Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle" (KOM(2006)0502),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle" (KOM(2003)0226),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen: Yhteinen lähestymistapa" (KOM(2005)0488) sekä siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEK(2005)1253 ja SEK(2005)1289),

–   ottaa huomioon 27. lokakuuta 2005 pidetyn Hampton Courtin huippukokouksen päätöksellä perustetun tutkimus- ja kehitystyötä sekä innovointia käsitelleen riippumattoman asiantuntijaryhmän 20. tammikuuta 2006 laatiman raportin "Innovatiivisen Euroopan luominen" (nk. Ahon raportti),

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa unionista päätettiin tehdä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, ja Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 sekä 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon 4. joulukuuta 2006 järjestetyn kilpailukykyneuvoston 2769. kokouksen päätelmät,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon kevään Eurooppa-neuvostolle "Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle" (KOM(2005)0024),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteiset toimet kasvun ja työllisyyden hyväksi – Yhteisön Lissabon-ohjelma" (KOM(2005)0330),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Pk-yritysten kasvun rahoittaminen – enemmän eurooppalaista lisäarvoa (KOM(2006)0349),

–   ottaa huomioon jäsenvaltioiden esittämät kansalliset uudistusohjelmat, jäsenvaltioiden syksyn 2006 raportit kansallisten uudistusohjelmiensa täytäntöönpanosta sekä komission vuosittaisessa edistymiskertomuksessaan (KOM(2006)0816) esittämän arvioinnin näiden kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanosta,

–   ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2005 annetun neuvoston suosituksen 2005/601/EY jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (vuosiksi 2005–2008)(1) ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista 12. heinäkuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/600/EY(2), jotka yhdessä muodostavat "työllisyyttä ja kasvua koskevat yhdennetyt suuntaviivat",

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY(3),

–   ottaa huomioon kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta 24. lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1639/2006/EY(4),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta (KOM(2006)0604),

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista (KOM(2000)0412) ja puheenjohtajavaltion tarkistaman tekstin,

–   ottaa huomioon yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtion tuelle(5) ja komission tiedonannon "Verokannustimien tehokkaampi käyttö tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseksi" (KOM(2006)0728),

–   ottaa huomioon komission työasiakirjan "Euroopan kilpailukykyraportti 2006" (SEK(2006)1467) ja komission tiedonannon "Talouden uudistukset ja kilpailukyky: Euroopan kilpailukykyraportin 2006 tärkeimmät viestit" (KOM(2006)0697),

–   ottaa huomioon vuotta 2006 koskevan Euroopan innovaatioiden tulostaulun, josta käy selkeästi ilmi, että Yhdysvallat ja Japani ovat edelleen EU:n edellä innovaatioiden suhteen,

–   ottaa huomioon OECD:n tiede-, teknologia- ja teollisuuskatsauksen 2006,

–   ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpanosta: Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen: Yhteinen lähestymistapa(6),

–   ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman tulevasta patenttipolitiikasta Euroopassa(7),

–   ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kevään 2006 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä(8),

–   ottaa huomioon heinäkuussa 2004 laaditun asiantuntijaraportin, joka koskee laitosten toiminnan tehostamista teknologian siirtämiseksi tutkimuslaitoksilta elinkeinoelämälle,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, jossa käsitellään investoimista tietoon ja innovointiin (ETSK 40/2007, INT/325),

–   ottaa huomioon i2010-aloitteen ja erityisesti komission tiedonannon "i2010-aloitteeseen kuuluva sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma: vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi" (KOM(2006)0173),

–   ottaa huomioon marraskuussa 2006 esitetyn palvelualan innovaatioita käsittelevän komission valmisteluasiakirjan,

–   ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman tulevan aluepolitiikan vaikutuksista EU:n innovatiiviseen kapasiteettiin(9),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0159/2007),

A.   ottaa huomioon sen, missä vaiheessa Lissabonin strategian toteuttaminen on, ja siihen liittyen kattavamman innovointistrategian tarpeen maailmanlaajuista kilpailua silmällä pitäen,

B.   katsoo, että innovoinnin avulla saavutettu monimuotoisuus on yksi keino, jonka avulla EU voi vastata globalisaation haasteisiin,

C.   ottaa huomioon, että täytyy parantaa sekä akateemisten tutkimustulosten siirtoa nimenomaan pk-yrityksiin että erityisesti yhteiskunnallisesti merkittävien innovaatioiden saatavuutta, ja ottaa huomioon, että maantieteellisesti keskittyneet innovaatiokeskukset tulee saada hyödyntämään yhteisön eri alueiden taitoja ja monimuotoisuutta,

D.   katsoo, että Euroopan unionin tiedekeskuksiin kertynyttä merkittävää erityisasiantuntemusta ei hyödynnetä riittävästi,

E.   katsoo, että innovoinnin tukemisen alalla vallitseva ympäristö ei ole kilpailukykyinen ja että siitä puuttuvat avoimet ja oikeudenmukaiset olosuhteet kaikille innovatiivisen toiminnan harjoittajille, pienet innovoivat yritykset ja teknologisen innovoinnin keskukset mukaan lukien,

F.   ottaa huomioon, että perinteinen lähestymistapa innovaatioiden edistämisessä, jossa yhdistetään tekniikan työntövaikutus ja kysynnän vetovaikutus, ei ole sinänsä riittävä ja se vaatii samanaikaisesti suotuisten markkinaedellytysten kehittämistä, jotta voidaan luoda innovatiivisuuteen kannustava sääntely-ympäristö,

G.   ottaa huomioon, että palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/123/EY(10) tuetut, hyvin toimivat sisämarkkinat luovat suotuisan ympäristön innovaatioille suurempana ja vakaampana talousalueena, joka houkuttelee enemmän sijoittajia ja edistää työntekijöiden liikkuvuutta,

H.   ottaa huomioon, että yhtenäismarkkinoilla on edelleen tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkuvuutta haittaavia esteitä, jotka tekevät eurooppalaisille yrityksille mahdottomaksi toimia sellaisessa mittakaavassa, että tutkimukseen ja innovointiin tehdyt investoinnit olisivat tuottavia,

I.   katsoo, että innovoinnin perustavoite on kilpailukyvyn kasvattaminen ja EU:n kansalaisten elämänlaadun parantaminen,

J.   ottaa huomioon, että huippuosaamisen periaate, joka on tarkoituksenmukainen lähinnä kaikkein keskeisimpänä pidetyn tieteellisen tutkimuksen tukemisessa, ehkäisee tervettä kilpailua innovoinnin tukemisen alalla ja jättää pienemmät toimijat (innovatiiviset yritykset, teknologia- ja innovaatiokeskukset, tutkimuskeskukset) tukiohjelmien ulkopuolelle,

K.   ottaa huomioon, että innovointi mahdollistaa myös perinteisten alojen ylläpitämisen,

L.   ottaa huomioon innovoinnin roolin EU:n jäsenvaltioiden sosiaalisten mallien muovaamisessa,

M.   katsoo, että innovointi voi myötävaikuttaa sellaisten yhteiskunnallisten ryhmien kuten vammaisten integrointiin,

N.   katsoo, että hyödykkeiden, palvelujen ja prosessien tarjoamia innovointimahdollisuuksia on hyödynnetty heikosti EU:ssa,

O.   ottaa huomioon innovaatioita ja tekijänoikeuksia koskevan tiedon hallinnointiin suunnatun institutionaalisen tuen merkityksen,

P.   ottaa huomioon innovaatiopolitiikan rahoituksen sekä sen, että julkisten hankintasopimusten ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien osuus siitä on kasvanut,

Q.   ottaa huomioon, että innovointi edellyttää koulutusta, muun muassa monitieteistä koulutusta, joka käsittää perinteisten tieteenalojen rajamaastoon kuuluvia alueita, ja että innovoinnista on tultava opetusohjelmien erottamaton osa koulutuksen kaikilla tasoilla,

R.   ottaa huomioon, että elinikäinen oppiminen voi edistää innovaatioihin liittyvän tiedon laajentamista ja että tietoyhteiskunnan edistäminen auttaa ehkäisemään syrjäytymistä työmarkkinoilta,

S.   ottaa huomioon, että eurooppalaisten laatustandardien ja sääntöjen luominen uudenaikaisten tuotteiden ja palveluiden kehityksen varhaisessa vaiheessa voi kannustaa innovaatioon,

T.   ottaa huomioon, että seitsemännen puiteohjelman on muovattava vahvistettu ja laajennettu eurooppalainen tutkimusalue, jolla keskitytään erityisiin tehtäviin,

U.   ottaa huomioon, että OECD:n Oslon käsikirjaan sisältyvä innovaation määritelmä on saanut laajan tulkinnan ja että siitä on tulossa vakiomääritelmä Euroopan yhteisön toimielimissä,

1.   suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka koskee uutta edelläkävijämarkkinoita koskevaa aloitetta, jonka tavoitteena on tuoda markkinoille innovatiivisia tuotteita ja palveluja aloilla, joilla EU voi saavuttaa maailmanlaajuisen johtoaseman; katsoo, että uusi edelläkävijämarkkinoita koskeva aloite, jonka tulisi keskittyä etenkin uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden luomiseen ja markkinointiin, on käynnistettävä erityisesti sellaisilla aloilla, joilla on suuri kysyntäpotentiaali, ja samalla on taattava vähiten kehittyneiden alueiden riittävä huomioonotto;

2.   huomauttaa, että suunniteltaessa innovaatioita tukevia toimintalinjoja on tärkeää keskittyä innovointiin laajemmassa mielessä siten, että siihen sisällytetään sekä palvelusektori, matkailu mukaan lukien, että muu kuin teknologinen innovointi, toisin sanoen markkinoinnin ja organisoinnin alalla tapahtuva innovointi; yhtyy täysin kilpailukykyneuvoston 4. joulukuuta 2006 antamiin päätelmiin, joissa komissiota pyydetään laatimaan poliittiset suuntaviivat koskien palvelualan innovaatioita ja muita kuin teknologisia innovaatioita, sekä pyytää komissiota ottamaan tähän pohdintaan mukaan erityisesti pieniä yrityksiä ja käsiteollisuusyrityksiä edustavat elimet;

3.   panee merkille, että vaikka innovatiivisten ratkaisujen luomisessa ja käyttöönotossa erityisessä asemassa ovat pienet ja keskisuuret yritykset, klusterit ja eri elinten, yritysten, yliopistojen ja tutkimuskeskusten välinen yhteistyö, myös matalan ja keskitason teknologian aloilla, järjestelmällinen julkinen tuki, jonka ehtojen suhteen vallitsisi avoimuus, puuttuu; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille T&K:lle ja innovaatioille suunnattavaa valtiontukea koskevan uuden kehyksen, joka tarjoaa luettelon pk-yritysten innovointitoiminnan tukemiseksi toteutettavista erityistoimista;

4.   kehottaa jäsenvaltioita antamaan uutta eloa eurooppalaisille yrityksille ja niiden innovointimahdollisuuksille vähentämällä byrokratiaa ja siten parantamalla sääntelyn laatua samalla kun hallinnollista taakkaa kevennetään; on vakaasti sitä mieltä, että lainsäädännön kehittäminen, erityisesti pk-yritysten liiallisen hallinnollisen taakan keventäminen, edistää suotuisia markkinaedellytyksiä ja auttaa tuomaan markkinoille uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja ja että se lisää myös kuluttajien luottamusta ja kannustaa ehdotetun Eurostars-ohjelman kaltaisia aloitteita;

5.   pitää myönteisenä sellaisille pienille yrityksille ja mikroyrityksille suunnatun laajapohjaisen innovaatiostrategian käynnistämistä, joiden innovaatiopotentiaalia, erityisesti mitä tulee matalaan ja keskitason teknologiaan sekä muuhun kuin teknologiseen innovointiin, ei ole tähän asti riittävästi tunnustettu ja hyödynnetty; pahoittelee kuitenkin sitä, että edellä mainitussa komission tiedonannossa "Tietämyksestä käytännön toimiin" ei ehdoteta tällaisille yrityksille suunnattuja operatiivisia toimia; pyytää näin ollen komissiota ja neuvostoa liittämään tällaisten yritysten erityispiirteet ja tarpeet laajapohjaisen innovaatiostrategian kymmeneen prioriteettiin, ja pyytää komissiota, yhdessä näitä yrityksiä edustavien elinten kanssa, toimittamaan neuvostolle ja parlamentille erityisen ohjelman laajassa merkityksessä käsitetyn innovoinnin kehittämiseksi tällaisissa yrityksissä, olipa niiden toimiala mikä tahansa;

6.   korostaa tieteen, teknologian ja innovoinnin merkitystä koulutuksen ja kulttuurin alalla; koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa, johon sisällytetään tiede, teknologia ja innovointi; korostaa, että opetusohjelmiin on tarpeen sisällyttää aktiviteetteja ja aloitteita, jotka on suunnattu herättämään nuorten mielenkiintoa tiedettä ja innovaatioita kohtaan; katsoo, että sellaisen tietoon perustuvan yhteiskunnan, joka hyödyttäisi eurooppalaista innovointia, luomiseksi on lisättävä elinikäisen oppimisen kurssien määrää ja parannettava niiden laatua sekä edistettävä tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä;

7.   suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot laativat arvion vahvempien eurooppalaisten työvoimamarkkinoiden rakentamista edistävän aidosti eurooppalaisen jatkokoulutusjärjestelmän luomisesta;

8.   katsoo, että tarvitaan EU:n tason sekä alueellisen ja paikallisen tason toimia, jotta voidaan lisätä tieteellisen, insinöörialan ja teknisen koulutuksen saavien henkilöiden ja etenkin naisten määrää myös perustutkimuksessa tutkimuksen ja kehittämisen seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvän "Ihmiset"-ohjelman avulla sekä myöntämällä apurahoja, palkintoja ja muita kannustimia ja kannustamalla naisia perustamaan innovatiivisia yrityksiä erityisesti perehdyttämishankkeiden ja muiden tukimuotojen avulla;

9.   edellyttää, että innovaatioiden luomisen kannalta välttämättömiä teknologisia ja tieteellisiä perusrakenteita luodaan nykyisten korkea-asteen koulutuskeskusten yhteyteen, jotta varmistetaan tutkimuskeskusten kehitysmahdollisuudet; muistuttaa korkeatasoiseen fyysiseen ja tekniseen infrastruktuuriin myönnettävän rahoituksen olevan tärkeää sijoitusten houkuttelemiseksi ja työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi;

10.   korostaa, että innovaatioprosessit vaativat riittävää alueellista organisointia, johon liittyy uusien mallien luominen yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen välisille suhteille (esimerkiksi klusterit, alueet ja foorumit), ja viittaa niihin myönteisiin vaikutuksiin, joita innovoinnilla voi olla organisaatioprosesseihin; pyytää jäsenvaltioita käyttämään rakennerahastoja uusien teknisten perusrakenteiden rakentamiseen ja jo olemassa olevien vahvistamiseen innovaatioiden kehittämisen edistämiseksi innovaatiokeskusten, teknologiahautomoiden ja tutkimus- ja kehittämiskeskusten muodossa alueilla, joilla on riittävä innovointi- ja tietopotentiaali; katsoo, että ilmainen tai kustannuksiltaan edullinen laajakaistaverkon käyttöoikeus on edellytys innovatiivisten valmiuksien kehittämiselle EU:ssa, koska sillä helpotettaisiin tietoon perustuvien hankkeiden toteuttamista; suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin edistää yliopistojen ja muiden julkisten tutkimuslaitosten sekä teollisuuden välisten tietojen vaihtoa;

11.   kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan ja käyttämään sellaisia verokannustimia, jotka rohkaisevat yrityksiä investoimaan aikaisempaa enemmän tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin ja tarvittaessa suorittamaan nykyisten mekanismien ja kannustimien rakenteellisen uudelleentarkastelun;

12.   pyytää jäsenvaltioita työskentelemään yhdessä, jotta sisämarkkinat saatettaisiin nopeasti valmiiksi, ja pyrkimään poliittisen yhteisymmärryksen aikaansaamiseen lainsäädännöllisistä ja muista toimista niillä aloilla, joilla vielä on esteitä hankaloittamassa tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman vapaata liikkuvuutta ja epäämässä yrityksiltä mahdollisuuden korjata hyöty innovointiin tekemistään investoinneista;

13.   pitää tarpeellisena tuotantotekijöiden ja tuotteiden vapaan liikkumisen esteiden vähentämistä sisämarkkinoilla, sillä siten voidaan auttaa varmistamaan helpompi riskipääoman saanti, samalla kun varmistetaan tutkijoiden ja teknisesti innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen liikkuvuus ja tietämyksen entistä tehokkaampi välitys, mitkä kaikki edistävät aidon eurooppalaisen innovaatioalueen kehittämistä; on sitä mieltä, että erityisesti palveluyrityksille hyödylliset innovatiiviset ratkaisut pitäisi ottaa paremmin huomioon ja uskoo, että tuotteiden, palvelujen ja pääoman liikkuvuutta, sijoittautumisoikeutta ja henkilöiden, työntekijät mukaan lukien, vapaata liikkuvuutta koskevien esteiden jatkuva poistaminen kannustaa innovatiivisuuteen;

14.   ottaa huomioon eurooppalaisten teknologiayhteisöjen olemassaolon sekä Eureka-klusterien tällaisiin yhteisöihin osallistumisen myönteiset vaikutukset ja pyytää jäsenvaltioita tukemaan niitä ja kannustaa luomaan muita eurooppalaisten teknologiayhteisöjen verkkoja; pitää myös myönteisenä, että valmistellaan ehdotetun Eurostars-ohjelman kaltaisia yhteisiä teknologia-aloitteita eurooppalaisen innovoinnin avainaloilla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien muodossa;

15.   pyytää jäsenvaltioita määrittelemään (tärkeysjärjestyksessä) innovoinnin prioriteetteina pitämänsä alat sekä soveltavan tutkimuksen ja teknologian alueella että muilla kuin teknologisilla alueilla, esimerkiksi byrokratiaa vähentävän hallintoteorian alalla, ja tukemaan, omien prioriteettiensa lisäksi, eurooppalaisten teknologiayhteisöjen määrittelemiä prioriteetteja innovoinnin alalla;

16.   kehottaa komissiota edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja sopimattomien käytäntöjen tunnistamista sekä niistä saatujen kokemusten jakamista, jotta edistettäisiin erikoistuneisiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiin perustuvien yhteisten teknisten aloitteiden parempaa sääntelyä, millä elvytettäisiin myös vähemmän kehittyneiden EU-alueiden innovoinnin kehittämistä;

17.   kiinnittää komission ja jäsenvaltioiden huomiota siihen, että mikäli Euroopan teknologiainstituutti (EIT) perustetaan, sen olisi pyrittävä investoimaan tutkimuslaitosten ja yritysten väliseen suhteeseen keskittymällä innovointiin ja lisäksi toimimaan koordinoijana innovaatiokolmiossa sekä auttamaan kilpailun edistämisessä innovaatioaloilla; katsoo, että näin ollen se voisi merkittävästi myötävaikuttaa Euroopan innovaatiopotentiaalin muuttamiseen käytännön toiminnaksi;

18.   panee merkille Euroopan tutkimusneuvoston perustamisen ja pyytää, että tärkeänä arviointiperusteena tutkimusaiheiden valinnassa pidettäisiin innovatiivisuutta ja mahdollisuutta valittujen hankkeiden käytännön toteutukseen;

19.   korostaa, että se pitää Lissabonin strategian määrittelemää kolmen prosentin tavoitetta bruttokansantuotteesta tutkimuksen ja kehityksen menoihin vähimmäismääränä;

20.   ymmärtää, että tutkimukselle ja kehitykselle luontaiset epävarmuudet vähentävät rahoitusmarkkinoiden halukkuutta sijoittaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen riskinjakorahoitusvälineestä, jolla pyritään rahoittamaan suuren riskin tutkimus- ja kehityshankkeita lainojen ja takuiden avulla;

21.   ottaa huomioon kilpailukykyä ja innovaatioita koskevan ohjelman, joka tarjoaa riittävät rahoitusvälineet, sekä edellä mainitun komission tiedonannon "Pk-yritysten kasvun rahoittaminen", jossa esitetään konkreettisia toimia riskipääomasijoitusten kasvattamiseksi;

22.   korostaa, että resurssien saatavilla olo pk-yrityksille, mikroyrityksille ja yrittäjille on ratkaisevan tärkeää T&K:n ja uusien tekniikoiden kehittämisen sekä innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saamisen kannalta; painottaa tässä yhteydessä, että tarvitaan sekä alkuvaiheen rahoitusta että jatkuvaa rahoitusta, joka on riittävän pitkäkestoista; korostaa kuitenkin, ettei nykyinen riskipääomajärjestelmä täytä kohderyhmän rahoitustarpeita, erityisesti mitä tulee muuhun kuin teknologiseen innovointiin; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita käyttämään julkisia varoja, myös rakennerahastojen varoja, aloittaakseen riskipääomarahastojen perustamisen julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyökumppanuuksien muodossa alueilla ja aloilla, joilla on innovaatiopotentiaalia ja vankka tietopohja; kehottaa lisäksi komissiota, Euroopan investointipankkia (EIP) ja Euroopan investointirahastoa (EIR) määrittelemään sopivia rahoitustapoja mukauttamalla riskipääomaa tai tarvittaessa suunnittelemalla innovatiivisia rahoitusvälineitä;

23.   kehottaa jäsenvaltioita ja alueellisia sekä paikallisia yhteisöjä hyväksymään ympäristöystävällisiä innovaatioita kilpailukykyä ja innovaatioita koskevan ohjelman puitteissa ja kiinnittää myös huomiota mahdollisuuteen hyödyntää pk-yrityksille tarkoitettua rahoitusapua, esimerkiksi Jeremie-ohjelman puitteissa annettavaa apua; kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia hyödyntämään innovaatioihin suuntautuneen tutkimuksen uusiutuvia rahoitustuen lähteitä kuten innovaatioseteleiden järjestelmää; kehottaa alueellisen tason vastuullisia toimijoita rahoittamaan rakennerahastoilla myös kokeellisia ja siksi riskialttiita hankkeita;

24.   vaatii alueellisen ja paikallisen tason vastuullisia toimijoita luomaan suotuisat olosuhteet ja tekemään innovoinnin tukemisesta toimintaohjelmien painopisteen ja vaatii rakennerahastovarojen huomattavan osan suuntaamista tietoa, innovointia ja jatkokoulutusta koskeviin investointeihin, joiden avulla voidaan muiden etujen lisäksi luoda työpaikkoja, parantaa työllistyvyyttä ja hillitä muuttoliikettä; kehottaa myös jäsenvaltioita tukemaan tätä julkisilla investoinneilla korkeakoulutukseen, jossa pyritään yksilöllisten lahjojen kehittämiseen;

25.   pyytää komissiota arvioimaan tuloksia arvioimalla hankkeiden ja toimien laatua, määrää ja rahoitusta niin, että tulevien toimien tehokkuutta voidaan vähitellen parantaa;

26.   odottaa, että sisämarkkinoiden aikaansaama suurempi kilpailu kannustaa yrityksiä lisäämään rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin; kehottaa yrityksiä sijoittamaan osan voitoistaan tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen;

27.   katsoo, että ekoinnovaatioilla on tärkeä rooli energiatehokkuuden parantamisessa, puhtaiden ja turvallisten energialähteiden kehittämisessä (uusiutuvat energialähteet ja puhdas fossiilinen energia mukaan luettuna) sekä EU:n kilpailuaseman parantamisessa; katsoo, että näistä syistä ekoinnovointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota EU:n ja kansallisen tason innovaatio-ohjelmissa ja että EU:n olisi myös otettava käyttöön top runner -lähestymistapa;

28.   panee merkille, että kaupungit voivat esittää merkittävää osaa innovaatiostrategian laatimisessa koko aluetta varten ja ne voivat tarvittaessa ottaa aloitteen käsiinsä joissakin erityisen lupaavissa hankkeissa, kuten lämpötaloudellisen modernisoinnin ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä, tai toteuttaa muita toimia, esimerkkinä tiede- ja teknologiapuistojen kehittäminen;

29.   viittaa vähiten kehittyneiden alueiden vaikeuksiin yksityisen investointipääoman saannissa ja vaatii jäsenvaltioita sekä paikallisen ja alueellisen tason toimijoita käyttämään entistä tehokkaammin EIP:n lainamahdollisuuksia, jotta voitaisiin edistää ja vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia innovointitoimien yhteydessä ottaen erityisesti huomioon parhaat käytännöt sekä julkisten varojen avulla saatu hyöty;

30.   painottaa tarvetta vahvistaa yritysten roolia tärkeimpänä innovoinnin käyttövoimana, eikä vain innovatiivisten prosessien ja mekanismien hyödyntäjinä;

31.   ottaa huomioon Europe Innova -aloitteen, jossa on omaksuttu dynaamisempi lähestymistapa innovatiivisten palvelualan yritysten luomiseen ja tukemiseen;

32.   pyytää komissiota edistämään euroneuvontakeskusten ja innovaatiokeskusten uudistettujen verkkojen käyttöä monisäikeisten palvelujen tarjoamiseksi alueellisella tasolla kaikille toimijoille, jotka ovat mukana innovaatioprosessissa ja erityisesti yksittäisille innovoijille sekä pienille innovatiivisille yrityksille; kannustaa alakohtaisia ja välittäjäorganisaatioita, kuten kauppakamareita ja muita tietokeskuksia, tekemään itsestään, yhteistyössä euroneuvontakeskusten ja innovaatiokeskusten kanssa, "yhden luukun tietokeskuksia"; kehottaa lisäksi komissiota tukemaan pk-yrityksiä edustavien välittäjäorganisaatioiden roolia innovoinnin kehittäjinä ja neuvonantajina kehittämällä tukitoimenpiteitä näille neuvontamekanismeille;

33.   kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan ponnistelujaan kaikkien alueellisten erojen vähentämiseksi, jotka estävät Euroopan tieteellisen ja teknologisen alueen luomista;

34.   arvioi, että julkisilla hankinnoilla on strateginen rooli innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen edistämisessä, edellyttäen että ne on suunnattu tehokkaampien ja vaikuttavampien tuotteiden kehittämiseen ja rationaalisesti organisoitujen, paremman laatu/hintasuhteen omaavien palvelujen tarjoamiseen; pyytää jäsenvaltioita ja alueellisia ja paikallisia viranomaisia ottamaan parhaita tarjouksia valitessaan huomioon niiden todellisen innovatiivisuuden;

35.   pitää myönteisenä komission aikomusta julkaista suuntaviivat yhtenäisen lainsäädäntökehyksen tehokkaasta käytöstä julkisten hankintojen yhteydessä, mikä ei kannusta ainoastaan kilpailuun vaan tekee säännöistä joustavammat ja edistää siten innovatiivisia ratkaisuja ja luovuutta;

36.   pyytää neuvostoa ja komissiota parantamaan tutkimuksen ja innovoinnin taloudellisiin näkökohtiin liittyviä oikeusnormeja tarjotakseen paremman suojelun prosessien, tekniikoiden ja keksintöjen leviämisen yhteydessä kansainvälisen avoimuuden puitteissa;

37.   panee merkille, että palveluja koskeva innovointi on erittäin tärkeää taloudelle ja että palveluihin liittyvä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu rajoittuu Euroopassa usein liikesalaisuuksiin; on sitä mieltä, että pienempien yritysten on vaikeaa ja kallista neuvotella ja vaatia salassapitosopimuksia ja että tämä voi estää yhteistyöhankkeita ja rahoituksen hankkimista;

38.   painottaa, että toimintaa täytyy keskittää siten, että tutkimustulokset saadaan helpommin muutettua kaupan pidettäviksi tuotteiksi erityisesti pk-yrityksissä (huolehtimalla samalla perustutkimuksen jatkumisesta), ja uskoo, että on tarvetta kokonaisvaltaisemmalle lähestymistavalle, joka tasapainottaa läheisen yhteistyön tutkimus- ja yrityssektorin välillä kuluttajien, kansalaisyhteiskunnan ja ympäristön etujen kanssa ja johon kaikki paikalliset toimijat (julkiset ja yksityiset) osallistuvat; on tyytyväinen siihen, että komissio suunnittelee sellaisen tiedonannon antamista, jolla edistetään yliopistojen ja muiden julkisten tutkimusjärjestöjen ja teollisuuden välistä tiedonvaihtoa;

39.   toteaa, että järkevä ja luotettava tekijänoikeuksien suoja ja patenttijärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä innovatiivisia, tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan rakentamisessa; kehottaa komissiota ja EIR:iä tarkastelemaan mahdollisuuksia tarjota pienille yrityksille riittävää rahoitustukea patenttien hakemista varten;

40.   pyytää komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laatimaan toimia, jotka ovat vaihtoehtoisia ja täydentäviä suhteessa patenttioikeuksien oikeussuojatoimiin, jotka suojaavat keksijöitä ja kehittymässä olevia luomisen malleja kiristystä ja lainsäädännön väärinkäyttöä vastaan;

41.   pitää myönteisenä komission äskettäin tekemiä vapaata saatavuutta koskevia aloitteita, joilla pyritään parantamaan tieteellisen tiedon leviämistä;

42.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että patenttikelpoisuuden määrittävät yhteiset vaatimukset mukautettaisiin eri aloilla vallitseviin olosuhteisiin;

43.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita uuden yhteisöpatentin puitteissa ehdottamaan tapoja poistaa patentit merkityksettömiltä ratkaisuilta ja "nukkuvat" patentit;

44.   kehottaa komissiota yhteistyössä eurooppalaisten standardointielinten kanssa vauhdittamaan eurooppalaista standardointia ja hyödyntämään tehokkaasti jo olemassa olevia standardeja;

45.   on vakuuttunut siitä, että yhteentoimivien eurooppalaisten normien nopeampi laatiminen auttaa tukemaan johtavien markkinoiden kehittämistä erityisesti palvelujen ja huipputekniikan alalla ja tukee niiden maailmanlaajuista soveltamista ja että se antaa siten eurooppalaisille yrityksille etusijan globaalien markkinoiden muihin toimijoihin nähden;

46.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään yksimielisyyteen pääsemistä eurooppalaisista standardeista ottaen huomioon, että nopea toimiminen tässä asiassa on avaintekijä EU:n sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan, rajat ylittävän kaupan ja näin ollen yritysten tutkimukseen ja innovaatioihin tekemien investointien tuoton kannalta;

47.   kehottaa komissiota kannustamaan eurooppalaisten normien hyväksymiseen ja soveltamiseen, erityisesti tiedottamalla niistä pk-yrityksille yksinkertaisella tavalla; katsoo, että käsikirjoja ja selityksiä pitäisi olla saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä;

48.   on tyytyväinen Euroopan unionin yhteistyöhön maailmanlaajuisten sääntelyelinten kanssa ja odottaa teknisten innovaatioiden nopeaa ja tehokasta markkinoille tuontia standardisoinnin avulla;

49.   katsoo, että standardien pirstoutuminen maailmanlaajuisesti ei ole toivottavaa; suosittelee, että komissio, jäsenvaltiot ja eri eurooppalaiset ja kansainväliset standardointielimet harkitsisivat uusia standardeja laatiessaan "kansainvälisellä on etusija" -periaatteen noudattamista aina kun se on mahdollista;

50.   palauttaa mieliin komission hyväksymien avoimien standardien määritelmän, jonka mukaan i) standardin hyväksyy ja sitä ylläpitää voittoa tavoittelematon järjestö ja sen jatkuva kehittäminen tapahtuu avoimella päätöksentekomenetelmällä, johon kaikki asianosaiset voivat osallistua, ii) standardi on julkaistu ja standardin eritelmä on saatavilla joko vapaasti tai nimellistä maksua vastaan ja iii) standardin (tai sen osien) tekijänoikeus ja mahdolliset patentit ovat saatavilla peruuttamattomasti maksutta;

51.   on komission kanssa samaa mieltä siitä, että "klusteripolitiikka" on merkittävä osa jäsenvaltioiden innovointipolitiikkoja, ja kehottaa erityisesti alueellisen ja paikallisen tason toimijoita tukemaan klustereita sekä innovointia ja teknologiakeskuksia sekä kaupungeissa että maaseudulla niin, että voidaan saavuttaa eri alueiden välinen tasapaino; kannustaa jäsenvaltioita edistämään alueillaan niin kutsuttujen "tietämyksen alueiden" sekä klustereiden perustamista sekä EU:n laajuista ja rajat ylittävää yhteistyötä ja myös edistämään yhteistyötä kolmansien maiden asiantuntijoiden kanssa; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että luodaan hallintorakenteita, joiden avulla voidaan parantaa klusterin eri toimijoiden välistä yhteistyötä, ja kehottaa suuntaamaan klustereita myös rajat ylittäviin toimiin hyödyntäen etenkin kokemusta Euroregions-yhteistyöstä, johon liittyy vakiintuneita rajat ylittäviä rakenteita ja sosiaalisia verkkoja; katsoo, että tässä yhteydessä voitaisiin kuulla Eureka-klustereita ja erityisiin aiheisiin keskittyviä verkkoja ja ottaa ne mukaan toimiin;

52.   panee merkille alueiden komitean aloitteen alueiden kytkemisestä verkostoksi siten, että ne muodostavat paikallisyhteisöjen vuorovaikutteisen foorumin, tavoitteena vertailla ja vaihtaa Lissabonin strategian täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia;

53.   pyytää komissiota seuraamaan innovaatioprosesseja alueilla ja kehittämään koko EU:lle yhteisiä innovaatioindikaattoreita, jotka paremmin osoittavat jäsenvaltioiden ja alueiden innokkuutta innovointiin;

54.   kehottaa jäsenvaltioita aktiivisesti nostamaan tiedeuran profiilia ja tuomaan esiin nykyisiä kannustimia ja palkintoja, esimerkiksi Descartes- ja Aristoteles-palkintoa sekä nuorten tieteentekijöiden palkintoja, sekä tarjoamaan houkuttelevat olosuhteet, jotta ne vetäisivät lahjakkaimpia ja innovatiivisimpia tieteilijöitä Eurooppaan;

55.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä alueellisia viranomaisia perustamaan ja edistämään kansallisia ja eurooppalaisia innovaatiopalkintoja;

56.   katsoo, että tutkimuksen tuloksena syntyneiden tavaroiden ja palvelujen laajemman julkisen hyväksynnän varmistamiseksi vaaditaan sopivia kuluttajansuojavälineitä luottamuksen ja turvallisuuden tason parantamiseksi;

57.   korostaa, että innovointi on keino parantaa EU:n kansalaisten elämänlaatua eikä tavoite sinänsä; katsoo, että vaikka kilpailu ja tavaroiden ja palvelujen vapauttaminen edistävät asetetun tavoitteen saavuttamista innovoinnin osalta, niihin on liitettävä seurantaa ja kuluttajansuojaa koskevia määräyksiä, jos yleinen etu sitä vaatii;

58.   pitää tarpeellisena innovointitoimien entistä parempaa seurantaa tiedotuskampanjoiden avulla ja korostaa tarvetta jakaa päättyneistä hankkeista saadut tiedot; suosittelee samalla, että epäonnistuneiden hankkeiden virheellisistä menettelyistä otettaisiin oppia ja että unionin muita alueita varoitettaisiin samanlaisten virheiden tekemisestä;

59.   kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia takaamaan kaikille mahdollisuuden käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa verkko-oppimisen ja verkkotyöskentelyn yleiseksi helpottamiseksi;

60.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1) EUVL L 205, 6.8.2005, s. 28. (2) EUVL L 205, 6.8.2005, s. 21. (3) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1. (4) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15. (5) EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1. (6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0301. (7) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0416. (8) EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 321. (9) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0184. (10) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.