Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan perustuslaista 29. lokakuuta 2004 Roomassa allekirjoitetun sopimuksen (perustuslakisopimuksen),

–   ottaa huomioon sopimuksen Euroopan unionista sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sellaisina kuin niitä on muutettu Euroopan yhtenäisasiakirjalla sekä Maastrichtin, Amsterdamin ja Nizzan sopimuksilla,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin tulevaisuudesta 15. joulukuuta 2001 annetun Laekenin julistuksen(1),

–   ottaa huomioon sopimuksen Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin(2) sekä sopimuksen Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin(3),

–   ottaa huomioon 12. tammikuuta 2005 hyväksymänsä päätöslauselman Euroopan perustuslaista tehdystä sopimuksesta(4),

–   ottaa huomioon 19. tammikuuta 2006 hyväksymänsä päätöslauselman harkintakaudesta: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa(5),

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2006 hyväksymänsä päätöslauselman harkintakauden jatkotoimista ja Euroopan tulevaisuuden analyysista(6),

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin valmiudesta integroida uusia jäsenvaltioita: institutionaaliset näkökohdat(7),

–   ottaa huomioon 16. ja 17. kesäkuuta 2005, 15. ja 16. kesäkuuta 2006 sekä 14. ja 15. joulukuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 17. tammikuuta 2007 antaman lausunnon parlamentille,

–   ottaa huomioon Rooman sopimusten allekirjoittamisen 50-vuotispäivästä 14. maaliskuuta 2007 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselman,

–   ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2007 annetun alueiden komitean julistuksen Euroopalle,

–   ottaa huomioon Rooman sopimusten allekirjoittamisen viidennenkymmenennen vuosipäivän yhteydessä 25. maaliskuuta 2007 annetun Berliinin julistuksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0197/2007),

A.   katsoo, että Euroopan unioni, joka on ensimmäinen onnistunut valtioiden ja kansalaisten ylikansallinen demokratiahanke, kohtaa uusia ja ennennäkemättömiä haasteita, jotka – niiden muutosten lisäksi, joita EU on käynyt läpi peräkkäisissä laajentumisissaan sekä sisämarkkinoiden ja globalisaation edetessä – edellyttävät EU:n perustan tarkistamista,

B.   katsoo, että allekirjoittaessaan perustuslakisopimuksen Euroopan unionin 27 jäsenvaltion valtion- ja hallitusten päämiehet sitoutuivat etsimään sopivia ratkaisuja, joilla voitaisiin vastata Euroopan unionin kohtaamiin sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin sekä laajentumisen muodostamiin haasteisiin Euroopan unionin poliittisen ulottuvuuden laajentamisen kautta,

C.   katsoo, että perustuslakisopimus ja erityisesti sen osat I, II ja IV laadittiin käyttämällä valmistelukuntaa, jossa kokoontui jäsenvaltioiden ja liittymässä olevien maiden edustajia, komission edustajia sekä edustajia Euroopan parlamentista ja jäsenvaltioiden parlamenteista, joiden jäsenet muodostivat enemmistön, mikä vahvisti sen legitiimiyttä,

D.   katsoo, että perustuslakisopimuksen osassa III lähinnä kodifioidaan nykyiset perustamissopimukset, joihin valmistelukunta esitti joitakin muutoksia ja parannuksia, erityisesti lainsäädäntömenettelyssä käytettävän yhteispäätöksen oikeusperustan ulottaminen nykyisistä 37:stä 86:een, mikä on säilytettävä demokratian, avoimuuden ja tehokkuuden parantamiseksi,

E.   katsoo, että 18 jäsenvaltiota, jotka edustavat kahta kolmasosaa jäsenvaltioiden kokonaismäärästä ja Euroopan unionin kansalaisten enemmistöä, on jo ratifioinut perustuslakisopimuksen omien perustuslakiensa vaatimusten mukaisesti, mikä tarkoittaa, että Espanjassa ja Luxemburgissa on järjestetty asiasta kansanäänestys, ja neljä muuta jäsenvaltiota on ilmoittanut olevansa valmiita jatkamaan ratifiointia,

F.   katsoo, että Ranska ja Alankomaat eivät ole onnistuneet viemään tätä prosessia menestyksekkäästi päätökseen sen jälkeen, kun näissä maissa järjestetyt kansanäänestykset johtivat kielteiseen tulokseen,

G.   katsoo, että perustuslakisopimuksen ratifiointimenettelyn käynnistämä julkinen keskustelu osoitti, etteivät vaikeudet liity niinkään sopimuksen uusiin institutionaalisiin muutoksiin vaan pikemminkin konkreettisen politiikan tiettyihin näkökohtiin ja että arvostelu on kohdistunut pääasiassa osaan III, joka koskee Euroopan unionin politiikkaa ja toimintaa, vaikka osa III sisältääkin pääasiassa määräyksiä, jotka ovat jo voimassa,

H.   katsoo, että monet esiin tuodut epäilykset koskivat pikemminkin asiayhteyttä kuin asiasisältöä, ja kansalaisia suuresti huolestuttaneet asiat, kuten direktiivi palveluista sisämarkkinoilla(8) ja rahoituskehys, on ratkaistu tämän jälkeen,

I.   katsoo, että 16. ja 17. kesäkuuta 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti käynnistää Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten vuoksi harkintakauden, jonka aikana vielä kuusi jäsenvaltiota ratifioi sopimuksen, ja 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti puheenjohtajavaltiota tarkastelemaan mahdollisia tulevia toimia perustuslakikriisin ratkaisemiseksi 21. ja 22. kesäkuuta 2007 järjestettävää Eurooppa-neuvoston kokousta silmällä pitäen,

J.   katsoo, että harkintakauden aikana käynnistetty julkinen keskustelu on osoittanut riittävän selvästi, etteivät Euroopan unionin ongelmat ja haasteet, jotka tuotiin esiin Laekenin julistuksessa ja joihin pyrittiin puuttumaan perustuslakisopimuksella, ole kadonneet, vaan ne ovat sen sijaan yhä ilmeisempiä ja ne on entistä tärkeämpää ratkaista nopeasti,

K.   katsoo, että Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien järjestämissä parlamenttien välisissä kokouksissa on käynyt ilmi, että parlamentit katsovat yleisesti perustuslain tarjoavan Euroopan unionille sopivat puitteet, joissa se voi tarttua kohtaamiinsa haasteisiin, ja todettu, että uuden hallitustenvälisen konferenssin (HVK) olisi vaikeaa ellei mahdotonta sopia ehdotuksista, jotka ovat joko merkittävästi erilaisia tai parempia kuin ne, joista sovittiin vuonna 2004,

L.   katsoo, että laajentuneen Euroopan unionin on entistä tärkeämpää saada nopeasti käyttöönsä sopivat välineet ja keinot, jotta se voi toimia tehokkaasti, vahvistaa asemaansa maailmassa ja puuttua kansalaisten huolenaiheisiin niiden haasteiden edessä, joita muun muassa globalisaatio, ilmastonmuutos, energianhuoltovarmuus ja väestön ikääntyminen tuovat mukanaan,

M.   katsoo, että edellä mainitussa 25. maaliskuuta 2007 annetussa Berliinin julistuksessa, jonka ovat allekirjoittaneet Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, parlamentin puhemies ja komission puheenjohtaja, asetettiin tavoitteeksi saattaa Euroopan unioni uudelle yhteiselle perustalle Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 mennessä,

1.   toistaa kannattavansa perustuslakisopimuksen sisältöä, koska ratkaisevana askeleena toimivalla sopimuksella on tarkoitus antaa Euroopan unionille virallisesti sen luontainen poliittinen ulottuvuus ja tehostaa sen toimia, lisätä sen päätöksentekoprosessien demokraattista valvontaa, lisätä avoimuutta ja vahvistaa unionin kansalaisten oikeuksia, samalla kun siinä tehdään kompromisseja, ja koska sopimus täyttää tarpeet, joita Euroopan unionilla on nykyisessä tilanteessaan;

2.   korostaa, että kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on jo ratifioinut perustuslakisopimuksen ja että neljä muuta maata on ilmaissut selvästi sitoutuneensa sen määräyksiin, mikä ilmeni hiljattain Madridissa pidetyssä kokouksessa, joka järjestettiin Espanjan ja Luxemburgin hallitusten aloitteesta;

3.   panee merkille Ranskan ja Alankomaiden kansalaisten esittämät huolenaiheet sekä näissä maissa käydyn keskustelun;

4.   panee merkille, että joissakin muissakin jäsenvaltioissa on esitetty huolenaiheita mutta että kyseiset hallitukset ovat ilmoittaneet tukevansa pyrkimyksiä kohti tyydyttävää ratkaisua, jolla säilytetään perustuslakisopimukseen sisältyneet keskeiset hallinnolliset uudistukset;

5.   muistuttaa niitä jäsenvaltioita, jotka ovat allekirjoittaneet perustuslakisopimuksen mutta jotka eivät ole sitä ratifioineet, poliittisesta vastuusta;

6.   toistaa sitoutuneensa siihen, että meneillään olevassa EU:n perustuslakiprosessissa saadaan aikaan ratkaisu, joka perustuu perustuslakisopimuksen sisältöön, tosin mahdollisesti eri muotoon muutettuna, ja jossa otetaan huomioon muutamissa jäsenvaltioissa esiin nousseet vaikeudet;

7.   kannattaa edellä esitettyjen seikkojen perusteella puheenjohtajavaltio Saksan pyrkimyksiä saada kesäkuun 2007 Eurooppa-neuvostossa kutsua koolle hallitustenvälinen konferenssi (HVK) ja määritellä etenemissuunnitelma, joka sisältää menettelyn, selvät valtuudet ja tavoitteen päästä sopimukseen tämän vuoden loppuun mennessä;

8.   muistuttaa, että on tarpeen taata Euroopan unionin päätöksentekokyky, sen politiikan tehokkuus ja sen politiikan demokraattinen legitimiteetti, että perustuslakisopimuksessa edetään kiistattomasti tähän suuntaan valvonta-, lainsäädäntö- ja budjettimenettelyjen osalta ja että on tarpeen vahvistaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä sen asemaa maailmassa, jotta se voi vaikuttaa niiden tapojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, joilla vastataan ihmiskunnan kohtaamiin polttaviin haasteisiin;

9.   vaatii säilyttämään kaikki perustuslakisopimuksen I osaan sisältyneet perusperiaatteet, mukaan luettuna Euroopan unionin kaksijakoinen luonne valtioiden ja kansalaisten unionina, yhteisön lainsäädännön ensisijaisuus, uusi säädös- ja menettelytypologia, normihierarkia ja Euroopan unionin oikeushenkilöys; korostaa, että perustuslakisopimus sisältää myös muita asioita koskevia merkittäviä parannuksia, kuten sen, että konsolidoidaan nykyiset sopimukset ja yhdistetään pilarit; siinä ilmaistaan selkeästi arvot, joille Euroopan unioni perustuu, tunnustetaan perusoikeuskirjan olevan oikeudellisesti sitova, sillä lisätään kansalaisten osallistumista Euroopan unionin politiikkaan, siinä selvennetään EU:n ja jäsenvaltioiden toimivaltaa; määrätään toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta ja kansallisten parlamenttien erityisestä tehtävästä tässä asiassa, vaarantamatta kuitenkaan toissijaisuutta koskevassa pöytäkirjassa säädettyä Euroopan unionin institutionaalista tasapainoa, ja siinä määrätään alueellisten ja paikallisten viranomaisten tehtävien kunnioittamisesta;

10.   katsoo, että kaikkien perustuslakisopimuksen muutosehdotusten on saavutettava sama tuen taso kuin aiemmassa vaiheessa sai se määräys, joka on määrä korvata;

11.   ilmoittaa hylkäävänsä neuvottelutuloksen, joka perustuslakisopimukseen verrattuna johtaisi kansalaisten oikeuksien suojan heikkenemiseen (vaatii erityisesti perusoikeuskirjan ja varsinkin sen oikeudellisen sitovuuden säilyttämistä) sekä demokratian, avoimuuden ja tehokkuuden vähenemiseen unionin toiminnassa;

12.   panee tässä yhteydessä merkille, että on tarpeen ottaa huomioon harkintakauden aikana esiin tuotuja merkittäviä seikkoja että pikemminkin aikaisempaa vahvempi kuin heikompi Eurooppa pystyy vastaamaan edellä mainittuihin seikkoihin asianmukaisesti ja että on selvennettävä muita seikkoja, joihin on jo puututtu perustuslakisopimuksessa, kuten:

13.   katsoo, että perustuslakiluonnoksen laadinnassa käytetyn valmistelukunnan aikaansaamat onnistuneet tulokset huomioon ottaen on tarpeen pitää kiinni siitä, että perustuslaillisen prosessin ratkaisussa säilytetään parlamentaarisen osallistumisen, kansalaisyhteiskunnan kuulemisen ja täyden avoimuuden perusperiaatteet;

14.   muistuttaa, että koska Euroopan parlamentti on ainoa kansalaisten suoraan valitsema Euroopan unionin toimielin, sen on saatava osallistua täysipainoisesti HVK:n kaikkiin tasoihin ja suuremmassa määrin kuin vuosien 2003–2004 HVK:ssa;

15.   kehottaa luomaan Euroopan parlamentin edustajien aktiivisen HVK:ssa työskentelyn rinnalle toimielinten välisen konferenssin, jotta Euroopan parlamentti pidetään ajan tasalla asioiden kulusta ja voidaan edistää puoluerajat ja kansalliset rajat ylittävän konsensuksen syntyä HVK:ssa;

16.   muistuttaa sitoutumisestaan valmistelukuntamekanismiin, jos valtionpäämiehet tai pääministerit haluavat ryhtyä nykyisten tekstien merkittävään tarkistamiseen;

17.   kehottaa komissiota käyttämään täysimääräisesti omaa asemaansa tulevissa neuvotteluissa ja valmistelemaan perustuslakisopimuksen hyväksymistä koskevia ehdotuksia siten, että 12 kohdassa esitetyt seikat otetaan huomioon;

18.   korostaa kansallisten parlamenttien ja niiden hallitusten välisen vuoropuhelun olevan tärkeää HVK:n kaikissa vaiheissa ja ilmaisee halunsa olla tulevan neuvotteluvaiheen aikana tiiviissä yhteydessä kansallisiin parlamentteihin sekä alueiden komiteaan, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan, Euroopan työmarkkinaosapuoliin, uskonnollisiin yhteisöihin ja kansalaisyhteiskuntaan;

19.   kehottaa viemään uuden sopimuksen ratifiointiprosessin päätökseen ennen vuoden 2008 loppua, jotta vuonna 2009 valittavan seuraavan parlamentin toimikausi voidaan käynnistää uuden perustuslakisopimuksen määräysten mukaisesti;

20.   kehottaa painokkaasti kaikkia jäsenvaltioita koordinoimaan ratifiointimenettelynsä, jotta ratifiointiprosessi voitaisiin saattaa päätökseen samanaikaisesti;

21.   aikoo antaa lausuntonsa HVK:n koollekutsumisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan mukaisesti tässä päätöslauselmassa esitettyjen kriteerien valossa;

22.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston jäsenille, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

(1) Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto, liite 1, s. 19. (2) EUVL L 236, 23.9.2003, s. 17. (3) EUVL L 157, 21.6.2005, s. 11. (4) EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 88. (5) EUVL C 287 E, 24.11.2006, s. 306. (6) EUVL C 300 E, 9.12.2006, s. 267. (7) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0569. (8) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.