Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2001(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0302/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0302/2007

Keskustelut :

PV 05/09/2007 - 14
CRE 05/09/2007 - 14

Äänestykset :

PV 06/09/2007 - 5.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0381

Hyväksytyt tekstit
PDF 288kWORD 141k
Torstai 6. syyskuuta 2007 - Strasbourg
Ihmisoikeusvuoropuhelujen toiminta ja ihmisoikeuksia koskevat kolmansien maiden kuulemiset
P6_TA(2007)0381A6-0302/2007

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. syyskuuta 2007 ihmisoikeusvuoropuhelujen toiminnasta ja ihmisoikeuksia koskevista kolmansien maiden kuulemisista (2007/2001(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon kaikki EU:n ja kolmansien maiden väliset sopimukset sekä niihin sisältyvät ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 177, 178, 300 ja 310 artiklan sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6, 11, 19 ja 21 artiklan,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat ja erityisesti joulukuussa 2001 hyväksytyt, ihmisoikeuksista käytäviä vuoropuheluja koskevat EU:n suuntaviivat ja niiden täytäntöönpanoa koskevan arvioinnin, joka hyväksyttiin joulukuussa 2004, ja ottaa huomioon myös kesäkuussa 2004 hyväksytyt ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat,

–   ottaa huomioon 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa(1) ja tätä päätöslauselmaa koskevat komission jatkotoimet,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien valtavirtaistamisesta kaikkialla YUTP:ssä ja muissa EU:n politiikoissa 7. kesäkuuta 2006 hyväksytyn neuvoston asiakirjan,

–   ottaa huomioon 26. toukokuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin ja komission puitesopimuksen,

–   ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa(2),

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ihmisoikeustilanteesta maailmassa,

–   ottaa huomioon aikaisemmat keskustelunsa ja kiireelliset päätöslauselmansa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevista rikkomuksista,

–   ottaa huomioon erityiset suuntaviivansa, jotka koskevat Euroopan parlamentin jäsenten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia toimia näiden vierailuilla kolmansiin maihin,

–   ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006(3),

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ihmisoikeuksien alivaliokunnassa käydyissä keskusteluissa tehdyt päätelmät 3. toukokuuta 2007 Kiinan ja Uzbekistanin ihmisoikeuksia ja 23. huhtikuuta 2007 Venäjän ihmisoikeuksia käsitelleistä kokouksista,

–   ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman Samarassa 18. toukokuuta 2007 pidettävästä EU:n ja Venäjän välisestä huippukokouksesta(4), 26. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Venäjästä(5), 18. tammikuuta 2007 antamansa päätöslauselman viiden bulgarialaisen sairaanhoitajan ja yhden palestiinalaislääkärin vangitsemisesta Libyassa ja heidän saamastaan tuomiosta(6), 16. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Iranista(7), 26. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman Uzbekistanista(8) ja 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteista(9),

–   ottaa huomioon Luxemburgissa 23. huhtikuuta 2007 pidetyssä ulkosuhteiden neuvoston 2796. kokouksessa tehdyt päätelmät Keski-Aasiasta, Kirgisian, Kazakstanin ja Uzbekistanin kanssa tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, jotka ovat jo tulleet voimaan, Tadžikistanin ja Turkmenistanin kanssa tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, jotka on allekirjoitettu, mutta joita ei ole vielä ratifioitu, ja komission Keski-Aasian strategia-asiakirjan 2002–2006,

–   ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun(10) ja Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 muutetun(11) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus) 8, 9, 96 ja 97 artiklan ja VII liitteen,

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselmat ja erityisesti AKT:n ja EU:n poliittisesta vuoropuhelusta (Cotonoun sopimuksen 8 artikla) 25. marraskuuta 2004 annetun, Haagissa hyväksytyn päätöslauselman(12),

–   ottaa huomioon komission hyväksymät kahdenväliset toimintasuunnitelmat, jotka on tehty Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) mukaisesti ENP-kumppanimaiden kanssa, lukuun ottamatta Algeriaa, Valko-Venäjää, Libyaa ja Syyriaa,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726) ja sitä koskevan tulevan päätöslauselmansa,

–   ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2007 antamansa suositukset neuvostolle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Andien yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen assosiaatiosopimuksen neuvotteluvaltuuksista(13) ja neuvotteluvaltuuksista Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Keski-Amerikan maiden välisen assosiaatiosopimuksen tekemiseksi(14),

–   ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Mercosurin talous- ja kauppasuhteista alueiden välisen assosiaatiosopimuksen tekemiseksi(15) ja 27. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kumppanuuden lujittamisesta(16),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6-0302/2007),

A.   ottaa huomioon, että ihmisoikeusvuoropuhelut ovat yksi monista välineistä, joita EU voi käyttää pannakseen täytäntöön ihmisoikeuspolitiikkaansa, ja että ne ovat oleellinen osa Euroopan unionin yleistä strategiaa, jolla pyritään edistämään kestävää kehitystä, rauhaa ja vakautta,

B.   katsoo, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta, yksilökohtaisuutta ja jakamattomuutta on ylläpidettävä ja edistettävä ja että kyse ei ole pelkästään siviilioikeuksista ja poliittisista oikeuksista, vaan myös yhteiskunnallisista, ympäristöön liittyvistä, taloudellisista ja kulttuurisista oikeuksista; ottaa huomioon, että tämän toteuttamiseksi EU jatkaa merkityksellisten välineiden luomista,

C.   ottaa huomioon, että päätökset ihmisoikeusvuoropuhelun käynnistämisestä tehdään neuvoston hyväksymien tiettyjen kriteerien perusteella, joissa otetaan huomioon EU:n merkittävä huolestuminen ihmisoikeustilanteesta kentällä käsiteltävänä olevassa maassa, kyseisen maan viranomaisten aito sitoutuminen ihmisoikeustilanteen parantamiseen tällaisen vuoropuhelun kautta ja myönteinen vaikutus, joka ihmisoikeusvuoropuhelulla voi olla ihmisoikeustilanteeseen,

D.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin ihmisoikeussuuntaviivoissa kehotetaan käsittelemään ihmisoikeusasioita asianmukaisesti ja järjestelmällisesti kolmansien maiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun puitteissa kaikilla tasoilla,

E.   ottaa huomioon, että neuvosto päätti vuonna 2004 tutkia kahdesti vuodessa vuoropuhelujen yleistä tilannetta tilannekatsauksen ja päivitetyn aikataulun pohjalta ja että silloin neuvosto korosti, että vuoropuhelut eivät saa jatkua rajoittamattoman pitkään vaan ne on käytävä tietyssä aikataulussa, pitäen mielessä myös poistumisstrategian,

F.   ottaa huomioon, että ihmisoikeuksia koskevat vuoropuhelut ja kuulemiset toteutetaan käyttäen suurta määrää erilaisia mekanismeja, tapoja ja menetelmiä, mutta huolehtimatta samalla asianmukaisesti tarvittavasta yhtenäisyydestä; ottaa huomioon, että yhtenäisyyden puute saattaa vähentää EU:n ihmisoikeuspolitiikan uskottavuutta kansainvälisissä yhteyksissä ja että suurempi avoimuus ja parempi demokraattinen valvonta olisi toivottavaa edellä mainittujen EU:n ihmisoikeusvuoropuhelujen suuntaviivojen soveltamisessa,

G.   ottaa huomioon, että neuvoston nykyinen käytäntö on antaa tietoja jäsennetyn ihmisoikeusvuoropuhelun/kuulemisten tulevan kierroksen ohjelmasta ja tavoitteista sekä pyytää parlamentin virkamiestä yhdessä hallituksesta riippumattomien järjestöjen edustajien kanssa osallistumaan,

H.   katsoo, että Cotonoun sopimuksella pyritään kestävään kehitykseen ja että siinä painotetaan yksilöä kehityspolitiikan tärkeimpänä liikkeellepanevana voimana ja hyödynsaajana; ottaa huomioon, että tämä edellyttää kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja edistämistä ja että edellä mainitun, 25. kesäkuuta 2005 tehdyn sopimuksen tarkistamisen tuloksena oli 8 artiklan puitteissa käytävän poliittisen vuoropuhelun tiivistyminen erityisesti ihmisoikeusasioiden osalta,

I.   ottaa huomioon, että jos yksi osapuolista ei täytä Cotonoun sopimuksen 9 artiklassa tarkoitettua ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevaan periaatteeseen, demokratian periaatteisiin ja oikeusvaltioon liittyvää velvoitetta, tilanteen korjaamiseksi käynnistetään 96 artiklan mukainen kuulemismenettely,

J.   ottaa huomioon, että vaikka on pidettävä ilahduttavana Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa, jossa säädetään AKT-maiden ja EU:n välisestä poliittisesta vuoropuhelusta sekä ihmisoikeuksia, demokratian periaatteita, oikeusvaltiota ja hyvää hallintotapaa koskevasta säännöllisestä arvioinnista, on huolestuttavaa, että ihmisoikeuksien loukkaamistapauksissa tätä säännöstä käytetään 96 artiklan mukaisen kuulemismenettelyn kiertämiseen,

K.   ottaa huomioon, että useat alivaliokunnat valvovat ENP:n toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa valvotaan, ja ottaa huomioon, että kahdenvälisten assosiaatiosopimusten mukaisesti EU on käynnistänyt prosessin ihmisoikeuksia, demokratisointia ja hallintotapaa käsittelevien alivaliokuntien laajentamiseksi kaikkiin ENP:n maihin; ottaa huomioon, että tähän mennessä Marokko, Jordania ja Libanon ovat hyväksyneet tällaisten alivaliokuntien perustamisen, ja ne ovat jo kokoontuneet, että Egypti on hyväksynyt alivaliokunnan perustamisen, vaikka yhtään kokousta ei ole vielä järjestetty, ja että Tunisia on hyväksymässä kyseisen alivaliokunnan,

L.   ottaa huomioon, että lyhyen aikavälin toimenpiteenä useissa ENP:tä koskevissa toimintasuunnitelmissa suositellaan, että perustetaan alivaliokunta assosiaatiosopimuksen 5 artiklan mukaisesti tarkoituksena kehittää jäsenneltyä poliittista vuoropuhelua demokratiasta ja oikeusvaltion periaatteesta; ottaa huomioon, että kyseisellä alivaliokunnalla ei ole päätöksentekovaltuuksia, mutta se voi tehdä ehdotuksia asiasta vastaavalle assosiaatiokomitealle tai poliittisen vuoropuhelun korkeamman tason elimille,

M.   ottaa huomioon, että ulkoista apua koskevien rahoitusvälineiden uudistuksen tuloksena parlamentti on saanut oikeuden suorittaa kyseistä asiaa koskevia strategisia asiakirjoja koskevaa demokraattista valvontaa ja että se on samalla yksi budjettivallan käyttäjistä,

N.   ottaa huomioon, että naisten ja lasten ihmisoikeudet sisältyvät kiinteästi ja erottamattomasti yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin, kuten Beijingin julistuksessa ja toimintaohjelmassa vuodelta 1995 vahvistettiin,

A.Ihmisoikeusvuoropuhelujen ja kuulemisten yhtenäisyyden lisääminen

1.   korostaa, että ihmisoikeuksien edistämien on perustavanlaatuinen osa EU:n ulkopolitiikkaa, kehottaa painokkaasti neuvostoa ja komissiota ottamaan ihmisoikeuskysymykset järjestelmällisesti kolmansien maiden kanssa käytäviä EU:n poliittisia vuoropuheluja koskevaan ohjelmaan ja entistä enemmän valtavirtaistamaan ihmisoikeuksia kaikkiin EU:n ulkoisiin politiikkoihin, EU:n sisäisten politiikkojen ulkoiset näkökohdat mukaan luettuina, ja vaatii käyttämään kaikkia mahdollisia välineitä, jotta saavutetaan kyseiset tavoitteet;

2.   katsoo, että ihmisoikeuskysymykset olisi otettava esille kaikkein korkeimmalla poliittisella tasolla, jotta ihmisoikeusongelmille voidaan antaa enemmän poliittista painoa; muistuttaa, että ihmisoikeuksien edistäminen ja puolustaminen kolmansissa maissa ei saisi riippua geopoliittisista ja geostrategisista liittoutumista; korostaa, että poliittisen, taloudellisen ja kauppaa koskevan vuoropuhelun puitteissa ihmisoikeuksien kunnioittamisen olisi oltava keskeinen edellytys strategisille ja läheisille suhteille EU:n kanssa;

3.   kehottaa neuvostoa soveltamaan täysimääräisesti edellä mainittuja EU:n ihmisoikeusvuoropuheluja koskevia suuntaviivoja;

4.   tukee ihmisoikeuksien puolustajia koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanon ensimmäisen arvioinnin johtopäätöksiä, joissa todettiin, että ihmisoikeuksien puolustajien tilanne ja heidän työskentelyolosuhteensa olisi järjestelmällisesti sisällytettävä EU:n poliittiseen vuoropuheluun kolmansien maiden kanssa, mukaan luettuna EU:n jäsenvaltioiden käymät kahdenväliset vuoropuhelut;

5.   pitää myönteisenä äskettäin hyväksyttyä neuvoston päätöstä laatia lapsen oikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat, jotka on tarkoitus saada valmiiksi Portugalin puheenjohtajakauden aikana vuonna 2007; korostaa, että niiden täytyy täydentää nykyisiä, lapsia aseellisissa selkkauksissa koskevia suuntaviivoja ja että on tarpeen harkita Pariisissa 6. helmikuuta 2007 tehtyjä sitoumuksia lasten suojelemiseksi laittomalta värväykseltä tai käytöltä asevoimissa tai aseellisissa ryhmissä;

6.   kehottaa jälleen neuvostoa järjestelmällisesti soveltamaan ihmisoikeus- ja demokratialauseketta kaikissa suhteissa kolmansien maiden kanssa ja niiden kanssa tehtävissä EU:n sopimuksissa; toistaa kehotuksensa perustaa ihmisoikeustilannetta ja ihmisoikeuslausekkeen soveltamista koskeva avoin arviointimekanismi; kehottaa sisällyttämään kyseisen arvioinnin tulokset järjestelmällisesti kolmansien maiden kanssa käytäviin ihmisoikeuksia koskeviin vuoropuheluihin ja päinvastoin;

7.   muistuttaa, että vuoropuhelun ja kuulemisten pääasiallisena tavoitteena on edistää demokratian, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan vahvistamista sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamista kolmansissa maissa, mikä ei tarkoita ainoastaan siviili- ja poliittisia oikeuksia, vaan myös sosiaalisia, ympäristöön liittyviä, taloudellisia ja kulttuurisia oikeuksia; korostaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on noudatettava yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa ja kaikissa muissa YK:n puitteissa tehdyissä yleismaailmallisissa ihmisoikeusvälineissä vahvistettuja yleisiä periaatteita ja otettava huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet;

8.   katsoo, että kolmannen maan kanssa käytävästä ihmisoikeuksia koskevasta vuoropuhelusta tai niitä koskevista kuulemisista on seurattava se, että ihmisoikeudet otetaan järjestelmällisesti mukaan kyseisen maan kanssa tehtävän EU:n yhteistyön aloihin, mukaan luettuna yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikka ja yhteistyö talouden, rahoituksen ja tekniikan alalla kolmansien maiden kanssa, jotta ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun tai kuulemisten olemassaolo ei olisi sinänsä päämäärä;

9.   pitää ilahduttavina neuvoston toimia ihmisoikeusvuoropuhelujen ja kuulemisten yhtenäistämiseksi edellä mainittujen EU:n ihmisoikeusvuoropuheluja koskevien suuntaviivojen avulla; toteaa, että vuoropuhelun tehokkuuden kannalta tarpeellinen joustavuus ja pragmaattisuus eivät saa vaarantaa yhtenäisyyttä, jota tarvitaan, jotta vuoropuhelut eivät jää vapaavalintaisiksi;

10.   korostaa, että on olemassa suuri määrä erilaisia vuoropuheluja, joiden rakenne, muoto, jaksollisuus ja menetelmät ovat erilaisia, mistä seuraa tällä alalla harjoitettavaan EU:n politiikkaan liittyvän kuvan hämärtymistä ja sekaannuksia; pahoittelee, että mikään olemassa oleva tieto ohjelmista, tavoitteista, viitearvoista tai tuloksista mitä tulee sopimuksiin perustuviin vuoropuheluihin, asiakohtaisiin vuoropuheluihin, vuoropuheluun liittolaismaiden kanssa tai poliittiseen vuoropuheluun, ei ulotu ihmisoikeuksiin; toteaa, että neuvosto tai komissio eivät ole laatineet minkäänlaista menetelmää näiden vuoropuheluiden ja kuulemisten järjestämiseksi tai systematisoimiseksi, minkä vuoksi sen tuloksista on mahdotonta saada kokonaiskuvaa; kehottaa komissiota ja neuvostoa systematisoimaan menetelmien ja aiheen mukaan vuoropuhelut ja kuulemiset, joita kolmansien maiden kanssa käydään ihmisoikeuskysymyksistä, jotta luodaan pohja ihmisoikeustilanteiden, saavutettujen tulosten jne. objektiivisille arvioinnille ja seurannalle;

Toimielinten välinen entistä suurempi yhdenmukaisuus

11.   katsoo, että on kiireellisesti laadittava mekanismit EU:n eri toimielinten (neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti) välisen koordinoinnin parantamiseksi käynnistämällä toimielinten välinen vuoropuhelu poliittisesta vuoropuhelusta sekä ihmisoikeuksia koskevista vuoropuheluista ja kuulemisista; kehottaa välittömästi etsimään tapoja parantaa sisäistä tiedonvälitystä kyseisten toimielinten keskuudessa;

12.   pitää myönteisenä neuvoston ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) aloitetta valvoa säännöllisesti kaikkia EU:n ihmisoikeuksia koskevia vuoropuheluita yleisen käsityksen saamiseksi puolivuosittain käytävässä keskustelussa ajan tasalle saatetun yleisen näkemyksen ja meneillään olevien ihmisoikeusvuoropuhelujen aikataulun perusteella; kehottaa suorittamaan kyseisen tarkistamisen tehokkaasti ja levittämään tietoa järjestelmällisesti muille neuvoston työryhmille, komissiolle ja sen lähetystöille kolmansissa maissa sekä Euroopan parlamentille toimielinten välisen vuoropuhelun puitteissa;

Suositukset neuvostolle

13.   kehottaa neuvostoa panemaan täytäntöön COHOMin valtuutuksen, jotta varmistetaan EU:n käymien vuoropuhelujen ja sen käyttämien muiden ihmisoikeuksia edistävien mekanismien välinen yhdenmukaisuus asianomaisissa maissa (kyseiset vuoropuhelut tai kuulemiset voivat olla tulosta kansainvälisten elinten työstä tai ne voivat olla peräisin EU:n omiin säädöksiin perustuvista velvoitteista);

14.   toistaa kehotuksensa neuvostolle harkita sitä, että COHOMista tehdään työryhmä, jonka edustajat toimivat Brysselissä, ja tehdä tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin kyseisestä asiasta vastaavan valiokunnan kanssa; katsoo, että tällä voitaisiin saada käyttöön enemmän aikaa kokouksiin, varmistaa parempi koordinointi ja sen vuoksi mahdollisesti saada aikaan entistä tarkempi EU:n ihmisoikeuspolitiikkojen sekä ihmisoikeuksia koskevien vuoropuhelujen ja kuulemisten valvonta laajassa mielessä ja erityisesti valtavirtaistaa ihmisoikeudet EU:n politiikkojen yhdenmukaistamiseksi;

15.   kehottaa neuvostoa tehostamaan pääsihteeristön ihmisoikeusyksikön roolia sallimalla sen osallistua poliittisiin vuoropuheluihin, komission toteuttamiin yhteistyösopimuksiin perustuvat vuoropuhelut ja kuulemiset mukaan luettuina, ja perustamaan ihmisoikeusyksikköön pysyvän koordinointijärjestelmän kullekin jäsennellylle ihmisoikeusvuoropuhelulle tai kuulemiselle, jotta varmistetaan vuoropuheluiden ja kuulemisten aiheiden innovatiivisuus, asiaankuuluvien osallistujien valinta ja jatkuvuus sillä perusteella, että tällaisen koordinoinnin olisi edistettävä organisaatioiden, instituutioiden ja tieteenharjoittajien kahdenvälisten verkostojen perustamista Euroopan ja kyseisen maan välille, jotta varmistetaan vaatimus valtavirtaistaa ihmisoikeudet ja demokratia kaikissa EU:n politiikoissa, erityisesti EY:n ulkoisen avun rahoitusvälineiden uudistamisen jälkeen; kehottaa tässä tarkoituksessa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta kyseinen yksikkö voi suorittaa edellä mainitut tehtävänsä, taloudellisten resurssien ja henkilökunnan lisääminen mukaan luettuina;

16.   kehottaa neuvostoa lisäämään yhdenmukaisuutta yksittäisten jäsenvaltioiden ja EU:n johtamien kahdenvälisten ihmisoikeusvuoropuhelujen ja kuulemisten yhdenmukaisuutta ja tehostamaan COHOMin roolia koordinoitaessa jäsenvaltioiden suurlähetystöjen toimintoja komission lähetystöjen kanssa;

Suositukset komissiolle

17.   kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään kuhunkin maakohtaiseen strategia-asiakirjaan ja muihin strategia-asiakirjoihin erityisen ihmisoikeuksia ja demokratiatilannetta koskevan strategian ja käyttämään sitä kehyksenä poliittiselle vuoropuhelulle;

18.   toistaa kehotuksensa komissiolle varmistaa, että jokaisessa komission valtuuskunnassa kolmansissa maissa palvelevan henkilöstön keskuudessa on aina yksi EU:n virkamies, joka vastaa ihmisoikeusvuoropuhelusta ja kuulemisista, ja pyytää sitä varmistamaan, että näistä asioista vastuussa olevat henkilöt ovat läsnä, kun käydään minkä tahansa tyyppistä poliittista vuoropuhelua; kehottaa tässä tarkoituksessa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta komissio voi hoitaa tämän tehtävän, mukaan luettuna komission määrärahojen ja inhimillisten resurssien lisääminen;

19.   kehottaa komissiota varmistamaan vaalitarkkailutehtävien (erityisesti mitä tulee vaalien jälkeiseen strategiaan) ja ihmisoikeuksia koskevien vuoropuhelujen ja kuulemisten välisen yhdenmukaisuuden; kehottaa komissiota perustamaan yhdessä Euroopan parlamentin ja kyseessä olevien kolmansien maiden kanssa vaalien jälkeisen menettelyn, jolla seurataan ja tuetaan demokratisointiprosessia ja johon kuuluu kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kaikissa vaiheissa vaalienjälkeisten suositusten täytäntöönpanossa;

20.   kehottaa komissiota soveltamaan ja käyttämään ihmisoikeusvuoropuheluiden ja kuulemisten tuloksia sellaisten vuosittaisen strategioiden laatimiseen, jotka ovat perustana asetuksen (EY) N:o 1889/2006 mukaisesti perustetun demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisten rahoitusvälineen (EIDHR) mukaisten hankkeiden täytäntöönpanossa ja järjestelmällisesti liittämään yhteen nämä kaksi välinettä;

21.   kehottaa komissiota ja neuvostoa valtavirtaistamaan ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun ja kuulemisten tulokset muun muassa kehitysapua ja teknistä, kaupallista ja rahoituksellista yhteistyötä koskevissa hankkeissa ja ohjelmissa;

Muita valtioita ja kansainvälisiä organisaatioita koskevan yhdenmukaisuuden lisääminen

22.   pitää myönteisenä neuvoston kantaa, jonka mukaan kahdenvälisten ihmisoikeusvuoropuhelujen ja kuulemisten olemassaolon ei pitäisi vähentää EU:n kansainvälistä painostusta asianomaisessa maassa tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten suhteen, ja muistuttaa, että on ensisijaisen tärkeää, että vuoropuhelua tuetaan asianmukaisen diplomaattisen ja poliittisen painostuksen avulla kaikilla tasoilla, Yhdistyneiden Kansakuntien elimet mukaan luettuina, ja erityisesti sen ihmisoikeusneuvostossa;

23.   kehottaa neuvostoa ja komissiota analysoimaan, tukemaan ja koordinoimaan EU:n ihmisoikeusvuoropuhelua ja kuulemista koskevien vertailuarvojen asettamista muiden rahoittajien ja kansainvälisten organisaatioiden toimin kiinnittämällä erityistä huomiota nykyisiin YK:n mekanismeihin (erityisraportoijien kertomukset, asiantuntijakomiteat, pääsihteeri, ihmisoikeusneuvosto, ihmisoikeusvaltuutettu jne.); katsoo, että yleisessä lähestymistavassaan ihmisoikeuskysymysten esille ottamiseen poliittisessa vuoropuhelussa neuvoston ja komission olisi järjestelmällisesti viitattava lupauksiin, joita YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltiot tekivät valinnan yhteydessä;

24.   suosittelee, että kehitetään asianmukaisia järjestelyjä, joilla varmistetaan indikaattoreiden ja tavoitteiden yhtenäisyys niiden muiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka käyvät vuoropuhelua ihmisoikeuskysymyksistä saman maan tai maaryhmän kanssa; suosittelee, että näitä järjestelyjä kehitetään noudattamalla Sveitsin Kiinaa varten perustaman Bernin prosessin esimerkkiä ja että tätä varten luodaan epävirallisia foorumeita tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtamista varten;

B.Ihmisoikeuksia koskevien vuoropuhelujen ja kuulemisten avoimuuden ja niille annettavan julkisuuden lisääminen

25.   katsoo, että ihmisoikeuksia koskevat vuoropuhelut ja kuulemiset on toteutettava entistä avoimemmin ja koordinoidummin, ja pyytää ottamaan käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, jotta tämä tarkoitus täyttyy vaarantamatta vuoropuhelun tehokkuutta;

26.   ymmärtää, että on tarpeen kunnioittaa tiettyä luottamuksen tasoa vuoropuheluissa ja kuulemisissa, ja pyytää myönteistä vastausta pyyntöön kehittää yhdessä parlamentin kanssa järjestelmää, jossa tietyt Euroopan parlamentin valitsemat jäsenet voivat saada tietoa luottamuksellisista toimista mitä tulee ihmisoikeuksia koskevaan vuoropuheluun ja niihin liittyviin menettelyihin; ehdottaa uudelleen, että tämän järjestelmän mallina on tiedotusjärjestelmä, joka noudattaisi neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi 20. marraskuuta 2002 Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(17) jo vahvistettuja kriteereitä;

27.   kehottaa neuvostoa varmistamaan, että ennen kuin EU määrittelee konkreettiset tavoitteet, jotka halutaan saavuttaa aloittamalla kyseessä olevan maan kanssa vuoropuhelu, tai päättää kriteereistä, joiden mukaisesti analysoidaan tapahtunutta edistystä etukäteen päätettyjen vertailuarvojen avulla, sekä mahdollista poistumisstrategiaa koskevat kriteerit, kuullaan ensin kaikkia asiaan kuuluvia osapuolia, erityisesti Euroopan parlamenttia ja kansalaisjärjestöjä;

28.   katsoo, että on tarpeen vahvistaa tarkat tavoitteet jokaiselle vuoropuhelulle ja kuulemiselle käyttäen sitä varten neuvoston, jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan parlamentin laatimia kaikkia asiakirjoja sekä kansainvälisten ja paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen raportteja, jotta voidaan määritellä kolmannen maan kanssa käytävän ihmisoikeusvuoropuhelun tai kuulemisten tavoitteet, ja kehottaa analysoimaan parhaita toimintatapoja konkreettisten tulosten saavuttamiseksi; katsoo, että vuoropuhelut ja kuulemiset pitäisi suorittaa niin, että voidaan varmistaa näiden tavoitteiden tehokas toteutuminen;

29.   vaatii, että vuoropuhelun tavoitteet perustuvat ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden, jakamattomuuden ja keskinäisriippuvuuden periaatteeseen, ja suosittelee ottamaan käyttöön kriteerit, joissa otetaan siviili- ja poliittisten oikeuksien ohella huomioon taloudelliset, sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja kulttuuriset oikeudet;

30.   korostaa, että on tarpeen lähettää EU:n troikan muodostama valtuuskunta, johon kuuluu korkean tason asiantuntijoita, maahan, jonka kanssa on tarkoitus aloittaa ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu, ja että sen jatkotoimina on esitettävä valtuuskunnan raportti COHOMille ja Euroopan parlamentille;

31.   kehottaa neuvostoa laatimaan selvät kriteerit vuoropuhelun aloittamiselle, keskeyttämiselle tai lopettamiselle, tekemään ennen vuoropuhelun aloittamisen tai keskeyttämisen syiden ilmoittamista vaikutusten arvioinnin (joka koskee odotettavissa olevaa ajanjaksoa ja toimenpiteitä vuoropuhelun tai kuulemisen uudelleen aloittamiseksi) ja varmistamaan, että kyseisen maan valtuuskunta ei käsitä asiaa niin, että EU pitää vuoropuhelua sinänsä tavoitteena, joka on kaikin keinoin säilytettävä;

32.   kehottaa neuvostoa tapauksissa, joissa kolmas maa kieltäytyy käynnistämästä tai jatkamasta ihmisoikeusvuoropuhelua tai kuulemisia, harkitsemaan ihmisoikeuksia ja demokratisointia koskevia erityistoimenpiteitä erityisesti kansalaisyhteiskunnan tuen avulla;

33.   kehottaa neuvostoa ja komissiota julkistamaan vuoropuheluiden esityslistan riittävän ajoissa kaikkien asianomaisten osapuolten hyödyksi ja etenkin Euroopan parlamenttia ja kansalaisjärjestöjä silmällä pitäen sen varmistamiseksi, että ne voivat osaltaan vaikuttaa siihen;

34.   katsoo, että tehokkuuden nimissä vuoropuhelun asialistalla olevien aiheiden valinnan olisi oltava entistä tarkempaa ja asiaperusteisempaa siten, että molemmat osapuolet osallistuvat asialistan muodostamiseen; muistuttaa komissiota ja neuvostoa siitä, että vuoropuhelujen ja kuulemisten kehittäminen perustuu vastavuoroisuuteen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen;

35.   kehottaa painokkaasti neuvostoa ja komissiota painostamaan kolmannen maan viranomaisia, että ne sallivat osallistumisen niiden ministeriöiden ja muiden julkisten laitosten edustajille, joita ihmisoikeusvuoropuhelua tai kuulemisia koskevalle esityslistalle valitut aiheet koskevat;

36.   kehottaa neuvostoa ja komissiota, parlamentin ja kansalaisjärjestöjen osallistuessa, laatimaan indikaattoreita kunkin annetun tavoitteen/vertailuarvon suhteen; katsoo, että kyseisten indikaattoreiden on oltava realistisia ja niiden pyrkimyksenä on saavuttaa konkreettisia tuloksia, joita voidaan tukea muilla EU:n ulkopoliittisilla välineillä; uskoo vakaasti, että on tärkeää tunnustaa, että vuoropuhelujen tuloksia olisi arvioitava pitkällä aikavälillä;

37.   panee merkille neuvoston toimet EU:n ihmisoikeusvuoropuheluja ja kuulemisia koskevien keskeisten huolenaiheiden yhtenäistämiseksi niin, että niitä voidaan käyttää perustana edistymistä mittaavien vertailuarvojen luomisessa ja pyrkiä siten vahvistamaan ihmisoikeusvuoropuhelujen ja kuulemisten sekä EU:n ihmisoikeuspolitiikan kaikkien välineiden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta;

38.   kehottaa neuvostoa ja komissiota julkistamaan vuoropuheluja ja kuulemisia koskevat vahvistetut tavoitteet ja vertailuarvot, jotta niitä eivät analysoi pelkästään vuoropuhelun järjestävät toimielimet itse, vaan myös siihen osallistuvat ulkoiset toimijat - institutionaaliset tai hallitusten ulkopuoliset – siten, että EU voi antaa julkisen selvityksen vuoropuhelujen ja kuulemisten tuloksesta ja kehityksestä;

39.   korostaa, että on tarpeen perustaa tehokkaat seurantamekanismit, jotka koskevat vuoropuheluissa ja lopullisissa suosituksissa esiin nostettuja kysymyksiä; kehottaa neuvostoa ja komissiota seuraamaan vuoropuhelujen tuloksia laatimalla ja toteuttamalla ohjelmia ja hankkeita, joiden tarkoituksena on parantaa ihmisoikeustilannetta kentällä;

40.   kehottaa neuvostoa ja komissiota julkaisemaan vuoropuhelujen päätelmät tai edes yhteenvedot niistä, mikäli joitakin toimia on pidettävä tehokkuuden vuoksi luottamuksellisina;

41.   katsoo, että kunkin vuoropuhelu- tai kuulemiskierroksen jälkeen pitäisi laatia yhteinen julkinen tiedonanto, jossa kumpikin vuoropuhelun osapuoli on mukana, jotta varmistetaan tehokkaampi vaikutus ja parantunut yhtenäisyys;

42.   kehottaa neuvostoa ja komissiota lisäämään ihmisoikeuksien alaa koskevien EU:n tiedonantojen avoimuutta ja näkyvyyttä sekä siten parantamaan niitä ja tässä suhteessa laajentamaan COHOMin työtä koskevaa tiedottamista, johon voi tutustua Euroopan unionin verkkosivuilla;

43.   kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan kansalaisyhteiskunnan aktiivisen osallistumisen ihmisoikeuksia koskevien vuoropuhelujen ja kuulemisten valmisteluun, seurantaan ja arviointiin; tukee tässä yhteydessä neuvoston päätöstä ottaa ihmisoikeuksien puolustajat mukaan vuoropuhelukokousten valmisteluun ja kuulla paikallisia ihmisoikeuksien puolustajia ja kansalaisjärjestöjä ihmisoikeuspolitiikkaa koskevien painopistealueiden asettamisessa poliittisten vuoropuhelujen ja kuulemisten yhteydessä; suosittelee, että jäsennellyissä vuoropuheluissa käytetty asiantuntijaseminaari järjestettäisiin myös muun muotoisissa ja tyyppisissä vuoropuheluissa ja kuulemisissa;

44.   kehottaa neuvostoa ja komissiota edistämään maan, jota ihmisoikeusvuoropuhelu tai kuulemiset koskevat, ihmisoikeuksien puolustajien yhteistyötä, jotta ne saisivat vuoropuhelussa paikan ja äänen, ja soveltamaan tällä tavalla neuvoston suuntaviivoja ja seuraten kampanjaa, jolla tuetaan ihmisoikeuksia puolustavia naisia;

45.   korostaa, että ilmaisuvapauden varmistamiseksi osallistuvien kansalaisjärjestöjen ei pitäisi olla asianomaisen maan viranomaisten valitsemia;

46.   kehottaa komissiota rahoittamaan EIDHR:n puitteissa rahoittamaan kansalaisyhteiskunnan osallistujien kustannuksia, kansalaisjärjestöt mukaan luettuina, asiantuntijaseminaareihin osallistumiseksi;

C.Euroopan parlamentin roolin vahvistaminen

47.   kehottaa neuvostoa laatimaan ja välittämään parlamentille ja sen asiasta vastaavalle valiokunnalle kolmansia maita koskevat ihmisoikeustilastot sekä kahdesti vuodessa arviot kustakin vuoropuhelusta ja kuulemisesta; kehottaa neuvostoa selventämään arviointia selittämällä, miten vertailuarvoja sovelletaan, asettamalla määräaikoja niiden saavuttamiseksi ja korostamalla pikemminkin suuntauksia kuin yksittäisiä tuloksia; korostaa, että mikäli kyseisiin tietoihin sisältyy luottamuksellisia elementtejä, ne pitäisi toimittaa parlamentille käyttäen tämän päätöslauselman 26 kohdassa kuvattua järjestelmää;

48.   kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille kolmansien maiden ihmisoikeustilannetta koskevat, säännöllisin väliajoin tehtävät arviot ja säännöllisesti tiedottamaan kolmansien maiden tai alueiden kanssa käytävän ihmisoikeuksia koskevan poliittisen vuoropuhelun tilanteesta, niiden aikataulu ja neuvotteluissa esiin otetut aiheet mukaan luettuina, ja katsoo, että mikäli kyseisiin tietoihin sisältyy luottamuksellisia elementtejä, ne olisi toimitettava parlamentille käyttäen tämän päätöslauselman 26 kohdassa kuvattua järjestelmää;

49.   pyytää neuvostoa ja komissiota järjestämään systemaattisesti aina vuoropuhelukierroksen jälkeen selonteko- ja kuulemistilaisuuden parlamentin jäsenten kanssa ja toistaa pyyntönsä parlamentin ottamisesta mukaan vuoropuhelun jatkumista tai keskeyttämistä koskevaan päätöksentekoon;

50.   korostaa, että on tarpeen ottaa Euroopan parlamentti mukaan päätettäessä uuden vuoropuhelun aloittamisesta ja että sille annetaan kaikki tarvittavat asiaa koskevat tiedot; kehottaa ottamaan huomioon sen mielipiteen suunnitellun vuoropuhelun valtuuksista, tavoitteista, muodosta ja menetelmistä jne.;

51.   kehottaa painokkaasti neuvostoa ja komissiota sallimaan Euroopan parlamentin jäsenten osallistumisen asiantuntijaseminaareihin, joita järjestetään jäsenneltyjen vuoropuhelujen yhteydessä;

52.   pyytää neuvostoa ja komissiota käyttämään vaikutusvaltaansa varmistaakseen, että kolmannen maan parlamentin edustajat osallistuvat viralliseen vuoropuheluun tai kuulemiseen; katsoo, että tämä antaisi itse vuoropuhelulle lisää legitiimiyttä ja helpottaisi Euroopan parlamentin jäsenten osallistumista siihen;

53.   pitää ensisijaisen tärkeänä, että parlamenttien välisten yhteistyöjärjestöjen ja parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien roolia tehostetaan ihmisoikeuksia koskevissa vuoropuheluissa;

54.   suosittelee, että noudatetaan täysimääräisesti Euroopan parlamentin erityisiä suuntaviivoja, jotka koskevat Euroopan parlamentin jäsenten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia toimia vierailuilla kolmansissa maissa; kehottaa samoin järjestämään systemaattisesti tiedotustilaisuuksia pysyvien ja tilapäisten parlamenttivaltuuskuntien jäsenten kanssa kolmannen maan kanssa käytävästä ihmisoikeuksia koskevasta vuoropuhelusta tai kuulemisesta, jotta vähennetään toimielinten välistä johdonmukaisuuden puutetta ja tehostetaan neuvotteluiden vaikutusta; katsoo, että Euroopan parlamentin jäseniä olisi kutsuttava osallistumaan paikan päälle tehtäviin vierailuihin, joita järjestetään joidenkin virallisten vuoropuhelujen ja kuulemisten yhteydessä;

D.Erilaisten ihmisoikeuksia koskevien vuoropuhelujen ja kuulemisten toiminta
1.Jäsennellyt vuoropuhelut
Jäsennelty vuoropuhelu Kiinan kanssa:

55.   korostaa, että on tarpeen vahvistaa ja tehostaa huomattavasti EU:n ja Kiinan välistä ihmisoikeusvuoropuhelua; korostaa, että Kiinan ihmisoikeustilanne aiheuttaa edelleen vakavaa huolta;

56.   katsoo, että Kiinan kanssa käydyillä monilla vuoropuhelukierroksilla käsitellyt asiat, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen yleissopimuksen ratifioiminen, rikosoikeusjärjestelmän uudistaminen, mukaan lukien kuolemanrangaistus ja työleireillä tapahtuvaa uudelleenkoulutusta koskeva järjestelmä, ilmaisunvapaus, erityisesti Internetissä, lehdistönvapaus, omantunnon-, ajatuksen- ja uskonnonvapaus, vähemmistöjen asema Tiibetissä, Xinjiangissa ja Mongoliassa, Tianmenin tapahtumien jälkeen pidätettyjen vapauttaminen, työntekijöiden oikeudet ja muut oikeudet, on edelleen otettava esiin vuoropuhelun yhteydessä, erityisesti aikaisempien vuoropuhelujen ja oikeusasioita koskevien seminaarien tuloksena syntyneiden suositusten soveltamisen osalta; kehottaa tässä tarkoituksessa neuvostoa harkitsemaan vuoropuheluajan jatkamista ja antamaan lisäaikaa keskusteluun esille otetuista aiheista;

57.   kehottaa Kiinaa ja EU:ta lisäämään tilaisuuksia kahdensuuntaiseen ihmisoikeuksien suojelua ja edistämistä koskevien tietojen ja strategioiden vaihtoon; katsoo, että Kiinalla on nyt edessään yhä suuremmat omien kansalaistensa keskuudesta nousevat demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevat vaatimukset, ja korostaa, että Kiinassa on tapahtunut pientä edistystä joillakin aloilla, mutta että on vaikeata arvioida tarkalleen, mikä vaikutus EU:n ja Kiinan välisellä ihmisoikeusvuoropuhelulla on ollut tapahtuneisiin muutoksiin; korostaa tarvetta muotoilla vuoropuhelu uudelleen niin, että siitä tulee tuloshakuisempi ja että siinä keskitytään Kiinan kansainvälisestä oikeudesta johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanoon;

58.   korostaa, että neuvoston olisi määriteltävä ja käytettävä erityisiä indikaattoreita jokaista kahdeksaa laajempaa vertailuarvoa varten, jotta voidaan mitata ja arvioida edistymistä;

59.   suosittelee, että ihmisoikeuksia koskevaa vuoropuhelua ei käsitellä erillään muista Kiinan ja Euroopan välisistä suhteista; kehottaa painokkaasti tämän vuoksi komissiota varmistamaan, että sen kauppasuhteet Kiinaan kytketään ihmisoikeusuudistuksiin, ja kehottaa tässä suhteessa neuvostoa tekemään kattavan arvion ihmisoikeustilanteesta, ennen kuin se tekee yhtään uutta kumppanuus- ja yhteistyöpuitesopimusta;

60.   pahoittelee, että 10. toukokuuta 2007 pidettäväksi suunnitellun asiantuntijaseminaarin istunto on siirretty siksi, että Kiinan viranomaiset eivät hyväksyneet kahden EU:n kutsuman riippumattoman ihmisoikeusjärjestön osallistumista; suhtautuu myönteisesti neuvoston puheenjohtajana toimivan Saksan sekä komission vaatimukseen, että kyseisten edustajien pitäisi sallia osallistua täysimääräisesti seminaariin; katsoo, että kansalaisjärjestöjen ja kansainvälistä siviiliyhteiskuntaa edustavien muiden organisaatioiden läsnäoloa olisi pidettävä kaikkien vuoropuheluun osallistuvien osapuolten etuna;

Jäsennelty vuoropuhelu Iranin kanssa:

61.   on hyvin huolissaan siitä, että ihmisoikeusvuoropuhelu Iranin kanssa on ollut keskeytynyt vuodesta 2004 lähtien Iranin yhteistyöhaluttomuuden vuoksi; pahoittelee, että neuvoston mukaan edistystä ei ole tapahtunut ja kehottaa neuvostoa tiedottamaan Euroopan parlamentille ihmisoikeusvuoropuhelun arvioinnista ja muista toimista, joita voitaisiin toteuttaa demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Iranissa;

62.   kannustaa komissiota jatkamaan sellaisten hankkeiden rahoittamista, joilla pyritään tukemaan hyvää hallintotapaa, mukaan luettuna ihmisoikeuksien puolustajien suojelu, oikeuslaitoksen uudistaminen ja lapsille ja naisille tarkoitetut koulutusohjelmat; samassa hengessä kehottaa komissiota panemaan täytäntöön kaikki EIDHR:n puitteissa vaaditut toimet, jotta edistetään kontakteja ja yhteistyötä Iranin kansalaisyhteiskunnan kanssa ja edelleen tuetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia keskittyen pääasiassa naisten ja lasten ihmisoikeuksien suojelemiseen ja edistämiseen;

2.Kuulemiset Venäjän kanssa:

63.   panee merkille ihmisoikeuksia koskevien EU:n kuulemisten jatkumisen Venäjän kanssa; tukee neuvostoa sen tavoitteissa kehittää näistä kuulemisista suora ja aito EU:n ja Venäjän välinen ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu ja kehottaa ottamaan mukaan tähän prosessiin Euroopan parlamentin sekä eurooppalaiset ja venäläiset kansalaisjärjestöt; kehottaa tässä tarkoituksessa kuulemaan kansalaisjärjestöjä etukäteen valmisteltaessa näitä kuulemisia, jotta voidaan arvioida saavutettua edistystä ja havaita kentällä saavutetut konkreettiset tulokset;

64.   kehottaa neuvostoa ja komissiota pyytämään, että kuulemisiin osallistuu virkamiehiä Venäjän ministeriöistä, joiden erikoisala liittyy ohjelman aiheisiin, ja vaatimaan, että kuulemisia järjestetään myös Moskovassa ja alueilla, ja pyytämään, että venäläinen osapuoli osallistuu julkisiin kokouksiin kansalaisjärjestöjen kanssa;

65.   pahoittelee, että Venäjä kumppanina antaa yleensä kuulemisprosessin päätyttyä oman erillisen julkilausuman, ja toistaa kehotuksensa, että molemmat valtuuskunnat laativat yhdessä kyseiset julkilausumat;

66.   kehottaa komissiota parantamaan yhteydenpitoa Venäjän riippumattoman kansalaisyhteiskunnan kanssa ja auttamaan lisäämään sen toimintavalmiuksia Venäjän lainsäädännön sallimissa äärimmäisen kapeissa rajoissa ottaen mukaan kaikki Venäjän alueet ja laatimaan kiertävän mekanismin, jonka mukaisesti kansalaisjärjestöt voivat osallistua;

67.   toistaa, että on tarpeen integroida ihmisoikeuksien noudattamista koskevat kuulemiset Venäjän ja Euroopan välisiin suhteisiin kuuluviin muihin asioihin; kehottaa liittämään kuulemiset muihin poliittisiin vuoropuheluihin, neuvotteluihin ja asiakirjoihin, jotka koskevat EU:n ja Venäjän suhteita, ja korostaa, että ihmisoikeuksien toteutumisella Venäjällä on oleellinen vaikutus erityisesti neljän yhteisen yhteistyöalueen tai tulevan assosiaatio- ja yhteistyösopimuksen puitteissa, ja on vakuuttunut siitä, että yhteistä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta ei voida rakentaa, jos ihmisoikeuskysymykset eivät ole oleellinen osa sitä koskevaa työtä, kuulemismekanismi mukaan luettuna;

68.   kehottaa painokkaasti neuvostoa ja komissiota asettamaan konkreettiset velvoitteet ja perustamaan tehokkaita mekanismeja, joilla seurataan ja tarkastetaan niiden velvoitteiden noudattamista, joihin Venäjä on sitoutunut, ihmisoikeuslausekkeen lisäksi, jotta saavutetaan Venäjän huolestuttavan ihmisoikeustilanteen suhteen todellista parannusta, kuten kokoontumisvapauden, sanavapauden ja lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden toteutuminen; kehottaa painokkaasti seuraamaan suosituksia ja johtopäätöksiä, joita kansainväliset ja alueelliset elimet ovat esittäneet, sekä kansalaisjärjestöjen arvioita siitä, miten Venäjä noudattaa tärkeimpiä allekirjoittamiaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia;

3.Sopimukseen perustuvat vuoropuhelut
Cotonoun sopimukseen perustuvat vuoropuhelut

69.   korostaa, että ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiä on tarpeen käsitellä järjestelmällisesti poliittisessa vuoropuhelussa, josta määrätään Cotonoun sopimuksen 8 artiklassa; painottaa tässä yhteydessä, että on tarpeen laatia poliittista vuoropuhelua varten selkeitä ja avoimia mekanismeja ja vertailuarvoja 8 artiklan puitteissa; ilmaisee huolestumisensa siitä, että tällaisen mekanismin puuttuessa on todellinen vaara, että erityisissä ihmisoikeuksiin liittyvissä hätätapauksissa 96 artiklan säännöksiä kierretään;

70.   kehottaa neuvostoa ja komissiota noudattamaan Cotonoun sopimuksen 8 artiklan (poliittinen vuoropuhelu), 9 artiklan (ihmisoikeudet, demokraattiset periaatteet, oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallinto) sekä 96 ja 97 artiklan (kuulemiset) mukaisia velvoitteitaan; vaatii, että kansalaisyhteiskunnan osallistumista 8 artiklan mukaisiin vuoropuheluihin, sekä kansalaisyhteiskunnan epävirallista osallistumista 96 artiklan mukaisten kuulemisten valmisteluun, minkä pitäisi johtaa avoimuuden ja demokraattisen valvonnan paranemiseen;

71.   kehottaa komissiota esittämään Euroopan parlamentille ja AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle kertomuksen, jossa määritellään selkeät ja avoimet mekanismit AKT-maiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun positiivisten tulosten ja puutteiden arvioimiseksi;

72.   panee merkille Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisen poliittisen kuulemisprosessin myönteiset tulokset, jotka johtuvat osittain sen virallisesta ja avoimesta luonteesta sekä sen suorasta yhteydestä EU:n kehitysapuun, ja panee merkille, että se on entistä ilmeisempää, kun toteutetaan vuoropuhelun seurauksena myönteisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea näitä maita kunnioittamaan demokraattisia normeja ja ihmisoikeuksia; toistaa kehotuksensa, että tätä esimerkkiä sovelletaan myös muihin vuoropuheluihin;

Vuoropuhelut Keski-Aasian kanssa

73.   pitää myönteisenä poliittisen vuoropuhelun vahvistumista Keski-Aasian maiden Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin kanssa, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että sosiaaliset ja ihmisoikeuskysymykset eivät jää energiaan, rakentamiseen ja kauppaan liittyvien Keski-Aasian maiden ja Euroopan unionin taloudellisten ja rahoituksellisten etujen varjoon;

74.   pitää myönteisenä, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2007 luonnoksen EU:n ja Keski-Aasian strategiasta, johon sisältyy ihmisoikeuksia ja demokratisoimista koskeva strategia, jota voidaan käyttää kehyksenä poliittiselle vuoropuhelulle;

75.   kehottaa neuvostoa ja komissiota luomaan kattavan ja johdonmukaisen lyhyen ja keskipitkän aikavälin lähestymistavan koko Keski-Aasian aluetta varten, mutta myös yksittäisiä maita koskevan erillisen lähestymistavan, joka sisältää edellä mainitun ihmisoikeuksia ja demokratisointia koskevan strategian;

76.   pitää myönteisenä neuvoston Uzbekistanin hallitukselle esittämää pyyntöä säännöllisen ihmisoikeusvuoropuhelun käynnistämisestä ja panee merkille ensimmäisen Tashkentissa 8. ja 9. toukokuuta 2007 järjestetyn kokouskierroksen, sekä kahden asiantuntijakokouksen Andijanin joukkomurhasta; katsoo, että tämä säännöllisen vuoropuhelun käynnistyminen ei saa sellaisenaan olla riittävä peruste pakotteiden poistamiselle;

77.   kehottaa ottamaan parlamentin mukaan kyseisen vuoropuhelun käynnistämistä koskevaan päätöksentekoon ja ottamaan vuoropuhelujen kuluessa huomioon tähän päätöslauselmaan sisältyvät muut ehdotukset;

78.   kehottaa neuvostoa luomaan konkreettisia indikaattoreita, joilla voidaan mitata Uzbekistanin kanssa käytävän vuoropuhelun tavoitteiden saavuttamista, ja kiinnittämään siinä erityistä huomiota ihmisoikeuksien puolustajien tilanteeseen;

ENP:n puitteissa käytävät assosiaatio- ja yhteistyösopimuksiin perustuvat vuoropuhelut

79.   kehottaa neuvostoa ja komissiota käyttämään hyväksi nykyistä tilannetta, jossa useiden naapuruusmaiden kanssa tehtyjen kumppanuus- ja yhteistyösopimusten voimassaolo on päättynyt, ja neuvottelemaan uudet sopimukset, jotta ihmisoikeudet ja tehokas vuoropuhelu niistä voidaan valtavirtaistaa tulevissa sopimuksissa, seurantamekanismit mukaan luettuna;

80.   tähdentää, että ENP:llä pyritään ennen kaikkea luomaan etuoikeutettu suhde EU:n itäisten ja eteläisten naapurien kanssa siltä perustalta, että molemmat osapuolet sitoutuvat yhteisiin arvoihin, erityisesti oikeusvaltioon, hyvään hallintotapaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen; katsoo, että EU:n vuoropuheluilla voi olla suurempi vaikutus uudistuksiin ENP:n naapureissa ottaen huomioon ihmisoikeusalivaliokunnan olemassaolon ja alivaliokunnassa käytävän vuoropuhelun tulokset; korostaa, että kun on kyse ei-demokraattisista hallinnoista tai vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu olisi yhdistettävä voimakkaampiin reaktioihin, kuten julkiseen kritiikkiin ja muihin asiaankuuluviin toimiin;

81.   kehottaa komissiota käyttämään entistä selvempää kieltä ja ottamaan käyttöön erityiset ja mitattavissa olevat sitoumukset, jotka sisältyvät naapuruuskumppaneiden tekemiin toimintasuunnitelmiin ja ihmisoikeuksia käsittelevien alivaliokuntien valtuuksiin, ja korostaa, että neuvoston ja komission on tarpeen edistää kansalaisyhteiskunnan entistä aktiivisempaa osallistumista sekä Euroopassa että naapuruuskumppanimaissa laadittaessa ja valvottaessa ENP:n toimintasuunnitelmia sekä ihmisoikeuslausekkeen ja demokratialausekkeen soveltamisessa; pitää myönteisenä, että Euroopan demokratia- ja ihmisoikeusvälineen puitteissa on mahdollisuus tarjota taloudellista tukea hankkeille, joilla pyritään seuraamaan ENP:n toimintasuunnitelmia;

82.   pyytää komissiota tehostamaan toimiaan ihmisoikeusalivaliokuntien perustamiseksi kaikkia ENP:n maita varten, joissa niitä ei vielä ole, ja aloittamaan toiminnan niissä, jotka eivät ole vielä aktiivisia jotta voidaan varmistaa tehokas ja korkeatasoinen seurantamenettely toimintasuunnitelmissa asetettujen ihmisoikeus- ja demokratiatavoitteiden täytäntöönpanemiseksi;

83.   panee merkille, että ihmisoikeuskysymyksiä on käsitelty Moldovan ja Ukrainan kanssa perustetuissa oikeus-, vapaus- ja turvallisuusalivaliokunnissa; toistaa kuitenkin lopullisen tavoitteen, joka on itsenäisten ihmisoikeusalivaliokuntien perustaminen kaikkia ENP:n maita varten, mukaan luettuna Etelä-Kaukasuksen maat; kiinnittää huomiota ihmisoikeustilanteen jatkuvaan heikentymiseen Azerbaidžanissa ja korostaa siksi, että on erittäin tärkeää perustaa ihmisoikeusalivaliokunta mahdollisimman pian Azerbaidžanin kanssa;

84.   kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan aidon yhteistyön ihmisoikeusalivaliokuntien kanssa ja oikeus- ja sisäasioita käsittelevien alivaliokuntien kanssa, koska kaikki nämä asiat ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa; kehottaa tässä yhteydessä pitämään Euroopan parlamentin täysimääräisesti ajan tasalla asiaa koskevasta valmistelu- ja seurantaprosessista;

85.   kehottaa neuvostoa ja komissiota harkitsemaan mahdollisuutta perustaa Libyan kanssa ihmisoikeusasioita koskevia vuoropuhelu- ja kuulemismekanismeja;

86.   kehottaa neuvostoa, assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista odotettaessa, harkitsemaan mahdollisuutta perustaa ihmisoikeusvuoropuhelumekanismi Syyrian kanssa;

87.   korostaa, että on tarpeen perustaa virallinen ihmisoikeuksia käsittelevä alivaliokunta Israelin kanssa ja korvata nykyinen väliaikainen mekanismi;

88.   kehottaa neuvostoa informoimaan parlamentaarista Euro–Välimeri-edustajakokousta sekä parlamentin valtuuskuntia parlamentaarisissa yhteistyövaliokunnissa, joita nykyisin on olemassa EU:n ja sen itäisten naapurien kanssa, ja ottamaan ne mukaan toimintaan;

Vuoropuhelut Latinalaisen Amerikan kanssa

89.   kehottaa neuvostoa ja komissiota harkitsemaan jonkinlaisen erityismekanismin perustamista, jotta voitaisiin harjoittaa ihmisoikeuslausekkeen seurantaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Keski-Amerikan välisissä sopimuksissa esimerkiksi täydentämällä ihmisoikeuslausekkeita käytännön toimintasuunnitelmilla (vastaavanlaisilla, kuin ENP:n toimintasuunnitelmat) ja perustamalla ihmisoikeuksia käsitteleviä alivaliokuntia, ja painottaa tässä yhteydessä tarvetta informoida täysimääräisesti asiaankuuluvia yhteisvaliokuntia ja yhteisneuvostoja vuoropuhelujen tuloksista niin, että voidaan tehostaa ihmisoikeuksien sisällyttämistä EU:n poliittisiin vuoropuheluihin edellä mainittujen alueiden maiden kanssa;

90.   kehottaa sen vuoksi komissiota tekemään vuosittaisen arvion ihmisoikeustilanteesta Latinalaisen Amerikan maissa toimintasuunnitelmien ja perustettavien ihmisoikeusalivaliokuntien perusteella;

91.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan kansalaisyhteiskunnan mukaan kehittämään ihmisoikeuksia koskevia vuoropuheluita ja varmistamaan niissä riittävä osallistuminen voittoa tuottamattomalle sektorille, ja katsoo, että Meksikon kanssa käytävää vuoropuhelua on tarpeen laajentaa ja sen rakennetta muuttaa, jolloin se voisi toimia vertailupisteenä muille Latinalaisen Amerikan maille;

92.   kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään ihmisoikeudet Andien yhteisön, Keski-Amerikan ja Mercosurin kanssa parhaillaan käytäviin neuvotteluihin sekä tiedottamaan Euroopan parlamentille edistyksestä tällä alalla;

93.   kehottaa neuvostoa tiedottamaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle ihmisoikeuksia koskevista vuoropuheluista ja kuulemisista sekä ottamaan sen mukaan toimintaan;

Kauppa- ja yhteistyösopimuksiin perustuvat vuoropuhelut

94.   toteaa, että EU:n kauppa- ja yhteistyösopimuksissa kolmansien maiden kanssa määrätään, että yhteistyökomiteoiden on seurattava säännöllisesti täytäntöönpanoa; panee merkille, että vuonna 2003 Bangladeshin, Vietnamin ja Laosin kanssa perustettiin koeluontoisia yhteisvaliokuntien työryhmiä käsittelemään ihmisoikeuksia, hyvää hallintotapaa, oikeusvaltiota ja hallinnon uudistusta;

95.   katsoo, että neuvoston olisi käynnistettävä nämä vuoropuhelut samoilla perusteilla ja että vuoropuhelujen tuloksista olisi keskusteltava poliittisessa vuoropuhelussa niin, että voidaan vahvistaa kolmansia maita koskevan EU:n ihmisoikeuspolitiikan yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota järjestämään tiedotustilaisuuden parlamentille vuoropuhelujen tuloksista;

96.   kehottaa jälleen sisällyttämään ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet EU:n ja kolmansien maiden, sekä teollistuneiden että kehitysmaiden, välisiin kaikkiin sopimuksiin, mukaan luettuna alakohtaiset sopimukset, kuten kalastus-, maatalous-, tekstiili-, ja kauppasopimukset sekä teknisen tai rahoituksellisen avun sopimukset, samalla tavalla kuin on tehty AKT-maiden kanssa;

4.Asiakohtaiset vuoropuhelut

97.   kehottaa neuvostoa ja erityisesti EU:n troikkaa noudattamaan tässä päätöslauselmassa esitettyjä suosituksia kaikissa ihmisoikeuksia koskevissa asiakohtaisissa vuoropuheluissa, jotta kyseinen vuoropuhelu käydään entistä avoimemmin ja yhtenäisemmin suhteessa muihin EU:n ulkoisiin politiikkoihin ja tiedottamaan ennen sen toteuttamista ja sen jälkeen muille toimielimille ja erityisesti Euroopan parlamentille ja kansalaisjärjestöille;

98.   kehottaa neuvostoa noudattamaan tässä päätöslauselmassa esitettyjä suosituksia vuoropuheluissa, joita käydään vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen ulkoisen ulottuvuuden puitteissa, ja kehottaa toimielinten välisen yhdenmukaisuuden nimissä tiedottamaan sen kehityksestä, sisällöstä ja tuloksista muille toimielimille ja erityisesti Euroopan parlamentille ja kansalaisjärjestöille;

5.Vuoropuhelut muiden kumppanimaiden kanssa (Kanada, Yhdysvallat, Japani ja Uusi-Seelanti)

99.   kehottaa neuvostoa noudattamaan edellä esitettyjä ehdotuksia myös, kun troikka kuulee samanmielisiä kumppaneita ja lisäämään avoimuutta ja yhdenmukaisuutta suhteessa muihin EU:n politiikkoihin, ja suosittelee, että ihmisoikeuskysymyksiä koskevia kuulemisia käytettäisiin synergian etsimiseen ja kokemusten vaihtamiseen samalla, kun käsitellään "samanmielisiä" maita koskevia ihmisoikeuskysymyksiä;

100.   suhtautuu myönteisesti viimeaikaiseen aloitteeseen tiedottaa kansalaisyhteiskunnalle näiden vuoropuhelujen ohjelmasta ja pyytää neuvostoa tekemään samoin Euroopan parlamentin kohdalla; kehottaa ottamaan viralliseksi käytännöksi järjestää systemaattisesti tiedotustilaisuus Euroopan parlamentin kanssa vuoropuhelujen sisällöstä ja tuloksista;

6.Kolmansien maiden kanssa käytävät poliittiset vuoropuhelut, joihin liittyy ihmisoikeuksia koskeva kohta

101.   kehottaa neuvostoa noudattamaan edellä esitettyjä ehdotuksia myös kaikissa kolmansien maiden kanssa käytävissä poliittisissa vuoropuheluissa erityisesti vuoropuhelun ohjelman ja sisällön suhteen;

102.   kehottaa parlamentin osastoja lisäämään sisäistä koordinaatiota sen elinten välillä antamalla ajan tasalla olevaa tietoa ihmisoikeustilanteesta kolmansissa maissa, ja kehottaa siksi lisäämään parlamentin ihmisoikeusyksikön taloudellisia ja inhimillisiä resursseja, jotta se voi hoitaa tämä tehtävän;

103.   kehottaa neuvostoa ja komissiota valtavirtaistamaan ihmisoikeuksia koskevien vuoropuhelujen ja kuulemisten ohjelmiin suosituksia ja päätelmiä, jotka sisältyvät parlamentin päätöslauselmiin, erityisesti niihin, jotka koskevat ihmisoikeuksia, sekä Euroopan parlamentin valtuuskuntien kertomuksiin;

Naisten oikeudet ihmisoikeusvuoropuheluissa ja kuulemisissa

104.   pitää kiinni siitä, että, naisten oikeudet kuuluvat ihmisoikeuksiin olennaisena osana ja kehottaa painokkaasti komissiota sisällyttämään naisten oikeuksien edistämisen ja suojelun erikseen mainiten ja järjestelmällisesti kaikkiin EU:n ihmisoikeusvuoropuheluihin ja ihmisoikeuksia koskeviin neuvotteluihin kolmansien maiden kanssa; korostaa tässä yhteydessä, että on perustettava erityisesti naisten oikeuksia koskeva avoin mekanismi, jolla voidaan valvoa yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa tehtäviin EU:n sopimuksiin sisältyvää ihmisoikeuslauseketta, ja että on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, jos kyseistä lauseketta rikotaan;

105.   palauttaa mieliin kansalaisyhteiskunnan, etenkin naisten oikeuksia edistävien kansalaisjärjestöjen, merkityksen ja suosittaa ottamaan kansalaisyhteiskunnan täysimääräisesti mukaan EU:n ja kolmansien maiden tällä alalla käymään vuoropuheluun;

106.   kehottaa neuvostoa ja komissiota parantamaan tasa-arvoaloitteiden ja kansalaisyhteiskunnan aloitteiden välistä vuorovaikutusta nykyisten eurooppalaisten ihmisoikeusvälineiden yhteydessä ja kannustamaan kolmansia maita varmistamaan kaikkien ihmisoikeuselinten ja -mekanismien yhteistyön ja työn yhteensovittamisen;

107.   kehottaa komissiota seuraamaan järjestelmällisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja siihen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan ratifiointia ja täytäntöönpanoa kolmansien maiden kanssa käytävän ihmisoikeusvuoropuhelun yhteydessä ja raportoimaan siitä säännöllisesti sen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle; kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että yleissopimuksessa taattuja oikeuksia kunnioitetaan kyseisissä kolmansissa maissa, jotta voidaan kuroa umpeen naisten oikeuksien olemassaolon ja niiden käytännön toteutuksen välinen kuilu;

108.   suosittelee, että komissio laatii luettelon Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa määritellyistä tuotanto- ja jalostusmenetelmistä, joihin liittyy kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta tehdyssä yleissopimuksessa ja ihmisoikeussopimuksissa tarkoitettua sukupuoleen perustuvaa syrjintää, jotta voidaan perustaa tietokanta tuotteista ja merkeistä, joiden tuonti EU:hun voidaan mahdollisesti kieltää;

109.   vaatii kiinnittämään ihmisoikeusvuoropuheluissa erityistä huomiota naisten oikeuksiin, ja erityisesti kaikkien naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan muotojen torjuntaan ja kitkemiseen, mukaan lukien kaikenlaiset vahingolliset perinteiset ja vakiintuneet käytännöt, kuten naisten sukupuolielinten silpominen ja lapsi- ja pakkoavioliitot sekä kaikkiin tarkoituksiin tapahtuva ihmiskauppa, perheväkivalta ja naismurhat sekä työssä tapahtuva ja taloudellinen hyväksikäyttö;

110.   vaatii, että naisten oikeudet ja sukupuoleen perustuva lähestymistapa olisi nimenomaisesti sisällytettävä ihmiskaupan torjuntaan, ja erityisesti seksuaalisen ja työvoiman hyväksikäytön ja elinten poistamisen tarkoituksiin naisilla ja lapsilla käytävän kaupan torjuntaan;

111.   korostaa, että olisi toteutettava erityisiä toimia, joilla edistetään naisten osallistumista tiiviimmin työelämään, liike- ja yhteiskunnalliseen toimintaan, poliittiseen elämään ja päätöksentekoon sekä konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisuun, rauhan rakentamiseen ja jälleenrakennukseen; suosittelee, että Euroopan parlamentin jäsenet osallistuvat laajasti ja siten, että molemmat sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina, yhteisön rahoittamien ihmisoikeushankkeiden arviointiin, ja Euroopan parlamentti osallistuu tiiviimmin kolmansien maiden kanssa käytäviin ihmisoikeusvuoropuheluihin;

112.   kehottaa painokkaasti komissiota järjestämään naisten ihmisoikeuksia koskevaa koulutusta komission lähetystöjen henkilöstölle ja virkamiehille ja erityisesti niille, jotka toimivat ihmisoikeuksiin ja humanitaarisiin avustustoimiin liittyvissä tehtävissä;

113.   kehottaa painokkaasti komissiota esittämään ehdotuksen yhteisön toimielinten ja elinten virkamiesten käytännesäännöiksi erityisesti virkamatkoille kolmansiin maihin ja jotka vastaavat YK:n antamia käytännesääntöjä; katsoo, että säännöissä olisi tuomittava selkeästi seksipalvelujen ostaminen sekä muut seksuaalisen hyväksikäytön ja sukupuoleen perustuvan väkivallan muodot ja niissä olisi säädettävä tarvittavista seuraamuksista rikkomusten yhteydessä, ja että virkamiehille olisi annettava yksityiskohtaiset tiedot käytännesääntöjen sisällöstä ennen virkamatkalle lähettämistä;

114.   suosittelee sellaisten toimien hyväksymistä, joilla lisätään naisten ja tyttöjen fyysistä turvallisuutta pakolaisleireillä ja turvataan ja suojellaan siirtymään joutuneiden henkilöiden ihmisoikeuksia;

115.   kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman täytäntöönpanon; kehottaa painokkaasti neuvostoa ja komissiota kannustamaan kolmansia maita sisällyttämään tasa-arvonäkökulman kansallisiin toimintaohjelmiinsa sekä integroimaan ihmisoikeus- ja sukupuolinäkökohdan valtavirtaistamisen kansallisiin toimintalinjoihinsa;

116.   kehottaa painokkaasti komissiota varmistamaan kolmansienmaiden kanssa käymissään ihmisoikeusvuoropuheluissa, että kehitetään ihmisoikeuksia koskevia kattavia koulutusohjelmia, joilla lisätään naisten tietoisuutta ihmisoikeuksistaan ja lisätään yleistä tietoisuutta naisten ihmisoikeuksista;

117.   kehottaa painokkaasti komissiota ja neuvostoa kannustamaan kolmansia maita sisällyttämään naisten ja miesten tasa-arvon periaatteen lainsäädäntöihinsä sekä varmistamaan laeilla ja muilla asianmukaisilla keinoilla tämän saavuttamisen ja takaamaan, että kyseisiä oikeuksia noudatetaan kaikilla aloilla;

118.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle (mukaan lukien yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavalle pääsihteerille ja korkealle edustajalle Javier Solanalle ja hänen pysyvälle ihmisoikeuksista vastaavalle edustajalleen Riina Kionkalle ja COHOMin jäsenille), komissiolle (mukaan lukien kolmansien maiden lähetystöjen päälliköt), jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille, parlamentaarisen Euro-Välimeri-edustajakokouksen puheenjohtajalle ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille sekä EU:n ja kyseessä olevien maiden välisten parlamentaaristen yhteistyövaliokuntien ja parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien yhteispuheenjohtajille.

(1) EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107.
(2) EUVL C 131 E, 5.6.2003, s. 147.
(3) EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0178.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0169.
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0007.
(7) EUVL C 314 E, 21.12.2006, s. 379.
(8) EUVL C 313 E, 20.12.2006, s. 466.
(9) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 219.
(10) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
(11) EUVL L 287, 28.10.2005, s. 1.
(12) EUVL C 80, 1.4.2005, s. 17.
(13) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0080.
(14) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0079.
(15) EUVL C 308 E, 16.12.2006, s. 182.
(16) EUVL C 296 E, 6.12.2006, s. 123.
(17) EYVL C 298, 30.11.2002, s. 1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö