Euroopan parlamentin suositus neuvostolle 24. toukokuuta 2007 strategisen toimintaperiaatteen kehittämisestä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi (2006/2094(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Bill Newton Dunnin ALDE-ryhmän puolesta esittämän ehdotuksen suositukseksi neuvostolle strategisen toimintaperiaatteen kehittämisestä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi (B6-0073/2006),
– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille strategisen toimintaperiaatteen kehittämisestä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi (KOM(2005)0232),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 3 kohdan ja 90 artiklan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0152/2007),
A. ottaa huomioon jo 30 vuotta sitten aloitetussa poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä saavutetun edistyksen järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan,
B. ottaa huomioon yhteistyön huomattavan kehittymisen lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välillä (mikä käy ilmi jäsenvaltioiden, Europolin, Eurojustin ja tulliyhteistyöryhmän (CCWG) vuoden 2005 vuosikertomuksista) ja korostaa, että yhteistyö on kaiken tehokkaan EU:n laajuisen politiikan kulmakivi järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa,
C. ottaa huomioon, että toimet, joilla on pyritty tietojen välittämisen lisäämiseen ja keskinäisessä yhteistyössä toimiviin palveluihin suunnattavien koulutusaloitteiden tehostamiseen, ovat olleet hyödyllisiä ja ne ovat lisänneet keskinäistä luottamusta, jonka puute on aina pääasiallinen este alan yhteistyölle,
D. katsoo, että kaikkien järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan osallistuvien EU:n toimielinten ja erillisvirastojen olisi noudatettava täysimääräisesti EU:n ja kolmansien maiden kansalaisten kansalaisvapauksia ja perusoikeuksia, korkeatasoisin tietosuoja mukaan luettuna,
E. katsoo kuitenkin, että tällä hetkellä käytävä järjestäytyneen rikollisuuden vastainen taistelu ei edisty, ellei muuteta radikaalisti näkökulmaa, jolla ratkaistaan samanaikaisesti monimutkaiset sisäiset vaatimukset sekä vastataan eksponentiaalisesti lisääntyvien ulkoisten vaatimusten kasvavaan haasteeseen,
F. ottaa huomioon, että järjestäytynyt rikollisuus on levinnyt maantieteellisesti laajalle alueelle Euroopassa, joka on nyt avoimempi kuin koskaan, ja että rikolliset hallitsevat täydellisesti uudet matkustus-, tietojenvaihto- ja viestintäkeinot, sekä panee merkille, että lainvalvontaviranomaisten jokapäiväistä toimintaa haittaavat yhä monesti oikeudelliset ja hallinnolliset rasitteet,
G. katsoo, että järjestäytyneet rikollisryhmät muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi ja strukturoituneemmiksi liiketoimintaorganisaatioiksi, jotka kykenevät tunkeutumaan talous- ja rahoitusmarkkinoille ja vääristävät niitä pyrkiessään löytämään laillisia taloudellisen toiminnan ympäristöjä, joihin ne voivat kanavoida, usein sofistikoituneiden rahanpesuoperaatioiden avulla, laittomasti hankitut tulot,
H. katsoo, että yritysten perustaminen ja/tai ostaminen aloilla, joilla liikkuu huomattavia rahavirtoja, erityisesti yleisesti käytettyä bulvaani-ilmiötä hyödyntämällä, on yksi järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymien ensisijaisista tavoitteista,
I. katsoo, että lainvalvontatoimet eivät ole riittävä keino järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, ellei niihin liitetä tarkkaa analyysia ilmiön laajuudesta sekä mafiamaisten organisaatioiden kyvystä saada jalansijaa erityisesti alueilla, joiden sosiaaliset rakenteet ovat heikot,
J. katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien on nojauduttava perusteellisiin tutkimuksiin, jotka koskevat laillisen ja laittoman taloustoiminnan pääomankeruuta ja niiden välistä yhteyttä globaalilla tasolla, ja on kehitettävä toimia, joilla pyritään estämään soluttautuminen julkishallintoon sekä instituutioiden, massaorganisaatioiden ja poliittisten merkkihenkilöiden sekaantuminen laittomaan toimintaan,
K. katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus toimii varmistamalla hiljaisen hyväksynnän sekä ottamalla tietyn alueen hallintaansa laittoman toiminnan keinoin,
L. katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus voi tarjota terroristijärjestöille tilaisuuksia kehittää kyseisen rikollisuuden käyttämien kanavien välityksellä laitonta kaupankäyntiä, josta saatavaa laitonta tuottoa voidaan käyttää terroristitoimintaan,
M. katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on tässä taistelussa aikaa ja paikkaa vastaan sisällytettävä kiireellisesti keinojen ja menettelyiden mukauttaminen samalla kun kehitetään ennakointikykyä, joka perustuu pääasiallisesti potentiaalisten tietolähteiden asianmukaiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön,
N. ottaa huomioon, että ainoastaan ennakoivalla politiikalla pystytään vastaamaan todelliseen tilanteeseen – eri rikollisryhmien väliseen erittäin kehittyneeseen yhteistyöhön – ja poistamaan näiden järjestöjen yhteiskunnalle aiheuttamat pääasialliset uhat ehkäisemispolitiikalla, johon osallistuu uusia toimijoita ja jossa kunnioitetaan aina täysimääräisesti perusoikeuksia,
O. ottaa huomioon yleisen tarpeen parantaa tietoisuutta rikollisista ilmiöistä sekä jakaa näitä tietoja kaikkien rikollisuuden vastaiseen toimintaan osallistuvien kesken,
P. ottaa huomioon, että tuki yleisöltä, jolle yleensä on tiedotettu riittämättömästi, on yksi avaintekijöistä tämän taistelun voittamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä,
Q. ottaa huomioon, että käytössä olevat yhteisön välineet, kuten Europol ja Eurojust ovat tarkoituksenmukaisia ainoastaan, kun ne voivat toimia täysin autonomisesti; katsoo, että niille on sen vuoksi kiireellisesti annettava keinot toimia vapaammin kuin tällä hetkellä samalla kun varmistetaan asianmukainen parlamentaarinen valvonta, jotta tarkastellaan niiden toimien tarpeellisuutta ja saavutettua lisäarvoa turvallisuuden alalla ja jotta arvioidaan, ovatko ne noudattaneet täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisia perusoikeuksia,
R. pitää kiinnostavana, että Europolin tänä vuonna laatima järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio(1) on jäsenvaltioiden käytettävissä oleva dynaaminen analyysi, joka auttaa niitä määrittämään strategiset painopistealueet, ja että tämän ensimmäisen askeleen pitäisi kannustaa neuvostoa jatkamaan työtään asianmukaisen rakenteen luomiseksi, jotta saadaan aikaan alue, jossa saatetaan yhteen tällä hetkellä vielä paljon toisistaan eroavat rikollisuuden torjunnan osatekijät, erityisesti syventämällä Itävallan puheenjohtajakaudella aloitettua sisäistä turvallisuutta koskevaa suunnitelmaa sekä kehittämällä yhteentoimivuutta koskevaa periaatetta toiminnallisesti; katsoo, että näillä kahdella tekijällä, yhdistettynä tiedostelutietoon perustuvaan lainvalvontaan, pitäisi edistää uuden synergian kehittämistä sekä poistaa kaikki epäedullinen keskinäinen kilpailu analyyttisten ja/tai lainvalvontavirastojen välillä strategisella, teknisellä ja toiminnallisella tasolla,
1. suosittaa neuvostolle seuraavaa:
a)
pyytää, että neuvosto kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen (Palermon sopimus) ja sen ihmiskauppaa ja maahanmuuttajien salakuljetusta koskevat lisäpöytäkirjat ja panemaan nämä lainsäädäntövälineet täytäntöön;
b)
kehottaa neuvostoa kannustamaan voimakkaasti jäsenvaltioita päättäväisyyteen niiden tukiessa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan parissa toimivien toimivaltaisten virastojen ja viranomaisten koulutus- ja vaihto-ohjelmia sekä kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan näihin ohjelmiin – rahoitusnäkymien ja vastaavan yleisen ohjelman puitteissa sekä seitsemännen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman turvallisuutta koskevan osion yhteydessä – tarvittavat määrärahat koulutus- ja vaihto-ohjelmien todellisen tehokkuuden turvaamiseksi, ja antamaan parhaat käytännöt myös muiden jäsenvaltioiden käyttöön;
c)
muistuttaa neuvostoa, että poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön välineiden vahvistamisessa tällä hetkellä tarvitaan sisäisten rakenteiden mukauttamista, jotta voidaan vastata kolmeen tarpeeseen: menettelyjen muokkaamiseen, tiedonsiirtokanavien sujuvuuteen ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan tietoisuuden parantamiseen;
d)
kehottaa neuvostoa varmistamaan, toiminnan tehostamiseksi EU:n tasolla, että jäsenvaltiot lähentävät rikoslainsäädäntöään tiiviissä yhteistyössä kiinnittäen erityisesti huomiota käsitteiden ja rikosten määritelmiin järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin aloilla ja että jäsenvaltioiden rikosoikeudellisia menettelyjä lähennetään samalla, kun säilytetään täysimääräisesti takeet menettelyjen toimivuudesta;
e)
ehdottaa, että neuvosto kehottaisi jäsenvaltioita laajentamaan mahdollisimman pikaisesti erityisten tutkintatekniikoiden käyttöä sekä edistämään yhteisten tutkimusryhmien luomista yhteisistä tutkimusryhmistä 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen(2) mukaisesti, minkä sisällön jäsenvaltiot ovat suurimmaksi osaksi saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöään(3), sekä sisällyttämään järjestelmällisesti kenttäyhteistyön parhaita käytäntöjä koskeviin ohjeisiin, joissa määritetään asianmukaisten virastojen toiminnalliset puitteet;
f)
kiinnittää neuvoston ja jäsenvaltioiden huomion siihen tosiasiaan, että on tarpeen ottaa käyttöön järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia koskevat säännöt, erityisesti Euroopan unionin oikeusjärjestyksen ja taloudellisten etujen turvaamiseksi;
g)
korostaa neuvostolle, että rikollisuuden vastaisen taistelun toimijoiden välisten tietokanavien on tarpeen olla sujuvampia, mihin tarvitaan huomattavaa lainsäädännöllistä edistymistä sekä tietyillä aloilla – kuten näytön saamisessa, näytön hyväksyttävyydessä tai rahoitustietojen saannissa rikollisen toiminnan tuottojen tunnistamiseksi ja torjumiseksi – että vielä ratkaisemattomissa periaatekysymyksissä, kuten saatavuusperiaatteessa, joka on tarpeen määritellä selvästi ja johon on sisällytettävä tae erityisesti henkilötietojen turvaamisesta kolmannen pilarin yhteydessä; kehottaa painokkaasti tässä tarkoituksessa neuvostoa hyväksymään kiireellisesti ehdotuksen neuvoston puitepäätökseksi (KOM(2005)0475) tietosuojasta kolmannessa pilarissa ottaen asianmukaisesti huomioon parlamentin lähes yksimielisesti 27. syyskuuta 2006(4) hyväksymän kannan;
h)
huomauttaa, että sekä jäsenvaltiot että EU:n toimielimet voivat vedota äskettäin perustetun perusoikeusviraston asiantuntemukseen suojellakseen oikeuksia, jotka on vahvistettu perusoikeuskirjassa, sekä tutkiakseen tapauksia, joita on ilmennyt sisä- ja oikeusasioiden yhteistyön alalla; kehottaa lisäksi neuvostoa käyttämään tarpeen vaatiessa tätä mahdollisuutta hyväkseen, erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla, ja hyödyntämään sitä myös jäsenvaltioiden tapauksessa;
i)
kehottaa neuvostoa kiinnittämään jäsenvaltioiden huomion tarpeeseen lujittaa tutkimusstrategioita ja ryhtymään tehokkaisiin toimiin järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi siten, että kohdistetaan järjestelmällisesti toimet laittomasti hankittuihin taloudellisiin ja rahoituksellisiin resursseihin;
j)
kehottaa neuvostoa komission rikollisuuden ja rikoslainkäytön tilastotietoja koskevan toimintasuunnitelman (KOM(2006)0437) perusteella tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä parantamaan rikollisten ilmiöiden ymmärtämistä keskittämällä ja verkottamalla dynaamisissa puitteissa ja yhteisten indikaattoreiden pohjalta kehitettyjä tilastotieteellisiä välineitä (mistä on kyse järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa uhkakuva-arviossa OCTA:ssa), jotta tiedoissa annetaan järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan tarkan arvion lisäksi vertailukelpoista tietoa ja selkeitä toimintastrategioita ja -suosituksia, joita kentällä toimivat virastot voivat soveltaa;
k)
kehottaa neuvostoa antamaan Europolille ja Eurojustille tarvittavan itsenäisyyden myöntämällä niille täyden aloiteoikeuden omilla vastuualueillaan, jotta niiden koordinointitehtävä laajennetaan johtotehtäväksi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa koko Euroopan laajuisesti samalla, kun otetaan asianmukaisesti huomioon tarve luoda tarkoituksenmukaiset yhteydet toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin, jotta ei tehdä tyhjäksi kyseisten viranomaisten toimintaa eikä luoda epätasapainoa tai päällekkäisyyttä; korostaa, että niiden vastuun laajentamiseen on yhdistettävä todellinen parlamentaarinen valvonta, jota ainoastaan Euroopan parlamentti voi harjoittaa asianmukaisella legitimiteetillä ja tehokkuudella;
l)
kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon, että mitään keinoja ei saisi jättää huomiotta ennaltaehkäisevässä toiminnassa, mikä ansaitsee erityisesti huomiota varsinkin sellaisten aloitteiden avulla, joilla pyritään suojaamaan tehokkaasti uhrien lisäksi rikosten todistajat ja joilla varmistetaan, että tietolähteet eivät vaikene rikollisten järjestöjen harjoittaman jatkuvan kiristyksen tai terrorin vuoksi;
m)
ehdottaa neuvostolle, että pitäisi järjestää todellinen Euroopan laajuinen vuoropuhelu oikeusviranomaisten kanssa yhteistyötä tekevän henkilön muodollisen statuksen asianmukaisuudesta Euroopan tasolla sekä sen yhteensopivuudesta yhteisten ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa koskevien keskeisten arvojen kanssa, jotta optimaalinen tietojensaanti vakiinnutetaan ennalta vahvistetussa ja kaikkien hyväksymässä oikeudellisessa kehyksessä;
n)
on vakuuttunut, että kansalaisten tuki on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ennakkoehto järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa menestymiseksi; kehottaa neuvostoa pyytämään jäsenvaltioita toteuttamaan huomattavia toimia tiedottaakseen suurelle yleisölle eri lainvalvontavirastojen ja oikeuselinten hyvällä yhteistyöllä saavutetusta menestyksestä sekä erityisesti yhteisön välineiden ja toimijoiden myötävaikutuksesta, jotta lisätään suuren yleisön tietoisuutta siitä, miten EU:n aloitteet tuovat lisäarvoa kansalaisille tällä erittäin tärkeällä alalla;
o)
ehdottaa neuvostolle, että säännöllisesti toteutettavien Eurobarometri-tutkimusten (kuten maaliskuussa 2006 toteutettu tutkimus järjestäytyneestä rikollisuudesta ja korruptiosta(5)) tärkeimmät tulokset otetaan täysimääräisesti huomioon, ja katsoo, että niissä pitäisi arvioida Euroopan unionin kansalaisten käsitystä EU:n toiminnasta tällä alalla sekä toivottuja muutoksia Euroopan tasolla;
p)
kehottaa siksi neuvostoa Euroopan viestintäpolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan(6) perusteella auttamaan todellisen strategian kehittämisessä näiden viestien organisoimiseksi ja välittämiseksi suurelle yleisölle ja katsoo, että Euroopan rikoksentorjuntaverkosto voisi osallistua strategiaan tiiviisti, jos sen toimivaltaa laajennetaan(7);
q)
pyytää, että neuvosto kehottaa jäsenvaltioita edistämään erityisesti paikallistasolla ohjelmia, joilla lisätään yleistä tietoisuutta pääasiassa naisia ja lapsia koskevasta ihmiskaupasta seksuaalista hyväksikäyttöä tai hyväksikäyttöä työvoimana varten;
r)
kehottaa painokkaasti neuvostoa saattamaan EU:n järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan politiikan ennakoivat toimet osaksi unionin yhteistyösopimuksia EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa ja hyväksymään samanaikaisesti tiukat puitteet, joihin sisältyy sitovat takeet perusoikeuksien noudattamisesta; korostaa tässä yhteydessä, että järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa uhkakuva-arviossa ilmoitetaan selkeästi niiden rikollisten ryhmien toiminta-alat ja käyttämät yhteydet, joiden maantieteellinen alkuperä on tunnistettu;
s)
neuvoo neuvostoa soveltamaan tiettyjen EU:n naapurivaltioiden valtionkoneiston valvonnan kiertävän rikollisen toiminnan vuoksi erityistä lähestymistapaa, joka perustuu uuteen avoimuutta ja korruption torjuntaa koskevaan aloitteeseen, jolla pyritään jäsentämään suhteita EU:n ulkopuolisten maiden ja erityisesti EU:n naapurimaiden kanssa;
t)
neuvoo lisäksi neuvostoa kehottamaan painokkaasti jäsenvaltioita olemaan erittäin valppaita, kun kyse on terroristijärjestöjen ja järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymien välisistä mahdollisista yhteyksistä erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen yhteydessä;
u)
kehottaa lisäksi neuvostoa ottamaan huomioon EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin perustavanlaatuisen roolin, sillä tämä vastaa Euroopan unionin erityisten välineiden ja alakohtaisten tietojen valvonnasta sekä jäsenvaltioiden poliisivoimilta ja turvallisuuspalveluilta tulevien tietojen keruusta ja yhdistämisestä;
v)
kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota jatkamaan sekä tehostamaan Itävallan puheenjohtajuuskaudella aloitettua pohdintaa todellisen sisäistä turvallisuutta koskevan suunnitelman kehittämiseksi;
w)
kehottaa neuvostoa ryhtymään toimiin, joilla pyritään ensisijaisesti estämään rahanpesutoimista lähtöisin olevan pääoman liikkeet ja takavarikoimaan rikollisesta ja mafian kaltaisesta toiminnasta peräisin oleva omaisuus;
x)
pyytää, että neuvosto kehottaa painokkaasti kaikkia jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet korruption vastaista Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta, ratifioimaan sen;
y)
kehottaa neuvostoa edistämään jäsenvaltioissa – erityisesti alueilla, joissa järjestäytyneen rikollisuuden kulttuurinen ja sosiaalinen vaikutus on kaikkein voimakkain – laillisuuskasvatushankkeiden toteuttamista riskialttiissa kouluissa ja kaupunginosissa, jotta järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua laajan kasvatuskampanjan avulla;
z)
kehottaa neuvostoa valvomaan sellaisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten elinten hallinto- ja hallitustoimintaa, joihin valittujen henkilöiden joukossa on poliittisia hahmoja, joita on syytetty yhteyksistä järjestäytyneeseen tai mafian kaltaiseen rikollisuuteen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle.
Ks. komission kertomus yhteisistä tutkintaryhmistä 13. päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä (KOM(2004)0858).