Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "i2010: Digitaaliset kirjastot" (KOM(2005)0465),

–   ottaa huomioon kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä 24. elokuuta 2006 annetun komission suosituksen 2006/585/EY(1),

–   ottaa huomioon neuvoston päätelmät kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä(2),

–   ottaa huomioon tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY(3),

–   ottaa huomioon korkean tason asiantuntijaryhmän 18. huhtikuuta 2007 antaman kertomuksen tekijänoikeuksista, digitaalisesta säilyttämisestä sekä tekijänoikeudettomista ja loppuunmyydyistä teoksista,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Tieteellinen tieto digitaaliaikana: tiedon saatavuus, levittäminen ja säilyttäminen" (KOM(2007)0056),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0296/2007),

A.   katsoo, että kulttuuri on kokoava, kanssakäymistä edistävä ja osallistava tekijä, joka osaltaan lähentää Euroopan unionia sen kansalaisiin ja myötävaikuttaa todellisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumiseen ja ilmenemiseen,

B.   katsoo, että on turvattava, että eurooppalaisen kulttuuriperinnön rikkautta ja monimuotoisuutta edistetään, suojellaan ja levitetään mahdollisimman laajalle,

C.   katsoo, että jäsenvaltiot ja kulttuuri-instituutiot, erityisesti kirjastot, niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla, ovat ratkaisevassa asemassa tässä kysymyksessä,

D.   katsoo, että on otettava huomioon uusien tekniikoiden nopea kehitys, jonka tuloksena muodostuu kulttuurisia käytänteitä,

E.   katsoo, että internetistä on tullut väline, jonka avulla suuri osa kansalaisista ja erityisesti nuoret hankkivat tietoa ja tietämystä,

F.   katsoo, että on oleellista, että digitaalisessa ympäristössä turvataan, että eurooppalainen kulttuuriperintö on kaikkien hyödynnettävissä sekä varmistetaan kulttuuriperinnön säilyminen tuleville sukupolville ja muodostetaan näin kollektiivinen muisti,

G.   katsoo, että laajapohjaisesti toteutettu digitointi ja aineiston sähköinen saatavuus ovat pääasialliset keinot hyödyntää eurooppalaista kulttuuriperintöä,

H.   katsoo, että eurooppalainen kulttuuriperintö heijastaa Euroopan monimuotoisuutta ja että tämän vuoksi kulttuuriperinnön on oltava hyödynnettävissä monikielisesti,

I.   katsoo, että on välttämätöntä luoda digitointia ja digitoituja teoksia koskevia yhtenäisiä politiikkoja, jotta vältyttäisiin korvaamattoman kulttuurisen aineiston menetyksiltä, noudattaen tarkasti tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia,

J.   katsoo, että itsessään arvokkaiden kulttuuristen vaikutustensa lisäksi eurooppalaisen kulttuuriperinnön digitointi hyödyttää tulevaisuudessa myös muita toiminta-aloja ja erityisesti koulutusta, tiedettä, tutkimusta, matkailua ja tiedotusvälineitä,

K.   katsoo, että suurisuuntaisella kulttuuristen sisältöjen digitoinnilla ei pyritä korvaamaan perinteisiä kulttuuristen sisältöjen muotoja tai kilpailemaan niiden kanssa vaan tuottamaan viimeksi mainittujen rinnalle luotettavia ja laadukkaita digitoituja sisältöjä,

L.   katsoo, että digitaaliteknologia on merkittävä työväline siitä syystä, että sen avulla aineistoja voidaan muokata vammaisten käyttöön ja heidän tarpeisiinsa sopiviksi,

M.   katsoo silti, että ainoastaan vaatimaton osa eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä on tähän päivään mennessä digitoitu, ja että jäsenvaltiot etenevät digitoinnissa hyvin eri tahtiin,

N.   katsoo, että massadigitointiin myönnetyt julkiset varat eivät riitä näin laajan hankkeen toteuttamiseen,

O.   katsoo, että digitoinnin alalla tehdyt aloitteet ovat edelleen erittäin epäyhtenäisiä ja yhteisötasolla tehdyt kokeilut ovat vielä huonosti tunnettuja, eivätkä ne tarjoa vielä mahdollisuutta hyödyntää teoksia, joista eurooppalainen kulttuuriperintö koostuu, yksinkertaisesti, välittömästi ja monikielisesti,

P.   katsoo, että on luotava "suurelle yleisölle" tarkoitettu väline, joka turvaa eurooppalaisen kulttuuriperinnön yleisen ja esteettömän saatavuuden, minkä ei pidä edellyttää siirtymistä paikasta toiseen, ja nopeuttaa digitointia,

Q.   katsoo, että tästä näkökulmasta tarkasteltuna olisi tukeuduttava jo olemassa oleviin eurooppalaisiin aloitteisiin, joiden avulla digitaalista kirjastoa voidaan alkaa kehittää ja joita ovat esimerkiksi TEL (Eurooppalainen kirjasto), joka tarjoaa jo nyt mahdollisuuden hyödyntää Euroopan kansallisten kirjastojen kokoelmien asiakirjoja ja jonka ansiosta voidaan ennen kaikkea tehdä hakuja 23 kansalliskirjaston digitaalisesta tai bibliografisesta materiaalista 47 kansalliskirjaston joukosta, TEL-ME-MOR-hanke, jonka tavoitteena on edistää uusien jäsenvaltioiden kymmenen kansallisen kirjaston liittämistä järjestelmään, EDL-hanke, jonka tavoitteena on liittää yhdeksän muuta kansallista kirjastoa EU:n ja EFTA:n piiriin sekä Europeana-hanke, joka yhdistää toisiinsa Ranskan, Unkarin ja Portugalin kansalliset kirjastot,

Euroopan digitaalinen kirjasto, yhdentyneen Euroopan monimuotoisuuden kuvastin

1.   suosittelee, että edetään Euroopan digitaalisen kirjaston perustamiseen, jossa Euroopan kulttuuriperintö olisi yhteisesti, esteettömästi ja monikielisesti kaikkien saatavilla;

2.   korostaa, että jos päämääränä on luoda väline, joka kattaa kaikki kulttuurisen materiaalin lajit, kuten audiovisuaaliset sisällöt, Euroopan digitaalisen kirjaston olisi keskityttävä ensisijaisesti tekstimuodossa ja vapaasti käytettävissä olevaan aineistoon;

3.   kehottaa kyseisen päämäärän saavuttamiseksi eurooppalaisia kirjastoja luovuttamaan Euroopan digitaalisen kirjaston käyttöön niiden omistamat teokset, joilla ei ole tekijänoikeuksia ja jotka ovat jo digitaalisessa muodossa;

4.   kehottaa eurooppalaisia yliopistoja ja muita korkeakouluja antamaan mahdollisuuden tutustua Euroopan kulttuuriperintöä koskeviin väitöskirjoihin ja muihin kyseistä aihetta käsitteleviin tieteellisiin töihin määrätyin ehdoin ja noudattaen tekijänoikeuksia;

5.   kehottaa muita eurooppalaisia kulttuuri-instituutioita, niin alueellisia kuin paikallisia, osallistumaan kyseisen hankkeen toteuttamiseen, jotta sen lopputulos edustaisi eurooppalaisen kulttuurin rikkautta ja monimuotoisuutta; kehottaa lisäksi museoita digitoimaan arkistonsa, jotta ne voidaan liittää kyseiseen hankkeeseen;

6.   korostaa, että Euroopan digitaalisen kirjaston luomisen päämääränä ei ole pelkästään aineiston levittäminen vaan myös digitoitujen teosten saatavuuden hallinnointi;

7.   kannustaa suosimaan ja käyttämään yhteisiä normeja, jotka perustuvat olemassa oleviin ja käyttöön otettuihin muotoihin, jotta sisältöjen yhteentoimivuus voitaisiin turvata, mikä on välttämätöntä Euroopan digitaalisen kirjaston toimivuuden kannalta, ottamalla käyttöön vähitellen vakiinnutettuja metatietostandardeja (Dublin Core jne.);

8.   kannustaa jäsenvaltioita pyrkimään tavoitteisiinsa ja nopeuttamaan kulttuuristen sisältöjen digitointia, jotta aineistoa saataisiin riittävästi;

9.   kannustaa sen vuoksi jäsenvaltioita, yhteisymmärryksessä kulttuuri-instituutioiden kanssa, laatimaan kansallisen tai alueellisen tason digitointisuunnitelmia, joiden avulla voidaan kartoittaa kaikki digitoinnin alalla tapahtuva toiminta, mikä puolestaan mahdollistaa yhteistyön tekemisen pyrkien välttämään useiden julkisten ja yksityisten laitosten jo toteuttamien aineistojensa digitointia koskevien toimien ja kustannusten päällekkäisyyttä, koska on välttämätöntä luetteloida laitoksen tyypin mukaan jo suoritetut työt;

10.   kannustaa jäsenvaltioita läheiseen yhteistyöhön kulttuuri-instituutioiden kanssa sekä vaihtamaan digitointia, teosten saatavuutta sekä digitaalista säilytystä koskevia hyväksi havaittuja käytänteitä;

11.   korostaa, että Euroopan digitaalinen kirjasto edistää tutkimusta digitoinnin, yhteentoimivuuden ja digitaalisen säilyttämisen aloilla erityisesti komission perustamien osaamiskeskuksien välityksellä, sillä eurooppalainen digitaalinen kirjasto ei voi toteutua ilman vahvaa panostamista tutkimukseen ja kehitykseen;

12.   korostaa, että on tuettava innovaatioita ja tutkimusta monikielisyyden alalla;

13.   muistuttaa, että jos digitointia ei voida rahoittaa sellaisenaan yhteisö-ohjelmien varoista, on kehitettävä uusia rahoitusmuotoja, myös yhteistyökumppanuutta yksityisen sektorin kanssa, ja samalla vältettävä mahdollisimman paljon eriaikaista digitointia jäsenvaltioiden kesken;

Euroopan digitaalisen kirjaston rakenne ja sisältö – eurooppalaisen kulttuuriperinnön yhteinen monikielinen saatavuus

14.   kannustaa luomaan yhteisen järjestelmän, jonka avulla voidaan hyödyntää laadultaan ja luotettavuudeltaan taattua aineistoa käyttäen hakukonetta, jolla voidaan hakea metatietoja ja tietoja suoraan tekstistä, kun digitaaliset asiakirjat ovat tekstimuodossa;

15.   korostaa, että on tärkeää, että järjestelmä toimisi monikielisesti, mikä mahdollistaisi aineiston hyödyntämisen kaikilla Euroopan unionin kielillä siten, että varmistetaan, että hakuja voidaan tehdä paitsi tavanomaisesti tekijän tai otsikon perusteella myös aiheen tai avainsanan perusteella, jolloin hakutuloksiin täytyy sisältyä kaikkien kumppanuuskirjastojen tiedot kaikilla saatavilla olevilla kielillä;

16.   kehottaa luomaan innovatiivisia, uudenaikaisia ja kaikkien käyttäjien tarpeisiin soveltuvia toimintoja;

17.   korostaa sitä, että eurooppalaisen digitaalisen kirjaston suunnittelussa ja järjestelyissä olisi otettava lähtökohdaksi sellainen aineisto ja tekninen kapasiteetti, joiden avulla voidaan helpottaa tiedon luomista, hakua ja käyttöä, ja että kirjastosta ei muodostu pelkkä eurooppalaisten teosten digitaalinen luettelo;

18.   tarkentaa, että olisi toivottavaa, että eurooppalaista kulttuuriperintöä ei rajattaisi käsittämään ainoastaan Euroopan unionin valtioiden omia teoksia vaan, että huomioon otettaisiin myös muiden Euroopan maiden kulttuurinen panos;

19.   tarkentaa, että vaikka eurooppalainen kulttuuriperintö koostuu suurilta osin julkisesta omaisuudesta, se ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan siihen;

20.   muistuttaa, että on erotettava toisistaan julkista omaisuutta ja tekijänoikeuksien alaisuudessa olevat teokset ottaen huomioon myös tekijänoikeudettomat ja loppuunmyydyt teokset sekä suunnitella eri toimintamallit kullekin niistä jokaiselle toiminta-alalle mukautettuina;

21.   hyväksyy aikaisemmin mainitun korkean tason asiantuntijaryhmän perustamisen ja tukee erityisesti ryhmän tekemää ehdotusta laatia luettelo tekijänoikeudettomista ja loppuunmyydyistä teoksista sekä kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat tekijänoikeuksien haltijoiden löytämistä;

22.   korostaa, että korkean tason asiantuntijaryhmän ensimmäisessä kertomuksessaan antamat ehdotukset koskevat pääasiassa kirjapainoalaa ja että ehdotusten ulottamisesta muille aloille on päätettävä yhteisesti niiden edustajien kanssa;

23.   tähdentää, että olisi toivottavaa, että jatkossa kirjaston käyttöön voitaisiin mahdollisesti saada vapaasti käytettävissä olevien lähdeaineistojen rinnalle myös tekijänoikeuksien alaisuudessa olevia lähdeaineistoja kunnioittaen tarkasti henkistä pääomaa koskevaa kansallista, yhteisön ja kansainvälistä lainsäädäntöä;

24.   korostaa, että kaikki päätökset on tehtävä yhteistyössä kaikkien muiden asianosaisten osapuolten kanssa erityisesti tekijöiden, kustantajien ja kirjakauppiaiden kanssa;

25.   ehdottaa, että Euroopan digitaalisen kirjaston kautta käyttäjät voisivat paikantaa kaikki digitoidut, kuva- tai tekstimuodossa olevat lähdeaineistot ja selata vapaasti käytettävissä olevia teoksia kokonaan ja tekijänoikeuksien suojaamia teoksia lyhyin ottein edellyttäen, että siihen on tekijänoikeuksien haltijan lupa;

26.   ehdottaa, että harkittaisiin mahdollisuutta tutustua virtuaalisesti tekijänoikeuksilla suojattuun teokseen erityissivustoilla, joilla taataan oikeuksien omistajan edellyttämä turvataso;

27.   ehdottaa lopuksi, että Euroopan digitaalisen kirjaston tehtävänä on toimia yksinkertaisesti tiedon levittämisen väylänä;

28.   tähdentää, että tekijänoikeuksien suojaamien lähdeaineistojen saatavuus kokonaisuudessaan voitaisiin toteuttaa erikoistuneiden verkkosivujen välityksellä, yhteisymmärryksessä tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa kohtuullista korvausta vastaan;

Hallinta ja seuranta

29.   kehottaa perustamaan ohjausryhmän, jonka toiminnassa kulttuuri-instituutioilla olisi merkittävä asema, mikä rajoittaisi eurooppalaiselle digitaaliselle kirjastolle annettavia etuoikeuksia ja linjauksia ja samalla varmistaisi sen toiminnan koordinoinnin, hallinnoinnin ja seurannan;

30.   kehottaa koordinoimaan komission perustamia ryhmiä, erityisesti jäsenvaltioiden digitointia ja digitaalista säilyttämistä käsittelevää asiantuntijaryhmää ja edellä mainittua korkean tason asiantuntijaryhmää, jotta päästään todelliseen synergiaan unionin tasolla;

31.   ehdottaa, että unionin tasolla perustettaisiin TEL:iä vastaava koordinointielin kansallisten museoiden ja arkistojen, jotka hallinnoivat kaikentyyppistä Euroopan kulttuuriperintöön liittyvää digitaalista materiaalia, aineistoja varten, jotta ne liitetään eurooppalaisen digitaalisen kirjaston hakujärjestelmään;

32.   korostaa, että jos Euroopan digitaalinen kirjasto liitetään kiinteäksi osaksi koulutusjärjestelmiä, tarjoutuisi mahdollisuus ottaa paremmin huomioon Euroopan nuoret ja perehdyttää heidät syvällisemmin omaan kulttuuri- ja kirjallisuusperintöönsä siten, että he oppisivat samalla käyttämään uusia tekniikoita, mikä puolestaan ehkäisisi digitaalisen kuilun syntymistä;

33.   katsoo, että on välttämätöntä lisätä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa muiden eurooppalaisten elinten, kuten arkisto- ja museoaineistojen säilyttämistä ja saatavuutta edistävän järjestön, kolmansien maiden instituutioiden, kuten Yhdysvaltain kongressin kirjaston, kansainvälisten yhdistysten, kuten Fédération internationale des associations de bibliothécaires et des bibliothéques -maailmanjärjestön sekä julkisten tai yksityisten järjestöjen, kuten Online Computer Library Center -järjestön ja muiden järjestöjen kanssa ja pyrkiä käyttämään mahdollisimman paljon käytännössä jo hyväksi havaittuja ja toimivia ohjelmistoja ja ratkaisuja;

34.   kannustaa Euroopan digitaalisen kirjaston edistämistä, sen avoimuutta ja hyödynnettävyyttä laaja-alaisen ja kaikille tasoille ulottuvan vuorovaikutuksen avulla sekä luomalla logon, joka tekee kirjastosta tunnistettavan;

35.   suosittaa tässä yhteydessä, että osa eurooppalaiselle digitaaliselle kirjastolle suunnattavista varoista käytettäisiin sen esittelemiseksi mahdollisimman laajalle yleisölle;

36.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 236, 31.8.2006, s. 28. (2) EUVL C 297, 7.12.2006, s. 1. (3) EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10.