Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

–   ottaa huomioon julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 18. kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY(1),

–   ottaa huomioon julkisia tavaranhankintoja koskevien sopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14. kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/36/ETY(2),

–   ottaa huomioon julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14. kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/37/ETY(3),

–   ottaa huomioon vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14. kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/38/ETY(4),

–   ottaa huomioon julkisia palveluhankintoja, julkisia tavaranhankintoja ja julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettujen direktiivien 92/50/ETY, 93/36/ETY ja 93/37/ETY muuttamisesta 13. lokakuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/52/EY(5),

–   ottaa huomioon vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 93/38/ETY muuttamisesta 16. helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/4/EY(6),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (KOM(2000)0276),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisia tavara- ja palveluhankintoja sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (KOM(2000)0275),

–   ottaa huomioon toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(7),

–   ottaa huomioon vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY(8),

–   ottaa huomioon julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY(9),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A6-0226/2007),

A.   ottaa huomioon, että julkisia hankintoja koskevalla yhteisön lainsäädännöllä pyritään avaamaan jäsenvaltioiden julkisen sektorin markkinat rajatylittävälle kilpailulle ja luomaan näin tasavertaiset toimintamahdollisuudet kaikille palveluntarjoajille sekä tukemaan sisämarkkinoiden kehitystä,

B.   ottaa huomioon, että julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön nopea ja asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä täytäntöönpano edesauttavat merkittävästi Euroopan unionin paremman sääntelyn toimintaohjelmaan kuuluvien tavoitteiden saavuttamista,

C.   ottaa huomioon, että direktiivi 2004/18/EY (julkista sektoria koskeva direktiivi) yhdistää yhdeksi asiakirjaksi kolme aiempaa direktiiviä, joilla säädeltiin rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja, minkä ansiosta säännöt ovat aiempaa selkeämmät ja vastaavat paremmin nykytilannetta,

D.   ottaa huomioon, että direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY (julkisia hankintoja koskevat direktiivit) sisältävät uusia säännöksiä ja vaihtoehtoisia sääntöjä, joilla lisätään joustavuutta hankintaviranomaisten toiminnassa, ja että julkisia hankintoja voidaan yleisesti tehostaa ottamalla käyttöön uudessa julkisia rakennusurakoita sekä julkista sektoria koskevassa direktiivissä säädetyt vaihtoehtoiset säännöt liiketoiminnan kustannusten pienentämiseksi,

E.   ottaa huomioon, että direktiivissä 2004/17/EY säädetään poikkeusmenettelystä sellaisia aloja varten, jotka on avattu täysin kilpailulle unionin alueella,

F.   ottaa huomioon, että määräaika julkisia hankintoja koskevien direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 31. tammikuuta 2006, mutta tähän mennessä vasta 20 jäsenvaltiota 27:stä on saattanut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään; ottaa huomioon, että viivästykset direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä johtavat epätasaisiin toimintaedellytyksiin unionissa,

G.   ottaa huomioon, että kaupankäynnin esteitä saattaa muodostua myös siinä tapauksessa, että kaikki jäsenvaltiot eivät pane yhtenäisesti täytäntöön kaikkia julkisia hankintoja koskevassa direktiivissä säädettyjä vaihtoehtoisia sääntöjä,

H.   ottaa huomioon, että komissio tarjoaa jäsenvaltioille pelkästään vapaaehtoista apua säädösten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, minkä vuoksi apua ei aina tosiasiassa anneta,

I.   ottaa huomioon, että vajavuuksien säädösten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä todetaan useimmiten johtuvan henkilöstöpulasta tai asiantuntijoiden saatavuuteen liittyvistä ongelmista sekä poliittisen tahdon puuttumisesta jäsenvaltioissa,

J.   ottaa huomioon, että joulukuussa 2006 julkaistu sisämarkkinoiden tulostaulukko osoittaa merkittävää kehitystä yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä,

K.   ottaa huomioon, että valtaosa julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalaan kuuluvista julkisista hankinnoista toteutetaan sääntöjen mukaisesti, joten väitteet, joiden mukaan julkisten hankintojen sisämarkkinat epäonnistuvat ja uhkaavat siten Lissabonin tavoitteiden saavuttamista, ovat perusteettomia,

L.   ottaa kuitenkin huomioon, että julkisia hankintoja koskevien tietojen saannissa on ongelmia, jotka liittyvät erityisesti hankintaviranomaisten suureen määrään sekä siihen, että kaikkia tapauksia, joissa sääntöjä on sovellettu virheellisesti, ei kirjata,

M.   ottaa huomioon, että komissio on huolissaan lainvastaisesti suoraan kilpailuttamatta myönnettyjen hankintasopimusten määrästä,

N.   ottaa huomioon, että hankintasopimuksia myönnetään lainvastaisesti suoraan kilpailuttamatta muun muassa seuraavista syistä: julkisia hankintoja koskevista direktiiveistä, EY:n perustamissopimuksesta sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtuvat julkisten hankintojen säännöt ymmärretään väärin, monimutkaisissa hankintamenettelyissä tehdään virheitä, puitesopimuksia laajennetaan niiden alkuperäistä soveltamisalaa tai kestoa pidemmälle, menettelyissä turvaudutaan väitetysti lahjontaan, EU-tasolla vaadittuja pitkiä ilmoittamisaikoja kierretään ja kansallisella tasolla luodaan turhan mutkikkaita vaatimuksia tarjouskilpailuun osallistumiselle, kuten monimutkaisia järjestelyjä sähköistä hankintamenettelyä varten,

O.   ottaa huomioon, että uudessa julkisia hankintoja koskevassa direktiivissä asetettuja ympäristö- tai sosiaalialan kriteerejä saatetaan käyttää väärin,

P.   ottaa huomioon, että henkilöstöpula rajoittaa komission valmiuksia ryhtyä järjestelmällisesti oikeustoimiin tapauksissa, joissa sääntöjä on käytetty väärin,

Q.   ottaa huomioon, että säädösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa edistämällä ammattimaisuutta ja hyviä käytäntöjä jäsenvaltioiden julkisia hankintoja koskevassa politiikassa,

R.   ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa hyvät käytännöt on koottu osaksi tehokkaita hankintojen tarkastusjärjestelmiä,

S.   ottaa huomioon, että esikaupalliset hankinnat on todettu Euroopassa hyödyntämättömäksi mahdollisuudeksi käyttää julkisia tarpeita innovoinnin edistämiseen; katsoo, että esikaupallisia hankintoja voidaan järjestää noudattaen voimassa olevia oikeudellisia kehyksiä, jotka muodostuvat WTO:ssa neuvotellusta julkisia hankintoja koskevasta sopimuksesta, julkisia hankintoja koskevista direktiiveistä, Euroopan yhteisön perustamissopimuksesta, kilpailuoikeudesta, valtiontukea koskeva lainsäädäntö mukaan lukien, sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä,

1.   pitää myönteisenä unionin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen viimeaikaista uudistamista ja yksinkertaistamista, minkä ansiosta unionin julkiset hankintamenettelyt ovat huomattavasti aiempaa tehokkaampia;

Julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

2.   katsoo, että jäsenvaltioiden tulee hyödyntää täysimääräisesti komission tarjoama tuki yhteisön lainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä;

3.   katsoo, että komissiolla tulee olla riittävästi henkilöstöä, jotta yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä esiintyviä viivästyksiä ja virheitä voidaan valvoa tehokkaammin;

4.   korostaa, että jäsenvaltioiden olisi vaihdettava keskenään aktiivisesti tietoa julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä siihen liittyvistä parhaista käytännöistä ja parannettava yhteistyötä komission kanssa kyseisellä alalla;

5.   katsoo, että uuden julkisia hankintoja koskevan direktiivin vaihtoehtoisten sääntöjen epäyhtenäinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä saattaa haitata sisämarkkinoiden toimintaa, ja kannustaa näin ollen jäsenvaltioita harkitsemaan kaikkien joustavuutta lisäävien vaihtoehtojen panemista täytäntöön; korostaa erityisesti sitä, että näiden vaihtoehtojen avulla voitaisiin pienentää lainvastaisten käytäntöjen riskiä;

6.   kehottaa näin ollen komissiota tekemään tutkimuksen sen arvioimiseksi, miten uuden julkisia hankintoja koskevan direktiivin sisältämien vaihtoehtoisten sääntöjen epäyhtenäinen täytäntöönpano vaikuttaa unionin alueella järjestettäviin rajatylittäviin tarjouskilpailuihin;

7.   kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, antamaan viranomaisilleen oikeudelliset välineet, joita tarvitaan vailla byrokratiaa olevaan yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden välisten kumppanuuksien puitteissa, ja siten luomaan viranomaisille tarvittavan oikeusvarmuuden, niin että ne toimivat yhteisön lainsäädännön ja erityisesti julkisia hankintoja koskevien direktiivien ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti;

Julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano

8.   uskoo vakaasti, että sääntöjen rikkomista voitaisiin vähentää, jos jäsenvaltiot ja komissio ottaisivat käyttöön menettelyjä, jotka painottavat yhteistyötä; kannustaa näin ollen jäsenvaltioita ja komissiota edistämään aktiivisesti epävirallista vuoropuhelua aikaisessa vaiheessa;

9.   on sitä mieltä, että rikkomusten suuren määrän vuoksi komissiolle tulisi antaa tarvittavat henkilöstöresurssit julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon valvomisen tehostamiseen;

10.   kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan komissiolle riittävästi tietoja julkisia hankintoja koskevien direktiivien täytäntöönpanosta; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäksi tekemään yhteistyötä parantaakseen valmiuksia kerätä tietoa ja puuttua ongelmiin yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä täytäntöönpanossa;

11.   kehottaa perustamaan kansallisia julkisten hankintojen neuvontavirastoja, jotka tukevat hankintaviranomaisia julkisia hankintoja koskevien sääntöjen asianmukaisessa soveltamisessa ja avustavat tarjoajia, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumisessa;

12.   kehottaa jäsenvaltioita keskittämään kansalliset voimavarat lainvastaisten käytäntöjen havaitsemiseen ja niistä rankaisemiseen sekä varmistamaan, että kaikkia asiaankuuluvia kansallisten tuomioistuinten antamia tuomioita ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuja noudatetaan;

13.   korostaa, että julkisten hankintojen alalla voidaan käyttää epävirallisia riitojenratkaisumenetelmiä virallisten keinojen rinnalla ja että niiden näkyvyyttä olisi lisättävä;

14.   kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita yhteensovittamaan ja yksinkertaistamaan sähköisiä hankintatekniikoita, jotta tällaisiin hankintoihin osallistuminen olisi helpompaa;

15.   pitää myönteisenä komission käsikirjaa ympäristöalan kriteerien soveltamisesta;

16.   pitää myönteisenä komission parhaillaan tekemää tutkimusta sosiaalialan kriteerien soveltamisesta, jolla pyritään varmistamaan kyseisten kriteerien asianmukainen ja tehokas käyttö; kehottaa tutkimuksen valmistuttua julkaisemaan ohjeet sosiaalialan kriteerien soveltamisesta;

Parhaiden käytäntöjen kehittäminen julkisissa hankinnoissa

17.   katsoo, että jäsenvaltioiden on osoitettava enemmän voimavaroja julkisia hankintoja koskevan ammattitaidon parantamiseen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen kansallisella tasolla sen varmistamiseksi, että kaikki hankintaviranomaiset soveltavat yhtenäisesti ja tasapuolisesti julkisia hankintoja koskevia sääntöjä sekä vaikeampiselkoisia sääntöjä etenkin sellaisia aloja koskevissa hankinnoissa, jotka eivät kuulu täysin julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalaan;

18.   huomauttaa, että hankintaviranomaisten järjestelmällinen kouluttaminen kaikkialla unionin alueella lisäisi kansallisten täytäntöönpanotoimien ja -menettelyjen avoimuutta kaikkialla unionin alueella tehtävissä julkisissa hankinnoissa;

19.   korostaa, että julkisissa hankinnoissa on tehtävä muutoksia, jotta päästään talousarvioperusteisesta lähestymistavasta tulosperusteiseen lähestymistapaan, jossa huomioidaan kustannukset hankkeen koko toteutusajalta sekä edellytetään hankinta-alan ammattilaisilta vankkoja hallinto- ja taloustaitoja;

20.   kannustaa komissiota edistämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa julkisia hankintoja koskevan tiedon levittämistä EU:n tasolla;

21.   kannustaa järjestämään kansallisia hankintoja käsitteleviä konferensseja, joissa esitellään parhaina pidettyjä julkisia hankintamenettelyjä, sekä kehittämään ja yhteensovittamaan eurooppalaisten verkostojen työtä julkisia hankintoja koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi;

22.   rohkaisee jäsenvaltioita hyödyntämään riskien ja hyötyjen jakamiseen hankintojen tilaajien ja toimittajien välillä perustuvia esikilpailullisia hankintoja innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi julkiseen etuun liittyviä erityisiä ongelmia varten ja tehokkaana innovoinnin edistämisen välineenä EU:ssa;

Johtopäätös

23.   suosittelee, että komissio antaa ehdotuksen toimintasuunnitelmasta, jonka avulla kannustetaan jäsenvaltioita täyttämään velvollisuutensa ja puuttumaan toistuviin tai uusiin ongelmiin julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä täytäntöönpanossa painottaen puuttumista lainvastaisesti suoraan myönnettyihin hankintasopimuksiin sekä viipeisiin tai virheisiin yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi lainsäädäntöä;

o
o   o

24.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, yhteisöjen tuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1) EYVL L 209, 24.7.1992, s. 1. (2) EYVL L 199, 9.8.1993, s. 1. (3) EYVL L 199, 9.8.1993, s. 54. (4) EYVL L 199, 9.8.1993, s. 84. (5) EYVL L 328, 28.11.1997, s. 1. (6) EYVL L 101, 1.4.1998, s. 1. (7) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1. (8) EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1. (9) EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.