Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat Georgiasta antamansa päätöslauselmat ja erityisesti 26. helmikuuta 2004 antamansa päätöslauselman, johon sisältyi parlamentin suositus neuvostolle EU:n Etelä-Kaukasuksen politiikasta(1), sekä Georgiasta 14. lokakuuta 2004(2) ja Etelä-Ossetian tilanteesta 26. lokakuuta 2006(3) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman(4) (ENP),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden ja Georgian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen(5), joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 1999,

–   ottaa huomioon ENP:n toimintasuunnitelman, jonka EU:n ja Ukrainan yhteistyöneuvosto hyväksyi 14. marraskuuta 2006,

–   ottaa huomioon EU:n ja Georgian parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan 25. ja 26. kesäkuuta 2007 hyväksymät suositukset,

–   ottaa huomioon puheenjohtajavaltion Portugalin 8. marraskuuta 2007 Euroopan unionin puolesta antaman julkilausuman Georgian tilanteesta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni on edelleen sitoutunut kehittämään ja syventämään suhteitaan Georgiaan ja tukemaan maata tarvittavissa poliittisissa ja taloudellisissa uudistuksissa, vankkojen ja tehokkaiden demokraattisten instituutioiden perustamisessa sekä korruption torjuntapyrkimyksissä, jotta luodaan rauhallinen ja vauras Georgia, joka voi myötävaikuttaa alueensa ja muun Euroopan vakauteen,

B.   antaa tunnustusta Georgian nykyisen presidentin ja hallituksen saavuttamalle poliittiselle, demokraattiselle ja taloudelliselle edistykselle,

C.   ottaa huomioon, että oppositio keräsi 2. marraskuuta 2007 suurimman väkijoukon sitten vuoden 2003 ruusujen vallankumouksen,

D.   ottaa huomioon, että kuusi päivää kestäneet opposition mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi, kun poliisin turvallisuusjoukot käyttivät kohtuutonta voimaa mielenosoitusten hajottamiseen käyttäen vesitykkejä, kumiluoteja ja kyynelkaasua, jotka aiheuttivat yli viidensadan mielenosoittajan loukkaantumisen, Georgian oikeusasiamies Sozar Subari mukaan luettuna,

E.   ottaa huomioon, että 7. marraskuuta 2007 presidentti Mihail Saakašvili julisti Tbilisiin 15 päivän poikkeustilan, joka sittemmin lopetettiin 16. marraskuuta 2007 ja jota hallituksen virkamiehet pitivät välttämättömänä lain ja järjestyksen välittömän palauttamisen vuoksi,

F.   ottaa huomioon, että presidentti Saakašvilin julistettua maahan hätätilan pääministeri Zurab Nogaideli julisti, että maassa oli yritetty vallankaappausta ja että kyseinen toimenpide oli reaktio siihen; ottaa huomioon, että presidentti Saakašvili piti televisiopuheessaan Venäjän turvallisuuspalvelua vastuussa Tbilisin tapahtumista ja väitti, että hän oli saanut ennalta tietoja, joiden mukaan Georgian hallitus yritettäisiin syrjäyttää vuoden loppuun mennessä, mutta ei esittänyt lausumalleen minkäänlaisia todisteita,

G.   ottaa huomioon, että 7. marraskuuta 2007 illalla kahden opposition tv-kanavan (Imedi ja Caucasia) lähetykset keskeytettiin; ottaa huomioon, että naamioituneet ja aseistetut turvallisuuspalvelun jäsenet valtasivat Imedin televisio- ja radiotilat ennen kuin maahan oli julistettu poikkeustila ja ilman ennakkovaroitusta, ja että osa aseman lähetyslaitteistosta tuhottiin; ottaa huomioon, että tbilisiläinen tuomioistuin peruutti Imedin toimiluvan ja jäädytti sen varat perustellen päätöstään sillä, että sen 7. marraskuuta 2007 tapahtumista kertovassa lähetyksessä yllytettiin hallituksen kaatamiseen; ottaa huomioon, että tuomioistuimen päätös annettiin Imedin johtajalle vasta viikkoa myöhemmin; ottaa huomioon, että Georgian kansallinen viestintäkomissio on peruuttanut Imedi-televisioaseman lähetysluvan kolmeksi kuukaudeksi ja perustellut päätöstään sillä, että asema on rikkonut lähetystoiminnasta annettua lakia,

H.   ottaa huomioon, että presidentti Saakašvili ehdotti sovinnon eleenä 8. marraskuuta 2007 ennenaikaisten presidentinvaalien pitämistä 5. tammikuuta 2008 yhdessä seuraavien parlamenttivaalien ajankohtaa koskevan kansanäänestyksen kanssa,

I.   ottaa huomioon, että Venäjä luovutti Georgialle 13. marraskuuta 2007 vuoden edellä aikataulusta Batumissa Ajaran autonomisessa tasavallassa sijaitsevan tukikohtansa, ja että se veti kesäkuussa 2007 joukkonsa toisesta Georgiassa sijaitsevasta tukikohdastaan Akhalkalakissa,

J.   ottaa huomioon, että Georgian taloutta rasittaa edelleen voimakkaasti Venäjän georgialaisille viineille ja maataloustuotteille asettama maahantuontikielto, joka vaikuttaa yhä selvemmin poliittisesti motivoidulta,

K.   ottaa huomioon, että Georgian taloudellisilla ja sosiaalisilla uudistuksilla pitäisi nostaa laajemman kansanosan elintasoa;

L.   ottaa huomioon, että sekä Abhasian että Etelä-Ossetian tilanne lisää alueella vallitsevia jännitteitä; ottaa huomioon, että Venäjän joukkoja ei enää pidetä puolueettomina ja riippumattomina rauhanturvaajina; ottaa huomioon, että Venäjän viranomaisten päätös venäläisten passien myöntämisestä Georgian alueella asuville ihmisille epävakauttaa tilannetta entisestään,

1.   on syvästi huolissaan Georgian äskettäisistä tapahtumista, joista viimeisimmissä poliisi on hajottanut väkivaltaisesti rauhanomaisia mielenosoituksia, riippumattomia tiedotusvälineitä on suljettu ja maahan on julistettu 15 päivän poikkeustila;

2.   kehottaa Georgian viranomaisia kunnioittamaan sananvapauden periaatetta, mukaan luettuna kokoontumisvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus; muistuttaa hallitusta siitä, että se on sitoutunut kunnioittamaan demokraattisia arvoja, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota;

3.   kehottaa kaikkia osapuolia osoittamaan avoimuutta ja itsehillintää, lieventämään lausuntojaan sekä osallistumaan rakentavaan ja hedelmälliseen vuoropuheluun, jolla pyritään tukemaan ja vahvistamaan hauraita demokraattisia instituutioita;

4.   kehottaa painokkaasti neuvostoa, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja EU:n Etelä-Kaukasiassa olevaa erikoisedustajaa tekemään kaikkensa osapuolten vuoropuhelun edistämiseksi, jännitteiden lieventämiseksi ja molemminpuolisen luottamuksen palauttamiseksi;

5.   kehottaa Georgian viranomaisia tutkimaan perusteellisesti, puolueettomasti ja riippumattomasti ihmisoikeuksien ja tiedotusvälineiden vapauden vakavat rikkomukset ja etenkin lainvalvontaviranomaisten liiallista voimankäyttöä koskevat syytökset, jotta kaikki vastuuhenkilöt identifioidaan, saatetaan tuomioistuimen eteen ja heille määrätään laissa säädetyt rikosoikeudelliset ja/tai hallinnolliset seuraamukset;

6.   painottaa Georgian viranomaisille, että kansainvälinen yhteisö on huolissaan Georgian viimeaikaisista tapahtumista, jotka ovat ristiriidassa euroatlanttisten arvojen kanssa; muistuttaa Georgiaa siitä, että demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat euroatlanttisen integraation edellytyksiä;

7.   kehottaa neuvostoa ja komissiota, EU:n jäsenvaltioita, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä (Etyj), Euroopan neuvostoa, Natoa ja Yhdysvaltoja olemaan aktiivisempia poliittisten epäkohtien ja puutteiden esille tuomisessa Georgiassa ja lähiympäristössä sekä ENP:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa; panee merkille, että monia syytöksiä demokraattisten menettelyjen ja ihmisoikeuksien rikkomuksista Georgiassa ei ole tutkittu viime vuosina; katsoo siksi, että avoimempi kansainvälinen keskustelu voisi vahvistaa moniarvoista yleistä keskustelua ja demokraattista kehitystä Georgiassa;

8.   panee merkille ennenaikaisia presidentinvaaleja koskevan päätöksen ja kehottaa hallitusta varmistamaan, että kaikilla ehdokkailla on yhtäläinen ja riippumaton mahdollisuus käyttää tiedotusvälineitä vaalikampanjan aikana;

9.   kehottaa Georgian viranomaisia varmistamaan vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit, jotka ovat täysin kansainvälisten standardien mukaiset; kehottaa hallitusta kunnioittamaan Georgian poliittisen järjestelmän vallanjakoa, pidättäytymään "hallinnollisten resurssien" käytöstä vaalikampanjan aikana ja takaamaan kaikille ehdokkaille ilmaisunvapauden; pitää myönteisenä Georgian viranomaisten kehotusta kansainvälisille tarkkailijoille tulla seuraamaan vaaleja;

10.   kehottaa Georgian viranomaisia varmistamaan, että kaikki tiedotusvälineet toimivat objektiivisesti ja kansainvälisten journalististen standardien mukaisesti ja että kaikille puolueille ja ehdokkaille taataan oikeudenmukaiset ja tasapainoiset mahdollisuudet käyttää sekä julkisia että yksityisiä tiedotusvälineitä; vaatii Georgian viranomaisia erityisesti sallimaan, että televisio- ja radioyhtiö Imedi voi jatkaa lähetystoimintaansa ilman enempää viivästystä, ja kehottaa niitä varmistamaan, että yhtiö saa korvauksen asemilleen aiheutuneista vahingoista ja laitteistonsa tuhoamisesta;

11.   pitää myönteisenä, että Georgian parlamentti hyväksyi maan vaalilakiin muutoksia, joiden ansiosta oppositiopuolueet voivat nimittää kuusi edustajaa keskusvaalilautakuntaan ja kuhunkin vaalipiirilautakuntaan;

12.   kehottaa Georgian kaikkia poliittisia voimia laatimaan yhteistyössä lain, jolla säännellään audiovisuaalista toimintaa, jotta varmistetaan eurooppalaisten asiantuntijoiden avulla, että nykyisiä ilmaisuvapauden ja oikeudenmukaisen julkisen keskustelun takaavia säännöksiä parannetaan edelleen ja yhdenmukaistetaan eurooppalaisten periaatteiden kanssa;

13.   rohkaisee Georgian kaikkia poliittisia voimia ja kansalaisyhteiskuntaa käymään poliittisen järjestelmän vallanjakoa koskevaa keskustelua, joka voisi johtaa toimeenpanevan vallan toimien tehokkaampaan valvontaan sekä moniarvoisempaan julkiseen keskusteluun monista ratkaisevan tärkeistä kysymyksistä, jotka ulottuvat talousuudistusten sosiaalisista vaikutuksista ja Georgian sisäpolitiikan "Venäjä-kortista" aina lukkiutuneita konflikteja koskeviin erilaisiin lähestymistapoihin asti;

14.   panee huolestuneena merkille syytökset Venäjän tiedustelupalvelun sekaantumisesta Georgian poliittiseen prosessiin ja korostaa tarvetta lisätä poliittisen elämän avoimuutta erityisesti suhteessa puolueiden rahoitukseen, puolueiden mahdollisuuksiin käyttää tiedotusvälineitä ja puolueiden sisäiseen demokratiaan; korostaa, että nämä syytökset on näytettävä toteen kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisen käytännön mukaisella tavalla;

15.   kehottaa neuvostoa ja komissiota noudattamaan päättäväisempää unionin politiikkaa suhteessa itäisiin naapurivaltioihin, siten että EU ei torju yhteistyötä Venäjän kanssa vaan päinvastoin tarjoaa yhteistyötä aina kun se on mahdollista; katsoo kuitenkin, että samanaikaisesti EU:n on omaksuttava tiukempi asenne tärkeissä kysymyksissä alueella ja osallistuttava enemmän huolimatta Venäjän nykyisestä kielteisestä asenteesta EU:n rooliin yhteisessä naapurustossa; korostaa, että loppujen lopuksi Venäjän viranomaisten on ymmärrettävä, ettei Venäjän vaikutusta naapurustossaan vähennä niinkään geopoliittinen kilpailuasema EU:n kanssa vaan Venäjän oma valitettava lähestymistapa, jota se soveltaa joihinkin naapureihinsa;

16.   toistaa tukevansa Georgian alueellista koskemattomuutta ja kehottaa neuvostoa ja komissiota lisätoimiin tukeakseen rauhanomaisen neuvotteluratkaisun etsimistä Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa koskeviin konflikteihin;

17.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon Georgian viisumijärjestelyä kohtaan tuntemat huolenaiheet ja nopeuttamaan viisumihelpotuksista ja takaisinottosopimuksista Georgian kanssa käytäviä neuvotteluja ja niiden päätökseen saattamista;

18.   kehottaa lähettämään Euroopan parlamentin tarkkailijaryhmän tuleviin presidentinvaaleihin;

19.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Georgian presidentille ja parlamentille, Etyjille ja Euroopan neuvostolle sekä Venäjän federaation presidentille ja parlamentille.

(1) EUVL C 98 E, 23.4.2004, s. 193. (2) EUVL C 166 E, 7.7.2005, s. 63. (3) EUVL C 313 E, 20.12.2006, s. 429. (4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0538. (5) EYVL L 205, 4.8.1999, s. 3.