikessa työssä kunnioitetaan täysimääräisesti työntekijöiden oikeuksia, noudatetaan keskeisiä työelämän normeja ja käytäisiin sosiaalista vuoropuhelua sekä sovelletaan sosiaalista suojelua (mukaan luettuna työterveys ja -turvallisuus) sekä sukupuolten tasa-arvoa;

15.   muistuttaa, että nuorten, mukaan lukien harjoittelijoiden työolojen olisi oltava kaikkien työntekijöiden perusoikeuksien ja ihmisarvoisen työn periaatteiden mukaisia;

16.   pitää myönteisenä ihmisarvoista työtä koskevaa komission tiedonantoa ja kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita ratifioimaan ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön ne ILO:n yleissopimukset, jotka ILO on luokitellut ajantasaisiksi ja jotka koskevat erityisesti ihmisarvoista työtä; on vakuuttunut siitä, että ihmisarvoista työtä koskevien ILO:n yleissopimusten toteutumista olisi edistettävä naapuruus- ja ulkopolitiikassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ILO:ta valvontajärjestelmänsä ja -mekanismiensa vahvistamisessa;

17.   tukee voimakkaasti komission lähestymistapaa, jolla pyritään tukemaan järjestäytymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden edistämistä, työsuojeluhallinnon ja -valvonnan sekä sosiaaliturvahallinnon rakenteiden vahvistamista ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien ennakoivien strategioiden kehittämistä laajentumisen yhteydessä ja liittymistä edeltävissä ohjelmissa;

18.   on tyytyväinen komission tiedonantoon investoinnista ihmisiin, joka liittyy "Eurooppalaiseen konsensukseen" (EU:n kehityspolitiikka), ja että ohjelmassa pidetään tärkeänä ihmisarvoisen työn toimintaohjelman täytäntöönpanoa EU:n kumppanuusmaissa;

19.   painottaa, että asetuksen (EY) N:o 1905/2006 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii luetelmakohdassa kehotetaan edistämään ihmisarvoisen työn toimintaohjelmaa yleismaailmallisena tavoitteena, joka on määrä toteuttaa turvautumalla muun muassa maailmanlaajuisiin ja muihin monenvälisiin aloitteisiin kansainvälisesti hyväksyttyjen ILO:n työelämän perusnormien täytäntöönpanemiseksi, arvioihin kaupan vaikutuksesta ihmisarvoiseen työhön sekä pitkäaikaisiin ja tarkoituksenmukaisiin mekanismeihin oikeudenmukaisen rahoituksen varmistamiseksi sekä sosiaaliturvajärjestelmien tehokkaaseen toimintaan ja niiden soveltamisalan laajentamiseen; korostaa, että asetuksen (EY) N:o 1905/2006 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ihmisarvoinen työ mainitaan painopistealueena; kehottaa komissiota soveltamaan aktiivisesti näitä säännöksiä kehityspolitiikassaan; kehottaa komissiota lisäksi raportoimaan järjestelmällisesti toimistaan ihmisarvoisen työn edistämiseksi kehityspolitiikkaansa ja ulkoisen avun täytäntöönpanoa koskevassa vuotuisessa kertomuksessaan;

20.   kehottaa komissiota kannustamaan työelämän perusnormien ja ihmisarvoista työtä koskevan tavoitteen noudattamista WTO:n jäsenten kauppapolitiikassa tehokkaana säännöstönä, jota täydentävät seuraamusmekanismit, joita sovelletaan kumppaneihin, jotka laiminlyövät kyseisten normien noudattamisen, ja samalla GSP plus-menettelyn täysipainoista noudattamista; rohkaisee Euroopan unionia harkitsemaan sellaisten mekanismien luomista, joiden avulla seurattaisiin kaupan ja ihmisarvoisen työn samansuuntaista kehittymistä sekä Euroopassa että kansainvälisellä tasolla;

21.   kehottaa komissiota mahdollisuuksien mukaan tukemaan kansainvälisten rahoituslaitosten, ILO:n, YK:n ja WTO:n välillä käynnistynyttä vuoropuhelua niiden talouskasvuun, investointiin, kauppaan ja ihmisarvoiseen työhön liittyvien politiikkojen täydentävyydestä ja johdonmukaisuudesta ja myös osallistumaan siihen;

22.   kehottaa komissiota ottamaan huomioon esimerkiksi vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia kauppaetuuksia myöntäessään sen, kuinka edunsaajavaltiot noudattavat kansainvälisiä työnormeja, joilla taataan ihmisarvoisen työn kunnioittaminen, jotta ne maat, jotka eivät noudata kyseisiä perusnormeja, eivät hyötyisi Euroopan unionin kauppaetuuksista;

23.   korostaa tarvetta lisätä WTO:n, UNCTAD:n, ILO:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden välistä yhteistyötä niiden politiikkojen täydentävyyden osalta; katsoo, että toteutettavien toimenpiteiden johdonmukaisuus on välttämätöntä ihmisarvoisen työn edistämisessä ja sen varmistamisessa käytännössä; esittää, että ILO:lle myönnettäisiin tarkkailijan asema WTO:ssa; pyytää muiden WTO:n jäsenten parlamentteja tukemaan tätä pyyntöä;

24.   kehottaa komissiota esittämään kauppa- ja ympäristökomitean kaltaisen kauppaa ja ihmisarvoista työtä käsittelevän komitean perustamista WTO:n yhteyteen;

25.   muistuttaa, että ILO:n perussääntö antaa sille oikeuden kehottaa taloudellisiin sanktioihin sellaista valtiota vastaan, joka ei noudata sosiaalisia oikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ja kehottaa WTO:ta sitoutumaan noudattamaan ILO:n päätöksiä kansainvälisten järjestöjen toiminnan johdonmukaisuuden nimissä;

26.   ehdottaa, että ILO:lle annettaisiin valtuudet antaa asiantuntijaraportteja ("amicus briefs") WTO:n paneeleille ja valituselimelle asianmukaisissa tapauksissa, joissa kansainvälisten työsopimusten rikkominen on riita-asian syy ja joissa ILO:n päätökset on otettava huomioon;

27.   ehdottaa, että ILO:ssa pitäisi avata vetoamismahdollisuus niissä tapauksissa, joissa WTO:n jäsenvaltio katsoo, että WTO:n riitojenratkaisuelimen päätös asettaa kyseenalaiseksi ILO:n työehtosopimusten noudattamista koskevat päätökset, jotta varmistetaan kansainvälisen yhteisön toiminnan yhdenmukaisuus ihmisarvoisen työn edistämisessä;

28.   kehottaa EU:ta asettamaan kansainvälisten työnormien noudattamisen osaksi uusien maiden WTO:hon liittymistä koskevia neuvotteluita;

29.   kehottaa painokkaasti komissiota tekemään perustyönormien noudattamisesta hankinta- ja sopimuspolitiikkansa ennakkoehdon; kehottaa komissiota kehittämään tätä tarkoitusta varten politiikkaa sekä antamaan apua kaupankäyntiä koskevissa asioissa, jotta myös kehitysmaiden pientuottajien olisi mahdollista noudattaa näitä normeja;

30.   painottaa, että on tarpeen kehittää edelleen menetelmiä, joiden avulla arvioidaan kaupan ja kauppasopimusten vaikutuksia ihmisarvoiseen työn edistämiseen niin maailmanlaajuisissa hankintaketjuissa kuin vapailla tuotantoalueilla, ja varmistaa kaupan kestävän kehityksen vaikutusten arviointien tehokkuus ja oikea ajoitus;

31.   kehottaa komissiota tunnustamaan ja sisällyttämään kahdenvälisiin ja monenvälisiin kauppasopimuksiin sekä kestävän kehityksen vaikutusten arviointeihin ILO:n määrittelemät tarvittavat indikaattorit, jotka koskevat työtarkastajien määrää suhteessa työvoiman määrään: 1 tarkastaja 10 000 työntekijää kohden teollistuneissa markkinatalousmaissa, 1 tarkastaja 20 000 työntekijää kohden siirtymätalousmaissa ja 1 tarkastaja 40 000 työntekijää kohden vähemmän kehittyneissä maissa;

32.   kehottaa komissiota varmistamaan Cotonoun sopimuksen 50 artiklan täytäntöönpanon, sillä se sisältää erityiset säännökset kauppa- ja työnormeista ja siinä vahvistetaan osapuolten sitoutuminen perustyönormeihin;

33.   kehottaa komissiota yhteistyössä YK:n elinten, kansallisten ja alueellisten järjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan osapuolten kanssa koordinoimaan paremmin ihmisarvoista työtä koskevien ulkoisten yhteistyöohjelmien täytäntöönpanoa ILO:n ihmisarvoisen työn kansallisten ohjelmien tai vastaavien suunnitelmien täytäntöönpanon kanssa ja tehostamaan yhteisiä toimia ihmisarvoisen työn integroimiseksi köyhyyden vähentämistä koskeviin strategioihin ja asiakirjoihin sekä kehitysstrategioihin, sillä niillä voi olla lisäarvoa ihmisarvoisen työn saavuttamisessa kaikille; kehottaa kuulemaan työmarkkinaosapuolia ja muita kansalaisyhteiskunnan osapuolia tässä asiassa;

34.   kehottaa Euroopan unionia rahoittamaan yhdessä ILO:n kanssa ihmisarvoista työtä koskevan kehitysohjelman ja erityisesti pyrkimään tunnistamaan tehokkaimmat strategiat ihmisarvoisen työn edistämiseksi;

35.   korostaa, että on ratkaisevan tärkeää ja ihmisarvoisen työn saavuttamistavoitteen mukaista, että jäsenvaltiot noudattavat tavoitettaan käyttää 0,7 prosenttia BKT:stään kehitysmaiden auttamiseen ottaen huomioon, että kasvu ja kestävät sosiaaliset rakenteet ovat olennainen edellytys ihmisarvoisen työn edistämiselle etenkin kehitysmaissa;

36.   kannustaa komissiota noudattamaan toimissaan kokonaisvaltaista moniulotteista lähestymistapaa, joka perustuu ihmisarvoisen työn toimintaohjelman neljään pilariin: vapaasti valittu tuottava työ, työoikeudet, mukaan lukien perustyönormit, sosiaalinen suojelu ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sekä sukupuolinäkökohdan sisällyttäminen kaikkiin pilareihin; kannustaa jäsenvaltioita harkitsemaan vähimmäispalkan käyttöön ottoa turvaverkkona, jonka avulla estetään ihmisten riistäminen ja torjutaan työtä tekevien köyhyyttä;

37.   korostaa, miten tärkeää on tukea työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä koskevien kysymysten sisällyttämistä kehitysstrategioihin; kehottaa sisällyttämään perusteellisemman analyysin työllisyydestä ja muista ihmisarvoisen työn näkökohdista köyhyyden vähentämistä koskeviin strategia-asiakirjoihin, talouskumppanuussopimuksiin, maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin tavoiteohjelmiin; korostaa tässä yhteydessä kaikkien asianosaisten sidosryhmien kuulemisen merkitystä, mukaan lukien järjestäytyneet työnantajat, ammattiliitot ja työntekijät sekä yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta laajimmin määriteltynä;

38.   kehottaa vahvistamaan työllisyysministeriöitä, työnantajajärjestöjä ja työntekijäjärjestöjä ja ottamaan ne järjestelmällisemmin mukaan köyhyyden vähentämistä koskevien strategia-asiakirjojen, maakohtaisten strategioiden ja monivuotisten ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon perustana olevaan prosessiin; katsoo, että tätä varten niiden yhteistyötä on tiivistettävä valtiovarainministereiden sekä Bretton Woods -instituutioiden, Euroopan investointipankin ja WTO:n kaltaisten kansainvälisten rahoitus- ja talousinstituutioiden kanssa; kehottaa kaikkia osapuolia varmistamaan, että maakohtaiset strategia-asiakirjat laaditaan aidosti osallistuvalla tavalla; kehottaa painokkaasti komissiota investoimaan enemmän teknisten ja institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen ja tukemaan toimia, joilla ihmisarvoinen työ juurrutetaan maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin;

39.   painottaa erityisesti tarvetta laatia maavetoisia ja maakohtaisia ihmisarvoista työtä koskevia strategioita tai vastaavia toimintasuunnitelmia, joiden kehittämiseen työmarkkinaosapuolten järjestöt ja muut asianomaiset sidosryhmät ovat osallistuneet ja joilla pyritään luomaan ihmisarvoista työtä kaikille toteuttamalla kehitysyhteistyötä – talouspolitiikkojen ja hallinnon, talousarvion tukitoimien ja valmiuksien, etenkin institutionaalisten valmiuksien kehittämisen työllisyysvaikutuksia koskeva poliittinen vuoropuhelu mukaan lukien – joka on hyvin koordinoitu ja yhdenmukaistettu komission, jäsenvaltioiden ja muiden kansainvälisten kehitysyhteistyökumppaneiden ja asiaankuuluvien toimijoiden kesken, ILO ja muut YK:n virastot sekä kansainväliset rahoituslaitokset mukaan lukien;

40.   kehottaa uudistamaan toimia ihmisoikeuksien ja työtä koskevien oikeuksien loukkausten torjumiseksi ja tutkimaan mahdollisuuksia jättää kehitysmaissa toimivat monikansalliset yhtiöt Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoittamien tai tukemien hankintasopimusten sekä Euroopan investointipankin ja muiden rahoituslaitosten myöntämien vientiluottotakuiden ulkopuolelle, jos ne rikkovat kyseisiä oikeuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään työelämän perusnormien noudattamisesta pakollisen ehdon sopimuksissa, jotka koskevat Euroopan kehitysrahaston rahoittamia tai muiden yhteisön tai kahdenvälisten tukimuotojen kautta rahoitettuja julkisia hankintoja;

41.   kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan tehokkaampia toimia taitojen kehittämiseksi, jotta uusista tekniikoista ja innovaatioista saadut edut voidaan koota ja jakaa; huomauttaa, että ihmisarvoinen työ saavutetaan kasvun, investointien ja yritysten kehittämisen kautta yhdessä yhteiskuntavastuun kanssa;

42.   kehottaa EU:n toimielimiä Lissabonin strategian ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen (2005–2008) yhteydessä kehittämään ja edistämään Euroopan yrityskulttuuria kohdistamalla huomion yksilöihin ja erityisesti nuoriin nopeasti kasvavien yritysten luomiseksi ja ihmisarvoisen työn tavoitteista yhden – useampien ja parempien työpaikkojen luomista koskevan tavoitteen – saavuttamiseksi;

43.   kehottaa jäsenvaltioita asettamaan ihmisarvoisen työn talous- ja sosiaalipolitiikkansa ensisijaiseksi tavoitteeksi painottamalla erityisesti laadukkaiden työpaikkojen luomista, kaikkien työntekijäryhmien perustavanlaatuisten työoikeuksien kunnioittamista, sosiaalisen suojelun vahvistamista ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämistä;

44.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan menettelysääntöjen omaksumista vapaaehtoisina aloitteina yrityksissä tai alakohtaisesti ja täydentämään näin kansallista lainsäädäntöä ja kansainvälisiä normeja sekä monikansallisia yrityksiä koskevia OECD:n ja ILO:n menettelysääntöjä ja viittamaan niihin;

45.   suosittaa painokkaasti, että jäsenvaltiot ja Euroopan unioni edistävät yritysten yhteiskuntavastuun hyvien käytänteiden soveltamista kaikissa yrityksissä niiden toimipaikasta riippumatta turvallisen, joustavan ja korkealaatuisen työympäristön luomiseksi; kannustaa sidosryhmäfoorumia ja yritysten yhteiskuntavastuuta edistävää eurooppalaista liittoumaa laatimaan aloitteita, joilla edistetään ihmisarvoisen työn sisällyttämistä tärkeäksi osaksi yritysten yhteiskuntavastuuta;

46.   kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toimiessaan työnantajina kehitysmaissa ottamaan huomioon ihmisarvoisen työn periaatteen ILO:n suosituksen 135 mukaisesti, joka koskee vähimmäispalkkojen määräämistä erityisesti kehitysmaat huomioon ottaen;

47.   pitää myönteisenä YK:n järjestöjen panosta ihmisarvoisen työn edistämiseksi, esimerkiksi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun aloitetta, joka koskee ylimääräisen kertomuksen laatimista ihmisoikeuksien toteutumisesta monikansallisissa yhtiöissä;

48.   korostaa, miten tärkeää on edistää ILO:n kolmikantajulistusta monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta;

49.   kannustaa yrityksiä omaksumaan vastuulliset, ei-syrjivät palvelukseen ottamista ja ammatillista kehittymistä koskevat toimintatavat, jotta voidaan parantaa naisten ja työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien työllisyyttä;

50.   suosittelee, että yritykset toteuttavat aloitteita naisten osallistumisen ja edustuksen lisäämiseksi elimissä, jotka osallistuvat työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, mikä on strateginen päämäärä ihmisarvoisen työn puolustamisessa;

51.   kehottaa komissiota yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja ILO:n kanssa kannustamaan naisyrittäjiä perustamaan ja kehittämään yrityksiä Euroopan unionin sisällä ja sen ulkopuolella osana kehitysyhteistyöpolitiikkaa;

52.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:n sisällä ja sen ulkopuolella toimivat yritykset tarjoavat paremmin tietoa ja kuulevat työntekijöiden edustajia osana laajempaa meneillään olevaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jossa työntekijöille tiedotetaan ja heitä kuullaan useista heidän työhönsä ja työoloihinsa liittyvistä asioista; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia tunnustamaan, että työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat korkeat normit ovat olennainen ihmisoikeus;

53.   korostaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitystä jäsenvaltioiden toteutettaviksi tarkoitettujen ihmisarvoista työtä koskevien kansallisten ohjelmien laatimisessa ja kehottaa niitä työmarkkinaosapuolten aitoon kuulemiseen;

54.   painottaa, että työmarkkinaosapuolten osuus on ratkaisevan tärkeä ihmisarvoisen työn toimintaohjelman täytäntöönpanon onnistumiselle ja siksi ne olisi saatava osallistumaan aktiivisesti ainakin kuulemisprosessin avulla ihmisarvoisen työn edistämistä koskevien aloitteiden täytäntöönpanoon;

55.   on tyytyväinen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin työpaikkakiusaamista ja -väkivaltaa koskevasta puitesopimuksesta, joka olisi esimerkki ihmisarvoisen työn edistämisestä Euroopassa; kehottaa komissiota kannustamaan työmarkkinaosapuolia saattamaan nämä neuvottelut onnistuneesti päätökseen;

56.   painottaa, että Euroopan sosiaalinen toimintaohjelma, Lissabonin strategia (mukaan lukien kansalliset uudistusohjelmat) ja lisätyt toimet ILO:n ajantasaisiksi luokittelemien kansainvälisten työyleissopimusten ratifioimiseksi ja täytäntöön panemiseksi, muodostavat ihmisarvoista työtä koskevan EU:n etenemissuunnitelman;

57.   kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita, ennaltaehkäiseviä ja suojelevia toimia ja ohjelmia työsuojeluhallinnon määrän, laadun ja toimivaltuuksien sekä välineiden lisäämiseksi yhteisön lainsäädännön ja ILO:n yleissopimusten mukaisesti, jotta vahvistetaan työterveyttä ja -turvallisuutta, työoloja ja muuta sosiaalista lainsäädäntöä;

58.   ehdottaa yhteistyön vahvistamista kansallisten työsuojelupalveluiden kesken parhaiden käytänteiden vaihdon kehittämisessä yhteisön tasolla ihmisarvoisen työn edistämisen helpottamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan työsuojelupalveluista vastaaville viranomaisille kattavammat resurssit tehtäviensä toteuttamiseen, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden kansallista työlainsäädäntöä noudatetaan käytännössä eikä sitä laiminlyödä;

59.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että uudet työmuodot kuuluvat myös nykyisen lakisääteisen työsuojelun piiriin, ja harkitsemaan sellaisten uusien säädösten antamista, joita voidaan soveltaa joustavasti uusiin työmuotoihin niin, että kaikille työntekijöille voidaan taata yhtäläinen suojelun taso;

60.   tunnustaa nuorten työllisyysverkoston ja ILO:n ihmisarvoisen työn foorumin työn merkityksen vaihto-, tuki- ja tarkistusmekanismeina; kehottaa komissiota tukemaan näiden verkostojen kehittämistä EU:n kumppanuusmaissa yhdessä ILO:n kanssa maailmanlaajuisen työllisyyttä koskevan toimintaohjelman toteuttamiseksi;

61.   kehottaa jäsenvaltioita takaamaan koulutuksen nuorille tehokkaana strategiana sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi ja edistämään nuorten työllistyvyyttä käyttämällä sellaisia olemassa olevia mekanismeja kuin Euroguidance-verkkoa, jonka avulla henkilöt voivat paremmin ymmärtää työmahdollisuuksia Euroopassa; kehottaa jäsenvaltioita myös helpottamaan nuorten onnistunutta siirtymistä työmarkkinoille ja heidän pääsyään työhön ammatinvalinnanohjausta koskevien järjestelyjen avulla samalla kun varmistetaan vastaavuus elinkaaren ja sukupolvien välisen lähestymistavan kanssa;

62.   kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan investointejaan infrastruktuuriin, jota tarvitaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön sekä nuorten opetukseen ja ammatilliseen koulutukseen, käyttämällä sekä yksityisen että julkisen sektorin yhteisrahoitusta;

63.   kehottaa jäsenvaltioita toteuttaessaan yhteisön politiikkoja mahdollistamaan kaikille pääsyn elinikäiseen oppimiseen jopa maantieteellisesti kaukaisilla alueilla ja maaseutualueilla ja toteuttamaan erityistoimia, jotka on mukautettu paikallisiin oloihin, jotta kaikkien työllistyvyys voidaan varmistaa muuttuvassa työympäristössä;

64.   kehottaa jäsenvaltioita uudistamaan asianmukaisesti koulutusjärjestelmäänsä ja varmistamaan korkeatasoiseen koulutukseen pääsyn kaikille;

65.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuoliulottuvuuden kaikkiin politiikkoihin ja ohjelmiin, joilla edistetään ihmisarvoista työtä, ja pyytää jäsenvaltioita varmistamaan miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet ihmisarvoiseen työhön ei ainoastaan työllistyvyyden tai uralla etenemisen vaan myös palkkatason kannalta;

66.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen yksityis-, perhe- ja työelämän yhteensovittamisen, jotta naisten osallistumista työmarkkinoilla voidaan lisätä ja jotta voidaan tutkia ja poistaa syitä, jotka saattaisivat heikentää näiden toimien tehokkuutta;

67.   kehottaa tutkimaan keinoja, joiden avulla myös nykyisin liian raskaina tai vähäarvoisina pidetyt työt saadaan houkuttelevammiksi (kotiapu, perhe- ja vanhustyö, henkilökohtaisen avustajan työ jne.);

68.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan toimia, joilla mahdollistetaan kaikille työntekijöille paremman työn ja perhe-elämän välisen tasapainon saavuttaminen ottaen huomioon, että pitkät työpäivät, stressi ja epävarmuus työn jatkumisesta uhkaavat perheen, joka on yhteiskuntamme tärkeä perusta, koossa pysymistä;

69.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen, naisjärjestöjen ja sellaisten verkostojen kanssa, jotka tukevat naisten taloudellisen ja sosiaalisen vaikutusvallan lisäämistä kehitysmaissa sekä ihmisarvoisen työn edistämistä kaikilla tasoilla;

70.   pitää myönteisenä komission ihmisarvoista työtä koskevassa tiedonannossa ilmoittamaa aloitetta tukea työmarkkinaosapuolten ja muiden yhteiskunnallisten sidosryhmien ottamista paremmin mukaan maailmanlaajuiseen hallintoon samaan tapaan kuin OECD:n neuvottelumallissa;

71.   kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään kansallisia politiikkoja, joilla edistetään työntekijöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tasa-arvoista kohtelua heidän iästään tai sukupuolestaan riippumatta; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden syrjinnän estämiseksi;

72.   korostaa, että ihmisarvoisen työn edistämisellä pyritään saavuttamaan kaikkien ihmisten elin- ja työolojen kokonaisvaltainen parantaminen ja tukee tässä tarkoituksessa epävirallisen sektorin integroimista valtavirtatalouteen;

73.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään vammaisuuden syrjimättömyyttä, sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia ammattikoulutuksessa ja työpaikalla koskevia lainsäädännöllisiä ja poliittisia aloitteita ja käytäntöjä, mukaan lukien tuki työpaikkojen mukauttamiseksi vammaisille soveltuviksi kehitysmaissa;

74.   kehottaa komissiota rohkaisemaan jäsenvaltioita käyttämään sosiaaliturvaa koskevaa avointa koordinointimenetelmää, jotta se tuo lisäarvoa erilaisille sosiaalisille järjestelmille; tämän tavoitteen ja uudistetun Lissabonin strategian mukaisesti, jossa pyritään eurooppalaisten työntekijöiden joustavuuden ja liikkuvuuden ja EU:n sosiaaliseen yhteenkuuluvuuden parantamiseen, pitää tarpeellisena yhdenmukaistaa vielä enemmän eläkejärjestelmiä erityisesti kun on kyse palvelujen kattavuudesta kun ihmiset ovat työskennelleet EU:n eri jäsenvaltioissa; katsoo, ettei kyse ole pelkästään vakavasta esteestä työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle vaan myös rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden toiminnan estämisestä;

75.   toteaa, että tiettyjen vähemmistöjen syrjäytyminen uskonnon tai rodun perusteella on este kaikille kuuluvan ihmisarvoisen työn tavoitteen saavuttamiselle EU:ssa ja kehottaa siksi kaikkia niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole tehneet niin, saattamaan lopullisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(9);

76.   panee tyytyväisenä merkille kansainväliseen siirtotyöläisyyteen sovellettavan yhtenäisen lähestymistavan puitteissa jäsenvaltioiden halukkuuden ratifioida kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista sekä ILO:n yleissopimukset nro 97 ja 143;

77.   kehottaa jäsenvaltioita sopimaan pakkotyötä ja heikommassa asemassa olevien väärinkäyttöä koskevasta yhteisestä vakiomääritelmästä, jotta vähennetään tulkinnanvaraisuutta ja väärinkäsityksiä oikeudellisissa päätöksissä;

78.   toteaa, että jotkut EU:n kansalaiset, jotka harjoittavat oikeuttaan liikkua vapaasti, joutuvat helposti puutteellisiin työoloihin ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia EU:n sisällä muuttaneiden työmarkkinoita koskevien kokemusten seuraamiseksi ja toteuttamaan toimia riistävien työkäytäntöjen kitkemiseksi;

79.   kehottaa komissiota ja kumppanuusmaissa toimivia yhteisön lähetystöjä edistämään aktiivisesti ihmisarvoisen työn toimintaohjelman, ihmisarvoista työtä koskevien maaohjelmien ja ihmisarvoista työtä koskevien alueellisten ohjelmien sisällyttämistä maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin, alueellisiin strategia-asiakirjoihin, kansallisiin toimintasuunnitelmiin ja muihin EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ohjelmasuunnittelun välineisiin;

80.   on tyytyväinen komission aikomukseen harkita yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 14. joulukuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2110/2005(10) perustyönormien noudattamista koskevien määräysten soveltamisalan laajentamista Euroopan kehitysrahastosta rahoitettaviin sopimuksiin;

81.   kehottaa komissiota osoittamaan riittävästi varoja toteuttaakseen ihmisarvoisen työn edistämistä koskevat ehdotuksensa, jotka sisältyivät sen tiedonantoon investoinnista ihmisiin;

82.   pitää myönteisenä sitä, miten tärkeänä komission tiedonannossa investoinnista ihmisiin pidetään ihmisarvoisen työn toimintaohjelman toteuttamista EU:n kumppanuusmaissa; pitää myönteisenä, että ohjelmassa tunnustetaan ihmisarvoisen työn ja sosiaalisen suojelun välinen selkeä yhteys; kehottaa komissiota kohdistamaan riittävästi varoja ihmisarvoisen työn edistämiseen kyseisessä temaattisessa Investointi ihmisiin -ohjelmassa;

83.   pitää myönteisenä lasten oikeuksia koskevaa uutta integroitua strategiaa, josta ilmoitettiin komission tiedonannossa "Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia" (KOM(2006)0367), ja muistuttaa, että toimet lapsityövoiman käytön torjumiseksi, sellaisena kuin se on määritettynä pakkotyön torjumista koskevissa ILO:n yleissopimuksissa 138 ja 182, on sisällytettävä kansallisiin ja kansainvälisiin toimiin;

84.   kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kolmansien maiden kansalaisten integroitumista EU:hun koskevien yleisten perusperiaatteiden mukaista politiikkaa;

85.   pitää myönteisenä komission aikomusta laatia yhteenveto ihmisarvoista työtä koskevan tiedonannon jälkeisistä toimista vuonna 2008 ja katsoo, että yhteenvetoon olisi sisällyttävä analyysi ja arvio siitä kuinka jäsenvaltiot ovat ratifioineet ja panneet täytäntöön työllisyyttä, terveyttä ja turvallisuutta, äitiyssuojelua ja maahanmuuttajien oikeuksia koskevat ILO:n yleissopimukset; kehottaa sisällyttämään tähän yhteenvetoon ihmisarvoista työtä koskevan toimintasuunnitelman, joka kattaa sekä EU:n sisäisen yhteistyön että kansainväliset toimet;

86.   pitää myönteisenä komission pyrkimyksiä parantaa ihmisarvoisen työn toimintaohjelman analyysiä ja kehittää siihen liittyviä asianmukaisia indikaattoreita;

87.   on tyytyväinen YK:n talous- ja sosiaalineuvoston 5. heinäkuuta 2006 hyväksymän ministerijulistuksen ehdotukseen, että ihmisarvoisen työn toimintaohjelmaa olisi kehitettävä täyttä vauhtia konkreettisten tulosten saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä;

88.   kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille tarkat luvut siitä, miten ihmisarvoista työtä ja siihen liittyviä aihealueita rahoitetaan, jotta poliittista sitoutumista voidaan paremmin arvioida myönnetyn rahoituksen perusteella;

89.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 93, 27.4.2007, s. 38. (2) EUVL C 271 E, 12.11.2003, s. 598. (3) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1. (4) EUVL C 300 E, 11.12.2003, s. 290. (5) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. (6) EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41. (7) EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1. (8) EUVL L 169, 30.6.2005, s. 1. (9) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22. (10) EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1.