Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 2 kohdan ja 141 artiklan,

–   ottaa huomioon vuonna 2000 hyväksytyn Euroopan unionin perusoikeuskirjan(1), ja erityisesti sen 9 ja 14 artiklan oikeudesta perustaa perhe ja oikeudesta koulutukseen,

–   ottaa huomioon Kööpenhaminassa 21. ja 22. kesäkuuta 1993, Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000, Tukholmassa 23. ja 24. maaliskuuta 2001, Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002, Brysselissä 20. ja 21. maaliskuuta 2003, Brysselissä 25. ja 26. maaliskuuta 2004, Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 ja 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät työpaikkoja ja kasvua koskevasta Lissabonin strategiasta,

–   ottaa huomioon Bolognassa 19. kesäkuuta 1999 kokoontuneiden Euroopan opetusministereiden yhteisen julistuksen,

–   ottaa huomioon 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän eurooppalaisen nuorisosopimuksen,

–   ottaa huomioon lastenhoitopalveluista 14. maaliskuuta 2007 annetun neuvoston ja komission yhteisen julkilausuman,

–   ottaa huomioon nuorisoa koskevista EU:n politiikoista 30. toukokuuta 2005 annetun komission tiedonannon nuorisoa koskevista EU:n politiikoista: Euroopan nuorten huomioon ottaminen – eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpano ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen" (KOM(2005)0206), jonka mukaan nuorille on taattava korkeatasoinen koulutus ja ammatillinen koulutus yhdistettynä työn ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen,

–   ottaa huomioon 10. tammikuuta 2003 annetun komission tiedonannon "Tehokas investoiminen koulutukseen tärkeää Euroopalle" (KOM(2002)0779),

–   ottaa huomioon 5. helmikuuta 2003 annetun komission tiedonannon "Yliopistojen rooli tietojen ja taitojen Euroopassa" (KOM(2003)0058),

–   ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2005 annetun komission tiedonannon "Euroopan aivokapasiteetti liikkeelle: miten yliopistot saadaan hyödyntämään koko potentiaaliaan Lissabonin strategian edistämiseksi" (KOM(2005)0152),

–   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2005 annetun komission tiedonannon "Syrjinnän torjuminen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille – puitestrategia" (KOM(2005)0224),

–   ottaa huomioon 24. lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1672/2006/EY, työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta(2),

–   ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelma 2006–2010" (KOM(2006)0092),

–   ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2005 annetun komission tiedonannon: Vihreä kirja "Kohti väestörakenteen muutoksia – uusi solidaarisuus sukupolvien välillä"(KOM(2005)0094),

–   ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Euroopan väestökehitys – haasteista mahdollisuuksiin" (KOM(2006)0571),

–   ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 annetun komission tiedonannon Euroopan työmarkkinaosapuolten ensivaiheen neuvotteluista työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi (SEC(2006)1245),

–   ottaa huomioon lastenhoidosta 31 päivänä maaliskuuta 1992 annetun neuvoston suosituksen 92/241/ETY(3), jonka mukaan lastenhoitopalveluja on oltava tarjolla kaikille vanhemmille, jotka osallistuvat koulutukseen päästäkseen työmarkkinoille,

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2004 työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta(4), 9. maaliskuuta 2005 Lissabonin strategian väliarvioinnista(5), 16. tammikuuta 2006 Lissabonin strategian tulevaisuudesta tasa-arvonäkökohdista tarkasteltuna(6) ja 1. helmikuuta 2007 nuorten naisten ja tyttöjen syrjinnästä koulutuksessa(7) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A6–0209/2007),

A.   katsoo, että koulutus ja perhe kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja vastuualueeseen,

B.   katsoo, että koulutus on kaikille yhteinen perusoikeus ja välttämätön edellytys yksilön sisäiselle kehitykselle sekä hänen panokselleen talous- ja yhteiskuntaelämässä,

C.   katsoo, että koulutusjärjestelmistä on poistettava esteitä, jotka ovat naisten ja miesten välisen todellisen tasa-arvon tiellä, ja edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia,

D.   katsoo, että mahdollisuudet osallistua tasokkaaseen peruskoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja ammattikoulutukseen ovat olennainen tekijä sille, että nuoret miehet ja naiset pystyisivät hankkimaan niitä taitoja, joita EU:ssa tarvitaan sekä työllisyyden ja kasvun piristämisen, sukupolvien välisen yhteisvastuullisuuden että väestörakenteen uudistamisen alalla,

E.   katsoo, että perhe-elämän ja kaikentasoisen opiskelun paremman yhteensovittamisen avulla voitaisiin hyödyntää perinpohjaisemmin nuorten, ja etenkin nuorten naisten, voimavaroja ja siten edistää "osaamisyhteiskuntaa", talouden kilpailukykyä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja eurooppalaisen yhteiskunnan uudistamista – kaikki uudistetussa Lissabonin strategiassa esitettyjä tavoitteita,

F.   katsoo, että Euroopan tulevaisuus riippuu sen kyvystä kehittää nuoria naisia ja miehiä tukevia yhteiskuntia, ja että tässä yhteydessä vanhempana oloa koskevien toiveiden toteuttamisen tai huollettavana olevien aikuisten tai vammaisten hoidon ei pitäisi olla ristiriidassa koulutus- ja uravalintojen kanssa tai haitata niiden jatkamista taikka uudelleen aloittamista,

G.   katsoo, että korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus ovat eräänä perusedellytyksenä sille, että voidaan turvata todellinen pääsy työmarkkinoille ja estää erityisesti naisia koskevan köyhyyden syntyminen sekä yhdenmukaistaa miesten ja naisten palkkatasoja,

H.   ottaa huomioon, että kansallisiin vähemmistöihin tai maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien tyttöjen ja nuorten naisten mahdollisuudet saada korkeakoulutusta ovat erityisen rajalliset ja/tai että heitä usein syrjitään ja he joutuvat eristyksiin kouluissa,

I.   katsoo, että opintojen pitkittyminen(8), itsenäistymistä tukevien kannustimien puute ja työelämään pääsyn vaikeutuminen voivat saada nuoret lykkäämään päätöstä perheen perustamisesta,

J.   katsoo, että elinikäisen oppimisen tarjoamat mahdollisuudet ja opiskeluajan pidentyminen nostavat opiskelu- tai koulutusvaiheessa olevien miesten ja naisten keski-ikää(9),

K.   katsoo, että pidentynyt elinajanodote vaikuttaa sukupolvien välisiin suhteisiin ja perhesuhteisiin lisäämällä huollettavien määrää,

L.   ottaa huomioon, että työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta 12. lokakuuta 2006 annetun komission edellä mainitun tiedonannon mukaan yhteensovittamistoimien on koskettava myös niitä nuoria naisia ja miehiä, joiden korkeakouluopinnot ovat vielä kesken,

M.   katsoo, että taloudelliset vaikeudet ja kaikenlainen syrjintä hankaloittavat usein opiskelemaan pääsyä ja akateemisten tai ammatillisten opintojen jatkamista ja että tilanne on erityisen ongelmallinen sellaisilla nuorilla naisilla ja miehillä, joilla on opintojen ohella perhe- ja mahdollisesti työelämään liittyviä velvollisuuksia akateemisten(10) tai ammatillisten opintojensa lisäksi,

N.   katsoo, että vaikka jäsenvaltioiden ei pidäkään puuttua perhevelvollisuuksien omaksumista koskeviin yksilöllisiin valintoihin, niiden olisi tarjottava suotuisat yhteiskunnalliset ja sosiaaliset olosuhteet nuorille, joilla on vastuullaan lapsia, huollettavana olevia vanhempia tai vammaisia, ottaen huomioon EU:n edessä olevat demografiset haasteet,

O.   ottaa huomioon, että se tosiasia, että ihmiset perustavat perheen ja hankkivat lapsia nykyään myöhemmin kuin aikaisemmin, vaikuttaa kaikkien jäsenvaltioiden väestötilanteeseen,

P.   katsoo, että tilastotietojen mukaan eurooppalaiset haluaisivat enemmän lapsia(11),

Q.   katsoo, että naiset, joilla usein on pääasiallinen vastuu huollettavista henkilöistä(12), luopuvat miehiä herkemmin opintojensa jatkamisesta, keskeyttävät opintonsa tai eivät koskaan aloita niitä uudelleen, mikä johtaa väistämättä elinikäiseen tosiasialliseen syrjintään akateemiseen ja ammatilliseen koulutukseen pääsyssä ja niiden jatkamisessa, sekä miesten ja naisten eriarvoisuuteen työelämässä,

R.   katsoo, että työssäkäynti opiskelun ohella johtaa useimmissa maissa siihen, ettei opiskelija ole oikeutettu sosiaalietuuksiin tai että myönnetyn tuen määrä laskee, ja että opiskelijan on huomattavasti vaikeampi saada lainaa tai pankkiluottoja, etenkin jos hänellä on vastuullaan huollettavia,

S.   ottaa huomioon, että yhä useammat ihmiset elävät nykyisin vaihtoehtoisissa perheyksiköissä, jotka eivät vastaa perinteistä kuvaa äidistä, isästä ja heidän yhteisistä biologisista lapsistaan koostuvasta perheestä,

T.   katsoo, että perheestä huolehtiminen tuo mukanaan lukuisia erityistarpeita, jotka liittyvät muun muassa asumiseen, lasten ja huollettavana olevien henkilöiden hoitopalveluihin ja opiskelun joustavuuteen,

U.   katsoo, että perheellisten opiskelijoiden kohtelussa on maa-, korkeakoulu- ja ammattioppilaitoskohtaisia eroja – mikä on omiaan rajoittamaan heidän liikkuvuuttaan ja siten heidän koulutus- ja uratoiveidensa toteuttamista – ja ettei heidän tarpeitaan oteta koulutusjärjestelmissä eikä opintotuen myöntämisperusteissa tasapuolisesti huomioon,

V.   ottaa huomioon, että kansallisella tai yhteisön tasolla on saatavilla hyvin vähän tilastoja ja indikaattoreita, jotka antaisivat tietoa sellaisten opiskelevien tai koulutuksessa olevien nuorten elinolosuhteista, joilla on perheeseen liittyviä velvollisuuksia,

1.   toteaa, että akateeminen ja ammatillinen koulutus ovat tyttöjen ja naisen ihmisoikeuksia ja oleellinen edellytys sille, että voidaan nauttia täysimääräisesti kaikista muista sosiaalisista, taloudellisista, kulttuurisista ja poliittisista oikeuksista;

2.   huomauttaa, että jäljempänä esitetyt suositukset koskevat opiskelu- tai koulutusvaiheessa olevia nuoria, joilla on vastuullaan perhe tai jotka haluavat ottaa vastuun perheestä joko vanhempina tai huollettavana olevien vanhempien tai vammaisten hoitajina;

3.   huomauttaa, että edellä mainitun väestörakenteen muutoksia koskevan vihreän kirjan päätelmien mukaan Euroopan väestökatoon on syynä muun muassa erilaisten elämävaiheiden (opinnot, työ, perhe) viivästyminen aikaisempaan verrattuna;

4.   pitää myönteisenä sitä, että työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta 12. lokakuuta 2006 annetun komission edellä mainitun tiedonannon mukaan yhteensovittamiseen tähtäävien toimien olisi myös koskettava niitä nuoria naisia ja miehiä, joiden korkeakouluopinnot ovat vielä kesken, mutta pahottelee kuitenkin, ettei asiasta ole tehty konkreettisia ehdotuksia;

5.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään opiskelun, koulutuksen ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevia toimia, jotka auttavat nuoria ottamaan vastuun perheestä ilman minkäänlaista syrjintää, ja jotka antavat heille mahdollisuuden parhaalla mahdollisella tavalla korostaa panostaan EU:n kasvun ja kilpailukyvyn hyväksi; toteaa, että koulutuksen ja tutkimuksen alalla naiset saavuttavat miehiä useammin tutkinnon (59 prosenttia), mutta heidän osuutensa supistuu huomattavasti urakehityksen myötä: filosofian tohtoreista 43 prosenttia on naisia, mutta professoreista vain 15 prosenttia;

6.   kehottaa jäsenvaltioita ottamaan paremmin huomioon perheellisten opiskelu- tai koulutusvaiheessa olevien nuorten miesten ja naisten tilanteen ja erityisesti myöntämään heille heidän tarpeitaan vastaavia sosiaalietuuksia;

7.   ottaa huomioon, että huollettavina olevista henkilöistä huolehtivat useimmiten naiset, mikä vaikeuttaa heidän opintojaan; kehottaa tästä syystä jäsenvaltioita luomaan henkilökohtaista riippumattomuutta edistäviä sosiaalipalveluja ja huollettavana olevien henkilöiden hoitopalveluja;

8.   kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan kohtuuhintaisia opiskelijavakuutuksia ja erityisesti sosiaali- ja sairausvakuutuksia, joita voitaisiin laajentaa koskemaan opiskelijan huollettavina olevia henkilöitä;

9.   kehottaa jäsenvaltioita ja luottolaitoksia selkeyttämään ja helpottamaan edullisten lainojen myöntämistä niille nuorille, jotka opiskelun tai koulutuksen ohella huolehtivat perheestä;

10.   kehottaa jäsenvaltioita alentamaan niiden nuorten miesten ja naisten verotusta, jotka työskentelevät opiskelun ohella ja joilla on perheeseen tai huollettavana oleviin henkilöihin liittyviä velvollisuuksia, tai poistamaan kyseinen verotus;

11.   kehottaa jäsenvaltioita yhdessä paikallisyhteisöjen, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä, jotta myös perheelliset opiskelijat voivat saada tarpeitaan vastaavan asunnon sekä riittävät ja tarkoituksenmukaiset lastenhoitopalvelut samoin edellytyksin kuin työssäkäyvät vanhemmat; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysipainoisesti yhteisön rahoituksen ja erityisesti ESR:n tarjoamat mahdollisuudet tällä alalla;

12.   pitää ilahduttavina Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmiä, joissa jäsenvaltioita nimenomaisesti kehotetaan vuoteen 2010 mennessä perustamaan lastenhoitopalveluja vähintään 90 prosentille lapsista, jotka ovat kolmen vuoden ja oppivelvollisuusiän välillä, ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista; pahoittelee, että jäsenvaltiot eivät ole vielä noudattaneet tätä kehotusta tyydyttävällä tavalla;

13.   kehottaa korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia perustamaan hoitopalveluja omien tilojensa yhteyteen ja rohkaisee jäsenvaltioita tukemaan tämäntyyppisiä aloitteita; korostaa myös iältään vanhempien perheenjäsenten (isovanhempien) merkitystä ja keskeistä roolia lasten kasvattamisessa sekä opiskelevien tai työssä käyvien nuorten vanhempien auttamisessa;

14.   kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että kaikilla opiskelijoilla, joilla on lapsia, on aina mahdollisuus ja varaa käyttää hyväksi korkeatasoisia kunnallisia tai valtion lastentarhoja;

15.   kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että kaikilla opiskelijoilla, joilla on lapsia, on aina mahdollisuus ja varaa käyttää hyväksi korkeatasoista koululaisten iltapäivätoimintaa;

16.   kehottaa jäsenvaltioita huojentamaan niiden nuorten ihmisten – varsinkin naisten – kuormaa, joilla on päävastuu huollettavina olevien henkilöiden hoidosta niin, että nämä naiset saavat mahdollisuuden opiskella;

17.   kehottaa jäsenvaltioita yhdessä korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa laatimaan joustavampia opintosuunnitelmia esimerkiksi lisäämällä etäopetusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia osapäiväiseen opiskeluun ja antamalla nuorille aikuisille mahdollisuus jatkaa opintojaan osana elinikäistä oppimista;

18.   kehottaa jäsenvaltioita sekä korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia hyödyntämään enemmän uuteen teknologiaan perustuvia joustavia oppimistekniikoita ja järjestämään niitä kaikkien opiskelu- tai koulutusvaiheessa olevien nuorten saataville, ja varsinkin niiden nuorten saataville, joilla on vastuullaan perhe tai vammaisia;

19.   kehottaa jäsenvaltioita sekä korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia varmistamaan yhtäläinen kohtelu ja syrjimättömyys raskaana olevien opiskelijoiden ja pienten lasten äitien opintojen aloittamisessa ja jatkamisessa sekä opintojen uudelleen aloittamisessa, ja kiinnittämään erityistä huomiota heidän tarpeisiinsa;

20.   kehottaa korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia tiedottamaan opetus- ja ammattihenkilöstölleen sellaisten opiskelijoiden erityistarpeista, joilla on huollettavia, ja tarvittaessa perustamaan heille tarkoitettuja tuki- ja neuvontapalveluja, jotta helpotetaan heidän korkea-asteen tai ammatillisen koulutuksen aloittamista, kyseisen koulutuksen jatkamista tai sen uudelleen aloittamista;

21.   kehottaa korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia ottamaan huomioon perheellisten nuorten miesten ja naisten taloudellisen tilanteen jo koulutuskustannuksia arvioitaessa, ja kannustaa kyseisiä koulutuslaitoksia antamaan heille asianmukaista apua;

22.   kehottaa jäsenvaltioita luomaan kansallisen hyväksyntäjärjestelmän, jonka avulla voidaan tunnistaa korkea-asteen tai ammatilliset oppilaitokset, jotka voivat helpottaa opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista, ja näin voidaan auttaa ja kannustaa perheellisiä henkilöitä jatkamaan opintojaan tai aloittamaan uudelleen opiskelun;

23.   kehottaa työnantajia yritysten sosiaalisen vastuun puitteissa myöntämään opiskelustipendejä, joita voivat saada myös perheelliset opiskelijat ja siten suosimaan nuorten tutkinnon suorittaneiden työllisyyttä;

24.   kehottaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia tukemaan ja helpottamaan elinikäistä oppimista takaamalla mahdollisuus muun muassa vanhempain- tai äitiyslomaan tai oman harkinnan mukaan huoltajuuteen tai huollettavana olevien vanhempien tai vammaisten hoitoon otettavaan lomaan sekä etenkin uuteen teknologiaan perustuviin joustavampiin työskentelyolosuhteisiin; kehottaa jäsenvaltioita lisäksi sisällyttämään opiskelun aikana pidetyn äitiys- ja vanhempainloman naisten ja miesten kokonaistyöaikaa sekä eläkeoikeuksia koskeviin laskelmiin, jotta voidaan täysimääräisesti saavuttaa tavoite sukupuolten välisestä todellisesta tasa-arvosta;

25.   kehottaa jäsenvaltioita poistamaan lisäansioita koskevat rajoitukset henkilöiltä, jotka opiskelevat tai ovat työharjoittelussa taikka vanhempainlomalla, mikäli ansiot eivät ylitä jäsenvaltioiden asettamia ylärajoja, ilman, että kyseisiltä henkilöiltä evätään perheavustuksia, mikä antaisi heille mahdollisuuden säilyttää yhteyden työnantajaansa suorittamalla heille uskottuja työtehtäviä kotona ja helpottaisi siten heidän paluutaan työelämään vanhempainloman päättyessä;

26.   muistuttaa, että nuorten naisten pääasiallinen vastuu huollettavista henkilöistä johtaa miesten ja naisten väliseen syrjintään koulutuksessa ja työelämässä; painottaa, että miesten lisääntynyt vastuu kotitöistä, lapsista ja muista huollettavista on välttämätön edellytys sille, että useammat nuoret naiset saavat mahdollisuuden yhdistää vanhemmuuden ja opinnot; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita lisäämään perhe-elämän arvostusta sekä edistämään isien roolia ja perhe-elämään liittyvän vastuun tasapuolisempaa jakamista niin opiskeluaikana kuin opintojen päätyttyä olennaisena askeleensa kohti miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia;

27.   kehottaa jäsenvaltioita muotoilemaan lapsiperheiden etuudet niin, että ne suosivat miesten osallistumista lastenhoitoon;

28.   kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti ja opetusministerien ja sosiaaliministerien kokousten yhteydessä vaihtamaan perheellisten opiskelijoiden tukemiseen liittyviä parhaita käytäntöjä sekä ottamaan huomioon tätä alaa koskevat innovatiiviset säädökset, joita on pantu täytäntöön joissakin Euroopan maissa;

29.   suosittelee jäsenvaltioille, että ne toteuttaisivat toimia, joilla sosiaaliavun myöntämistä laajennetaan myös EU:n muista jäsenvaltioista tuleviin opiskelijoihin, joilla on huollettavanaan lapsia;

30.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteisön koulutusohjelmien ja kansallisten koulutusohjelmien suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä ottamaan huomioon nimenomaan perheellisten opiskelijoiden tilanteen; kiinnittää huomiota siihen, että ohjelmiin on tärkeää sisällyttää opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista edistäviä laaja-alaisia toimia; vaatii koulutusjärjestelmään sellaista joustavuutta, että äitiyslomalta palaava äiti voi jatkaa opintojaan ja päästä opintoihin mukaan samalle tasolle kuin missä hän aikaisemmin oli;

31.   kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan kansallisen tilanteensa perusteella, voitaisiinko nuorten pääsyä työelämään ja heidän vanhemmuuteen liittyvien toiveidensa toteuttamista nopeuttaa uudistamalla koulutusjärjestelmiä siten, että niillä edistetään joustavuutta ja opiskeluajan parempaa hallintaa;

32.   kehottaa Eurostatia ja jäsenvaltioita mukauttamaan nykyisiä indikaattoreita niin, että voidaan kerätä tietoja, joiden avulla voidaan kansallisella ja Euroopan tasolla selvittää perheellisten opiskelijoiden lukumäärä ja heidän elinolosuhteensa sekä se, missä määrin perheeseen liittyvät velvollisuudet saavat erityisesti nuoret naiset keskeyttämään opintonsa;

33.   muistuttaa, että nuorten naisten halu samanaikaiseen opiskeluun ja perheen perustamiseen voi vähentyä siksi, että nämä naiset pelkäävät myöhemmin joutuvansa syrjityiksi työelämässä; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita vastustamaan työnantajien harjoittamaa äitien syrjintää sekä palvelukseen ottamisessa että ylennyksissä;

34.   kehottaa tiede- ja yliopistoyhteisöjä toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla turvataan perheellisten miesten ja naisten yhtäläinen pääsy tiede- ja/tai tutkimusuralle, ja kannustamaan heitä valitsemaan tämän tyyppinen ura ja jatkamaan sitä ja säilyttämään heidät näin tiedeyhteisössä;

35.   kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan ponnistuksiaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi ja laajentamiseksi sellaisia henkilöitä varten, joilla on perheeseen liittyviä velvollisuuksia ja jotka tulevat marginaalisista tai vähemmistöryhmistä, jotta kyseiset henkilöt välttäisivät pitkäaikaistyöttömyyden ja jotta heille turvattaisiin tasa-arvoinen pääsy työmarkkinoille;

36.   katsoo, että on tärkeää, että lasta odottavilla opiskelijoilla ja opiskelijoilla, joilla on lapsia, on mahdollisuus saada terveydenhuoltopalveluja, ja suosittelee, että jäsenvaltiot ottavat tämän huomioon ja sovittavat ne yhteen kansallisen terveydenhuoltojärjestelmänsä erityispiirteiden kanssa ja luovat tarvittavan infrastruktuurin läheisessä yhteistyössä yliopistojen kanssa;

37.   toteaa, että vanhempien jaetun vastuun periaatetta voitaisiin soveltaa myös nuoriin naisiin ja miehiin, jotka elävät yhdessä kullekin maalle tyypillisissä muunlaisissa liitoissa kuin avioliitossa;

38.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1. (2) EUVL L 315, 15.11.2006, s. 1. (3) EYVL L 123, 8.5.1992, s. 16. (4) EUVL C 102 E, 28.4.2004, s. 492. (5) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 164. (6) EUVL C 287 E, 24.11.2006, s. 323. (7) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0021. (8) Francesco C.Billari, Dimiter Philipov, Education and the Transition to Motherhood: a comparative analysis of Western Europe, European Demographic Research Papers 2005. (9) Eurostudent 2005 -raportti, Social and Economic Conditions of student life in Europe: Opiskelijoiden keski-ikä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa 28, Itävallassa 25,3, Suomessa 24,6, Alankomaissa 24,2 ja Irlannissa 24,1 vuotta. (10) Eurostudent 2005 -raportti, Social and Economic Conditions of student life in Europe: Alankomaissa opiskelijoista käy töissä 91 prosenttia, Irlannissa 69 prosenttia, Itävallassa 67 prosenttia, Saksassa 66 prosenttia ja Suomessa 65 prosenttia. (11) Komission tiedonanto, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2005: Vihreä kirja "Kohti väestörakenteen muutoksia – uusi solidaarisuus sukupolvien välillä"(KOM(2005)0094). (12) Eurostudent 2005 -raportti, Social and Economic Conditions of student life in Europe: Latviassa naisopiskelijoista 13,8 prosentilla on lapsi, miesopiskelijoilla puolestaan 5,3 prosentilla. Irlannissa perheellisten nais- ja miesopiskelijoiden suhde on vastaavasti 12,1 prosenttia ja 10,4 prosenttia, Itävallassa 11,5 prosenttia ja 10,1 prosenttia.