Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2003(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0409/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0409/2007

Keskustelut :

PV 28/11/2007 - 24
CRE 28/11/2007 - 24

Äänestykset :

PV 29/11/2007 - 7.32
CRE 29/11/2007 - 7.32
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0576

Hyväksytyt tekstit
PDF 157kWORD 84k
Torstai 29. marraskuuta 2007 - Bryssel
Kauppa ja ilmastonmuutos
P6_TA(2007)0576A6-0409/2007

Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2007 kaupasta ja ilmastonmuutoksesta (2007/2003(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kolmen työryhmän vuonna 2007 julkaistut raportit "Tieteellinen perusta", "Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus" sekä "Ilmastonmuutoksen rajoittaminen",

–   ottaa huomioon EU:n avusta kaupan kehittämiseksi 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman(1),

–   ottaa huomioon 8. ja 9. maaliskuuta 2007 pidetyn Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen – Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen (KOM(2007)0002),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta ilmailualan toimintojen sisällyttämiseksi yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään (KOM(2006)0818),

–   ottaa huomioon ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista 30. lokakuuta 2006 julkaistun Sternin raportin,

–   ottaa huomioon 11. ja 12. syyskuuta 2007 julkaistun OECD:n raportin biopolttoaineista "Biofuels: is the cure worse than the disease",

–   ottaa huomioon IPCC:n kolmannen työryhmän yhteispuheenjohtajan Bert Metzin ja parlamentin nimittämien muiden asiantuntijoiden esitykset 27. kesäkuuta 2007 pidetyssä kauppaa ja ilmastonmuutosta koskevassa kuulemistilaisuudessa,

–   ottaa huomioon komission vuosikertomuksesta Euroopan parlamentille yhteisön ulkopuolisten maiden yhteisöä vastaan toteuttamista polkumyynnin ja tukien vastaisista toimenpiteistä sekä suojatoimenpiteistä (2004) 25. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman(2),

–   ottaa huomioon kahdenvälisestä kaupasta ja investointisuhteista antamansa päätöslauselmat, erityisesti Euroopan unionin ja Kiinan kauppasuhteiden tulevaisuudennäkymistä 13. lokakuuta 2005(3) ja talous- ja kauppasuhteista Euroopan unionin ja Intian välillä 28. syyskuuta 2006(4) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentämisestä 4. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman(5),

–   ottaa huomioon maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjumisesta 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman(6),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A6-0409/2007),

A.   katsoo, että ilmastonmuutoksen taloudelliset ja ekologiset vaikutukset ovat kasvamassa hälyttävän suuriksi ja että EU:n, joka on jo ottanut johtavan poliittisen roolin tällä alalla, olisi tehostettava huomattavasti toimiaan,

B.   ottaa huomioon arviot, joiden mukaan edes maailmanlaajuisten päästöjen vähentämisellä jo vuoteen 2015 mennessä ja 25–40 prosentin vähentämisellä vuoteen 2020 mennessä kehittyneissä maissa ei varmistettaisi, että tavoite lämpötilan nousun rajoittamiseksi 2 °C:een esiteollisen tason yläpuolelle saavutettaisiin,

C.   katsoo, että maailmanlaajuisen lämpenemisen rajoittaminen 2 °C:een vähentäisi, mutta ei poistaisi dramaattisia seurauksia maatalouteen, säähän liittyviin vaaroihin, muuttoliikkeeseen ja biologiseen monimuotoisuuteen,

D.   ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen kauppa on kasvanut viime vuosikymmeninä yli kaksi kertaa nopeammin kuin maailmanlaajuinen taloudellinen tuotanto,

E.   ottaa huomioon, että merikuljetusten kokonaismäärä tonneina kilometriä kohden on 40 kertaa suurempi kuin ilmakuljetusten ja kuitenkin merikuljetukset tuottavat vain kaksi kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja että kuorma-autot tuottavat neljä kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin junat tonneina kilometriä kohden,

F.   katsoo, että kuljetusvälineiden käyttöä koskeva valinnan vapaus on erittäin tärkeä tekijä maailmankaupan kannalta,

G.   katsoo, että on tarpeen kiireesti kehittää tuotanto-, kulutus- ja kauppatapoja, jotka lieventävät ilmastonmuutosta ja sen taloudellista vaikutusta sekä lisäävät kokonaishyvinvointia,

H.   katsoo, että energiatehokkuus, kestävä liikenteenhallinta sekä tuottajien keskinäisten ja tuottajien ja kuluttajien välisten etäisyyksien lyhentäminen ovat tekijöitä, joiden on sisällyttävä kaikkeen EU:n kauppapolitiikkaan, joka vaikuttaa ilmastonmuutokseen,

I.   katsoo, että kestävän kehityksen edistämisen pitäisi olla jatkossakin EU:n kauppapolitiikan päätavoitteena, mukaan lukien pyrkimällä varmistamaan, että politiikalla vauhditetaan siirtymistä vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan hyvin energiatehokkaaseen talouteen,

J.   katsoo, että kuluttajien olisi saatava parasta mahdollista tietoa ostostensa kasvihuonekaasupäästöjä koskevista vaikutuksista,

K.   katsoo, että hintojen on sisällettävä maailmanlaajuisten tekijöiden, kuten vakaan ilmaston kustannukset,

L.   katsoo, että YK:n ilmastonmuutoskokouksessa (COP 13) Balilla joulukuussa 2007 olisi käynnistettävä neuvottelut maailmanlaajuisen ja kattavan Kioton pöytäkirjan jälkeistä aikaa (1. tammikuuta 2013 alkaen) koskevan sellaisen sopimuksen tekemisestä, joka sisältäisi sitovat kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tavoitteet,

M.   katsoo, että pitkän aikavälin tavoitteena olisi oltava sen varmistaminen, että kasvihuonekaasupäästöt ovat kansainvälisesti samansuuruisia henkilöä kohden vuoteen 2050 mennessä,

N.   katsoo, että maat, jotka ovat ratifioineet Kioton pöytäkirjan, eivät ole vahingoittaneet kilpailukykyään (sementtiala on huomattava poikkeus) ja ovat sijoittuneet johtajiksi maailmassa, jossa kasvihuonekaasupäästöjä voidaan säännellä,

O.   katsoo, että kyseinen kilpailutilanne ei ehkä jatku Kioton pöytäkirjan jälkeisenä aikana, jos jotkut maat, erityisesti muiden muassa Yhdysvallat, Australia, Kiina ja Intia, eivät osallistu +2 °C -tavoitteeseen ja siten vääristävät kilpailua sellaisten yritysten eduksi, jotka siirtyvät sääntelemättömiin paikkoihin ja lisäävät tuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä,

P.   katsoo, että ilmastonmuutoksen torjumista koskevia toimia olisi toteutettava laajalla rintamalla, ja jotta tämä onnistuisi, maailmanlaajuisesti kaikkien tärkeimpien toimijoiden on lähennettävä kehitystasostaan riippuen kauppapoliittisia kantojaan siten, että ne vastaavat ilmastonmuutoksen torjumista koskevaa tavoitetta,

Yksimielisyydestä toimintaan

1.   pitää myönteisenä laajaa tieteellistä ja poliittista yksimielisyyttä ilmastonmuutoksen vakavuudesta; kehottaa painokkaasti tekemään IPCC:n kolmannen työryhmän suunnitelman mukaisesti Kioton pöytäkirjan jälkeistä aikaa koskevan kunnianhimoisen ja maailmanlaajuisen sopimuksen, joka koskee tarvetta rajoittaa lämpötilan nousu 2 °C:een, ja tekemään vastaavia tarkistuksia muihin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka koskevat kauppaa, siviili-ilmailua sekä teollis- ja tekijänoikeuksia; katsoo, että vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevilla puitteilla olisi annettava eri valtioille mahdollisuus osallistua toimiin lyhyen aikavälin monivaiheisen lähestymistavan avulla oman kansallisen tilanteensa mukaisesti ja että keskipitkällä aikavälillä päästökiintiöt olisi laskettava henkeä kohden, ensin kehittyneille valtioille, mutta myöhemmin kaikille valtioille; kehottaa neuvostoa ja komissiota työskentelemään yksimielisyyteen pääsemiseksi vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevista puitteista laajentamalla sitoutumista, ottamalla mukaan ne keskeiset osapuolet, erityisesti Yhdysvallat ja Australian, jotka eivät tällä hetkellä ole allekirjoittaneet Kioton pöytäkirjaa, ja tekemällä niiden hallitusten antamien kaikkien sitoumusten puuttuessa yhteistyötä yksittäisten osavaltioiden ja yritysten kanssa;

2.   katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pyrittävä soveltamaan tiukasti Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanomekanismia koskevaa menettelyä, kun mekanismi tulee voimaan, jotta varmistetaan, että valtiot, jotka eivät ole hyväksyneet tavoitteita tai jotka eivät pääse tavoitteisiin, eivät saa siitä epäoikeudenmukaista etua ja että niin kauan kuin yritysten toimintaa voi haitata syrjivä kilpailu tavoitteita hyväksymättömien maiden taholta, teollisuuden on aina vaikea parantaa omien toimiensa hiilitehokkuutta; katsoo, että jos valtio ylittää sallitun päästökiintiön ensimmäisellä sitoumuskaudella, sitä olisi vaadittava hyvittämään erotus toisella sitoumuskaudella, ja että rangaistuksena sen kiintiötä olisi myös vähennettävä 30 prosentilla; korostaa, että EU:n on varmistettava, että tätä vaatimusta sovelletaan mahdollisimman tiukasti sen voimaantulon jälkeen;

3.   pitää myönteisenä Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismia, jolla voidaan kannustaa investointien tekemistä hiilidioksidipäästöjään vähentäviin kehitysmaihin, mutta panee merkille, että mekanismi ei ole vielä riittävä väline muuttamaan merkittävästi investointimalleja energiantuotannon, liikenteen ja teollisen energiantuotannon kaltaisilla aloilla, joilla on suurin vaikutus ilmastonmuutokseen; katsoo, että EU:n olisi tilanteen korjaamiseksi ryhdyttävä johtamaan kehittynyttä maailmaa maailmanlaajuisesta ympäristörahastosta myönnettävien varojen lisäämisessä;

4.   katsoo, että kasvavaa kauppaa olisi pidettävä talouskasvua ja kansalaisten hyvinvointia edistävänä tekijänä, kunhan otetaan huomioon ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat; on huolestunut siitä, että kaupan lisääntyminen lisää huomattavasti ilmastonmuutosta, ja katsoo, että kauppapolitiikan on siksi oltava osa ratkaisua; korostaa, että kun otetaan huomioon kasvava yhteisymmärrys ilmastonmuutokseen puuttumisen kiireellisyydestä, EU:n on lisättävä sellaisen kauppa- ja investointipolitiikan täytäntöönpanoa, jolla luodaan taloudellisia kannustimia ilmastonmuutospolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa, että EU voi joutua käyttämään näitä sääntöjä luodakseen taloudellisia pidäkkeitä ilmastoa vahingoittaville toimille; katsoo kuitenkin, että tätä ei saa käyttää tekosyynä kehitysmaiden vastaiselle protektionistiselle politiikalle;

5.   pitää valitettavana, että nykyinen kauppajärjestelmä johtaa maailmanlaajuiseen työnjakoon, joka perustuu sellaisten tuotteiden laajamittaisiin kuljetuksiin, jotka voitaisiin yhtä hyvin tuottaa paikallisesti, ja että kyseisenlainen kuljetus ei vastaa omista ympäristökustannuksistaan;

6.   toteaa, että vaikka kauppa voi edistää merkittävästi talouskehitystä ja ihmisten vaurautta, kuljetusala (pääasiallisesti tieliikenne), joka mahdollistaa kaupankäynnin tavaroilla ja raaka-aineilla, aiheuttaa samanaikaisesti kolmasosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä; katsoo, että on välttämättä toteutettava toimia ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin (kuten rautatie- ja vesiliikenteeseen) siirtymiseksi sekä tavarankuljetuksissa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi;

7.   katsoo, että EU:lla on maailmanlaajuisena kauppakumppanina hyvät valmiudet myötävaikuttaa maailmanlaajuiseen tuotanto- ja kuljetustapojen muutokseen; katsoo, että edelläkävijänä Eurooppa olisi kilpailukykyisemmässä tilanteessa, jos tiukemmat säännökset hyväksytään koko maailmassa;

8.   muistuttaa, että kaupan hallinnollisten esteiden purkaminen ja ilmastonmuutoksen torjuntatoimet voidaan toteuttaa vain koordinoidulla monenvälisellä toiminnalla, mikä on myös pitkälti EU:n etujen ja varsinkin sen kilpailukyvyn säilyttämisen mukaista, koska EU on johtavassa asemassa kummassakin asiassa;

Kohti monenkeskisyyttä ilmastonmuutoksen torjunnassa

9.   korostaa tarvetta tiiviiseen yhteistyöhön YK:n ympäristöohjelman, YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ja Maailman kauppajärjestön (WTO) välillä ja pyytää komissiota kehittämään aloitteen tämän tavoitteen tukemiseksi; pyytää ajanmukaistamaan nopeasti WTO:n määritelmän ympäristöhyödykkeistä ja -palveluista, erityisesti käynnissä olevissa Dohan kierroksen neuvotteluissa, mutta suosittelee aloituskohtana erityistä linkkiä ilmastonmuutokseen, jotta päästäisiin sopimukseen vähän hiilipäästöjä aiheuttavien menetelmien levittämistä estävien tai hidastavien tulliesteiden ja tullien ulkopuolisten esteiden poistamisesta ympäristöystävällisiltä tuotteilta ja palveluilta; kehottaa komissiota pyrkimään yhteisymmärrykseen tarkkailijan aseman myöntämisestä monenvälisten ympäristösopimusten (MEA) sihteeristöille kaikissa WTO:n neuvotteluissa, jotka liittyvät monenvälisiin ympäristösopimuksiin; korostaa, että kestävään ratkaisuun on sisällyttävä vahva poliittinen viesti, jossa kunnioitetaan keskeiseen toimivaltaan perustuvaa asianmukaista työnjakoa WTO:n ja monenvälisten ympäristösopimusten sihteeristöjen välillä; on vakuuttunut tarpeesta määritellä uudelleen WTO:n kauppa- ja ympäristökomitean vastuut; suosittelee käynnistämään selvityksen mahdollisuudesta muuttaa teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevaa WTO:n sopimusta, jotta ympäristön kannalta välttämättömälle teknologialle saadaan pakolliset luvat selkeiden ja tiukkojen sääntöjen puitteissa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi ja niiden täytäntöönpanon tiukaksi valvomiseksi maailmanlaajuisesti;

10.   vaatii, että monenvälisistä ympäristösopimuksista, esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevasta YK:n puitesopimuksesta tai Kioton pöytäkirjasta, johtuvia velvoitteita on noudatettava ja että kaupan sääntöjen kapea-alainen tulkinta ei saa estää eikä jarruttaa niiden tavoitteiden saavuttamista;

11.   katsoo, että WTO:n sääntöjen ei pitäisi estää jäsenvaltioita edistämästä vain vähän energiaa kuluttavan teknologian kehittämistä vaatimalla teknistä neutraaliutta, joka saattaa viedä pohjaa uusiutuvan tekniikan kehittämisen kannustimilta;

12.   pyytää komissiota toimimaan aloitteellisesti kansainvälisellä tasolla ja erityisesti WTO:ssa sen varmistamiseksi, että kauppapolitiikassa yleensä ja kaupan kehittymistä koskevissa kysymyksissä otetaan huomioon kaupan mahdolliset vaikutukset ilmastonmuutokseen;

13.   kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että EU:n kahdenvälisissä kauppasopimuksissa ja WTO:n monenvälisissä kauppasopimuksissa noudatetaan WTO:n perustamissopimuksen määräyksiä, joiden mukaan kansainvälistä kauppaa käytäessä on varmistettava, että maailman resursseja käytetään optimaalisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ympäristöä pyritään suojelemaan ja säilyttämään; suosittelee, että tullitariffeja ja kauppaa koskevaan GATT-yleissopimukseen, joka on WTO-järjestelmän keskeinen sopimus, lisätään "kestävyyslauseke", jossa esitetään ympäristöpolitiikan sovitut periaatteet, kuten saastuttaja maksaa -periaate sekä ennalta varautumisen periaate, jotta toimia voidaan verrata niihin;

14.   kehottaa lisäksi neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että WTO:n riitojenratkaisuelin noudattaa GATT-yleissopimuksen 20 artiklaa, jonka mukaan sopimuspuolet voivat toteuttaa toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi tai jotka koskevat uusiutumattomien luonnonvarojen suojelemista;

15.   toteaa, että EU on jo vaihtoehtoisen energiateknologian johtava käyttäjä maailmassa ja se tukee Kiinaa ja Intiaa erityisesti uusiutuvaan tuuli- ja aurinkoenergiaan liittyvän kaupan ja teknologian siirron yhteydessä ja että tehokkaasti toimivien ja teknologisesti innovatiivisten eurooppalaisten yritysten ansiosta EU:n olisi oltava markkinajohtaja ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen maailmanlaajuisessa viennissä ja että Galileo-järjestelmää sekä ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantajärjestelmää voitaisiin käyttää hiilidioksidipäästöjen seurantaan; kehottaa komissiota takaamaan, että energiasta ja etenkin uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuudesta sekä näiden tekijöiden yhteydestä energiavarmuuteen tulee keskeinen osa EU:n kaikkia ulkosuhteita niin, että erityinen painopiste on unionin naapuruuspolitiikassa;

16.   kehottaa painokkaasti EU:ta Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi kehittämään ja edistämään "ilmastoystävällistä" teollisuutta maailmanlaajuisesti erityisesti siksi, että kauppa on tärkeä kehitysmaihin suuntautuvan teknologiansiirron väline; korostaa tarvetta purkaa esteitä ympäristöystävälliseltä kaupalta, esimerkiksi poistamalla WTO:n tasolla tullit ympäristöystävällisiltä tuotteilta, tarkistamalla teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia sääntöjä, helpottamalla ympäristöystävällisenteknologian pääsyä markkinoille ottamalla ilmastonäkökohdat huomioon vientitakuissa sekä poistamalla kieroutuneet kannustimet ja markkinoiden vääristymät, kuten tuet fossiilisilta polttoaineilta;

17.   kehottaa perustamaan kansainvälisen ympäristöjärjestön, joka ottaisi vastuun ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjumista koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten noudattamisesta, ja joka muun muassa tekisi yhteistyötä WTO:n kanssa niiden kysymysten osalta, jotka koskevat kaupan vaikutusta ympäristöön;

18.   tunnustaa, että EU:lla on historiallinen vastuu kasvihuonekaasupäästöistä, ja katsoo, että sen kauppapolitiikkaan on tehtävä olennaisia muutoksia, joilla edistetään paikallista tuotantoa kuljetustarpeen vähentämiseksi; painottaa tarvetta tiiviimpään teknologiayhteistyöhön kehitysmaiden ja nopean talouskasvun maiden, etenkin Kiinan, Brasilian ja Intian, kanssa, jotta ne pystyvät ottamaan huomioon ympäristönsuojelun kaikilla politiikan aloilla; pahoittelee kuitenkin, että nykyiset teknologian siirtomekanismit, kuten puhtaan kehityksen mekanismi, ovat riittämättömiä ja vaatii siksi toimia yhteisrahoituksen lisäämiseksi ja toimintaedellytysten kehittämiseksi;

19.   toteaa, että energiatehokkaiden ja muiden ympäristöystävällisten tekniikoiden siirtäminen EU:sta kehitysmaihin on keskeisessä asemassa taloudellisen kehityksen ja kasvihuonekaasupäästöjen välisen kytköksen purkamisessa, ja että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen edistämiseksi tarvitaan sopivia investointeja; kehottaa kannustamaan asiassa sopivan rahallisen tuen ja taitotiedon siirtämisen avulla;

20.   pyytää komissiota järjestelmällisesti sisällyttämään kolmansien maiden kanssa tehtäviin kauppasopimuksiin ympäristönsuojelua koskevia lausekkeita, joissa viitataan erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen; kehottaa käyttämään kehitysmaissa vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa teknologiaa ja kauppajärjestelmiä; pyytää asiasta vastaavia komission yksiköitä kehittämään ripeästi ilmastonmuutosta koskevan ulottuvuuden kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointeihin, keskustelemaan niistä Euroopan parlamentin kanssa ja soveltamaan niitä järjestelmällisesti ennen kyseisten sopimusten tekemistä;

21.   kehottaa komissiota vaatimaan WTO-sopimusten yhteydessä, että huomioon otetaan "kestävää kehitystä koskevan vaikutuksen arviointimenetelmä" ja että näin arvioidaan pitkällä aikavälillä, missä määrin uusiutuviin energialähteisiin liittyvien ympäristöhyödykkeiden luokittelu otetaan asianmukaisesti huomioon kahdenvälisissä ja monenvälisissä sopimuksissa;

22.   kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että neuvotteluihin uusista vapaakauppasopimuksista Aasian ja Latinalaisen Amerikan kumppaneiden kanssa sisällytetään sitoumukset yhteiskuntaa ja ympäristöä koskeviin kaupan näkökohtiin erityisesti käsittelemällä uusiutuvien hyödykkeiden ja palveluiden kauppaa ja niihin tehtäviä sijoituksia ja kestävän kehityksen näkökohtiin sekä monenvälisten ympäristösopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon; katsoo, että uusiutuvien tuotteiden ja teknologioiden kaupan vapauttamisen ja ympäristöpalvelujen saatavuuden parantamisen pitäisi olla komission keskeisenä tavoitteena vapaakauppasopimuksia koskevissa tulevissa neuvotteluissa; korostaa tarvetta ottaa käyttöön WTO:n sitoumuksia vastaava ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja koskeva politiikka järjestelmällisesti kahdenvälisissä sopimuksissa;

23.   kehottaa analysoimaan EU:n ja kolmansien maiden välillä neuvoteltavien monenvälisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten tulosten vaikutuksia syvemmin ilmasto-, sukupuoli- ja kestävyysnäkökohtien kannalta, ja kehottaa painokkaasti komissiota sisällyttämään kaikkeen kauppaa tukevaan apuun ja muuhun olennaiseen kehitysapuun nimenomaista ilmastonmuutoksen hallintaan tarkoitettua tukea;

24.   tukee komission ehdotusta perustaa kullakin kauppasopimuksella kestävän kehityksen foorumi, jossa ilmastokysymys on vahvasti esillä ja johon osallistuisivat vaaleilla valitut edustajat, kansalaisyhteiskunnan edustajat (erityisesti ympäristöalalla toimivat kansalaisjärjestöt) ja muut keskeiset sidosryhmät, ja kehottaa varmistamaan kyseiset foorumit käynnissä olevien neuvotteluiden aikana;

25.   korostaa tarvetta laajentaa ympäristöpolitiikkaa koskevaa vuoropuhelua sekä energiapolitiikkaa koskevaa vuoropuhelua, jotka ovat osa EU:n sopimuksia kolmansien maiden tai alueiden kanssa, jotta niissä käsiteltäisiin myös ilmastonmuutosta koskevia kysymyksiä, ja pyytää komissiota esittämään konkreettisia ehdotuksia edistystä mittaaviksi vertailuarvoiksi kunkin maan ominaispiirteiden mukaisesti;

26.   katsoo, että ekosysteemit, jotka ovat arvokkaita hiilinieluina ja biologisen monimuotoisuuden varastoina, edustavat globaaleja julkishyödykkeitä, ja että niille olisi annettava erityistä suojelua ja kansainvälistä taloudellista tukea; ehdottaa metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevien kumppanuussopimusten sisällyttämistä kaikkiin nykyisiin ja tuleviin sopimuksiin kolmansien maiden kanssa;

27.   myöntää, että kauppa johtaa aivan liian usein ekosysteemien, etenkin metsien, liialliseen hyödyntämiseen kehitysmaissa; kehottaa painokkaasti teollisuusmaita ottamaan vastuun kansainvälisen kaupan aiheuttamasta laajamittaisesta metsien hävittämisestä; korostaa, että metsien hävittämisellä on huomattava vaikutus ilmastoon, ja että tästä syystä metsien säilyttäminen koskemattomina on pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa ja tärkeää; kehottaa EU:ta toimimaan tehokkaasti, jotta kansainvälisten ilmastoneuvottelujen yhteydessä otettaisiin käyttöön metsähakkuiden välttämisestä palkitseva järjestelmä, ja toimimaan muutenkin tehokkaasti vastuullisuuden lisäämiseksi luonnonvaroilla käytävässä kaupassa; korostaa, että vahvistetun ja kestävän metsänhoidon politiikan tulisi olla jäsenvaltioiden johtamaa, ja kehottaa komissiota antamaan asiaa koskevaa rahallista ja teknistä apua; korostaa, että kansainvälisen yhteisön avussa tulisi ottaa huomioon maan muunlaisen käytön vaihtoehtoiskustannukset, suojelun hallinnoinnin ja toteutuksen kustannukset sekä poliittisesta siirtymästä aiheutuvat haasteet, koska vakiintuneet käytännöt ovat epäasianmukaisia; korostaa, että maaseudun työttömyyden ja maalta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen välttämisessä keskeisellä sijalla ovat täydentävät ohjelmat, joiden avulla selvitetään uusia tulonlähteitä;

28.   tukee komission ehdotusta tehostaa kehitysmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen lieventämisen alalla perustamalla maailmanlaajuinen ilmastopolitiikan yhteistyöjärjestelyn; korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden painopistealaksi on asetettava vuoropuhelun tehostaminen ja toimet yhteisten ohjelmien kehittämiseksi ja toteuttamiseksi Kiinan, Intian, Brasilian, Ukrainan ja Etelä-Afrikan kaltaisten keskeisten kehittyvien talouksien kanssa yhteistä huolta aiheuttavien ympäristökysymysten, kuten ilmastonmuutoksen, jätehuollon ja laittomien hakkuiden, alalla;

29.   kehottaa keskeyttämään fossiilisiin polttoaineisiin liittyvien hankkeiden tukemisen julkisista varoista vientiluottolaitosten ja julkisten investointipankkien välityksellä ja tehostamaan toimia uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden teknologioiden siirtämiseksi;

30.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan lainsäädäntöä, jotta jäsenvaltioiden vientiluottolaitokset ja Euroopan investointipankki ottavat huomioon rahoitettujen hankkeiden ilmastonmuutosvaikutukset, kun ne myöntävät tai takaavat lainoja, ja lykkäävät rahoitusta, kunnes riittävät tiedot ovat saatavilla, OECD:n, G8-ryhmän ja Extractive Industries Review -arviointiryhmän ohjeiden mukaisesti;

31.   kehottaa tarkistamaan WTO:n tukisopimusta, jotta siihen sisällytettäisiin lauseke, jossa määrätään mahdollisuudesta tiettyjen ympäristötukien toimimattomuuteen;

EU voi tehdä enemmän hiilidioksidipäästöjen välttämiseksi

32.   muistuttaa, että EU:n on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä riippumatta kolmansien maiden sitoumuksista;

33.   korostaa tarvetta lisätä kansalaisten tietoisuutta kulutustavaroiden kokonaisympäristökustannuksista; kehottaa komissiota ja neuvostoa ehdottamaan toimia tiedon lisäämiseksi EU:ssa kaupan olevien tuotteiden valmistukseen ja kuljetukseen kulutetusta energiasta ja niistä aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä; panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on ehdottanut, että otettaisiin käyttöön ekologista jalanjälkeä osoittava tuotemerkki, joka kertoo tuotteen valmistuksesta, kuljetuksesta ja mahdollisesta hävittämisestä aiheutuvan hiilidioksidipäästöjen määrän;

34.   vaatii ottamaan käyttöön WTO:n sitoumuksia vastaavat yhteiset normit ja merkintäjärjestelmät eri tuotteiden kasvihuonekaasuvaikutuksista, tuotanto- ja kuljetusvaiheet mukaan luettuina, osana laajempaa kuluttajille suunnattua tiedotuspolitiikkaa ja antamaan siten kuluttajille mahdollisuuden osallistua hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen;

35.   pyytää komissiota kehittämään pikaisesti asianmukaisen menetelmän kyseisten ekologisten jalanjälkien arvioimiseksi ja merkitsemiseksi sekä kehittämään ohjelmistoa, jonka avulla yritykset voivat laskea kasvihuonekaasupäästöjen määrän kaikista tuotantoprosesseista;

36.   korostaa, että on pyrittävä sisäistämään kauppaan liittyvät ulkoiset tekijät (kuten haitalliset ympäristövaikutukset) eli muuntamaan ne markkinoille ymmärrettäväksi hintaindikaatioksi sekä edistämään reilua kilpailua toteuttamalla käytännössä "saastuttaja maksaa' -periaate (erityisesti maantie- ja lentoliikenteessä), mieluiten laajentamalla päästöoikeuksien kauppa maailmanlaajuiseksi;

37.   toteaa, että kaupan ja kuljetusalan välillä on erottamaton yhteys; kehottaa painokkaasti kiinnittämään huomiota kaikkiin kuljetusmuotoihin ja erityisesti niihin, joiden päästöt ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina eli laivaliikenteeseen (jonka hiilidioksidipäästöjen arvellaan olevan kaksinkertaiset lentoliikenteeseen verrattuna, ja ne saattavat nousta jopa 75 prosentilla seuraavien 15–20 vuoden aikana);

38.   pitää myönteisenä jalanjäljen laskentaa koskevan lähestymistavan puitteissa sitä, että Eurooppaan saapuvat ilma-alukset sisällytetään lopulta päästökauppajärjestelmään; kehottaa tutkimaan ehdotusta useampien alojen ja muun muassa meriliikennealan sisällyttämiseksi kyseiseen järjestelmään;

39.   pitää tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvien ratkaisujen edistämistä, kuljetusten ympäristökustannusten sisällyttämistä polttoaineiden hintoihin, rautatie- ja rannikkolaivaliikenteen kehittämistä, kestäviä biopolttoaineita sekä lentoliikenteen pikaista liittämistä tiukkaan päästökauppajärjestelmään tärkeimpinä keinoina, joiden avulla voidaan vähentää kaupan ja kuljetusten ilmastovaikutuksia; kehottaa komissiota ja neuvostoa ehdottamaan toimia, joilla edistetään vähiten saastuttavien kuljetusmuotojen valitsemista, erityisesti laatimalla eri markkinavälineisiin liittyviä välineitä;

40.   kehottaa painokkaasti laskemaan kuljetusalalle annetut tuet ottaen huomioon eri kuljetusmuotojen ympäristövaikutukset ja harkitsemaan WTO:n markkinoille sopivien, ilmastonsuojelua edistävien kauppaan liittyvien välineiden (merkinnät ja standardit) käyttöä;

41.   katsoo, että koska erityisesti elintarvikkeiden ja muiden päivittäistavaroiden tapauksessa todelliset maantieliikenteestä aiheutuvat hiilidioksidikustannukset eivät ole tiedossa, kestävää paikallista tuotantoa edistävät tukijärjestelmät olisi hyväksyttävä ja niitä olisi edistettävä, jotta elintarvikkeiden liiallinen kuljettaminen maanteitse vähenisi; suosittelee myös ilmastoa koskevien WTO-yhteensopivien merkintävaatimusten käyttöönottoa, jotta kuluttajat saisivat tietoa tuotteiden ekologisesta jalanjäljestä;

42.   on erityisen huolestunut biopolttoaineiden ja biomassan käyttöä Euroopassa tukevien toimintalinjojen mahdollisista kielteisistä sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista; kehottaa jälleen komissiota pyrkimään WTO-yhteensopivaan biopolttoaineiden (tai niiden raaka-aineiden) sertifiointijärjestelmään, joka on ehtona niiden käytölle ja niiden yhteensopivuudelle EU:n laajuisten pakollisten alakohtaisten tavoitteiden kanssa; korostaa kuitenkin erittäin suurta merkitystä, joka biopolttoaineiden valmistukseen käytettävien ensimmäisen sukupolven viljelykasvien kehittämisellä on unionin viljelijöille, joihin yhteisen maatalouspolitiikan ja sokerin yhteisen markkinajärjestelyn uudistukset ovat vaikuttaneet; vaatii siksi toimia, joilla taataan kestävyys koko tuotantoketjun osalta;

43.   kehottaa sisällyttämään kaikkiin biopolttoaineiden ostamista koskeviin sopimuksiin lausekkeita, joilla pyritään suojelemaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ihmisravinnon tuottamiseen tarkoitettuja alueita;

44.   kehottaa komissiota arvioimaan EU:hun suuntautuvan soijan ja palmuöljyn tuonnin vaikutuksia ilmastoon ja ottamaan arvioinnissa huomioon tuonnin vaikutuksen trooppisten metsien hävittämiseen erityisesti Borneon ja Amazonin alueilla sekä ryhtymään toimiin ilmastokustannusten sisällyttämiseksi hintoihin;

45.   pyytää komissiota edistämään parhaita käytäntöjä ja vertailuanalyysia tukevaa eurooppalaista pyrkimystä sijoittautumista koskevien ilmastonmuutosnäkökohtien yhteydessä kiinnittämällä erityistä huomiota etenkin maantieteellisesti entistä hajanaisempaan tuotantoketjuun ja oikea-aikaiseen tuotantoon ja antamaan siihen liittyviä ehdotuksia;

46.   kehottaa komissiota tutkimaan WTO:n sitoumusten kanssa yhteensopivia mekanismeja ja ilmaston huomioonottavaa kauppapolitiikkaa, jotta se voisi puuttua niihin kolmansiin maihin liittyviin kysymyksiin, jotka eivät ole allekirjoittaneet Kioton pöytäkirjaa, ja jotta se voisi toteuttaa toimia täsmällisempien määräysten lisäämiseksi pöytäkirjan tuleviin versioihin tällaisten mahdollisuuksien varalta; katsoo, että kauppatoimia pitäisi käyttää vain siinä tapauksessa, että vaihtoehtoisilla toimilla ei päästä tiettyyn ympäristöä koskevaan tavoitteeseen; katsoo, että toteutettavat kauppatoimet saisivat rajoittaa kauppaa vain sen verran kuin vaaditaan tavoitteeseen pääsemiseksi, ja että niitä ei pitäisi käyttää mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään;

47.   suosittelee kehittämään pitkällä aikavälillä järjestelmän, joka perustuu luotettaviin elämänkaaritietoihin, ja jossa tähän veron tarkistukseen sisällytetään tarvittaessa valmiit tuotteet, kuten autot ja elektroniset laitteet;

48.   vaatii, että tulevissa ehdotuksissa on otettava täysimääräisesti huomioon EU:n kansainväliset sitoumukset, erityisesti WTO:ssa tehdyt sitoumukset, GATT-sopimuksen 20 artikla mukaan luettuna;

49.   kehottaa komissiota tutkimaan olisiko aiheellista arvioida kaupan suojakeinoja, kuten polkumyynnin estämistä tai valtion tukia koskevia sääntöjä WTO:n puitteissa, jotta voidaan jollakin tavalla ottaa huomioon maailmanlaajuisten sosiaalisten ja ympäristöä koskevien sopimusten tai kansainvälisten sopimusten kunnioittamisen puute polkumyynnin tai perusteettoman valtiontuen muodossa;

50.   korostaa samalla, että kun kaupan suojavälineitä uudistetaan, niissä olisi otettava huomioon ympäristötekijöiden käyttöönoton toteutettavuus, jotta vältetään niistä maista tulevien tuotteiden ympäristöperusteista polkumyyntiä, jotka eivät ole ratifioineet Kioton jälkeistä pöytäkirjaa;

51.   kehottaa kannustamaan tuotantoa myöntämällä sille valtion tai yhteisön tukea ja kannustamaan arvonlisäveroa vähentämällä sellaisten tuotteiden käyttöä, jotka auttavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä;

o
o   o

52.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0203.
(2) EUVL C 313 E, 20.12.2006, s. 276.
(3) EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 103.
(4) EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 400.
(5) EUVL C 303 E, 13.12.2006, s. 119.
(6) EUVL C 280 E, 18.11.2006, s. 120.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö