Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa (KOM(2006)0402),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon laillista maahanmuuttoa koskevasta toimintapoliittisesta suunnitelmasta (KOM(2005)0669) ja 26. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman(1) tästä aiheesta,

–   ottaa huomioon 13. helmikuuta 2007 annetun alueiden komitean lausunnon aiheista "Laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma ja "Laittoman maahanmuuton torjunta, Euroopan muuttoliikkeiden verkoston tulevaisuus"(2),

–   ottaa huomioon 4. ja 5. marraskuuta 2004 Haagissa pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät sekä Haagin ohjelman(3),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille: "Siirtolaisuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan ensimmäinen soveltamisvuosi – tavoitteena kattava eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka" (KOM(2006)0735),

–   ottaa huomioon 15. ja 16. joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät aiheesta "Siirtolaisuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa: Afrikkaa ja Välimeren aluetta koskevat ensisijaiset toimet" sellaisina kuin ne on toistettu 14. ja 15. joulukuuta 2006 Brysselissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä,

–   ottaa huomioon 21. ja 22. kesäkuuta 2007 Brysselissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja hallitustenvälisen konferenssin mandaatin oikeuden ja sisäasioiden alalla,

–   ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman laillisen ja laittoman maahanmuuton kytköksistä sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta(4),

–   ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta(5), jossa se piti valitettavana, että "seitsemän vuotta Tampereen ohjelman hyväksymisen jälkeen Euroopan unionilla ei ole johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa",

–   ottaa huomioon 15. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Irakin pakolaisista(6),

–   ottaa huomioon 5. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/688/EY(7) turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä jäsenvaltioiden toimenpiteitä koskevan keskinäisen tiedottamisjärjestelmän käyttöönotosta,

–   ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007(8) muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista,

–   ottaa huomioon 10. ja 11. heinäkuuta 2006 Rabatissa pidetyn EU:n ja Afrikan välisen muuttoliikettä ja kehitystä käsitelleen ministerikokouksen tulokset,

–   ottaa huomioon 22. ja 23. marraskuuta 2006 Tripolissa pidetyn EU:n ja Afrikan välisen ministerikokouksen aikana annetun EU:n ja Afrikan yhteisen julistuksen maahanmuutosta ja kehityksestä,

–   ottaa huomioon neuvoston 1. ja 2. joulukuuta 2005 hyväksymän ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman,

–   ottaa huomioon neuvostolle 16. marraskuuta 2006 antamansa suosituksen(9), jossa kehotetaan laatimaan EU:lle uusi strategia ihmiskaupan torjumiseksi,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon: "Maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltaminen Euroopan unionin itäisiin ja kaakkoisiin naapurialueisiin" (KOM(2007)0247),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon kiertomuutosta ja mobiliteettikumppanuuksista Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä (KOM(2007)0248),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä (KOM(2007)0249),

–   ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007(10) nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin käyttöön ottamisesta,

–   ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksen, jossa määrätään yhteisön toimivallasta ja vastuualueista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa, sekä EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0323/2007),

A.   ottaa huomioon, että siirtolaisuus on maailmanlaajuinen ilmiö, joka lisääntyy nopeasti ja joka näin ollen vaikuttaa myös Euroopan unioniin,

B.   ottaa huomioon, että sangen eriävien arvioiden mukaan Euroopan unionissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä vaihtelee 4,5 miljoonasta 8 miljoonaan; katsoo, että käytettävissä olevien tilastotietojen laatua ja yhtenäisyyttä on parannettava,

C.   katsoo, että siirtolaisuusilmiöiden laajuus ylittää jäsenvaltioiden valmiudet käsitellä niitä yksin ja että kokonaisvaltainen ja yhdenmukainen lähestymistapa maahanmuuttoon on siksi välttämätön Euroopan unionin tasolla; katsoo, että puutteellinen reagointi laittomien maahanmuuttajien saapumiseen Euroopan unionin rajoille todistaa sekä riittämättömästä solidaarisuudesta jäsenvaltioiden välillä että politiikan koordinoinnin puutteesta huolimatta annetuista julistuksista ja tehdyistä sitoumuksista,

D.   katsoo, että Euroopan unionin yhteinen maahanmuuttopolitiikka edellyttää jäsenvaltioilta seuraavien periaatteiden kunnioittamista: solidaarisuus, jaettu vastuu, keskinäinen luottamus ja avoimuus,

E.   katsoo, että maahanmuuttopolitiikan on oltava kokonaisvaltaista ja että siinä on otettava huomioon lukuisia näkökohtia, erityisesti laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunta, tarve parantaa ja sovittaa yhteen laillisia maahanmuuttokanavia, syyt maastamuuttoon kolmansista maista (maastamuuttoon vaikuttavat tekijät, kuten alikehitys, kurjuus, sodat, diktatuurihallitukset, heikot valtion instituutiot, ilmastonmuutoksen ja ympäristökatastrofien seuraukset jne.), houkuttelevat tekijät Euroopan unionissa (houkuttelevat tekijät, kuten elintaso, demokratia, rauha, työmahdollisuudet, myös laiton työ jne.), jäsenvaltioiden väestörakenteen kehitykseen ja talouteen liittyvät tarpeet, paikallisella ja kansallisella tasolla sekä EU:n tasolla suoritettujen toimien johdonmukaisuus, integrointikysymykset ja kulttuurien sekoittuminen, perusoikeuksien kunnioittaminen ja erityisesti oikeus turvapaikkaan ja palauttamiskieltoon, rasismin ja muukalaisvihan torjunta,

F.   katsoo, että ihmiskaupan torjunta on ensisijaista unionille, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden kuten naisten ja lasten kaupan vähentämiseksi sekä ihmiskaupasta hyötyvien verkostojen ja mafioiden hajottamiseksi,

G.   ottaa huomioon, että useat ilman oikeudellista asemaa olevat ihmiset saapuvat Euroopan unioniin laillisesti, mutta lakkaavat sitten täyttämästä maahanpääsyn ehtoja,

H.   ottaa huomioon, että laiton ja laillinen maahanmuutto liittyvät tiiviisti toisiinsa ja että on olennaista torjua laitonta maahanmuuttoa laillista maahanmuuttoa koskevan politiikan kehittämiseksi,

I.   katsoo, että laillisen maahanmuuton mahdollisuuksien lisääminen vähentäisi sääntöjenvastaista maahanmuuttoa,

J.   katsoo, että joidenkin hallitusten haluttomuus tunnustaa siirtolaistyövoiman tarpeen laajuus voi asettaa työnantajat vaikeaan asemaan, kun ne yrittävät täyttää liike-elämän tarpeet henkilöllisyystodistuksia koskevien lainsäädännöllisten vaatimusten mukaisesti,

K.   katsoo, että maahanmuuton alalla Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteistyö alkuperä- ja läpikulkumaina olevien kolmansien maiden kanssa on keskeistä ja että on harjoitettava tehokasta ja käytännöllistä yhteisen kehityksen politiikkaa, jotta siirtolaisuuden perimmäisiin syihin puututtaisiin kolmansissa maissa varhaisessa vaiheessa,

L.   katsoo, että maahanmuuton syitä tai sen myönteisiä puolia (muun muassa talouden ja väestörakenteen kehityksen ja Euroopan yhteiskuntien kulttuurien rikastumisen osalta) ei juurikaan käsitellä julkisessa keskustelussa, vaan keskitytään sen mahdollisesti aiheuttamiin vaikeuksiin ja ongelmiin,

M.   ottaa huomioon, että maahanmuutosta on muutaman vuosikymmenen aikana muodostunut keskeinen kysymys julkisessa keskustelussa kaikkialla Euroopan unionissa ja että kyseessä on poliittisesti erittäin herkkä kysymys, jota voidaan helposti käyttää demagogisiin ja populistisiin tarkoituksiin, ja katsoo, että jokaisen poliitikon ja tiedotusvälineiden edustajan on tiedostettava, että tätä asiaa on käsiteltävä asianmukaisesti,

Yleinen lähestymistapa

1.   pitää myönteisenä komission lähestymistapaa, jolla on olennainen asema kannustettaessa jäsenvaltioita yhtenäisempään ja tehokkaampaan toimintaan;

2.   on tyytyväinen edellä mainittuun aloitteeseen maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltamisesta Euroopan unionin itäisiin ja kaakkoisiin naapurialueisiin; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan asianmukaiseen täytäntöönpanoon osoitetaan riittävästi inhimillisiä ja taloudellisia resursseja;

3.   on tyytyväinen hallitustenvälisen konferenssin toimivaltuuksissa vahvistetun uuden perussopimuksen institutionaalisiin vaikutuksiin, ja erityisesti yhteispäätösmenettelyn ja määräenemmistöpäätösten laajentamiseen kattamaan maahanmuuttopolitiikka, EU:n toimivaltuuksien selventämiseen viisumien ja rajavalvonnan osalta, EU:n toimivaltuuksien laajentamiseen turvapaikka-asioiden osalta sekä EU:n toimivaltuuksien laajentamiseen laillista ja laitonta maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä;

4.   katsoo, että maahanmuuttoilmiöihin liittyvien tilastotietojen kerääminen ja yhdenmukaistaminen on olennaista; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sekä Eurostatia korjaamaan yhtenäisten ja luotettavien tietojen puutteen yhteistyössä Euroopan muuttoliikkeiden verkoston (EMN) ja kansainvälisten järjestöjen kuten OECD:n kanssa; on tyytyväinen siihen, että edellä mainittu asetus (EY) N:o 862/2007 hyväksyttiin; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tuottamaan yhteisiin määritelmiin perustuvia tilastotietoja ja tarjoamaan kaikki tarvittavat tiedot tuotettujen tilastojen tulkitsemista varten;

5.   katsoo, että maahanmuutto on EU:n tason ja maailmanlaajuisen tason haaste, joka edellyttää vastausta samoilla tasoilla; katsoo, että koko unioniin on luotava keinot tarttua taloutta, väestörakennetta ja yhteiskuntaa koskevaan kolminkertaiseen mahdollisuuteen, jota maahanmuutto voisi edustaa eurooppalaisille yhteiskunnille;

6.   katsoo, että siirtolaisuutta ei pitäisi tarkastella kiireellisenä kysymyksenä, sillä siirtolaisvirta on ollut jatkuvaa jo muutaman vuoden ajan, mikä edellyttää keskipitkän ja pitkän aikavälin lähestymistapaa;

7.   katsoo, että osana maahanmuuttopolitiikkaansa Euroopan unionin on toteutettava johdonmukaisia toimia niin rajojensa sisä- kuin ulkopuolellakin (kaksi ulottuvuutta, sisäinen ja ulkoinen);

8.   korostaa, että kansainvälisesti vaikuttavat konfliktit ympäri maailmaa aiheuttavat siirtolaisvirtoja;

9.   odottaa, että komissio esittelee yhdessä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa tutkimuksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista maahanmuuttovirtoihin;

10.   korostaa, että kuljettajien ja alkuperämaiden viranomaisten vastuu sekä ihmiskaupparyhmittymien, laittoman työnteon ja ihmiskaupan vastaisten rikosoikeudellisten puitteiden vahvistaminen ja lahjonnan paljastaminen hallinnossa ovat olennaisia tekijöitä laittoman maahanmuuton torjunnassa, jonka olisi myös perustuttava poliisien ja oikeusviranomaisten tehokkaaseen yhteistyöhön;

11.   korostaa kehitysyhteistyön tärkeyttä maahanmuuttovirtojen perimmäisten syiden käsittelemiseksi; korostaa, että yhteistyö on täydentävä väline maahanmuuttoa ja integraatiota koskevalle unionin politiikalle eikä sen vaihtoehto;

12.   muistuttaa, että nimenomaan Euroopan unionin Välimeren naapurivaltiot ja itäiset naapurivaltiot vastaanottavat suurimman osan Eurooppaan matkalla olevista maahanmuuttajista; pitää ratkaisevan tärkeänä perusihmisoikeuksien takaamista näille maahanmuuttajille kiinnittäen erityistä huomiota yksin matkustavien alaikäisten oikeuksiin; korostaa, että EU:n pitää vahvistaa yhteistyötä kaikkien Välimeren kumppanuusvaltioiden kanssa muuttovirtojen hallitsemiseksi sekä antaa niille tukea laittoman maahanmuuton torjumiseksi; huomauttaa, että on tärkeää vahvistaa yhteyksiä Afrikan maihin Saharan pohjois- ja eteläpuolella sekä Aasian lähtömaihin;

13.   korostaa, että sääntöjenvastaisesti saapuvia maahanmuuttajia ei pidä rinnastaa rikollisiin: muistuttaa, että monet heistä vaarantavat henkensä tullessaan etsimään Euroopasta vapautta tai toimeentuloa; katsoo, että poliitikkojen on vastattava laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevan johdonmukaisen ja tehokkaan politiikan täytäntöönpanosta ottaen samalla huomioon yksilöiden turvatakuut ja perusoikeudet ja muistutettava kansalaisia laillisen maahanmuuton tuomasta tuesta Euroopan taloudelliselle kasvulle ja väestörakenteen kehitykselle;

14.   korostaa, että kaikissa laittoman maahanmuuton torjuntakeinoissa ja ulkorajojen valvontakeinoissa on noudatettava yksilöiden perusoikeuksia ja vakuuksia Euroopan unionin perusoikeuskirjan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen määräysten mukaisesti, erityisesti turvapaikkaoikeuden ja palauttamiskieltoa rajoille koskevan oikeuden osalta;

15.   korostaa, että nykyisten väliaikaisten vastaanottokeskusten hallinnan sekä Euroopan unionin sisä- että ulkopuolella on oltava perusoikeuksien mukaista ja että sitä varten kaikkien asianosaisten tasojen ja järjestöjen, kuten paikallisten ja kansallisten viranomaisten, EU:n toimielinten ja kansalaisjärjestöjen, olisi vaihdettava parhaita käytäntöjä koskevaa tietoa erityisesti majoituksen, koulutuksen, terveydenhuollon tarjoamisen, taloudellisten välineiden ja oikeusnormien osalta;

16.   on järkyttynyt epäinhimillisistä oloista eräissä maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille tarkoitetuissa pidätyskeskuksissa, joissa parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta vieraili;

17.   toistaa vastustavansa voimakkaasti ajatusta vastaanottokeskusten tai säilöönottoyksiköiden perustamisesta laittomia maahanmuuttajia tai turvapaikanhakijoita varten unionin rajojen ulkopuolelle ja maahanmuuttajien kotiseuduille;

18.   panee merkille, että komissio on tarkastellut uudelleen asetusta (EY) N:o 343/2003 ("Dublin II -asetus"); muistuttaa, että asetusta on tarkistettava, ja huomauttaa, että tarkistuksessa olisi myös puututtava asetuksen perusperiaatteeseen, toisin sanoen siihen, että turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaa valtio, johon hakija saapuu ensiksi, sillä se on suhteeton ja kestämätön taakka joillekin jäsenvaltioille;

19.   korostaa, että naisten ja lasten ja erityisesti huoltajaa vailla olevien alaikäisten, vakavista terveysongelmista kärsivien henkilöiden ja vammaisten osalta on toteutettava erityisiä suojatoimia; korostaa, että heille on annettava sopivia suojakeinoja ja apua, erityisesti palauttamistoimien ollessa kyseessä;

20.   kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään maahanmuuttopolitiikkaansa maahanmuuttajien korkeatasoisen terveydensuojelun ja huolehtimaan ehkäisevästä terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta;

21.   kehottaa alueellisia ja paikallisia yhteisöjä sekä työmarkkinaosapuolia tehostettuun yhteistyöhön muun muassa asumista, koulunkäyntiä ja terveydenhoidon saantia koskevien parhaiden käytäntöjen vaihdossa;

22.   korostaa, että on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, miten laittomasta maahanmuutosta puhutaan, jotta parannettaisiin asenteita yhteiskunnassa; katsoo, että koulutuksella ja tiedotusvälineissä esitetyillä tiedoilla on pyrittävä välittämään unionin perusarvoja, kuten suvaitsevaisuutta, solidaarisuutta ja vastavuoroista kunnioitusta sekä tarvetta torjua syrjintää ja muukalaisvihaa;

Komission esittämät painopistealueet
Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

23.   katsoo, että maahanmuuton moniulotteinen luonne edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikkien asianosaisten kolmansien maiden kanssa; katsoo, että vuonna 2006 Rabatissa ja Tripolissa pidetyt ministerikokoukset ja Brysselissä heinäkuussa 2007 järjestetty YK:n maailmanlaajuinen siirtolaisuusfoorumi, joissa parlamentti oli edustettuna, olivat alku maahanmuuton alkuperämaiden, läpikulkumaiden ja vastaanottavien Euroopan maiden välillä tarvittavalle vuoropuhelulle; korostaa, että tämän vuoropuhelun avulla voidaan luoda perusta yhteiseen kehitykseen perustuvalle todelliselle kumppanuudelle; katsoo, että laittoman maahanmuuton osalta on pyrittävä ottamaan käyttöön palauttamista koskevat sopimukset tai parantamaan niiden toimintaa;

24.   mainitsee esimerkkinä hyvistä käytännöistä maahanmuuton alan yhteistyösopimukset, joita jotkut jäsenvaltiot ovat tehneet useiden Afrikan valtioiden kanssa ja joissa tunnustetaan muuttovirtojen kytkös kehitystasoon; kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota tiivistämään yhteistyötä ja jatkamaan tämänkaltaisten ohjelmien kehittämistä;

25.   kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään alueellisia suojeluohjelmia yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ja kertomaan parlamentille tähän mennessä toteutettujen pilottihankkeiden perusteella saaduista kokemuksista; suhtautuu myönteisesti siihen, että EU käynnistää siirtolaisuutta ja kehitystä Afrikassa koskevan ohjelman, jota varten on aluksi myönnetty 40 miljoonaa euroa ja jonka tarkoituksena on luoda uusia työpaikkoja Afrikassa, ja pyytää komissiolta lisätietoja käytännön järjestelyistä; pitää tässä yhteydessä ilahduttavana, että komissio on Espanjan ja Ranskan tukemana allekirjoittanut Malin kanssa yhteistyösopimuksen ensimmäisen maastamuuton tiedotus- ja hallinnointikeskuksen avaamisesta; keskus on määrä rahoittaa mainitun ohjelman määrärahoilla;

26.   kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet lähtömaissa saatavana olevien tietolähteiden laajentamiseksi mahdollisuuksista muuttaa laillisesti EU:hun ja siihen liittyvistä ehdoista;

27.   pyytää Euroopan unionia ja AKT-maiden ja muiden alkuperämaiden hallituksia panemaan täytäntöön ja soveltamaan politiikkaa, jolla pyritään lisäämään rahansiirtojen myönteisiä vaikutuksia kanavoimalla ne virallisten siirtojärjestelmien kautta ja tekemään niistä merkittävämpiä, nopeampia, edullisempia ja paremmin kanavoituja; katsoo, että on tärkeää ottaa maahanmuuttajat mukaan heidän alkuperämaidensa kehittämiseen;

28.   pyytää komissiota tutkimaan, miten mikroluoton käyttöä voidaan tukea ja kehittää asianmukaisesti;

29.   kehottaa Euroopan unionia harjoittamaan johdonmukaista ulkopolitiikkaa, jolla varmistetaan muun muassa yhteisen kauppapolitiikan sekä kehityspolitiikan tavoitteiden yhteensoveltuvuus ja lähentyminen; katsoo, että olisi harkittava EU:n Afrikalle myöntämää kehitysapua, jolla taloudellinen tuki ja kauppasopimukset liitetään demokratiaan, ihmisoikeuksien kehittämiseen ja siirtolaisuuteen, jotta ihmisille annettaisiin vaihtoehto alkuperämaansa jättämiselle;

30.   pyytää, että laittomaan maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä pidettäisiin painopisteenä Euroopan unionin suhteissa kolmansiin maihin, erityisesti laittomien maahanmuuttajien lähtö- ja/tai kauttakulkumaihin;

31.   kehottaa komissiota esittämään parlamentille vuosittaisen tilannekatsauksen laittoman maahanmuuton torjuntaan käytetyistä varoista sekä voimassaolevasta lainsäädännöstä, sen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa ja valmisteltavana olevasta lainsäädännöstä;

32.   muistuttaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä Cotonoun sopimuksen 13 artiklan soveltamiseen sekä palauttamisen että sopimuksessa määrättyjen vuoropuhelumenettelyjen vahvistamisen osalta; korostaa tarvetta tukea alkuperämaiden ja läpikulkumaiden valmiuksien kehittämistä maahanmuuton hallinnan osalta, jotta vahvistetaan sen valvontaan käytettäviä elimiä ja välineitä (julkinen hallinto ja oikeudelliset puitteet, koulutus, rajavartijoiden valmiusryhmät, ihmiskaupan vastaiset turvallisuusjoukot jne.); huomauttaa, että kunkin AKT-maan on Euroopan unionin jäsenvaltion esittämästä pyynnöstä hyväksyttävä niiden kansalaistensa palaaminen ja palauttaminen, jotka oleskelevat laittomasti kyseisen jäsenvaltion alueella; toteaa, että alkuperämaiden ja läpikulkumaiden on kannettava vastuunsa ja täytettävä velvollisuutensa laittoman maahanmuuton hallitsemiseksi ja että tarvitaan tiedotuskampanjoita maahanmuuttoon liittyvistä riskeistä, palaamista koskevasta EU:n jäsenvaltioiden politiikasta sekä laillista maahanmuuttoa koskevista sopimuksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista;

33.   katsoo, että tukea, jota kolmannet maat pyytävät Euroopan unionilta torjuakseen alueillaan toimivia laittomien maahanmuuttajien salakuljettajien verkostoja, olisi osoitettava kyseisten valtioiden tekemän yhteistyön ja niiden tällä alalla toteuttamien ponnistelujen perusteella;

Ulkorajojen turvallisuus ja yhdennetty valvonta

34.   korostaa rajojen valvonnan tärkeyttä laittoman maahanmuuton torjunnassa; vahvistaa, että rajavalvonta on suoritettava jäsenvaltioiden jaetun vastuun ja solidaarisuuden hengessä ja niin, että vastaanotto-olosuhteet ovat ihmisarvon mukaisia ja että oikeutta turvapaikkaan ja kansainväliseen suojelemiseen, palauttamiskieltoperiaate mukaan lukien, kunnioitetaan täysimääräisesti;

35.   katsoo, että Frontex-virastolle on osoitettava sen toimintaan tarvittavat varat, kuten neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 7 artiklassa (teknisen kaluston hallinnointi) korostetaan; pahoittelee syvästi sitä, että jäsenvaltiot eivät ole pitäneet lupaustaan logistisen avun ja henkilöresurssien toimittamisesta operaatioiden tueksi; katsoo, että käytössä olevien teknisten välineiden keskitetty rekisteri (Centralised Record of Available Technical Equipment, CRATE) tai niin sanottu "työkalupakki" voi olla hyödyllinen vain, jos jäsenvaltiot täyttävät teknisiä välineitä koskevat lupauksensa; kannustaa Frontex-virastoa tekemään Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden ja muiden kolmansien maiden kanssa työskentelyä koskevia sopimuksia;

36.   pitää myönteisenä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät edellä mainitun asetuksen jäsenvaltioiden väliselle solidaarisuusperiaatteelle perustuvan nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin vahvistamisesta; panee merkille, että nopeita rajainterventioryhmiä koskevassa lakialoitteessa solidaarisuudesta maahanmuuttoasioissa on tehty ensimmäistä kertaa pakollista eikä vain valinnaista; kehottaa komissiota esittämään uuden lainsäädäntöehdotuksen, jolla solidaarisuuden periaatteesta tehdään pakollinen myös CRATE-rekisteriä koskevien jäsenvaltioiden tekemien lupausten osalta; huomauttaa, että kunkin jäsenvaltion on varmistettava pätevän henkilökunnan reservi, ja pyytää siksi jäsenvaltioita sallimaan aitojen nopeiden rajainterventioryhmien perustamisen;

37.   kehottaa jäsenvaltioita perustamaan kaikilla riskialueilla ja erityisesti merirajoilla pysyviä ja yhteisiä valvontavartioita, jotka toimivat ympäri vuoden ja joita Frontex-virasto koordinoi;

38.   kehottaa neuvostoa toteuttamaan toimia eurooppalaisen vartioverkoston pikaisen perustamisen ja eteläisten merirajojen eurooppalaisen valvontajärjestelmän täytäntöönpanon puolesta;

39.   katsoo, että Frontex-viraston ja EU:n merirajoilla toimivien nopean toiminnan joukkojen tärkeimpänä tehtävänä pitäisi olla niiden maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden pelastaminen, jotka ovat joutuneet hengenvaaralliseen hätätilanteeseen;

40.   pyytää kaikkia jäsenvaltioita ja kolmansia maita noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sitoumuksia, jotka liittyvät henkilöiden etsimiseen ja pelastamiseen merellä; katsoo, että jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa henkien pelastamisesta merillä; ottaa huomioon ehdotuksen, jonka Malta teki oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa ja joka koski EU:n jäsenvaltioiden välistä sopimusta, jonka nojalla laittomat maahanmuuttajat, jotka EU:ssa rekisteröidyt alukset pelastavat merillä sellaisen kolmannen valtion meripelastusalueella, joka ei ota asiasta vastuuta, sijoitetaan EU:n jäsenvaltioihin etukäteen hyväksytyn järjestelmän mukaisesti noudattaen tiukasti suhteellisuusperiaatetta;

41.   katsoo, että Afrikan mantereelta Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisvirran takia unionin eteläisillä ulkorajoilla sijaitsevat jäsenvaltiot, erityisesti pienemmät jäsenvaltiot, kuten Malta ja Kypros, joutuvat tällä hetkellä kantamaan suhteettoman suurta taakkaa, ja sen vuoksi on vahvistettava unionin ulkorajojen yhteistä hallinnointia koskevia toimenpiteitä;

42.   pyytää komissiota lisäämään Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa konkreettisia toimenpiteitä, joilla naapurivaltioille pyritään tarjoamaan teknistä ja taloudellista tukea sekä niiden ja EU:n välisten rajojen turvaamiseen että niiden muiden rajojen turvaamiseen;

43.   suosittelee, että rajavalvonnassa hyödynnettäisiin teknologiaa, että turvauduttaisiin järjestelmällisesti viisumitietojärjestelmään ja että tulevaisuudessa pantaisiin täytäntöön maahantulojen ja maasta poistumisten automaattinen rekisteröintijärjestelmä;

Turvalliset matkustus- ja henkilöllisyysasiakirjat

44.   korostaa, että alkuperämaiden osalta on edistettävä turvallisiin henkilöllisyysasiakirjoihin liittyvää kysymystä, jotta helpotettaisiin unionin alueelle saapuvien laittomien maahanmuuttajien tunnistamista;

45.   on tyytyväinen parlamentin ja neuvoston hyväksymään viisumitietojärjestelmää koskevaan sopimukseen, joka auttaa yhteisön viisumipolitiikan tehokkaassa täytäntöönpanossa ja joka vahvistaa laittoman maahanmuuton torjumista;

46.   muistuttaa, että biometristen välineiden kehittäminen asiakirjojen turvallisuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi on olennaista petosten, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjumiseksi, helpottaa vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden rajanylitystä ja että siinä on noudatettava tietosuojaa, ensimmäiseen pilariin kuuluvien toimien osalta direktiivin 95/46/EY mukaisesti ja kolmanteen pilariin kuuluvien toimien osalta tukee Saksan puheenjohtajavaltiona toteuttamia toimia;

47.   toistaa, että ilman asianmukaista henkilötietojen suojaa ei voida ottaa käyttöön automaattista järjestelmää, jolla hallitaan Euroopan unionin alueelle saapumista ja sieltä poistumista; katsoo, että tällainen järjestelmä helpottaisi Euroopan unionin alueelle saapuvien kolmansien maiden kansalaisten aseman tarkastamista ja antaisi jäsenvaltioille paremman mahdollisuuden tarkistaa, onko kolmannen maan kansalainen ylittänyt hänelle sallitun oleskeluajan;

Ihmiskaupan torjunta

48.   on vakuuttunut siitä, että on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmiskaupan torjuntaan ja ihmiskaupan uhreiksi joutuviin henkilöihin, erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin, naisiin ja alaikäisiin, ja että heidän välittäjiensä vastaisesta toiminnasta on tehtävä Euroopan unionin painopistealue; on tyytyväinen asiaa koskevaan komission toimintasuunnitelmaan ja korostaa, että suunnitelmassa on otettava huomioon tarve tehdä yhteistyötä alkuperä- ja läpikulkumaiden kanssa;

49.   toteaa, että ihmiskaupan ja erityisesti naisten ja lasten kaupan vastustaminen on eräs EU:n painopisteistä, minkä vuoksi siihen liittyviin toimiin on myönnettävä riittävät määrärahat;

50.   muistuttaa, että on korkea aika asettaa selvät ja konkreettiset tavoitteet, esimerkiksi ihmiskaupan uhrimäärän puolittaminen seuraavan kymmenen vuoden aikana; katsoo kuitenkin, että ensisijaiseksi tavoitteeksi on tietenkin asetettava tällaisen rikollisuuden täydellinen poistaminen mahdollisimman pian;

51.   tunnustaa, että monet ihmiskaupan uhreiksi joutuneet naiset elävät Euroopan unionissa laittomina maahanmuuttajina ja että suurimmalla osalla heistä ei ole mahdollisuutta oikeudelliseen tai sosiaaliseen suojeluun; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon heidän asemansa ja kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti parantamaan heidän asemaansa tai auttamaan heitä palaamaan kotimaahansa;

52.   korostaa, että näillä toimilla ei pidä syyllistää ihmiskaupan uhreja eikä vahingoittaa heidän etujaan;

53.   muistuttaa, että laittoman maahanmuuton yhteydessä siirretään suuria rahamääriä mafioille, jotka johtavat ihmiskaupparenkaita ja edistävät korruptiota, petoksia ja siirtolaistyövoiman hyväksikäyttöä, ja että tämä vaikeuttaa laittoman maahanmuuton torjumista;

54.   ilmaisee syvän järkytyksensä jo yksinomaan niiden rikollisverkostojen olemassaolosta, jotka ovat vastuussa Afrikasta Eurooppaan suuntautuvista laivoilla tehtävistä rajanylitysmatkoista, sekä EU:n kykenemättömyydestä pysäyttää kyseisiä verkostoja; huomauttaa, että Eurooppaan saapuvat laivat ovat samankokoisia, yleensä 30 henkilöllä lastattuja samanvärisiä aluksia, joiden moottorit ovat samanlaisia ja joihin on varattu ruokaa, juomaa ja muita tarvikkeita, jotka ovat samaa merkkiä ja tekoa, mikä osoittaa selvästi, että rikollisuus on tähän asti ollut tehokkaampaa kuin EU:n yhteiset toimet; on vakuuttunut siitä, että tämä häikäilemätön verkosto on vastuussa satojen merellä menehtyneiden ihmisten kuolemasta; kehottaa komissiota ja neuvostoa tehostamaan ponnistelujaan ihmiskaupan torjumiseksi;

55.   kehottaa toimielimiä, jäsenvaltioita ja Europolia ryhtymään toimiin ihmiskaupan torjuntaa koskevan keskipitkän aikavälin toimintaohjelman täytäntöönpanemiseksi ja kohdistamaan sen salakuljettajiin, välittäjiin ja mafiaan;

56.   ottaa huomioon oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi, 29. huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/81/EY(11) sekä joulukuussa 2005 hyväksytyn EU:n suunnitelman parhaista käytännöistä, vaatimuksista ja menettelyistä ihmiskaupan estämiseksi ja torjumiseksi(12) ja pitää myönteisenä edellä mainittua Afrikan maiden ja EU:n antamaa yhteistä julkilausumaa muuttoliike- ja kehityskysymyksistä;

57.   korostaa komission vuonna 2003 perustaman ihmiskauppaa käsittelevän asiantuntijaryhmän tärkeää panosta valvonnassa ja poliittisten suositusten antamisessa ja odottaa, että ryhmä jatkaa toimintaansa;

Laillistamisen tarkastelu

58.   muistuttaa, että monet valtiot ovat suorittaneet laillistamisia tai ovat ilmoittaneet haluavansa suorittaa niitä ja että nykyisessä oikeusjärjestyksessä nämä päätökset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta että usein ne kertovat asianmukaisten toimien puutteesta tämän ilmiön käsittelemiseksi, joka on osa useimpien jäsenvaltioiden yhteiskuntaa; katsoo, että laittomien maahanmuuttajien laillistamisen massana tulisi olla yksittäinen teko, sillä tällaisella toimenpiteellä ei ratkaista todellisia ja perimmäisiä ongelmia;

59.   on tietoinen siitä, että muutos yhden jäsenvaltion maahanmuuttopolitiikassa voi vaikuttaa maahanmuuttovirtoihin ja kehitykseen toisessa jäsenvaltiossa; katsoo, että lojaalia yhteistyötä ja keskinäistä solidaarisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden on käytettävä keskinäistä tiedotusjärjestelmää (joka koskee turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kansallisen tason toimia, joilla todennäköisesti on vaikutuksia toisissa jäsenvaltioissa tai koko yhteisössä), ja huomauttaa, että tämän järjestelmän toiminta on jo alkanut vuonna 2007 - kuten voitiin todeta viimeisimmissä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksissa - parhaita käytäntöjä koskevien tietojen ja kokemusten vaihtamiseksi;

Puuttuminen keskeiseen houkuttelevaan tekijään eli pimeän työvoiman käyttöön

60.   pitää myönteisenä komission edellä mainittua ehdotusta direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä; siinä määrätään ennen kaikkea hallinnollisista seuraamuksista, julkisia hankintoja koskevista sopimuksista poissulkemisesta ja rikosoikeudellisista seuraamuksista vakavimpien rikosten osalta;

61.   kehottaa unionia ja jäsenvaltioita toteuttamaan päättäväisiä toimia maahanmuuttajien laittoman työnteon torjumiseksi ottamalla käyttöön erilaisia työnantajiin kohdistuvia rangaistuksia, tehostamalla työpaikoilla tehtäviä tarkastuksia asianmukaisilla inhimillisillä ja materiaalisilla voimavaroilla, joita tarvitaan laittoman työhönoton torjumiseksi, sekä edistämällä toimenpiteitä maahanmuuttajien suojelemiseksi;

62.   korostaa, että pimeän työn torjuntaan kuuluu paitsi taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus, myös psykologinen ulottuvuus: koska toimilla poistetaan joitakin tekijöitä, jotka saavat Euroopan vaikuttamaan houkuttelevalta (mahdollisuus löytää työtä, vaikkakin sellaisilla ehdoilla, jotka rikkovat räikeästi perusoikeuksia), niillä pyritään vähentämään kannustamista Euroopan unioniin kohdistuvaan maahanmuuttoon sekä vähentämään pimeän talouden asemaa unionin talouksissa;

63.   katsoo, että pimeän työvoiman torjuntaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotossa on aikailtu liikaa, vaikka pimeä työvoima on yksi laittoman maahanmuuton keskeisimmistä houkuttelevista tekijöistä ja edistää riistämistä;

64.   kehottaa asiasta vastaavia neuvoston kokoonpanoja vahvistamaan koordinointia koskevia ponnistelujaan tämän direktiivin käsittelyssä;

65.   kehottaa siksi jäsenvaltioita soveltamaan tiukasti laitonta työntekoa koskevia kansallisia säädöksiään, joiden on pian oltava yhdenmukaisia tulevan direktiivin kanssa;

66.   katsoo, että jäsenvaltioiden on pyrittävä tuomaan pimeä työvoima esiin, erityisesti niillä aloilla, joilla työllistetään paljon maahanmuuttajia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan tarmokkaasti tähän hyväksikäyttöön; toteaa, että näiden toimien yhtenä muotona voisivat olla työnantajille ja työntekijöille suunnatut tiedotuskampanjat, joilla kiinnitetään huomiota laittoman työnteon kielteisiin vaikutuksiin kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin, julkiseen talouteen, oikeudenmukaiseen kilpailuun, taloudellisiin tuloksiin ja itse työntekijöihin; muistuttaa, että tällaiseen prosessiin on otettava mukaan alan molempien osapuolten edustajia;

Palauttamispolitiikka

67.   muistuttaa alkuperä- ja kauttakulkumaiden vastuusta palauttamisessa ja kannustaa unionia harjoittamaan palauttamispolitiikkaa, joka on sekä tehokasta että ihmisten fyysistä koskemattomuutta ja ihmisarvoa kunnioittavaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Geneven yleissopimuksen mukaisesti;

68.   toivoo, että palauttamista koskeva direktiiviehdotus hyväksytään Portugalin puheenjohtajakauden aikana, sillä palauttamispolitiikan säännöt ja ehdot on määriteltävä EU:n tasolla; korostaa tehokkaan palauttamispolitiikan merkitystä laitonta maahanmuuttoa estävänä tekijänä;

69.   pyytää komissiota arvioimaan palauttamispolitiikkaa (kaikkien jäsenvaltioiden voimassa olevien sopimusten tehokkuus, kolmansien maiden kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia koskevien neuvottelujen viivästymisten syiden analyysi, käytännöt alkuperä- ja läpikulkumaissa, palauttamissopimusten täytäntöönpano, mukaan lukien niiden yhdenmukaisuus perusoikeuksien kanssa, jne.);

70.   kehottaa neuvostoa ja komissiota kehittämään laittomien maahanmuuttajien palauttamisen alalla eurooppalaisia sopimuksia asianosaisten kolmansien maiden kanssa;

Tiedonvaihdon parantaminen nykyisten välineiden avulla

71.   kehottaa kaikkia asianosaisia toimijoita parantamaan tietojen vaihtoaan ja sisällyttämään siihen aina tarvittaessa Frontex-viraston ja Europolin; katsoo, että maahanmuuton yhteyshenkilöiden välinen yhteistyö on ensisijaista; katsoo, että parlamentille on tiedotettava säännöllisesti ICONet-verkoston kehitysvaiheista ja tuloksista;

Liikenteenharjoittajien vastuu

72.   katsoo, että on välttämätöntä arvioida tällä alalla toteutettuja toimia ja erityisesti 14. kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi 28. kesäkuuta 2001 annetun direktiivin 2001/51/EY(13) täytäntöönpanoa ja vuonna 2001 perustettua, jäsenvaltioiden, liikennealan ja humanitaaristen järjestöjen edustajista koostuvaa foorumia;

73.   kehottaa komissiota ja neuvostoa osallistumaan parlamentissa käytävään vuosittaiseen keskusteluun Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikasta; pyytää komissiota esittämään tässä yhteydessä maahanmuuttotilannetta Euroopassa koskevan täydellisen, erityisesti tilastoja koskevan taulukon;

74.   kehottaa toimivaltaista valiokuntaansa käymään tiivistä ja säännöllistä vuoropuhelua maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä vastaavien kansallisten parlamenttien valiokuntien kanssa ja jatkamaan yhteistyötään Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen maahanmuutosta, pakolaisista ja väestöstä vastaavan valiokunnan kanssa;

75.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulle ja kansainväliselle siirtolaisjärjestölle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0414. (2) EUVL C 146, 30.6.2007, s. 1. (3) Eurooppa-neuvoston päätelmät, liite I, kohta III. (4) EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 535. (5) EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 394. (6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0056. (7) EUVL L 283, 14.10.2006, s. 40. (8) EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23. (9) EUVL C 314 E, 21.12.2006, s. 355. (10) EUVL L 199, 31.7.2007, s. 30. (11) EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19. (12) EUVL C 311, 9.12.2005, s. 1. (13) EYVL L 187, 10.7.2001, s. 45.