Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 24. toukokuuta 2007 - Strasbourg
Maatalouden yhteinen markkinajärjestely *
 Viljan yhteinen markkinajärjestely *
 Beniamino Donnicin valtakirjan tarkastus
 Nigerian tilanne
 Uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälinen kauppa (CITES)
 Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle
 Strategisen toimintaperiaatteen kehittäminen järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi
 Kašmirin tämänhetkinen tilanne ja tulevaisuudennäkymät
 Viro
 Radio Caracas TV -kanavan tapaus Venezuelassa
 Ihmisoikeudet Syyriassa
 Ihmisoikeudet Sudanissa

Maatalouden yhteinen markkinajärjestely *
PDF 406kWORD 195k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. toukokuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (KOM(2006)0822 – C6-0045/2007 – 2006/0269(CNS))
P6_TA(2007)0207A6-0171/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0822)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0045/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0171/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Yksinkertaistaminen ei saisi vaarantaa vuosien mittaan YMP:n yhteydessä tehtyjä poliittisia päätöksiä. Näin ollen tässä asetuksessa tulisi rajoittua ennen kaikkea tekniseen yksinkertaistamiseen. Siinä ei saisi tästä syystä kumota tai muuttaa olemassa olevia välineitä, jolleivät ne ole vanhentuneet tai tulleet tarpeettomiksi tai jollei niitä tulisi niiden luonteen vuoksi käsitellä neuvoston tasolla, eikä ottaa käyttöön uusia välineitä tai toimenpiteitä.
(6)  Yksinkertaistaminen ei saisi vaarantaa vuosien mittaan YMP:n yhteydessä tehtyjä poliittisia päätöksiä. Näin ollen tässä asetuksessa tulisi rajoittua yksinomaan tekniseen yksinkertaistamiseen. Siinä ei saisi tästä syystä kumota tai muuttaa olemassa olevia välineitä, jollei niitä tulisi yksinomaan niiden teknisen luonteen vuoksi käsitellä neuvoston tasolla, eikä ottaa käyttöön uusia välineitä tai toimenpiteitä.
Tarkistus 2
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Edellä todetun perusteella tähän asetukseen ei saisi sisällyttää niitä yhteisten markkinajärjestelyjen osia, joita tarkistetaan poliittisesti. Tämä koskee tiettyjä hedelmä- ja vihannes-, banaani- ja viinialojen osia. Tästä syystä asetuksiin (ETY) N:o 404/93, (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1493/1999 sisältyvät säännöt tulisi sisällyttää tähän asetukseen vain, jos niitä koskevaa politiikkaa ei ole tarkoitus uudistaa.
(7)  Edellä todetun perusteella tähän asetukseen ei saisi sisällyttää niitä yhteisiä markkinajärjestelyjä, joita tarkistetaan poliittisesti ja jotka sisällytetään tähän asetukseen vasta sen jälkeen, kun käynnissä olevat uudistukset on saatettu päätökseen.
Tarkistus 3
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Viljaan, riisiin, sokeriin, kuivattuun rehuun, siemeniin, oliiveihin, pellavaan ja hamppuun, banaaneihin, viiniin, maitoon ja maitotuotteisiin sekä silkkiäistoukkiin sovellettavissa yhteisissä markkinajärjestelyissä on säädetty markkinointivuosista, jotka on mukautettu ensisijassa kunkin tuotteen biologisiin tuotantosykleihin. Hedelmiä ja vihanneksia sekä hedelmä- ja vihannesjalosteita koskevissa yhteisissä markkinajärjestelyissä komissiolla on toimivalta vahvistaa markkinointivuodet, koska näiden tuotteiden tuotantosyklit vaihtelevat suuressa määrin ja joissakin tapauksissa markkinointivuotta ei ole tarpeen vahvistaa. Näin ollen tähän asetukseen olisi sisällytettävä edellä mainituilla aloilla vahvistetut markkinointivuodet ja komission valtuudet vahvistaa hedelmä- ja vihannes- sekä hedelmä- ja vihannesjalostealoilla sovellettavat markkinointivuodet.
(9)  Viljaan, riisiin, sokeriin, kuivattuun rehuun, siemeniin, oliiveihin, pellavaan ja hamppuun, banaaneihin, maitoon ja maitotuotteisiin sekä silkkiäistoukkiin sovellettavissa yhteisissä markkinajärjestelyissä on säädetty markkinointivuosista, jotka on mukautettu ensisijassa kunkin tuotteen biologisiin tuotantosykleihin.
Tarkistus 4
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)  Toimijajärjestöjen aloitteesta muodostetuissa luonteeltaan toimialakohtaisissa organisaatioissa, jotka edustavat huomattavaa osaa kyseisen alan eri ammattiryhmistä, voidaan markkinatilanteet ottaa paremmin huomioon ja edistää taloudellisten toimintatapojen kehittymistä tietämyksen ja myös tuotannon järjestämisen, tarjontamuotojen ja kaupan pitämisen parantamiseksi. Koska kyseisten luonteeltaan toimialakohtaisten organisaatioiden toimet edistävät yleisesti perustamissopimuksen 33 artiklan ja erityisesti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista, tässä asetuksessa ei aseteta kyseenalaiseksi tämäntyyppisten organisaatioiden olemassaoloa ja toimintaa jäsenvaltioissa.
Tarkistus 5
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Naudanliha-, sianliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-alojen perusasetusten mukaisesti yhteisön tasolla on otettu käyttöön ruhojen luokitteluasteikot. Tällaisia järjestelmiä tarvitaan hintojen seurantaan ja interventiojärjestelyjen soveltamiseen naudanliha- ja sianliha-aloilla. Lisäksi ne edistävät markkinoiden avoimuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista. Tällaiset ruhojen luokittelujärjestelmät olisi säilytettävä. Niiden teknisluonteisuuden vuoksi vaikuttaa kuitenkin aiheelliselta antaa komissiolle tarvittavat valtuudet antaa asiaa koskevat säännöt ottaen huomioon olemassa oleviin järjestelmiin sisältyvät perusteet.
(20)  Naudanliha-, sianliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-alojen perusasetusten mukaisesti yhteisön tasolla on otettu käyttöön ruhojen luokitteluasteikot. Tällaisia järjestelmiä tarvitaan hintojen seurantaan naudanliha-, lampaanliha- ja sianliha-aloilla ja interventiojärjestelyjen soveltamiseen naudanliha- ja sianliha-aloilla. Lisäksi ne edistävät markkinoiden avoimuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista. Tällaiset ruhojen luokittelujärjestelmät olisi säilytettävä. Täysikasvuisten nautojen ja lampaiden ruhot olisi luokiteltava lihakkuuden ja rasvaisuuden perusteella. Ruhot on mahdollista jakaa luokkiin käyttämällä näitä kahta perustetta yhdessä. Täten luokitellut ruhot olisi tunnistettava. Jotta saataisiin varmistettua tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen yhteisössä, olisi säädettävä paikan päällä suoritettavista tarkastuksista, joiden toteuttamisesta huolehtii yhteisön valvontakomitea.
Tarkistus 6
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Sokeriyritysten ja sokerijuurikkaan viljelijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon varmistamiseksi tarvitaan erityiset välineet. Näin ollen sokerialan yhteiseen markkinajärjestelyyn tähän asti sisältyneet vakiosäännökset olisi sisällytettävä tähän asetukseen sokerijuurikkaan ostajien ja myyjien sopimussuhteiden sääntelemiseksi. Sokerin yhteisessä markkinajärjestelyssä on sovellettu tähän asti yksityiskohtaisia ehtoja, kuten asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitettä II. Näiden ehtojen teknisluonteisuuden vuoksi katsotaan asianmukaisemmaksi käsitellä näitä kysymyksiä yhteisön tasolla.
(25)  Sokeriyritysten ja sokerijuurikkaan viljelijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon varmistamiseksi tarvitaan erityiset välineet. Näin ollen olisi vahvistettava vakiosäännökset, joilla säännellään sokerijuurikkaan ostajien ja myyjien sopimussuhteita. On vaikea vahvistaa koko yhteisölle yhtenäisiä sokerijuurikkaan ostoehtoja, koska luonnolliset, taloudelliset ja tekniset olosuhteet ovat moninaiset. Toimialalla on jo sokerijuurikkaan viljelijöiden yhdistysten ja sokeriyritysten välisiä sopimuksia. Sen vuoksi vakiosäännöksissä olisi määriteltävä ainoastaan sekä sokerijuurikkaan viljelijöiden että sokeriteollisuuden tarvitsemat vähimmäisvaatimukset, joilla varmistetaan sokerimarkkinoiden moitteeton toiminta, ja tietyistä säännöistä olisi oltava mahdollisuus poiketa toimialan sisäisillä sopimuksilla.
Tarkistus 7
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  On vaikea vahvistaa koko yhteisölle yhtenäisiä sokerijuurikkaiden ostoehtoja, koska luontoon liittyvät sekä taloudelliset ja tekniset olosuhteet ovat moninaiset. Toimialalla on jo sokerijuurikkaan viljelijöiden yhdistysten ja sokeriyritysten välisiä sopimuksia. Sen vuoksi vakiomääräyksissä olisi määriteltävä ainoastaan sekä sokerijuurikkaan viljelijöiden että sokeriteollisuuden vaatimat vähimmäisvaatimukset, joilla varmistetaan sokerimarkkinoiden moitteeton toiminta, ja tietyistä säännöistä olisi oltava mahdollisuus poiketa toimialan sisäisillä sopimuksilla.
Poistetaan.
Tarkistus 8
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Tämän asetuksen tavoitteen mukaisesti maitokiintiöjärjestelmän rakenne olisi mukautettava sokerikiintiösäännösten mukaiseksi. Tästä syystä maitoalan sääntöjen lähtökohtana ei saisi enää olla velvoite maksaa lisämaksu heti, kun kansallinen viitemäärä ylittyy, vaan kansallisten kiintiöiden vahvistaminen ja ylijäämämaksun periminen kiintiön ylittyessä.
(35)  Tämän asetuksen tavoitteen mukaisesti maito- ja sokerialoilla sovellettavat tuotannon rajoittamista koskevat järjestelmät olisi ryhmiteltävä samaan jaksoon. Tästä syystä maitoalalla olisi korvattava kansalliset viitemäärät kansallisilla kiintiöillä, joihin liittyy maksun periminen kiintiön ylittyessä.
Tarkistus 9
Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)
(35 a)  Maitokiintiöjärjestelmän päätarkoituksena on vähentää maidon ja maitotuotteiden kysynnän ja tarjonnan välistä epätasapainoa ja siitä johtuvaa rakenteellista ylijäämää ja siten tasapainottaa markkinoita. Tästä syystä olisi säädettävä järjestelmän pidentämisestä seitsemällä peräkkäisellä kahdentoista kuukauden pituisella jaksolla 1 päivästä huhtikuuta 2008 alkaen. Vuonna 1984 käyttöön otettu menetelmä, jonka mukaan suoraan kulutukseen kerätyistä tai myydyistä tietyn kiintiön ylittävistä maitomääristä peritään maksu, olisi myös säilytettävä.
Tarkistus 10
Johdanto-osan 95 kappale
(95)  Tässä asetuksessa komissiolle annetaan sellaisia valtuuksia, jotka kuuluivat aiemmin neuvostolle tämän toimiessa perustamissopimuksen 37 artiklassa määrätyn äänestysmenettelyn mukaisesti. Tällaiset neuvoston säädökset on pidettävä voimassa siihen asti, kun komissio antaa asiaa koskevat säännökset sille tällä asetuksella annettujen valtuuksien perusteella. Jotteivät neuvosto ja komissio antaisi tällaisissa tapauksissa rinnakkaisia säännöksiä, komission olisi voitava kumota tällaiset neuvoston säädökset.
(95)  Tässä asetuksessa komissiolle annetaan sellaisia valtuuksia, jotka teknisten säännösten osalta kuuluivat aiemmin neuvostolle tämän toimiessa perustamissopimuksen 37 artiklassa määrätyn äänestysmenettelyn mukaisesti. Tällaiset neuvoston säädökset on pidettävä voimassa siihen asti, kun komissio antaa asiaa koskevat tekniset säännökset sille tällä asetuksella annettujen valtuuksien perusteella. Jotteivät neuvosto ja komissio antaisi tällaisissa tapauksissa rinnakkaisia säännöksiä, komission olisi voitava kumota tällaiset neuvoston säädökset. Neuvoston olisi tehtävä kaikki poliittiset päätökset perustamissopimuksen 37 artiklan mukaisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.
Tarkistus 11
1 artiklan 1 kohdan i alakohta
i) hedelmät ja vihannekset, liitteessä I oleva IX osa (jäljempänä 'hedelmä- ja vihannesala');
Poistetaan.
Tarkistus 12
1 artiklan 1 kohdan j alakohta
j) hedelmä- ja vihannesjalosteet, liitteessä I oleva X osa (jäljempänä 'hedelmä- ja vihannesjalosteala');
Poistetaan.
Tarkistus 13
1 artiklan 1 kohdan l alakohta
l) viini, liitteessä I oleva XII osa (jäljempänä 'viiniala');
Poistetaan.
Tarkistus 14
1 artiklan 2 kohta
2.  Hedelmä- ja vihannesalalla, hedelmä- ja vihannesjalostealalla ja viinialalla sovelletaan ainoastaan seuraavia tämän asetuksen säännöksiä:
Poistetaan.
a) 3 ja 4 artikla;
b)  IV osa;
c) 183 artikla;
d) 184 artikla;
e) 185 artikla;
f) 188 artikla ja 189 artiklan ensimmäinen kohta;
g) 195 artiklan a alakohta.
Tarkistus 15
2 artiklan 2 kohdan b a ja b b alakohta (uusi)
b a) 'viitehinnalla' perushintaa
b b) 'interventiohinnalla' hintaa, jolla interventio toteutetaan.
Tarkistus 16
3 artiklan 1 kohdan d alakohta
d) 1 päivästä elokuuta seuraavan vuoden 31 päivään heinäkuuta viinialalla;
Poistetaan.
Tarkistus 17
3 artiklan 2 kohta
2.  Komissio vahvistaa tarvittaessa markkinointivuodet hedelmä- ja vihannestuotteiden alalla sekä hedelmä- ja vihannesjalostealalla.
Poistetaan.
Tarkistus 18
9 artiklan f a alakohta (uusi)
f a) sianliha
Tarkistus 19
39 artikla
1.  Komissio vahvistaa yhteisön ruhojen luokitteluasteikot ja säännöt, joita jäsenvaltiot soveltavat tiettyjen tuotteiden hintojen ilmoittamiseen, seuraavilla aloilla:
1.  Yhteisön ruhojen luokitteluasteikot ja säännöt, joita jäsenvaltiot soveltavat tiettyjen tuotteiden hintojen ilmoittamiseen, vahvistetaan seuraavilla aloilla:
a) täysikasvuisista nautaeläimistä saatu naudanliha,
a) täysikasvuisista nautaeläimistä saatu naudanliha,
b) sianliha,
b) sianliha,
c) lampaan- ja vuohenliha.
c) lampaan- ja vuohenliha.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja yhteisön asteikkoja vahvistaessaan komissio ottaa huomioon erityisesti seuraavat perusteet:
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja yhteisön asteikkoja vahvistettaessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat perusteet:
a) täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen osalta asteikkoon on sisällyttävä ruhojen luokittelu lihakkuuden ja rasvaisuuden perusteella, minkä ansiosta ruhot voidaan jakaa luokkiin ja luokitellut ruhot tunnistaa;
a) täysikasvuisten nautaeläinten ruhojen osalta asteikkoon on sisällyttävä ruhojen luokittelu lihakkuuden ja rasvaisuuden perusteella, minkä ansiosta ruhot voidaan jakaa luokkiin ja luokitellut ruhot tunnistaa;
b) sianruhojen osalta asteikkoon on sisällyttävä ruhojen luokittelu ottaen huomioon vähärasvaisen lihan osuus suhteessa painoon, ja asteikkoa sovellettaessa on noudatettava periaatetta, jonka mukaan vähärasvaisen lihan prosenttiosuus todetaan suoraan objektiivisten mittausten perusteella; lisäksi asteikkoon on sisällyttävä ruhojen jakaminen luokkiin ja niiden tunnistaminen;
b) sianruhojen osalta asteikkoon on sisällyttävä ruhojen luokittelu ottaen huomioon vähärasvaisen lihan osuus suhteessa painoon, ja asteikkoa sovellettaessa on noudatettava periaatetta, jonka mukaan vähärasvaisen lihan prosenttiosuus todetaan suoraan objektiivisten mittausten perusteella; lisäksi asteikkoon on sisällyttävä ruhojen jakaminen luokkiin ja niiden tunnistaminen;
c) lampaiden ja vuohien ruhojen osalta asteikkoon on sisällyttävä ruhojen luokittelu lihakkuuden ja rasvaisuuden perusteella, minkä ansiosta ruhot voidaan jakaa luokkiin ja luokitellut ruhot tunnistaa.
c) lampaiden ja vuohien ruhojen osalta asteikkoon on sisällyttävä ruhojen luokittelu lihakkuuden ja rasvaisuuden perusteella, minkä ansiosta ruhot voidaan jakaa luokkiin ja luokitellut ruhot tunnistaa.
Kevyiden karitsojen ruhoihin voidaan soveltaa muita perusteita, erityisesti painoa, lihan väriä ja rasvan väriä.
Kevyiden karitsojen ruhoihin voidaan soveltaa muita perusteita, erityisesti painoa, lihan väriä ja rasvan väriä.
2 a.  Jotta varmistetaan tämän asetuksen yhtenäinen soveltaminen yhteisössä, yhteisön valvontakomitea suorittaa tarkastuksia paikan päällä.
Tarkistus 20
41 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan f a alakohta (uusi)
f a) mehiläishoito.
Tarkistus 21
47 artiklan 1 kohta
1.  Toimialakohtaisten sopimusten ja toimitussopimusten on oltava 3 kohdan ja komission vahvistamien ostoehtojen mukaisia erityisesti sokerijuurikkaan osto-, toimitus-, haltuunotto- ja maksuehtojen osalta.
1.  Toimialakohtaisten sopimusten ja toimitussopimusten on oltava 3 kohdan ja liitteessä II a vahvistettujen ostoehtojen mukaisia erityisesti sokerijuurikkaan osto-, toimitus-, haltuunotto- ja maksuehtojen osalta.
Tarkistus 22
50 artiklan johdantokappale
Komissio voi vahvistaa antaa tämän jakson täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti:
Komissio voi vahvistaa antaa tämän jakson täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti seuraavat seikat:
-a) liitteen II a muutokset;
Tarkistus 23
51 artiklan johdantokappale
Jotta rohkaistaisiin ammattialajärjestöjä ja ammattialojen yhteisiä järjestöjä toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan tarjonnan mukauttamista markkinoiden vaatimuksiin, lukuun ottamatta markkinoilta poistamiseen liittyviä toimia, komissio voi toteuttaa seuraavat elävien kasvien, naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan, munien ja siipikarjan aloja koskevat toimenpiteet:
Jotta rohkaistaisiin ammattialajärjestöjä ja ammattialojen yhteisiä järjestöjä toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan tarjonnan mukauttamista markkinoiden vaatimuksiin, lukuun ottamatta markkinoilta poistamiseen liittyviä toimia, komissio voi toteuttaa seuraavat elävien kasvien, maidon ja maitotuotteiden, naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan, munien ja siipikarjan aloja koskevat toimenpiteet:
Tarkistus 24
51 artiklan d a alakohta (uusi)
d a) toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan karjankasvatuksen suuntaamista.
Tarkistus 25
52 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a.  Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä 27 päivänä heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1868/941 soveltamista.
______
1 EYVL L 197, 30.7.1994, s. 4, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 941/2005 (EUVL L 159, 22.6.2005, s. 1).
Tarkistus 27
118 artiklan 1 kohdan johdantokappale
Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä toimialakohtaiset organisaatiot,
Jollei tuotantoalan erityissäännöksistä muuta johdu ja sanotun rajoittamatta samankaltaisten organisaatioiden tunnustamista sellaisten tuotteiden osalta, joita tässä artiklassa ei ole mainittu, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä omien yksityiskohtaisten sääntöjensä mukaisesti luonteeltaan toimialakohtaiset organisaatiot,
Tarkistus 28
118 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) joihin kuuluu edustajia taloudellisten toimien aloilta, jotka liittyvät seuraavien alojen tuotteiden tuotantoon, kauppaan tai jalostukseen:
a) joihin kuuluu edustusjärjestöjä taloudellisten toimien aloilta, jotka liittyvät tietyn alan tuotteiden tuotantoon sekä kauppaan ja/tai jalostukseen.
i) oliiviala;
ii) tupakka-ala;
Tarkistus 29
118 artiklan 1 kohdan c alakohdan johdantokappale
c) jotka pyrkivät tiettyyn tavoitteeseen, erityisesti:
c) jotka pyrkivät tiettyyn tavoitteeseen, erityisesti esimerkiksi:
Tarkistus 30
118 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohta
i) keskittämään ja koordinoimaan jäsenten tuotteiden tarjontaa ja kaupan pitämistä
i) keskittämään ja koordinoimaan kyseisten tuotteiden tarjontaa ja kaupan pitämistä;
Tarkistus 31
118 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohta
ii) mukauttamaan tuotantoa ja jalostusta markkinoiden vaatimuksiin ja parantamaan tuotetta;
ii) mukauttamaan tuotantoa ja/tai jalostusta markkinoiden vaatimuksiin ja parantamaan tuotetta;
Tarkistus 32
118 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohta
iv) laatimaan tutkimuksia kestävistä tuotantomenetelmistä ja markkinoiden kehityksestä.
iv) laatimaan tutkimuksia ja keräämään kokemuksia uusista kestävistä tuotantomenetelmistä ja laatimaan selvityksiä markkinoiden kehityksestä;
Tarkistus 33
118 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv a alakohta (uusi)
iv a) edistämään innovaatiota, laadun parantamista, monimuotoisuutta, tuotteiden turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja luonnon monimuotoisuutta;
Tarkistus 34
118 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv b alakohta (uusi)
iv b) huolehtimaan tuotetta koskevasta tiedotuksesta tuotanto- ja markkinointiketjun alusta loppuun sekä tuotteen myynninedistämisestä.
Tarkistus 35
118 artiklan 2 a kohta (uusi)
Luonteeltaan toimialakohtaiset organisaatiot voivat pyytää viranomaisilta, jotka ovat tunnustaneet ne, että niiden päättämät säännöt, sopimukset ja käytännöt sitovat kaikkia toimijoita, joiden harjoittama toiminta koskee kyseistä tuotetta tai tuoteryhmää.
Tarkistus 36
124 artiklan
1.   Komissio voi edellyttää seuraavien alojen yhden tai useamman tuotteen yhteisöön tuonnissa tuontitodistuksen esittämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tapauksia, joissa tämän asetuksen mukaisesti vaaditaan tuontitodistuksia:
1.   Yhteisöön tuonnin yhteydessä on esitettävä tuontitodistus, kun on kyse vilja-, sokeri-, riisi-, pellava- ja hamppu-, maito-, naudanliha- (liitteessä I olevan XV osan a kohdassa mainittujen tuotteiden osalta) ja oliivialasta (CN-koodeihin 1509, 1510 00, 0709 90 39, 0711 20 90, 2306 90 19, 1522 00 31 ja 1522 00 39 kuuluvien tuotteiden osalta).
a) vilja,
Poikkeus voidaan kuitenkin tehdä
b) riisi,
a) sellaisten viljatuotteiden kohdalla, joilla ei ole merkittävää vaikutusta viljamarkkinoiden tarjontatilanteeseen
c) sokeri,
b) jos jonkin sokerin- tai riisintuonnin hallinnoinnissa ei edellytetä tuontitodistusta.
d) siemenet,
e) oliivit CN-koodeihin 1509, 1510 00, 0709 90 39, 0711 20 90, 2306 90 19, 1522 00 31 ja 1522 00 39 kuuluvien tuotteiden osalta,
f) pellava ja hamppu, kun kyse on hampusta,
g) banaanit,
h) elävät kasvit,
i) naudanliha,
j) maito ja maitotuotteet,
k) sianliha,
l) lampaan- ja vuohenliha,
m) munat,
n) siipikarja,
o) etyylialkoholi.
1 a.  Muiden alojen tai tuotteiden osalta komissio voi edellyttää yhteisöön tuonnissa tuontitodistuksen esittämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tapauksia, joissa tämän asetuksen mukaisesti vaaditaan tuontitodistuksia.
Tarkistus 37
135 artiklan 2 kohta
2.  Lisätuontitulleja ei määrätä, jos tuonti ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai jos vaikutukset ovat epäsuhteessa asetettuun tavoitteeseen nähden.
2.  Neuvosto tarkistaa, että lisätuontitullit eivät todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai että vaikutukset eivät ole epäsuhteessa asetettuun tavoitteeseen nähden.
Tarkistus 38
187 artiklan 1 a kohta (uusi)
Komissio pyrkii noudattamaan kustannustehokkuuden periaatetta näitä sääntöjä määritettäessä ja takaa jäsenvaltioille, että näiden talousarvioon kohdistuvat rasitteet eivät lisäänny niiden vuoksi epätavallisen paljon.
Tarkistus 39
187 artiklan 2 a kohta (uusi)
Seuraamuksia edeltävissä menettelyissä on varmistettava oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 4 päivänä marraskuuta 1950 tehdyn yleissopimuksen mukaisesti.
Tarkistus 40
188 artiklan 1 kohta
1.  Komissiota avustaa maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea (jäljempänä 'komitea').
1.  Komissiota avustaa liha-alan, maitotuotealan, kasvialan tai monivuotisten viljelmien alan hallintokomitea sen mukaan, mistä markkinoista on kyse.
1 a.  Komissio huolehtii jäsenvaltioiden nimeämien asiantuntijoiden korkealuokkaisesta asiantuntemuksesta tarjoamalla asianmukaiset menettelyt ja riittävän rahoituksen.
Tarkistus 41
188 artiklan 1 b kohta (uusi)
1 b.  Viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen hyväksymisestä komissio arvioi hallintokomiteoiden ja alakohtaisten asiantuntijoiden ryhmien työstä saatuja kokemuksia ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää jäsenvaltioiden kommentit.
Tarkistus 42
188 artiklan 1 c kohta (uusi)
1 c.  Hallintokomiteoiden kokouksiin sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 7 artiklan 3 kohtaa.
Tarkistus 43
188 artiklan 3 kohta
3.  Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
3.  Komiteat vahvistavat työjärjestyksensä.
Tarkistus 44
195 artiklan 1 kohdan a alakohta
a) asetukset (ETY) N:o 234/68, (ETY) N:o 827/68, (ETY) N:o 2517/69, (ETY) N:o 2728/75, (ETY) N:o 2729/75, (ETY) N:o 2759/75, (ETY) N:o 2771/75, (ETY) N:o 2777/75, (ETY) N:o 1055/77, (ETY) N:o 2931/79, (ETY) N:o 1358/80, (ETY) N:o 3730/87, (ETY) N:o 4088/87, (ETY) N:o 2075/92, (ETY) N:o 2077/92, (ETY) N:o 404/93, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 2529/2001, (EY) N:o 670/2003, (EY) N:o 797/2004 ja (EY) N:o 1952/2005 1 päivästä tammikuuta 2008;
a) asetukset (ETY) N:o 234/68, (ETY) N:o 827/68, (ETY) N:o 2728/75, (ETY) N:o 2729/75, (ETY) N:o 2759/75, (ETY) N:o 2771/75, (ETY) N:o 2777/75, (ETY) N:o 1055/77, (ETY) N:o 2931/79, (ETY) N:o 1358/80, (ETY) N:o 3730/87, (ETY) N:o 4088/87, (ETY) N:o 2075/92, (ETY) N:o 2077/92, (ETY) N:o 404/93, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 2529/2001, (EY) N:o 670/2003, (EY) N:o 797/2004 ja (EY) N:o 1952/2005 1 päivästä tammikuuta 2008;
Tarkistus 45
198 artiklan 2 kohdan e alakohta
e) viinialan sekä 191 artiklan osalta 1 päivästä elokuuta 2008;
Poistetaan.
Tarkistus 46
Liite I, IX osa

Komission teksti

IX osa: Hedelmät ja vihannekset

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat hedelmä- ja vihannesalan tuotteet:

CN-koodi

Tavaran kuvaus

0702 00 00

Tuoreet tai jäähdytetyt tomaatit

0703

Sipuli, tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit sekä muut Allium-sukuiset kasvikset

0704

Tuore tai jäähdytetty keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä niiden kaltainen Brassica-sukuinen syötävä kaali

0705

Tuoreet tai jäähdytetyt salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit ja endiivit (Cichorium spp.)

0706

Tuoreet tai jäähdytetyt porkkanat, nauriit, punajuuret, kaurajuuret, mukulasellerit, retiisit ja retikat sekä niiden kaltaiset syötävät juuret

0707 00

Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut

0708

Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt

ex 0709

Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset, ei kuitenkaan alanimikkeiden 0709 60 91, 0709 60 95, 0709 60 99, 0709 90 31, 0709 90 39 ja 0709 90 60 kasvikset

ex 0802

Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat, ei kuitenkaan alanimikkeen 0802 90 20 areca- eli betelpähkinät ja koolapähkinät (colapähkinät)

0803 00 11

Tuoreet jauhobanaanit

ex 0803 00 90

Kuivatut jauhobanaanit

0804 20 10

Tuoreet viikunat

0804 30 00

Ananakset

0804 40 00

Avokadot

0804 50 00

Guavat, mangot ja mangostanit

0805

Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät

0806 10 10

Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

0807

Tuoreet melonit (myös vesimelonit) ja papaijat

0808

Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit

0809

Tuoreet aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit), luumut ja oratuomenmarjat

0810

Muut tuoreet hedelmät

0813 50 31

0813 50 39

Sekoitukset, jotka sisältävät yksinomaan nimikkeiden 0801 ja 0802 kuivattuja pähkinöitä

1212 99 30

Johanneksenleipä

Parlamentin tarkistus

Poistetaan.

Tarkistus 47
Liite I, X osa

Komission teksti

X osa: Hedelmä- ja vihannesjalosteet

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat hedelmä- ja vihannesjalostealan tuotteet:

CN-koodi

Tavaran kuvaus

a)

ex 0710

Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt), ei kuitenkaan alanimikkeen 0710 40 00 sokerimaissi, alanimikkeen 0710 80 10 oliivit eivätkä alanimikkeen 0710 80 59 Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät

ex 0711

Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina, ei kuitenkaan alanimikkeen 0711 20 oliivit, alanimikkeen 0711 90 10 Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät eikä alanimikkeen 0711 90 30 sokerimaissi

ex 0712

Kuivatut kasvikset, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut tai jauhetut, mutta ei enempää valmistetut, ei kuitenkaan alanimikkeen ex 0712 90 05 lämpökuivauksella keinotekoisesti kuivatut perunat, jotka eivät sovellu ihmisravinnoksi, alanimikkeiden ex 0712 90 11 and 0712 90 19 sokerimaissi eivätkä alanimikkeen ex 0712 90 90 oliivit

0804 20 90

Kuivatut viikunat

0806 20

Kuivatut viinirypäleet

ex 0811

Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät, ei kuitenkaan alanimikkeen ex 0811 90 95 jäädytetyt banaanit

ex 0812

Hedelmät ja pähkinät, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina, ei kuitenkaan alanimikkeen ex 0812 90 98 banaanit

ex 0813

Kuivatut hedelmät, nimikkeisiin 0801–0806 kuulumattomat; tämän ryhmän pähkinöiden tai kuivattujen hedelmien sekoitukset, ei kuitenkaan alanimikkeiden 0813 50 31 ja 0813 50 39 sekoitukset, jotka sisältävät yksinomaan nimikkeiden 0801 ja 0802 pähkinöitä

0814 00 00

Sitrushedelmien ja melonin (myös vesimelonin) kuoret, tuoreet, jäädytetyt, kuivatut tai väliaikaisesti suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa säilöttyinä

0904 20 10

Kuivatut makeat ja miedot paprikat, murskaamattomat ja jauhamattomat

b)

ex 0811

Jäädytetyt hedelmät ja vihannekset, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

ex 1302 20

Pektiiniaineet ja pektinaatit

ex 2001

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, ei kuitenkaan:

– alanimikkeen 2001 90 20 Capsicum-sukuiset hedelmät, muut kuin makeat ja miedot paprikat

– alanimikkeen 2001 90 30 sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)

– alanimikkeen 2001 90 40 jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä

– alanimikkeen 2001 90 60 palmunsydämet

– alanimikkeen 2001 90 65 oliivit

– alanimikkeen ex 2001 90 99 viinilehdet, humalanversot ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat

2002

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt tomaatit

2003

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt sienet ja multasienet (tryffelit)

ex 2004

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet, ei kuitenkaan alanimikkeen ex 2004 90 10 sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), alanimikkeen ex 2004 90 30 oliivit eivätkä alanimikkeen 2004 10 91 valmistetut tai säilötyt hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina olevat perunat

ex 2005

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet, ei kuitenkaan alanimikkeen 2005 70 oliivit, alanimikkeen 2005 80 00 sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), alanimikkeen 2005 99 10 Capsicum-sukuiset hedelmät, muut kuin makeat ja miedot paprikat eivätkä alanimikkeen 2005 20 10 valmistetut tai säilötyt hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina olevat perunat

ex 2006 00

Sokerilla säilötyt (valellut, lasitetut tai kandeeratut) hedelmät, pähkinät, hedelmänkuoret ja muut kasvinosat, ei kuitenkaan alanimikkeiden ex 2006 00 38 ja ex 2006 00 99 sokerilla säilötyt banaanit

ex 2007

Keittämällä valmistetut hillot, hedelmähyytelöt, marmelaatit, hedelmä- ja pähkinäsoseet sekä hedelmä- ja pähkinäpastat, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät, ei kuitenkaan:

– alanimikkeen ex 2007 10 homogenoidut banaanivalmisteet

– alanimikkeiden ex 2007 99 39, ex 2007 99 57 ja ex 2007 99 98 banaanista valmistetut hillot, hyytelöt, marmelaatit, soseet tai pastat

ex 2008

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat, ei kuitenkaan:

– alanimikkeen 2008 11 10 maapähkinävoi

– alanimikkeen 2008 91 00 palmunsydämet

– alanimikkeen 2008 99 85 maissi

– alanimikkeen 2008 99 91 jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä

– alanimikkeen ex 2008 99 99 viinilehdet, humalanversot ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat

– alanimikkeiden ex 2008 92 59, ex 2008 92 78, ex 2008 92 93 ja ex 2008 92 98 muulla tavalla valmistetut tai säilötyt banaanisekoitukset

– alanimikkeiden ex 2008 99 49, ex 2008 99 67 ja ex 2008 99 99 muulla tavalla valmistetut tai säilötyt banaanit

ex 2009

Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut (ei kuitenkaan alanimikkeiden 2009 61 ja 2009 69 viinirypälemehu ja rypäleen puristemehu eikä alanimikkeen ex 2009 80 banaanimehu) ja vihannesmehut, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

Parlamentin tarkistus

Poistetaan.

Tarkistus 48
Liite I, XII osa

Komission teksti

XII osa: Viini

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat viinialan tuotteet:

CN-koodi

Tavaran kuvaus

a)

2009 61

2009 69

Viinirypälemehu (mukaan lukien rypäleen puristemehu "grape must")

2204 30 92

2204 30 94

2204 30 96

2204 30 98

Muu rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin käymistilassa tai jonka käyminen on pysäytetty muuten kuin alkoholia lisäämällä

b)

ex 2204

Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva, ei kuitenkaan alanimikkeiden 2204 30 92, 2204 30 94, 2204 30 96 ja 2204 30 98 muu rypäleen puristemehu

c)

0806 10 90

Tuoreet viinirypäleet, muut kuin syötäväksi tarkoitetut

2209 00 11

2209 00 19

Viinietikka

d)

2206 00 10

Piquette (puristejäännöksestä valmistettu viini)

2307 00 11

2307 00 19

Viinisakka

2308 00 11

2308 00 19

Viinirypäleiden puristejäännös

Parlamentin tarkistus

Poistetaan.

Tarkistus 49
Liite II a (uusi)

Parlamentin tarkistus

LIITE II a

SOKERIJUURIKKAIDEN OSTOEHDOT

I KOHTA

Tässä liitteessä "sopimuspuolella" tarkoitetaan:

a) sokeriyrityksiä, jäljempänä "valmistajat";

ja

b) sokerijuurikkaan myyjiä, jäljempänä "myyjät".

II KOHTA

1. Toimitussopimus on tehtävä kirjallisena ja määritellystä kiintiösokerijuurikasmäärästä.

2. Toimitussopimuksessa on tarkennettava, voidaanko sokerijuurikkaita toimittaa lisää ja millä ehdoilla.

III KOHTA

1. Toimitussopimukseen on merkittävä sokerijuurikasmäärien ostohinnat, niin että tehdään ero sen mukaan, tulevatko sokerijuurikkaasta valmistettavat sokerimäärät olemaan:

a) kiintiösokeria vai

b) kiintiön ulkopuolista sokeria.

Kun kyseessä ovat a alakohdassa tarkoitetut määrät, ostohinnat eivät saa alittaa asetuksen (EY) N:o 318/2006 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sokerijuurikkaan vähimmäishintaa.

2. Toimitussopimuksessa on ilmoitettava sokerijuurikkaiden määritetty sokeripitoisuus. Siinä on oltava eri sokeripitoisuudet ilmoittava muuntoasteikko ja kertoimet, joilla toimitetut sokerijuurikasmäärät muunnetaan toimitussopimuksessa mainittua sokeripitoisuutta vastaaviksi määriksi.

Asteikko on laadittava eri sokeripitoisuuksia vastaavien saantojen perusteella.

3. Jos myyjä on tehnyt valmistajan kanssa kiintiösokerin valmistukseen tarkoitettujen sokerijuurikkaiden toimitussopimuksen, kaikkia tämän myyjän suorittamia, tämän kohdan 2 kohtaa noudattaen muunnettuja toimituksia pidetään kiintiösokerin valmistukseen tarkoitettuina toimituksina toimitussopimuksessa mainittuun sokerijuurikasmäärään saakka.

4. Jos valmistaja tuottaa kiintiötään pienemmän määrän sokeria sokerijuurikkaista, joista se on tehnyt ennen kylvöä toimitussopimukset, sen on jaettava kiintiönsä täyttymiseen saakka mahdollista lisätuotantoa vastaava sokerijuurikasmäärä niiden myyjien kesken, joiden kanssa se on tehnyt ennen kylvöä toimitussopimuksen kiintiösokerin valmistukseen tarkoitetuista sokerijuurikkaista.

Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

IV KOHTA

1. Toimitussopimuksessa on vahvistettava sokerijuurikastoimitusten ajallista porrastamista ja tavanomaista kestoa koskevat määräykset.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten on oltava edellisenä markkinointivuonna sovellettavia ottaen huomioon todellisen tuotannon tason. Määräyksistä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

V KOHTA

1. Toimitussopimuksessa on määrättävä sokerijuurikkaiden keräilypaikoista.

2. Jos myyjä ja valmistaja ovat jo tehneet toimitussopimuksen edelliseksi markkinointivuodeksi, käytetään edelleen niitä keräilypaikkoja, joista on sovittu kyseisen markkinointivuoden toimituksia varten.

Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

3. Toimitussopimuksessa on määrättävä, että valmistaja vastaa lastaus- ja kuljetuskustannuksista keräilypaikoista lähtien, jollei ennen edellistä markkinointivuotta voimassa olevista paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä vastaavista erityissopimuksista muuta johdu.

4. Kun juurikkaat toimitetaan Tanskassa, Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapaasti sokeritehtaalle, toimitussopimuksessa on kuitenkin määrättävä valmistaja osallistumaan lastaus- ja kuljetuskustannuksiin ja vahvistettava tätä varten prosenttiosuus tai määrä.

VI KOHTA

1. Toimitussopimuksessa on määrättävä sokerijuurikkaiden vastaanottopaikoista.

2. Jos myyjä ja valmistaja ovat jo tehneet toimitussopimuksen edelliseksi markkinointivuodeksi, käytetään edelleen niitä vastaanottopaikkoja, joista on sovittu kyseisen markkinointivuoden toimituksia varten. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

VII KOHTA

1. Toimitussopimuksessa on määrättävä, että sokeripitoisuus todetaan polarimetrisellä menetelmällä. Sokerijuurikasnäyte on otettava vastaanoton yhteydessä.

2. Toimialakohtaisessa sopimuksessa voidaan määrätä näytteenotosta jossain muussa vaiheessa. Tällöin on toimitussopimuksessa määrättävä oikaisusta vastaanoton ja näytteenoton välillä mahdollisesti tapahtuvan sokeripitoisuuden vähenemisen korvaamiseksi.

VIII KOHTA

Toimitussopimuksessa on määrättävä, että kokonaispaino, taara ja sokeripitoisuus määritetään jollain seuraavista tavoista:

a) valmistaja ja sokerijuurikkaan viljelijöiden ammatillinen järjestö määrittävät ne yhdessä, jos toimialakohtaisessa sopimuksessa näin määrätään;

b) valmistaja määrittää ne juurikkaan viljelijöiden ammatillisen järjestön valvonnassa;

c) valmistaja määrittää ne kyseisen jäsenvaltion hyväksymän asiantuntijan valvonnassa, jos myyjä vastaa kustannuksista.

IX KOHTA

1. Toimitussopimuksessa on määrättävä, että valmistaja toteuttaa koko toimitetun juurikasmäärän osalta yhden tai useamman seuraavista velvoitteista:

a) palauttaa toimitetun sokerijuurikkaan tonnimäärästä peräisin olevan tuoreen massan kuluitta myyjälle, vapaasti tehtaalla;

b) palauttaa tämän massan osan kuluitta myyjälle, puristettuna, kuivattuna tai kuivattuna ja melassina, vapaasti tehtaalla;

c) palauttaa massan myyjälle puristettuna tai kuivattuna, vapaasti tehtaalla; tässä tapauksessa valmistaja voi vaatia myyjältä puristus- tai kuivauskulujen korvaamista;

d) maksaa kyseisen massan myyntimahdollisuudet huomioon ottavan korvauksen myyjälle.

Jos osa toimitettavasta juurikasmäärästä on käsiteltävä eri tavalla, toimitussopimuksessa on määrättävä useammasta kuin yhdestä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta velvoitteesta.

2. Toimialakohtaisessa sopimuksessa voidaan määrätä, että massa palautetaan jossain muussa kuin 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetussa vaiheessa.

X KOHTA

1. Toimitussopimuksessa on vahvistettava määräajat mahdollisten ennakkomaksujen ja sokerijuurikkaan ostohinnan maksamiseksi.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määräajat ovat ne, jotka olivat voimassa edellisenä markkinointivuonna. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

XI KOHTA

Jos toimitussopimuksessa annetaan tässä liitteessä käsiteltyjä seikkoja koskevia sääntöjä tai jos ne sisältävät muita seikkoja koskevia sääntöjä, sopimuksen määräykset ja vaikutukset eivät saa olla ristiriidassa tämän liitteen kanssa.

XII KOHTA

1. Toimialakohtaisessa sopimuksessa on oltava välityslauseke.

2. Kun yhteisön, alueellisen tai paikallisen tason toimialakohtaisessa sopimuksessa annetaan tässä asetuksessa käsiteltyjä seikkoja koskevia sääntöjä tai jos ne sisältävät muita seikkoja koskevia sääntöjä, sopimuksen määräykset ja vaikutukset eivät saa olla ristiriidassa tämän liitteen kanssa.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa määrätään erityisesti seuraavista seikoista:

a) säännöt, jotka koskevat niiden sokerijuurikasmäärien jakamista myyjien kesken, jotka valmistaja on ennen kylvöä päättänyt ostaa sokerinvalmistukseen kiintiön rajoissa;

b) säännöt, jotka koskevat III kohdan 4 kohdassa tarkoitettua jakamista;

c) edellä III kohdan 2 kohdassa tarkoitettu muuntoasteikko;

d) säännöt, jotka koskevat tuotettavien sokerijuurikaslajikkeiden siementen valintaa ja hankintaa;

e) toimitettavien sokerijuurikkaiden vähimmäissokeripitoisuus;

f) vaatimus, jonka mukaan valmistajan ja myyjien edustajien on neuvoteltava ennen sokerijuurikastoimitusten aloituspäivän vahvistamista;

g) aikaisista tai myöhäisistä toimituksista myyjille maksettavat palkkiot;

h) tiedot, jotka koskevat:

i) edellä IX kohdan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua massan osaa,

ii) edellä IX kohdan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja kuluja,

iii) edellä IX kohdan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua korvausta;

i) myyjän toteuttama massan poisvieminen;

j) säännöt, jotka koskevat viitehinnan ja sokerin tosiasiallisen myyntihinnan mahdollisen erotuksen jakamista valmistajan ja myyjien kesken, tämän kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 318/2006 5 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishintaa koskevien säännösten soveltamista.

XIII KOHTA

Jollei toimialalla ole saavutettu yhteisymmärrystä niiden sokerin valmistukseen tarkoitettujen sokerijuurikasmäärien jakamisesta myyjien kesken, jotka valmistaja tarjoutuu ostamaan ennen kylvöä kiintiön rajoissa, kyseinen jäsenvaltio voi antaa jakamista koskevia sääntöjä.

Näissä säännöissä voidaan lisäksi myöntää osuuskunnille myyville perinteisille sokerijuurikasmyyjille sellaisia toimitusoikeuksia, joita tällaiseen osuuskuntaan kuuluminen ei anna.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Viljan yhteinen markkinajärjestely *
PDF 271kWORD 45k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. toukokuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viljan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1784/2003 muuttamisesta (KOM(2006)0755 – C6-0044/2007 – 2006/0256(CNS))
P6_TA(2007)0208A6-0141/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0755)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0044/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0141/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1
JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE
(6)  Sen vuoksi on hyväksyttävä tarpeelliset toimenpiteet viljamarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Asetuksessa (EY) N:o 1784/2003 säädetyn maissin interventiojärjestelmän lakkauttaminen vaikuttaa tässä tarkoituksessa kaikkein tarkoituksenmukaisimmalta toimenpiteeltä, kun otetaan huomioon edellä mainitut seikat ja tuottajien käytettävissä olevat myyntikanavat.
(6)  Sen vuoksi on hyväksyttävä tarpeelliset toimenpiteet viljamarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Asetuksessa (EY) N:o 1784/2003 säädetyn maissin interventiojärjestelmän mukaista maissin vuosittaista ostoa olisi siksi rajoitettava määrällisesti, kun otetaan huomioon edellä mainitut seikat.
Tarkistus 2
1 ARTIKLAN 2 KOHTA
5 artiklan 1 kohta (asetus (EY) N:o 1784/2003)
2)  Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:
Poistetaan.
"1. Jäsenvaltioiden nimeämien interventioelinten on ostettava niille tarjottu yhteisössä korjattu tavallinen vehnä, durumvehnä, ohra ja durra, jos tarjoukset täyttävät tietyt erityisesti laatua ja määrää koskevat vaatimukset."
Tarkistukset 3 ja 4
1 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi)
5 artiklan 1 kohdan 1 a ja 1 b alakohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1784/2003)
2 a)  Lisätään 5 artiklan 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:
"Maissin vuosittaiset interventio-ostot tehdään ensimmäisen alakohdan säännöksistä poiketen seuraavien enimmäismäärien mukaisesti:
– 2 miljoonaa tonnia markkinointivuonna 2007/2008,
– miljoona tonnia markkinointivuonna 2008/2009,
– nolla tonnia markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen.
Komissio esittää 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä kertomuksen, jossa arvioidaan maissimarkkinoiden kehittymistä, alan taloudellista tilannetta ja interventioiden lakkauttamista tai jatkamista, ja tekee tarvittaessa uusia lainsäädäntöehdotuksia."

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Beniamino Donnicin valtakirjan tarkastus
PDF 117kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätös 24. toukokuuta 2007 Beniamino Donnicin valtakirjan tarkastuksesta (2007/2121(REG))
P6_TA(2007)0209A6-0198/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla(1),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 3, 4 ja 9 artiklan sekä liitteen I,

–   ottaa huomioon Italian toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antaman virallisen ilmoituksen Beniamino Donnicin valinnasta Euroopan parlamenttiin,

–   ottaa huomioon Achille Occhettolta 25. maaliskuuta 2007 vastaanotetun ilmoituksen Euroopan parlamenttiin valitun Beniamino Donnicin valinnan pätevyyden kiistämisestä,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0198/2007),

A.   ottaa huomioon, että 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa luetellaan tehtävät, jotka ovat ristiriidassa Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa,

B.   ottaa huomioon, että työjärjestyksen 9 artiklan ja liitteen I mukaisesti jäsenten on ilmoitettava täsmällisesti ammatillinen toimintansa sekä muut palkalliset toimensa tai tehtävänsä,

C.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 3 artiklan 5 kohdassa määrätään seuraavaa: "Jos jäsenen nimitys tapahtuu samalta listalta valitun jäsenen toimesta luopumisen vuoksi, valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta varmistaa, että edustajantoimesta luopuminen on tapahtunut 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen sekä tämän työjärjestyksen 4 artiklan 3 kohdan hengen ja kirjaimen mukaisesti.",

D.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvää menettelyä koskevien kansallisten säännösten on oltava yhteisön lainsäädännön perusperiaatteiden ja erityisesti yhteisön primaarioikeuden sekä vuonna 1976 annetun säädöksen kirjaimen ja hengen mukaisia; toteaa, että lainsäädäntö-, hallinto- ja tuomiovaltaa käyttävät toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät tästä syystä voi Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvää menettelyä koskevia kansallisia säännöksiä soveltaessaan ja/tai tulkitessaan jättää huomiotta vaalimenettelyjä koskevia yhteisön oikeuden periaatteita;

E.   katsoo, että Achille Occhetton edustajantoimesta luopumisen yhteensopivuutta vuonna 1976 annetun säädöksen hengen ja kirjaimen kanssa on arvioitava kyseisen säädöksen 6 artiklan mukaisesti, jossa säädetään, että "Edustaj[ia] … eivät sido mitkään ohjeet eikä heidän edustajan toimensa ole sidottu toimintaohjeisiin", ja että jäsenten itsenäisyys ja riippumattomuus on todellinen ja varsinainen perusperiaate,

F.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen (jotka tulevat voimaan vuodesta 2009 alkaen) 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että "jäsenet ovat itsenäisiä ja riippumattomia". Saman artiklan 2 kohdassa, joka välittömästi johtuu 1 kohdasta, säädetään puolestaan, että "sopimus edustajantoimesta luopumisesta ennen vaalikauden päättymistä tai vaalikauden päättyessä on mitätön",

G.   ottaa huomioon, että jäsenten asemaa koskevien sääntöjen näissä säännöksissä vain lausutaan nimenomaisesti vuoden 1976 säädökseen jo sisältyvä periaate itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta ja että jäsenten asemaa koskevilla säännöillä nimenomaisesti vahvistetaan Euroopan parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuuden turvaaminen,

H.   ottaa huomioon, että vaikka Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt tulevatkin voimaan vasta seuraavalla vaalikaudella, joka alkaa vuonna 2009, ne ovat yhteisön tämänhetkisessä lainsäädännössä primaarioikeuteen kuuluva säädös, jonka Euroopan parlamentti on neuvoston yksiselitteisellä suostumuksella hyväksynyt ja joka on julkaistu asianmukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

I.   ottaa huomioon, että sekä Euroopan parlamentin että Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvää menettelyä koskevien kansallisten säännösten täytäntöönpanosta ja/tai tulkinnasta vastaavien kansallisten viranomaisten on otettava huomioon jäsenten asemaa koskevien sääntöjen periaatteet ja järjestelmä ja että näin ollen ne eivät EY:n perustamissopimuksen 10 artiklassa tarkoitetun lojaalin yhteistyön periaatteen mukaisesti voi hyväksyä toimenpiteitä tai säännöksiä, jotka ovat selvästi ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa,

J.   katsoo, että jäsenten asemaa koskevien sääntöjen periaatteet ja säännökset kuuluvat ilman muuta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisiin periaatteisiin, joille Euroopan unioni perustuu (kuten erityisesti kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteet), ja joita Euroopan unionissa pidetään yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina,

K.   ottaa huomioon, että vuonna 1976 annetun säädöksen 6 artiklan oikeusvaikutus kattaa Euroopan parlamentin intressien vuoksi myös ehdokkaat, jotka kuuluvat virallisesti vaalien tuloksiin perustuvaan luetteloon, sillä kyseiset ehdokkaat ovat mahdollisia Euroopan parlamentin jäseniä,

L.   ottaa huomioon, että Achille Occhetton edustajantoimesta luopuminen johtuu toisten "Società civile DI PIETRO-OCCHETTO" -luetteloon kuuluvien jäsenten kanssa tehdystä sopimuksesta, josta päätettiin ennen kuin 12.–13. kesäkuuta 2004 pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien tulos julistettiin, joten edustajantoimesta luopumista on pidettävä vuonna 1976 annetun säädöksen hengen ja kirjaimen vastaisena ja siten mitättömänä,

M.   ottaa huomioon, että Achille Occhetton edustajantoimesta luopumisen mitättömyydestä seuraa, että hänen tilalleen valitun Beniamino Donnicin edustajantoimen olemassaololta ja pätevyydeltä puuttuu tosiasiallinen ja oikeudellinen perusta,

N.   ottaa huomioon, että Tribunale amministrativo regionale del Lazio (Lazion alueellinen hallinto-oikeus; ensimmäinen oikeusaste) vahvisti 21. heinäkuuta 2006 antamallaan päätöksellä, että Achille Occhetton edustajantoimesta luopumista, josta päätettiin ennen kuin valittujen henkilöiden nimet julistettiin, ei voida pitää luopumisena paikasta vaalien tuloksiin perustuvassa luettelossa, sillä kansan tahto edellyttää, että vaalien tulokset eivät ole tahdonvaltaisia eikä niitä voida muuttaa, ja että luopuminen on tehoton päätettäessä toimenpiteistä tehtävien yhteensopimattomuuden, kansalaisluottamuksen tai vaalikelpoisuuden menettämisen taikka tehtävään tai toimeen alun perin oikeutetun henkilön luopumisen vuoksi vapautuneen edustajantoimen täyttämiseksi. Ehdokkaalla, joka luopuu paikastaan, on vapautuneen edustajantoimen täyttämistä koskevien edellytysten toteutuessa siten oikeus peruuttaa toimesta luopumista koskeva päätöksensä ja vastaanottaa vapautunut ja siten uudelleen täytettäväksi tullut edustajantoimi,

O.   ottaa huomioon, että Consiglio di Stato (ylin oikeusaste hallintoasioissa) on lainvoiman saaneella tuomiollaan kumonnut Achille Occhetton valinnan Euroopan parlamentin jäseneksi,

P.   ottaa huomioon, että vuonna 1976 annetun säädöksen 12 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentti – ja ainoastaan Euroopan parlamentti – tarkastaa yleisillä vaaleilla valittujen jäsentensä valtakirjat; katsoo, että tätä Euroopan parlamentin perustavaa laatua olevaa erityisoikeutta ei voida kiistää saati tehdä tyhjäksi millään kansallisten viranomaisten antamalla säännöksellä, joka on selvässä ristiriidassa yhteisön oikeuden asiaa koskevien säännösten ja periaatteiden kanssa, ja että näin on myös silloin, kun kyseisen valtion ylintä tuomiovaltaa käyttävä elin on tehnyt lopullisen päätöksen tällaisen säännöksen hyväksymisestä, kuten tässä tapauksessa Italian Consiglio di Stato; toteaa, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetaan nämä erityisoikeudet, myös suhteessa kansallisiin lopullisiin tuomioihin, jotka ovat yhteisön lainsäädännön vastaisia, ja oikeuskäytännössä on joka tapauksessa vahvistettu valtion vastuu,

Q.   ottaa huomioon, että parlamentti voi laillisesti todeta Beniamino Donnicin edustajantoimen pätemättömäksi sekä olla ottamatta huomioon Italian Consiglio di Staton päätöstä, koska se ei ole vuoden 1976 säädöksen hengen ja kirjaimen mukainen, pysyttäen siten voimassa Achille Occhetton edustajantoimen,

1.   julistaa pätemättömäksi Beniamino Donnicin valtakirjan Euroopan parlamentin jäseneksi, jonka valinnasta kansallinen toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut;

2.   vahvistaa Achille Occhetton edustajantoimen pätevyyden;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Italian toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle sekä Beniamino Donnicille ja Achille Occhettolle.

(1) EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5, säädös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2002/772/EY, Euratom (EYVL L 283, 21.10.2002, s. 1).


Nigerian tilanne
PDF 124kWORD 46k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2007 Nigerian äskettäisistä vaaleista
P6_TA(2007)0210B6-0201/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin Nigerian liittotasavaltaan lähettämän vaalitarkkailijavaltuuskunnan 23. huhtikuuta 2007 esittämän lausunnon alustavista tuloksista ja johtopäätöksistä,

–   ottaa huomioon kansainvälisen vaalitarkkailun periaatejulistuksen ja kansainvälisten vaalitarkkailijoiden toimintasäännöt, joista sovittiin Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla 27. lokakuuta 2005,

–   ottaa huomioon komission 11. huhtikuuta 2000 esittämän tiedonannon Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta (KOM(2000)0191),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.   katsoo, että Nigeriassa vuonna 2007 valtion ja liittovaltion tasolla järjestetyt vaalit eivät täyttäneet demokraattisille vaaleille asetettuja kansainvälisiä ja alueellisia perusvaatimuksia eikä niitä voida pitää uskottavina, vapaina ja oikeudenmukaisina,

B.   katsoo, että vaalit eivät vastanneet Nigerian kansalaisten toiveita ja odotuksia, ja ottaa huomioon, että kansalaiset olivat innokkaasti mukana vaaliprosessissa ja äänestivät usein erittäin vaikeissa oloissa osoittaen päättäväisyytensä äänestää ja käyttää hyväkseen demokraattista oikeuttaan monilla alueilla vallinneesta turvattomasta äänestysilmapiiristä ja pelosta huolimatta,

C.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunta totesi vaalien olleen erittäin puutteelliset, mikä johtui huonosta organisoinnista, avoimuuden puutteesta, laajamittaisista vaalien kulkuun liittyvistä väärinkäytöksistä, merkittävästä näytöstä petosten käytöstä varsinkin tulosten tarkistamisessa, äänestysoikeuden epäämisestä äänestäjiltä prosessin eri vaiheissa ja ehdokkaiden yhtäläisten edellytysten puutteesta,

D.   ottaa huomioon, että sen sijaan, että kansalaisille olisi taattu perusoikeus äänestää vapaasti, Nigerian hallitus ja vaalivirkailijat toimivat salaa aktiivisesti yhteistyössä petoksen ja väkivallan nimissä tai eivät ainakaan välittäneet hallitsevan puolueen kannattajien tai muiden tahojen suorittamista ihmisoikeusrikkomuksista,

E.   ottaa huomioon, että valtiollisten vaalien päivänä äänestyspaikat avattiin hyvin myöhään, jos ollenkaan, niissä ei ollut riittävästi materiaalia eikä tarpeeksi vaalivirkailijoita ja että näistä suurinta osaa ei ollut koulutettu riittävästi,

F.   ottaa huomioon, että vaalisalaisuutta ei useinkaan varmistettu, koska äänestyskoppeja ei ollut ja äänestyspaikat oli suunniteltu huonosti, ja että menettelyjä ei noudatettu oikein, riippumaton valvonta oli osittain estetty ja alaikäisten sallittiin todistettavasti äänestää,

G.   ottaa huomioon, että EU:n tarkkailijat raportoivat väärinkäytöksistä äänten laskussa ja tarkistuksessa sekä häirinnästä, puutteellisesta laskennasta ja tuloseroista ja että äänestyspaikkojen tuloksia ei julkaistu millään vaalihallintotasolla koko maassa,

H.   ottaa huomioon, että mainitut ongelmat johtivat väkivaltaisuuksiin, joissa ainakin 50 ihmistä sai surmansa ja yhtä monta loukkaantui valtiollisten vaalien päivää 14. huhtikuuta 2007 edeltävänä ja sitä seuraavana aikana ja joiden aiheuttamista kuolemantapauksista puolet sattui Niger-joen suistoalueella, sekä kaaokseen, jonka aikana rikollisryhmät kaappasivat vaaliuurnia,

I.   toteaa, että jotkut epäkohdat saatiin korjattua 14. ja 21. huhtikuuta 2007 pidettyjen vaalien välillä ja että poliittiset puolueet ja poliisi olisivat voineet ryhtyä konkreettisiin toimiin ilmapiirin rauhoittamiseksi ja vakauttamiseksi,

J.   ottaa huomioon, että liittovaltiovaalien pitopäivänä EU:n tarkkailijat havaitsivat samankaltaisia väärinkäytöksiä kuin 14. huhtikuuta 2007 eli väärien äänestyslippujen laittamista vaaliuurniin, virallisten tuloslomakkeiden muuttamista, arkaluontoisen äänestysmateriaalin varastamista, äänten ostoa ja alaikäisten äänestämistä,

K.   ottaa huomioon, että lopputulos molemmissa tapauksissa oli hallitsevan PDP-puolueen (People's Democratic Party) voitto äänivyöryllä, niin että joissakin tapauksissa 100 prosenttia kaikista äänistä annettiin PDP:n hyväksi,

L.   ottaa huomioon, että poliittiset puolueet, kansalaisyhteiskunta ja tiedotusvälineet ovat olleet vakavasti huolissaan vaalien järjestämistavasta,

M.   ottaa huomioon, että Nigerian suurin sisäinen tarkkailujärjestö, Transition Monitoring Group, vaati presidentinvaalien uudelleenjärjestämistä,

N.   ottaa huomioon, että riippumaton keskusvaalilautakunta ei valmistautunut hyvin vaaleihin eivätkä sen kyvyt ja puolueettomuus herättäneet luottamusta vaalien sidosryhmissä,

O.   ottaa huomioon, että vaalien valmisteluvaiheissa paljastui puutteita, jotka liittyvät oikeudenmukaisuuteen oppositiota kohtaan, avoimuuteen, äänestäjien rekisteröintiin ja oikeusvaltion periaatteen noudattamiseen, ja että presidentti Olusegun Obasanjo yritti sulkea ehdokkaita vaalien ulkopuolelle,

P.   ottaa huomioon, että Olusegun Obasanjo on presidenttikaudellaan saanut aikaan merkittäviä asioita ja edistänyt demokratiaa kaikkialla Afrikassa, mutta katsoo, että hänen on nyt vahvistettava myönteisiä toimia ja sitouduttava pitämään vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit kansainvälisten standardien mukaisesti,

Q.   toteaa, että naiset ovat edelleen aliedustettuina ehdokkaina ja vaalihallinnossa,

R.   katsoo, että parlamenttivaalit antoivat maalle mahdollisuuden kokeilla aivan ensimmäistä vallanvaihtoaan siviilijohdosta toiseen eli ne vahvistivat näin demokratiaa,

S.   ottaa huomioon, että koska Nigerian 140-miljoonainen kansa muodostaa noin 250 etnistä ryhmää, jotka asuvat 36 osavaltiossa, joista jokaisella on oma kuvernöörinsä ja lainsäädäntöelimensä, ja maassa on 64 miljoonaa rekisteröityä äänestäjää, Nigerian vaalit olivat suurimmat Afrikassa koskaan pidetyt vaalit,

T.   katsoo, että vaalien avoimuus ja uskottavuus vaikuttavat suuresti Nigerian kansainväliseen asemaan sekä kahdenvälisten suhteiden ja taloudellisen yhteistyön laatuun,

U.   katsoo, että vaalien onnistuminen ja uskottavuus edellyttävät myös välitöntä ja ennakoivaa kansallista, alueellista ja laajempaa kansainvälistä osallistumista vaaliväkivallan ja -manipuloinnin torjuntaan,

V.   ottaa huomioon, että vaikka EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta teki ammattitaitoista työtä äänestäjien luottamuksen vahvistamiseksi yleensä paljastamalla väärinkäytöksiä, estämällä petoksia ja antamalla suosituksia vaaliprosessin parantamiseksi, EU:n uskottavuutta vähentää se, ettei ole yhdenmukaista vaalien jälkeistä toimintasuunnitelmaa epäonnistuneiden vaalien käsittelyyn,

W.   ottaa huomioon, että Nigerian vakaus on vaakalaudalla,

1.   vaatii asiaankuuluvia viranomaisia ja sidosryhmiä ryhtymään kiireesti korjaaviin toimiin, jotta voidaan palauttaa edellytykset uskottavien ja avoimien vaalien järjestämiselle Nigeriassa;

2.   kehottaa Nigerian viranomaisia tutkimaan vaalien väärinkäytökset pikaisesti, perusteellisesti ja avoimesti, ryhtymään välittömästi toimiin tilanteen korjaamiseksi ja saattamaan väärinkäytöksiin syyllistyneet vastuuseen teoistaan;

3.   vaatii konkreettisia toimenpiteitä sellaisen aidosti puolueettoman vaalihallinnon luomiseksi, jolla on täydet valmiudet järjestää vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit;

4.   vahvistaa, että Nigerian kansa on oikeutettu saamaan uudet, uskottavat vaalit, jotka järjestetään aidosti puolueettoman ja tehokkaan riippumattoman keskusvaalilautakunnan (INEC) alaisuudessa; korostaa, että nykyisessä tilanteessa INEC ei pysty täyttämään siihen kohdistuvia järjestely- ja logistiikkahaasteita;

5.   pahoittelee, että Nigerian vuoden 2006 vaalilaki ei edelleenkään täytä avoimuuden perusvaatimuksia, jotka koskevat etenkin tulosten tarkastamista ja julkaisua, ja vaatii lain muuttamista;

6.   toteaa, että voitaisiin perustaa kaikkiin puolueisiin kuuluvista edustajainhuoneen ja senaatin edustajista koottu komitea, joka tarkastelisi uudelleen vaaliprosessia sekä tekisi ehdotuksia uusien ja uskottavien vaalien järjestämiseksi;

7.   pahoittelee, että vaikka ilmapiiri oli parantunut siten, että ilmaisun- ja kokoontumisvapauksia kunnioitettiin yleisesti vaalikampanjan aikana, tuomioistuimilla oli yleisesti myönteinen ja puolueeton asema ja ihmiset olivat aidosti sitoutuneet demokratiaan, vaaleja ei voida pitää uskottavina;

8.   pitää erittäin valitettavana, että poliisin, armeijan ja valtion turvallisuuspalveluiden laajamittaista käyttämistä koskevista hallituksen järjestelyistä huolimatta vaalit johtivat kuolemiin jopa ennen ääntenlaskun alkamista ja toisinaan jopa ennen äänestämistä ja että ainakin 200 ihmistä, muun muassa ehdokkaita ja poliiseja, sai surmansa vaaleihin liittyneissä välikohtauksissa;

9.   kehottaa Nigerian viranomaisia, riippumatonta keskusvaalilautakuntaa ja poliittisia puolueita tutkimaan kaikki väkivaltatapaukset ja saattamaan niihin syyllistyneet vastuuseen teoistaan;

10.   tuomitsee vaalivilppejä koskevan rankaisemattomuuden ilmapiirin, virkamiesten koskemattomuuden ja tavan palkata rikollisia harjoittamaan vaaliväkivaltaa sekä vaatii konkreettisia toimia tällä alalla;

11.   kehottaa Nigerian hallitusta olemaan puuttumatta vaaliprosessia koskeviin muutoksenhakuihin; kehottaa oppositiossa olevia poliittisia puolueita käyttämään vaaleihin liittyviä tuomioistuinmenettelyjä, pidättymään väkivallan käytöstä ja tukemaan Afrikan unionin ja Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) yhteistä sovittelua uusien uskottavien vaalien järjestämisestä, jotta voidaan ratkaista vaalien jälkeinen vakava tilanne;

12.   suhtautuu myönteisesti vetoomustuomioistuimen luomiin menettelyihin vaalien jälkeisten valitusten yksinkertaistamiseksi ja pikaisen ratkaisun varmistamiseksi; pahoittelee kuitenkin sitä, että loukatut oppositiopuolueet, jotka jättivät valituksia vaalivetoomustuomioistuimeen, odottivat vielä kahden viikon kuluttua presidentinvaaleista käsittelyn alkamista;

13.   vaatii toimivia ja yleisiä kansalaisoikeuksia ja vaalikoulutusta ja korostaa tarvetta puuttua laajalle levinneeseen lukutaidottomuuteen, joka estää Nigerian kansaa lukemasta painettua sanaa ja joka on myös yksi suurimmista vaaleihin osallistumista rajoittavista syistä varsinkin naisten kohdalla;

14.   hyväksyy Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtopäätökset;

15.   kehottaa komissiota esittämään neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhdenmukaisen ja uskottavan ehdotuksen vaalien jälkeiseksi EU:n politiikaksi, jossa kunnioitetaan kansan vapaata valintamahdollisuutta kyseisessä maassa; pelkää, että nykyinen, jatkamiseen entiseen tapaan perustuva politiikka on haitallista ja jäytää EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan uskottavuutta;

16.   korostaa, että EU:n Nigerialle kohdistamaa apua ei pitäisi antaa liittovaltion tai osavaltioiden rakenteille, ennen kuin on järjestetty uudet, uskottavat vaalit; huomauttaa, että avun on hyödynnettävä Nigerian kansaa ja sitä olisi siitä syystä käytettävä hyvään hallintotapaan, demokratiakehitykseen, äänestäjien koulutukseen ja yhteisöön perustuviin sosiaalisiin peruspalveluihin varsinkin kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kautta;

17.   kehottaa komissiota ja sen Nigerian-edustustoa varmistamaan, että maan hallitus ei ole sekaantunut hankkeiden valintaan eikä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen välineen sellaisen rahoituksen täytäntöönpanoon, jota on nimenomaisesti tarkoitus käyttää ilman isäntämaan hyväksyntää;

18.   kehottaa liittohallitusta torjumaan korruptiota, väkivaltaa ja rankaisemattomuutta, jotka ovat murentaneet suurelta osin maan hallintotapaa varsinkin osavaltion ja paikallisella tasolla ja jotka ovat pitäneet valtaosan nigerialaisista köyhyydessä ja riistäneet heiltä terveydenhoidon ja koulutuksen peruspalvelut, sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia;

19.   kehottaa Nigerian viranomaisia käynnistämään neuvottelut paikallisväestön kanssa Niger-joen suistoalueen tulevaisuudesta eli sen yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja ympäristökehityksestä;

20.   toteaa, että vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen on demokratian avaintekijä ja vaikuttaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja talouskehityksen parantamiseen;

21.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Nigerian hallitukselle, AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille, Afrikan unionin komission ja toimeenpanevan neuvoston puheenjohtajille ja Länsi-Afrikan talousyhteisön komissiolle ja ministerineuvostolle.


Uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälinen kauppa (CITES)
PDF 217kWORD 55k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2007 EU:n strategisista tavoitteista Haagissa 3.–15. kesäkuuta 2007 pidettävässä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten konferenssin 14. kokouksessa
P6_TA(2007)0211B6-0200/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Haagissa, Alankomaissa 3.–15. kesäkuuta 2007 pidettävän luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten konferenssin 14. kokouksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että CITES on maailman laajin voimassa oleva luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön suojelua koskeva sopimus, jolla estetään luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien liikahyödyntäminen kansainvälisen kaupan välityksellä ja johon on liittynyt 169 sopimuspuolta, Euroopan unionin kaikki 27 jäsenvaltiota mukaan lukien,

B.   ottaa huomioon, että luonnonvarojen kuluttaminen ihmisten tarpeisiin, luontotyyppien tuhoutuminen, ilmastonmuutos, luonnonvaraisten lajien liikahyödyntäminen ja luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien laiton kauppa ovat maapallon luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pääasialliset syyt,

C.   ottaa huomioon tieteelliset kertomukset, joissa ennakoidaan, että ilmastonmuutos kiihdyttää biologisen monimuotoisuuden vähenemistä ja pahentaa uhanalaisten lajien tilannetta,

D.   ottaa huomioon, että yleinen tietoisuus kuluttajamaissa on ollut ja on edelleen avainasemassa salametsästyksen ja uhanalaisten luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien laittoman kansainvälisen kaupan hillitsemisen kannalta,

E.   ottaa huomioon, että laiton kauppa vaarantaa vakavasti maailmanlaajuisen ympäristö- ja kestävän kehityksen ohjelman,

F.   ottaa huomioon, että EU:n kestävän kehityksen strategia tarjoaa puitteet luonnonvarojen vastuulliselle ja kestävälle hallinnalle,

G.   ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudella 25.–27. lokakuuta 2005 järjestetyssä luonnonvaraisten eläinten kaupan lainvalvonnan koordinointia koskeneessa EU:n seminaarissa laadittiin laajaa kannatusta saanut luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston laittoman kaupan torjumista Euroopan unionissa (2006–2010) koskeva toimintasuunnitelmaluonnos,

H.   ottaa huomioon, että CITES-yleissopimus täydentää Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja muiden kansainvälisten elinten toimintaa meren eläimistön suojelemiseksi kansainvälisen kaupan mahdollisesti aiheuttamia uhkia vastaan,

I.   ottaa huomioon, että kansainvälinen valaanpyyntikomissio (IWC), joka tunnustetaan CITES-yleissopimuksessa valaiden suojelua ja hoitoa säänteleväksi toimivaltaiseksi elimeksi, on julistanut kaupallista valaanpyyntiä koskevan maailmanlaajuisen kiellon,

J.   ottaa huomioon sopimuspuolten konferenssin 14. kokouksen asiakirjaan 51 sisältyvän, Japanin tekemän ehdotuksen, jonka mukaan kaikkia liitteessä I mainittuja IWC:n hallinnoimia valaslajeja arvioidaan säännöllisesti liitteiden uudelleentarkastelun yhteydessä, että IWC:n ja CITESin välistä suhdetta koskevaa CITESin päätöslauselmaa Conf. 11.4 muutetaan ja että IWC toimittaa tieteellistä tietoa ja lausuntoja CITESin valaslajeja koskevasta luettelosta,

K.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ilmaisi pettymyksensä metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanon vauhdittamisesta 7. heinäkuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa(1) FLEGT-toimintasuunnitelman epätavallisen hitaaseen edistymiseen ja että laittomasti ja kestämättömällä tavalla hakatun puutavaran tuonnin EU:hun kieltävien velvoittavien ja kattavien säännösten puuttuessa CITES-yleissopimuksen aloitteet puulajien kansainvälisen kaupan sääntelemiseksi ovat erityisen tärkeitä,

L.   ottaa huomioon, että sopimuspuolet hyväksyivät konferenssin 12. kokouksessa Euroopan parlamentin suosituksen vastaisesti päätöksen, jolla sallittiin kertaluonteinen myynti Botswanan, Namibian ja Etelä-Afrikan hallitusten omistamista norsunluuvarastoista tietyin ehdoin, ja että kyseisissä päätöksissä asetettuja kaupan ehtoja ei ole edelleenkään täytetty,

M.   ottaa huomioon, että laittoman norsunluun takavarikointi on lisääntynyt huomattavasti sopimuspuolten 13. kokouksen jälkeen ja arvioiden mukaan vuosittain tapetaan 20 000 norsua tai enemmän; ottaa huomioon, että norsunluukaupan avaamisella enemmän olisi haitallisia vaikutuksia muiden Afrikan ja Aasian maiden jo vähentyneisiin ja hajanaisiin norsupopulaatioihin,

N.   ottaa huomioon, että vaeltavien lajien suojelua koskevassa yleissopimuksessa valkohai on otettu mukaan yleissopimuksen liitteisiin I ja II; ottaa huomioon, että Australia on sisällyttänyt lajin mukaan CITESin liitteeseen III vuodesta 2001 lähtien, Norjan ja Japanin esittämistä varaumista huolimatta; ja ottaa huomioon, että Maailman luonnonsuojeluliitto (IUCN) on pitänyt lajia vaarantuneena liiton kokoamalla uhanalaisten lajien punaisella listalla vuodesta 1996 lähtien,

O.   ottaa huomioon, että aasialaisten suurten kissaeläinten populaatiot ovat yhä uhanalaisempia ja että edistyminen päättäväisten toimien käynnistämisessä tiikerien ja muiden suurten kissaeläinten vähenemisen pysäyttämiseksi on ollut riittämätöntä,

P.   ottaa huomioon, että kaviaarin yleiset merkintävaatimukset, joiden tarkoituksena on säännellä kaviaarin kauppaa, tulivat voimaan toukokuussa 2005,

Q.   ottaa huomioon, että luettelointia koskevien päätösten perusteena on oltava edelleen lajien suojelu ja että arviot ihmisten elinkeinoille aiheutuvista vaikutuksista on otettava huomioon luettelointia koskevien päätösten täytäntöönpanossa;

R.   ottaa huomioon, että mikään ei estä EU:ta hyväksymästä villieläinten tuontia koskevia unionin sisäisiä tiukkoja toimia, jotka perustuvat lajien suojeluun liittyviin tavoitteisiin tai muihin, kuten eläinten hyvinvointia koskeviin näkökohtiin,

1.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään ennalta varautumisen periaatetta kaikkia työasiakirjoja ja luetteloehdotuksia koskevien päätöstensä johtoajatuksena ja ottamaan huomioon myös "käyttäjä maksaa" -periaatteen, ekosysteemipohjaisen lähestymistavan ja perinteisen suojelun periaatteet;

2.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että CITESin ja muiden biologista monimuotoisuutta koskevien yleissopimusten välisen koordinoinnin tehostamiseen pyrkivillä päätöksillä ei heikennetä CITESin asemaa maailmanlaajuisena suojelusopimuksena eikä CITESin tiukkoja suojelutoimia;

3.   vastustaa jyrkästi salaisten äänestysten käyttöä ja on pettynyt siihen, että pysyvä CITESin komitea ei ole antanut ehdotuksia salaisten äänestysten poistamisesta yleissopimuksen päätöksentekoprosessista;

4.   pitää myönteisenä Kenian ja Malin ehdotuksia 20 vuotta kestävästä norsunluukaupan kiellosta, jota Togo ja Ghana kannattavat, sekä Accran julistusta, jossa kehotetaan kieltämään norsunluukauppa ja jonka 19 Afrikan maan edustajat ovat allekirjoittaneet;

5.   muistuttaa, että ehdotettu kielto ei vaikuta sopimuspuolten konferenssin 12. kokouksen tekemään päätökseen sallia tietyin ehdoin kertaluonteinen myynti Botswanan, Namibian ja Etelä-Afrikan hallitusten omistamista norsunluuvarastoista;

6.   korostaa, että Kenian ja Malin ehdotusten hyväksyminen antaisi aikaa viimeistellä MIKE-ohjelmaa (Monitoring Illegal Killing of Elephants) ja antaisi kansainväliselle yhteisölle tilaisuuden muuttaa keskustelun painopistettä norsunluukaupasta norsujen ja niiden elinympäristöjen todellisiin uhkiin;

7.   kehottaa painokkaasti Afrikan maiden hallituksia ja kansalaisjärjestöjä panemaan toimeen kokonaisuudessaan sopimuspuolten konferenssin 13. kokouksessa tehdyn päätöksen afrikkalaisen norsunluun kaupan valvontaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamisesta raportointivelvollisuuksineen;

8.   kehottaa komissiota tukemaan pyrkimyksiä tiikerien suojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi esimerkiksi yksilöimällä lainsäädännön puutteita, täytäntöönpanovaikeuksia sekä soveltamis- ja kapasiteettiongelmia;

9.   kehottaa komissiota raportoimaan edistymisestään kaviaarin merkintävaatimusten toteuttamisessa kannustaakseen muita Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian keskeisiä tuottaja- ja kuluttajavaltioita ottamaan merkintäjärjestelmän käyttöön ja vahvistaakseen luotettavaan ja ajanmukaiseen tieteelliseen tietoon perustuvien, kestävän kehityksen mukaisten vientikiintiöiden perustamisprosessia;

10.   kehottaa painokkaasti EU:ta tukemaan seuraavia sopimuspuolten ehdotuksia:

   lorien (Nycticebus spp.) siirtäminen CITESin liitteestä II liitteeseen I;
   punailveksen (Lynx rufus) poistaminen CITESin liitteestä II hylätään, koska vastaavanlainen ongelma koskee euraasianilvestä (Lynx lynx) ja espanjanilvestä (Lynx pardinus);
   sillihain (Lamna nasus) ja piikkihain (Squalus acanthias) sisällyttäminen CITESin liitteeseen II (Saksan ehdotus jäsenvaltioiden puolesta);
   saharauskujen (Pristidae spp.) sisällyttäminen CITESin liitteeseen I; kaikki niihin kuuluvat lajit on luetteloitu Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan;
   ankeriaan (Anguilla Anguilla) sisällyttäminen CITESin liitteeseen II (Saksan ehdotus jäsenvaltioiden puolesta);
   helmikardinaaliahvenen (Pterapogon kauderni) sisällyttäminen CITESin liitteeseen II;
   trooppisten puulajien bresiljapuun (Caesalpina echinata), ruusupuun (Dalbergia retusa, Dalbergia granadillo ja Dalbergia stevensonii) sekä setrin (Cedrela spp) sisällyttäminen CITESin liitteeseen II;
   afrikkalaisen villikoiran (Lycaon pictus) sisällyttäminen CITESin liitteeseen II;
   säännösten noudattamista ja täytäntöönpanoa koskeva työasiakirja (Saksan ehdotus jäsenvaltioiden puolesta);
   CITES-sopimukseen luetteloitujen lajien Internet-kauppaa koskeva työasiakirja (Saksan ehdotus jäsenvaltioiden puolesta);
   Algerian neljä ehdotusta atlashirven (Cervus elaphus barbarus), cuvieringasellin (Gazella cuvieri), dorkasingasellin (Gazella dorcas) ja valkogasellin (Gazella leptoceros) sisällyttämisestä CITESin liitteeseen I;
   Australian ehdotus vakiintuneiden lääkeaineiden kauppaa koskevasta työasiakirjasta;
   Kenian ja Malin ehdotus kieltää norsunluukauppa 20 vuodeksi;

11.   kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita hylkäämään seuraavat ehdotukset:

   konferenssin 14. kokouksen asiakirjaan 51 sisältyvä, valaslajeja koskeva Japanin ehdotus;
   mustasarvikuonon (Dideros bicornis) vientikiintiöiden tarkistaminen Namibian ja Etelä-Afrikan osalta;
   nykyisten CITESin liitteeseen II sisältyvien, Botswanan, Namibian, Etelä-Afrikan ja Zimbabwen norsupopulaatioita koskevien huomautusten korvaaminen, jotta mahdollistetaan vuotuisten vientikiintiöiden perustaminen jalostamattoman norsunluun kauppaa varten;
   ehdotus Botswanan norsupopulaation sisällyttämistä CITES-sopimuksen liitteeseen II koskevan huomautuksen tarkistamisesta, jalostamattoman norsunluun kaupan vuosittaisten vientikiintiöiden, elävien eläinten myynnin kaupallisiin tarkoituksiin, nahkatuotteiden myynnin kaupallisiin tarkoituksiin, vuotien myynnin kaupallisiin tarkoituksiin sekä metsästysmuistojen myynnin ei-kaupallisiin tarkoituksiin mahdollistamiseksi;
   ehdotus vikunjan (Vicugna vicugna) villan kaupan laajentamisesta Bolivian yhdeksään populaatioon, koska osa näistä populaatioista on hyvin pieniä;
   ehdotus suokaimaanin (Melanosuchus niger) brasilialaisen populaation siirtämisestä CITESin liitteestä I liitteeseen II;
   ehdotus leopardin (Panthera pardus) siirtämisestä CITESin liitteeseen II ja Mosambikista peräisin olevien metsästysmuistojen vientikiintiöiden kasvattamisesta;

12.   katsoo, että CITES voi parhaiten edistää köyhien elinkeinoja varmistamalla yleissopimuksen täytäntöönpanon ja soveltamisen sekä estämällä sääntelemättömän ja laittoman kaupan, ja kehottaa tästä syystä komissiota ja jäsenvaltioita perumaan sopimuspuolten konferenssin 14. kokouksen asiakirjan 14 "CITES and Livelihoods";

13.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä CITES-yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi kehittämällä strategian, jossa määritellään ensisijaiset tavoitteet soveltamisen helpottamiseksi, sekä tarjoamalla lisäkannustimia ja taloudellista tukea erityisesti lajien tunnistamiseen ja toimeenpanon valvontaan liittyvää koulutusta ja teknistä tukea varten;

14.   muistuttaa, että Euroopan unioni on yksi luonnonvaraisten eläinten laittoman kaupan suurimmista markkinoista ja että lainsäädännön noudattamisessa on eroja jäsenvaltioiden välillä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimintansa koordinointia luonnonvaraisten eläinten kauppaa koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi;

15.   kehottaa painokkaasti niitä CITESin sopimuspuolia, jotka eivät vielä ole niin tehneet, ratifioimaan Gabaronen tarkistuksen, jotta Euroopan yhteisöstä voisi tulla CITESin sopimuspuoli;

16.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, CITESin sopimuspuolille ja CITESin sihteeristölle.

(1) EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 482.


Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle
PDF 156kWORD 89k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2007 tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle (2006/2274(INI))
P6_TA(2007)0212A6-0159/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle" (KOM(2006)0502),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle" (KOM(2003)0226),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen: Yhteinen lähestymistapa" (KOM(2005)0488) sekä siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEK(2005)1253 ja SEK(2005)1289),

–   ottaa huomioon 27. lokakuuta 2005 pidetyn Hampton Courtin huippukokouksen päätöksellä perustetun tutkimus- ja kehitystyötä sekä innovointia käsitelleen riippumattoman asiantuntijaryhmän 20. tammikuuta 2006 laatiman raportin "Innovatiivisen Euroopan luominen" (nk. Ahon raportti),

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa unionista päätettiin tehdä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, ja Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 sekä 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon 4. joulukuuta 2006 järjestetyn kilpailukykyneuvoston 2769. kokouksen päätelmät,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon kevään Eurooppa-neuvostolle "Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle" (KOM(2005)0024),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteiset toimet kasvun ja työllisyyden hyväksi – Yhteisön Lissabon-ohjelma" (KOM(2005)0330),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Pk-yritysten kasvun rahoittaminen – enemmän eurooppalaista lisäarvoa (KOM(2006)0349),

–   ottaa huomioon jäsenvaltioiden esittämät kansalliset uudistusohjelmat, jäsenvaltioiden syksyn 2006 raportit kansallisten uudistusohjelmiensa täytäntöönpanosta sekä komission vuosittaisessa edistymiskertomuksessaan (KOM(2006)0816) esittämän arvioinnin näiden kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanosta,

–   ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2005 annetun neuvoston suosituksen 2005/601/EY jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (vuosiksi 2005–2008)(1) ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista 12. heinäkuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/600/EY(2), jotka yhdessä muodostavat "työllisyyttä ja kasvua koskevat yhdennetyt suuntaviivat",

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY(3),

–   ottaa huomioon kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta 24. lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1639/2006/EY(4),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta (KOM(2006)0604),

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista (KOM(2000)0412) ja puheenjohtajavaltion tarkistaman tekstin,

–   ottaa huomioon yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtion tuelle(5) ja komission tiedonannon "Verokannustimien tehokkaampi käyttö tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseksi" (KOM(2006)0728),

–   ottaa huomioon komission työasiakirjan "Euroopan kilpailukykyraportti 2006" (SEK(2006)1467) ja komission tiedonannon "Talouden uudistukset ja kilpailukyky: Euroopan kilpailukykyraportin 2006 tärkeimmät viestit" (KOM(2006)0697),

–   ottaa huomioon vuotta 2006 koskevan Euroopan innovaatioiden tulostaulun, josta käy selkeästi ilmi, että Yhdysvallat ja Japani ovat edelleen EU:n edellä innovaatioiden suhteen,

–   ottaa huomioon OECD:n tiede-, teknologia- ja teollisuuskatsauksen 2006,

–   ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpanosta: Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen: Yhteinen lähestymistapa(6),

–   ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman tulevasta patenttipolitiikasta Euroopassa(7),

–   ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kevään 2006 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä(8),

–   ottaa huomioon heinäkuussa 2004 laaditun asiantuntijaraportin, joka koskee laitosten toiminnan tehostamista teknologian siirtämiseksi tutkimuslaitoksilta elinkeinoelämälle,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, jossa käsitellään investoimista tietoon ja innovointiin (ETSK 40/2007, INT/325),

–   ottaa huomioon i2010-aloitteen ja erityisesti komission tiedonannon "i2010-aloitteeseen kuuluva sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma: vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi" (KOM(2006)0173),

–   ottaa huomioon marraskuussa 2006 esitetyn palvelualan innovaatioita käsittelevän komission valmisteluasiakirjan,

–   ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman tulevan aluepolitiikan vaikutuksista EU:n innovatiiviseen kapasiteettiin(9),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0159/2007),

A.   ottaa huomioon sen, missä vaiheessa Lissabonin strategian toteuttaminen on, ja siihen liittyen kattavamman innovointistrategian tarpeen maailmanlaajuista kilpailua silmällä pitäen,

B.   katsoo, että innovoinnin avulla saavutettu monimuotoisuus on yksi keino, jonka avulla EU voi vastata globalisaation haasteisiin,

C.   ottaa huomioon, että täytyy parantaa sekä akateemisten tutkimustulosten siirtoa nimenomaan pk-yrityksiin että erityisesti yhteiskunnallisesti merkittävien innovaatioiden saatavuutta, ja ottaa huomioon, että maantieteellisesti keskittyneet innovaatiokeskukset tulee saada hyödyntämään yhteisön eri alueiden taitoja ja monimuotoisuutta,

D.   katsoo, että Euroopan unionin tiedekeskuksiin kertynyttä merkittävää erityisasiantuntemusta ei hyödynnetä riittävästi,

E.   katsoo, että innovoinnin tukemisen alalla vallitseva ympäristö ei ole kilpailukykyinen ja että siitä puuttuvat avoimet ja oikeudenmukaiset olosuhteet kaikille innovatiivisen toiminnan harjoittajille, pienet innovoivat yritykset ja teknologisen innovoinnin keskukset mukaan lukien,

F.   ottaa huomioon, että perinteinen lähestymistapa innovaatioiden edistämisessä, jossa yhdistetään tekniikan työntövaikutus ja kysynnän vetovaikutus, ei ole sinänsä riittävä ja se vaatii samanaikaisesti suotuisten markkinaedellytysten kehittämistä, jotta voidaan luoda innovatiivisuuteen kannustava sääntely-ympäristö,

G.   ottaa huomioon, että palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/123/EY(10) tuetut, hyvin toimivat sisämarkkinat luovat suotuisan ympäristön innovaatioille suurempana ja vakaampana talousalueena, joka houkuttelee enemmän sijoittajia ja edistää työntekijöiden liikkuvuutta,

H.   ottaa huomioon, että yhtenäismarkkinoilla on edelleen tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkuvuutta haittaavia esteitä, jotka tekevät eurooppalaisille yrityksille mahdottomaksi toimia sellaisessa mittakaavassa, että tutkimukseen ja innovointiin tehdyt investoinnit olisivat tuottavia,

I.   katsoo, että innovoinnin perustavoite on kilpailukyvyn kasvattaminen ja EU:n kansalaisten elämänlaadun parantaminen,

J.   ottaa huomioon, että huippuosaamisen periaate, joka on tarkoituksenmukainen lähinnä kaikkein keskeisimpänä pidetyn tieteellisen tutkimuksen tukemisessa, ehkäisee tervettä kilpailua innovoinnin tukemisen alalla ja jättää pienemmät toimijat (innovatiiviset yritykset, teknologia- ja innovaatiokeskukset, tutkimuskeskukset) tukiohjelmien ulkopuolelle,

K.   ottaa huomioon, että innovointi mahdollistaa myös perinteisten alojen ylläpitämisen,

L.   ottaa huomioon innovoinnin roolin EU:n jäsenvaltioiden sosiaalisten mallien muovaamisessa,

M.   katsoo, että innovointi voi myötävaikuttaa sellaisten yhteiskunnallisten ryhmien kuten vammaisten integrointiin,

N.   katsoo, että hyödykkeiden, palvelujen ja prosessien tarjoamia innovointimahdollisuuksia on hyödynnetty heikosti EU:ssa,

O.   ottaa huomioon innovaatioita ja tekijänoikeuksia koskevan tiedon hallinnointiin suunnatun institutionaalisen tuen merkityksen,

P.   ottaa huomioon innovaatiopolitiikan rahoituksen sekä sen, että julkisten hankintasopimusten ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien osuus siitä on kasvanut,

Q.   ottaa huomioon, että innovointi edellyttää koulutusta, muun muassa monitieteistä koulutusta, joka käsittää perinteisten tieteenalojen rajamaastoon kuuluvia alueita, ja että innovoinnista on tultava opetusohjelmien erottamaton osa koulutuksen kaikilla tasoilla,

R.   ottaa huomioon, että elinikäinen oppiminen voi edistää innovaatioihin liittyvän tiedon laajentamista ja että tietoyhteiskunnan edistäminen auttaa ehkäisemään syrjäytymistä työmarkkinoilta,

S.   ottaa huomioon, että eurooppalaisten laatustandardien ja sääntöjen luominen uudenaikaisten tuotteiden ja palveluiden kehityksen varhaisessa vaiheessa voi kannustaa innovaatioon,

T.   ottaa huomioon, että seitsemännen puiteohjelman on muovattava vahvistettu ja laajennettu eurooppalainen tutkimusalue, jolla keskitytään erityisiin tehtäviin,

U.   ottaa huomioon, että OECD:n Oslon käsikirjaan sisältyvä innovaation määritelmä on saanut laajan tulkinnan ja että siitä on tulossa vakiomääritelmä Euroopan yhteisön toimielimissä,

1.   suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka koskee uutta edelläkävijämarkkinoita koskevaa aloitetta, jonka tavoitteena on tuoda markkinoille innovatiivisia tuotteita ja palveluja aloilla, joilla EU voi saavuttaa maailmanlaajuisen johtoaseman; katsoo, että uusi edelläkävijämarkkinoita koskeva aloite, jonka tulisi keskittyä etenkin uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden luomiseen ja markkinointiin, on käynnistettävä erityisesti sellaisilla aloilla, joilla on suuri kysyntäpotentiaali, ja samalla on taattava vähiten kehittyneiden alueiden riittävä huomioonotto;

2.   huomauttaa, että suunniteltaessa innovaatioita tukevia toimintalinjoja on tärkeää keskittyä innovointiin laajemmassa mielessä siten, että siihen sisällytetään sekä palvelusektori, matkailu mukaan lukien, että muu kuin teknologinen innovointi, toisin sanoen markkinoinnin ja organisoinnin alalla tapahtuva innovointi; yhtyy täysin kilpailukykyneuvoston 4. joulukuuta 2006 antamiin päätelmiin, joissa komissiota pyydetään laatimaan poliittiset suuntaviivat koskien palvelualan innovaatioita ja muita kuin teknologisia innovaatioita, sekä pyytää komissiota ottamaan tähän pohdintaan mukaan erityisesti pieniä yrityksiä ja käsiteollisuusyrityksiä edustavat elimet;

3.   panee merkille, että vaikka innovatiivisten ratkaisujen luomisessa ja käyttöönotossa erityisessä asemassa ovat pienet ja keskisuuret yritykset, klusterit ja eri elinten, yritysten, yliopistojen ja tutkimuskeskusten välinen yhteistyö, myös matalan ja keskitason teknologian aloilla, järjestelmällinen julkinen tuki, jonka ehtojen suhteen vallitsisi avoimuus, puuttuu; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille T&K:lle ja innovaatioille suunnattavaa valtiontukea koskevan uuden kehyksen, joka tarjoaa luettelon pk-yritysten innovointitoiminnan tukemiseksi toteutettavista erityistoimista;

4.   kehottaa jäsenvaltioita antamaan uutta eloa eurooppalaisille yrityksille ja niiden innovointimahdollisuuksille vähentämällä byrokratiaa ja siten parantamalla sääntelyn laatua samalla kun hallinnollista taakkaa kevennetään; on vakaasti sitä mieltä, että lainsäädännön kehittäminen, erityisesti pk-yritysten liiallisen hallinnollisen taakan keventäminen, edistää suotuisia markkinaedellytyksiä ja auttaa tuomaan markkinoille uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja ja että se lisää myös kuluttajien luottamusta ja kannustaa ehdotetun Eurostars-ohjelman kaltaisia aloitteita;

5.   pitää myönteisenä sellaisille pienille yrityksille ja mikroyrityksille suunnatun laajapohjaisen innovaatiostrategian käynnistämistä, joiden innovaatiopotentiaalia, erityisesti mitä tulee matalaan ja keskitason teknologiaan sekä muuhun kuin teknologiseen innovointiin, ei ole tähän asti riittävästi tunnustettu ja hyödynnetty; pahoittelee kuitenkin sitä, että edellä mainitussa komission tiedonannossa "Tietämyksestä käytännön toimiin" ei ehdoteta tällaisille yrityksille suunnattuja operatiivisia toimia; pyytää näin ollen komissiota ja neuvostoa liittämään tällaisten yritysten erityispiirteet ja tarpeet laajapohjaisen innovaatiostrategian kymmeneen prioriteettiin, ja pyytää komissiota, yhdessä näitä yrityksiä edustavien elinten kanssa, toimittamaan neuvostolle ja parlamentille erityisen ohjelman laajassa merkityksessä käsitetyn innovoinnin kehittämiseksi tällaisissa yrityksissä, olipa niiden toimiala mikä tahansa;

6.   korostaa tieteen, teknologian ja innovoinnin merkitystä koulutuksen ja kulttuurin alalla; koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa, johon sisällytetään tiede, teknologia ja innovointi; korostaa, että opetusohjelmiin on tarpeen sisällyttää aktiviteetteja ja aloitteita, jotka on suunnattu herättämään nuorten mielenkiintoa tiedettä ja innovaatioita kohtaan; katsoo, että sellaisen tietoon perustuvan yhteiskunnan, joka hyödyttäisi eurooppalaista innovointia, luomiseksi on lisättävä elinikäisen oppimisen kurssien määrää ja parannettava niiden laatua sekä edistettävä tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä;

7.   suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot laativat arvion vahvempien eurooppalaisten työvoimamarkkinoiden rakentamista edistävän aidosti eurooppalaisen jatkokoulutusjärjestelmän luomisesta;

8.   katsoo, että tarvitaan EU:n tason sekä alueellisen ja paikallisen tason toimia, jotta voidaan lisätä tieteellisen, insinöörialan ja teknisen koulutuksen saavien henkilöiden ja etenkin naisten määrää myös perustutkimuksessa tutkimuksen ja kehittämisen seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvän "Ihmiset"-ohjelman avulla sekä myöntämällä apurahoja, palkintoja ja muita kannustimia ja kannustamalla naisia perustamaan innovatiivisia yrityksiä erityisesti perehdyttämishankkeiden ja muiden tukimuotojen avulla;

9.   edellyttää, että innovaatioiden luomisen kannalta välttämättömiä teknologisia ja tieteellisiä perusrakenteita luodaan nykyisten korkea-asteen koulutuskeskusten yhteyteen, jotta varmistetaan tutkimuskeskusten kehitysmahdollisuudet; muistuttaa korkeatasoiseen fyysiseen ja tekniseen infrastruktuuriin myönnettävän rahoituksen olevan tärkeää sijoitusten houkuttelemiseksi ja työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi;

10.   korostaa, että innovaatioprosessit vaativat riittävää alueellista organisointia, johon liittyy uusien mallien luominen yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen välisille suhteille (esimerkiksi klusterit, alueet ja foorumit), ja viittaa niihin myönteisiin vaikutuksiin, joita innovoinnilla voi olla organisaatioprosesseihin; pyytää jäsenvaltioita käyttämään rakennerahastoja uusien teknisten perusrakenteiden rakentamiseen ja jo olemassa olevien vahvistamiseen innovaatioiden kehittämisen edistämiseksi innovaatiokeskusten, teknologiahautomoiden ja tutkimus- ja kehittämiskeskusten muodossa alueilla, joilla on riittävä innovointi- ja tietopotentiaali; katsoo, että ilmainen tai kustannuksiltaan edullinen laajakaistaverkon käyttöoikeus on edellytys innovatiivisten valmiuksien kehittämiselle EU:ssa, koska sillä helpotettaisiin tietoon perustuvien hankkeiden toteuttamista; suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin edistää yliopistojen ja muiden julkisten tutkimuslaitosten sekä teollisuuden välisten tietojen vaihtoa;

11.   kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan ja käyttämään sellaisia verokannustimia, jotka rohkaisevat yrityksiä investoimaan aikaisempaa enemmän tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin ja tarvittaessa suorittamaan nykyisten mekanismien ja kannustimien rakenteellisen uudelleentarkastelun;

12.   pyytää jäsenvaltioita työskentelemään yhdessä, jotta sisämarkkinat saatettaisiin nopeasti valmiiksi, ja pyrkimään poliittisen yhteisymmärryksen aikaansaamiseen lainsäädännöllisistä ja muista toimista niillä aloilla, joilla vielä on esteitä hankaloittamassa tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman vapaata liikkuvuutta ja epäämässä yrityksiltä mahdollisuuden korjata hyöty innovointiin tekemistään investoinneista;

13.   pitää tarpeellisena tuotantotekijöiden ja tuotteiden vapaan liikkumisen esteiden vähentämistä sisämarkkinoilla, sillä siten voidaan auttaa varmistamaan helpompi riskipääoman saanti, samalla kun varmistetaan tutkijoiden ja teknisesti innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen liikkuvuus ja tietämyksen entistä tehokkaampi välitys, mitkä kaikki edistävät aidon eurooppalaisen innovaatioalueen kehittämistä; on sitä mieltä, että erityisesti palveluyrityksille hyödylliset innovatiiviset ratkaisut pitäisi ottaa paremmin huomioon ja uskoo, että tuotteiden, palvelujen ja pääoman liikkuvuutta, sijoittautumisoikeutta ja henkilöiden, työntekijät mukaan lukien, vapaata liikkuvuutta koskevien esteiden jatkuva poistaminen kannustaa innovatiivisuuteen;

14.   ottaa huomioon eurooppalaisten teknologiayhteisöjen olemassaolon sekä Eureka-klusterien tällaisiin yhteisöihin osallistumisen myönteiset vaikutukset ja pyytää jäsenvaltioita tukemaan niitä ja kannustaa luomaan muita eurooppalaisten teknologiayhteisöjen verkkoja; pitää myös myönteisenä, että valmistellaan ehdotetun Eurostars-ohjelman kaltaisia yhteisiä teknologia-aloitteita eurooppalaisen innovoinnin avainaloilla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien muodossa;

15.   pyytää jäsenvaltioita määrittelemään (tärkeysjärjestyksessä) innovoinnin prioriteetteina pitämänsä alat sekä soveltavan tutkimuksen ja teknologian alueella että muilla kuin teknologisilla alueilla, esimerkiksi byrokratiaa vähentävän hallintoteorian alalla, ja tukemaan, omien prioriteettiensa lisäksi, eurooppalaisten teknologiayhteisöjen määrittelemiä prioriteetteja innovoinnin alalla;

16.   kehottaa komissiota edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja sopimattomien käytäntöjen tunnistamista sekä niistä saatujen kokemusten jakamista, jotta edistettäisiin erikoistuneisiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiin perustuvien yhteisten teknisten aloitteiden parempaa sääntelyä, millä elvytettäisiin myös vähemmän kehittyneiden EU-alueiden innovoinnin kehittämistä;

17.   kiinnittää komission ja jäsenvaltioiden huomiota siihen, että mikäli Euroopan teknologiainstituutti (EIT) perustetaan, sen olisi pyrittävä investoimaan tutkimuslaitosten ja yritysten väliseen suhteeseen keskittymällä innovointiin ja lisäksi toimimaan koordinoijana innovaatiokolmiossa sekä auttamaan kilpailun edistämisessä innovaatioaloilla; katsoo, että näin ollen se voisi merkittävästi myötävaikuttaa Euroopan innovaatiopotentiaalin muuttamiseen käytännön toiminnaksi;

18.   panee merkille Euroopan tutkimusneuvoston perustamisen ja pyytää, että tärkeänä arviointiperusteena tutkimusaiheiden valinnassa pidettäisiin innovatiivisuutta ja mahdollisuutta valittujen hankkeiden käytännön toteutukseen;

19.   korostaa, että se pitää Lissabonin strategian määrittelemää kolmen prosentin tavoitetta bruttokansantuotteesta tutkimuksen ja kehityksen menoihin vähimmäismääränä;

20.   ymmärtää, että tutkimukselle ja kehitykselle luontaiset epävarmuudet vähentävät rahoitusmarkkinoiden halukkuutta sijoittaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen riskinjakorahoitusvälineestä, jolla pyritään rahoittamaan suuren riskin tutkimus- ja kehityshankkeita lainojen ja takuiden avulla;

21.   ottaa huomioon kilpailukykyä ja innovaatioita koskevan ohjelman, joka tarjoaa riittävät rahoitusvälineet, sekä edellä mainitun komission tiedonannon "Pk-yritysten kasvun rahoittaminen", jossa esitetään konkreettisia toimia riskipääomasijoitusten kasvattamiseksi;

22.   korostaa, että resurssien saatavilla olo pk-yrityksille, mikroyrityksille ja yrittäjille on ratkaisevan tärkeää T&K:n ja uusien tekniikoiden kehittämisen sekä innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saamisen kannalta; painottaa tässä yhteydessä, että tarvitaan sekä alkuvaiheen rahoitusta että jatkuvaa rahoitusta, joka on riittävän pitkäkestoista; korostaa kuitenkin, ettei nykyinen riskipääomajärjestelmä täytä kohderyhmän rahoitustarpeita, erityisesti mitä tulee muuhun kuin teknologiseen innovointiin; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita käyttämään julkisia varoja, myös rakennerahastojen varoja, aloittaakseen riskipääomarahastojen perustamisen julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyökumppanuuksien muodossa alueilla ja aloilla, joilla on innovaatiopotentiaalia ja vankka tietopohja; kehottaa lisäksi komissiota, Euroopan investointipankkia (EIP) ja Euroopan investointirahastoa (EIR) määrittelemään sopivia rahoitustapoja mukauttamalla riskipääomaa tai tarvittaessa suunnittelemalla innovatiivisia rahoitusvälineitä;

23.   kehottaa jäsenvaltioita ja alueellisia sekä paikallisia yhteisöjä hyväksymään ympäristöystävällisiä innovaatioita kilpailukykyä ja innovaatioita koskevan ohjelman puitteissa ja kiinnittää myös huomiota mahdollisuuteen hyödyntää pk-yrityksille tarkoitettua rahoitusapua, esimerkiksi Jeremie-ohjelman puitteissa annettavaa apua; kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia hyödyntämään innovaatioihin suuntautuneen tutkimuksen uusiutuvia rahoitustuen lähteitä kuten innovaatioseteleiden järjestelmää; kehottaa alueellisen tason vastuullisia toimijoita rahoittamaan rakennerahastoilla myös kokeellisia ja siksi riskialttiita hankkeita;

24.   vaatii alueellisen ja paikallisen tason vastuullisia toimijoita luomaan suotuisat olosuhteet ja tekemään innovoinnin tukemisesta toimintaohjelmien painopisteen ja vaatii rakennerahastovarojen huomattavan osan suuntaamista tietoa, innovointia ja jatkokoulutusta koskeviin investointeihin, joiden avulla voidaan muiden etujen lisäksi luoda työpaikkoja, parantaa työllistyvyyttä ja hillitä muuttoliikettä; kehottaa myös jäsenvaltioita tukemaan tätä julkisilla investoinneilla korkeakoulutukseen, jossa pyritään yksilöllisten lahjojen kehittämiseen;

25.   pyytää komissiota arvioimaan tuloksia arvioimalla hankkeiden ja toimien laatua, määrää ja rahoitusta niin, että tulevien toimien tehokkuutta voidaan vähitellen parantaa;

26.   odottaa, että sisämarkkinoiden aikaansaama suurempi kilpailu kannustaa yrityksiä lisäämään rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin; kehottaa yrityksiä sijoittamaan osan voitoistaan tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen;

27.   katsoo, että ekoinnovaatioilla on tärkeä rooli energiatehokkuuden parantamisessa, puhtaiden ja turvallisten energialähteiden kehittämisessä (uusiutuvat energialähteet ja puhdas fossiilinen energia mukaan luettuna) sekä EU:n kilpailuaseman parantamisessa; katsoo, että näistä syistä ekoinnovointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota EU:n ja kansallisen tason innovaatio-ohjelmissa ja että EU:n olisi myös otettava käyttöön top runner -lähestymistapa;

28.   panee merkille, että kaupungit voivat esittää merkittävää osaa innovaatiostrategian laatimisessa koko aluetta varten ja ne voivat tarvittaessa ottaa aloitteen käsiinsä joissakin erityisen lupaavissa hankkeissa, kuten lämpötaloudellisen modernisoinnin ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä, tai toteuttaa muita toimia, esimerkkinä tiede- ja teknologiapuistojen kehittäminen;

29.   viittaa vähiten kehittyneiden alueiden vaikeuksiin yksityisen investointipääoman saannissa ja vaatii jäsenvaltioita sekä paikallisen ja alueellisen tason toimijoita käyttämään entistä tehokkaammin EIP:n lainamahdollisuuksia, jotta voitaisiin edistää ja vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia innovointitoimien yhteydessä ottaen erityisesti huomioon parhaat käytännöt sekä julkisten varojen avulla saatu hyöty;

30.   painottaa tarvetta vahvistaa yritysten roolia tärkeimpänä innovoinnin käyttövoimana, eikä vain innovatiivisten prosessien ja mekanismien hyödyntäjinä;

31.   ottaa huomioon Europe Innova -aloitteen, jossa on omaksuttu dynaamisempi lähestymistapa innovatiivisten palvelualan yritysten luomiseen ja tukemiseen;

32.   pyytää komissiota edistämään euroneuvontakeskusten ja innovaatiokeskusten uudistettujen verkkojen käyttöä monisäikeisten palvelujen tarjoamiseksi alueellisella tasolla kaikille toimijoille, jotka ovat mukana innovaatioprosessissa ja erityisesti yksittäisille innovoijille sekä pienille innovatiivisille yrityksille; kannustaa alakohtaisia ja välittäjäorganisaatioita, kuten kauppakamareita ja muita tietokeskuksia, tekemään itsestään, yhteistyössä euroneuvontakeskusten ja innovaatiokeskusten kanssa, "yhden luukun tietokeskuksia"; kehottaa lisäksi komissiota tukemaan pk-yrityksiä edustavien välittäjäorganisaatioiden roolia innovoinnin kehittäjinä ja neuvonantajina kehittämällä tukitoimenpiteitä näille neuvontamekanismeille;

33.   kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan ponnistelujaan kaikkien alueellisten erojen vähentämiseksi, jotka estävät Euroopan tieteellisen ja teknologisen alueen luomista;

34.   arvioi, että julkisilla hankinnoilla on strateginen rooli innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen edistämisessä, edellyttäen että ne on suunnattu tehokkaampien ja vaikuttavampien tuotteiden kehittämiseen ja rationaalisesti organisoitujen, paremman laatu/hintasuhteen omaavien palvelujen tarjoamiseen; pyytää jäsenvaltioita ja alueellisia ja paikallisia viranomaisia ottamaan parhaita tarjouksia valitessaan huomioon niiden todellisen innovatiivisuuden;

35.   pitää myönteisenä komission aikomusta julkaista suuntaviivat yhtenäisen lainsäädäntökehyksen tehokkaasta käytöstä julkisten hankintojen yhteydessä, mikä ei kannusta ainoastaan kilpailuun vaan tekee säännöistä joustavammat ja edistää siten innovatiivisia ratkaisuja ja luovuutta;

36.   pyytää neuvostoa ja komissiota parantamaan tutkimuksen ja innovoinnin taloudellisiin näkökohtiin liittyviä oikeusnormeja tarjotakseen paremman suojelun prosessien, tekniikoiden ja keksintöjen leviämisen yhteydessä kansainvälisen avoimuuden puitteissa;

37.   panee merkille, että palveluja koskeva innovointi on erittäin tärkeää taloudelle ja että palveluihin liittyvä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu rajoittuu Euroopassa usein liikesalaisuuksiin; on sitä mieltä, että pienempien yritysten on vaikeaa ja kallista neuvotella ja vaatia salassapitosopimuksia ja että tämä voi estää yhteistyöhankkeita ja rahoituksen hankkimista;

38.   painottaa, että toimintaa täytyy keskittää siten, että tutkimustulokset saadaan helpommin muutettua kaupan pidettäviksi tuotteiksi erityisesti pk-yrityksissä (huolehtimalla samalla perustutkimuksen jatkumisesta), ja uskoo, että on tarvetta kokonaisvaltaisemmalle lähestymistavalle, joka tasapainottaa läheisen yhteistyön tutkimus- ja yrityssektorin välillä kuluttajien, kansalaisyhteiskunnan ja ympäristön etujen kanssa ja johon kaikki paikalliset toimijat (julkiset ja yksityiset) osallistuvat; on tyytyväinen siihen, että komissio suunnittelee sellaisen tiedonannon antamista, jolla edistetään yliopistojen ja muiden julkisten tutkimusjärjestöjen ja teollisuuden välistä tiedonvaihtoa;

39.   toteaa, että järkevä ja luotettava tekijänoikeuksien suoja ja patenttijärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä innovatiivisia, tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan rakentamisessa; kehottaa komissiota ja EIR:iä tarkastelemaan mahdollisuuksia tarjota pienille yrityksille riittävää rahoitustukea patenttien hakemista varten;

40.   pyytää komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laatimaan toimia, jotka ovat vaihtoehtoisia ja täydentäviä suhteessa patenttioikeuksien oikeussuojatoimiin, jotka suojaavat keksijöitä ja kehittymässä olevia luomisen malleja kiristystä ja lainsäädännön väärinkäyttöä vastaan;

41.   pitää myönteisenä komission äskettäin tekemiä vapaata saatavuutta koskevia aloitteita, joilla pyritään parantamaan tieteellisen tiedon leviämistä;

42.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että patenttikelpoisuuden määrittävät yhteiset vaatimukset mukautettaisiin eri aloilla vallitseviin olosuhteisiin;

43.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita uuden yhteisöpatentin puitteissa ehdottamaan tapoja poistaa patentit merkityksettömiltä ratkaisuilta ja "nukkuvat" patentit;

44.   kehottaa komissiota yhteistyössä eurooppalaisten standardointielinten kanssa vauhdittamaan eurooppalaista standardointia ja hyödyntämään tehokkaasti jo olemassa olevia standardeja;

45.   on vakuuttunut siitä, että yhteentoimivien eurooppalaisten normien nopeampi laatiminen auttaa tukemaan johtavien markkinoiden kehittämistä erityisesti palvelujen ja huipputekniikan alalla ja tukee niiden maailmanlaajuista soveltamista ja että se antaa siten eurooppalaisille yrityksille etusijan globaalien markkinoiden muihin toimijoihin nähden;

46.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään yksimielisyyteen pääsemistä eurooppalaisista standardeista ottaen huomioon, että nopea toimiminen tässä asiassa on avaintekijä EU:n sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan, rajat ylittävän kaupan ja näin ollen yritysten tutkimukseen ja innovaatioihin tekemien investointien tuoton kannalta;

47.   kehottaa komissiota kannustamaan eurooppalaisten normien hyväksymiseen ja soveltamiseen, erityisesti tiedottamalla niistä pk-yrityksille yksinkertaisella tavalla; katsoo, että käsikirjoja ja selityksiä pitäisi olla saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä;

48.   on tyytyväinen Euroopan unionin yhteistyöhön maailmanlaajuisten sääntelyelinten kanssa ja odottaa teknisten innovaatioiden nopeaa ja tehokasta markkinoille tuontia standardisoinnin avulla;

49.   katsoo, että standardien pirstoutuminen maailmanlaajuisesti ei ole toivottavaa; suosittelee, että komissio, jäsenvaltiot ja eri eurooppalaiset ja kansainväliset standardointielimet harkitsisivat uusia standardeja laatiessaan "kansainvälisellä on etusija" -periaatteen noudattamista aina kun se on mahdollista;

50.   palauttaa mieliin komission hyväksymien avoimien standardien määritelmän, jonka mukaan i) standardin hyväksyy ja sitä ylläpitää voittoa tavoittelematon järjestö ja sen jatkuva kehittäminen tapahtuu avoimella päätöksentekomenetelmällä, johon kaikki asianosaiset voivat osallistua, ii) standardi on julkaistu ja standardin eritelmä on saatavilla joko vapaasti tai nimellistä maksua vastaan ja iii) standardin (tai sen osien) tekijänoikeus ja mahdolliset patentit ovat saatavilla peruuttamattomasti maksutta;

51.   on komission kanssa samaa mieltä siitä, että "klusteripolitiikka" on merkittävä osa jäsenvaltioiden innovointipolitiikkoja, ja kehottaa erityisesti alueellisen ja paikallisen tason toimijoita tukemaan klustereita sekä innovointia ja teknologiakeskuksia sekä kaupungeissa että maaseudulla niin, että voidaan saavuttaa eri alueiden välinen tasapaino; kannustaa jäsenvaltioita edistämään alueillaan niin kutsuttujen "tietämyksen alueiden" sekä klustereiden perustamista sekä EU:n laajuista ja rajat ylittävää yhteistyötä ja myös edistämään yhteistyötä kolmansien maiden asiantuntijoiden kanssa; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että luodaan hallintorakenteita, joiden avulla voidaan parantaa klusterin eri toimijoiden välistä yhteistyötä, ja kehottaa suuntaamaan klustereita myös rajat ylittäviin toimiin hyödyntäen etenkin kokemusta Euroregions-yhteistyöstä, johon liittyy vakiintuneita rajat ylittäviä rakenteita ja sosiaalisia verkkoja; katsoo, että tässä yhteydessä voitaisiin kuulla Eureka-klustereita ja erityisiin aiheisiin keskittyviä verkkoja ja ottaa ne mukaan toimiin;

52.   panee merkille alueiden komitean aloitteen alueiden kytkemisestä verkostoksi siten, että ne muodostavat paikallisyhteisöjen vuorovaikutteisen foorumin, tavoitteena vertailla ja vaihtaa Lissabonin strategian täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia;

53.   pyytää komissiota seuraamaan innovaatioprosesseja alueilla ja kehittämään koko EU:lle yhteisiä innovaatioindikaattoreita, jotka paremmin osoittavat jäsenvaltioiden ja alueiden innokkuutta innovointiin;

54.   kehottaa jäsenvaltioita aktiivisesti nostamaan tiedeuran profiilia ja tuomaan esiin nykyisiä kannustimia ja palkintoja, esimerkiksi Descartes- ja Aristoteles-palkintoa sekä nuorten tieteentekijöiden palkintoja, sekä tarjoamaan houkuttelevat olosuhteet, jotta ne vetäisivät lahjakkaimpia ja innovatiivisimpia tieteilijöitä Eurooppaan;

55.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä alueellisia viranomaisia perustamaan ja edistämään kansallisia ja eurooppalaisia innovaatiopalkintoja;

56.   katsoo, että tutkimuksen tuloksena syntyneiden tavaroiden ja palvelujen laajemman julkisen hyväksynnän varmistamiseksi vaaditaan sopivia kuluttajansuojavälineitä luottamuksen ja turvallisuuden tason parantamiseksi;

57.   korostaa, että innovointi on keino parantaa EU:n kansalaisten elämänlaatua eikä tavoite sinänsä; katsoo, että vaikka kilpailu ja tavaroiden ja palvelujen vapauttaminen edistävät asetetun tavoitteen saavuttamista innovoinnin osalta, niihin on liitettävä seurantaa ja kuluttajansuojaa koskevia määräyksiä, jos yleinen etu sitä vaatii;

58.   pitää tarpeellisena innovointitoimien entistä parempaa seurantaa tiedotuskampanjoiden avulla ja korostaa tarvetta jakaa päättyneistä hankkeista saadut tiedot; suosittelee samalla, että epäonnistuneiden hankkeiden virheellisistä menettelyistä otettaisiin oppia ja että unionin muita alueita varoitettaisiin samanlaisten virheiden tekemisestä;

59.   kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia takaamaan kaikille mahdollisuuden käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa verkko-oppimisen ja verkkotyöskentelyn yleiseksi helpottamiseksi;

60.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1) EUVL L 205, 6.8.2005, s. 28.
(2) EUVL L 205, 6.8.2005, s. 21.
(3) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.
(4) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15.
(5) EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1.
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0301.
(7) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0416.
(8) EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 321.
(9) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0184.
(10) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.


Strategisen toimintaperiaatteen kehittäminen järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi
PDF 140kWORD 60k
Euroopan parlamentin suositus neuvostolle 24. toukokuuta 2007 strategisen toimintaperiaatteen kehittämisestä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi (2006/2094(INI))
P6_TA(2007)0213A6-0152/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Bill Newton Dunnin ALDE-ryhmän puolesta esittämän ehdotuksen suositukseksi neuvostolle strategisen toimintaperiaatteen kehittämisestä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi (B6-0073/2006),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille strategisen toimintaperiaatteen kehittämisestä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi (KOM(2005)0232),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 3 kohdan ja 90 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0152/2007),

A.   ottaa huomioon jo 30 vuotta sitten aloitetussa poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä saavutetun edistyksen järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan,

B.   ottaa huomioon yhteistyön huomattavan kehittymisen lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välillä (mikä käy ilmi jäsenvaltioiden, Europolin, Eurojustin ja tulliyhteistyöryhmän (CCWG) vuoden 2005 vuosikertomuksista) ja korostaa, että yhteistyö on kaiken tehokkaan EU:n laajuisen politiikan kulmakivi järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa,

C.   ottaa huomioon, että toimet, joilla on pyritty tietojen välittämisen lisäämiseen ja keskinäisessä yhteistyössä toimiviin palveluihin suunnattavien koulutusaloitteiden tehostamiseen, ovat olleet hyödyllisiä ja ne ovat lisänneet keskinäistä luottamusta, jonka puute on aina pääasiallinen este alan yhteistyölle,

D.   katsoo, että kaikkien järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan osallistuvien EU:n toimielinten ja erillisvirastojen olisi noudatettava täysimääräisesti EU:n ja kolmansien maiden kansalaisten kansalaisvapauksia ja perusoikeuksia, korkeatasoisin tietosuoja mukaan luettuna,

E.   katsoo kuitenkin, että tällä hetkellä käytävä järjestäytyneen rikollisuuden vastainen taistelu ei edisty, ellei muuteta radikaalisti näkökulmaa, jolla ratkaistaan samanaikaisesti monimutkaiset sisäiset vaatimukset sekä vastataan eksponentiaalisesti lisääntyvien ulkoisten vaatimusten kasvavaan haasteeseen,

F.   ottaa huomioon, että järjestäytynyt rikollisuus on levinnyt maantieteellisesti laajalle alueelle Euroopassa, joka on nyt avoimempi kuin koskaan, ja että rikolliset hallitsevat täydellisesti uudet matkustus-, tietojenvaihto- ja viestintäkeinot, sekä panee merkille, että lainvalvontaviranomaisten jokapäiväistä toimintaa haittaavat yhä monesti oikeudelliset ja hallinnolliset rasitteet,

G.   katsoo, että järjestäytyneet rikollisryhmät muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi ja strukturoituneemmiksi liiketoimintaorganisaatioiksi, jotka kykenevät tunkeutumaan talous- ja rahoitusmarkkinoille ja vääristävät niitä pyrkiessään löytämään laillisia taloudellisen toiminnan ympäristöjä, joihin ne voivat kanavoida, usein sofistikoituneiden rahanpesuoperaatioiden avulla, laittomasti hankitut tulot,

H.   katsoo, että yritysten perustaminen ja/tai ostaminen aloilla, joilla liikkuu huomattavia rahavirtoja, erityisesti yleisesti käytettyä bulvaani-ilmiötä hyödyntämällä, on yksi järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymien ensisijaisista tavoitteista,

I.   katsoo, että lainvalvontatoimet eivät ole riittävä keino järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, ellei niihin liitetä tarkkaa analyysia ilmiön laajuudesta sekä mafiamaisten organisaatioiden kyvystä saada jalansijaa erityisesti alueilla, joiden sosiaaliset rakenteet ovat heikot,

J.   katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien on nojauduttava perusteellisiin tutkimuksiin, jotka koskevat laillisen ja laittoman taloustoiminnan pääomankeruuta ja niiden välistä yhteyttä globaalilla tasolla, ja on kehitettävä toimia, joilla pyritään estämään soluttautuminen julkishallintoon sekä instituutioiden, massaorganisaatioiden ja poliittisten merkkihenkilöiden sekaantuminen laittomaan toimintaan,

K.   katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus toimii varmistamalla hiljaisen hyväksynnän sekä ottamalla tietyn alueen hallintaansa laittoman toiminnan keinoin,

L.   katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus voi tarjota terroristijärjestöille tilaisuuksia kehittää kyseisen rikollisuuden käyttämien kanavien välityksellä laitonta kaupankäyntiä, josta saatavaa laitonta tuottoa voidaan käyttää terroristitoimintaan,

M.   katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on tässä taistelussa aikaa ja paikkaa vastaan sisällytettävä kiireellisesti keinojen ja menettelyiden mukauttaminen samalla kun kehitetään ennakointikykyä, joka perustuu pääasiallisesti potentiaalisten tietolähteiden asianmukaiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön,

N.   ottaa huomioon, että ainoastaan ennakoivalla politiikalla pystytään vastaamaan todelliseen tilanteeseen – eri rikollisryhmien väliseen erittäin kehittyneeseen yhteistyöhön – ja poistamaan näiden järjestöjen yhteiskunnalle aiheuttamat pääasialliset uhat ehkäisemispolitiikalla, johon osallistuu uusia toimijoita ja jossa kunnioitetaan aina täysimääräisesti perusoikeuksia,

O.   ottaa huomioon yleisen tarpeen parantaa tietoisuutta rikollisista ilmiöistä sekä jakaa näitä tietoja kaikkien rikollisuuden vastaiseen toimintaan osallistuvien kesken,

P.   ottaa huomioon, että tuki yleisöltä, jolle yleensä on tiedotettu riittämättömästi, on yksi avaintekijöistä tämän taistelun voittamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä,

Q.   ottaa huomioon, että käytössä olevat yhteisön välineet, kuten Europol ja Eurojust ovat tarkoituksenmukaisia ainoastaan, kun ne voivat toimia täysin autonomisesti; katsoo, että niille on sen vuoksi kiireellisesti annettava keinot toimia vapaammin kuin tällä hetkellä samalla kun varmistetaan asianmukainen parlamentaarinen valvonta, jotta tarkastellaan niiden toimien tarpeellisuutta ja saavutettua lisäarvoa turvallisuuden alalla ja jotta arvioidaan, ovatko ne noudattaneet täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisia perusoikeuksia,

R.   pitää kiinnostavana, että Europolin tänä vuonna laatima järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio(1) on jäsenvaltioiden käytettävissä oleva dynaaminen analyysi, joka auttaa niitä määrittämään strategiset painopistealueet, ja että tämän ensimmäisen askeleen pitäisi kannustaa neuvostoa jatkamaan työtään asianmukaisen rakenteen luomiseksi, jotta saadaan aikaan alue, jossa saatetaan yhteen tällä hetkellä vielä paljon toisistaan eroavat rikollisuuden torjunnan osatekijät, erityisesti syventämällä Itävallan puheenjohtajakaudella aloitettua sisäistä turvallisuutta koskevaa suunnitelmaa sekä kehittämällä yhteentoimivuutta koskevaa periaatetta toiminnallisesti; katsoo, että näillä kahdella tekijällä, yhdistettynä tiedostelutietoon perustuvaan lainvalvontaan, pitäisi edistää uuden synergian kehittämistä sekä poistaa kaikki epäedullinen keskinäinen kilpailu analyyttisten ja/tai lainvalvontavirastojen välillä strategisella, teknisellä ja toiminnallisella tasolla,

1.   suosittaa neuvostolle seuraavaa:

   a) pyytää, että neuvosto kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen (Palermon sopimus) ja sen ihmiskauppaa ja maahanmuuttajien salakuljetusta koskevat lisäpöytäkirjat ja panemaan nämä lainsäädäntövälineet täytäntöön;
   b) kehottaa neuvostoa kannustamaan voimakkaasti jäsenvaltioita päättäväisyyteen niiden tukiessa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan parissa toimivien toimivaltaisten virastojen ja viranomaisten koulutus- ja vaihto-ohjelmia sekä kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan näihin ohjelmiin – rahoitusnäkymien ja vastaavan yleisen ohjelman puitteissa sekä seitsemännen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman turvallisuutta koskevan osion yhteydessä – tarvittavat määrärahat koulutus- ja vaihto-ohjelmien todellisen tehokkuuden turvaamiseksi, ja antamaan parhaat käytännöt myös muiden jäsenvaltioiden käyttöön;
   c) muistuttaa neuvostoa, että poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön välineiden vahvistamisessa tällä hetkellä tarvitaan sisäisten rakenteiden mukauttamista, jotta voidaan vastata kolmeen tarpeeseen: menettelyjen muokkaamiseen, tiedonsiirtokanavien sujuvuuteen ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan tietoisuuden parantamiseen;
   d) kehottaa neuvostoa varmistamaan, toiminnan tehostamiseksi EU:n tasolla, että jäsenvaltiot lähentävät rikoslainsäädäntöään tiiviissä yhteistyössä kiinnittäen erityisesti huomiota käsitteiden ja rikosten määritelmiin järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin aloilla ja että jäsenvaltioiden rikosoikeudellisia menettelyjä lähennetään samalla, kun säilytetään täysimääräisesti takeet menettelyjen toimivuudesta;
   e) ehdottaa, että neuvosto kehottaisi jäsenvaltioita laajentamaan mahdollisimman pikaisesti erityisten tutkintatekniikoiden käyttöä sekä edistämään yhteisten tutkimusryhmien luomista yhteisistä tutkimusryhmistä 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen(2) mukaisesti, minkä sisällön jäsenvaltiot ovat suurimmaksi osaksi saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöään(3), sekä sisällyttämään järjestelmällisesti kenttäyhteistyön parhaita käytäntöjä koskeviin ohjeisiin, joissa määritetään asianmukaisten virastojen toiminnalliset puitteet;
   f) kiinnittää neuvoston ja jäsenvaltioiden huomion siihen tosiasiaan, että on tarpeen ottaa käyttöön järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia koskevat säännöt, erityisesti Euroopan unionin oikeusjärjestyksen ja taloudellisten etujen turvaamiseksi;
   g) korostaa neuvostolle, että rikollisuuden vastaisen taistelun toimijoiden välisten tietokanavien on tarpeen olla sujuvampia, mihin tarvitaan huomattavaa lainsäädännöllistä edistymistä sekä tietyillä aloilla – kuten näytön saamisessa, näytön hyväksyttävyydessä tai rahoitustietojen saannissa rikollisen toiminnan tuottojen tunnistamiseksi ja torjumiseksi – että vielä ratkaisemattomissa periaatekysymyksissä, kuten saatavuusperiaatteessa, joka on tarpeen määritellä selvästi ja johon on sisällytettävä tae erityisesti henkilötietojen turvaamisesta kolmannen pilarin yhteydessä; kehottaa painokkaasti tässä tarkoituksessa neuvostoa hyväksymään kiireellisesti ehdotuksen neuvoston puitepäätökseksi (KOM(2005)0475) tietosuojasta kolmannessa pilarissa ottaen asianmukaisesti huomioon parlamentin lähes yksimielisesti 27. syyskuuta 2006(4) hyväksymän kannan;
   h) huomauttaa, että sekä jäsenvaltiot että EU:n toimielimet voivat vedota äskettäin perustetun perusoikeusviraston asiantuntemukseen suojellakseen oikeuksia, jotka on vahvistettu perusoikeuskirjassa, sekä tutkiakseen tapauksia, joita on ilmennyt sisä- ja oikeusasioiden yhteistyön alalla; kehottaa lisäksi neuvostoa käyttämään tarpeen vaatiessa tätä mahdollisuutta hyväkseen, erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla, ja hyödyntämään sitä myös jäsenvaltioiden tapauksessa;
   i) kehottaa neuvostoa kiinnittämään jäsenvaltioiden huomion tarpeeseen lujittaa tutkimusstrategioita ja ryhtymään tehokkaisiin toimiin järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi siten, että kohdistetaan järjestelmällisesti toimet laittomasti hankittuihin taloudellisiin ja rahoituksellisiin resursseihin;
   j) kehottaa neuvostoa komission rikollisuuden ja rikoslainkäytön tilastotietoja koskevan toimintasuunnitelman (KOM(2006)0437) perusteella tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä parantamaan rikollisten ilmiöiden ymmärtämistä keskittämällä ja verkottamalla dynaamisissa puitteissa ja yhteisten indikaattoreiden pohjalta kehitettyjä tilastotieteellisiä välineitä (mistä on kyse järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa uhkakuva-arviossa OCTA:ssa), jotta tiedoissa annetaan järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan tarkan arvion lisäksi vertailukelpoista tietoa ja selkeitä toimintastrategioita ja -suosituksia, joita kentällä toimivat virastot voivat soveltaa;
   k) kehottaa neuvostoa antamaan Europolille ja Eurojustille tarvittavan itsenäisyyden myöntämällä niille täyden aloiteoikeuden omilla vastuualueillaan, jotta niiden koordinointitehtävä laajennetaan johtotehtäväksi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa koko Euroopan laajuisesti samalla, kun otetaan asianmukaisesti huomioon tarve luoda tarkoituksenmukaiset yhteydet toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin, jotta ei tehdä tyhjäksi kyseisten viranomaisten toimintaa eikä luoda epätasapainoa tai päällekkäisyyttä; korostaa, että niiden vastuun laajentamiseen on yhdistettävä todellinen parlamentaarinen valvonta, jota ainoastaan Euroopan parlamentti voi harjoittaa asianmukaisella legitimiteetillä ja tehokkuudella;
   l) kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon, että mitään keinoja ei saisi jättää huomiotta ennaltaehkäisevässä toiminnassa, mikä ansaitsee erityisesti huomiota varsinkin sellaisten aloitteiden avulla, joilla pyritään suojaamaan tehokkaasti uhrien lisäksi rikosten todistajat ja joilla varmistetaan, että tietolähteet eivät vaikene rikollisten järjestöjen harjoittaman jatkuvan kiristyksen tai terrorin vuoksi;
   m) ehdottaa neuvostolle, että pitäisi järjestää todellinen Euroopan laajuinen vuoropuhelu oikeusviranomaisten kanssa yhteistyötä tekevän henkilön muodollisen statuksen asianmukaisuudesta Euroopan tasolla sekä sen yhteensopivuudesta yhteisten ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa koskevien keskeisten arvojen kanssa, jotta optimaalinen tietojensaanti vakiinnutetaan ennalta vahvistetussa ja kaikkien hyväksymässä oikeudellisessa kehyksessä;
   n) on vakuuttunut, että kansalaisten tuki on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ennakkoehto järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa menestymiseksi; kehottaa neuvostoa pyytämään jäsenvaltioita toteuttamaan huomattavia toimia tiedottaakseen suurelle yleisölle eri lainvalvontavirastojen ja oikeuselinten hyvällä yhteistyöllä saavutetusta menestyksestä sekä erityisesti yhteisön välineiden ja toimijoiden myötävaikutuksesta, jotta lisätään suuren yleisön tietoisuutta siitä, miten EU:n aloitteet tuovat lisäarvoa kansalaisille tällä erittäin tärkeällä alalla;
   o) ehdottaa neuvostolle, että säännöllisesti toteutettavien Eurobarometri-tutkimusten (kuten maaliskuussa 2006 toteutettu tutkimus järjestäytyneestä rikollisuudesta ja korruptiosta(5)) tärkeimmät tulokset otetaan täysimääräisesti huomioon, ja katsoo, että niissä pitäisi arvioida Euroopan unionin kansalaisten käsitystä EU:n toiminnasta tällä alalla sekä toivottuja muutoksia Euroopan tasolla;
   p) kehottaa siksi neuvostoa Euroopan viestintäpolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan(6) perusteella auttamaan todellisen strategian kehittämisessä näiden viestien organisoimiseksi ja välittämiseksi suurelle yleisölle ja katsoo, että Euroopan rikoksentorjuntaverkosto voisi osallistua strategiaan tiiviisti, jos sen toimivaltaa laajennetaan(7);
   q) pyytää, että neuvosto kehottaa jäsenvaltioita edistämään erityisesti paikallistasolla ohjelmia, joilla lisätään yleistä tietoisuutta pääasiassa naisia ja lapsia koskevasta ihmiskaupasta seksuaalista hyväksikäyttöä tai hyväksikäyttöä työvoimana varten;
   r) kehottaa painokkaasti neuvostoa saattamaan EU:n järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan politiikan ennakoivat toimet osaksi unionin yhteistyösopimuksia EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa ja hyväksymään samanaikaisesti tiukat puitteet, joihin sisältyy sitovat takeet perusoikeuksien noudattamisesta; korostaa tässä yhteydessä, että järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa uhkakuva-arviossa ilmoitetaan selkeästi niiden rikollisten ryhmien toiminta-alat ja käyttämät yhteydet, joiden maantieteellinen alkuperä on tunnistettu;
   s) neuvoo neuvostoa soveltamaan tiettyjen EU:n naapurivaltioiden valtionkoneiston valvonnan kiertävän rikollisen toiminnan vuoksi erityistä lähestymistapaa, joka perustuu uuteen avoimuutta ja korruption torjuntaa koskevaan aloitteeseen, jolla pyritään jäsentämään suhteita EU:n ulkopuolisten maiden ja erityisesti EU:n naapurimaiden kanssa;
   t) neuvoo lisäksi neuvostoa kehottamaan painokkaasti jäsenvaltioita olemaan erittäin valppaita, kun kyse on terroristijärjestöjen ja järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymien välisistä mahdollisista yhteyksistä erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen yhteydessä;
   u) kehottaa lisäksi neuvostoa ottamaan huomioon EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin perustavanlaatuisen roolin, sillä tämä vastaa Euroopan unionin erityisten välineiden ja alakohtaisten tietojen valvonnasta sekä jäsenvaltioiden poliisivoimilta ja turvallisuuspalveluilta tulevien tietojen keruusta ja yhdistämisestä;
   v) kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota jatkamaan sekä tehostamaan Itävallan puheenjohtajuuskaudella aloitettua pohdintaa todellisen sisäistä turvallisuutta koskevan suunnitelman kehittämiseksi;
   w) kehottaa neuvostoa ryhtymään toimiin, joilla pyritään ensisijaisesti estämään rahanpesutoimista lähtöisin olevan pääoman liikkeet ja takavarikoimaan rikollisesta ja mafian kaltaisesta toiminnasta peräisin oleva omaisuus;
   x) pyytää, että neuvosto kehottaa painokkaasti kaikkia jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet korruption vastaista Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta, ratifioimaan sen;
   y) kehottaa neuvostoa edistämään jäsenvaltioissa – erityisesti alueilla, joissa järjestäytyneen rikollisuuden kulttuurinen ja sosiaalinen vaikutus on kaikkein voimakkain – laillisuuskasvatushankkeiden toteuttamista riskialttiissa kouluissa ja kaupunginosissa, jotta järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua laajan kasvatuskampanjan avulla;
   z) kehottaa neuvostoa valvomaan sellaisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten elinten hallinto- ja hallitustoimintaa, joihin valittujen henkilöiden joukossa on poliittisia hahmoja, joita on syytetty yhteyksistä järjestäytyneeseen tai mafian kaltaiseen rikollisuuteen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle.

(1) "Organised Crime Threat Assesment", järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio: http://www.Europol.eu.int/publications/OCTA/OCTA2006.pdf.
(2) EYVL L 162, 20.6.2002, s. 1.
(3) Ks. komission kertomus yhteisistä tutkintaryhmistä 13. päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä (KOM(2004)0858).
(4) EUVL C 300 E, 9.12.2006, s. 231 ja EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 263.
(5) http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_245_.
(6) http://ec.europa.eu/communication_white_paper/doc/white_paper_fi.pdf.
(7) www.eucpn.org : http://www.eucpn.org/keydocs/l_15320010608en00010003.pdf.


Kašmirin tämänhetkinen tilanne ja tulevaisuudennäkymät
PDF 276kWORD 117k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2007 Kašmirin tämänhetkisestä tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä (2005/2242(INI))
P6_TA(2007)0214A6-0158/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon viimeaikaiset Jammua ja Kašmiria käsittelevät päätöslauselmansa ja erityisesti 29. syyskuuta 2005 EU:n ja Intian suhteista: strateginen kumppanuus(1), 17. marraskuuta 2005 Kašmirista(2), 18. toukokuuta 2006 vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2005 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta(3) ja 28. syyskuuta 2006 talous- ja kauppasuhteista Euroopan unionin ja Intian välillä(4) sekä 22. huhtikuuta 2004 Pakistanin tilanteesta(5) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Pakistanin islamilaisen tasavallan yhteistyösopimuksen kumppanuudesta ja kehityksestä(6), jonka tekemisen parlamentti hyväksyi 22. huhtikuuta 2004(7),

–   ottaa huomioon kaikki asiaa käsittelevät Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmat vuosilta 1948–1971(8),

–   ottaa huomioon useiden eri YK:n työryhmien, YK:n ihmisoikeusneuvoston ja sen edeltäjän ihmisoikeustoimikunnan esittelijöiden sekä kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen ilmaiseman huolen ihmisoikeusloukkauksista Kašmirissa,

–   ottaa huomioon vuonna 1960 tehdyn Indus-vesisopimuksen,

–   ottaa huomioon Jammussa ja Kašmirissa vierailleen parlamentin tilapäisen valtuuskunnan matkoista laaditun raportin, joka ulkoasiainvaliokunta hyväksyi marraskuussa 2004,

–   ottaa huomioon Jammussa ja Kašmirissa 8. lokakuuta 2005 sattuneen tuhoisan maanjäristyksen,

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 14. marraskuuta 2005 antaman päätöslauselman A/RES/60/13, jossa hallituksia ja väestöä kiitetään osallistumisesta maanjäristyksen avustus- ja jälleenrakennusponnisteluihin,

–   ottaa huomioon Pakistanin islamilaisen tasavallan presidentin Pervez Musharrafin vierailun ulkoasiainvaliokunnassa 12. syyskuuta 2006,

–   ottaa huomioon Helsingissä 13. lokakuuta 2006 järjestetyn seitsemännen EU:n ja Intian välisen huippukokouksen,

–   panee merkille uudet rauhanpyrkimykset Kašmirissa sen jälkeen, kun tulitaukosopimus tuli voimaan vuonna 2003, presidentti Musharrafin tammikuussa 2004 antaman vakuutuksen siitä, että Pakistanin aluetta ei käytetä rajat ylittävään terrorismiin, ja Intian pääministeri Manmohan Singhin vision, jonka mukaan rajoja ei voida määritellä uudelleen mutta niistä voidaan tehdä merkityksettömiä, sekä 17. tammikuuta 2007 alkaneen uuden rauhanneuvottelukierroksen,

–   ottaa huomioon presidentti Musharrafin hiljattain esittämän nelikohtaisen suunnitelman Kašmirin konfliktin ratkaisemiseksi (ei muutosta Jammun ja Kašmirin rajoihin, ihmisten vapaa liikkuvuus valvontalinjan yli, porrastettu demilitarisointi sekä itsehallinto, jota valvotaan yhteisellä mekanismilla, johon osallistuvat Intia, Pakistan ja Kašmirin väestö) sekä pääministeri Singhin ehdotuksen, jonka mukaan pitäisi laatia kattava sopimus rauhasta, turvallisuudesta ja ystävyydestä,

–   ottaa huomioon Intian ulkoministeri Pranab Mukherjeen 13. ja 14. tammikuuta 2007 alkaneen Pakistanin vierailun, jonka aikana allekirjoitettiin neljä luottamuksen rakentamiseen tähtäävää sopimusta,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kriisiryhmän 11. joulukuuta 2006 antaman Aasiaa koskevan raportin nro 125 sekä Amnesty Internationalin, Freedom Housen, Human Rights Watchin ja Yhdysvaltain sisäministeriön ihmisoikeusraportit,

–   ottaa huomioon parlamentin esittelijän vierailut valvontalinjan molemmilla puolilla kesäkuussa 2006,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A6–0158/2007),

A.   ottaa huomioon, että entisen Jammun ja Kašmirin ruhtinaskunnan kiistelty alue on nykyisin jaettu osiin, joita hallinnoivat Intian tasavalta, Pakistanin islamilainen tasavalta ja Kiinan kansantasavalta, ja että alueella asuu 13,4 miljoonaa ihmistä,

B.   ottaa huomioon, että suuri osa Jammun ja Kašmirin alueesta ja erityisesti Gilgit ja Baltistan kärsivät äärimmäisestä köyhyydestä ja kurjuudesta: väestön peruslukutaidossa ja laskutaidossa sekä terveydenhoitopalvelujen saatavuudessa on valtavia puutteita, demokraattisia rakenteita ei ole ja oikeusvaltion toteutuminen on hyvin vajavaista; ottaa huomioon, että koko Jammun ja Kašmirin alueella on parhaillaan poikkeuksellisen vakava taloudellinen taantuma,

C.   ottaa huomioon, että Pakistanin ja Intian välisen Jammua ja Kašmiria koskevan kiistan vaikeuttavana tekijänä on myös kysymys vesivaroista ja että se on tärkeä osa kiistan lopullista ratkaisua,

D.   ottaa huomioon, että Jammun ja Kašmirin alue on ollut konfliktien lähde jo lähes 60 vuoden ajan ja että kyseisellä ajanjaksolla on esiintynyt useita Intian, Pakistanin ja Kiinan välisiä aseellisia yhteenottoja; ottaa huomioon, että kyseinen kiista on tiettävästi vaatinut yli 80 000 henkeä; ottaa huomioon, että nykypäivänä Intian ja Pakistanin välisiin konflikteihin sisältyy kansainvälistä terrorismia; ottaa huomioon, että Kiina, Intia ja Pakistan ovat ydinasevaltoja, vaikka Intia ja Pakistan eivät ole liittyneet ydinsulkusopimukseen,

E.   ottaa huomioon, että on huomattava määrä todisteita siitä, että Pakistan on useiden vuosien ajan antanut Kašmirin sotilasryhmittymille koulutusta, aseita, rahoitusta ja turvapaikan ja on jättänyt nämä ryhmittymät rankaisematta niiden Intian hallinnoimalla alueella suorittamista julmuuksista; ottaa kuitenkin huomioon, että Intian hallituksen raporttien mukaan 11. syyskuuta 2001 jälkeen sotilasryhmittymien soluttautuminen Intian hallinnoimaan Jammuun ja Kašmiriin on vähentynyt huomattavasti, ja katsoo, että Pakistanin hallituksen on ehdottomasti lopetettava kaikki soluttautumistoimet,

F.   ottaa huomioon, että valvontalinjalla on ollut tulitauko marraskuusta 2003 lähtien ja että se on pitänyt muutamista rikkomisista huolimatta,

G.   ottaa huomioon, että Intia ja Pakistan ovat tulitauon ansiosta voineet käydä Jammun ja Kašmirin tilanteesta jatkuvaa vuoropuhelua, joka alkaa nyt tuottaa ensimmäisiä vaatimattomia tuloksia, ja ottaa huomioon, että rauhanprosessin yhteydessä pyritään nyt rakentamaan luottamusta erilaisin toimin; ottaa huomioon, että Kašmirin väestö pyrkii saamaan hyötyä kyseisistä luottamusta rakentavista toimista ja todella soveltaa niitä paikallistasolla; ottaa huomioon, että Kiinan puolella asuvat kašmirilaiset jäävät kyseisen prosessin ulkopuolelle,

H.   ottaa huomioon, että presidentti Musharrafin Intian vierailun päätteeksi Intian ja Pakistanin 18. huhtikuuta 2005 antama yhteinen julkilausuma Kašmirista on auttanut lujittamaan näiden kahden maan lähentymisprosessia erityisesti vahvistamalla uudelleen rauhanprosessin peruuttamattomuutta ja epäsuoraa luopumista sotilaallisesta ratkaisusta Kašmirin konfliktiin,

I.   ottaa huomioon, että taloudellinen kehitys on elintärkeää fyysisen ja sosiaalisen infrastruktuurin rakentamiseksi ja Jammun ja Kašmirin tuotantopotentiaalin kehittämiseksi; katsoo, että Euroopan unionin ja Pakistanin 8. helmikuuta 2007 antama yhteinen julkilausuma on myönteinen uusi askel niiden välisten suhteiden lujittamiseksi ja että kumpikin osapuoli odottaa kolmannen sukupolven yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon etenemistä toivoen, että se voi auttaa edistämään sosioekonomista kehitystä ja vaurautta Pakistanissa; ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja Pakistan ovat vahvistaneet sitoutumisensa kiistojen ratkaisemiseen rauhanomaisin keinoin kansainvälisen oikeuden, kahdenvälisten sopimusten ja YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti,

J.   ottaa huomioon, että nykyisen laaja-alaisen, vuodesta 1994 alkaen käytössä olleen EY:n ja Intian välisen kolmannen sukupolven yhteistyösopimuksen institutionaalisena perustana on yhteinen poliittinen julkilausuma, jossa vahvistettiin vuotuiset ministerikokoukset ja joka avasi mahdollisuuden laajaan poliittiseen vuoropuheluun,

K.   ottaa huomioon, että lokakuun 8. päivän 2005 aamuna 7,6 Richterin asteen maanjäristys, tuhoisin maanjäristys maailmassa miesmuistiin, ravisutti laajaa maakaistaletta Afganistanista aina Pakistaniin ja Intiaan, mutta sen vaikutukset olivat ylivoimaisesti pahimmat Jammun ja Kašmirin alueella, ja menetykset olivat poikkeuksellisen valtavia Azad Jammun ja Kašmirin (AJK) alueella sekä Pakistanin luoteisraja-alueella,

L.   ottaa huomioon, että maanjäristyksessä kuoli muutamassa minuutissa 75 000 AJK:n alueen asukasta, ja luku kasvoi myöhemmin 88 000:een, ja siinä kuoli 6 000 henkeä Intian hallinnoimalla Jammun ja Kašmirin alueella, kymmenettuhannet ihmiset loukkaantuivat ja miljoonat joutuivat jättämään kotinsa lopullisesti, eikä tarjolla ollut Pakistanin puolella muuta kuin vähimmäishätäapua, eikä siellä ollut tarjolla pysyviä suojapaikkoja, työtä, terveydenhuoltopalveluja eikä kouluja; ottaa huomioon, että kymmenet kaupungit ja kylät ovat tuhoutuneet kokonaan tai osittain, viljelykset ovat tuhoutuneet ja ympäristö pilaantunut ja että alueen kehitystaso on mennyt huomattavasti taaksepäin,

M.   ottaa huomioon, että niin Kašmirin kiistan osapuolina olevien valtion aseistettujen joukkojen kuin opposition aseistettujen ryhmien pitäisi noudattaa vuoden 1949 Geneven sopimuksia ja kansainvälistä humanitaarista tapaoikeutta, joissa kielletään siviileihin kohdistuvat hyökkäykset ja joiden vakavat rikkomiset ovat sotarikoksia, joista valtiot ovat velvoitettuja nostamaan syytteen,

N.   ottaa huomioon, että yli 2 000 sotilasta on kuollut Siachenin jäätiköllä viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ja että Siachenin alueen marraskuusta 2005 alkanut tulitauko on tervetullut,

Johdanto

1.   korostaa, että Intia, Pakistan ja Kiina (jolle Pakistan luovutti Trans-Karakoramin alueen vuonna 1963) ovat tärkeitä kumppaneita EU:lle ja että Intialla on strategisen kumppanin asema; uskoo, että Intian ja Pakistanin hallitukset voivat kyseiseen asiaan yhdessä jatkuvasti sitoutumalla ja mahdollistamalla entisen ruhtinaskunnan kaikkien osien kansojen osallistumisen parhaiten löytää ratkaisun valvontalinjan ympärillä jatkuvaan konfliktiin; on kuitenkin sitä mieltä, että EU:sta voisi olla hyötyä perustuen sen aiempiin kokemuksiin onnistuneesta konfliktinratkaisusta eri etnisten ryhmien, kansallisuuksien ja uskontokuntien välillä; tarjoutuukin tämän päätöslauselman ja sen seurauksena mahdollisesti pidettävien tapaamisten puitteissa jakamaan kokemuksia, joista myös EU voi ottaa opiksi; toistaa, että EU:n jatkuva tuki sekä Intialle että Pakistanille on tärkeää, kun nämä ryhtyvät panemaan täytäntöön vuoden 2004 rauhanprosessia;

2.   kehottaa muistamaan, että Intia on maailman suurin maallinen demokratia ja että sillä on demokraattiset rakenteet käytössä kaikilla tasoilla, kun Pakistan sen sijaan ei ole vielä toteuttanut kaikilta osin demokratiaa AJK:ssa, ja että Pakistanilla on vielä parantamisen varaa demokratian toteuttamisessa Gilgitissa ja Baltistanissa; toteaa, että molemmat maat kuuluvat nykyisin ydinasevaltoihin mutta eivät kuulu ydinsulkusopimukseen; korostaa, että Intian ydinaseoppi perustuu periaatteeseen, jonka mukaan ydinasetta ei käytetä ensimmäisenä, mutta Pakistan ei ole vielä antanut vastaavaa lupausta; panee lisäksi merkille, että presidentti Musharraf ei ole vielä toteuttanut vuonna 1999 antamaansa lupausta, jonka mukaan asevoimilla ei ole aikomusta pysyä vallassa pidempään kuin on ehdottoman välttämätöntä sen valmistelemiseksi, että aito demokratia voi menestyä Pakistanissa;

3.   pahoittelee syvästi sitä kielteisten tapahtumien ketjua, joka sai alkunsa korkeimman oikeuden presidentin Iftikhar Muhammed Chaudhryn erottamisesta, ja pahoittelee viimeaikaisia väkivaltaisuuksia vaikka tunnustaakin, että erottaminen on avannut Pakistanissa uuden keskustelun demokratiasta, perustuslaillisuudesta ja armeijan roolista; korostaa, että varmaa ja riippumatonta oikeusjärjestelmää tarvitaan kipeästi Pakistanin ja erityisesti AJK:n, Gilgitin ja Baltistanin alueiden väestön tilanteen korjaamiseksi;

4.   kehottaa sekä Intian että Pakistanin hallitusten edustajia käyttämään hyväkseen pääministeri Singhin ja presidentti Musharrafin antamien lausuntojen tarjoaman tilaisuuden ja etsimään uudella innolla mahdollisuuksia lisätä itsehallintoa, liikkumisen vapautta, aseistariisuntaa ja hallitusten välistä yhteistyötä esimerkiksi vesihallinnon, matkailun, kaupan ja ympäristön aloilla sekä edistämään aitoa läpimurtoa pyrittäessä ratkaisemaan Kašmiria koskeva kiista;

5.   toteaa, että maanjäristyksen vaikutukset AJK:n alueen asukkaisiin ovat pahentaneet jyrkästi jo ennestäänkin niukkaa perustarvetilannetta ja heikentäneet vakavasti institutionaalisia valmiuksia ja kehittämismahdollisuuksia; kehottaa Euroopan unionia kiireesti auttamaan ja tukemaan Kašmirin asukkaita tässä asiassa;

6.   vaatii Pakistanin ja Intian hallituksia ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti keskeiset jokivarsiin liittyvät ongelmat, jotka liittyvät vesilähteisiin ja Jammun ja Kašmirin läpi virtaavien jokien (Indus, Jhelum, Chenab, Ravi, Beas ja Sutlej) hyödyntämisoikeuteen ottaen huomioon nykyisen, vuonna 1960 tehdyssä Indus-joen veden käyttöä koskevassa sopimuksessa tarkoitetun mekanismin; tähdentää kuitenkin, että esimerkiksi Manglan padon kunnostamisen tai Bagliharin padon rakentamisen tapauksessa on turvattava ensisijaisesti asianomaisten paikallisten asukkaiden mahdollisuus saada vettä maatalouteen, kalastukseen, karjalle ja ihmisille, ja molempiin hallituksiin on vedottava, jotta ne teettävät ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia koskevia perinpohjaisia arviointeja ennen uusia patohankkeita koskevien päätösten tekemistä;

7.   ilmaisee vakavan huolensa pitkäaikaisen konfliktin Jammun ja Kašmirin alueen luonnolle aiheuttamista vaikutuksista, jotka uhkaavat jo Jammun ja Kašmirin alueen taloudellista tulevaisuutta maaperän kulumisen, ilmansaasteiden, jokien pilaantumisen ja erityisesti matkailijoita aiemmin houkutelleen Dal-järven pilaantumisen sekä metsien hakkuiden ja villieläinten katoamisen muodossa;

8.   toteaa, että vesi, turvallisuus ja kestävät ja turvatut energiantoimitukset ovat tärkeitä alueen vakauden ja kasvun kannalta, ja panee tässä yhteydessä merkille kastelu- ja vesivoimahankkeiden kehittämisen merkityksen; katsoo, että Pakistanin ja Intian hallitusten on ehdottomasti jatkettava rakentavaa vuoropuheluaan ja kuultava Kašmirin asukkaiden edustajia jokivarsiin liittyvistä ongelmista, kehottaa niitä omaksumaan vesilähteisiin holistisen lähestymistavan ja ottaa huomioon veden, maan, paikallisten käyttäjien, ympäristön ja infrastruktuurin välisen keskeiset yhteydet;

9.   muistuttaa Intian ja Pakistanin yhteisestä perinnöstä, joka näkyy muinaisessa Jammun ja Kašmirin kulttuurissa; tunnustaa Jammun ja Kašmirin kansojen moniarvoisen, monikulttuurisen ja eri uskontoja yhdistävän luonteen ja maalliset perinteet, jotka on pidetty elävinä Intian hallitsemassa Jammun ja Kašmirin osassa, ja arvostaa niitä;

10.   katsoo, että EU:n kunnioitus alueellisia identiteettejä kohtaan ja sen pyrkimykset tehdä omat päätöksensä asianmukaisimmalla hallinnollisella tasolla (lähimpänä niitä, joihin päätökset vaikuttavat), ovat merkityksellisiä Kašmirin väestön haluaman alueille siirretyn päätöksentekorakenteen ja ainutlaatuisen kulttuuri-identiteetin tunnustamisen kannalta;

Poliittinen tilanne: väestön toivomukset

11.   kiittää ja tukee Intiaa ja Pakistania parhaillaan käynnissä olevasta rauhanliikkeestä ja suhtautuu myönteisesti siihen, että kahdenväliset neuvottelut, jotka keskeytettiin kolmeksi kuukaudeksi heinäkuussa 2006 Mumbaihin kohdistuneiden pommi-iskujen seurauksena, on käynnistetty uudelleen; korostaa, että kyseisen alueen, Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön on tarpeen tukea käynnissä olevia kahdenvälisiä neuvotteluja ja tiivistää entisestään konfliktinratkaisusta käytäviä keskusteluja varmistaen siten, että Jammun ja Kašmirin ja sen naapureiden asukkaille voidaan tarjota menestyksellisempi tulevaisuus ja Kašmiria koskevaan kiistaan löydettäisiin ratkaisu, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä;

12.   kehottaa Euroopan unionia tukemaan paikallisen kansalaisyhteiskunnan osallistumista rauhanprosessiin ja jatkamaan ennen kaikkea ihmisten välisiä hankkeita vuoropuhelun ja yhteistyön edistämiseksi pakistanilaisten, intialaisten ja kašmirilaisten kansalaisjärjestöjen välillä;

13.   on suhtautunut erittäin myönteisesti Intian ja Pakistanin käynnistämiin luottamuksenrakennustoimiin, joilla on onnistuttu vähentämään kummankin osapuolen jännitteitä ja epäluuloa jonkin verran ja on annettu kummallakin puolella eläville perheille mahdollisuus yhdistyä vuosien erillään elämisen jälkeen; korostaa, että Intian ja Pakistanin hallitusten olisi ryhdyttävä mittavampiin ponnistuksiin kašmirilaisten ottamiseksi mukaan keskeisten kysymysten ratkaisemiseen;

14.   kiinnittää huomiota siihen, että tavalliset kašmirilaiset hyötyvät nyt maanjäristyksen jälkeisen humanitaarisen tilanteen ansiosta jatkuvasti enemmän rauhanprosessin käytännön toteutuksesta, kun valvontalinjan yli toteutetaan vaihtoja ja kun Intian ja Pakistanin hallitukset ovat poliittisesti sitoutuneet ihmisten, tavaroiden ja palveluiden (joskin vasta osittaiseen) vapaaseen liikkuvuuteen; kehottaa pyrkimään jälleen siihen, että kašmirilaiset poliittisista suuntauksista riippumatta saavat mahdollisuuden osallistua henkilökohtaisesti rauhanprosessin käytännön toteutukseen ja luottamusta rakentaviin toimiin;

15.   korostaa, että viime vuosien kriisit ja konfliktit ovat korostaneet eivätkä suinkaan vähentäneet Yhdistyneiden Kansakuntien merkitystä ja että YK on edelleenkin tärkeä vuoropuhelun ja diplomatian foorumi; muistuttaa YK:n turvallisuusneuvoston vuosina 1948–1971 antamista lukuisista Kašmiria koskevista päätöslauselmista, joilla on pyritty kannustamaan sekä Intian että Pakistanin hallitusta toteuttamaan kaikkia niiden vallassa olevia toimenpiteitä, joiden voidaan olettaa parantavan tilannetta, ja jotka ovat ilmentäneet uskoa siihen, että kiistan rauhanomainen ratkaisu edistää parhaiten Jammun ja Kašmirin, Intian ja Pakistanin kansojen etuja; tekee kaikkien edellä mainittujen seikkojen ja lukuisien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien kohtien rikkomisien valossa sen johtopäätöksen, etteivät edellytykset kansanäänestyksen ehdottamiselle ole vielä toteutuneet;

16.   vahvistaa, että YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan mukaan kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus, jonka nojalla ne voivat päättää vapaasti poliittisesta asennoitumisestaan ja harjoittaa vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä; vahvistaa, että 1 artiklan 3 kohdan mukaan jokaisen sopimusvaltion on edistettävä itsemääräämisoikeuden toteutumista ja kunnioitettava tätä oikeutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräysten mukaisesti; panee kuitenkin merkille, että kaikissa Kašmirin kiistaa koskevissa YK:n päätöslauselmissa tunnustetaan selvästi ainoastaan entisen Jammun ja Kašmirin ruhtinaskunnan oikeus liittyä osaksi Intiaa tai Pakistania; etsittäessä pysyvää ratkaisua Kašmirin konfliktiin, mistä koko alue hyötyisi valtavasti, pitää myönteisinä uusia ideoita, joita pohditaan tällä hetkellä yhdistetyssä vuoropuhelussa ja Intian pyöreän pöydän keskusteluissa (joiden yhteydessä Intian hallituksen ja kaikkien osapuolten Hurriyat-konferenssin (APHC) välisen vuoropuhelun uudelleen käynnistämistä on syytä pitää erityisen myönteisenä), sekä erityisesti ideoita, jotka liittyvät rajojen tekemiseen pysyvästi merkityksettömiksi, itsehallintojärjestelmään ja yhteistä tai yhteistyöhön pohjautuvaa hallintoa koskeviin institutionaalisiin järjestelyihin; kehottaa voimakkaasti sekä Intiaa että Pakistania pohtimaan tarkemmin kyseisiä ajatuksia yhteiskeskusteluissa ja kašmirilaisten kanssa valvontalinjan kummallakin puolella sekä Gilgitissa ja Baltistanissa;

17.   pahoittelee Jammun ja Kašmirin kaikkien neljän osan jatkuvaa poliittista ja humanitaarista tilannetta; pitää kuitenkin myönteisenä yhdistetyn rauhanprosessin roolia edettäessä kohti demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa kašmirilaisten pysyvää asuttamista; tukee "toista polkua" koskevaa lähestymistapaa sekä laajempaa vuoropuhelua, jossa on mukana vaikutusvaltaisia henkilöitä, akateemikkoja sekä muita asianosaisia asiantuntijoita molemmilta puolilta Kašmiria sekä Intiasta ja Pakistanista, jotka laativat käytännön ehdotuksia läheisemmästä yhteistyöstä; kiittää Intiaa ja Pakistania näiden ryhmien saattamisesta yhteen, ja ehdottaa, että EU tarjoaisi käytännön tukea silloin, kun sitä siltä pyydetään kummankin osapuolen toimesta ja yhdistetyn rauhanprosessin puitteissa;

18.   pahoittelee kuitenkin sitä, että Pakistan on jatkuvasti laiminlyönyt velvollisuutensa perustaa toimivat ja edustukselliset demokraattiset rakenteet AJK:n alueella; huomauttaa erityisesti, että Kašmir ei edelleenkään ole edustettuna Pakistanin kansalliskokouksessa, että AJK:n aluetta johtaa Kašmirista vastaava ministeriö Islamabadista käsin, että pakistanilaisilla virkamiehillä on valta Kašmirin valtuustossa ja että pääsihteeri, poliisin päätarkastaja, päätilintarkastaja ja rahoitussihteeri ovat kaikki Pakistanista; ei hyväksy vuoden 1974 väliaikaisen perustuslain määräystä, jolla kielletään kaikenlainen sellainen poliittinen toiminta, jossa ei kannateta ajatusta Jammusta ja Kašmirista Pakistanin osana ja velvoitetaan AJK:n alueen kansanedustajaehdokkaat allekirjoittamaan julistus, jossa vakuutetaan uskollisuutta tälle aatteelle; on huolissaan siitä, että Gilgit-Baltistanin alueella ei ole minkäänlaista demokraattisen edustuksen muotoa; kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että Pakistanin hallituksen vuonna 1961 antamalla määräyksellä (Administration of Property Ordinance) Pakistanin kontrolloima, mutta 15. elokuuta 1947 lähtien Jammun ja Kašmirin osavaltion omistuksessa ollut maa-alue siirrettiin liittovaltion omistukseen;

19.   pahoittelee suuresti Pakistanin hallituksen jatkuvaa välinpitämättömyyttä Gilgitin ja Baltistanin etnistä identiteettiä kohtaan, minkä osoituksena presidentin lausunnot ovat ristiriidassa hallituksen virallisten tiedonantojen kanssa; suosittelee voimakkaasti, että Pakistanin hallitus hyväksyy ja toteuttaa Pakistanin korkeimman oikeuden 28. toukokuuta 1999 antaman tuomion, jossa tunnustetaan Gilgitin ja Baltistanin väestön kašmirilainen perintö ja todetaan, että hallituksen olisi pantava täytäntöön heidän perustavaa laatua olevat ihmisoikeutensa, demokraattiset vapautensa ja oikeusturvansa;

20.   tunnustaa, että Pakistan on erityisen hankalassa tilanteessa ja että siihen kohdistuu paineita eri tahoilta; siitä huolimatta

   pahoittelee syvästi, että riittävän kansallisen poliittisen tahdon puuttuminen, mitä tulee kansalaisten perustarpeisiin vastaamiseen, poliittiseen osallistumiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen AJK:n alueella, on ajanut alueen naiset maanjäristyksen johdosta epätoivoiseen tilanteeseen;
   muistuttaa mieliin EY:n ja Pakistanin välisen, vuonna 2001 allekirjoitetun kolmannen sukupolven yhteistyösopimuksen 1 artiklan, joka sisältää olennaisena osana ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan lausekkeen, ja kehottaa EU:ta osaltaan varmistamaan, että näitä periaatteita noudatetaan sopimusta toimeen pantaessa; on erityisesti huolissaan siitä, että Gilgitin ja Baltistanin väestö elää suoraan armeijan hallinnan alaisena vailla minkäänlaista demokratiaa;
   panee merkille naisten suojelua koskevan hyväksytyn lakiehdotuksen, jolla muutetaan šariaan perustuvia hudood-määräyksiä aviorikoksesta ja raiskauksesta, ja pitää sitä myönteisenä askeleena naisten oikeuksien suojelun parantamiseksi Pakistanissa sekä pitää arvossa presidentti Musharrafin ja uudistusmielisten parlamentin jäsenten osoittamaa sitoumusta näiden muutosten tekemiseen jatkossakin huolimatta yrityksistä estää ne; korostaa kuitenkin, että on täysin selvää, että Pakistanin on tehtävä enemmän täyttääkseen sitoumuksensa ihmisoikeuksien alalla;
   on edelleenkin huolissaan kaikkien vähemmistöjen vaikeasta tilanteesta koko alueella;

21.   kehottaa Pakistania pohtimaan uudelleen näkemystään demokraattisesta vastuuvelvollisuudesta sekä vähemmistöjen ja naisten oikeuksista AJK:n alueella, sillä ne ovat, kuten muuallakin, avain ihmisten elinolojen parantamiseen ja terrorismin uhan torjumiseen;

22.   ilmaisee huolestuneisuutensa, mitä tulee ilmaisunvapauden puutteeseen AJK:n alueella sekä raportoituun kidutukseen ja pahoinpitelyyn, Intian hallinnoimalta Jammun ja Kašmirin alueelta tulleiden pakolaisten syrjintään ja korruptioon hallituksen virkamiesten piirissä, ja kehottaa Pakistanin hallitusta varmistamaan, että AJK:n asukkaat voivat harjoittaa perustavaa laatua olevia yhteiskunnallisia ja poliittisia oikeuksiaan painostuksesta ja pelosta vapaasta ilmapiirissä;

23.   kehottaa Pakistania lisäksi varmistamaan vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit AJK:n alueella, kun otetaan huomioon, että 11. heinäkuuta 2006 järjestetyille yleisvaaleille oli tyypillistä petokset ja vaalivilppi valtavassa mittakaavassa ja että kaikkia ehdokkaita, jotka kieltäytyivät kannattamasta Kašmirin liittämistä Pakistaniin, estettiin osallistumasta vaaleihin; kehottaa Pakistania myös järjestämään ensimmäistä kertaa vaalit Gilgitissä ja Baltistanissa;

24.   kehottaa Pakistanin ja Intian hallituksia muuntamaan myös Siachenissa vuonna 2003 tehdyn tulitauon pysyväksi rauhansopimukseksi, koska tällä maailman korkeimmalla sijaitsevalla taistelukentällä kuolee joka vuosi enemmän sotilaita ilmaston vuoksi kuin aseellisessa konfliktissa;

25.   kehottaa Euroopan unionia tukemaan Intiaa ja Pakistania, kun neuvotellaan täysimääräisen vetäytymisen vyöhykkeestä Siachenin alueella, puuttumatta kuitenkaan kummankaan kantaan ja erityisesti antamalla tukea valvontateknologian ja varmennusmenetelmien alalla;

26.   kehottaa sotilasryhmittymiä aloittamaan tulitauon, jota seuraa aseistariisunta, joukkojen hajottaminen ja kotouttamisprosessi; kehottaa Pakistanin ja Intian hallituksia helpottamaan tulitaukoa;

27.   kannustaa Pakistanin hallitusta lakkauttamaan sotilasryhmittymien Internet-sivustot ja lehdet; ehdottaa, että Pakistanin ja Intian hallitukset harkitsivat vihaa lietsovat puheet kieltävän lain käyttöönottoa;

28.   huomauttaa, että Intian hallinnoimalla Jammulla ja Kašmirilla on ainutlaatuinen asema Intian perustuslain 370 artiklan nojalla ja sillä on suurempi autonomia kuin muilla liiton valtioilla; on tyytyväinen siihen, että Jammussa ja Kašmirissa on viime aikoina havaittu kehitystä demokratian vahvistamisen suuntaan (mistä on osoituksena, että äänestysprosentti äskettäisissä paikallisvaaleissa oli 75) ja että pääministeri Singh on ottanut askelia vuoropuhelun uudelleen käynnistämiseksi APHC:n kanssa; panee kuitenkin merkille, että käytännössä ilmenee yhä puutteita ihmisoikeuksien ja suoran demokratian alalla, mistä on osoituksena esimerkiksi, että kaikki Jammussa ja Kašmirissa (ja myös muissa osavaltioissa) vaaleissa ehdolla olevat ehdokkaat joutuvat allekirjoittamaan uskollisuudenvalan Jammun ja Kašmirin osavaltion perustuslaille, joka takaa Intian yhtenäisyyden; kehottaa Intian kansallista ihmisoikeuskomissiota (NHRC) käyttämään täysiä valtuuksiaan, mitä tulee mahdollisiin epäiltyihin tai todistettuihin rikoksiin, ja kehottaa Intian kansallista ihmisoikeuskomissiota sen uskottavuuden lisäämiseksi entisestään korjaamaan ihmisoikeusasiantuntijoiden puutteen sen johtokunnassa; odottaa, että asiassa tapahtuu pidemmälle menevää edistystä ja että uudella lapsityötä ja naisia ja väkivaltaa koskevalla lainsäädännöllä saadaan aikaan myönteisiä tuloksia; panee huolestuneena merkille tiedot, joiden mukaan suuri joukko kašmirilaisia on vangittuina ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä;

29.   pahoittelee ihmisoikeusloukkauksia, joihin Intian asevoimat on todistetusti syyllistynyt, erityisesti, jos murhat ja raiskaukset jatkuvat rankaisemattomuuden ilmapiirin vallitessa; panee huolestuneena merkille, että Intian kansallisella ihmisoikeuskomissiolla ei ole ohjesääntönsä mukaisesti valtuuksia tutkia Intian turvallisuusjoukkojen tekemiä ihmisoikeusloukkauksia; pitää kuitenkin kannustavana Intian kansallisen ihmisoikeuskomission suositusta, jota valvotaan ja jonka mukaan armeija nimittäisi korkea-arvoisia upseereja valvomaan perusihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteuttamista sotilasyksiköissään, mikä parhaillaan on toteutumassa; panee merkille Intian hallituksen syyskuussa 2005 antaman sitoumuksen siitä, ettei ihmisoikeusloukkauksia suvaita, ja kehottaa Lok Sabhaa harkitsemaan ihmisoikeuksien suojelua koskevan lain tarkistamista, jotta Intian kansallinen ihmisoikeuskomissio voi tutkia riippumattomasti asevoimien jäsenten väitettyjä väärinkäytöksiä;

30.   korostaa, että kuolemanrangaistuksen säilyttäminen on riskialtista Kašmirin kiistan kaltaisessa mutkikkaassa poliittisessa tilanteessa, jossa oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei vaikuta turvatulta; panee huolestuneena merkille, että Etelä-Aasialla on edelleen huono maine kuolemanrangaistuksen suhteen, ja pahoittelee syvästi, että Intian ja Pakistanin hallitukset ovat sen säilyttämisen kannalla; pitää myönteisenä, että alueen näkyvimpiin kuolemanrangaistuksen vastustajiin kuuluvat presidentti Kalam ja Intian korkeimman oikeuden vastavalittu puheenjohtaja; pitää myönteisenä kuolemanrangaistusta koskevaa YK:n ihmisoikeuspäätöslauselmaa 2005/59 ja vahvistaa uudelleen ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat kuolemanrangaistuksesta; vaatii Intiaa ja Pakistania harkitsemaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ICCPR) toiseen valinnaiseen pöytäkirjaan ja vastaaviin alueellisiin instrumentteihin liittymistä kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämiseksi ja niiden lopulliseen poistamiseen pyrkimiseksi;

31.   pitää tässä yhteydessä myönteisenä pääministeri Singhin lausuntoja, joissa hän kehottaa nollatoleranssiin ihmisoikeusloukkausten suhteen Kašmirissa, ja kehottaa Intian hallitusta lopettamaan kaikki laittomiin teloituksiin, katoamisiin, kidutukseen ja mielivaltaisiin pidätyksiin liittyvät käytännöt Jammun ja Kašmirin alueella;

32.   panee merkille, että laajalti levinnyt rankaisemattomuus rohkaisee ja helpottaa ihmisoikeusrikkomusten tekemistä kaikkialla osavaltion alueella; kehottaa Intiaa ja Jammun ja Kašmirin aluehallitusta kumoamaan kaikki säädökset, jotka takaavat sotajoukkojen jäsenille käytännössä koskemattomuuden, ja perustamaan riippumattoman ja puolueettoman tutkintalautakunnan tutkimaan Intian turvallisuusjoukkojen konfliktin alun jälkeen tekemiä vakavia kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan oikeuden ja humanitaarisen oikeuden loukkauksia;

33.   kehottaa Intian ja Pakistanin hallituksia antamaan kansainvälisille ihmisoikeusjärjestöille (kuten Freedom House, Amnesty International ja Human Rights Watch) välittömän ja rajoittamattoman pääsyn entisen ruhtinaskunnan kaikkiin osiin, jotta ne voivat tutkia alueen ihmisoikeustilannetta ja laatia siitä säännöllisesti riippumattomia raportteja; kehottaa molempia hallituksia sitoutumaan julkisesti täyteen yhteistyöhön kyseisten kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen kanssa;

34.   kehottaa EU:ta ottamaan selkeästi kantaa ja tukemaan demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeita Intian ja Pakistanin kanssa solmimissaan sopimuksissa, pyrkimään intensiiviseen ihmisoikeuksia, Kašmir mukaan lukien, koskevaan poliittiseen vuoropuheluun molempien maiden kanssa sekä tutkimaan mahdollisuutta käynnistää Pakistanin kanssa – kuten on jo tehty Intian kanssa – erityinen ihmisoikeusvuoropuhelu ja perustaa molempia maita käsitteleviä ihmisoikeuksien alakomiteoita, kuten joidenkin maiden tapauksissa on tehty;

35.   tunnustaa monien ryhmien, kuten Kašmirin laakson pakkosiirrettyjen pandiittien, vaikeat elinolot; vaatii, että heihin ja muihin ryhmiin kohdistuvaan syrjintään erityisesti työllistämisen yhteydessä puututaan pikaisesti; ehdottaa, että kyseiset ryhmät pyrkisivät saamaan vaikutusmahdollisuuksia perustamalla omista valituista edustajistaan muodostuvia komiteoita, joissa naiset ja alle 25-vuotiaat ovat riittävästi edustettuina;

36.   ehdottaa, että Intia selvittäisi, missä määrin riippumattoman vuoristoneuvoston perustaminen Ladakhiin vuonna 1993 on ollut menestys; toivoo, että Kargilin ja Skardun välinen kauppareitti voidaan ottaa jälleen käyttöön luottamusta rakentavien toimien ansiosta ja että Ladakhin ja pohjoisten alueiden välille voidaan luoda valvontalinjan ylityspaikkoja samaan tapaan kuin muualle valvontalinjan osiin;

37.   pitää erityisen myönteisenä Intian ja Pakistanin välisten viisumien myöntämisen yleistä lisääntymistä ja Srinagar–Muzaffarabad-bussireitin uudelleen avaamista; panee merkille, että viimeisimpien tilastojen mukaan sitä on käyttänyt alle 400 henkilöä valvontalinjan molemmilla puolilla, ja kehottaa Intian ja Pakistanin viranomaisia vähentämään matkustuslupien myöntämiseen liittyviä rajoituksia;

38.   onnittelee Intiaa sen ponnisteluista Jammun ja Kašmirin alueen sosioekonomisen kehityksen edistämiseksi erityisten pakettien avulla, sen työpaikkojen luomiselle antamasta merkityksestä sekä sen toimista matkailun kehittämiseksi Jammun ja Kašmirin alueella, ja esittää, että tutkitaan, miten (tuleva) EU:n ja Intian kumppanuus voisi auttaa luomaan uusia osaamiseen perustuvia työpaikkoja erityisesti naisille ja nuorille; kannustaa Euroopan unionia tukemaan paikallisten, valtiosta riippumattomien järjestöjen aloitteita perustaa hankkeita naisten valmiuksien lisäämiseksi sekä tuotannossa että markkinoinnissa; uskoo, että Euroopan unioni voisi puuttua tasavertaisia mahdollisuuksia koskeviin ongelmiin lisäämällä kaupankäyntiä sellaisten tuotteiden alalla, jotka perinteisesti tuovat toimeentulon naisille, kuten tekstiilit ja käsityöt, sekä helpottamalla palveluilla käytävää kauppaa aloilla, jotka työllistävät naisia; suosittaa, että Euroopan unionin ja Pakistanin välisiä taloudellisia suhteita vahvistetaan vastaavalla tavalla;

39.   kehottaa Intiaa ja Pakistania tarkastelemaan lisääntyneen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen mahdollista roolia koko Jammun ja Kašmirin alueen tavoitteena olevan työpaikkojen luomisen ja matkailun lisääntymisen saavuttamisessa;

Terrorismin vastainen taistelu

40.   tunnustaa, että ilman terrorismin loppumista ei voi olla todellista edistystä poliittisen ratkaisun löytämiseksi tai väestön taloudellisen tilanteen parantamiseksi Jammun ja Kašmirin alueella; toteaa, että samalla kun terrori-iskujen uhrien määrä on tasaisesti laskenut viiden viime vuoden aikana, jatkuvasti muotoaan muuttavien AJK:n alueella toimivien terroristiryhmien, kuten Lashkar-e-Taiba ja Harakat ul-Mujahedeen, toiminta on aiheuttanut satoja kuolonuhreja Intian hallinnoimalla Jammun ja Kašmirin alueella ja sen ulkopuolellakin;

41.   pahoittelee ihmisoikeusloukkauksia, joihin Pakistan on todistetusti syyllistynyt muun muassa Gilgitissa ja Baltistanissa, joissa sattui tiettävästi väkivaltaisia mellakoita vuonna 2004, ja aseellisten sotilasryhmittymien lukuisia terrori- ja väkivaltaiskuja; kehottaa Pakistania tarkistamaan käsityksiään perusoikeuksista, kuten sananvapaudesta, kokoontumisvapaudesta ja uskonnonvapaudesta AJK:n alueella ja Gilgitissa ja Baltistanissa, ja panee huolestuneena merkille ihmisoikeusjärjestöjen, kuten Amnesty Internationalin, ilmoitukset kidutuksista ja pidätyksistä ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä; kehottaa voimakkaasti molempia asianosaisia osapuolia tekemään kaiken voitavansa näihin loukkauksiin puuttumiseksi; suhtautuu myönteisesti Pakistanin esittämiin julkisiin lupauksiin hillitä sen valvonnan alaisena olevien alueiden ulkopuolella toimivien aktivistien soluttautumista valvontalinjan yli, mutta katsoo, että toimenpiteiden on oltava tehokkaampia ja tuloksellisempia; vaatii presidentti Musharrafia sitoutumaan jatkuvasti ja määrätietoisesti terrorismin torjuntaan, johon liittyy, kuten laajalti tunnustetaan, valtavia haasteita; hyväksyy Euroopan unionin jäsenvaltioiden antaman monenvälisen ja kahdenvälisen avun Pakistanin auttamiseksi terrorismin torjunnassa ja määrätietoisissa ponnisteluissa AJK:n alueen ja Gilgitin ja Baltistanin ihmisten elämän parantamiseksi ja kannattaa kyseistä apua; vaatii lisäksi Pakistanin hallitusta ja Euroopan unionin jäsenvaltioita tehostamaan ponnistelujaan unionin jäsenvaltioista Pakistaniin saapuvien mahdollisten tulevien terroristien tunnistamiseksi ja kiinni ottamiseksi; pitää myönteisenä sitä, että kyseisten kahden maan hallitukset ovat perustaneet vähän aikaa sitten yhteisen keskustelufoorumin, Intian ja Pakistanin välisen terrorisminvastaisen mekanismin, terrorismin torjumiseksi ja tietojen jakamiseksi, ja panee merkille, että keskustelufoorumi kokoontui ensimmäistä kertaa Islamabadissa 6. maaliskuuta 2007;

42.   tukee voimakkaasti kansainvälisen kriisiryhmän 11. joulukuuta 2006 Pakistanille antamia suosituksia päättäväisistä toimista AJK:n, Gilgitin ja Baltistanin sotilasryhmittymien riisumiseksi aseista, sulkemaan terroristien koulutusleirit, lopettamaan terroristien rekrytoinnin ja kouluttamisen alueellaan sekä pysäyttämään raha- ja asevirrat talibaneille ja muille ulkomaisille tai paikallisille sotilasryhmittymille Pakistanin alueella;

43.   ottaa huomioon Kašmirin asukkaiden toiveet valvontalinjan kummallakin puolella olevien asevoimien määrän supistamisesta merkittävästi ja tukee kyseisiä toiveita; huomauttaa kuitenkin, että demilitarisointi voi onnistua vain, jos samalla toteutetaan todellisia toimia Pakistanin ulkopuolella toimivien aseellisten ryhmittymien Jammuun ja Kašmiriin soluttautumisen uhan torjumiseksi ja luottamusta rakentavia toimia, kuten lopetetaan molemminpuolinen syyttely, toteutetaan kokonaisuudessaan Srinagar–Muzzafarabad-bussilinja, viestintä- ja kauppayhteydet sekä muita toimia, jotka määritellään läheisessä yhteistyössä Kašmirin molempien osien asukkaiden kanssa, ja panee merkille tällaisten toimien suotuisan vaikutuksen alueen asukkaiden mielenterveyteen ja turvallisuudentunteeseen erityisesti lasten ja nuorten tapauksessa; korostaa, että ainoastaan tulevaisuuteen suuntautuvat ennakkoluulottomat aloitteet voivat saada aikaan muutoksen parempaan suuntaan;

44.   korostaa, että luottamusta ja hyvää tahtoa osoittavan ilmapiirin luomiseksi on elintärkeää poistaa alueelta kaikki esteet ja hidasteet kaikkien kašmirilaisten vapaalta matkustamiselta Jammun ja Kašmirin koko osavaltion alueella;

Toimenpiteet luottamuksen rakentamiseksi

45.   pitää erittäin myönteisinä viimeaikaisia sekä Pakistanin että Intian hallituksen antamia merkkejä uusista pyrkimyksistä ja jopa huomattavista muutoksista politiikassa Kašmiria koskevan kiistan ratkaisemiseksi;

46.   on erityisen tyytyväinen toimenpiteisiin, joihin on ryhdytty valvontalinjan toisistaan erottamien perheiden yhdistämiseksi avaamalla viisi ylikulkupistettä; on tietoinen siitä, että kokoontumispisteiden avaaminen valvontalinjalle on ollut todistetusti hidasta eikä ole vastannut kentällä vallinneeseen kiireelliseen tarpeeseen; tukee siitä huolimatta valvontalinjan avaamista ja odottaa, että ylitykset yleistyvät jatkossa; haluaisi, että ylitys tulisi mahdolliseksi kaikille asukkaille linjan kummallakin puolella, ja suosittelee, että Intia ja Pakistan ottavat käyttöön kaikkea, sekä entisen ruhtinaskunnan sisällä että kansainvälisesti tapahtuvaa matkustamista helpottavia toimenpiteitä nopeutettujen hallinto- ja konsulipalvelujen muodossa;

47.   katsoo, että valvontalinjan ylittävää vaihtoa pitäisi ehdottomasti lisätä kaikilla kansalaisyhteiskunnan tasoilla ja kaikilla elämänaloilla; ehdottaa, että asianajajayhdistysten, koulujen ja yliopistojen välille luodaan vaihto-ohjelmia sekä yhteinen yliopisto, jolla on kampusalue linjan kummallakin puolella; ehdottaa asejoukkojen välisen vuoropuhelun käynnistämistä kummankin puolen armeijoiden välisen keskinäisen epäluulon lievittämiseksi;

48.   kehottaa Intian ja Pakistanin hallituksia asettamaan Jammun ja Kašmirin ympäristön korjaamisen ja suojelun yhteisten toimiensa ja toimintasuunnitelmiensa yhdeksi painopisteeksi valvontalinjan kummallakin puolella, ja vaatii EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan voimakkaasti kyseisiä hankkeita;

49.   suosittaa, että harkitaan Intian ja Pakistanin yhteisen valvontayksikön perustamista sääilmiöitä ja seismistä aktiivisuutta koskevien tietojen jakamiseksi, jotta valvontalinjan jommallakummalla puolella alkavista luonnonkatastrofeista voidaan antaa varhaisvaroitus;

50.   suosittelee poliittisella tasolla Intian ja Pakistanin välisen parlamentaarisen sekavaliokunnan perustamista parlamentaarisen vaihdon ja vuoropuhelun lisäämiseksi; ehdottaa myös, että perustetaan yhteisiä paikallishallinnon työryhmiä tutkimaan kauppa- ja matkailumahdollisuuksia;

51.   kannustaa EU:n yrityksiä kiinnittämään huomiota koko Kašmirin alueen investointi- ja matkailumahdollisuuksiin ja erityisesti erittäin motivoituneen työvoiman saatavuuteen; ehdottaa, että eurooppalaiset yritykset perustaisivat yhteisyrityksiä paikallisten yritysten kanssa ja että luodaan sijoitusvakuutusjärjestelmiä investoijien luottamuksen lisäämiseksi; kehottaa kaikkia osapuolia tukemaan ja helpottamaan kyseisten alueiden kauppakamareiden edustettuna oloa kansainvälisissä messuilla Euroopan unionissa, jotta ne voivat edistää omien tuotteidensa vientiä;

52.   tukee lisäksi Pakistanille esitettyä kehotusta kehittää henkilöresursseja investoimalla korkea-asteen koulutukseen, ammattioppilaitokset ja tekniset opistot mukaan lukien, liittovaltion hallinnoimilla alueilla, muun muassa Gilgit-Baltistanin alueilla Kašmirissa;

53.   toteaa, että Intia on yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) suurin yksittäinen edunsaaja; kehottaa komissiota automaattisesti tarkastelemaan uudelleen GSP+-järjestelmää ja muita kaupan välineitä välittömästi laajojen luonnonkatastrofien, kuten maanjäristysten, jälkeen; pitää myönteisenä kaikkien Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön liittoon (SAARC) kuuluvien Etelä-Aasian valtioiden sitoutumista tehokkaisiin ponnisteluihin Etelä-Aasian vapaakauppasopimuksen muuttamiseksi poliittiseksi ja taloudelliseksi realiteetiksi, mikä maksimoisi Jammun ja Kašmirin neljälle osalle koituvan hyödyn, ja kehottaa Pakistanin hallitusta lopettamaan ns. sallittujen tuotteiden luettelon järjestelmän; panee tyytyväisenä merkille, että vaikka kyseisten kahden maan välisen kaupan määrä on vaihdellut kymmenen viime vuoden aikana, Intian ja Pakistanin välisen virallisen kaupan kokonaistaso on kasvanut 180 miljoonasta Yhdysvaltain dollarista vuonna 1996 602 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuonna 2005, ja koska epävirallisen kaupan korkea taso ilmentää maiden välistä latenttia kaupankäyntipotentiaalia, katsoo, että kyseinen kehitys voi jatkua ja että sitä pitäisi kannustaa;

54.   korostaa, että matkailu tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa paikallista taloutta; kannustaakin EU:n jäsenvaltioiden hallituksia seuraamaan tarkasti turvallisuustilannetta ja jakamaan ajantasaista, koordinoitua matkustustietoa Jammun ja Kašmirin alueelle suuntaaville matkustajille;

Lokakuun 8. päivän 2005 maanjäristyksen seuraukset

55.   korostaa voimakkaasti sitä, että maanjäristyksen vaikutukset kašmirilaisten elämään valvontalinjan kummallakin puolella ovat valtavat ja että äärimmäisen vakava humanitaarinen tilanne on huonontanut haurasta institutionaalista kapasiteettia paikan päällä AJK:n alueella ja luoteisraja-alueella; korostaa, että ylivoimaisesti tärkein haaste asukkaille on nyt selviytyä päivästä toiseen;

56.   on pahoillaan sen vuoksi, että lukuisten ihmishenkien menetyksen lisäksi AJK:n alueella aiheutui myös suunnatonta aineellista vahinkoa sen infrastruktuurille (sairaaloille, kouluille, valtion rakennuksille, viestintäyhteyksille), joka monissa tapauksissa käsitti jo ennestäänkin vain alkeellisia perusinstituutioita ja -palveluita;

57.   on syvästi surullinen sen johdosta, että maanjäristyksen vaikutukset lapsiin olivat suhteettoman kovat ja että lapsia kuoli Unicefin tilastojen mukaan 17 000; on erittäin huolestunut tuhon jälkimainingeissa harjoitettua lapsikauppaa koskevista raporteista, ja kehottaa Pakistanin hallitusta kiinnittämään erityistä huomiota lasten oikeuksiin ja lastensuojeluun AJK:n alueella sekä Gilgitissa ja Baltistanissa ja puuttumaan lapsikauppaan tehokkaammin;

58.   pyytää kiinnittämään huomiota sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden kärsimyksiin ja maanjäristyksen takia vakavassa ja jatkuvassa puutteessa eläviin henkilöihin; pitää myönteisenä, sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöjen oikeuksia koskevan yleissopimuksen puuttuessa, YK:n suuntaa-antavia periaatteita, jotka tarjoavat perustan inhimilliselle ratkaisulle pakkosiirtojen muodossa tapahtuneisiin epäsuoriin ihmisoikeusloukkauksiin, ja vaatii, että kaikki asianosaiset viranomaiset, joilla on intressejä Kašmirissa, kunnioittavat kyseisiä periaatteita; kehottaa Pakistanin hallitusta tekemään kaiken voitavansa myöntääkseen mahdollisimman pian maata niiden kylien asukkaille, jotka kirjaimellisesti hävisivät maanvyöryissä, jotta he voivat muodostaa kylänsä uudelleen ja rakentaa pysyvät asunnot; kehottaa voimakkaasti Euroopan unionia painottamaan johdonmukaisesti edellä mainittuja periaatteita sekä laajempia kysymyksiä, kuten demokratiaa, oikeutta ja ihmisoikeuksia Kašmirin kaikissa neljässä osassa; toteaa myös, että pitkäaikaiset "pakolaisleirit" pitäisi purkaa valvontalinjan kummaltakin puolelta ja että niiden asukkaiden suojeluun, tarpeisiin ja yhteiskuntaan sopeuttamiseen pitäisi kiinnittää riittävästi huomiota; toteaa, että kansainvälisen yhteisön olisi annettava jatkuvaa apua tässä asiassa;

59.   korostaa, että tuho iski alueelle, joka oli jo ennestään konfliktin ja terrorismin heikentämä ja jolla perusinstituutiot ja alueellinen vakaus ovat jatkuvasti horjuneet järjestäytyneen rikollisuuden ja vaikeakulkuista maastoa hyödyntäen yli valvontalinjan soluttautuvien radikaalien islamistien verkostojen toiminnan vuoksi;

60.   on järkyttynyt siitä, että AJK:n alueella jo ennen maanjäristystä vallinneet minimaaliset peruselinolot (elintarvikkeet, vesi, suojapaikka, hygienia, koulut sekä juuri ja juuri kelvolliset terveyskeskukset) ovat vakavasti heikentyneet maanjäristyksen seurauksena; kehottaa, miljoonien ihmisten ollessa vailla perustarpeita, asianomaisia viranomaisia keskittämään voimavaransa korruption torjuntaan, sillä korruptio on vahingollisesti kääntänyt rahoitusvirrat pois aiotuilta vastaanottajilta ja aiheuttanut huolestuttavia väitteitä, joiden mukaan YK:n terroristijärjestöiksi katsomat tahot ovat toimineet maanjäristysalueella AJK:ssa; kehottaa komissiota, jäsenvaltioiden hallituksia, Intian ja Pakistanin hallituksia sekä avustusjärjestöjä keskittymään jatkossakin maanjäristyksen uhrien perustarpeisiin;

61.   panee merkille, että maanjäristyksen koko ja vaikutukset olivat paljon suuremmat valvontalinjan Pakistanin puolella ja että maanjäristys tuhosi kokonaisia paikallishallintoinfrastruktuurin vyöhykkeitä ja viivytti auttamattomasti palveluja, jotka olivat tarpeen hätätilaan vastaamiseksi; onnittelee hallituksia, armeijoita ja paikallisyhteisöjä valvontalinjan kummallakin puolella omistautumisesta, määrätietoisuudesta ja sitoutumisesta, jolla ne vastasivat maanjäristyksen aiheuttamiin moninaisiin haasteisiin;

Avustustoimet lokakuun 8. päivän 2005 maanjäristyksen jälkeen

62.   myöntää, että kansainvälisen yhteisön, Intian ja Pakistanin reaktio maanjäristykseen oli olosuhteet huomioon ottaen nopea ja positiivinen: Intia ja Pakistan olivat välittömästi yhteydessä toisiinsa korkeimmalla tasolla, maiden ja alueen kansalaisjärjestöt reagoivat ripeästi ja tekivät yhteistyötä paikallis- ja keskushallinnon kanssa; tunnustaa, että kansainvälinen yhteisö ja kansalaisjärjestöt osoittivat ennennäkemätöntä yhteisvastuullisuutta maanjäristyksestä selvinneitä ja sen uhreja kohtaan, ja pitää uusien kumppanuuksien luomista myönteisenä; suosittaa, että Euroopan unioni suhtautuisi myönteisesti pyyntöihin lisäavusta jälleenrakennukselle maanjäristyksestä kärsineillä alueilla, ja pyytää komissiota antamaan ajan tasalla olevaa tietoa jo esitetyistä, tätä koskevista pyynnöistä;

63.   panee huolestuneena merkille, että Aasian kehityspankin ja Maailmanpankin laatimassa alustavassa vahinko- ja tarvearvioinnissa arvellaan elinkeinonsa tai työpaikkansa kokonaan menettäneiden määrä 29 prosentiksi, mikä koskee noin 1,64 miljoonaa ihmistä, joista arviolta puolet on alle 15-vuotiaita; on tyytyväinen komission 50 miljoonan euron hankkeeseen "Earthquake Early Recovery and Reconstruction Support to Pakistan"; korostaa, että tässä hankkeessa olisi keskityttävä ensin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien suojelemiseen, vahinkoa kärsineiden alueiden taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämiseen, mukaan lukien pienyritysten elvyttäminen ja maataloudesta kadonneiden varojen korvaaminen, sekä työllisyysmahdollisuuksien luomiseen koulutuksen ja taitojenkehittämisohjelmien avulla; suosittelee, että jälleenrakennukseen ja toimeentulon varmistamiseen tähtäävien toimien olisi myöhemmin sisällettävä mikrorahoitusta ja taitojen kehittämistä ja vaatii komissiota tukemaan tällaisia strategioita pitkällä aikavälillä;

64.   panee tyytyväisenä merkille, että komissio vapautti kiireellisiin avustusoperaatioihin tarkoitettuja varoja AJK:n ja Pakistanin maanjäristyksen uhreille; vaatii kuitenkin kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta vastaavaa komissaaria myöntymään AJK:n pääministerin pyyntöön saada lisää varoja kuntouttamis- ja jälleenrakennustarkoituksiin, mikä helpottaisi suuresti tämän inhimillisen tragedian jälkivaikutuksia;

65.   kiittää kaikkia niitä, jotka olivat mukana määrittelemässä maanjäristyksestä selvinneiden, leireille koottujen ihmisten terveydellisiä tarpeita ja vastaamassa niihin, sillä leireillä ei ole puhtaan juomaveden ja asianmukaisten hygieniapalvelujen tarjoamiseen katastrofin jälkeisessä tilanteessa liittyvistä haasteista huolimatta esiintynyt laajoja vesiperäisiä tautiepidemioita; onnittelee Pakistanin hallitusta siitä, että se toimitti suojan ja tarvikkeita yli 2 miljoonalle siirtymään joutumaan henkilölle, jotta nämä selviäisivät talvesta, ja onnittelee Intiaa siitä, että se on asuttanut uudelleen 30 000 henkilöä, jotka joutuivat kodittomiksi Intian puolella valvontalinjaa; on huolissaan siitä, että raporttien mukaan kymmenettuhannet ihmiset asuvat edelleen teltoissa, minkä parlamentin suhteista Etelä-Aasian maihin vastaava valtuuskunta totesi AJK:n alueelle suuntautuneen matkansa aikana 15.–22. joulukuuta 2006;

66.   panee merkille, että Pakistan perusti liittovaltion hätäapukomitean muutaman päivän kuluttua katastrofista koordinoimaan etsintä- ja pelastustoimia; pahoittelee kuitenkin sitä, että Pakistan ei voinut hyväksyä Intian tarjousta helikopteriavusta lentäjien kansalaisuuden vuoksi eikä valvontalinjan ylittäviä hätäaputoimia, lääkinnällisiä ensiapuryhmiä tai puhelinviestintäverkon korjausapua, vaikka niiden ansiosta menetykset olisivat saattaneet olla selvästi pienemmät; pahoittelee näin ollen sitä, että maanjäristys ei suonut tilaisuutta osoittaa poliittista tahtoa laittaa etusijalle Kašmirin asukkaiden humanitaariset tarpeet ja laittaa syrjään poliittiset erimielisyydet;

67.   suhtautuu myönteisesti siihen, että Pakistanin naapurimaat (Intia, Kiina, Iran, Afganistan) ja laajemmin alueellisesti Turkki ja Islamilaisten maiden konferenssi sekä koko kansainvälinen yhteisö lupasivat nopeasti avustusvaroja; kiittää Euroopan komissiota ja erityisesti Pakistanissa paikalla ollutta humanitaarisen avun toimistoa välittömästä ja tehokkaasta toiminnasta; kannustaa lahjoittajia täyttämään mahdollisimman pian alkuperäiset avustuslupauksensa;

68.   kiittää komissiota erityisesti sen ohjelmasta, joka koskee rahoituksen jatkamista maanjäristyksen vuoksi ja josta on nyt myönnetty 48,6 miljoonaa euroa ja jota toteutetaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, Punaisen ristin ja YK:n järjestöjen kanssa; kehottaa EU:ta sitoutumaan edelleen Kašmirin jälleenrakennukseen;

69.   korostaa, että jälleenrakennusvarat olisi merkittäviltä osilta kohdistettava aloitteisiin, joilla suojellaan jäljellä olevia metsiä, ennen kaikkea tarjoamalla vaihtoehtoisia polttoainelähteitä, metsien istutuksella, ympäristöalan koulutusohjelmilla ja mahdollisesti korvausjärjestelmillä, jotka antaisivat AJK:n hallitukselle mahdollisuuden tarjota korvauksia puutavaran myynnin esteiden aiheuttamista tulojen menetyksistä;

70.   pahoittelee sitä, että Pakistanin hallitus vaati, että Intia poistaa kaikesta toimittamastaan humanitaarisesta avusta intialaiset merkit ennen kuin se jaetaan;

71.   korostaa sitä, että Pakistanin armeijan aluksi epäröivä suhtautuminen katastrofiin loi heti katastrofin jälkeen tarvetyhjiön, jota paikalla olleet sotilaalliset organisaatiot, kuten Jamaat-i-Islami ja Jamaat-ud-Dawa, uudelleen nimetty Lakshar-e-Tayyaba (joka on julistettu terroristiorganisaatioksi ja jonka Musharrafin hallitus siten kielsi vuonna 2002) käyttivät hyväksi, sillä niistä tuli käytännössä nopeasti elintarvikkeiden, asuntojen, lasten koulupalvelujen ja leskiavun jakajia; on erittäin huolissaan siitä, että tämä on vahvistanut kyseisten ääriryhmien uskottavuutta paikallisten asukkaiden silmissä, mikä heikentää entisestään mahdollisuuksia aitoon demokraattiseen edustukseen;

72.   vaatii Intian ja Pakistanin hallituksia yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa tekemään kaiken voitavansa suojatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja lahjoitettujen varojen käytön valvomiseksi;

73.   suhtautuu erittäin myönteisesti 2. toukokuuta 2006 tehtyyn virstanpylvässopimukseen kaupan elvyttämisestä valvontarajan yli Jammun ja Kašmirin jaetuilla alueilla aloittamalla kuorma-autoliikenne Srinagar-Muzaffarabadin reitillä sekä toinen Kašmirin kattava linja-autoyhteys, joka yhdistää Poonchin Jammussa ja Kašmirissa Rawalakotiin; ehdottaa tieverkoston luomista Jammun, Sialkotin ja Gilgit-Baltistanin välille; ehdottaa myös rautatieyhteyden luomista Jammun ja Srinagarin välille ja niiden välisen tieyhteyden parantamista; panee tyytyväisenä merkille pääministeri Singhin 23. toukokuuta 2006 antaman vakuutuksen siitä, että luodaan vapaakaupan ja vapaan liikkuvuuden ilmapiiri ja ns. pehmeät rajat, jotta voitaisiin luoda Kašmiria koskevan kiistan ratkaisun mahdollistava ympäristö; kannustaa voimakkaasti molempia osapuolia nostamaan ripeästi virallisen kaupan määrän merkittävälle tasolle; vaatii, että tierahtiin liittyvistä, mahdollisimman yksinkertaisista menettelytavoista tehdään nopeasti sopimus; ehdottaa, että perustetaan integroitu markkinakehityssuunnitelma, johon sisältyy useita maataloustuotteiden jalostusyksiköitä, kylmäketjuja, pienikokoisia kontteja koskevia palveluja ja tullivarastokuormauspalveluja;

Johtopäätökset

74.   vaatii EU:ta ja sen toimielimiä varmistamaan, ettei Jammun ja Kašmirin väestön ahdinko unohdu ja että apu ja muut ohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan siten, että pitkän aikavälin elpyminen ja instituutioiden vahvistaminen on mahdollista;

75.   korostaa, että yksi tärkeimmistä maiden välisten suhteiden parantamiseen johtavista tekijöistä on EU:n omien kokemusten perusteella kahdenvälisten kauppavirtojen kasvattaminen; uskoo, että Jammun ja Kašmirin tapauksessa valvontalinjan ylittävä kauppa on erityisen tärkeää talouskasvun ja kehityksen aikaansaamiseksi ja sen taloudellisen potentiaalin vapauttamiseksi; suosittelee, että liikenne- ja infrastruktuurihankkeista tehdään ensisijainen painopiste;

76.   tukee voimakkaasti käynnissä olevia aloitteita poliittisten rakenteiden perustamiseksi linjan kummallekin puolelle ja kaikille tasoille ja kehottaa vastaamaan niissä ensisijaisesti Kašmirin asukkaiden tarpeisiin sekä aineellisesti että institutionaalisesti, jotta alueen poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset puutteet voidaan paikata; suosittelee, että EU vastaisi kummaltakin hallitukselta tuleviin pyyntöihin;

77.   antaa tunnustusta komission Islamabadin ja New Delhin lähetystöjen tekemälle erinomaiselle työlle;

78.   toteaa, että luonnonkatastrofit luovat joskus poliittiset edellytykset rauhalle; toteaa, että luonto ei tunne rajoja ja että vain toteuttamalla kestäviä toimia yhdessä Pakistan ja Intia voivat tarjota Kašmirin väestölle toivoa tulevaisuudesta;

o
o   o

79.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Intian tasavallan ja Pakistanin islamilaisen tasavallan hallituksille, Intian ja Pakistanin hallinnoimien Jammun ja Kašmirin toimivaltaisille viranomaisille tai hallituksille ja Kiinan kansantasavallan hallitukselle sekä Yhdistyneille Kansakunnille.

(1) EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 589.
(2) EUVL C 280 E, 18.11.2006, s. 469.
(3) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 341.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0388.
(5) EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 1040.
(6) EUVL L 378, 23.12.2004, s. 22.
(7) EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 988.
(8) Ks. ulkoasiainvaliokunnan mietinnön A6-0158/2007 liite, jossa on lueteltu kaikki päätöslauselmat.


Viro
PDF 118kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2007 Virosta
P6_TA(2007)0215RC-B6-0205/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin puheenjohtajavaltion 2. toukokuuta 2007 antaman julkilausuman tilanteesta Viron Moskovan-suurlähetystön edessä,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen Hans-Gert Pötteringin lausunnon ja 9. toukokuuta 2007 pidetyssä täysistunnossa käydyn keskustelun Viron tilanteesta,

–   ottaa huomioon neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden hallitusten lukuisat tuenilmaukset Virolle,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että mielenosoittajat, jotka protestoivat Viron hallituksen päätöstä vastaan siirtää neuvostoajan nk. Tallinnan vapauttajien muistomerkki Viron kaupungin keskustasta muutaman kilometrin päähän Viron puolustusvoimien hautausmaalle, käyttivät 26.–28. huhtikuuta 2007 Viron keskustassa ja osissa Koillis-Viroa kahden yön ajan väkivaltaa, joka alkoi mielenosoittajien hyökkäyksellä poliisin kimppuun ja päättyi laajaan vandalismiin Tallinnan keskustassa,

B.   ottaa huomioon, että poliisin nähtiin käyttävän voimakeinoja vain äärimmäisissä tilanteissa ja että Viron oikeuskansleri ei ole havainnut, että poliisi olisi toiminut asiattomasti,

C.   ottaa huomioon, että Viron hallitus perusteli etukäteen päätöksensä Venäjän federaation hallitukselle, tarjosi venäläisille yhteistyön mahdollisuutta muistomerkin siirtämisessä ja kannusti Venäjän edustajia olemaan läsnä vainajien jäännöksiä maasta kaivettaessa, mutta Venäjän viranomaiset kieltäytyivät,

D.   ottaa huomioon, että vainajat kaivettiin maasta kunnioittavaa menettelyä koskevia kansainvälisiä normeja ja standardeja tiukasti noudattaen ja että muistomerkki paljastettiin hautausmaalla uudelleen virallisessa seremoniassa, johon Hitlerin vastaisen liittouman edustajat osallistuivat,

E.   katsoo, että väkivaltaisia mielenosoituksia ja lakia ja järjestystä vastaan tehtyjä hyökkäyksiä organisoitiin aktiivisesti ja yhteistyössä Viron ulkopuolella toimivien tahojen kanssa,

F.   ottaa huomioon useat Venäjällä annetut korkean tason julkilausumat, kuten duuman Tallinnaan lähettämän valtuuskunnan virallisen lausunnon, jossa vaadittiin Viron hallitusta eroamaan,

G.   ottaa huomioon, että Viron pääministeri Andrus Ansip luonnehti tapahtumia erittäin koordinoiduksi ja räikeäksi puuttumiseksi Viron sisäisiin asioihin,

H.   ottaa huomioon, että välittömästi Tallinnan mellakoiden jälkeen Venäjän hallitusta kannattava Nashi-nuorisojärjestö esti Viron Moskovan-suurlähetystön normaalin toiminnan seitsemän päivän ajan, jolloin Viron ja Ruotsin suurlähettiläät joutuivat fyysisten hyökkäyksien uhreiksi, suurlähetystörakennus uhattiin hajottaa, suurlähetystön alueella ollut Viron lippu revittiin alas ja Viroa haukuttiin fasistiseksi maaksi,

I.   ottaa huomioon, että järjestelmällisiä verkkohyökkäyksiä on organisoitu enimmäkseen Viron ulkopuolelta virallisten viestintäkanavien ja Viron hallinnon verkkosivujen tukkimiseksi ja että nämä hyökkäykset ovat tulleet Venäjän hallinnon IP-osoitteista ja että Internetin ja tekstiviestien avulla on jatkettu kiivasta propagandaa, jossa yllytetään aseelliseen vastarintaan ja uusiin väkivaltaisuuksiin,

J.   ottaa huomioon, että Venäjällä otettiin muutama päivä Tallinnan tapahtumien jälkeen käyttöön laajat rajoitukset virolaisille vientituotteille, että venäläisyhtiöt jäädyttivät virolaisyritysten kanssa tekemiään sopimuksia ja että Viron energiahuolto uhattiin katkaista ja keskeyttää Viron ja Pietarin välinen junayhteys kesäkuun 2007 lopusta lähtien,

K.   ottaa huomioon, että Venäjän viranomaiset, kuten duuman lähettämä valtuuskunta, ovat valitettavasti kieltäytyneet keskustelemasta Viron viranomaisten kanssa ja että he jopa kieltäytyivät osallistumasta ulkoministeriössä järjestettävään yhteiseen lehdistökonferenssiin,

L.   ottaa huomioon, että Moskovan patriarkaatin alaisen Viron ortodoksisen kirkon metropoliitta Kornelius on todennut, ettei yhteisöjen väliselle konfliktille ole perusteita eikä hän ymmärrä, miksi mellakoita käsitellään vironkielisen yhteisön ja venäjänkielisen yhteisön selkkauksena,

M.   katsoo, että tapahtumia kiihdytettiin edelleen Venäjän tiedotusvälineiden antamilla väärillä tiedoilla, mikä synnytti lisäprotesteja,

N.   ottaa huomioon, että vain pieni osa etnisestä venäläisväestöstä osallistui mielenosoituksiin ja ryöstelyyn ja että venäläistaustaisten poliisien suuri joukko hoiti tehtävänsä erinomaisesti ja että 85 prosenttia haastatelluista hyväksyi Viron hallituksen toiminnan,

O.   katsoo, että Virolla on EU:n ja Naton itsenäisenä jäsenvaltiona suvereeni oikeus arvioida traagista lähimenneisyyttään aina itsenäisyyden menettämisestä vuonna 1939 Hitlerin ja Stalinin välisen sopimuksen seurauksena vuoteen 1991,

P.   ottaa huomioon, että läntiset demokratiat eivät koskaan tunnustaneet venäläismiehitystä ja Baltian maiden Neuvostoliittoon liittämistä lailliseksi,

Q.   ottaa huomioon, että toisen maailmansodan päättymisen (8. toukokuuta 1945) 60. vuosipäivästä Euroopassa 12. toukokuuta 2005 annetussa päätöslauselmassa(1) Euroopan parlamentti totesi, että "joillekin kansakunnille toisen maailmansodan loppuminen merkitsi uutta tyranniaa stalinistisen Neuvostoliiton alaisuudessa" ja onnitteli Keski- ja Itä-Euroopan maita siitä, että ne voivat nyt nauttia vapaudesta oltuaan monta vuosikymmentä neuvostovallan tai -miehityksen alaisuudessa,

R.   ottaa huomioon, että Neuvostoliiton ainoa oikeudellinen seuraaja, Venäjän federaatio kiistää edelleen, että Baltian maiden liittäminen Neuvostoliittoon olisi ollut laitonta,

1.   ilmaisee tukensa ja solidaarisuutensa demokraattisesti valitulle Viron hallitukselle sen pyrkimyksissä varmistaa järjestys ja vakaus sekä oikeusvaltio kaikille Viron asukkaille;

2.   katsoo, että yhtä EU:n pienintä jäsenvaltiota vastaan tehdyillä hyökkäyksillä koetellaan Euroopan unionin solidaarisuutta;

3.   ei voi hyväksyä Venäjän viranomaisten lukuisia yrityksiä sekaantua Viron sisäisiin asioihin;

4.   pitää hälyttävänä, etteivät Venäjän viranomaiset suojelleet riittävästi Viron suurlähetystöä Moskovassa ja että Nashi-mielenosoittajat hyökkäsivät fyysisesti Viron suurlähettilään kimppuun; kehottaa Venäjän hallitusta kunnioittamaan diplomaattisuhteita koskevaa vuoden 1961 Wienin yleissopimusta poikkeuksitta;

5.   tuomitsee Venäjän pyrkimykset käyttää taloudellista painostusta Viroon ulkopoliittisena keinona ja kehottaa Venäjän hallitusta palauttamaan valtioiden välille normaalit taloudelliset suhteet;

6.   muistuttaa Venäjän viranomaisia siitä, että niiden Viroa vastaan käyttämä mielivaltainen ja avoimen vihamielinen retoriikka on jyrkässä ristiriidassa kansainvälisen käyttäytymisen periaatteiden kanssa ja se vaikuttaa EU:n ja Venäjän suhteisiin yleisesti;

7.   kehottaa komissiota ja kaikkia jäsenvaltioita auttamaan virolaisten verkkosivujen verkkohyökkäysten tutkimuksissa ja esittämään tutkimuksen, miten tällaisiin hyökkäyksiin ja uhkiin voidaan puuttua EU:n tasolla, ja kehottaa Venäjää auttamaan täysipainoisesti näissä tutkimuksissa;

8.   kehottaa Venäjän hallitusta käynnistämään Keski- ja Itä-Euroopan demokratioiden kanssa avoimen ja puolueettoman vuoropuhelun 1900-luvun historiasta ja ihmisyyden vastaisista rikoksista, totalitaarisen kommunistihallinnon tuolloin tekemät rikokset mukaan lukien;

9.   suhtautuu myönteisesti Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen lausuntoon, jossa hän korosti, että neuvostovallan aikana Viroon tulleet ja nyt Viron tasavallassa asuvat ihmiset, heidän lapsensa ja lapsenlapsensa ovat kaikki virolaisia maanmiehiä ja että kaikilla virolaisilla on hyvin tuskallinen elämänkokemus kolmen peräkkäisen miehittäjävallan alaisuudesta viime vuosisadalla ja että on tarpeen pystyä näkemään ja ymmärtämään muiden tragediat; hän muistutti lisäksi kaikkia osapuolia siitä, että tämän vuoksi Viron sisäistä vuoropuhelua on tehostettava, jotta eri yhteisöjen välisiä kuiluja kurottaisiin umpeen ja jotta luotaisiin uusia mahdollisuuksia integroida erityisesti venäjää puhuvat maanmiehet yhteiskuntaan;

10.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Venäjän federaation hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 92 E, 20.4.2006, s. 392.


Radio Caracas TV -kanavan tapaus Venezuelassa
PDF 106kWORD 34k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2007 Radio Caracas TV -kanavan tapauksesta Venezuelassa
P6_TA(2007)0216RC-B6-0206/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja sananvapaus ovat demokratian ehdoton edellytys,

B.   ottaa huomioon, että viestinten vapaus on ensisijaisen tärkeää demokratian sekä perusvapauksien kunnioittamisen kannalta, koska sillä on keskeinen asema mielipiteen ja ajatuksen ilmaisemisen vapauden takaamisessa ja edistettäessä kansalaisten tehokasta osallistumista demokratian toimintaan,

C.   ottaa huomion, että yksityisen televisioyhtiön Radio Caracas Televisión'in (RCTV) 27. toukokuuta 2007 päättyvän lähetysluvan uusimatta jättäminen uhkaa lopettaa tämän 3000 työntekijää työllistävän tiedotusvälineen toiminnan,

D.   ottaa huomioon, että Venezuelan vanhimpiin ja merkittävimpiin audiovisuaalisiin viestimiin kuuluvan kanavan lähetysluvan uusimatta jättäminen jättää suuren osan yleisöstä ilman moniarvoista tiedonvälitystä ja rikkoo tiedotusvälineiden oikeutta toimia vastavoimana vallanpitäjille,

E.   ottaa huomioon, että Venezuelan presidentti Hugo Chávez on ilmoittanut, ettei hän aio uusia RCTV:n lähetyslupaa ja että kyseinen lupa umpeutuu 27. toukokuuta 2007,

F.   ottaa huomioon, että RCTV on Venezuelan hallituksen lausuntojen mukaan ainoa viestin, jonka lähetyslupaa ei uusita,

G.   ottaa huomioon, että Venezuelan perustuslain 57 ja 58 artiklassa taataan oikeus sananvapauteen, vapaaseen tiedonvälitykseen ja tiedonsaantiin,

H.   ottaa huomioon, että Venezuela on allekirjoittanut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen sekä Amerikan valtioiden ihmisoikeuksia koskevan yleissopimuksen,

I.   ottaa huomioon, että Venezuelan korkein oikeus ei ole noudattanut päätöksen tekemiselle säädettyä määräaikaa käsitellessään RCTV:n valitusta,

J.   katsoo, että RCTV:n johdolle esitetyt moitteet on käsiteltävä, mikäli viranomaiset pitävät sitä tarpeellisena, tavanomaisessa oikeudenkäynnissä,

K.   ottaa huomioon, että tämän päätöksen julkisti 28. joulukuuta 2006 valtionpäämies henkilökohtaisesti, mikä muodostaa huolestuttavan ennakkotapauksen sananvapaudelle Venezuelassa,

1.   muistuttaa Venezuelan hallitusta siitä, että sen on kunnioitettava ja vaalittava sananvapautta, mielipiteenvapautta ja lehdistönvapautta, mihin sitä velvoittavat maan oma perustuslaki, Amerikan maiden demokratian peruskirja, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus sekä Amerikan valtioiden ihmisoikeuksia koskeva yleissopimus, jotka kyseinen maa on allekirjoittanut;

2.   pyytää Venezuelan hallitusta valtion puolueettomuuden periaatteen nimissä varmistamaan tasapuolisen oikeudellisen kohtelun kaikille julkisille ja yksityisille tiedotusvälineille poliittisista tai ideologisista näkökohdista riippumatta;

3.   kehottaa Venezuelan hallitusta ja yksityisiä joukkoviestimiä ryhtymään vuoropuheluun, mutta samalla pahoittelee syvästi, että Venezuelan viranomaiset ovat osoittaneet täydellistä haluttomuutta vuoropuheluun yleensä ja RCTV:n tapauksessa erityisesti;

4.   tämän vuoksi pyytää, että asia saatetaan Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valtuuskuntien ja valiokuntien käsiteltäväksi;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille, EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle, Mercosurin parlamentille sekä Venezuelan bolivariaanisen tasavallan hallitukselle.


Ihmisoikeudet Syyriassa
PDF 116kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2007 Syyriasta
P6_TA(2007)0217RC-B6-0212/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuodelta 1948,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 kohdan, jossa ihmisoikeuksien edistäminen vahvistetaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteeksi, ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 177 artiklan,

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja Lähi-idästä sekä 26. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman, joka sisältää suosituksen neuvostolle Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Syyrian arabitasavallan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen tekemisestä(1),

–   ottaa huomioon EU:n puheenjohtajavaltion 14. toukokuuta 2007 antaman julkilausuman älymystön edustajalle Michel Kilolle ja poliittiselle aktivistille Mahmoud Issalle langetetuista tuomioista Syyriassa,

–   ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka Syyria ratifioi 21. huhtikuuta 1969,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   katsoo, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on olennainen osa Euro–Välimeri-kumppanuutta ja että se on ilmaistu selvästi EU:n ja Syyrian välisessä yhteistyösopimuksessa ja vielä viimeisteltävänä olevassa Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Syyrian arabitasavallan välisessä Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksessa,

B.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ja sen puhemies ovat jo monta kertaa vedonneet Syyrian vankiloissa olevien ihmisoikeusaktivistien, poliitikkojen ja parlamentin jäsenten vapauttamiseksi,

C.   ottaa huomioon, että demokratiaa aktiivisesti kannattava kirjailija Michel Kilo pidätettiin 14. toukokuuta 2006 pääasiassa siksi, että hän oli ilmaissut kantansa Beirut–Damaskos-julistukseen, ja että Mahmoud Issa tuomittiin 13. toukokuuta 2007 kolmen vuoden vankeusrangaistukseen,

D.   ottaa huomioon, että demokraattisen kansallisen yhteisön johtajiin kuuluva Suleiman Al-Shamar ja Kurd Future Trendin tiedotustoimiston johtaja Khalil Hussein tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen "kansallisen etiikan heikentämisestä" ja "salahankkeesta vieraan maan kanssa",

E.   ottaa huomioon, että Faek El Mir ja Aref Dalila, jotka ovat jäseninä useissa syyrialaisissa ihmisoikeusjärjestöissä, ovat olleet pidätettyinä eristyssellissä nyt jo kuusi vuotta,

F.   ottaa huomioon, että Syyrian turvallisuusjoukot pidättivät Democratic Liberal Gathering -ryhmän perustajiin lukeutuvan lääkäri Kamal al - Labwanin 8. marraskuuta 2005 hänen palattuaan Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Egyptiin suuntautuneelta matkaltaan ja että hänet on nyt tuomittu 12 vuodeksi vankeuteen kovennetussa pakkotyössä poliittisista syistä,

G.   ottaa huomioon, että Syyrian ihmisoikeusjärjestön perustajajäsen ja ihmisoikeusasioihin erikoistunut lakimies Anwar al-Bunni pidätettiin Damaskoksen kaduilla vuonna 2006 juuri, kun hän oli ryhtymässä hoitamaan Euroopan unionin rahoittaman ihmisoikeuskeskuksen johtajan virkaa, ja että hänet on nyt tuomittu viideksi vuodeksi vankeuteen "valtiota vahingoittavien väärien tietojen levittämisestä",

1.   on erittäin huolissaan Syyrian poliittisille vangeille ja ihmisoikeusaktivisteille viime aikoina langetetuista tuomioista, jotka kohdistuvat opposition kaikkiin poliittisiin suuntauksiin;

2.   on syvästi huolestunut Mahmoud Issalle, Fayek El Mirille, Aref Dalilalle, Kamal al Labwanille, Anwar Al Bunnille, Michel Kilolle, Suleiman Al-Shamarille ja Khalil Husseinille asetetuista rajoituksista ja heitä vastaan nostetuista syytteistä heidän käytettyään demokraattisia oikeuksiaan ja osallistuttuaan rauhanomaiseen toimintaan;

3.   kehottaa Syyrian viranomaisia tarkoin noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja varsinkin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, jonka Syyria on ratifioinut vuonna 1969, sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaista yleissopimuksesta, jotka Syyria on ratifioinut vuonna 2004;

4.   kehottaa Syyriaa kunnioittamaan mielipiteenvapautta ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin;

5.   kehottaa Syyrian viranomaisia huomioimaan YK:n ihmisoikeuskomitean huolestumisen ja

   a) huolehtimaan siitä, että edellä mainittuja pidätettyjä kohdellaan hyvin eikä heitä kiduteta tai kohdella muuten epäasianmukaisesti,
   b) huolehtimaan siitä, että pidätettyjen tai vangittujen henkilöiden annetaan tavata asianajajansa, lääkärinsä ja perheensä ilman viivästyksiä ja säännöllisesti;

6.   kehottaa Syyrian asianomaisia elimiä kumoamaan edellä mainitut tuomiot, peruuttamaan Damaskosin sotilastuomioistuimessa vielä vireillä olevat syytteet ja vapauttamaan kaikki edellä mainitut mielipidevangit ja poliittiset vangit;

7.   kehottaa lakkauttamaan Syyriaan jo yli 40 vuotta sitten julkistetun poikkeustilan;

8.   kehottaa varsinkin yhteisöjen toimielimiä antamaan kaiken tarvittavan tuen Syyrian kansalaisaktivisteille eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) ja hiljattain hyväksytyn eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen (EIDHR) kautta ja myös panemalla täytäntöön viipymättä niin kutsutut ihmisoikeuksien puolustajille omistetut tilapäistoimet;

9.   pyytää Syyriaa, jolla voisi olla tärkeä tehtävä rauhan edistämisessä alueella, parantamaan ja tukemaan ihmisoikeuksia ja sananvapautta maassa;

10.   kehottaa Syyriaa tukemaan luonteeltaan kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista, kunhan YK:n kansainvälisen riippumattoman toimikunnan komissaari, tuomari Brammertzin Libanonissa johtama tutkinta on valmistunut;

11.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä Syyrian arabitasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0459.


Ihmisoikeudet Sudanissa
PDF 113kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2007 ihmisoikeuksista Sudanissa
P6_TA(2007)0218B6-0208/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Keski-Sudanissa Gaziran osavaltiossa Managilin maakunnassa toimiva rikostuomioistuin tuomitsi tuomari Hatim Abdurrahman Mohamed Hasanin puheenjohdolla 13. helmikuuta 2007 Sadia Idriss Fadulin (etniseen Fur-ryhmään kuuluva 22-vuotias nainen Darfurista) ja 6. maaliskuuta 2007 Amouna Abdallah Daldoumin (etniseen Tama-ryhmään kuuluva 23-vuotias nainen Darfurista) kuolemanrangaistukseen kivittämällä, koska he olivat syyllistyneet aviorikokseen,

B.   ottaa huomioon, että kivittäminen on julma ja epäinhimillinen rangaistus, ja että ankarien rangaistusten langettaminen aviorikoksesta loukkaa perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja Sudanin allekirjoittamia kansainvälisiä sitoumuksia,

C.   ottaa huomioon, että Sadia Idriss Fadul ja Amouna Abdallah Daldoum ovat valittaneet tuomiosta,

D.   ottaa huomioon, että Sudanin tasavallan Brysselissä toimivan suurlähetystön lähettämän kirjeen mukaan kuolemantuomiot on kumottu, koska Sadia Idriss Fadul ja Amouna Abdallah Daldoum eivät olleet saaneet "tarvitsemaansa lainopillista apua" oikeudenkäynnin aikana ja rikostuomioistuin käsittelee asian uudelleen 'muutoksenhakutuomioistuimen oikeudellisten huomautusten valossa',

E.   ottaa huomioon, että Nyalan rikostuomioistuin Etelä-Darfurissa tuomitsi 3. toukokuuta 2007 Abdelrhman Zakaria Mohamedin ja Ahmed Abdullah Suleimanin, jotka molemmat ovat 16-vuotiaita poikia, kuolemanrangaistukseen hirttämällä murhasta, tahallisesta ruumiinvamman aiheuttamisesta ja ryöstöstä,

F.   ottaa huomioon, että Sudanin tasavalta on ratifioinut lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joten Sudanin hallitus on sitoutunut olemaan teloittamatta ketään alle 18-vuotiasta,

G.   ottaa huomioon, että Sudanin hallitus on allekirjoittanut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen(1) (Cotonoun sopimus) ja että EU:n yhteistyö AKT-maiden kanssa perustuu ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamiseen,

H.   ottaa huomioon, että Sudanin tasavalta on allekirjoittanut Cotonoun sopimuksen ihmisoikeuslausekkeen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

I.   ottaa huomioon, että Sudanin tasavallan ratifioimaan ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevaan Afrikan peruskirjaan sisältyy määräykset, joilla suojataan oikeutta elämään ja kielletään kidutus ja julma, epäinhimillinen tai alentava rangaistus tai kohtelu, mutta että monista rikoksista rangaistaan edelleen kuolemalla, ruoskinnalla, amputoinnilla tai muilla ruumiillisilla rangaistuksilla,

J.   ottaa huomioon, että komissio ilmoitti 14. maaliskuuta 2007 lisäävänsä Sudanille antamaansa humanitaarista apua 45 miljoonalla eurolla (korottaen vuonna 2007 annettavan avun tähänastisen kokonaismäärän 85 miljoonaan euroon), ja että se osoitti siten, että EU on sitoutunut auttamaan Sudanin väestöä,

1.   pitää myönteisenä kuolemantuomioiden kumoamista – mikäli tuomioistuin itse vahvistaa kumoamisen – ja kehottaa Sudanin hallitusta takaamaan Sadia Idriss Fadulin ja Amouna Abdallah Daldoumin ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden;

2.   kehottaa Sudanin hallitusta kumoamaan Abdelrhman Zakaria Mohamedille ja Ahmed Abdullah Suleimanille langetetut kuolemantuomiot ja takaamaan heidän ruumiillisen ja henkisen koskemattomuutensa;

3.   muistuttaa painokkaasti Sudanin hallitusta siitä, että kuolemanrangaistuksen käyttäminen rikokseen syyllistyneitä lapsia kohtaan on kansainvälisen oikeuden mukaan kielletty;

4.   kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita

   a) tuomitsemaan kuolemanrangaistuksen, ruoskimisen ja muiden ruumiillisten, julmien ja alentavien rangaistusten käytön, edistämään oikeutta elämään sekä kidutuksen ja julman, epäinhimillisen tai alentavan rangaistuksen tai kohtelun kieltämistä ja edistämään naisten oikeuksia heidän suhteissaan Sudanin viranomaisiin, mukaan lukien kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten normien mukainen naisten ja tyttöjen oikeus olla joutumatta syrjinnän ja väkivallan kohteeksi;
   b) toimimaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen hyväksi suhteissaan Sudanin viranomaisiin, mukaan lukien kansallisten lakien ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuoli Sudan on ollut vuodesta 1986 lähtien, lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jonka sopimuspuoli Sudan on ollut vuodesta 1990 lähtien, ja Sudanin hallituksen vuonna 2005 allekirjoittaman Cotonoun sopimuksen 96 artiklan (ihmisoikeuslauseke) noudattaminen;

5.   kehottaa Sudanin hallitusta tarkistamaan oikeusjärjestelmäänsä ja ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toisen valinnaisen pöytäkirjan, jonka tarkoituksena on kuolemanrangaistuksen poistaminen;

6.   kehottaa Sudanin hallitusta liittymään naisten oikeuksia Afrikassa koskevaan Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjaan sekä Afrikan unionin tuomioistuimen pöytäkirjaan, jotka molemmat on hyväksytty Maputossa, Mosambikissa 11. heinäkuuta 2003;

7.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, AKT:n ja EU:n neuvostolle ja yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, Afrikan unionin pääsihteerille sekä Sudanin hallitukselle.

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö