Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä sisä- ja oikeusasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan ja työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0278/2007),

Syrjinnän torjunta

A.   ottaa huomioon, että EU on poliittinen hanke, joka perustuu yhteisiin arvoihin, esimerkiksi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojeluun, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ja perusoikeuskirjassa on vahvistettu, ja se edistää toimintalinjoillaan ja säädöksillään tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä, mikä on vahvistettu myös EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa,

B.   pitää tärkeänä, että toimitaan syrjinnän torjunnasta annettujen poliittisten julistusten mukaisesti, niin että tapahtuu myönteistä kehitystä ja toimintalinjat ja säädökset sekä erityisesti syrjinnän vastaiset direktiivit ja tasa-arvoa edistävät hankkeet, joista voidaan mainita esimerkkinä yhdenvertaisten mahdollisuuksien eurooppalainen teemavuosi, pannaan täytäntöön kaikilta osin ja asianmukaisesti,

C.  Rotujen välistä tasa-arvoa koskevan direktiivin täytäntöönpano

C. ottaa huomioon, että Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen vuosikertomuksessa 2006 vahvistetaan, että syrjintä on edelleen vakava ongelma jäsenvaltioissa,

D.   ottaa huomioon, että äskettäin julkaistu Eurobarometri-tutkimus osoittaa, että tutkimukseen osallistuneissa 25 jäsenvaltiossa 64 prosenttia kansalaisista katsoo etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän olevan edelleen yleistä,

E.   katsoo, että rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(1) hyväksymisen voidaan katsoa olevan tärkeä askel rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän uhrien suojelun tason nostamiseksi ja heidän oikeussuojansa parantamiseksi,

Todistustaakka

F.   katsoo, että todistustaakkaa koskeva säännös on keskeinen osa direktiiviä, koska se edistää direktiivin antaman suojan tehokasta täytäntöönpanoa,

G.   katsoo, että todistustaakkaa koskeva oikeuskäytäntö osoittaa, että jäsenvaltioiden välillä on edelleen huomattavia eroja sen osalta, mitä tuomioistuimet hyväksyvät riittäväksi todisteeksi (prima facie); katsoo, että jäsenvaltioita pitäisi siksi rohkaista keskustelemaan tästä kysymyksestä, jotta voidaan selvittää, onko oikeudellisia menettelyitä mahdollista yhdenmukaistaa,

H.   katsoo, että tasavertaisuuden periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa edistäisi, jos todistustaakkaa koskevia sääntöjä siviili- ja hallintoasioissa laajennettaisiin koskemaan vastatoimenpiteiden vastaisia oikeudellisia säännöksiä,

Tasa-arvoelimet

I.   ottaa huomioon, että lähes kaikilla jäsenvaltioilla on nyt tasa-arvoelimiä tai ne ovat antaneet tällaisten elinten tehtävät olemassa olevien elinten hoidettaviksi,

J.   katsoo, että kaikkia jäsenvaltioita pitäisi rohkaista laajentamaan tasa-arvoelintensä toimivaltuuksia niin, että ne kattavat myös muut kuin rotuun tai etniseen alkuperään perustuvat syrjintämuodot, mikä olisi erittäin myönteinen edistysaskel,

K.   katsoo, että tasa-arvoelimillä tulee olla riittävät voimavarat sekä henkilöstön että rahoituksen osalta,

L.   katsoo, että tasa-arvoelinten tulee pystyä toimimaan valtiosta riippumattomina, ja niiden toiminta on miellettävä riippumattomaksi eli niitä ei tule mieltää osaksi valtionhallintoa,

M.   ottaa huomioon, että syrjinnän vastaisista erityisvirastoista ja tasa-arvoelimistä huolimatta virallisten ilmoitusten määrä pysyy edelleen alhaisena monissa jäsenvaltioissa,

N.   ottaa huomioon, että käytännössä tasa-arvoelimet tuovat valitettavasti vain pienen osan tapauksista oikeusistuimen käsiteltäväksi, mikä johtuu taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen niukkuudesta; ottaa huomioon, usein kansalaisjärjestöt ovat se taho, joka auttaa syrjinnän uhreja menettelyjen loppuun saakka,

O.   katsoo, että direktiivin tavoitteita koskevan koulutuksen tarjoaminen viranomaisille on erittäin tärkeää, koska heillä on vastuu sen täytäntöönpanosta,

Soveltamisala

P.   katsoo, että aina ei ole mahdollista erottaa rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää uskontoon, mielipiteeseen tai kansallisuuteen perustuvasta syrjinnästä,

Q.   katsoo, että aina ei ole helppo määrittää, onko kyse sukupuoleen, etniseen alkuperään, rotuun, sosiaaliseen tilanteeseen, seksuaaliseen suuntautumiseen vai muihin tekijöihin perustuvasta syrjinnästä,

Tiedon levittäminen ja tietoisuuden lisääminen

R.   katsoo, että äskettäin julkaistu Eurobarometri-tutkimus vahvistaa, että tietoisuus syrjinnän vastaisen lainsäädännön olemassaolosta EU:ssa on melko vähäistä ja että keskimäärin vain kolmasosa EU:n kansalaisista väittää tuntevansa oikeutensa, jos joutuisi syrjinnän tai ahdistelun uhriksi,

S.   ottaa huomioon, että jotkin jäsenvaltiot ovat kuitenkin tehneet monenlaisia tiedottamiseen tai tietoisuuden lisäämiseen liittyviä aloitteita (Internet-sivuja, kampanjoita, TV-mainoksia, lehti-ilmoituksia),

T.   katsoo, että jotkin jäsenvaltiot ovat tehneet tärkeitä aloitteita sisällyttääkseen kansalliseen lainsäädäntöönsä työnantajia koskevan velvoitteen tiedottaa työntekijöilleen syrjimättömyyttä koskevista laeista,

U.   ottaa huomioon, että jotkin alaan erikoistuneet elimet jäsenvaltioissa ovat ottaneet käyttöön palvelevia puhelimia, joista syrjinnän uhrit saavat tietoa ja tukea,

V.   ottaa huomioon, että on myös jäsenvaltioita, joissa on toteutettu melko vähäisiä tiedottamiseen tai tietoisuuden lisäämiseen liittyviä toimia, ja että joissakin maissa ei ole ilmoitettu mistään tietoisuuden lisäämiseen liittyvistä kampanjoista,

W.   katsoo, että erityisesti Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden yhteydessä sekä EU:n toimielinten että jäsenvaltioiden tulisi ponnistella huomattavasti tiedottaakseen kansalaisille heidän oikeuksistaan, ja katsoo, että jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että vuonna 2007 käynnistettyjä toimia jatketaan edelleen vuonna 2008, Euroopan kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuonna,

Tiedonkeruu

X.   katsoo, että tiedonkeruu on ratkaisevan tärkeää syrjinnän torjumisen kannalta, ja etnisen alkuperän mukaisesti erotellut tilastotiedot voivat olla ratkaisevan tärkeitä epäsuoran syrjinnän osoittamisen, tiedotuspolitiikan ja positiivisten toimintastrategioiden kehittämisen kannalta, mutta tuo samalla esiin useita eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä,

Y.   katsoo, että kyseinen tiedonkeruu ei saa loukata yksityisyyttä paljastamalla yksilöllisiä identiteettejä, eikä sitä saa käyttää etnisten tai rodullisten profiilien laatimiseen,

Oikeussuoja

Z.   katsoo, että vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen ei pitäisi vaikuttaa oikeudenkäynnin mahdollisuuteen,

AA.   ottaa huomioon, että suuri osa syrjinnän uhreista kääntyy vain harvoin tuomioistuimen puoleen jättääkseen kantelun, mikä johtuu useista syistä, kuten kustannuksista ja kostotoimien pelosta,

AB.   katsoo, että syrjinnän torjunnan tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan, jos oikeudellisten toimenpiteiden lisäksi toteutetaan positiivisia toimenpiteitä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla,

AC.   katsoo, että Euroopan unionin perusoikeusviraston tehtävänä on perusoikeuksia koskevien asianmukaisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen kerääminen ja analysointi,

1.   painottaa toistamiseen direktiivin 2000/43/EY merkitystä;

2.   muistuttaa, että direktiivi 2000/43/EY on vähimmäisstandardi, ja sen pitäisi näin ollen toimia perustana, jolle kattava syrjinnän vastainen politiikka voidaan rakentaa;

3.   pitää myönteisenä komission tiedonantoa, joka koskee rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY soveltamista (KOM(2006)0643), jolla pyritään antamaan puitteet rodusta tai etnisestä alkuperästä johtuvan syrjinnän torjumiselle, jotta yhdenvertaisuus lain edessä, yhtäläiset mahdollisuudet ja yhdenvertaisen kohtelun periaate toteutuisivat jäsenvaltioissa toissijaisuusperiaatetta täysin kunnioittaen kansallisten perinteiden ja toimintatapojen mukaisesti; pitää myönteisenä komission tiedonannossa tehtyä yhteenvetoa direktiivin soveltamisesta, mutta huomauttaa, että olisi myös ollut hyödyllistä saada yksityiskohtainen kuvaus siitä tavasta, jolla direktiivin 2000/43/EY säännökset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, kuten direktiivissä itsessään säädetään; muistuttaa, että sen lisäksi, että komissio on sitoutunut keräämään yksityiskohtaiset tiedot, komissio on sitoutunut myös toimittamaan ne parlamentille ja neuvostolle ja että parlamentti on jo puitestrategiasta "Syrjinnän torjuminen ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille" 14. kesäkuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa(2) pyytänyt komissiota "tutkimaan nopeasti niiden lakien laadun ja sisällön, joilla syrjinnän kieltävät direktiivit pannaan täytäntöön";

4.   kehottaa jäsenvaltioita panemaan mahdollisimman pian täytäntöön kaikki syrjinnän torjuntaa koskevat yhteisön oikeuden säädökset ja hyödyntämään kaikkia positiivisia toimenpiteitä sisältäviä säännöksiä varmistaakseen tasa-arvon toteutumisen käytännössä;

5.   korostaa, että direktiivin soveltamisala ei rajoitu työhön, itsenäisen ammatin harjoittamiseen tai ammattiin pääsyyn, ja se kattaa myös koulutuksen, sosiaalisen suojelun, myös sosiaaliturvan ja terveydenhoidon, sosiaalietuudet ja tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan sellaisten demokraattisten ja suvaitsevaisten yhteiskuntien kehittymisen turvaamiseksi, joissa kaikki voivat olla täysivaltaisia jäseniä rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatta;

6.   panee tyytyväisenä merkille, että useimmat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimiin direktiivin panemiseksi täytäntöön, mutta on pettynyt siihen, että vain harvat ovat asianmukaisesti saattaneet kaikki sen säännökset täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä;

7.   huomauttaa, että erityisesti useita direktiivin säännöksiä, esimerkiksi suoran ja epäsuoran syrjinnän sekä häirinnän määritelmiä ja todistustaakkaa, ei ole siirretty asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä monissa jäsenvaltioissa;

8.   vaatii erityisesti todistustaakan osittaista kääntämistä koskevan säännön soveltamisen tiukkaa valvontaa, koska se on erityisen tehokas työllisyyttä koskevissa kiistoissa;

9.   ilmaisee huolensa siitä, että jäsenvaltiot ovat jättäneet direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle enemmän toiminta-alueita kuin mikä olisi toivottavaa tai perusteltua;

10.   palauttaa mieliin, että direktiivi hyväksyttiin kesäkuussa 2000 ja jäsenvaltioiden oli määrä panna se täytäntöön kesäkuuhun 2003 mennessä, joten niillä oli riittävästi aikaa hyväksyä tarvittavat täytäntöönpanotoimet; kehottaa komissiota omaksumaan aktiivisemman lähestymistavan, esimerkiksi antamaan tulkitsevia tiedonantoja ja täytäntöönpano-ohjeita, jotta voidaan varmistaa täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa; pyytää komissiota jatkamaan direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon valpasta seurantaa, julkaisemaan arviointinsa mahdollisimman pian ja käynnistämään tarvittaessa viipymättä ja joka tapauksessa vuoden 2007 loppuun mennessä rikkomismenettelyjä;

11.   toistaa kantanaan, että direktiivin 2000/43/EY mukaisesti annettujen kansallisten säädösten rikkomisesta määrättävien seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia;

12.   kehottaa käynnistämään kansallisia yhdennettyjä toimintasuunnitelmia, jotta voidaan torjua tehokkaasti kaikkia syrjinnän muotoja;

13.   kehottaa jäsenvaltioita laatimaan ja toteuttamaan rasismin ja syrjinnän vastaisia kansallisia toimintaohjelmia, joihin kuuluu yhtenä osatekijänä tietojen kerääminen, valvonta ja seuranta politiikan avainaloilta, joita ovat mm. tasa-arvo, syrjimättömyys, sosiaalinen osallisuus, yhteisön yhteenkuuluvuus, yhdentyminen, sukupuoli, koulutus ja työ;

14.   pyytää komissiota esittämään parlamentille ja neuvostolle erityisen toimintasuunnitelman kansallisten täytäntöönpanotoimien vaikutusten tarkkailu- ja kuvausmenetelmistä ja järjestelmistä; korostaa syrjintää koskevien tietojen keräämismenetelmien kehittämisen merkitystä, erityisesti työsuhteiden ja etenkin laittoman, pimeän, pienipalkkaisen ja vakuuttamattoman työn osalta tietosuojalainsäädännön mukaisesti, tehokkaana välineenä syrjinnän torjumista koskevan politiikan ja toimintatapojen määrittelemisessä, valvomisessa ja uudelleen tarkastelussa kansallisia osallistamismalleja kunnioittaen; kehottaa komissiota vahvistamaan tietoja koskevat yhteiset standardit, jotta toimitettuja tietoja voidaan verrata tehokkaasti; korostaa, että sovellettavan lainsäädännön sisällön lisäksi myös lainsäädännön tehokkuus on otettava huomioon;

15.   kehottaa komissiota pyytämään jäsenvaltioita arvioimaan direktiivin 2000/43/EY täytäntöönpanoa koskevassa vuotuisessa kertomuksessa syrjinnän vastaisen lainsäädännön tehokkuutta erityisesti koulutuksen sekä työmarkkinoille pääsyn, terveydenhoitopalvelujen, tavaroiden ja palveluiden saatavuuden osalta tapahtuvan vähemmistöjen ja naisten järjestelmällisen syrjinnän torjunnassa ja lisäksi sisällyttämään kertomukseen sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat keinona vähentää useisiin ihmisiin kohdistuvaa moninkertaista syrjintää;

16.   muistuttaa komissiota siitä, että parlamentti haluaisi saada asiakirjan, jossa luetellaan jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädetyt poikkeukset, jotta näistä poikkeuksista voidaan käydä julkista keskustelua;

17.   muistuttaa, että jäsenvaltioiden tulee tehdä riippumattomia tutkimuksia kansallisten määräaikojen vaikutuksesta ja kostotoimilta suojelun tehokkuudesta;

18.   on huolissaan syrjinnän vastaisen lainsäädännön huonosta tuntemuksesta kansalaisten parissa jäsenvaltioissa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan tietoisuuden lisäämiseksi;

19.   katsoo, että romanit samoin kuin muut tunnustetut etniset yhteisöt tarvitsevat erityistä sosiaalista suojelua etenkin laajentumisen seurauksena, sillä hyväksikäytön, syrjinnän ja syrjäytymisen ongelmat ovat heidän osaltaan kärjistyneet entisestään;

20.   korostaa, että lait ovat tehokkaita vain, jos kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja heillä on mahdollisuus oikeudenkäyntiin, sillä direktiivissä säädetty suojelujärjestelmä on riippuvainen kansalaisten tekemistä aloitteista;

21.   muistuttaa, että direktiivin 10 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden velvoitteesta tiedottaa yleisölle direktiivin asiaa koskevista säännöksistä kaikin aiheellisin tavoin;

22.   kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään avoimen koordinoinnin menetelmän yhteydessä vähimmäisvaatimukset, jotta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin laadukkaan koulutuksen takaamiseksi etnisiin vähemmistöihin kuuluville lapsille ja erityisesti tyttölapsille yhtäläisin edellytyksin; tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi positiiviset säädökset, joissa vaaditaan rotuerottelun lopettamista kouluissa ja säädetään sellaisten suunnitelmien yksityiskohdista, joilla pyritään lopettamaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten erillinen, ala-arvoinen koulutus;

23.   muistuttaa jäsenvaltioita, että ne ovat velvollisia levittämään kansalaisille asianmukaista tietoa ja kannustamaan ja tukemaan tiedotuskampanjoita voimassa olevasta kansallisesta lainsäädännöstä ja syrjinnän vastaisessa toiminnassa työskentelevistä elimistä;

24.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt, erityisesti naiset, saavat perusterveydenhuoltoa, ensiapua ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kehittämään ja toteuttamaan toimintalinjoja sen varmistamiseksi, että myös kaikkein syrjäisimmillä yhteisöillä on rajoittamaton pääsy terveydenhuoltopalveluihin, ja käynnistämään terveydenhoitohenkilökunnalle suunnattuja koulutus- ja tiedotustoimia ennakkoluulojen poistamiseksi;

25.   kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia takaamaan yhtäläisen kohtelun ja tasa-arvon työllisyyspolitiikan ja sosiaalisen osallisuuden aloilla, korjaamaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten huomattavan korkeaa työttömyysastetta ja erityisesti puuttumaan suoran syrjinnän aiheuttamiin vakaviin esteisiin rekrytointimenettelyissä;

26.   uskoo vahvasti, että on erittäin tärkeää, että viranomaiset saavat koulutusta direktiivin tavoitteista ja säännöksistä, koska ne ovat vastuussa direktiivin kattavasta täytäntöönpanosta yhteiskunnassa ja jotta poistetaan valtion omista elimistä kaikki institutionaalisen rasismin riskit; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan tällaiseen koulutukseen ja rohkaisee niitä ja komissiota laatimaan yhteisön tason ohjelmia eri kansallisten hallintojen välistä tietojenvaihtoa varten;

27.   kehottaa jäsenvaltioita keräämään, kokoamaan ja julkaisemaan vuosittain kattavia, tarkkoja, luotettavia ja sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastoja seuraavilta aloilta: työmarkkinat, asuminen, koulutus ja ammattikoulutus, sairausvakuutus- ja sosiaaliturvaedut, tavaroiden ja palveluiden julkinen saatavuus, rikosoikeusjärjestelmä sekä yhteiskunnallinen ja poliittinen osallistuminen, sekä asettamaan selkeitä mitattavissa olevia tavoitteita ja osoittimia työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien suuntaviivojen yhteydessä, joiden avulla ne voivat mitata siirtolaisten ja/tai vähemmistöjen tilanteessa tapahtunutta edistystä;

28.   suosittaa, että jäsenvaltiot antavat tasa-arvoelimilleen asianmukaiset resurssit ja valtuudet, jotta ne voivat hoitaa tärkeän tehtävänsä tehokkaasti ja jotta tasa-arvoelimet voivat käyttää toimivaltuuksiaan täysimääräisesti asioissa, joissa niillä on merkittävää toimivaltaa;

29.   suosittaa, että jäsenvaltiot antavat resurssit ja valtuudet valtiosta riippumattomille järjestöille, jotka tiedottavat kansalaisille aktiivisesti ja tarjoavat oikeusapua syrjintätapauksissa;

30.   huomauttaa, että valtiosta riippumattomien järjestöjen taakka on kohtuuttoman suuri, sillä ne tiedottavat kansalaisille ja tarjoavat oikeusapua, mutta ne eivät saa jäsenvaltioiden viranomaisilta vastaavaa asemaa eivätkä rahoitusta;

31.   suosittaa, että komissio valvoo huolellisesti tasa-arvoelinten riippumatonta toimintaa, missä tarkoituksessa se voi viitata kansallisten instituutioiden asemaan liittyviin periaatteisiin ("Pariisin periaatteet"), jotka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen 20. joulukuuta 1993 antamassa päätöslauselmassa 48/134 ja joihin sisältyy periaatteita tällaisten elinten asianmukaisesta rahoituksesta;

32.   muistuttaa komissiota parlamentin kannasta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumattomilla elimillä on käytössään riittävät taloudelliset resurssit pystyäkseen vähintään takaamaan, että valitukset käsitellään ilmaiseksi sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka eivät pysty itse osallistumaan rahoitukseen, ja kehottaa komissiota keskustelemaan jäsenvaltioiden kanssa siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään;

33.   suosittaa, että jäsenvaltiot hyödyntävät muiden jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä, joihin kuuluu sallia tasa-arvoelinten ryhtyminen oikeustoimiin uhrien puolesta sekä osallistuminen oikeudenkäynteihin amicus curiae -roolissa;

34.   suosittaa, että valituksia koskevat tiedot ja tuomioistuinten, erikoistuneiden elinten, muiden elinten tai oikeuslaitosten asiaan liittyvien menettelyjen tulokset eriteltäisiin syrjinnän syyn mukaan, mikä parantaisi lainsäädännön täytäntöönpanon tehokkuuden arviointia, erityisesti maissa, joissa erikoistuneet elimet ja/tai oikeuslaitokset käsittelevät kaikkia syrjinnän syitä;

35.   suosittelee, että jäsenvaltiot osoittavat riittävästi taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja tasa-arvoelimilleen, jotta nämä voivat hoitaa tehokkaasti tärkeät tehtävänsä, joihin kuuluu muun muassa asianmukainen apu syrjinnän uhreille; on sitä mieltä, että elimille olisi myös annettava tapausten tutkimiseen tarvittavat toimivaltuudet;

36.   rohkaisee jäsenvaltioita tiivistämään vuoropuheluaan kaikkia syrjinnän muotoja torjuvien kansalaisjärjestöjen kanssa sekä varmistamaan niiden täysipainoisen osallistumisen tasa-arvoista kohtelua edistämään pyrkiviin politiikkoihin;

37.   korostaa, että syrjinnän uhreja tulisi avustaa oikeudenkäynneissä, ja muistuttaa tältä osin, että lakisääteiset ja muut organisaatiot voivat olla suureksi avuksi uhreille;

38.   kehottaa jäsenvaltioita keräämään ja toimittamaan Euroopan unionin perusoikeusvirastolle asianmukaisia ja vertailukelpoisia tietoja;

39.   suosittaa, että jäsenvaltiot varmistavat, että tällaiset lakisääteiset ja muut organisaatiot saavat asianmukaiset resurssit;

40.   pyytää komissiota tutkimaan huolellisesti tiedonkeruuseen liittyvät erilaiset oikeudelliset kysymykset ja tunnusluvut ja antamaan ehdotuksia syrjintätapausten rekisteröinnin parantamiseksi sekä varmistamaan, että kyseinen tiedonkeruu ei loukkaa yksityisyyttä paljastamalla yksilöllisiä identiteettejä, eikä sitä käytetä etnisten tai rodullisten profiilien laatimiseen; katsoo, että olisi varmistettava, että kaikista jäsenvaltioista on saatavilla vertailukelpoiset tiedot, sillä tällä hetkellä tietoja ei ole saatavilla kaikista jäsenvaltioista, ja vertailukelpoiset tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta toimintalinjojen kehittämiselle saadaan vankka perusta;

41.   korostaa, että rotuun tai etniseen alkuperään liittyvien tietojen käsittely on arkaluontoista, ja muistuttaa, että tätä direktiiviä sovellettaessa on noudatettava tietosuojadirektiivejä; korostaa, että rotuun ja etniseen alkuperään liittyvien tietojen yhteydessä olisi säädettävä lisätakuista, sillä kyseisiä tietoja voidaan väärinkäyttää muihin tarkoituksiin oikeus- ja sisäasioiden alalla, esimerkiksi etnisten profiilien laatimiseen; toistaa pyyntönsä, että tietosuojasta olisi annettava puitepäätös, jotta voidaan varmistaa myös se, että ensimmäisen ja kolmannen pilarin tietojen mahdolliseen vuorovaikutukseen sovelletaan tiukkoja tietosuojasääntöjä;

42.   suosittaa, että jäsenvaltioiden olisi henkilötietojen suojan takaavia asianmukaisia suojatoimenpiteitä käyttäen, joilla varmistetaan, ettei tietoja käytetä etnisten profiilien laatimiseen, harkittava tilastotietojen keräämistä siitä, miten etniset ja rodulliset ryhmät ovat edustettuina yhteiskunnan eri aloilla, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, ja kehitettävä näiden tietojen perusteella toimintalinjoja, joiden tarkoituksena on varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet työnsaannin, yrittäjyyden, ammatin harjoittamisen, koulutuksen, sosiaalisen suojelun ja sosiaaliturvan, sosiaalietuuksien sekä tavaroiden saatavuuden ja tarjonnan alalla;

43.   kehottaa komissiota tekemään tutkimuksen, jossa selvitetään, missä jäsenvaltioissa on annettu positiivisia toimia koskevia säädöksiä, mitä testejä on läpäistävä, miten valtion virastot ja valtiosta riippumattomat foorumit ovat soveltaneet näitä säädöksiä käytännössä ja millainen vaikutus niillä on ollut;

44.   kehottaa jäsenvaltioita saattamaan julkisesti saataville yksityiskohtaisia tilastoja rasistisista rikoksista sekä kehittämään rikos- ja uhritutkimuksia, jotka mahdollistavat rasististen rikosten uhreja koskevien määrällisten ja vertailukelpoisten tietojen keruun;

45.   pyytää komissiota tutkimaan moninkertaista syrjintää ja toimittamaan sitä koskevia tietoja;

46.   pyytää komissiota seuraamaan tarkasti piilosyrjintää, joka perustuu työhön liittyviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin, siihen, miten syrjintätapaukset, joiden syynä on tämän poikkeuksen soveltaminen uskonnollisiin syihin miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY(3) yhteydessä, ja niiden vaikutukset rotuun ja etniseen alkuperään vaikuttavat toisiinsa, ja kiinnittämään erityistä huomiota koulutuksessa tapahtuvaan syrjintään;

47.   painottaa toistamiseen, että on poliittisesti, sosiaalisesti ja oikeudellisesti toivottavaa poistaa käytöstä eri syistä tapahtuvalta syrjinnältä suojelemisen hierarkia, ja suhtautuu tältä osin myönteisesti komission aikeeseen antaa ehdotus direktiivin 2000/43/EY soveltamisalan laajentamisesta kaikkiin muihin syrjinnän syihin, kuten komissio ilmoitti vuoden 2008 lainsäädäntöohjelmassaan; odottaa tästä syystä, että komissio käynnistää valmistelutyöt jo tänä vuonna, jotta se voi esittää ehdotuksensa mahdollisimman pian ja joka tapauksessa vuoden 2008 loppuun mennessä;

48.   pitää myönteisenä sitä, että komissio tutkii moniin eri tekijöihin perustuvaa syrjintää ja on käynnistänyt asiaa koskevan tutkimuksen; kehottaa komissiota omaksumaan sellaisen laajan käsitteen moniin eri tekijöihin perustuvasta syrjinnästä, jossa voidaan ottaa huomioon se mahdollisuus, että yksilöt voivat joutua syrjinnän kohteeksi monesta eri syystä samaan aikaan;

49.   pyytää jäsenvaltiota kiinnittämään enemmän huomiota syrjintätesteihin; neuvoo niitä noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön syrjintätesteistä antamia ohjeita, kuten perusoikeusvirasto on ehdottanut, ja kouluttamaan henkilöstöä tekemään testejä tärkeimmillä aloilla, joita ovat työ ja ammatti, koulutus, asuminen ja majoitus, terveys sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuus sekä rasistinen väkivalta;

50.   kehottaa komissiota sisällyttämään perusoikeusviraston yhteisön syrjinnän vastaiseen oikeudelliseen kehykseen viraston toimivaltuudet huomioon ottavalla tavalla, jotta se voi antaa tärkeän panoksensa toimittamalla säännönmukaisesti tarkkaa ja ajantasaista tietoa, jota tarvitaan uuden lainsäädännön laatimisessa;

51.   kehottaa EU:n toimielimiä pitämään etnisten vähemmistöjen, erityisesti naisten ja lasten, tilannetta ehdokasvaltioissa jatkossakin keskeisenä perusteena arvioitaessa niiden valmiutta liittyä Euroopan unioniin;

52.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22. (2) EUVL C 300 E, 9.12.2006, s. 259. (3) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.