Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon, että Saudi-Arabia on ratifioinut kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen 7. syyskuuta 2000,

–   ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen, jonka Saudi-Arabia on ratifioinut 23. syyskuuta 1997,

–   ottaa huomioon, että Saudi-Arabia on ollut lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen osapuoli 26. tammikuuta 1996 alkaen,

–   ottaa huomioon, että Saudi-Arabia valittiin YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi toukokuussa 2006,

–   ottaa huomioon 18. tammikuuta 1996(1) ja 10. maaliskuuta 2005(2) antamansa aikaisemmat päätöslauselmat Saudi-Arabiasta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että naiset kohtaavat Saudi-Arabiassa edelleen monenlaista syrjintää sekä yksityisessä elämässä että julkisuudessa, joutuvat usein seksuaalisen väkivallan uhreiksi ja että heidän tiellään on valtavia esteitä rikosoikeusjärjestelmässä,

B.   ottaa huomioon, että "Qatifin naisena" tunnettu 19-vuotias nainen tuomittiin vuoden 2006 lokakuussa 90 raipaniskuun, koska hän istui yksin autossa puhumassa miehen kanssa, joka ei ollut hänelle läheistä sukua, kun hänen kimppuunsa hyökättiin ja joukko miehiä raiskasi hänet,

C.   on erittäin huolissaan siitä, että Qatifin (Saudi-Arabia) yleinen tuomioistuin muutti tuomiota marraskuussa 2007 ja tuomitsi naisen kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen ja 200 raipaniskuun,

D.   ottaa huomioon, että Qatifin yleinen tuomioistuin ilmoitti koventaneensa tuomiota korkeimmalta oikeudelta saamansa ohjeen mukaisesti, sillä nainen oli yrittänyt pahentaa tilannetta ja vaikuttaa oikeuslaitokseen tiedotusvälineiden kautta,

E.   ottaa huomioon, että uhrin asianajajaa Abdul Rahman Al-Lahemia ei ole päästetty oikeussaliin ja hänen ei ole annettu edustaa päämiestään sen jälkeen, kun hän yritti ryhtyä oikeustoimiin oikeusministeriötä vastaan, koska ministeriö ei ollut toimittanut Al-Lahemille jäljennöstä tämän päämiestä koskevasta tuomiosta, jotta hän olisi voinut laatia siitä valituksen; ottaa huomioon, että Al-Lahem on nyt oikeusministeriön kurinpitolautakunnan kuultavana ja saattaa menettää asianajolupansa kolmeksi vuodeksi sekä oikeutensa esiintyä oikeudessa asianajajana,

F.   ottaa huomioon, että Al-Lahem toimi puolustajana myös Fatima ja Mansour Al-Timanin pariskunnan asiassa, jossa nämä kahden lapsen vanhemmat pakotettiin eroamaan heinäkuussa 2007 vaimon veljen vaatimuksesta, koska Fatiman perhe on heimohierarkiassa korkeampiarvoinen kuin hänen aviomiehensä perhe; ottaa huomioon, että aviopari vietti vankeudessa useita päiviä, itse asiassa kuukausia, yhdessä lastensa kanssa, koske he eivät suostuneet hyväksymään avioeroa, ja Fatima joutuu elämään turvapaikassa, koska hän kieltäytyy palaamasta perheensä luokse,

G.   on erityisen huolissaan siitä, että kaiken vastakkaista sukupuolta olevien läheisen kanssakäymisen kriminalisointi Saudi-Arabiassa haittaa vakavasti raiskauksen uhrien mahdollisuuksia ryhtyä oikeustoimiin ja että oikeus voi pitää naisen nostamaa raiskaussyytettä avioliiton ulkopuolisen sukupuolisen kanssakäymisen tunnustamisena, ellei nainen pysty todistamaan kiistattomasti, että kanssakäyminen ei ollut naisen tahdon mukaista,

H.   ottaa huomioon, että arviolta kaksi miljoonaa siirtolaisnaista työskentelee Saudi-Arabiassa kotiapulaisina ja heihin kohdistuu usein valtion viranomaisten ja yksityisten työnantajien väärinkäytöksiä, joista voidaan mainita esimerkkeinä fyysinen ja psyykkinen väkivalta, palkkojen maksamatta jättäminen, pidätykset ilman syytetoimia tai oikeudenkäyntiä ja jopa epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien jälkeen langetettava kuolemanrangaistus,

I.   kiinnittää erityistä huomiota seuraavien henkilöiden tapauksiin: Rizana Nafeek, srilankalainen kotiapulainen, joka tuomittiin kuolemanrangaistukseen kesäkuussa 2007 syytettynä huostassaan olleen lapsen kuolemasta, vaikka Nafeek oli vain 17-vuotias, sekä indonesialaiset kotiapulaiset Siti Tarwiyah Slamet ja Susmiyati Abdul Fulan, jotka hakattiin kuolleiksi työnantajaperheissään elokuussa 2007 kahden muun saadessa vakavia vammoja,

J.   panee merkille, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten (kuten kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen) allekirjoittaneet valtiot ovat velvollisia takaamaan yhtäläiset oikeudet miehille ja naisille,

1.   vaatii Saudi-Arabian hallitusta ryhtymään lisätoimiin naisten oikeuksia koskevien rajoitusten poistamiseksi, esimerkiksi siltä osin kuin on kyse naisten vapaasta liikkuvuudesta, ajokiellosta, työnsaantimahdollisuuksista, oikeuskelpoisuudesta ja edustuksesta oikeusmenettelyissä, sekä poistamaan kaikki naisiin yksityisessä ja julkisessa elämässä kohdistuvat syrjinnän muodot ja edistämään naisten osallistumista taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään;

2.   pitää valitettavana edellä mainittua Qatifin yleisen tuomioistuimen päätöstä rangaista raiskauksen uhria; kehottaa Saudi-Arabian viranomaisia kumoamaan tuomion ja luopumaan kaikista raiskauksen uhria vastaan nostetuista syytteistä;

3.   panee merkille kuningas Abdullahin 3. lokakuuta 2007 antaman ilmoituksen oikeuslaitoksen uudistamisesta, jossa luvattiin perustaa uusia erityistuomioistuimia ja parantaa tuomareiden ja asianajajien ammattikoulutusta; palauttaa mieliin, että toukokuussa 2007 kerrottiin kuningas Abdullahin määränneen perheväkivaltatapauksien käsittelyyn erikoistuvan tuomioistuimen perustamisesta;

4.   pitäisi erittäin ilahduttavana tiedotuskampanjaa, jolla lisättäisiin tietoisuutta Saudi-Arabiassa naisiin kohdistuvasta väkivallasta, erityisesti perheväkivallasta, ja katsoo, että kampanja olisi käynnistettävä kiireesti;

5.   kehottaa viranomaisia tarkistamaan kansallista työlainsäädäntöä ja valvomaan sen täytäntöönpanoa, jotta kotiapulaisille voidaan taata saman tasoista suojelua kuin muiden alojen työntekijöille, sekä varmistamaan, että seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai fyysiseen väkivaltaan ja voimassa olevan kansallisen lainsäädännön vastaisiin työelämän oikeuksien loukkauksiin syyllistyneet työnantajat asetetaan syytteeseen;

6.   kehottaa Saudi-Arabian hallitusta tarkastelemaan uudelleen kaikkien kuolemaan tuomittujen alaikäisten tapauksia, kumoamaan alaikäisille langetetut kuolemanrangaistukset ja keskeyttämään kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon;

7.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan nämä asiat esiin seuraavassa EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston yhteisneuvostossa ja ministeritason kokouksessa;

8.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, YK:n pääsihteerille, Saudi-Arabian hallitukselle, Islamilaisten maiden konferenssin pääsihteerille sekä Persianlahden yhteistyöneuvoston pääsihteerille.

(1) EYVL C 32, 5.2.1996, s. 98. (2) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 281.