Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 28. marraskuuta 1995 pidetyssä Euro–Välimeri-konferenssissa annetun Barcelonan julistuksen, jolla perustettiin Euro–Välimeri-kumppanuus(1),

–   ottaa huomioon rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro–Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa 23. heinäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1488/96(2) ("MEDA-asetus"),

–   ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1488/96 muuttamisesta 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2698/2000(3) ("MEDA II -asetus"),

–   ottaa huomioon 1. helmikuuta 2001 antamansa päätöslauselman(4) komission tiedonannosta, joka annettiin EU:n ja Välimeren alueen ulkoministerien neljättä kokousta varten ja jonka aiheena oli Barcelonan prosessin lujittaminen,

–   ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman MEDA-ohjelman vuosikertomuksesta 2000(5),

–   ottaa huomioon 20. marraskuuta 2003 antamansa päätöslauselman Euro–Välimeri-kumppanuudesta(6),

–   ottaa huomioon 12. helmikuuta 2004 antamansa päätöslauselman Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa toteutettavien ihmisoikeuksiin ja demokratiakehitykseen liittyvien EU:n toimien lujittamisesta(7) ja 27. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman tarkistetusta Barcelonan prosessista(8),

–   ottaa huomioon 21. huhtikuuta 2005 laaditut Euroopan unionin puheenjohtajavaltion poliittiset tavoitteet Euro–Välimeri-alueen parlamentaarista edustajakokousta varten(9),

–   ottaa huomioon 19. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikasta(10),

–   ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 esittämänsä kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä(11),

–   ottaa huomioon eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24. lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006(12),

–   ottaa huomioon komission 4. joulukuuta 2006 antaman tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726),

–   ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2005 annetun lopullisen kertomuksen MEDA II -ohjelman väliarvioinnista(13),

–   ottaa huomioon vuosikertomuksen 2006 Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkoisen avun täytäntöönpanosta vuonna 2005(14),

–   ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2006 MEDA-ohjelmasta(15),

–   ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2006 annetun, vuotta 2005 koskevan vuosikertomuksen Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineestä (FEMIP)(16),

–   ottaa huomioon komission 17. lokakuuta 2006 antaman tiedonannon neuvostolle "Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineen (FEMIP) ja sen tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi" (KOM(2006)0592),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2006 hyväksymän strategisen kumppanuuden Välimeren alueen maiden ja Lähi-idän kanssa(17),

–   ottaa huomioon yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Yhdistyneiden Kansakuntien Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA) välillä pakolaisille Lähi-idän maissa vuosina 2002–2005 annettavasta avusta 23. syyskuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/817/EY(18),

–   ottaa huomioon 23. lokakuuta 2003 antamansa päätöslauselman rauhasta ja ihmisarvosta Lähi-idässä(19),

–   ottaa huomioon rahoitus- ja teknisestä yhteistyöstä Länsirannan ja Gazan alueen kanssa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1734/94 muuttamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 669/2004(20),

–   ottaa huomioon 2. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Palestiinan vaalien tuloksista ja Lähi-idän tilanteesta sekä neuvoston päätöksen olla julkistamatta Itä-Jerusalemia koskevaa kertomusta(21),

–   ottaa huomioon Lähi-idän kvartettiryhmän (joka koostuu EU:n, YK:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän edustajista) 30. tammikuuta 2006(22) ja 9. toukokuuta 2006(23) antamat lausunnot, joissa ryhmä ilmaisi vakavan huolensa tilanteen heikentymisestä palestiinalaisalueilla sekä halunsa tukea väliaikaista mekanismia, jolla toimitettaisiin palestiinalaisille suoraa tukea,

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 15. toukokuuta 2006 hyväksymät neuvoston päätelmät Lähi-idän rauhanprosessista(24), joissa neuvosto ilmaisi vakavan huolensa humanitaarisen, taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen heikentymisestä Länsirannalla ja Gazassa sekä piti myönteisenä kvartetin valmiutta hyväksyä väliaikainen kansainvälinen järjestely (TIM), jonka tavoitteena on Palestiinan kansalle tarkoitetun avun suora toimitus ja valvonta,

–   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman palestiinalaisalueiden humanitaarisesta kriisistä ja EU:n asemasta(25),

–   ottaa huomioon 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Lähi-idän tilanteesta(26),

–   ottaa huomioon Israelissa ja palestiinalaisalueilla 20. ja 21. joulukuuta 2006 vierailleen erikoisvaltuuskuntansa raportin,

–   ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen kansainvälisen kehitysyhteistyökomitean 31. tammikuuta 2007 antaman raportin "Development Assistance and the Occupied Palestinian Territories"(27),

–   ottaa huomioon Maailmanpankin helmikuussa 2007 julkaiseman Länsirantaa ja Gazaa koskevan raportin "West Bank and Gaza – Public Expenditure Review – From Crisis to Greater Fiscal Independence(28),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0210/2007),

A.   ottaa huomioon, että MEDA-ohjelma on EU:n tärkein rahoitusväline Euro–Välimeri-kumppanuuden täytäntöönpanemiseksi ja että siitä tuetaan toimenpiteitä Välimeren alueen kumppanimaiden talous- ja yhteiskuntarakenteiden uudistamiseksi pyrkimyksenä kaventaa Välimeren eri puolilla sijaitsevien maiden välistä kuilua,

B.   ottaa huomioon, että MEDA-ohjelman keskeiset toiminta-alat on otettu suoraan vuonna 1995 annetun Barcelonan julistuksen tavoitteista, jotka on vahvistettu uudelleen useaan otteeseen:

C.   ottaa huomioon, että vuotuiset keskimääräiset maksusitoumukset MEDA I -ohjelman (613 miljoonaa euroa) ja MEDA II -ohjelman (618 miljoonaa euroa) puitteissa ovat hyvin samanlaiset ja että alustavat tiedot vuosilta 2005 ja 2006 osoittavat, että maksusitoumukset nostetaan 660 miljoonaan euroon,

D.   ottaa huomioon, että MEDA II -ohjelman puitteissa oli tarkoitus osoittaa 5 350 miljoonaa euroa vuosiksi 2000–2006 Euro–Välimeri-kumppanuutta varten,

E.   ottaa huomioon, että MEDA II -ohjelman mukaiset vuotuiset maksusitoumukset vaihtelivat 569 miljoonasta eurosta (vuonna 2000) 817 miljoonaan euroon (vuonna 2006) ja että siirryttäessä MEDA I -ohjelmasta MEDA II -ohjelmaan Algerialle, palestiinalaisalueille, Jordanialle, Marokolle, Syyrialle ja Tunisialle ja alueelliseen toimintaan osoitetut maksusitoumusmäärärahat kasvoivat ja Egyptille ja Libanonille osoitetut maksusitoumusmäärärahat vähenivät,

F.   ottaa huomioon, että MEDA II -ohjelma käsittää myös oikeus- ja sisäasiat, kansalaisyhteiskunta- ja ihmisoikeuskysymykset sekä siirtolaisuuden; katsoo, että MEDA II -ohjelman aikana koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tukemiseen sekä taloudelliseen institutionaaliseen tukeen osoitettiin huomattavasti enemmän rahoitusta, kun taas maatalouden, paikallisen kehityksen ja yksityisen sektorin uudistuksiin osoitettiin vähemmän rahoitusta kuin MEDA I -ohjelman aikana,

G.   ottaa huomioon, että MEDA II -asetuksessa säädetään, että Euroopan investointipankin (EIP) hallinnoimat toimet voivat saada EU:n rahoitusta MEDA-talousarviosta ympäristöhankkeita varten ja riskipääomatukitoimien toteuttamista varten Välimeren alueen kumppanimaissa; katsoo, että EIP:n hallinnoimien toimien kokonaismäärä MEDA II -ohjelman puitteissa on verrattavissa sen hallinnoimien toimien kokonaismäärään MEDA I -ohjelman puitteissa, mutta että niiden sisältö on muuttunut siten, että riskien kattamiseksi toteutettujen tukiohjelmien määrä on vähentynyt merkittävästi ja riskipääomatukitoimien määrä kasvanut,

H.   ottaa huomioon, että EIP:n toiminta Välimeren alueen kumppanimaissa on sisällytetty Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineeseen (FEMIP) lokakuusta 2002 alkaen,

I.   ottaa huomioon, että MEDA-asetuksen voimassaolo päättyi vuonna 2006 ja että uusi eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline otettiin käyttöön vuonna 2007,

J.   ottaa huomioon, että vuodesta 1994 vuoteen 2006 komissio on antanut palestiinalaisille yhteensä 2 300 miljoonaa euroa: määrä käsittää myös tuen palestiinalaispakolaisille Yhdistyneiden Kansakuntien Palestiinan pakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA) kautta, humanitaarisen avun Euroopan yhteisön humanitaarisen avun toimiston (ECHO) kautta, elintarviketurvan, Lähi-idän rauhanprosessiin liittyvät toimet sekä terveydenhuoltoa, koulutusta ja instituutioiden kehittämistä varten myönnetyn tuen,

K.   ottaa huomioon, että maksuosuudet palestiinalaisalueille ovat pysyneet varsin vakaina vuosina 2002–2005 eli 233–260 miljoonassa eurossa vuosittain ja että vaihtelu maksusitoumusten määrässä kertoo rauhanprosessin vaikeudesta, mutta että maksujen toteutus maksusitoumuksiin nähden on noussut alle 45 prosentista vuonna 2000 yli 90 prosenttiin vuonna 2005,

L.   ottaa huomioon, että Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF päätti maaliskuussa 2005 tutkimuksensa, joka koski komission suoraa tukea palestiinalaishallituksen talousarvioon, ja että OLAFin lehdistötiedotteessa 17. maaliskuuta 2005 esitettyjen tietojen perusteella ei löydetty sitovia todisteita siitä, että EY:n maksusuorituksilla palestiinalaishallinnolle olisi rahoitettu aseellisia iskuja tai laitonta toimintaa; katsoo, että lehdistötiedotteen mukaan on kuitenkin olemassa johdonmukaisia viitteitä sellaisen olettamuksen tueksi, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että palestiinalaishallinnon varoja on saatettu käyttää muihin tarkoituksiin kuin oli tarkoitettu,

M.   toteaa, että Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen sosiaalista ja taloudellista kehitystä käsittelevä Maailmanpankin työryhmä analysoi palestiinalaishallinnon julkisen talouden tilannetta perinpohjaisesti ja julkisti päätelmänsä ja suosituksensa helmikuussa 2007,

N.   ottaa huomioon, että Israel on jättänyt tilittämättä palestiinalaishallinnon puolesta keräämiänsä verotuloja noin 50 miljoonaa euroa kuukaudessa eli noin kaksi kolmannesta julkisista tuloista siitä alkaen, kun Hamas voitti palestiinalaisten parlamenttivaalit tammikuussa 2006,

O.   ottaa huomioon, että kvartetti käsitteli 9. toukokuuta 2006 palestiinalaisalueiden humanitaarista tilannetta ja ottaen huomioon tilanteen vakavuuden ja palestiinalaisten suunnattomat ongelmat pyysi EU:ta laatimaan ja ehdottamaan väliaikaista kansainvälistä järjestelyä, jonka soveltamisala ja kesto olisi rajoitettu, jonka toiminta olisi läpinäkyvää, jota hoidettaisiin vastuullisesti ja jolla varmistettaisiin suora apu palestiinalaisille,

P.   palauttaa mieleen, että EU:n (EU:n talousarvio ja EU:n jäsenvaltiot) tuki palestiinalaishallinnolle oli vuonna 2006 kaikkien aikojen suurin eli lähes 700 miljoonaa euroa,

Q.   ottaa huomioon, että komissio kehitti myöhemmin väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn (TIM), joka sai Eurooppa-neuvoston tuen 16. kesäkuuta 2006,

R.   ottaa huomioon, että komissio myönsi vuonna 2006 yhteensä 107,5 miljoonaa euroa väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn kolmea ns. ikkunaa varten:

S.   ottaa huomioon, että Hamasin ja Fatahin kannattajien väliset taistelut vuoden 2007 alussa vaikeuttivat huomattavasti väliaikaiseen kansainväliseen järjestelyyn liittyviä toimia,

1.   vahvistaa tarkistetusta Barcelonan prosessista 27. lokakuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa ilmaisemansa näkemyksen, että vaikka Euro–Välimeri-kumppanuus ei ole vielä tuottanut siltä toivottua hyötyä eikä lieventänyt jännitystä alueella niin paljon kuin olisi voinut, parannuksia voidaan silti tehdä ja näin ollen Barcelonan prosessi muodostaa edelleen asianmukaisen kehyksen Välimeren-politiikalle, jossa on tehtävä muutoksia ja joka edellyttää poliittista tahtoa parempien tulosten saavuttamiseksi;

2.   toteaa, että MEDA-ohjelman väliarviointi oli kokonaisuutena myönteinen: yhteisön avun välineenä, jolla tuetaan Barcelonan prosessia ja kahdenvälisiä assosiaatiosopimuksia, sen merkitys arvioitiin tyydyttäväksi MEDA II -ohjelman väliarvioinnissa, jossa todetaan myös, että ohjelman merkitys on parantunut MEDA I -ohjelmakaudesta MEDA II -ohjelmakauteen ja voi parantua edelleen tulevina vuosina;

3.   korostaa, että MEDA-ohjelman hallinnoinnin tuloksellisuus ja tehokkuus sekä täytäntöönpanojärjestelyt paranevat mutta eivät ole vielä täysin tyydyttäviä;

4.   toteaa, että tarkasteltaessa rahoituksen tehokkuutta MEDA II -ohjelmasta on maksettu varoja nopeammin kuin MEDA I -ohjelmasta: verrattaessa vastaavia kausia voidaan todeta, että MEDA I -ohjelman aikana kesti keskimäärin kolme vuotta päästä 30 prosenttiin maksujen määrässä, mutta MEDA II -ohjelman aikana samaan tulokseen päästiin kahdessa vuodessa;

5.   toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2006 mukaan komission harjoittama MEDA-ohjelman hallinnointi on selkeästi parantunut alkuvuosista ja sitä voidaan pitää tyydyttävänä ottaen huomioon menettelytavoista ja ulkoisista seikoista johtuvat rajoitteet; ohjelmasuunnittelun myötä resurssit jakautuvat ajallisesti tasaisemmin, valmistelukaudet ovat lyhentyneet ja maksut ovat lisääntyneet huomattavasti;

6.   korostaa, että MEDA II -ohjelman väliarvioinnin ja tilintarkastustuomioistuimen huomiot siitä, että hallinnointi- ja täytäntöönpanojärjestelyt tulevat koko ajan tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi "mutta ne eivät ole vielä täysin tyydyttäviä", eivät voi yksin selittää sitä, miten eri tavalla MEDA-ohjelma on toiminut eri maiden ja ohjelmien kohdalla; toteaa, että ulkoisilla tekijöillä (taloudellinen sääntely, hallinto, kulttuuritekijät) on selkeästi suuri vaikutus, joka selittää havaitut erot muutosten ja maksujen suorittamisen nopeudessa; kehottaa komissiota ottamaan nämä tekijät huomioon suunnittelussaan sekä toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa;

7.   kehottaa komissiota ja neuvostoa antamaan Barcelonan prosessille etusijan laadittaessa poliittisia linjauksia Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineelle (2007–2013) niin, että tehokkaammissa politiikoissa ja toimenpiteissä otetaan huomioon Välimeren alueen kumppanimaiden erityiset haasteet ja ongelmat;

8.   muistuttaa, että MEDA II -asetuksen 15 artiklan mukaan komissio laatii yhdessä EIP:n kanssa kokonaisarviointikertomuksen Välimeren alueen yhteistyökumppaneille siihen mennessä annetusta avusta ja ohjelmien tehokkuudesta, kumpikin arvioi omia hankkeitaan niiden päätyttyä sekä tärkeimpiä toiminta-alojaan ja arvioi täytäntöönpanossa saavutettua edistystä; lisäksi ne antavat yhdessä asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä; tämän velvollisuuden huomioon ottaen kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille, missä vaiheessa yksittäisiä päättyneitä hankkeita ja aloja koskevat arvioinnit ovat, sekä toimittamaan ne ja viimeisimmän vuosikertomuksen parlamentille ja neuvostolle;

9.   kehottaa komissiota ottamaan huomioon tulevien ohjelmien hallinnointia parantavat tekijät:

10.   uskoo, että muihin parannuksiin kuuluvat järjestelmällisempi seuranta ja arviointi sekä tiiviimpi vuoropuhelu ja koordinointi paikallisten kumppanien ja muiden rahoittajien kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että käytettävissä on kuhunkin hanketyyppiin soveltuvat säännöllisemmin toteutettavat arviointimenettelyt;

11.   on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että komission on

12.   tukee MEDA II -ohjelman väliarvioinnin 19:ää suositusta, jotka koskevat MEDA-ohjelman hallinnoinnin merkitystä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta;

13.   kehottaa komissiota ottamaan yhtäläisellä tavalla huomioon yhtäältä avun tuloksellisuuden suhteessa kestävään institutionaaliseen kehitykseen ja toisaalta avun tehokkuuden, kun otetaan huomioon valmiudet ottaa vastaan apua ja maksujen suorittamisen nopeus, läpinäkyvyys ja määrärahojen hallinnoinnin valvonta;

14.   kehottaa komissiota parantamaan edelleen maakohtaisen strategisen ohjelmasuunnittelun laatua investoimalla MEDA-tietokeskukseen, johon keskitettäisiin syvällinen ymmärrys täytäntöönpano-oloista ja institutionaaliseen muutokseen vaikuttavista näkökohdista MEDA-maissa, niin kuin väliarvioinnissa ehdotettiin asetuksen tarkistamista varten (eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline);

15.   on sitä mieltä, että kumppanuuden taloudellista puolta on ohjattava uudelleen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän taloudellisen kehityksen suuntaan, sekä katsoo, että koko alueen kannalta on tärkeää pyrkiä saavuttamaan kaikki Barcelonan prosessin tavoitteet; kehottaa komissiota tästä syystä kiinnittämään yhtä paljon huomiota instituutioiden kehittämiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen, lehdistönvapauteen, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon;

16.   kehottaa komissiota motivoimaan kumppaneitaan MEDA-maissa niin, että nämä sitoutuvat saavuttamaan myös MEDA-ohjelman muut kuin taloudelliset tavoitteet, sekä seuraamaan näitä tavoitteita koskevia indikaattoreita;

17.   katsoo Välimeren alueen kumppanimaiden taloudellisen tilanteen huomioon ottaen, että infrastruktuurihankkeet, erityisesti liikenteeseen, terveydenhuoltoon, asumiseen ja juomaveden toimittamiseen liittyvät hankkeet, tarvitsevat merkittävää tukea;

18.   suosittaa, että komissio lisää kapasiteettiaan hallinnoida pieniä kansalaisyhteiskunnan aloitteisiin perustuvia hankkeita, ja suosittaa talouden kasvua ja yhtenäisyyttä lisäävien toimenpiteiden toteuttamista, erityisesti niin, että kumppanimaiden pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetään lainoja ja mikrolainoja;

19.   korostaa, että sukupuolten tasa-arvon periaatteen kunnioittaminen liittyy ihmisoikeuksiin ja demokratiaan, ja kehottaa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamisen selkeästi osaksi koko Barcelonan prosessia ja kumppanuuden kolmea pilaria;

20.   korostaa, että naisilla on merkittävä asema kumppanimaiden talouden ja yhteiskunnan kehityksessä, sekä kehottaa komissiota raportoimaan, miten MEDA-ohjelmassa asetetut rahoitussitoumukset, jotka koskevat naisten aktiivisen talous- ja yhteiskuntaelämään osallistumisen (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, työllisyys) tukemista, ovat täyttyneet ja miten niitä on tosiasiallisesti sovellettu;

21.   muistuttaa MEDA-ohjelman, EU:n muun ulkoisen toiminnan ja EIP:n toiminnan välisen täydentävyyden ja yhtenäisyyden lisäämisen merkityksestä;

22.   katsoo, että Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous voisi parlamenttien välisen vuoropuhelun foorumina olla keskeisessä asemassa parannettaessa Euro–Välimeri-kumppanuutta, koska sillä kehitetään vakaita parlamenttien välisiä suhteita, ja antaa poliittisia suuntaviivoja julkilausumissaan ja päätöslauselmissaan sekä edistää järjestelmällistä poliittista valvontaa ja MEDA-ohjelman täytäntöönpanon arviointia;

23.   pitää tervetulleena FEMIP:in perustamista vuonna 2002 EIP:n puitteissa, mutta kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja Euro–Välimeri-alueen kumppaneita jatkamaan keskusteluja, jotta tästä aloitteesta pystytään kehittämään todellinen yhteistyön rahoitusväline, joka vastaa sekä julkisen että yksityisen sektorin uusiin tarpeisiin ja haasteisiin;

24.   muistuttaa, että ulkosuhteiden pääosaston ja EuropeAidin keskinäinen tehtävienjako toimii siinä mielessä, että ohjelman poliittinen ulottuvuus on erillään ammattimaisen avun suunnittelusta ja sen toimittamisesta, ja että ohjelman tehokkuudessa ja tuloksellisuudessa on kuitenkin yhä parantamisen varaa;

25.   tunnustaa, että komissio on edistynyt yhteisön ulkoisen yhteistyötoiminnan näkyvyyden lisäämisessä, ja kehottaa sitä jatkamaan toimintaansa; pahoittelee kuitenkin sitä, että kansalaiset eivät tiedä, että EU on tiiviisti mukana useissa hankkeissa ja ohjelmissa; kehottaa komissiota esittelemään toimintaansa kansainvälisille järjestöille ja valtiosta riippumattomille järjestöille tavoitteenaan

26.   palauttaa mieleen palestiinalaisalueiden humanitaarisesta kriisistä ja EU:n asemasta 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman, jossa parlamentti kehotti komissiota ja neuvostoa kehittämään väliaikaisen kansainvälisen mekanismin laajan humanitaarisen kriisin välttämiseksi näillä alueilla; muistuttaa pitäneensä Eurooppa-neuvoston ja kvartetin kesäkuussa 2006 antamien suositusten jälkeen myönteisenä, että EU perustaa palestiinalaishallintoa varten kansainvälisen erityismekanismin, jota on sittemmin jatkettu;

27.   katsoo, että tämän rahoituspuutteita oikaisevan toimen ansiosta kyettiin avoimesti ja yhteistyössä palestiinalaishallinnon presidentin kanssa rajoittamaan räikeintä inhimillistä kärsimystä, jota eurooppalaisen ja kansainvälisen rahoitustuen jäädyttäminen, Israelin toteuttama palestiinalaisten tullitulojen tilittäminen vain osittain ja kestävän talouden kehittämisen mahdottomaksi tekevä nykyinen miehitystilanne aiheuttavat;

28.   onnittelee komissiota väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn suunnittelemisesta ja käyttöönotosta vaikeassa tilanteessa sekä pitää järjestelyn ikkunoita II ja III koskevia 5 prosentin hallinnollisia kuluja(29) vaatimattomina ja suoria maksuja edunsaajatalouksille kaupallisten pankkien välityksellä käypänä menettelynä; korostaa lisäksi, että ikkunan III puitteissa kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva pankki (HSBC) saa 8 euroa jokaisesta siirrosta (3 prosenttia kaikesta tuesta);

29.   korostaa, että väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn maksut eivät ole menneet palestiinalaisviranomaisen presidentin kanslialle tai valtiovarainministeriölle tai kulkeneet niiden kautta, vaan suoraan laskujen maksamiseen tai käteismaksuihin tukien yksittäisille edunsaajille; toteaa, että varoja ei ole käytetty turvallisuushenkilöstöön eikä niillä ole tuettu poliitikkoja;

30.   pitää kuitenkin valitettavana, että tällä rahoitusavulla ei ole voitu kompensoida Palestiinan traagista tilannetta ja että olot siellä ovat heikentyneet viime kuukausien aikana(30);

31.   pitää tervetulleena sitä, että väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn avulla on voitu toimittaa – ilman Hamasin johtamaa hallitusta – vaatimatonta mutta tarpeellista, ikkunan III mukaista tukea suoraan yli 140 000 pienituloiselle kotitaloudelle eli yli 800 000 henkilölle ja että väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn ikkunan II mukaisen, välttämättömien julkisten palveluiden keskeytymätöntä toimittamista koskevan tuen ansiosta on voitu estää sairaaloiden ja muiden peruspalvelujen toiminnan täydellinen romahtaminen;

32.   valittaa kuitenkin väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn ikkunan I (välttämättömät hankinnat sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten juoksevat kulut Maailmanpankin hätäpalvelujen tukiohjelman (ESSP) kautta) täytäntöönpanon hitautta; toteaa, että ESSP:n kautta toimitettiin lääkkeitä Gazan alueen sairaaloille ensi kerran vasta 24. tammikuuta 2007; kehottaa komissiota analysoimaan syitä tähän viivästykseen ja ehdottamaan vaihtoehtoja ikkunan I tavoitteiden toteuttamiseksi aikataulussa;

33.   korostaa, että palestiinalaishallinnon vuonna 2003 käyttöön ottamat valvontamekanismit ja sisäiset tarkastukset antavat hyvät takeet petoksia ja korruptiota vastaan;

34.   kehottaa jälleen kerran Israelia noudattamaan oikeudellisia velvoitteitaan ja vapauttamaan pidättämänsä palestiinalaishallinnon vero- ja tullitulot; kehottaa Israelia, jos se ei tähän suostu, ainakin harkitsemaan pidättämiensä tulojen ohjaamista väliaikaiseen kansainväliseen järjestelyyn ja tällä tavoin antamaan palestiinalaisille mahdollisuuden tyydyttää perustarpeensa; kehottaa Israelia osallistumaan palestiinalaisten tarpeisiin elinkelpoisen autonomisen talouden luomiseksi ja lopettamaan perusteettomien esteiden kasaamisen tämän tavoitteen saavuttamisen tielle;

35.   panee merkille perinpohjaisen analyysin Länsirannan ja Gazan julkisista menoista tehdyssä Maailmanpankin selvityksessä; pitää myönteisenä, että mainitun selvityksen mukaan palestiinalaishallinto on edistynyt eritoten koulutuksessa ja terveydenhuollossa muihin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maihin verrattuna sekä hallintotavassa ja julkisessa varainhoidossa, joilla aloilla palestiinalaishallinto on vuosina 2002–2004 toteuttanut joukon uudistuksia vähentäen korruptiota ja lisäten avoimuutta; kehottaa kaikkia osapuolia herättämään henkiin uudistusprosessin ja harkitsemaan vakavasti Maailmanpankin raportin yksityiskohtaisia suosituksia, etenkin julkishallinnon uudistamisesta ja julkisesta taloushallinnosta, johon sisältyy varainhoidon valvonta ja tilintarkastus;

36.   pitää myönteisenä, että valtiovarainministeriön tavoitteisiin ja sitoumuksiin (esim. hiljattain tehty sopimus kansainvälisen tilintarkastusyrityksen kanssa) kuuluvat julkisen talouden uudistaminen ja täydellinen avoimuus ja vastuuvelvollisuus sekä kansainvälisten tilintarkastusstandardien noudattaminen;

37.   kehottaa kaikkia osapuolia palestiinalaisalueilla tekemään parhaansa konfliktin ratkaisemiseksi rauhanomaisesti sekä sellaisen vakaan ja tehokkaan hallituksen muodostamiseksi ja koossa pitämiseksi, joka pystyy tekemään yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa ja käyttämään tehokkaasti EU:lta ja muilta kansainvälisiltä rahoittajilta saatavaa rahoitusta;

38.   on tyytyväinen neuvoston 18. kesäkuuta 2007 tekemään päätökseen, jossa EU:ta kehotetaan välittömästi palauttamaan normaalit suhteet palestiinalaishallintoon ja tässä tarkoituksessa kehittämään kiireellisen käytännöllisen ja taloudellisen avustamisen edellytyksiä, mukaan lukien suora taloudellinen tuki uudelle hallitukselle, sekä varmistamaan hätäavun ja humanitaarisen avun antaminen Gazan väestölle (erityisesti TIM:n kautta);

39.   katsoo, että yleisen järjestyksen ylläpitämisen kannalta onkin tärkeää, että koulutetaan rauhaan ja suvaitsevaisuuteen sitoutuneita turvallisuusjoukkoja, jotka myös varustetaan muun muassa poliisiasein; katsoo, että näiden joukkojen koulutukseen ja varustamiseen on ryhdyttävä asianmukaisin suojatoimenpitein palestiinalaishallinnon presidentin alaisuudessa, jotta vältetään varojen käyttäminen muihin tarkoituksiin tai laittomaan toimintaan; korostaa, että virkamiesten, myös turvallisuusjoukkojen henkilöstön, palkkojen maksamatta jättämisellä heikennetään palestiinalaisalueiden poliittista, sosiaalista ja taloudellista tilannetta;

40.   korostaa Palestiinan hallintorakenteiden romahtamisesta aiheutuvia vaaroja; tähdentää, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön ei pidä tyytyä humanitaariseen sitoutumiseen vaan niiden on investoitava jälleen kerran myös kapasiteetin kehittämiseen ja turvallisuuteen, jotta palestiinalaisten elinolosuhteet eivät vaarannu kovin pitkällä aikavälillä;

41.   kehottaa komissiota harkitsemaan – väliaikaista kansainvälistä järjestelyä tai muuta pysyvämpää järjestelyä hyödyntäen yhteistyössä muiden rahoitusvälineiden kanssa – strategioita, joilla voitaisiin lähitulevaisuudessa vastata sekä kiireellisiin ongelmiin että useampiin ja laajempaa palestiinalaisväestön osaa koskettaviin tarpeisiin; pyrkii joka tapauksessa tukemaan poliittista ja taloudellista kehitystä, jonka ansiosta palestiinalaishallinnon tukeutuminen kansainväliseen apuun vähenee vaiheittain;

42.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan investointipankille, jäsenvaltioiden parlamenteille sekä Välimeren alueen kumppanimaiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) http://ec.europa.eu/comm/external_relations/euromed/bd.htm. (2) EYVL L 189, 30.7.1996, s. 1, asetus kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1638/2006, annettu 24. lokakuuta 2006, eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1). (3) EYVL L 311, 12.12.2000, s. 1. (4) EYVL C 267, 21.9.2001, s. 68. (5) EUVL C 68 E, 18.3.2004, s. 134. (6) EUVL C 87 E, 7.4.2004, s. 500. (7) EUVL C 97 E, 22.4.2004, s. 656. (8) EUVL C 272 E, 9.11.2006, s. 570. (9) http://www.europarl.europa.eu/intcoop/empa/home/politicalpriorities_en.pdf. (10) EUVL C 287 E, 24.11.2006, s. 312. (11) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0306. (12) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1. (13) http://ec.europa.eu/europeaid/reports/meda-evaluation-midterm-report-2005_en.pdf. (14) http://ec.europa.eu/europeaid/reports/europeaid_annual_report_2006_full_version_en.pdf. (15) EUVL C 200, 24.8.2006, s. 1; http://eca.europa.eu/audit_reports/special_reports/docs/2006/rs05_06en.pdf. (16) http://www.eib.org/publications/publication.asp?publ=257. (17) Brysselissä 14. ja 15. joulukuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, neuvoston asiakirja 16879/06. (18) EYVL L 281, 19.10.2002, s. 10. (19) EUVL C 82 E, 1.4.2004, s. 610. (20) EUVL L 105, 14.4.2004, s. 1. (21) EUVL C 288 E, 25.11.2006, s. 79. (22) http://www.un.org/news/dh/infocus/middle_east/quartet-30jan2006.htm. (23) http://www.un.org/news/dh/infocus/middle_east/quartet-30jan2006.htm. (24) Neuvoston asiakirja nro 9397/06, http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/06/st09/st09397.en06.pdf. (25) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0237. (26) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0348. (27) 8 http://www.publications.parliament.uk/pa/cm200607/cmselect/cmintdev/114/114i.pdf. (28) Report No. 38207-WBG, Volume 1 and 2. (29) Lähteet:Tiedonanto 4. kesäkuuta 2007: DG AidCo, Unit Finance, Contracts and Audit for Europe, the Mediterranean and the Middle East: TIM Windows II and III – Summary of Allowances and Bank Fees. (30) Suhteista Palestiinan lakia säätävään neuvostoon vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunnan kertomus vierailusta Itä-Jerusalemissa, Ramallahissa ja Gazassa 29. huhtikuuta–3. toukokuuta 2007; West Bank and Gaza Public Expenditure Review: "From Crisis to greater Fiscal Indenpendence", Maailmapankki 2007.