Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon EU:n strategiasta jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä (KOM(2006)0625),

–   ottaa huomioon lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä 5. kesäkuuta 2001 annetun neuvoston suosituksen 2001/458/EY(1),

–   ottaa huomioon yhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi 5. kesäkuuta 2001 annetut neuvoston päätelmät(2),

–   ottaa huomioon sääntöjen noudattamisen valvonnasta tieliikenneturvallisuuden alalla 6. huhtikuuta 2004 annetun komission suosituksen 2004/345/EY(3),

–   ottaa huomioon Tukholmassa 19.–21. helmikuuta 2001 pidetyn Maailman terveysjärjestön (WHO) nuoria ja alkoholia käsitelleen Euroopan ministerikokouksen hyväksymän julistuksen aiheesta nuoret ja alkoholi,

–   ottaa huomioon useat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot (asia C-189/95, Franzén; asia C-394/97, Heinonen; asia C-405/98, Gourmet, sekä asiat C-262/02 ja C-429/02, ns. Evin-laki -tapaukset),

–   ottaa huomioon alkoholin haitallisesta käytöstä johtuvista kansanterveydellisistä ongelmista 25. toukokuuta 2005 annetun WHO:n päätöslauselman (WHA 58.26),

–   ottaa huomioon Health 21 -ohjelman tavoitteen 12 ja alkoholia koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2000–2005, jotka WHO:n Euroopan alue hyväksyi vuonna 1999,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0303/2007),

A.   katsoo, että alkoholiin liittyvistä haitoista keskusteltaessa olisi käytettävä WHO:n virallista terminologiaa moniselitteisten sanamuotojen ja merkitysten välttämiseksi,

B.   katsoo, että vaarallinen ja haitallinen alkoholinkäyttö Euroopassa on nykyään huomattavaa erityisesti nuorten keskuudessa, että se vaurioittaa ihmisen ja erityisesti lasten ja nuorten elimistöä ja on aiheuttamiensa sairauksien ja onnettomuuksien kautta syynä moniin kuolemiin sekä sosiaalisiin ongelmiin ja rikollisuuteen, että se aiheuttaa myös suurta vahinkoa Euroopan talouselämälle ja että kaikissa jäsenvaltiossa on nykyään ensiarvoisen tärkeää toteuttaa tosiasioihin perustuvaa alkoholipolitiikkaa,

C.   katsoo, että vaarallinen ja haitallinen alkoholinkäyttö on tärkeä terveyteen vaikuttava tekijä ja kansanterveydellinen uhka, joka aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja;

D.   toteaa, että perustamissopimuksen 152 artiklan mukaan Euroopan yhteisön toimivaltaan ja vastuuseen kuuluu puuttua kansanterveydellisiin ongelmiin täydentämällä alan kansallisia toimia; katsoo, että hyvien käytänteiden tunnistamista ja levittämistä koskeva EU:n tasolla tehty työ, josta on saatu myönteisiä tuloksia, täydentää merkittävästi kansallisia toimia; katsoo, että tehokkaita kansallisia toimintasuunnitelmia olisi käytettävä pohjana samantyyppisille toimille muissa jäsenvaltioissa ja siten kansallisen synergian luomiseen;

E.   katsoo, että taloudellisilla ja sosiaalisilla olosuhteilla (stressi työssä, liiallinen työmäärä, työttömyys, työsuhteen epävarmuus jne.) voi olla keskeinen merkitys alkoholin vaarallisessa ja haitallisessa käytössä ja alkoholiriippuvuuden synnyssä;

F.   toteaa, että jäsenvaltioissa noudatetaan erilaisia strategioita vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön ehkäisemiseksi ja alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi,

G.   katsoo, että Euroopan yhteisön olisi laadittava yleisiä tavoitteita vaarallisesta ja haitallisesta alkoholinkäytöstä aiheutuvien haitallisten seurausten vähentämiseksi jäsenvaltioissa ja että se voi toimia läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ehkäistäkseen alkoholin käytöstä sekä käyttäjille että kolmansille osapuolille aiheutuvia terveyshaittoja, kuten sikiön alkoholioireyhtymää (FAS ja FASD), maksasairauksia, syöpää, kohonnutta verenpainetta ja sydänkohtauksia, sekä liikenneonnettomuuksia ja työtapaturmia ja niiden lisäksi sosiaalisia haittoja kuten koti- ja perheväkivalta, lapsista huolehtimisen laiminlyönti, työttömyys, köyhyys, sosiaalinen leimautuminen ja syrjäytyminen,

H.   toteaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toistuvasti vahvistanut, että alkoholiin liittyvien haittojen torjuminen on merkittävä ja perusteltu tavoite kansanterveysalalla,

I.   toteaa, että vaikka eri jäsenvaltioiden nuorison keskuudessa on nähtävissä yhdenmukaisia huolestuttavia juomatottumuksia, juomatottumukset ja -perinteet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Euroopan unionia, mikä olisi otettava huomioon muodostettaessa eurooppalaista lähestymistapaa alkoholiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, jotta kukin jäsenvaltio voi puuttua alkoholin aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja ongelmiin omia tarpeitaan parhaiten vastaavalla tavalla; katsoo, että ei ole mahdollista toteuttaa kaikkien jäsenvaltioiden yhteistä yhtenäistä alkoholipolitiikkaa; ottaa huomioon, että monet alkoholikysymykset eivät noudata valtioiden rajoja, mikä tekee niiden ratkaisemisen vaikeaksi yksittäisille jäsenvaltioille; katsoo siksi, että EU:n tasolla yhteisesti suunnitelluille toimille on tarvetta; katsoo, että komission olisi kehotettava jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita ja kunnianhimoisia toimia vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön ehkäisemiseksi ja annettava jäsenvaltioille tässä kaikki mahdollinen tuki;

J.   katsoo, että kansalliset tai unionin laajuiset poliittiset toimet eivät voi milloinkaan korvata yksilön ja perheen viime kädessä omaa vastuuta alkoholinkäytön kohtuullisuudesta ja rajoittamisesta;

K.   katsoo, että vähäriskistä kulutusta koskevat suuntaviivat on mahdollista osoittaa Euroopan laajuisin suurelle yleisölle suunnatuin, jäsenvaltioiden erityisolosuhteisiin soveltuvin kampanjoin; toteaa, että autoilijoiden ja työntekijöiden vaarallista ja haitallista alkoholinkäyttöä olisi ehkäistävä voimakkain ja kohdennetuin toimin; katsoo, että olisi ryhdyttävä toimiin myös alaikäisten ja raskaana olevien alkoholinkäytön ehkäisemiseksi;

L.   ottaa huomioon, että yhteiskunta kantaa suuren osan vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön kustannuksista; katsoo sen vuoksi, että jokainen kansalainen hyötyisi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisestä; katsoo, että näin ollen on syytä tietyssä määrin rajoittaa alkoholijuomien saatavuutta,

M.   toteaa, että elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006(4) nojalla alkoholijuomiin liitetyt terveysväitteet ovat kiellettyjä ja ravitsemusväitteetkin sallittuja vain poikkeustapauksissa,

N.   ottaa huomioon, että alkoholin nauttiminen vaikuttaa merkittävällä tavalla eri ravintoaineiden imeytymiseen aineenvaihdunnassa; ottaa huomioon, että alkoholin nauttiminen vaikuttaa monien lääkkeiden tehoon alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutusten vuoksi;

O.   ottaa huomioon, että alkoholin vahingolliset vaikutukset maksaan on selvästi osoitettu ja että alkoholi vaikuttaa kielteisesti keskushermostoon ja ääreishermostoon, mikä korostuu erityisesti nykyisessä ikääntyvässä yhteiskunnassa,

1.   suhtautuu myönteisesti lähestymistapaan, jonka komissio on omaksunut vaarallista ja haitallista alkoholinkäyttöä ja haitallisia terveysvaikutuksia koskevassa tiedonannossa; kehottaa kuitenkin komissiota toissijaisuusperiaatteen soveltamista heikentämättä laatimaan kunnianhimoisia yleisiä tavoitteita jäsenvaltioille vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota vaaralle alttiina oleviin yhteiskuntaryhmiin, kuten lapsiin, nuoriin ja raskaana oleviin, ja puuttumaan nuorten, työntekijöiden ja autoilijoiden vaaralliseen ja haitalliseen alkoholinkäyttöön liittyviin ongelmiin tiedotus- ja valistuskampanjoiden avulla ja tarvittaessa uudelleenarvioimalla voimassa olevan kansallisen lainsäädännön noudattamista;

2.   myöntää, että alkoholin käytön voidaan katsoa kuuluvan osana Euroopan kulttuuriperintöön ja eurooppalaiseen elämäntapaan; myöntää lisäksi, että WHO:n alkoholia koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman 2000–2005 mukaan alkoholin vähäinen käyttö (10 grammaa päivässä) saattaa joissakin olosuhteissa auttaa ehkäisemään joidenkin keski-ikäisten sydän- ja verisuonitauteja ja iskemiaa; toteaa, että vaikka alkoholinkäyttäjistä suurin osa on kohtuukäyttäjiä, vaarallinen ja haitallinen alkoholinkäyttö on merkittävä käyttäytymismalli;

3.   huomauttaa, että alkoholin vaarallista ja haitallista käyttöä esiintyy kaikissa yhteiskuntaryhmissä ja että sen taustalla on hyvin erilaisia tekijöitä, minkä vuoksi kattavan lähestymistavan omaksuminen on olennaisen tärkeää ongelman ratkaisemiseksi;

4.   toteaa, että asianmukaiseen tieteelliseen arviointiin perustuvat toimet ovat välttämättömiä, jotta alkoholin vaarallista ja haitallista käyttöä voidaan vähentää tehokkaasti; katsoo, että koska alkoholi on yksi merkittävimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä, on hyvin tärkeää kerätä tietoja koko Euroopan unionista ja erityisesti tietoja alkoholipitoisuuksien ja liikenneonnettomuuksien, alkoholin ja maksasairauksien sekä alkoholin ja neuropsykologisten häiriöiden, oireyhtymien ja sairauksien välisestä yhteydestä; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja kaikkia sidosryhmiä lisäämään tietojen keräämiseen sekä tiedotus- ja valistuskampanjoiden ja -ohjelmien tehostamiseen tarkoitettuja resursseja;

5.   huomauttaa, että vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön polttavimmat ongelmat liittyvät alkoholin vaikutuksiin nuoriin, jotka ovat alttiimpia fyysisille ja tunne-elämän ongelmille sekä omasta tai muiden juomisesta johtuville sosiaalisille haitoille;

6.   on huolestunut alkoholinkäytön lisääntymisestä alaikäisten ja nuorten keskuudessa ja toteaa olevan huolestuttavana suuntauksena, että he aloittavat juomisen yhä nuorempana ja nuoret omaksuvat suuren riskinottovalmiutensa vuoksi vaarallisia käyttäytymistapoja, kuten humalahakuinen juominen ja muut humalatilaan tähtäävät vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön muodot, alkoholin ja huumeiden sekakäyttö sekä alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisena ajaminen;

7.   korostaa, että yleisesti ottaen nuoret lisäävät alkoholinkulutustaan korkeakouluopintonsa aloitettuaan; katsoo, että korkeakoulujen toimien tehostaminen saattaa vähentää alkoholin suurkuluttajien määrää tulevaisuudessa; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita tehostamaan tätä alaa koskevia ennaltaestäviä ohjelmiaan;

8.   kehottaa komissiota luettelemaan alkoholin väärinkäytön haitalliset vaikutukset jäsenvaltioiden nuorten keskuudessa ja selvittämään niiden määrän, jotta jäsenvaltioille voidaan muodostaa yhteisön tavoitteet nuorten vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseksi jäsenvaltioiden sitoutuessa vähentämään alkoholin haittavaikutuksia Euroopan tasolla, ottaen huomioon jo toteutetut toimet;

9.   korostaa, tämän rajoittamatta yhteisön lainsäädännöstä johtuvia velvoitteita, että jäsenvaltiot voivat itse määritellä kansallisen tason toimenpiteiden muodon, mutta niiden olisi tiedotettava komissiolle nuorten vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön vähentämisessä saavutetusta edistyksestä;

10.   toteaa, että komission roolina on tukea yhteisön tavoitteiden saavuttamista edistämällä jäsenvaltioiden keskinäistä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja toteuttamalla Euroopan tasolla tutkimusta nuorten alkoholinkäytön haitallisten vaikutusten torjunnasta;

11.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä alan kansalaisjärjestöjen ja talousyhdistysten kanssa ajamaan komission aloitteesta äskettäin perustetulla alkoholia ja terveyttä käsittelevällä foorumilla hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen vaihtoa erityisesti lasten ja nuorten vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön ehkäisemiseksi ja toteuttamaan seuraavat toimenpiteet:

12.   kehottaa komissiota selvittämään sikiön alkoholioireyhtymien FAS ja FASD esiintymismäärät jäsenvaltioissa, jotta jäsenvaltioille voidaan muodostaa yhteisön tavoitteet FAS- ja FASD-tapausten vähentämiseksi jäsenvaltioiden sitoutuessa vähentämään FAS- ja FASD tapausten määrää Euroopassa, ottaen huomioon jo toteutetut toimet;

13.   korostaa, tämän rajoittamatta yhteisön lainsäädännöstä johtuvia velvoitteita, että jäsenvaltiot voivat itse määritellä kansallisen tason toimenpiteiden muodon, mutta niiden olisi tiedotettava komissiolle FAS- ja FASD-tapausten vähentämisessä saavutetusta edistyksestä;

14.   toteaa, että komission roolina on tukea yhteisön tavoitteiden saavuttamista edistämällä jäsenvaltioiden keskinäistä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja toteuttamalla Euroopan tasolla tutkimusta FAS:n ja FASD:n torjunnasta;

15.   on sitä mieltä, että niin naisille kuin miehillekin olisi tiedotettava paremmin alkoholinkäytön riskeistä raskauden aikana ja erityisesti FASD-tyyppisestä sikiön alkoholioireyhtymästä vastasyntyneiden vauvojen, lasten ja nuorten suojelemiseksi kehityksen viivästymiseltä ja sairauksilta, jotka raskaudenaikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa; korostaa, että asianmukainen tiedotus saattaa estää naisia juomasta alkoholia ennen raskautta ja sen aikana; toteaa, että tuki raskauden aikana ja syntymän jälkeen saattaa olla välttämätöntä ongelmakäyttäjille; ehdottaa, että gynekologeja ja äitiysneuvoloita koulutettaisiin havaitsemaan mahdollinen vaarallinen ja haitallinen alkoholinkäyttö mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukemaan näitä naisia luopumaan kokonaan alkoholin käytöstä raskauden aikana;

16.   katsoo, että miehille olisi kerrottava enemmän alkoholinkäytön ja impotenssin välisestä yhteydestä;

17.   korostaa, että alkoholia ei pitäisi mainostaa eikä markkinoida alaikäisille;

18.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ohjeet alkoholijuomien televisiomainonnasta ja varmistamaan uuden televisio ilman rajoja -direktiivin täytäntöönpanon heti sen hyväksymisen jälkeen; kehottaa komissiota kannustamaan audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia sisällyttämään käytännesääntöihinsä alkoholijuomien mainosten esittämisaikoja koskevat säännöt;

19.   pitää myönteisenä ja kannattaa esimerkiksi mainosalan ja alkoholintuottajien itsesääntelysitoumuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan näiden sitoumusten noudattamista ja määräämään laiminlyönneistä seuraamuksia;

20.   huomauttaa, että jäsenvaltiot voivat jo nyt ottaa käyttöön alkoholijuomien pakolliset terveysvaroitukset; muistuttaa, että etikettiin voidaan sisällyttää varoitus siitä, että alkoholi aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja mielenterveysongelmia, että alkoholi aiheuttaa riippuvuutta ja että alkoholin käyttö raskauden aikana saattaa vahingoittaa sikiötä; panee merkille, että erilaisilla kansallisilla merkintävaatimuksilla on selvä vaikutus EU:n sisämarkkinoihin; kehottaa komissiota käynnistämään vertailevan tutkimuksen jäsenvaltioissa käytettyjen, vaarallista ja haitallista alkoholinkäyttöä vähentämään tarkoitettujen erilaisten tiedotus- ja viestintätapojen vaikutuksesta ja tehokkuudesta, mukaan lukien merkinnät ja mainonta, ja julkaisemaan sen tulokset 31. joulukuuta 2009 mennessä;

21.   kehottaa komissiota tukemaan aloitteita, joiden tarkoituksena on eri terveydenhoitomuotoja koskevien parhaiden lääketieteellisten käytänteiden vaihtaminen ja vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön riskejä koskevien riippumattomien ja puolueettomien tiedotuskampanjoiden tukeminen; kampanjoita olisi suunnattava myös henkilöille, jotka ovat alttiita neuropsykologisille häiriöille, oireyhtymille ja sairauksille, sekä ikääntyneille, yksinäisille, eronneille tai eristäytyneille henkilöille, jotka ovat muita alttiimpia etsimään helpotusta alkoholin nauttimisesta, mikä pahentaa heidän tilannettaan entisestään ja lisää heidän riskiään kärsiä neuropsykologisista häiriöistä, oireyhtymistä ja sairauksista;

22.   kehottaa komissiota myös edistämään WHO:n kehittämän alkoholinkäytön riskitestin (AUDIT) kaltaisia keinoja, joiden avulla riskihenkilöt voidaan kartoittaa jo ennen kuin he itse havaitsevat alkoholiongelmansa; toteaa, että ajoissa käyty potilaan ja yleislääkärin välinen vapaa keskustelu on eräs tehokkaimmista keinoista kertoa potilaalle vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön riskeistä ja muuttaa ongelmakäyttäjien käyttäytymistä; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan yleislääkäreiden pätevöitymistä alkoholiongelmien ja alkoholista aiheutuvien häiriöiden hoitamiseen ja niihin puuttumiseen asianmukaisella tavalla;

23.   katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarpeellisia toimenpiteitä alkoholin haitallisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, kuten kiusaamiseen ja perheväkivaltaan, puuttumiseksi; kehottaa lisäämään yhteiskunnan tukea ja psykologista tukea perheille, joissa kärsitään vaarallisesta ja haitallisesta alkoholinkäytöstä; kehottaa antamaan erityistukea sellaisissa perheissä kasvaville lapsille, joissa on alkoholista johtuvia vaikeuksia; ehdottaa, että perustetaan hätänumero, johon voi ilmoittaa alkoholiin liittyvistä vakavista ongelmista perheissä;

24.   on huolestunut monien ikääntyneiden henkilöiden runsaasta alkoholinkäytöstä, jonka taustalla on usein ruumiillisia kipuja tai yksinäisyyden ja toivottomuuden tunteita; toteaa, että ikääntyneiden alkoholiongelmat ovat tärkeä aihe, jonka merkitys vain kasvaa väestörakenteen ikääntymisen myötä;

25.   katsoo, että lisätietojen hankkiminen alkoholinkäytöstä ja sen yhteydestä sairauslomiin, pitkäaikaisiin sairauslomiin ja varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen on välttämätöntä; katsoo, että yhteisön ja jäsenvaltioiden työlainsäädännössä on tärkeää ottaa huomioon työpaikoilla esiin tulevat alkoholiongelmat kannustamalla asianomaisia hakemaan apua, mutta muistuttaa, että tämän olisi aina tapahduttava ihmisten yksityisyyttä ja oikeuksia kunnioittaen; kehottaa työnantajia kiinnittämään erityistä huomioita vaaralliseen ja haitalliseen alkoholinkäyttöön työpaikalla toteuttamalla ennaltaestäviä valistusohjelmia ja tarjoamalla apua työntekijöille, joilla on alkoholiongelmia;

26.   on vakuuttunut siitä, että alkoholista johtuvien liikenneonnettomuuksien ja niistä aiheutuvien vahinkojen (17 000 kuolemaa vuosittain) vähentäminen on ensisijaisen tärkeää Euroopan unionille ja

27.   katsoo, että vaarallisesta ja haitallisesta alkoholinkäytöstä tieliikenteessä aiheutuviin riskeihin puuttumiseksi olisi toteutettava seuraavat toimet:

28.   painottaa, että kaikkia tehokkaita toimenpiteitä rattijuopumuksen estämiseksi on edistettävä; kannustaa kehittämään edelleen alkolukkojärjestelmää ja muita välineitä, jotka automaattisesti estävät erityisesti ammattikuljettajien ajamisen alkoholin vaikutuksen alaisena;

29.   kehottaa komissiota käynnistämään puolueettomia ja riippumattomia tiedotuskampanjoita tai tukemaan jäsenvaltioiden yhdessä sidosryhmien kanssa toteuttamia tällaisia tiedotuskampanjoita, joilla edistetään alkoholinkäytön vastuullisuutta ja kohtuullisuutta ja joissa käsitellään vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön kielteisiä vaikutuksia fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin;

30.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan ja koordinoimaan riippuvuuden eri muotojen torjuntaa koskevia toimiaan ja esittämään vuoteen 2010 mennessä kattavan yleiskatsauksen riskikäytöstä ja addiktiokäyttäytymisestä sekä niiden syistä;

31.   kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan alkoholin laittomaan tai pimeään myyntiin, valvomaan myytävän alkoholin laatua ja lisäämään mahdollisesti hengenvaarallisten kotitekoisten (esimerkiksi tislattujen) alkoholituotteiden valvontaa;

32.   kehottaa kaikkia sidosryhmiä edistämään alkoholia ja terveyttä käsittelevän eurooppalaisen foorumin piirissä konkreettisia toimia ja ohjelmia, joilla puututaan alkoholin haittavaikutuksiin, sillä foorumin päätavoitteena on parhaiden käytänteiden vaihtaminen, toimiin sitoutumisen edistäminen, toimien asianmukainen arviointi ja niiden tehokkaan toteuttamisen valvonta; toivoo, että komissio kutsuu myös Euroopan parlamentin edustajia osallistumaan alkoholia ja terveyttä käsittelevän eurooppalaisen foorumin toimintaan ja antaa parlamentille vuosittain kertomuksen foorumin toiminnan saavutuksista;

33.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 161, 16.6.2001, s. 38. (2) EYVL C 175, 20.6.2001, s. 1. (3) EUVL L 111, 17.4.2004, s. 75. (4) EUVL L 404, 30.12.2006, s. 9. Oikaistu toisinto julkaistu EUVL L 12, 18.1.2007, s. 3. (5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0009.