Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa ("asiakirjojen tiedoksianto") ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta (8703/5/2007 – C6-0217/2007 – 2005/0126(COD))

P6_TA(2007)0446 A6-0366/2007

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (8703/5/2007 – C6-0217/2007),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0305),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0366/2007),

1.   hyväksyy yhteisen kannan;

2.   toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.   kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.   kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 303 E, 13.12.2006, s. 69.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen takaisinottosopimuksen tekemisestä (KOM(2007)0425 – C6-0299/2007 – 2007/0142(CNS))

P6_TA(2007)0447 A6-0385/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0425),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0299/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0385/2007),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Bosnia ja Hertsegovinan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Bosnia ja Hertsegovinan välillä (KOM(2007)0423 – C6-0296/2007 – 2007/0140(CNS))

P6_TA(2007)0448 A6-0384/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0423),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0296/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0384/2007),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Bosnia ja Hertsegovinan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Serbian tasavallan välisen takaisinottosopimuksen tekemisestä (KOM(2007)0438 – C6-0298/2007 – 2007/0153(CNS))

P6_TA(2007)0449 A6-0386/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0438),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0298/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0386/2007),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Serbian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Serbian tasavallan välillä (KOM(2007)0422 – C6-0295/2007 – 2007/0144(CNS))

P6_TA(2007)0450 A6-0387/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0422),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0295/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0387/2007),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Serbian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Montenegron tasavallan välisen takaisinottosopimuksen tekemisestä (KOM(2007)0431 – C6-0301/2007 – 2007/0146(CNS))

P6_TA(2007)0451 A6-0380/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0431),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0301/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0380/2007),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Montenegron tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Montenegron tasavallan välillä (KOM(2007)0426 – C6-0297/2007 – 2007/0149(CNS))

P6_TA(2007)0452 A6-0379/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0426),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0297/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0379/2007),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Montenegron tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen takaisinottosopimuksen tekemisestä (KOM(2007)0432 – C6-0300/2007 – 2007/0147(CNS))

P6_TA(2007)0453 A6-0381/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0432),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0300/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0381/2007),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä (KOM(2007)0421 – C6-0294/2007 – 2007/0159(CNS))

P6_TA(2007)0454 A6-0383/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0421),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0294/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0383/2007),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan välillä (KOM(2007)0413 – C6-0293/2007 – 2007/0148(CNS))

P6_TA(2007)0455 A6-0382/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0413),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0293/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0382/2007),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Albanian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin päätös 24. lokakuuta 2007 Gian Paolo Gobbon parlamentaarista koskemattomuutta ja erioikeuksia koskevan tiedustelun johdosta (2007/2014(IMM))

P6_TA(2007)0456 A6-0367/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Veronan alioikeuden tuomarin rikosoikeudenkäyntiin No. 81/96 R.G.N.R. liittyvässä valmisteluistunnossa esittämän Gian Paolo Gobbon parlamentaarista koskemattomuutta koskevan tiedustelun, josta ilmoitettiin täysistunnossa 18. tammikuuta 2007,

–   kuultuaan Gian Paolo Gobboa työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 ja 10 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot(1),

–   ottaa huomioon Italian tasavallan perustuslain 68 pykälän,

–   ottaa huomioon Italian 20. kesäkuuta 2003 annetun lain n:o 140 3 pykälän,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 13 kohdan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0367/2007),

A.   ottaa huomioon, että Gian Paolo Gobbo on Euroopan parlamentin jäsen ja että Euroopan parlamentti tarkasti hänen valtakirjansa 15. tammikuuta 2007,

B.   ottaa huomioon, että Gobboa ja useita muita henkilöitä, joista osa on tunnistettu ja osa vielä tunnistamatta, syytetään päämääriltään poliittisen puolisotilaallisen Camicie verdi -järjestön ("Vihreät paidat") tukemisesta, perustamisesta, johtamisesta ja siihen osallistumisesta,

C.   ottaa huomioon, että Italian syyttäjänviraston mukaan Camicie verdin tarkoituksena oli muodostaa hierarkkisesti järjestäytynyt rakenne, joka oli valmennettu suorittamaan kollektiivisia väkivalta- ja uhkailutoimia ja jota käytettiin myös pelottelemaan niitä liikkeen jäseniä, jotka vastustivat liikkeen johdon antamia poliittisia ohjeita, ja estämään heitä ryhtymästä liikkeen sisäiseen keskusteluun ja siten tekemään helpommaksi Lega Nord -liikkeen pakottaminen toimimaan ehdottoman poliittisen linjan mukaisesti vaientamalla kaikki sen piirissä ilmenevät eriävät mielipiteet,

D.   ottaa huomioon, että erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan mukaisesti jäseniä suojellaan oikeudenkäynneiltä vain heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä osalta,

E.   ottaa huomioon, että osallistuminen yhdenmukaista vaatetusta käyttävään puolisotilaalliseen järjestöön, josta sai vaikutelman, että se pyrkisi saavuttamaan tavoitteensa voimatoimia käyttämällä tai niillä uhkaamalla, on selvästi ristiriidassa ja yhteensopimaton parlamentaariseen edustajantoimeen liittyvän aseman ja tehtävien kanssa, joten sitä ei voida pitää sananvapauden laillisena käyttämisenä tai yleensäkään kansalaisia edustavan vaaleilla valitun elimen jäsenten tehtävien normaalina hoitamisena,

F.   ottaa huomioon, että ainoan tässä asiassa sovellettavan säännöksen eli erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 10 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus; ottaa huomioon, että tämä ei estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää jäsenensä koskemattomuus,

G.   ottaa huomioon, että Italian perustuslain 68 pykälän nojalla Italian parlamentin jäsenillä on lainkäytöllinen koskemattomuus rikossyytteitä vastaan ainoastaan heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella, mistä tässä tapauksessa ei ole kyse,

1.   katsoo, että Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan ja sovellettavin osin Italian tasavallan perustuslain 68 pykälän 1 momentin mukainen parlamentaarinen koskemattomuus ei koske tekoja, joista Gian Paolo Gobboa syytetään, ja päättää olla puolustamatta hänen parlamentaarista koskemattomuuttaan;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään viipymättä tämän päätöksen ja asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön Italian tasavallan toimivaltaisille viranomaisille.

(1) Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok. 1964, s. 383, suomenkielinen erityispainos I, s. 203, ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986, s. 2391, suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 26 kohdan mukaisesti (KOM(2007)0526 – C6-0286/2007 – 2007/2179(ACI))

P6_TA(2007)0457 A6-0393/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0526 – C6-0286/2007),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 26 kohdan,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0393/2007),

1.   hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

2.   kehottaa puhemiestä huolehtimaan mainitun päätöksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 24 päivänä lokakuuta 2007,

EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 26 kohdan mukaisesti

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2) ja erityisesti sen 26 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(3),

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unioni on perustanut Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (jäljempänä 'rahasto') osoittaakseen solidaarisuutta katastrofialueiden väestöä kohtaan.

(2)  Toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen perusteella rahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään miljardi euroa.

(3)  Asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä rahaston varoja voidaan ottaa käyttöön.

(4)  Saksa ja Ranska ovat esittäneet rahaston käyttöönottamiseksi hakemukset, jotka koskevat kahta voimakkaan myrskyn ja trooppisen pyörremyrskyn aiheuttamaa katastrofia,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2007 otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 172 195 985 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 24 päivänä lokakuuta 2007.

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. (2) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. (3) EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2007 esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 6/2007 varainhoitovuodeksi 2007, Pääluokka III – Komissio (13851/2007 – C6-0351/2007 – 2007/2178(BUD))

P6_TA(2007)0458 A6-0401/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(1) ja erityisesti sen 37 ja 38 artiklan,

–   ottaa huomioon 14. joulukuuta 2006 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2007(2),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–   ottaa huomioon komission 13. syyskuuta 2007 esittelemän alustavan esityksen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 6/2007 varainhoitovuodeksi 2007 (KOM(2007)0527),

–   ottaa huomioon neuvoston 17. lokakuuta 2007 laatiman esityksen lisätalousarvioksi nro 6/2007 (13851/2007 – C6-0351/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 69 artiklan ja liitteen IV,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0401/2007),

A.   ottaa huomioon, että vuoden 2007 talousarviota koskeva lisätalousarvioesitys nro 6/2007 kattaa seuraavat toimenpiteet:

B.   ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 6/2007 tarkoituksena on ottaa nämä määrärahat ja tekniset mukautukset virallisesti vuoden 2007 talousarvioon,

1.   panee merkille lisätalousarvioesityksen nro 6/2007;

2.   hyväksyy lisätalousarvioesityksen nro 6/2007 sellaisenaan;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1). (2) EUVL L 77, 16.3.2007, s. 1. (3) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. (4) EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9. (5) EUVL L 149, 9.6.2007, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevaa sopimusta (TRIPS-sopimus) muuttavan, Genevessä 6 päivänä joulukuuta 2005 tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta (8934/2006 – C6-0359/2006 – 2006/0060(AVC))

P6_TA(2007)0459 A6-0403/2007

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (8934/2006),

–   ottaa huomioon TRIPS-sopimusta muuttavan, Genevessä 6 päivänä joulukuuta 2005 tehdyn pöytäkirjan,

–   ottaa huomioon neuvoston EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä 133 artiklan 5 kohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen lauseen mukaisesti esittämän pyynnön puoltavasta lausunnosta (C6-0359/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A6-0403/2007),

1.   antaa puoltavan lausunnon pöytäkirjan tekemisestä;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin päätös 24. lokakuuta 2007 Euroopan parlamentin työjärjestyksen sanatarkkoja istuntoselostuksia koskevan 173 artiklan muuttamisesta ja keskustelujen audiovisuaalista tallennetta koskevan 173 a artiklan lisäämisestä (2007/2137(REG))

P6_TA(2007)0460 A6-0354/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon puhemiehen 12. huhtikuuta 2007 päivätyn kirjeen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 201 ja 202 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0354/2007),

1.   päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

2.   palauttaa mieliin, että kyseiset muutokset tulevat voimaan seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Nykyinen teksti   Tarkistus Tarkistukset 2, 7 ja 8 173 artikla 1.  Jokaisesta istunnosta laaditaan sanatarkka istuntoselostus kaikilla virallisilla kielillä. 1.  Jokaisesta istunnosta laaditaan sanatarkka istuntoselostus kaikilla virallisilla kielillä. 2.  Puhujien on palautettava heille toimitetut, kirjalliseen muotoon saatetut puheenvuoronsa sihteeristölle viimeistään niiden vastaanottoa seuraavana päivänä. 2.  Puhujien on toimitettava oikaisut kirjalliseen muotoon saatettuihin puheenvuoroihinsa sihteeristölle yhden viikon kuluessa. 3.  Sanatarkat istuntoselostukset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden liitteenä. 3.  Sanatarkat istuntoselostukset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden liitteenä. 4.  Jäsenet voivat pyytää, että sanatarkoista istuntoselostuksista käännetään otteita lyhyellä toimitusajalla. Tarkistukset 3, 6 ja 9 173 a artikla (uusi) 173 a artikla Keskustelujen audiovisuaalinen tallenne Välittömästi istunnon jälkeen keskusteluista tuotetaan ja asetetaan Internetissä saataville audiovisuaalinen tallenne, joka sisältää äänitteet kaikista tulkkauksista.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan perustamisesta (KOM(2006)0599 – C6-0348/2006 – 2006/0199(COD))

P6_TA(2007)0461 A6-0327/2007

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0599),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 285 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0348/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0327/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o .../2008/EY tekemiseksi Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan perustamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, päätöstä N:o 235/2008/EY.)

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön tilastotietopolitiikan eurooppalaisen neuvoa-antavan komitean perustamisesta (KOM(2006)0653 – C6-0379/2006 – 2006/0217(COD))

P6_TA(2007)0462 A6-0328/2007

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0653),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 285 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0379/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0328/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o .../2008/EY tekemiseksi eurooppalaisen tilastoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustamisesta ja neuvoston päätöksen 91/116/ETY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, päätöstä N:o 234/2008/EY.)

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (KOM(2006)0479 – C6-0294/2006 – 2006/0163(COD))

P6_TA(2007)0463 A6-0245/2007

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0479),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0294/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0245/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2008/.../EY antamiseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, suositusta 2008/.../EY.)

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY muuttamisesta komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta (KOM(2007)0093 – C6-0088/2007 – 2007/0036(COD))

P6_TA(2007)0464 A6-0232/2007

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0093),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0088/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0232/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/.../EY antamiseksi paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY muuttamisesta komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä 2008/12/EY.)

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista (KOM(2007)0311 – C6-0216/2007 – 2007/0108(CNS))

P6_TA(2007)0465 A6-0358/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2007)0311),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 66 artiklan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0216/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0358/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   katsoo, että komission ehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarvion kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) 38 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 7 kappale (7)  SISNET-sopimus kattaa myös verkkopalvelujen ja niihin liittyvien turvallisuuspalvelujen toimittamisen VISION-verkolle, jonka välityksellä jäsenvaltioiden keskusviranomaiset vaihtavat keskenään viisumitietoja Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla. Kyseinen toiminta ei kuitenkaan kuulu tämän ehdotuksen soveltamisalaan, koska toimivalta toteuttaa muutokset, jotka ovat tarpeen VISION-verkon siirtämiseksi toiseen tietoliikenneinfrastruktuuriin, kuuluu neuvostolle täytäntöönpanovallan varaamisesta neuvostolle viisumihakemusten käsittelyä koskevien tiettyjen yksityiskohtaisten määräysten ja käytännön menettelytapojen osalta 24 päivänä huhtikuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 789/2001 nojalla. (7)  SISNET-sopimus kattaa myös verkkopalvelujen ja niihin liittyvien turvallisuuspalvelujen toimittamisen VISION-verkolle, jonka välityksellä jäsenvaltioiden keskusviranomaiset vaihtavat keskenään viisumitietoja Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla. VISION-verkko ei kuitenkaan periaatteessa kuulu tämän ehdotuksen soveltamisalaan, koska toimivalta toteuttaa muutokset, jotka ovat tarpeen VISION-verkon siirtämiseksi toiseen tietoliikenneinfrastruktuuriin, kuuluu neuvostolle täytäntöönpanovallan varaamisesta neuvostolle viisumihakemusten käsittelyä koskevien tiettyjen yksityiskohtaisten määräysten ja käytännön menettelytapojen osalta 24 päivänä huhtikuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 789/2001 nojalla. Sen estämättä, mitä asetuksessa (EY) N:o 789/2001 säädetään, ja SIS1+-järjestelmän yhdenmukaisuuden säilyttämiseksi komission olisi yhdistettävä VISION-verkko uuteen S-TESTA- tietoliikenneverkkoon ja käytettävä asiassa täytäntöönpanovaltuuksia. Tarkistus 9 1 artiklan 5 kohta 5.  Tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. 5.  Tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Kukin jäsenvaltio vastaa kansallisesta tietokannasta aiheutuvista kustannuksista sekä kustannuksista, joita syntyy sen liittymisestä SIS- tai S-TESTA-tietoliikenneinfrastruktuurin. Tarkistus 2 1 artiklan 5 a kohta (uusi) 5 a.  SIS-järjestelmä perustettiin Schengenin yleissopimuksen IV osaston nojalla. Kuitenkin sen jälkeen kun Schengenin säännöstö on liitetty perustamissopimuksiin ja sille on annettu asianmukainen oikeusperusta, jokainen muutos edellyttää uutta säädöstä, joka on hyväksyttävä EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti. Tarkistus 3 3 artiklan 3 kohta 3.  Neuvosto koordinoi jäsenvaltioiden testaustoimia ja validoi testien tulokset sekä tiedottaa niistä komissiolle. 3.  Neuvosto koordinoi jäsenvaltioiden testaustoimia ja validoi testien tulokset sekä tiedottaa niistä komissiolle ja Euroopan parlamentille. Tarkistus 10 5 artiklan 1 a kohta (uusi) 1 a.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu sopimus tehdään noudattaen asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 88–107 artiklan säännöksiä. Tarkistus 4 5 artiklan 2 kohta 2.  Kustannukset, joita 1 kohdassa tarkoitetuille elimille aiheutuu 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta, rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. 2.  Kustannukset, joita 1 kohdassa tarkoitetuille elimille aiheutuu 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta, rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006. Tarkistus 5 5 artiklan 2 a kohta (uusi) 2 a.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedoksi 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen ehdot ja toimeksisaajana olevan kansallisen elimen. Tarkistus 6 5 a artikla (uusi) 5 a artikla Turvallisuus Komissio toteuttaa tarvittavat tietoliikenneinfrastruktuuria koskevat toimet, turvallisuussuunnitelman hyväksyntä mukaan lukien. Tarkistus 11 7 artiklan 2 kohta 2.  Varat, jotka neuvoston päätöksellä 2000/265/EY perustetusta talousarviosta ovat jäljellä 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettynä ajankohtana, palautetaan jäsenvaltioille. Takaisin maksettavat määrät lasketaan neuvoston päätöksen 2000/265/EY 26 artiklassa määritettyjen jäsenvaltioiden maksuosuuksien perusteella. 2.  Komissio käyttää varat, jotka neuvoston päätöksellä 2000/265/EY perustetusta talousarviosta ovat jäljellä 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettynä ajankohtana, tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Tarkistus 7 9 artiklan 2 kohta 2.  Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan siinä tapauksessa, että neuvoston varapääsihteeri ilmoittaa komissiolle, että neuvoston päätöksen 2007/149/EY ja neuvoston päätöksen 2000/265/EY nojalla ei ole tehty minkäänlaista sopimusta 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tietojenvaihtoon liittyvien verkko- ja turvallisuuspalvelujen tarjoamisesta. 2.  Tätä päätöstä sovelletaan sen julkaisemispäivästä alkaen ja neuvoston varapääsihteerin ilmoitettua komissiolle, että neuvoston päätöksen 2007/149/EY ja neuvoston päätöksen 2000/265/EY nojalla ei ole tehty minkäänlaista sopimusta 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tietojenvaihtoon liittyvien verkko- ja turvallisuuspalvelujen tarjoamisesta.

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2007 suosituksesta neuvoston päätökseksi Bulgarian ja Romanian liittymisestä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella 18 päivänä joulukuuta 1997 tehtyyn yleissopimukseen tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä (KOM(2007)0216 – C6-0170/2007 – 2007/0073(CNS))

P6_TA(2007)0466 A6-0352/2007

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission suosituksen neuvostolle (KOM(2007)0216),

–   ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan 3 artiklan 4 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0170/2007),

–   ottaa huomioon perättäisten Bulgarian ja Romanian hallitusten ponnistukset täyttää niille asetetut yksinkertaistetun liittymismenettelyn toteuttamista koskevat kriteerit,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A6-0352/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen;

2.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä Bulgarian ja Romanian hallituksille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2007 torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaisesta strategiasta (2007/2006(INI))

P6_TA(2007)0467 A6-0291/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle annetun komission tiedonannon "Torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtainen strategia" (KOM(2006)0372),

–   ottaa huomioon kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22. heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY(1),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan yhteisön politiikan puitteista (KOM(2006)0373),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (KOM(2006)0388),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvinsuojeluaineita koskevista tilastoista (KOM(2006)0778),

–   ottaa huomioon perustamissopimuksen 175 artiklan,

–   ottaa huomioon perustamissopimuksen 6 artiklan, jonka nojalla ympäristönsuojelu on sisällytettävä yhteisön politiikan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi,

–   ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla 23. helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005(2),

–   ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(3), ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3. marraskuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY(4), jäsenvaltioissa juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista 16. kesäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/440/ETY(5) ja pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY(6),

–   ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(7) ja vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY muuttamisesta sen mukauttamiseksi asetukseen (EY) N:o 1907/2006 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/121/EY(8),

–   ottaa huomioon ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY(9), luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY(10) sekä luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2. huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY(11),

–   ottaa huomioon komission ja Alankomaiden asuntoasioista, aluesuunnittelusta ja ympäristöasioista sekä maanviljelystä, ympäristön hoidosta ja kalataloudesta vastaavien ministeriöiden yhteenvetoraportin "Possibilities for Future EU Environmental Policy on Plant Protection Products" (1997),

–   ottaa huomioon työjärjestyksensä 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A6-0291/2007),

A.   katsoo, että kasvinsuojeluaineiden käyttö EU:ssa pysyi huomattavana vuosina 1992–2003 eikä ole vähentynyt, vaikka jotkut jäsenvaltiot toteuttavat menestyksekkäästi maatalouden torjunta-aineiden käytön vähentämiseen tähtäävää politiikkaa,

B.   katsoo, että ympäristöstä, erityisesti maaperästä ja vedestä, löytyy edelleen epätoivottuja määriä tiettyjä torjunta-aineita; katsoo, että maataloustuotteista löytyy edelleen lainsäädännön raja-arvot ylittäviä jäämiä,

C.   katsoo, että vaikka torjunta-aineiden käytöstä saatava hyöty ja niiden rooli tehokkaan ja kestävän, kilpailukykyisen eurooppalaisen maataloustuotannon varmistamisessa on kiistaton, suurelle yleisölle pitäisi tiedottaa enemmän niiden käyttöön liittyvistä mahdollisista terveys- ja ympäristöriskeistä sekä lyhyen ja pitkän aikavälin haitallisista vaikutuksista,

D.   katsoo, että torjunta-aineiden käytön pitäisi jatkossa olla mahdollista ainoastaan siten, että noudatetaan varovaisuusperiaatetta sekä ihmisten terveyden että vesistöjen ja maa-alueiden ekosysteemien suojelun yhteydessä; katsoo tämän merkitsevän sitä, että torjunta-aineita ei pitäisi käyttää, ennen kuin kaikki terveys- ja ympäristövaikutuksia koskevat arvioinnit on tehty; katsoo, että olisi kannustettava käytön vähentämistä koskevien tietojen sekä eri jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen vertailua ja että nämä olisi otettava huomioon vertailukohtana,

E.   katsoo, ettei ole olemassa avointa järjestelmää torjunta-aineiden käytöstä ja tuotteiden jäämätasoista raportointia ja niiden tarkkailua varten, ja ettei asianmukaisia indikaattoreita ole kehitetty,

1.   tiedostaa, että on tarpeen laatia Euroopan tason lainsäädännölliset puitteet torjunta-aineiden käytölle, sillä voimassa oleva lainsäädäntö on osoittautunut riittämättömäksi torjunta-aineiden käytöstä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen ja riskien ennaltaehkäisemiseksi;

2.   pitää tärkeänä, että annetaan uusia säädöksiä, jotka perustuvat määrätietoisemmin torjunta-aineiden käytön vähentämiseen tähtäävään ja ympäristötavoitteiltaan kunnianhimoisempaan lähestymistapaan, joka tukee merkittävästi luonnonmukaista viljelyä ja integroituja tuotantomenetelmiä;

3.   suhtautuu myönteisesti torjunta-aineiden kestävän käytön teemakohtaiseen strategiaan ('teemakohtainen strategia'), jossa määritetään nykyisen yhteisön lainsäädännön puutteet ja ehdotetaan käyttövaiheen sääntelyä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisen ja niiden elämänkaaren lopun välisen aukon täyttämiseksi;

4.   toteaa, että EU on toistaiseksi antanut yli kaksitoista säädöstä, joilla säädellään suoraan tai epäsuorasti kasvinsuojeluaineiden käyttöä; korostaa kuitenkin, että suunnitteilla olevat määräykset kasvinsuojeluaineiden käytöstä ovat oikeansuuntaisia;

5.   huomauttaa, että teemakohtainen strategia kattaa ainoastaan kasvinsuojeluaineet, jotka muodostavat vain osan torjunta-aineista; kehottaa komissiota sisällyttämään jatkossakin biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16. helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY(12) liitteessä V täsmennetyt tuholaistorjunta-aineet (biosidien tuotetyypit 14–19) teemakohtaisen strategian soveltamisalaan, sillä ne aiheuttavat samankaltaisia riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle, ja kehottaa painokkaasti komissiota laajentamaan teemakohtaisen strategian soveltamisalaa kattamaan mahdollisimman pian myös muut biosidit;

6.   pitää olennaisena torjunta-aineiden käyttäjien käytäntöjen parantamista väärinkäytösten, liikakäytön ja myrkytysonnettomuuksien välttämiseksi; suhtautuu myönteisesti ammattimaisten torjunta-aineiden käyttäjien koulutusjärjestelmään, jota varten komission pitäisi laatia suuntaviivoja, joissa otetaan huomioon Euroopan eri alueiden väliset erot; katsoo, että todistusten ja koulutuksen on oltava ammattimaisten torjunta-aineiden käyttäjien rekrytoinnin ennakkoehto, ja lisäksi olisi tarjottava mahdollisuus jatkuvaan ammatilliseen kehitykseen, jotta nämä voivat ajantasaistaa teknisiä taitojaan ja tietojaan, ja jotta voidaan varmistaa torjunta-aineiden turvallinen ja tehokas käyttö; ehdottaa, että olisi perustettava tai lisättävä maanviljelijöille tarkoitettuja neuvontapalveluja, jotta voidaan lisätä heidän tietämystään torjunta-aineiden turvallisesta käytöstä ja kannustaa hyvien käytäntöjen vaihtoa;

7.   kehottaa komissiota selvittämään, millä tavalla kasvinsuojeluaineiden ja/tai niihin sisältyvien tehoaineiden valmistajien olisi saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti kohtuullista joutua osallistumaan kasvinsuojeluaineiden käytöstä ihmisten terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen käsittelyyn tai korjaukseen;

8.   suosittaa, että torjunta-aineiden myynnin ja jakelun olisi tapahduttava pätevän ammattilaisen tai alan toimijan valvonnassa ja tapahtumat olisi tallennettava rekisteriin, jotta voidaan varmistaa kyseisten tuotteiden kaupan ja käytön asianmukainen valvonta;

9.   korostaa, että torjunta-aineiden käytöstä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia vaaroja ja riskejä ei voida tehokkaasti vähentää ilman rakentavaa vuoropuhelua ja valmiuksien kehittämistä, mukaan lukien rahoitustuki, kolmansien maiden kanssa yhdistettynä EU:hun tuotavien tuotteiden tiukkaan valvontaan, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset kilpailuedellytykset;

10.   kehottaa komissiota laatimaan EU:n naapureiden suhteen torjunta-aineiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan suojelu- ja yhteistyöpolitiikan;

11.   korostaa tiedotusvälineiden roolin merkitystä suurelle yleisölle ja erityisesti muille kuin ammattimaisille torjunta-aineiden käyttäjille tiedottamisessa torjunta-aineisiin liittyvistä kysymyksistä; ehdottaa julkisten tiedotus- ja valistuskampanjoiden suunnittelemista;

12.   suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti komission valitsemiin toimenpiteisiin; korostaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden kunnianhimoiset kansalliset toimintasuunnitelmat ovat keskeisiä tekijöitä koko prosessissa;

13.   pahoittelee kuitenkin, että komissio päätti jättää määrälliset ja laadulliset kriteerit pois kansallisista toimintasuunnitelmista alentaen näin niiden tavoitetasoa;

14.   korostaa, että ilman määrällisiä käytön vähentämistä koskevia tavoitteita kansallisissa toimintasuunnitelmissa ilmaus "vaarojen, riskien ja torjunta-aineriippuvuuden vähentäminen" on erittäin epämääräinen eikä patista jäsenvaltioita vähentämään käytettyjen torjunta-aineiden määrää tai asettamaan etusijalle muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja kasvinsuojelulle sekä tuholaistorjunnalle ja tuotantomenetelmille;

15.   ehdottaa, että komissio yhdistäisi vaarojen, riskien ja torjunta-aineriippuvuuden poistamisen määrällisiin kriteereihin kansallisissa toimintasuunnitelmissa ja säätäisi, että jäsenvaltioiden on vahvistettava omat tavoitteensa, aikataulunsa ja kansalliset kriteerinsä torjunta-aineiden käytön vähentämiselle ottaen huomioon myönteiset kokemukset joissakin jäsenvaltioissa, jotka jo käyttävät määrällisiä vähentämistavoitteita, ja ottaa huomioon, että kokemus on osoittanut, että torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää ilman huomattavia kustannuksia viljelijöille;

16.   korostaa, että sitoutumalla hillitsemään kasvinsuojeluaineiden käyttöä, tekemään niistä vaarattomampia ja etsimään vaihtoehtoisia ympäristöystävällisempiä ja ihmisille ja eläimille vaarattomampia kasvinsuojeluaineita, -resursseja ja -menetelmiä voidaan ympäristölle ja kansanterveydelle koituvien hyötyjen lisäksi parantaa eurooppalaisten maataloustuotteiden laatua ja niiden lisäarvoa, kun kansalaisten tietoisuus näistä kysymyksistä ja kuluttajien niihin kiinnittämä huomio lisääntyvät;

17.   on samaa mieltä siitä, että kansalliset toimintasuunnitelmat tulee mukauttaa kunkin jäsenvaltion ilmasto-, viljely- ja tuholaisolosuhteisiin, kun tarvitaan tiettyjä erityiskäsittelyjä, erityisesti vähemmän tärkeiden viljelykasvien tapauksessa;

18.   toivoo komission täsmentävän, mitä yhteisön tukivaroja jäsenvaltiot voivat käyttää tutkimusten tekemiseen tai tietokantojen perustamiseen sekä torjunta-aineita koskevan tietämyksen parantamiseen;

19.   suhtautuu myönteisesti komission toteamukseen, että teemakohtaisen strategian odotetaan erityisesti vähentävän torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen;

20.   pahoittelee, että vaikka torjunta-aineet liittyvät immunologisiin vaikutuksiin, hormonaalisiin haittavaikutuksiin, neurotoksisiin häiriöihin ja syöpään(13), terveys mainitaan teemakohtaisessa strategiassa vain ohimennen;

21.   korostaa, että aineita, jotka aiheuttavat syöpää, perimän muutoksia tai jotka ovat lisääntymiselle vaarallisia, hitaasti hajoavia, eläviin kudoksiin kertyviä, myrkyllisiä tai joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, ei saa hyväksyä torjunta-aineiden tehoaineiksi;

22.   huomauttaa, että sikiöt, lapset ja raskaana olevat naiset, iäkkäät, pitkäaikaissairaat ja aiemmista terveysongelmista kärsivät henkilöt sekä torjunta-aineiden käyttäjät ja maaseudun asukkaat ja yhteisöt ovat herkempiä torjunta-aineille ja altistuvat niille, erityisesti erityyppisten torjunta-aineiden yhteisvaikutukselle, muuta väestöä enemmän;

23.   huomauttaa, että kasvinsuojeluaineiden käytön edellytyksenä on, että kasvinsuojeluaine on ensin hyväksytty ja että hyväksyntä perustuu kasvinsuojeluaineen ja tehoaineiden tieteelliseen arviointiin, jossa tutkitaan, millaisia riskejä kasvinsuojeluaineesta oikein käytettynä aiheutuu ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle;

24.   katsoo, että on tärkeää tutkia enemmän torjunta-aineiden käytön sekä erityisesti yhdistetyn ja kasautuvan käytön vaikutuksia terveyteen;

25.   suhtautuu erittäin myönteisesti aineiden kieltämiseen niiden haitallisten vaikutusten perusteella sekä niin kutsuttuun korvaamisperiaatteeseen, jonka mukaan vaarallisemmat aineet poistetaan markkinoilta silloin, kun turvallisempia vaihtoehtoja on olemassa, muut kuin kemialliset vaihtoehdot mukaan luettuina;

26.   kehottaa komissiota ryhtymään yhdessä jäsenvaltioiden ja teollisuuden kanssa toimiin estääkseen väärennettyjen kasvinsuojeluaineiden ja/tai sellaisten kasvinsuojeluaineiden, joille ei ole myönnetty lupaa, maahantuonnin ja markkinoille saattamisen;

27.   kehottaa komissiota varmistamaan, että jos maahan tuoduissa elintarvikkeissa todetaan raja-arvojen ylityksiä, ryhdytään samoihin toimiin ja määrätään samat seuraamukset kuin EU:ssa valmistettujen tuotteiden kohdalla; vaatii varmistamaan välittömästi, että tuontituotteille (joita säännellään yleisesti löyhemmällä kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevalla lainsäädännöllä, mikä merkitsee suurempaa laittomien jäämien tasojen riskiä) tehdään tarkastuksia riittävän tiheästi ja kaikissa jäsenvaltioissa samalla tavalla, jotta eurooppalaiset valmistajat eivät joudu muita epäedullisempaan asemaan ja EU:ssa vakiinnutetaan tasapuoliset toimintaedellytykset;

28.   kehottaa valvomaan asianmukaisesti ja kieltämään sellaiset EU:hun tuotavat elintarvikkeet, jotka on tuotettu käyttämällä sellaisia kasvinsuojeluaineita ja torjunta-aineita, joiden käyttö ja markkinointi ovat EU:ssa kiellettyjä;

29.   kehottaa perustamaan koordinoidut järjestelmät yleisesti käytettävissä olevien torjunta-aineiden tuotantoa, maahantuontia, vientiä, myyntiä, jakelua ja käyttöä koskevien tietojen keruuta varten;

30.   katsoo tarpeelliseksi nimetä alueita, mukaan lukien juomaveden hankkimisen kannalta merkittäviä suojelualueita, joilla torjunta-aineiden käyttöä rajoitetaan tai se kielletään, ja suojella vesiympäristöä tehokkaammin torjunta-aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta epätoivottavan altistumisen välttämiseksi; katsoo, että pitäisi ottaa käyttöön riittävän leveitä puskurivyöhykkeitä ottaen huomioon erilaiset maataloutta koskevat ja maantieteelliset olosuhteet ja sääolosuhteet; katsoo, että torjunta-aineiden käyttö olisi kiellettävä kaupunkien asuinalueilla, julkisissa puistoissa, urheilukentillä, koulujen pihoilla ja lasten leikkikentillä sekä niiden läheisyydessä, sillä komissio on myöntänyt, että suurelle yleisölle aiheutuva riski altistua torjunta-aineille kyseisillä alueilla on korkea;

31.   panee merkille torjunta-aineiden aiheuttaman Euroopan pohjavesien ja pintavesien saastumisen ja korostaa, että on vahvistettava temaattisen strategian ja yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin yhteenkuuluvuutta; huomauttaa, että vettä puhdistetaan kuitenkin yleensä vain ihmisten käyttöön, kun loput saastuneesta vedestä kulkeutuu ihmisruumiiseen kasvien ja eläinten kautta, mikä jatkossa aiheuttaa korkeita hoitokustannuksia;

32.   myöntää, että lentolevityksen kieltäminen on väistämätöntä; katsoo kuitenkin, että lentolevitystä voidaan käyttää silloin, kun se tarjoaa selkeän ympäristöhyödyn, tai jos muita toteutettavissa olevia vaihtoehtoja ei ole olemassa; samalla pitäisi kuitenkin olla pakollista ilmoittaa suurelle yleisölle lentolevityksen ajankohdasta sekä torjunta-aineen määrästä ja tyypistä;

33.   kehottaa komissiota vauhdittamaan jäämien enimmäistasojen yhtenäistämistä yhteisössä, koska nykyisessä tilanteessa toimintaedellytykset EU:ssa eivät ole yhtenäiset, mikä haittaa kilpailua ja aiheuttaa hämmennystä kuluttajille;

34.   kehottaa painokkaasti komissiota asettamaan jäämien enimmäismäärät mahdollisimman alhaisiksi, paitsi jos voidaan todistaa, että edes parhaat käytettävissä olevat tekniikat ja menetelmät eivät voi ehkäistä tietyn tason alittavia jäämiä; kehottaa tässä tarkoituksessa jäsenvaltioita parantamaan torjunta-ainepitoisuuksien seurantaa elintarvikkeissa ja ympäristössä;

35.   suhtautuu myönteisesti ehdotukseen kehottaa jäsenvaltioita poistamaan säädökset, jotka sallivat jäsenvaltioiden soveltaa torjunta-aineisiin alennettuja ALV-kantoja; katsoo, että komission olisi autettava jäsenvaltioita ottamaan käyttöön asianmukaisia viljelijöiden tukitoimia, jotka rahoitetaan maaseudun kehittämisvaroista;

36.   kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita perustettaessa torjunta-aineiden käyttöön – määrällisesti ja laadullisesti – vaikuttavaa vero- tai maksujärjestelmää;

37.   kehottaa painokkaasti komissiota ehdottamaan integroitua tuholaistorjuntaa varten selkeitä määritelmiä ja vähimmäisvaatimuksia, ottaen huomioon luonnonmukaisessa viljelyssä olevat maat, joiden osuus on kasvussa Euroopassa, ja sovelletaan pakollisia yleisiä ja lajikohtaisia integroitua tuholaistorjuntaa koskevia vähimmäisvaatimuksia kaikkeen viljelymaahan paitsi luonnonmukaisessa viljelyssä olevaan maahan;

38.   on tietoinen siitä, että yhteisen maatalouspolitiikan muodostaviin erilaisiin säädöksiin on sisällytetty lukuisia ympäristökysymyksiä, mikä tekee maatalouden tuotantomenetelmistä ympäristöystävällisempiä;

39.   toteaa, että on tarpeen levittää sellaisia viljelykäytäntöjä, joissa edistetään pienempien torjunta-ainemäärien käyttöä (muun muassa integroitu tuotanto ja luonnonmukainen viljely) ja jotka auttavat vähentämään torjunta-aineiden käyttöä yleisesti;

40.   kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita edistämään vähän torjunta-aineita käyttävää viljelyä ja luonnonmukaista viljelyä sekä varmistamaan, että ammattimaiset torjunta-aineiden käyttäjät siirtyvät käyttämään ympäristöystävällisemmin kaikkia saatavilla olevia kasvinsuojelumenetelmiä suosien muita kuin kemiallisia kasvinsuojelu- ja tuholaistorjunta- ja viljelymenetelmiä, kuten vuoroviljelyä ja kitkemistä ennemmin kuin torjunta-aineiden järjestelmällistä käyttöä;

41.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan käyttöön riittävät varat resistenssin tutkimukseen, sellaisen laajan hyötykasvivalikoiman kasvattamiseen ja tuottamiseen, johon kuuluu erilaisia resistenssiominaisuuksia, vuoroviljelyn ja maanmuokkauksen menetelmien tutkimukseen tuholaisten ja kasvitautien torjumiseksi sekä kasvinsuojelun innovaatioihin, muut kuin kemialliset vaihtoehdot mukaan luettuina;

42.   korostaa, että maapallon lämpeneminen johtaa todennäköisesti tuholaiskantojen lisääntymiseen, mikä voi aiheuttaa esiintymistiheyden ja -voimakkuuden kasvamisen; pyytää tästä syystä tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia maataloustuotannon ohella myös ympäristönsuojelun kannalta;

43.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan torjunta-aineiden turvallisen varastoinnin ja käsittelyn ja sen, että käyttämättömät, vanhentuneet torjunta-aineet ja tyhjät pakkaukset kerätään hallitusti, ja käytöstä poistettuja torjunta-aineita käsitellään ongelmajätteitä koskevien sääntöjen mukaisesti;

44.   kehottaa käyttämään yhteisön nykyistä rahoitusta vanhentuneiden torjunta-aineiden turvalliseen hävittämiseen, koska EU:ssa varastoidaan yhä yli 200 000 tonnia torjunta-aineita maan alle tai taivasalla sijaitseviin kasoihin;

45.   on tietoinen siitä, että hyväkuntoinen levityskalusto on olennainen tekijä vähennettäessä torjunta-aineista terveydelle ja ympäristölle, erityisesti asianomaisille työntekijöille, maanviljelijöille ja asukkaille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, ja korostaa, että levityskalusto on tarkastettava säännöllisesti;

46.   kehottaa painokkaasti komissiota ottamaan huomioon mehiläisten kuolleisuuden, joka on äärimmäisen huolestuttava kysymys ja liittyy tiettyjen systeemisten hyönteismyrkkyjen (jotka sisältävät tehoaineina fiproniilia ja imidaklopridia) käyttöön auringonkukan- ja maissinsiementen käsittelyssä;

47.   korostaa, että EU:n kaupassa sovellettavia tuoreiden hedelmien ja vihannesten muotoa, kokoa ja ulkonäköä koskevia vähimmäisvaatimuksia on tarkistettava, sillä nämä tukevat torjunta-aineiden runsasta käyttöä;

48.   kehottaa painokkaasti komissiota muokkaamaan teemakohtaisesta strategiasta kehyksen nykyiselle ja tulevalle lainsäädännölle; ehdottaa esitettäväksi toteuttamiskelpoista kokoelmaa välineitä, jotka eivät ole ristiriidassa keskenään vaan täydentävät toisiaan;

49.   pitää myönteisenä, että komissio on ehdottanut teemakohtaiseen strategiaan perustuvaa kattavaa yhteisön sääntelykehystä kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön varmistamiseksi;

50.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1. (2) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1. (3) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1. (4) EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32. (5) EYVL L 194, 25.7.1975, s. 26. (6) EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19. (7) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1. (8) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 850. Oikaisu julkaistu EUVL L 136, 29.5.2007, s. 281. (9) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56. (10) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7. (11) EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1. (12) EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1. (13) Komission tiedonanto "Euroopan ympäristöterveysstrategia", KOM(2003)0338, s. 5.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2007 konventionaalisista energianlähteistä ja energiateknologiasta (2007/2091(INI))

P6_TA(2007)0468 A6-0348/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Energiapolitiikka Euroopalle" (KOM(2007)0001),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista: tavoitteena kivihiilen päästöjen lähes täydellinen eliminointi vuodesta 2020" (KOM(2006)0843),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Ohjeellinen ydinalan ohjelma osoitettu Euratomin perustamissopimuksen 40 artiklan mukaisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle lausuntoa varten" (KOM(2006 )0844),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman laatiminen" (KOM(2006)0847),

–   ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman "Euratomin toiminnan arviointi – 50 vuotta eurooppalaista ydinenergiapolitiikkaa"(1),

–   ottaa huomioon 14. joulukuuta 2006 hyväksymänsä päätöslauselman Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi – Vihreä kirja(2),

–   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 hyväksymänsä päätöslauselman energiatehokkuudesta annetusta vihreästä kirjasta "Enemmän tuloksia vähemmällä"(3),

–   ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 hyväksymänsä päätöslauselman energiahuollon varmuudesta Euroopan unionissa(4),

–   ottaa huomioon liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston 23. marraskuuta 2006 tekemät päätelmät energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 8. ja 9. maaliskuuta 2007 antamat päätelmät Eurooppa-neuvoston toimintasuunnitelman (2007–2009) "Euroopan energiapolitiikka" hyväksymisestä,

–   ottaa huomioon Salvador Garriga Polledon työjärjestyksen 113 artiklan mukaisesti esittämän päätöslauselman puhtaasta hiiliteknologiasta (B6-0143/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0348/2007),

A.   katsoo, että energian toimitusvarmuus, uusiutuvat energianlähteet, energiansäästö, energiatehokkuus ja energiahuollon monipuolistaminen ovat yhä keskeisempiä kysymyksiä energiapolitiikassa, koska EU:n on suuresti riippuvainen energian tuonnista,

B.   ottaa huomioon, että tavanomaisilla energianlähteillä, kuten hiili, öljy, maakaasu ja ydinvoima, on jatkossakin merkittävä rooli energiahuollossa,

C.   ottaa huomioon, että jos ennaltaehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, EU:n riippuvuus tuonnista kasvaa fossiilisten polttoaineiden osalta 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja että maakaasun ja öljyn toimitukset ovat epävarmoja geopoliittisten riskien sekä lisääntyvän kysyntäkilpailun vuoksi,

D.  D ottaa huomioon, että hiilentuotannon alasajolla on merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus alueisiin, joilla ei ole juurikaan vaihtoehtoja taloudellisen toiminnan monipuolistamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi,

E.   ottaa huomioon, että autot, joissa on sähköinen voimansiirto, tarjoavat mahdollisuuksia merkittäviin tehokkuusparannuksiin sillä edellytyksellä, että niihin ladataan sähköä vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista lähteistä,

F.   ottaa huomioon, että riippuvuutta öljystä voidaan vähentää myös toimilla, joilla torjutaan autojen merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä,

G.   ottaa huomioon, että EU:n sähkön bruttotuotannosta 31 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla, 29 prosenttia hiilellä, 19 prosenttia kaasulla, 14 prosenttia uusiutuvilla energianlähteillä ja 5 prosenttia öljyllä,

H.   katsoo, että fossiilisten energianlähteiden käyttö jatkossa edellyttää lisätoimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi,

I.   ottaa huomioon, että EU on asettanut kunnianhimoisia kasvihuonekaasujen vähentämisen tavoitteita olennaisena osana ilmastonmuutoksen torjumista koskevaa politiikkaansa,

J.   ottaa huomioon, että tavanomaisia energialähteitä voidaan käyttää polttoaineiden tuottamiseen,

K.   katsoo, että EU:n kivihiilikaivosteollisuuden rakenneuudistuksen yhteydessä on järkevää, jopa toimitusvarmuuden kannalta, ylläpitää nykyisen tasoisia huomattavia kotimaisia kivihiilivaroja,

L.   katsoo, että yhteisön lainsäädäntö, kuten sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27. syyskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/77/EY(5), on edistänyt teknistä kehitystä ja yksityisen sektorin tutkimusta ja kehitystä,

Yleiskatsaus

1.   pitää myönteisinä komission edellä mainittuja tiedonantoja kestävästä sähköntuotannosta fossiilisilla polttoaineilla, Euroopan strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta sekä ohjeellisesta ydinalan ohjelmasta;

2.   korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen edistää merkittävällä tavalla kestävyyttä ja toimitusvarmuutta ja parantaa samalla EU:n tuottajien vientimahdollisuuksia;

3.   korostaa energiavarojen jatkuvan vähentymisen vuoksi energianlähteiden monipuolistamisen merkitystä; tunnustaa myös ydinfission merkityksen ja ydinfuusion tulevan merkityksen joissakin maissa; kiinnittää huomiota energiavarojen alueellisen käytön merkitykseen toimitusvarmuuden kannalta;

4.   katsoo, että fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvan voimalateknologian tehokkuutta ja ydinvoimaloiden turvallisuusstandardeja on parannettava edelleen, ja että ydinfuusioteknologiaa on kehitettävä nopeasti, mikä edellyttää myös tutkimusrahoituksen lisäämistä vastaavalla tavalla;

5.   kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia monipuolistamaan ja hajauttamaan energiantuotantoa käyttämällä tarkoituksenmukaisimpia energiavaroja EU:n eri alueilla ja ottamalla huomioon paikalliset erityispiirteet;

6.   huomauttaa, että kestävän energian saatavuuden parantaminen on avainasemassa, jotta kehitysmaat voivat saavuttaa vuosituhattavoitteensa, ja toteaa, että arviolta 2 miljardia ihmistä kärsii tällä hetkellä energian saannin rajoituksista, mikä vaikeuttaa heidän taloudellisen kehityksen ja elintason parantamisen mahdollisuuksiaan;

7.   korostaa, että markkinahäiriöt leimaavat sisäisiä energiamarkkinoita siihen saakka, kunnes energiapolitiikkaan sovelletaan saastuttaja maksaa -periaatetta, josta määrätään EY:n perustamissopimuksen 174 artiklan 2 kohdassa; kehottaa painokkaasti siksi jälleen kerran jäsenvaltioita sisällyttämään ulkoiset kustannukset energiakustannuksiin, ympäristö- ja seurannaiskustannukset mukaan luettuina;

8.   huomauttaa, että energianhinnoissa on otettava huomioon energiantuotannon todelliset ulkoiset kustannukset, kuten ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset;

9.   katsoo, että kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää energia-alalla vain käyttämällä entistä enemmän vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia teknologioita, kuten ydinteknologiaa, puhdasta hiiliteknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä;

Energiateknologia

10.   korostaa, että Euroopassa energiahuollon kestävyys voidaan saavuttaa vain huomattavien tutkimustoimien ja kuluttajien käyttäytymisen muuttumisen avulla;

11.   pitää myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttiseen kumppanuuteen sisältyvää EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttista talousneuvostoa, jota koskeva sopimus allekirjoitettiin Washingtonissa 30. huhtikuuta 2007, sekä sitä, että mainittu talousneuvosto auttaa lisäämään transatlanttista yhteisymmärrystä energiaan liittyvissä kysymyksissä; korostaa tarvetta vahvistaa siteitä energiakysymyksissä, missä yhteydessä on otettava huomioon myös lainsäädännölliset näkökohdat;

12.   toteaa, että Eurooppa on johtavassa asemassa koko maailmassa innovatiivisten energiateknologioiden, kuten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen tutkimuksen ja kehittämisen alalla sekä erityisesti ydinfuusioteknologian alalla;

13.   kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita, alueita ja muita toimijoita hyödyntämään tehokkaasti koheesiopolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia ja investoimaan uusiin energiateknologioihin, jotka perustuvat sekä uusiutuviin energialähteisiin että kestäviin fossiilisiin polttoaineisiin ("vähäpäästöiset voimalat");

14.   kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita ja alueviranomaisia parantamaan energian toimitusvarmuutta lisäämällä suoraa yhteistyötä energia-alalla erityisesti raja-alueilla;

15.   suosittelee tehokkaita investointeja innovointiin ja sovellettuun tutkimukseen sekä pääomainvestointeja älykkäisiin energiaverkkoihin ja älykästä sähköverkkoa koskevaan teknologiaan;

16.   panee merkille, että EU:n ulkopuoliset valtiot ja alueet sijoittavat tällä hetkellä valtavia summia tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä saattaa keskipitkällä aikavälillä vaarantaa Euroopan johtavan aseman teknologiassa, ja että toisaalta on vältettävä rahoituksen liiallista keskittämistä mihinkään yksittäiseen alaan; korostaa, että ilmastonmuutoksen rajoittamisen maailmanlaajuisen velvoitteen vuoksi on pidettävänä toivottavana, että kehitysmaat eivät jää jälkeen hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa, ja korostaa, että tässä yhteydessä on ehdottomasti toimittava läheisessä yhteistyössä Intian ja Kiinan kanssa;

17.   korostaa, että EU:n teknologinen etumatka, joka perustuu EU:n ja jäsenvaltioiden tutkimustoimintaan, vahvistaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja luo työpaikkoja Eurooppaan;

18.   kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja yrityksiä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tehostamaan energiaan liittyvää tutkimusta ja kehittämistä siten, että erityisiä tavoitteita ovat energiantuotannon ja energiatoimitusten tehokkuuden parantaminen, ympäristövaikutusten vähentäminen, nykyisten teknologioiden turvallisuuden lisääminen, uusiutuvien energiamuotojen varastointiteknologian kehittäminen sekä uusien ydinreaktorisukupolvien ja ydinfuusion kaltaisten uusien energiateknologioiden kehittäminen;

19.   suosittelee niiden energiavarojen osalta, joiden saatavuus on rajoitettua ja jotka ovat tulevina vuosina ratkaisevan tärkeitä jäsenvaltioiden energiaturvallisuuden ja riippumattomuuden kannalta, että tulevassa Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa pitäisi suosia sellaisen teknologian kehittämistä, jossa hyödynnetään optimaalisesti teknologian mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää;

20.   toteaa, että vuoden 2020 tavoitteet, joiden mukaisesti vähintään 20 prosenttia EU:n energiankulutuksesta katetaan uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuutta parannetaan 20 prosentilla, antaa EU:lle hyvät mahdollisuudet saavuttaa paljon suurempi uusiutuvien energialähteiden osuus ja levittää energiatehokasta teknologiaa pitkällä aikavälillä; pitää erittäin tärkeänä, että Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa otetaan täysimääräisesti huomioon tämä pitkällä aikavälillä tapahtuva siirtyminen kohti uusiutuvaa energiaa koskevaa teknologiaa ja parannettua energiatehokkuutta kaikilla talouden aloilla;

21.   pitää myönteisenä komission ilmoitusta esittää kevään 2008 huippukokoukseen mennessä Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma; kysyy kuitenkin, mistä sen rahoitus aiotaan hankkia;

22.   kehottaa komissiota tukemaan synteettisten polttoaineiden teknologiaa, koska sen avulla voidaan vahvistaa energian toimitusvarmuutta ja vähentää tieliikennealan päästöjä EU:ssa;

23.   huomauttaa, että uusien energiateknologioiden julkisen käynnistystuen on oltava määrältään asianmukaista, että sen myöntämisessä on otettava huomioon uuden energiateknologian kaupallinen elinkelpoisuus, ja että käynnistystuki on lopetettava viimeistään siinä vaiheessa, kun mainitulla tavalla tuettu uusi teknologia on kilpailukykyinen;

24.   kiinnittää neuvoston tavoin huomiota tarpeeseen varmistaa, että uutta kapasiteettia rakennettaessa käytetään tehokkainta käytettävissä olevaa teknologiaa, mukaan luettuna sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kaukolämmitys ja jäähdytyslämpö sekä teollisuuden tähdelämpö;

25.   painottaa, että vähintään Lissabonin tavoitteiden saavuttaminen ja kansainvälisesti hyväksytyn ehdotuksen esittäminen talousarviotulojen vähimmäisosuuden osoittamisesta tutkimukselle edistäisi ilmastonmuutoksen torjuntaa;

Fossiiliset polttoaineet

26.   painottaa, että fossiiliset polttoaineet säilyttävät tärkeän asemansa EU:n energian toimitusvarmuuden takaamisessa, ja korostaa maakaasun merkitystä vähiten hiiltä sisältävänä fossiilisena polttoaineena;

27.   korostaa, että fossiilisia polttoaineita on pitkällä aikavälillä pakko käyttää sähköntuotantoon siihen saakka, kunnes perustarpeet voidaan täyttää uusiutuvilla energialähteillä;

28.   korostaa, että omat fossiiliset energianlähteet, ennen kaikkea suuret hiiliesiintymät ja hyödyntämättömät öljy- ja kaasuvarat joissakin jäsenvaltioissa ja Norjassa, parantavat osaltaan energian toimitusvarmuutta; suosittelee, että tulevaisuudessa energiatuotantolaitokset on varustettava hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologialla (CCS-teknologia) aina kun se on teknisesti mahdollista; katsoo, että sovellettavien lakeihin perustuvien ja hallinnollisten sääntöjen olisi edistettävä optimaalisia tuotanto-olosuhteita;

29.   katsoo, että fossiilisten polttoaineiden tehokkuutta on lisättävä ja että niiden päästöjen vähentämistä on tehostettava tukemalla muun muassa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa; toteaa kuitenkin, että jotkut eurooppalaiset voimalaitokset ovat jo nyt maailman tehokkaimpia;

30.   kehottaa komissiota kannustamaan investointeja sähkön ja lämmön yhteistuotantoon; toteaa, että sähkön ja lämmön tehokas yhteistuotanto voi kaksinkertaistaa tavallisen hiilivoimaa käyttävän lauhdutuslaitoksen tehokkuuden;

31.   huomauttaa, että toimitusvarmuuden ja kustannustehokkuuden kannalta ei ole järkevää vaikeuttaa moderneimpien ja tehokkaimpien hiilivoimaloiden rakentamista väärin suunnattujen markkinakannustimien avulla;

32.   kehottaa komissiota varmistamaan, ettei päästökauppajärjestelmä estä nykyisten laitosten korvaamista nykyaikaisilla ja ilmastoystävällisemmillä laitoksilla, kuten ydinvoimaloilla;

33.   kehottaa parantamaan edelleen Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismia, jotta sen avulla voidaan sen tarkoituksen mukaisesti siirtää tehokasta, puhdasta ja soveltuvaa energiateknologiaa kehitysmaihin;

34.   kehottaa komissiota varmistamaan päästökauppajärjestelmän toimintaa tarkistaessaan, että asianmukaista huomiota kiinnitetään lämmöntuotantomarkkinoiden erityisongelmaan, jonka muodostavat lähinnä yksittäiset fossiilisia polttoaineita käyttävät polttimet (boilerit), jotka polttimen pienen koon takia eivät kuulu päästökauppajärjestelmän piiriin;

35.   kehottaa nykyisiä, fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita parantamaan energiatehokkuuttaan ja vaikutustaan ympäristöön;

36.   toteaa, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologia vähentää voimalaitosten tehokkuutta ja että hiilidioksidin varastointiin liittyvät tekniset, oikeudelliset ja ympäristöongelmat voidaan ratkaista vain tutkimuksen ja poliittisten aloitteiden avulla; pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian laitteet olisi asennettava fossiilisiin voimalaitoksiin niin pian kuin se on käytännössä mahdollista;

37.   on vakuuttunut siitä, että tehokkain tapa varmistaa, että kasvihuonekaasut eivät vaikuta ilmastonmuutokseen, on vähentää nopeasti ja huomattavasti kasvihuonekaasujen tuotantoa; katsoo tässä yhteydessä, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologia on vain yksi väline, jolla ilmastonmuutosta voidaan hidastaa;

38.   katsoo, että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi eivät ole välttämättä kannattava vaihtoehto pienille voimalaitoksille, jotka tuottavat vain suhteellisen pieniä määriä energiaa ja ovat olemassa lähinnä toimitusvarmuuden takia;

39.   vaatii, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian puitteissa tutkimuksella on tehostettava myös tehokkuustappioiden minimoimista, hiilidioksidin turvallisen varastoinnin edistämistä ja käytettävien kemiallisten ja biologisten menetelmien selventämistä hiilidioksidin sitomisessa;

40.   vaatii laajan geologisen kartoituksen käynnistämistä mahdollisuuksien ja sopivimpien paikkojen löytämiseksi hiilidioksidin turvallista varastointia varten;

41.   korostaa, että vaikka hiilidioksidin talteenotto ja varastointi perustuu osittain jo testattuihin yksittäiskomponentteihin, se ei perustu teollisessa mittakaavassa testattuun kokonaiskonseptiin;

42.   viittaa asianmukaisten tietojen puuttumiseen hiilidioksidin varastoinnin sivuvaikutuksista maaperän kerroksiin;

43.   ei pidä hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa kaikissa hiilivoimaloissa koskevia sitovia tavoitteita järkevinä, koska siinä vaiheessa, kun mainittu teknologia on kehitetty ja käyttövalmis, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian käyttöä ohjaa EU:n päästökauppajärjestelmä; kehottaa siitä huolimatta teollisuutta soveltamaan "talteenottovalmiuden" käsitettä uusia fossiilivoimaloita kehittäessään;

44.   kehottaa komissiota esittämään nopeasti hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevan lakiehdotuksen hiilidioksidin varastointia koskeviin oikeudellisiin kysymyksiin vastaamiseksi sekä kyseisten hankkeiden investointiturvan varmistamiseksi;

45.   kehottaa komissiota arvioimaan hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin mahdollisia riskejä ja vahvistamaan vaatimukset hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitoimien lupia ja havaittujen riskien ja vaikutusten hallintaa varten;

46.   vaatii, että samalla kun tutkitaan mahdollisuuksia geologiseen varastointiin osana hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaa, on taattava, että hiilidioksidi varastoidaan turvallisesti ja pysyvästi paikkoihin, joista hiili ei vuoda takaisin ilmakehään;

47.   katsoo, että saastuttamattomiin hiiliteknologioihin liittyvät esittelyhankkeet on toteutettava alueilla, joilla on perinteisesti harjoitettu hiilikaivostoimintaa ja jotka kärsivät tuotannon alasajon vaikutuksista ja joilla rahoitusta on supistettu nykyisen rahoituskehyksen (2007–2013) soveltamiskaudella;

48.   kehottaa komissiota esittämään selkeät poliittiset suuntaviivat hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan liittyvän tutkimuksen edistämiseksi tavoitteena tutkia tapoja, joilla hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaa voidaan käyttää kaupallisessa sähköntuotannossa, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, joiden tarkoituksena on välttää hiilidioksidin talteenotto- ja varastointimenettelyjen ja päästökauppajärjestelmän väliset epäjohdonmukaisuudet niiden soveltamisessa, ja kehottaa komissiota samalla varmistamaan, että mainitut suuntaviivat ja ehdotukset eivät haittaa uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden kehittämistä;

49.   korostaa, että on tärkeää tiedottaa kivihiilivoimaloiden läheisyydessä olevien alueiden asukkaille niihin liittyvistä vaaroista, ja huomauttaa, että olisi hyödyllistä julkaista suunnitelmia nykyisten voimaloiden uudenaikaistamiseksi ja niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi;

50.   tunnustaa, että teknologisen edistyksen nykyvaiheessa arvioidaan, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisuilla tuotettu sähkö tulee yhtä kalliiksi kuin uusiutuvista energialähteistä saatava sähkö;

51.   korostaa entistä läheisemmän yhteistyön merkitystä komission ja yksityisen sektorin välillä, jotta saastuttamattoman hiiliteknologian käyttöön saaminen helpottuisi;

52.   painottaa, että vaikka hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin tutkimuksen ja kehittämisen rahoitusta on lisättävä, sitä ei saa tehdä uusiutuvia energialähteitä koskevan tutkimuksen kustannuksella;

53.   kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita koskevia tiedotuskampanjoita, joihin sidosryhmät ja poliittiset päättäjät osallistuvat;

54.   varoittaa yksipuolisesta riippuvuudesta tietyistä kaasun toimittajista tai toimitusreiteistä ja korostaa nestemäisen maakaasun merkitystä kaasuntuonnin monipuolistamisessa;

55.   kehottaa painokkaasti komissiota tekemään entistä laajempia geologisia tutkimuksia, joilla pyritään löytämään uusia fossiilisten polttoaineiden esiintymiä jäsenvaltioiden alueelta;

56.   pahoittelee, ettei komissio käsitellyt energiapaketissa yksityiskohtaisemmin öljyn toimitusvarmuutta, ja kehottaa komissiota esittämään asiaa koskevan tiedonannon;

57.   muistuttaa, että fossiiliset polttoaineet muodostavat tärkeän perustan, jota voitaisiin käyttää vedyn laajamittaiseen tuotantoon energian kantajaksi ja polttoaineeksi;

58.   on huolissaan hiilivoimaloiden mittavista rakennustöistä Kiinassa ja Intiassa (jotka kehittyvinä maina eivät ole sidottuja Kioton pöytäkirjan noudattamiseen) korostaen sitä seikkaa, että Kiinan odotetaan ohittavan Yhdysvallat hiilidioksidipäästöjen määrässä vuoden 2007 aikana; ottaa kuitenkin huomioon, että Kiina ja Intia etsivät monipuolisempia energialähteitä; painottaa EU:n ympäristöä säästävän energiateknologian vientimahdollisuuksia; korostaa, että hiilipäästöjen vähentämisen on oltava EU:n kehitysmaihin tekemien infrastruktuuri-investointien ensisijaisena tavoitteena samalla kun EU tukee talouskasvua, puhtaan energian teknologiaa ja valmiuksien kehittämistä kehitysmaissa;

59.   kannattaa komission yhteistyötä Kiinan kanssa, varsinkin vuonna 2005 solmittua EU:n ja Kiinan välistä kumppanuutta ilmastonmuutosasioissa sekä myöhempää, lähes päästötöntä energiantuotantoteknologiaa koskevasta yhteistyöstä vuonna 2006 allekirjoitettua yhteisymmärryspöytäkirjaa, jonka pitäisi kannustaa kehittämään puhdasta energiateknologiaa; kehottaa komissiota työskentelemään Kiinan kanssa puhtaan energiateknologian kehittämistä koskevan etenemissuunnitelman laatimiseksi Kiinalle, ja määrittämään keskeisiä toimia ja välitavoitteita puhtaan energiateknologian kehittämistä ja käyttöönottoa varten Kiinassa; kehottaa painokkaasti komissiota luomaan vastaavanlaisia suhteita myös muiden kehittyvien talouksien, varsinkin Intian ja Brasilian kanssa, joilla myös saattaa olla laajoja hiilivaroja;

60.   panee merkille Kansainvälisen energiajärjestön (IAEA:n) vuonna 2005 julkaiseman tutkimuksen tulokset, joiden mukaan joidenkin teknologioiden käyttöönotto OECD:n ulkopuolisissa maissa saattaisi olla huomattavasti kustannustehokkaampaa ja olla erityisen tärkeää silloin, kun maiden välillä on suuria eroja geologisissa piirteissä ja luonnonvarojen laajuudessa; katsoo, että tällaisissa tapauksissa teollisuusmaiden olisi harkittava kehitysmaille annettavaa taloudellista tukea, joka auttaisi kehitysmaita saavuttamaan kansalliset käyttöönottotavoitteensa; korostaa, että mahdollisuus myydä käyttöönottovälineitä yli rajojen parantaisi tehokkuutta ja varmistaisi, että käyttöönotto tapahtuu siellä, missä se on kustannustehokkainta;

61.   kehottaa komissiota tukemaan Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien pyrkimyksiä luoda energian investointikehys, jonka yhteydessä käsitellään kustannuksia, riskejä ja institutionaalisia ja tietoa koskevia esteitä vain vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia tuottavaa teknologiaa tukevien julkisen ja yksityisen alan kumppanuuksien lisäämiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan eri mekanismeja, jotka on suunniteltu helpottamaan tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä, kuten puhdasta kehitystä ja ilmastoa koskevaa Aasian ja Tyynenmeren kumppanuutta ja hiilen sitomista käsittelevää foorumia (CSLF) sekä muita teknologian siirtotavoitteita; kehottaa komissiota kehittämään kansainvälistä rahoitusta, tiedon jakamista sekä tutkimus- ja kehitysmekanismeja koskevia arviointikriteerejä, jotka perustuvat pitkällä aikavälillä vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia tuottavan teknologian kehityksen tukemiseen;

62.   kehottaa painokkaasti komissiota arvioimaan energiapolitiikan alaa koskevien ehdotustensa alueellisia vaikutuksia ja antamaan tulokset jäsenvaltioiden käyttöön;

63.   kehottaa tilanteen kiireellisyyden vuoksi lisäämään välittömästi tukea kehitysmaille sellaisen puhtaan hiiliteknologian käytössä, joka on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi;

64.   tukee sellaisen teknologian ja sellaisten hankkeiden edistämistä, joilla parannetaan kehitysmaiden energiatehokkuutta ja energian saatavuutta niissä, ja jotka mukautetaan erityisesti kyseisten maiden tarpeisiin ja olosuhteisiin esimerkiksi siten, että ihmisiä opetetaan itse valmistamaan energiatehokkaita uuneja; katsoo, että näin voidaan sekä luoda työpaikkoja että torjua aavikoitumisen ja ilmastonmuutoksen etenemistä sekä myös parantaa ihmisten terveyttä;

Ydinvoima

65.   pitää myönteisenä sitä, että ohjeellinen ydinalan ohjelma muodostaa perustan kattavalle keskustelulle eurooppalaisesta ydinvoimavaihtoehdosta;

66.   painottaa, että ydinenergia on välttämätöntä perusenergiantarpeen täyttämiseksi Euroopassa keskipitkällä aikavälillä;

67.   tukee Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2007 antamaa ehdotusta käydä ennakkoluulotonta keskustelua ydinenergian mahdollisuuksista ja riskeistä;

68.   huomauttaa, että tällä hetkellä ydinenergia-alan tutkimuksen rahoituksessa keskitytään pääasiassa turvallisuusteknologiaan;

69.   tunnustaa ydinenergian merkityksen merkittävänä osana sähköntuotantoa 15:ssä 27 jäsenvaltiosta ja siten koko EU:ssa, ja ottaa huomioon, että ydinvoimalla tuotetaan kolmannes EU:n sähköntuotannosta;

70.   panee merkille, että EU:n ydinenergiantuotantoa on kehitetty teollisesti ja laajamittaisesti neljän vuosikymmenen ajan, ja sen luotettavuus ja turvallisuus ovat parantuneet koko ajan;

71.   panee merkille, että Suomi, Ranska, Bulgaria, Romania, Slovakia, Liettua (yhteistyössä Latvian ja Viron kanssa), Iso-Britannia, Puola ja Tšekin tasavalta rakentavat tai suunnittelevat uusia ydinvoimaloita tai tutkivat rakentamisen mahdollisuutta;

72.   toteaa, että ydinenergia on tällä hetkellä Euroopan merkittävin hiilidioksidipäästöiltään vähäinen energianlähde, ja korostaa ydinenergian ratkaisevan tärkeää roolia ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta;

73.   viittaa IPCC:n (hallitustenvälisen ilmastopaneelin) kolmanteen raporttiin, jossa ydinenergia mainitaan yhtenä ilmastonmuutoksen hidastamisen keinona;

74.   toteaa, että vaikka valinta, jonka kukin jäsenvaltio tekee ydinenergian hyväksi tai sitä vastaan, kuuluu sen yksinomaiseen toimivaltaan, valinta saattaa vaikuttaa sähkön hintakehitykseen muissa jäsenvaltioissa;

75.   kehottaa komissiota ehdottamaan toimia, joilla pyritään ylläpitämään EU:ssa korkeaa osaamisen tasoa, jota vaaditaan, jos ydinenergia aiotaan säilyttää toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona;

76.   huomauttaa, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin päätökset ydinenergian käytöstä vaikuttavat suoraan myös ilmastotavoitteisiin, joita EU voi realistisesti asettaa; huomauttaa, että jos ydinenergia hylätään, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista koskevia tavoitteita ei voida saavuttaa;

77.   muistuttaa, että ydinenergiaa käyttävät jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan kansainvälisesti sovellettavia turvallisuus- ja ydinsulkunormeja, ja tunnustaa tässä yhteydessä Euratom-sopimuksen erityisen merkityksen;

78.   pitää myönteisenä korkean tason työryhmän "Ydinturvallisuus ja ydinjätehuolto" perustamista ja pitää ydinenergiafoorumin perustamista tärkeänä toimijoiden foorumina, jolla toimijat voivat käsitellä ydinalan investointien etenemissuunnitelmaa, joka edistää läpinäkyvää, asianmukaista, dokumentoitua ja tasapainoista vuoropuhelua kaikista ydinenergiaan ja sen käyttöön liittyvistä kysymyksistä;

79.   pitää myönteisenä komission kehotusta asettaa EU:n yhteiset ydinturvallisuuden vertailutasot; katsoo tässä yhteydessä, että parhaiden käytäntöjen vertaisarvioinnin perusteella kyseisten vertailutasojen olisi oltava korkeimpien mahdollisten turvallisuusstandardien mukainen;

80.   korostaa syyskuussa 2007 perustetun kestävän ydinenergiatekniikan foorumin merkitystä ydinfissiota koskevan eurooppalaisen strategisen tutkimusohjelman laatimisessa;

81.   korostaa, että tunnetut maailmanlaajuiset uraaniesiintymät riittävät arvioiden mukaan yli 200 vuoden ajaksi ja että esiintymät mahdollistavat joitakin tulevaisuuden vaihtoehtoja, jotka koskevat poliittisten riskien hajauttamista toimitusvarmuuden varmistamiseksi tai kompromissien tekemistä ydinpolttoaineiden lähteiden riskejä, hintoja ja paikkoja koskevien vaihtoehtojen välillä;

82.   painottaa, että neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevän kansainvälisen foorumin (GIF), jonka jäsen Euroopan atomienergiayhteisö on, suunnitelmien mukaan ydinenergialla voi olla kestävä tulevaisuus sen ansiosta, että ydinenergia perustuu laajalti sellaisen energiamuodon käyttämiseen, joka mahdollistaa ydinenergian mahdollisten sovellusten kehittämisen aikajakson ulottamisen tuhansiin vuosiin, ja joka vähentää merkittävästi lopputuotteena syntyvän ydinjätteen määrää ja radioaktiivisuutta;

83.   tukee komission lausuntoja ydinenergian kilpailukyvystä ja huomauttaa, että yhteisön rahoitus Euratomin tutkimuksen seitsemännelle puiteohjelmalle käytetään suurimmaksi osaksi turvallisuus- ja ydinfuusiotutkimukseen; huomauttaa, että EU:n strategiset kriteerit voidaan täyttää parhaiten siten, että yhteisön toimet yhdistetään tutkimukseen, jolla kehitetään uuden sukupolven kestävää ydinteknologiaa;

84.   huomauttaa, että uraanin hinnan vaihtelut eivät vaikuta merkittävästi ydinenergian tuotantoon, koska ydinpolttoaineen osuus sähkön hinnasta on vähäinen;

85.   korostaa pitkät investointikaudet huomioon ottaen vakaan oikeudellisen ja poliittisen toimintakehyksen välttämättömyyttä;

86.   viittaa vuonna 2006 tehtyyn Eurobarometri-kyselyyn, jonka mukaan väestön tietämyksen taso vaikuttaa erittäin paljon sen suhtautumiseen ydinenergiaan; korostaa näin ollen ydinenergiaa koskevan avoimen ja julkisen keskustelun merkitystä kaikissa jäsenvaltioissa yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ydinvoiman myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista ennen poliittisten päätösten tekemistä;

87.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vihdoinkin edistymään loppusijoituskysymyksessä, jotta välivarastointi lähellä maanpintaa voidaan lopettaa;

88.   muistuttaa, että neljännen sukupolven reaktoreiden odotetaan parantavan polttoaineen tehokasta käyttöä ja vähentävän jätteen määrää; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään rakennemateriaalien kehittämiseen ja ydinpolttoaineen käytön optimointiin sekä tukemaan hankkeita, joilla pyritään kehittämään neljännen sukupolven reaktoreiden prototyyppejä;

89.   toteaa, että ydinenergian käyttö voi luoda synergioita uusiutuvien energialähteiden kanssa, esimerkiksi tarjoamalla omaperäisiä menetelmiä vedyn tai biopolttoaineiden tehokkaaseen ja edulliseen tuotantoon;

90.   muistuttaa, että maailmassa ollaan suunnittelemassa tai rakentamassa kymmeniä ydinvoimaloita ja että on ratkaisevan tärkeää, että eurooppalaiset yritykset osallistuvat niiden rakentamiseen sekä teollisuusstrategian kannalta että mahdollisimman tiukkojen turvallisuusperiaatteiden edistämiseksi koko maailmassa;

91.   muistuttaa vielä Euratomin lainojen roolista ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tämän tärkeän välineen saatavuuden myös tulevaisuudessa;

o
o   o

92.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0181. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0603. (3) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 273. (4) EUVL C 292 E, 1.12.2006, s. 112. (5) EYVL L 283, 27.10.2001, s. 33.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2007 yhteisön strategiasta henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (2007/2119(INI))

P6_TA(2007)0469 A6-0343/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteisön strategiasta henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi: uudelleentarkastelun tulokset (KOM(2007)0019),

–   ottaa huomioon vaikutustenarvioinnin, joka liittyy edellä mainittuun tiedonantoon (SEC(2007)0060),

–   ottaa huomioon kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman(1),

–   ottaa huomioon kuudennen(2) ja seitsemännen(3) tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelman,

–   ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjumisesta(4),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittamisesta kahteen celsiusasteeseen: toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen (KOM(2007)0002),

–   ottaa huomioon 14. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutoksesta(5),

–   ottaa huomioon 8. ja 9. maaliskuuta 2007 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät uudistetusta kestävän kehityksen strategiasta (kesäkuu 2006) ja ympäristöteknologian ja -innovoinnin asemasta kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa,

–   ottaa huomioon eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman (ECCP) 31. lokakuuta 2006 esittämän raportin henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien teknologisten ja muiden keinojen toimivuuden ja kustannusten tarkastelusta ja analysoinnista (Review and analysis of the reduction potential and costs of technological and other measures to reduce CO2-emissions from passenger cars)(6),

–   ottaa huomioon kuluttajien mahdollisuudesta saada uusien henkilöautojen markkinoinnin yhteydessä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevia tietoja 13. joulukuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/94/EY(7),

–   ottaa huomioon bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta 13. lokakuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY(8) ja komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 98/70/EY muuttamisesta sekä tieliikenteen polttoaineiden käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisesta (KOM(2007)0018),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A6-0343/2007),

A.   ottaa huomioon, että henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot tuottavat noin 19 prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä ja päästöjen absoluuttiset määrät kasvavat edelleen pääasiassa siksi, että uusien autojen määrä ja teho kasvavat,

B.   katsoo, että kustannustehokkain ja toimivin vaihtoehto matkustajaliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on julkisen liikenteen osuuden kasvattaminen; pitää tärkeänä, että hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ryhdytään toimiin julkisen liikenteen laadun ja ulottuvuuden lisäämiseksi ja parantamiseksi, jotta siirtyminen henkilöautoista julkiseen liikenteeseen voidaan tehdä entistä houkuttelevammaksi ja siten vähentää työmatkalaisten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärää,

C.   katsoo, että kuljettajien käyttäytymistä ja infrastruktuuria koskevia toimia ei ole tähän mennessä otettu riittävästi huomioon EU:n strategiassa autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja että kyseisillä toimilla voidaan kuitenkin saada paljon aikaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi,

D.   ottaa huomioon, että maantieliikenteen osuus kaikesta EU:ssa käytetystä öljystä on 60 prosenttia ja että öljyn tehoton käyttö lisää energian huoltovarmuuteen kohdistuvaa uhkaa sekä aiheuttaa korkeita käyttökustannuksia ja maailman öljyvarojen kulumista,

E.   katsoo, että nyt vaaditaan lainsäädäntötoimia suunnittelua ja teknologiaa koskevien muutosten edistämiseksi; nämä muutokset ovat tarpeen, jos ala aikoo tukea EU:ta tämän pyrkiessä saavuttamaan hiilidioksidipäästöjä koskevan tavoitteensa, joka on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä,

F.   katsoo, että vapaaehtoisuuteen perustuva lähestymistapa on osoittautunut epäonnistuneeksi, sillä on selvää, että autoteollisuus ei kykene täyttämään vapaaehtoista sitoumustaan, jonka mukaan päästöjen tavoitearvo olisi 140 g CO2/km vuoteen 2008 mennessä, ja ottaa huomioon, että vuonna 1995 ehdotettiin tavoitearvoa 120 g CO2/km, jonka neuvosto ja parlamentti vahvistivat vuonna 1996, ja että tavoite oli tarkoitus saavuttaa vuoteen 2005 mennessä ja viimeistään vuonna 2010,

G.   ottaa huomioon, että tiedonannossaan "Kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehys 2000-lukua varten" (KOM(2007)0022) komissio esittää pääpiirteittäin keskeiset tekijät, jotka koskevat strategiaa moottoriajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla; tämän strategian avulla pyritään saavuttamaan EU:n tavoitearvo 120 g CO2/km vuoteen 2012 mennessä unionin ja jäsenvaltioiden yhteisten toimien avulla,

H.   katsoo, että on toteutettava toimia henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, joka koostuu moottoria koskevista toimenpiteistä, täydentävistä toimenpiteistä, biopolttoaineista, taloudellisesta ajamisesta ja infrastruktuuria koskevista toimista,

I.   ottaa huomioon, että autojen hiilidioksidipäästöt riippuvat monimutkaisesta vuorovaikutuksesta moottoritehon, polttoaineiden hiili-intensiteetin, ajokäyttäytymisen, ajetun matkan, infrastruktuurin laadun/ruuhkaisuuden ja komponenttien hiilidioksiditehokkuuden välillä,

J.   viittaa siihen todeksi osoitettuun seikkaan, että jos kaikissa jäsenvaltioissa noudatettaisiin johdonmukaisesti nopeusrajoituksia, hiilidioksidipäästöt vähenisivät huomattavasti,

K.   katsoo, että edullisuus ja ajoneuvokannan uudistaminen ovat ehdottoman olennaisia tekijöitä maanteillä liikkuvien autojen hiilidioksidipäästö-, ilmanlaatu- ja turvallisuustason kehittämisessä,

L.   ottaa huomioon, että verotuksella ja merkinnöillä ei ole onnistuttu edistämään EU:n kolmipilarista strategiaa autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi,

M.   ottaa huomioon, että sitovat ja selkeästi määritellyt henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä koskevat tavoitteet ovat avainasemassa ajoneuvoteollisuuden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja kuluttajien kattavan tiedottamisen kannalta; tiedottamisen avulla kuluttajat voivat tietoisella päätöksellä antaa ajoneuvon oston yhteydessä merkittävän panoksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen,

N.   katsoo, että direktiivi 1999/94/EY ei ole ollut riittävän tehokas ja etteivät jäsenvaltiot ole saattaneet sitä osaksi kansallista lainsäädäntöään yhdenmukaisesti,

O.   toteaa, että energiatehokkuusluokat on otettu menestyksekkäästi käyttöön monissa tuotteissa (esimerkiksi sähkö- ja kotitalouslaitteissa) ja että EU:n kuluttajat saavat niistä käytännön apua ostopäätöksiä tehdessään helposti ymmärrettävien kirjain- tai värimerkintöjen ansiosta, mikä auttaa kuluttajia säästämään energiaa ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä,

P.   katsoo, että hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä kaikissa ajoneuvoluokissa, sillä myös ennen kaikkea markkinavolyymi on merkittävä tekijä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä,

Q.   ottaa huomioon, että Lissabonin strategian tavoitteina olevia kestävää kasvua ja työllisyyttä on seurattava tiukasti välttämällä toimenpiteitä, jotka lisäisivät painetta kohti autoteollisuuden alalla tapahtuvaa eurooppalaisten työpaikkojen vähentämistä ja vaarantaisivat sen kansainvälisen kilpailukyvyn;

Aikataulu ja tavoitteet

1.   tunnustaa, että valmistajat tarvitsevat viidestä seitsemään vuotta, jotta muutokset ajoneuvomalliin voidaan tehdä mahdollisimman taloudellisella tavalla, ja että EU:n markkinoille vuonna 2008 tulevien ajoneuvojen keskimääräinen päästöarvo on todennäköisesti yli 150 g CO2/km; on siksi tyytyväinen komission suunnitelmaan luoda sellaiset lainsäädännölliset puitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle EU:ssa, joihin sisältyy sitovia toimia kevyiden ajoneuvojen polttoainetalouden parantamiseksi siten, että kehitetään moottoreiden teknisiä ominaisuuksia ja toteutetaan muita teknisiä parannuksia sekä edistetään biopolttoaineiden käyttöä; palauttaa mieliin, että yhteisön keskimääräinen päästötavoite 120 g CO2/km henkilöautoa kohden sai neuvoston tuen 1996 ja parlamentin tuen 1997 ja että alustava tavoite asetettiin vuodelle 2005 ja lopullinen määräaika vuodelle 2010;

2.   vaatii, että täydentävien toimien ehdotettu käyttö aikaisemmin sovitun päästötavoitteen 120 g CO2/km saavuttamiseksi vuoteen 2012 mennessä tehdään mahdolliseksi määrällisesti ilmoitettavissa olevien normien avulla, ja katsoo, että lainsäädännössä olisi asetettava selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet päästöjen vähentämiselle teknisin keinoin;

3.   ehdottaa, että sitovia vuotuisia päästötavoitteita olisi sovellettava vuodesta 2011 alkaen ajoneuvojen teknisen kehittämisen edistämiseksi, jotta varmistetaan, että pelkästään näiden keinojen avulla kaikkien EU:n markkinoille vuonna 2015 tulevien henkilöautojen keskimääräiset päästöt ovat enintään 125 g CO2/km;

4.   kehottaa komissiota esittämään konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla taataan, että integroidun lähestymistavan puitteissa toteutettavilla täydentävillä toimenpiteillä saavutettavat päästövähennykset ovat vähintään 10 g CO2/km, jotta yleistavoite 120 g CO2/km voidaan saavuttaa;

5.   vaatii, että 1. tammikuuta 2020 alkaen keskimääräisten päästöjen olisi oltava enintään 95 g CO2/km, ja katsoo, että EU:n olisi tuettava innovoinnin tarvittavaa edistämistä tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman avulla; korostaa tarvetta edistää voimakkaasti päästöttömien ajoneuvojen kuten sähkövoimalla kulkevien autojen tutkimusta ja kehitystä;

6.   palauttaa mieliin edellä mainitun 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman, jossa kehotetaan asettamaan uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskeva sitova päästöraja, joka olisi 80–100 g CO2/km keskipitkällä aikavälillä; kannattaa komission aietta edistää kehittyneemmän teknologian tutkimusta, kehittämistä ja demonstrointia, etenkin jotta saavutettaisiin kunnianhimoisemmat tavoitteet vuoteen 2020 mennessä; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta jatkaa asteittaisia vuotuisia vähennyksiä vuoden 2012 jälkeen ottamalla ajoneuvojen valmistuksessa käyttöön kevyempiä materiaaleja silloin, kun tämä on voimassa olevan lainsäädännön mukaista eikä vaaranna matkustajien ja riskialttiiden tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta;

7.   huomauttaa, että päästöjä vähän tuottavia pienikokoisia ja paikalliseen käyttöön tarkoitettuja autoja ("Gentlecars"), joiden päästötaso on vähemmän kuin 90 g CO2/km, tuotetaan sarjatuotantona jo suuria määriä, ja kehottaa siksi komissiota tukemaan yhdessä kaikkien muiden toimien kanssa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että niitä käytettäisiin mahdollisimman usein suuria hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien ajoneuvojen sijaan;

8.   katsoo, että komission olisi vahvistettava tai tarkistettava pitkän aikavälin tavoitteita viimeistään vuonna 2016 yksityiskohtaisen kustannushyöty-analyysin jälkeen ja Kioton pöytäkirjan jälkeisen sopimuksen perusteella, ja pitää todennäköisenä, että kyseiset tavoitteet saattavat vaatia uusia päästörajoituksia (70 g CO2/km tai vähemmän) vuoteen 2025 mennessä;

9.   kehottaa komissiota ottamaan huomioon teknisen toteutettavuuden, kustannustehokkuuden, ympäristövaikutukset ja kannattavuuden uusien autojen käyttöiän aikana, kun se hyväksyy sitovia lainsäädäntötoimia, jotka saattavat vaikuttaa ajoneuvokantojen uusimiseen;

10.   panee merkille, että yhteisölainsäädännöllä säännellään vuosittain 17–18 miljoonan ajoneuvon markkinoita, joka vastaa henkilöautomarkkinoita Yhdysvalloissa; odottaa, että EU:n kunnianhimoinen kasvihuonekaasujen vähentämispolitiikka edistää tietopohjaisen talouden kasvua ja työpaikkojen luomista autoteollisuuden alalla ja vaikuttaa myönteisellä ja liikennepäästöjä vähentävällä tavalla maailmanlaajuisesti;

11.   ottaen huomioon vaikeudet, joita joillain erikoisvalmistajilla voi olla keskimääräisten päästöjen vähentämisessä koko suppeassa autovalikoimassaan suunnitellussa aikataulussa, suosittelee, että kullakin valmistajalla tai maahantuojalla on oikeus poistaa vuosittain 500 merkittyä ajoneuvoa tiedoista, joita käytetään keskimääräisten päästöjen määrittelemiseen, sillä edellytyksellä, että tällaisten ajoneuvojen päästöt ja polttoainetaloudellisuus ilmoitetaan ja niistä kerrotaan kuluttajille normaalien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti;

12.   ottaa lisäksi huomioon vaikeudet, joita joillakin pienten määrien valmistajilla (jotka tuottavat enintään 300 000 yksikköä) ja alle yhden prosentin markkinaosuuden omaavilla uusilla valmistajilla voi olla keskimääräisten päästöjen vähentämisessä koko suppeassa autovalikoimassaan suunnitellussa aikataulussa, ja suosittelee, että komissio harkitsisi sellaisten lainsäädäntöehdotusten esittämistä, joilla kyseisille erityisvalmistajille asetettaisiin päästöjen vähentämistä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita;

13.   panee merkille korkealuokkaisten ja suorituskykyisten autojen erikoisvalmistajien merkittävän aseman edistyneiden tekniikoiden kehittämisessä, korkealaatuisen työllisyyden ylläpitämisessä, maailmanlaajuisen myynnin aikaansaamisessa sekä EU:n talouden edistämisessä; panee merkille, että sellaisten valmistajien taitotiedon olisi oleellisesti autettava vähentämään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä;

14.   katsoo, että kaikilla säännöksillä on suojeltava sisämarkkinoita ja että jäsenvaltioiden on pantava EU:n määräykset täytäntöön yhtä aikaa ja yhteisin menetelmin, jotta voidaan välttää markkinahäiriöitä ja markkinoiden pirstoutumista;

Valmistajien tehtävänjako

15.   tunnustaa suuren vaihtelun henkilöautoja ja eri valmistajien mallistoja koskevissa kuluttajien mieltymyksissä; vaatii saavuttamaan hiilidioksidipäästörajat kaikkien markkinoille tuotavien autojen kohdalla ja katsoo siksi, että olisi sallittava jotakin hyötyyn liittyvää vaihtelua, mutta että sillä ei saa tehdä turhaksi kannustetta ryhtyä käyttämään vähemmän saastuttavia ajoneuvoja, eikä se saa aiheuttaa haittaa nopeille rajoitusten saavuttajille;

16.   korostaa, että tiettyjen ajoneuvojen on annettava ylittää päästörajat, jotta vältetään automarkkinoiden liialliset häiriöt, mutta pyrkii tarjoamaan vahvoja kannusteita päästöjen vähentämiseen; ehdottaa siksi, että keskimääräisiä päästöjä koskevat vuosien 2012 ja 2020 tavoitteet sekä väliaikaiset vuotuiset tavoitteet olisi asetettava viittaamalla kaikkien valmistajien ja maahantuojien myymien ajoneuvojen raja-arvokäyrään, jonka lähtökohdaksi olisi otettava uusien henkilöautomallistojen profiili 1. tammikuuta 2009;

17.   suosittelee, että raja-arvokäyrä määritellään matemaattisella kaavalla, jossa yhdistetään funktiolla kunkin ajoneuvon hiilidioksidipäästöt sen jalanjälkeen (akselin leveys kertaa akseliväli);

18.   kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki valmistajat ovat ryhtyneet riittäviin toimiin, ja huolehtimaan kannustimista koko ajoneuvokannan kasvihuonekaasujen vähentämiseksi; katsoo kuitenkin, että tulevissa järjestelmissä ei pidä suosia välittömästi tai välillisesti vanhastaan enemmän saastuttavien ajoneuvojen valmistajia, että ajoneuvojen, joiden hiilidioksidipäästöt ovat suurempia, on myös osallistuttava suhteessa enemmän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja että järjestelmässä on palkittava edistynein teknologia ja vaihtoehtoiset polttoaineet niiden kasvihuonekaasupäästöjen mukaan (hybridiajoneuvot sekä vetyä, sähköä ja muita vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävät ajoneuvot);

19.   kehottaa komissiota esittämään sidosryhmiä kuultuaan ehdotuksia parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi, jotta varmistetaan, käyrän suunnittelussa otetaan huomioon autojen kokoerot, päästörajojen saavuttamisen teknologiset kustannukset ja uusien autojen hintojen kohtuullisuus erityyppisten asiakkaiden kannalta, sillä näin huolehditaan sekä monipuolisuudesta että yhteiskunnallisesta tasapuolisuudesta;

20.   panee merkille tavoitteen saavuttamista koskevat erilaiset lainsäädännölliset vaihtoehdot; katsoo, että kuten komissio tiedonannossaan toteaa, on olennaisen tärkeää, että vähennystavoitteet ovat eurooppalaisten autovalmistajien kannalta tasapuolisia, ja sen lisäksi on palkittava paras ajoneuvotehokkuus;

21.   ehdottaa, että 1. tammikuuta 2011 otetaan käyttöön uusi suljettu markkinamekanismi CARS (Carbon Allowance Reduction System), jonka yhteydessä valmistajia ja maahantuojia vaaditaan maksamaan taloudellisia seuraamuksia päästörajoitusten ylityksistä myytyä autoa kohden, ja katsoo, että kyseiset taloudelliset seuraamukset voidaan hyvittää saman valmistajan sellaisille vastarekisteröidyille henkilöautoille myönnetyillä hyvityksillä, joiden päästöt jäävät raja-arvokäyrän alapuolelle; katsoo, että tietyn päästörajan ylityksen ylitysten perusteella määrättävien seuraamusten pitäisi olla suurempia kuin hyvitysten;

22.   vaatii, että kaikki kaupattavat kiintiöt ajoneuvojen valmistajien välillä on pidettävä erillään EU:n päästökauppajärjestelmästä ja kaikista muista hiilidioksidikauppa- tai -korvausjärjestelmistä;

23.   kehottaa komissiota ottamaan käyttöön erityisen hyvityksen varhaisista toimista, joilla otetaan käyttöön hiilidioksidin osalta erittäin vähäpäästöisiä teknologioita, kuten vety, polttokennot ja sähköautot, jolloin kunkin tämän tyyppisen ajoneuvon, joka otetaan käyttöön tämän hetken ja ensimmäisen täytäntöönpanovuoden välillä, katsotaan hiilidioksidin valvontamenettelyssä vastaavan (esimerkiksi) neljääkymmentä tavanomaista ajoneuvoa siten, että hyvitys vähenee myöhempinä vuosina;

24.   katsoo, että teollisuudenalalle olisi asetettava seuraamuksia ennustettavalla ja ankaralla tavalla, ja ehdottaa, että komissio esittää asianmukaisia ehdotuksia seuraamusten/hyvitysten tasosta muodossa EUR / g CO2;

25.   hyväksyy sen, että raja-arvokäyrää ja seuraamusten tasoa on kenties tarkistettava säännöllisesti, jotta otettaisiin huomioon ajoneuvotekniikassa tapahtunut kehitys ja estettäisiin päästöjen vähentämistason aleneminen;

26.   suosittelee, että taloudellisista seuraamuksista saatavat tulot käytetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä paikallisen julkisen liikenteen tukemiseen;

27.   katsoo, että kun komissio on määritellyt hyvityksille alustavan tason, markkinat määrittelevät niiden lopullisen tason, ja että joustavuuden ja vaihtoehtojen lisäämiseksi valmistajien ja maahantuojien osalta hyvityksiä voidaan siirtää seuraaville vuosille tai niitä voidaan myydä tai siirtää järjestelmän muille yrityksille tai liiketoimintayksiköille;

28.   kehottaa antamaan yleisölle auto- ja valmistajakohtaista tietoa tehokkuudesta päästöjen osalta ja tarjoamaan tiedot helposti käytettävässä muodossa, jotta varmistetaan niiden avoimuus ja helpotetaan vertailua eri ajoneuvojen ja valmistajien välillä;

29.   suosittelee, että valmistajat ja maahantuojat voisivat käyttää joustovälineitä, kuten ryhmien keskiarvoja, uusiutuvilla energialähteillä toimivista ajoneuvoista myönnettäviä hyvityksiä ja tallettamista, ja että ne voisivat määritellä, haluavatko ne tunnustetuksi liikeyksiköksi pääyrityksen vai eri tytäryhtiöt tai liiketoimintayksiköt, jotka vastaavat suoraan kyseisten ajoneuvojen tuotannosta;

Testaus, tiedonvalvonta ja ajoneuvoja koskevat erittelyt

30.   kehottaa painokkaasti ottamaan tarkasteltavaksi ajoneuvojen kaikki kasvihuonekaasupäästöt, ilmastointilaitteistojen aiheuttamat päästöt mukaan lukien; vaatii komissiota tekemään ehdotuksia testausjaksojen ajantasaistamiseksi, jotta ne kuvastaisivat paremmin todellisia ajo-olosuhteita;

31.   kannattaa testausmenetelmien tarkistusta siten, että niissä jäljitellään paremmin todellisia ajo-olosuhteita, ja kehottaa tarkistamaan eurooppalaista ajosykliä, jotta teknologian kehitys ja esimerkiksi kuudennen vaihteen asentaminen otetaan huomioon;

32.   kannustaa komissiota ottamaan käyttöön uusia toimia ja normeja, joiden avulla voidaan määritellä kiinteä arvo sen perusteella, mikä yhteys on hiilidioksidipäästöjen vähenemisellä ja hyödyllisillä parannuksilla, kuten vaihteen vaihdon osoittimet, taloudellisen ajon mittarien käyttö, tehokas ilmastointi, kehittyneet voiteluaineet, joutokäynnin aikana toimivat käynnistys- ja sammutusjärjestelmät, alhaisen pyörimiskitkan renkaat ja rengaspaineen valvontajärjestelmät, joiden käyttö voi riippua yksittäisen autonkuljettajan käyttäytymisestä; suosittelee myös ottamaan ajoneuvoissa käyttöön tekniikkaa, jolla kannustetaan ympäristötietoiseen ajokäyttäytymiseen, kuten järjestelmän, joka osoittaa ajomatkan aikana polttoainekulutuksen ja muut kustannukset ja vastaavat luvut usein käytetyiltä reiteiltä, aktiiviset ylinopeudesta varoittavat laitteet sekä kuljettajaa nopeuden hallinnassa auttavat välineet, myös nopeudenrajoittimet;

33.   kehottaa neuvostoa arvioimaan testimenetelmiä sen määrittelemiseksi, noudatetaanko tuotantomääräyksiä, ja sen varmistamiseksi, että eri jäsenvaltioiden sertifiointielinten lähestymistavat eivät eroa toisistaan;

34.   korostaa, että on ensisijaisen tärkeää käsitellä energian huoltovarmuutta koskevia kiireellisiä kysymyksiä ja tarvetta vähentää EU:n riippuvuutta tuontiöljystä, vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla ajoneuvojen tehokkuutta ja parantaa tieturvallisuutta;

35.   katsoo, että polttoainekulutuksen vähentämiseen tähtäävillä energiansäästötoimilla on erittäin myönteinen vaikutus energian toimitusvarmuuteen, koska ne vähentävät yhteisön riippuvuutta primäärienergialähteiden tuonnista ja alentavat öljytuotteiden hintoja kansainvälisellä tasolla;

Mainonta ja merkinnät

36.   katsoo, että uusien autojen mainostamista koskeva ehdotettu vapaaehtoinen sopimus ei todennäköisesti ole tehokas, ja pyytää siksi komissiota antamaan ehdotuksen direktiivin 1999/94/EY muuttamiseksi, ja kehottaa komissiota ottamaan käyttöön oikeudellisia vaatimuksia, jotka koskevat uusien autojen merkintöjä, mainontaa ja markkinointia EU:n sisämarkkinoilla, jotta voidaan erityisesti varmistaa, että direktiivi saatetaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kuluttajille annetaan johdonmukaisesti kattavia ja ymmärrettäviä tietoja;

37.   suosittelee pakollisten ja yhdenmukaisten vähimmäisvaatimusten asettamista uusien autojen polttoainetaloutta (l/100 km) ja hiilidioksidipäästöjä (g/km) koskevien tietojen esittämiselle ajoneuvoissa ja mainonnassa, kaikessa markkinointi- ja myynninedistämismateriaalissa sekä esittelytiloissa näkyvästi ja käyttäjäystävällisesti ja mahdollisesti erilaisin värein tuetussa muodossa ja pitää A–G-asteikkoa, jota käytetään tiettyjen sähkötuotteiden energiatehokkuuden vertailussa, mallina vaadittujen tietojen esittämiselle;

38.   pyytää komissiota ehdottamaan sääntöjä, joiden tavoitteet ovat samanlaisia ja joilla katetaan alat, joihin ei sovelleta nykyistä lainsäädäntöä, kuten televisio-, radio- ja Internet-levitteiset materiaalit sekä vähän käytettyjen autojen mainokset;

39.   toteaa, että lainsäädäntö, jossa vaaditaan terveysvaroituksia savukerasioihin, tarjoaa hyödyllisen esimerkin, ja ehdottaa, että vähintään 20 prosenttia uusien autojen myynninedistämiseen mainoksissa, markkinointimateriaalissa tai esittelytilojen ilmoituksissa varatusta tilasta olisi käytettävä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevien tietojen esittämiseen asianmukaisessa muodossa;

40.   suosittelee, että ilmastointijärjestelmän testitulokset sisällytetään polttoaineenkulutusta koskeviin tietoihin kaikissa mainoksissa, markkinointimateriaaleissa ja esittelytiloissa;

41.   ehdottaa, että otetaan käyttöön mainontaa koskevat sitovat säännöt, joilla kielletään virheelliset ympäristöväittämät, ja suosittelee ottamaan käyttöön ympäristöominaisuuksien green star -luokitusjärjestelmän, ottaen huomioon kaikki ympäristöominaisuudet, kuten hiilidioksidipäästöt (g/km), muiden pilaavien aineiden päästöt, polttoaineen kulutus (l/100 km), paino, aerodynamiikka, tilatehokkuus ja ympäristöä koskevat ajo-opastimet, jotta edistetään voimakkaasti vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien ajoneuvojen kysyntää;

Kuluttajakysynnän edistäminen

42.   tunnustaa, että jäsenvaltiot voivat toimia merkittävässä roolissa kuluttajakysynnän suuntaamisessa vähän päästöjä tuottaviin julkisen liikenteen ajoneuvoihin ja yksityisiin ajoneuvoihin, ja kehottaa valmistelemaan kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa esitetään toimia tätä tarkoitusta varten;

43.   tukee erityisesti verotuksellisten toimien käyttöä ja kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sekä osto- että kierrätysverot ajoneuvoille, joiden päästöt ylittävät keskiarvon;

44.   toteaa, että autokannan ikä ja liian suuret ajonopeudet vaikuttavat päästöihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan taloudellisia kannustimia vanhojen autojen saamiseksi pois liikenteestä ja muuttamaan autoverotusta siten, että verotuksessa otetaan osittain huomioon ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ja muut päästöt; painottaa, että kun hiilidioksidipäästöjen lopettamiseen tähtääviä tekniikoita otetaan vaiheittain käyttöön, pitkällä aikavälillä hiilidioksidiin liittyvän veroedun olisi poistuttava;

45.   kehottaa määrittelemään EU:n laajuisesti hiilidioksidin päästöarvot, joita jäsenvaltiot voivat käyttää määrätessään päästöjä koskevia verokannustimia, jotta sisämarkkinat eivät sirpaloidu;

46.   tukee hiilidioksidiin perustuvaa autoverotusta sekä vaihtoehtoisia polttoaineita oikeiden kannustimien asettamiseksi kuluttajille ja teollisuudelle;

Kevyet hyötyajoneuvot (N1) ja muut luokat

47.   tukee komission aikomusta säännellä kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä ja kehottaa komissiota esittämään asiasta ehdotuksia samalla, kun se esittää ehdotuksia henkilöautojen osalta;

48.   tunnustaa, että kevyet hyötyajoneuvot eroavat piirteiltään ja markkinoiltaan henkilöautoista; panee merkille, että tämän alan keskimääräisistä päästöistä ja niiden vähentämisen kustannuksista ei ole saatavilla tietoa, mutta katsoo, että normien ja vaatimusten olisi vastattava mahdollisimman tarkkaan henkilöautoille asetettuja vaatimuksia;

49.   muistuttaa, että Euroopan parlamentti on useaan otteeseen pyytänyt komissiota käsittelemään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevia toimenpiteitä kaikkien tieliikenteen ajoneuvojen osalta, ja kehottaa siksi komissiota esittämään raskaita hyötyajoneuvoja ja kaksipyöräisiä ajoneuvoja koskevia asianmukaisia säädösehdotuksia viimeistään 1. tammikuuta 2009 mennessä;

Täydentävät toimet

50.   katsoo, että toimia, jotka voivat auttaa vähentämään ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä mutta joiden absoluuttista arvoa ei voida määritellä, olisi pidettävä ainoastaan täydentävinä eikä niitä pitäisi sisällyttää nyt ehdotettuun lainsäädäntöön;

51.   katsoo, että tukitoimet, kuten kannustaminen tehokkaampaan ajotapaan, biopolttoaineet ja erityisesti liikenteenhallintajärjestelmän kehittäminen voivat auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä;

52.   kannustaa jäsenvaltioita vähentämään raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen rahdin määrää ja kuljettamaan sitä rautatie- ja vesiliikenteen avulla, mikä vähentäisi päästöjä ja öljyn kysyntää;

53.   on huolissaan siitä, että biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö voi aiheuttaa elintarvikkeiden ja rehun hintojen nousua, mikä vaikuttaa vakavasti kaikkein vähätuloisimpiin ihmisiin ja kiihdyttää trooppisten sademetsien hävittämistä, ja pyytää komissiota esittämään tiukkoja sertifiointisääntöjä tuoduille biopolttoaineille, jotta vältetään kaikki kielteiset yhteiskunnalliset ja ekologiset vaikutukset;

54.   katsoo, että biopolttoaineiden hyödyllisyyttä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä olisi joka tapauksessa tutkittava tarkistettaessa direktiiviä 98/70/EY;

55.   vaatii, että kestävästi tuotetuille biopolttoaineille kehitetään sertifiointijärjestelmä; pyytää komissiota katsomaan lainsäädäntöehdotuksessaan, että ainoastaan kestäväksi luokitellut biopolttoaineet edistävät päästörajatavoitteen saavuttamista; korostaa, että toisen sukupolven polttoaineet, jotka on saatu kasveista tai kasvilajikkeista, jotka eivät kilpaile suoraan ravintokasvien kanssa ja jotka ovat tehokkaampia, olisi otettava käyttöön laajemmin ja niille olisi annettava enemmän tukea;

56.   suosittelee uusien polttoainetehokkuutta koskevien tavoitteiden ulottamista vuotta 2012 pidemmälle, jotta jatkettaisiin ajoneuvojen päästöjen vähentämistä ja taattaisiin varmuutta sidosryhmille;

57.   kehottaa komissiota käsittelemään nestekaasun ja maakaasun kaltaisten kaasumaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden asemaa ja mahdollisuuksia, sillä ne voivat vähentää hiilidioksidipäästöjä välittömästi ja monipuolistaa energiantarjontaa;

58.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään mielessä, että on tarpeen tuntea autotekniikan uusi kehitys perusteellisesti ja edistää tiettyjen ammattiryhmien (kuten mekaanikkojen ja teknisten ammattikuntien) koulutusta;

59.   pyytää komissiota alkamaan viipymättä valmistella taloudellista ajamista koskevaa EU:n laajuista kampanjaa osana autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää strategiaa;

60.   pyytää komissiota raportoimaan Euroopan parlamentille, miten hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevia taloudellisen ajamisen hyötyjä voidaan seurata, ja jos komissio katsoo, että tätä ei voida tehdä, pyytää sitä selvittämään, miksi se rahoittaa Ecodriven-hanketta, jonka tavoitteena on vähentää tarkkaan määritelty määrä hiilidioksidipäästöjä taloudellisen ajamisen avulla;

61.   tukee periaatetta, jonka nojalla taloudellisen ajamisen kurssin suorittamisesta tulisi pakollinen edellytys ajokortin saamiselle;

o
o   o

62.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1. (2) EYVL L 232, 29.8.2002, s. 1. (3) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1. (4) EUVL C 280 E, 18.11.2006, s 120. (5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0038. (6) http://ec.europa.eu/enterprise/automotive/projects/report_co2_reduction.pdf (7) EYVL L 12, 18.1.2000, s. 16, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1). (8) EYVL L 350, 28.12.1998, s. 58, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2007 vero- ja tullipolitiikan merkityksestä Lissabonin strategian toteuttamisessa (2007/2097(INI))

P6_TA(2007)0470 A6-0391/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Vero- ja tullipolitiikan merkitys Lissabonin strategian toteuttamisessa" (KOM(2005)0532),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle "Jäsenvaltioiden välittömän verotuksen järjestelmien koordinointi sisämarkkinoilla" (KOM(2006)0823),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle "Maastapoistumisverotus (exit taxation) ja tarve koordinoida jäsenvaltioiden veropolitiikkoja" (KOM(2006)0825),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle "Verokannustimien tehokkaampi käyttö tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseksi" (KOM(2006)0728),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Tähänastinen edistyminen ja yhteiseen yhtenäistettyyn yhtiöveropohjaan tähtäävät jatkotoimet" (KOM(2006)0157),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle "Tappioiden verokohtelu rajatylittävissä tilanteissa" (KOM(2006)0824),

–   ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2004 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetun direktiivin 90/434/ETY muuttamisesta(1),

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman yritysverotuksesta Euroopan unionissa: yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja(2),

–   ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta(3),

–   ottaa huomioon Ecofin-neuvoston epäviralliset kokoukset 10. ja 11. syyskuuta 2004 sekä 7. ja 8. huhtikuuta 2006,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle "Pienten ja keskisuurten yritysten yhtiöveroesteiden poistaminen sisämarkkinoilla – kotivaltioverotusta (Home State Taxation) koskevan mahdollisen kokeiluhankkeen suuntaviivat" (KOM(2005)0702),

–   ottaa huomioon komission eurooppalaisen verotustutkimuksen (European Tax Survey) (SEK(2004)1128),

–   ottaa huomioon puheenjohtajavaltion päätelmät Eurooppa-neuvoston kokoonnuttua 23. ja 24. maaliskuuta 2000 Lissabonissa, 23. ja 24. maaliskuuta 2001 Tukholmassa, 15. ja 16. maaliskuuta 2002 Barcelonassa sekä 22. ja 23. maaliskuuta 2005, 15. ja 16. joulukuuta 2005 ja 23. ja 24. maaliskuuta 2006 Brysselissä,

–   ottaa huomioon vuonna 1998 julkaistun OECD:n kertomuksen haitallisesta verokilpailusta (Harmful tax competition: An Emerging Issue),

–   ottaa huomioon komission vuonna 2006 laatiman kertomuksen "Verotuksen rakenne Euroopan unionissa",

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0391/2007),

A.   ottaa huomioon, että kansallisissa verojärjestelmissä on tarpeen ottaa yhä enemmän huomioon talouden kansainvälistyminen ja tietopohjaisen yhteiskunnan tarve kerätä inhimillistä pääomaa,

B.   toteaa, että 27 erilaisen verotusjärjestelmän olemassaolo Euroopan unionissa muodostaa esteen sisämarkkinoiden kitkattomalle toiminnalle, aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia rajat ylittävälle kaupalle ja liiketoiminnalle hallinnon ja vaatimustenmukaisuuden suhteen, vaikeuttaa yritysten rakenneuudistuksia ja vähentää EU:n yritysten kilpailukykyä maailmanlaajuisella tasolla sekä johtaa kaksinkertaiseen verotukseen,

C.   ottaa huomioon, että EU:n omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 29. maaliskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa korostetaan, että kaikissa Euroopan unionin tulevissa omien varojen järjestelmissä on noudatettava jäsenvaltioiden verotuksellisen itsemääräämisoikeuden periaatetta sekä verotuksen neutraalisuuden periaatetta, ja myös viitataan yhteisön veron tai uusien kansallisten verojen käyttöönottoon mahdollisena Euroopan unionin omien varojen tulevaisuutta koskevana pitkän aikavälin valintana, josta Euroopan unioni hyötyisi välittömästi,

D.   toteaa, että verokilpailu EU:ssa on johtanut koko EU:n saamaan taloudelliseen hyötyyn dynaamisen yritysilmaston ansiosta, mutta katsoo, että EU:n tason asianmukainen verotuksen koordinointi, jolla ei pyritä veroasteiden yhdenmukaistamiseen, voi edistää sitä, että verokilpailusta saatava hyöty jaetaan vielä tasaisemmin yritysten, niiden työntekijöiden ja kuluttajien kesken,

E.   ottaa huomioon, että Euroopan unionissa on olemassa tiettyjä maita, joissa pääomaverotulot ovat kasvaneet suuremman yleisen talouskasvun vuoksi ja erityisesti lukuisista uusien yritysten perustamisen ja niiden voittojen huomattavan kasvun vuoksi päinvastoin kuin niissä maissa, joissa tulokapasiteetti on alentunut hitaamman kasvun vuoksi,

F.   ottaa huomioon, että yleinen verotaso eri jäsenvaltioissa vaihtelee BKT:sta laskettuna 28,4 prosentista 50,5 prosenttiin, minkä seurauksena talouteen kohdistuvat vaikutustasot ovat erilaisia,

G.   katsoo, että kun otetaan huomioon tutkimuksen ja kehityksen vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen, on tarpeen tutkia tutkimusta ja kehitystoimintaa koskevien verokannustimien tehokkaampaa käyttöä,

H.   toteaa, että Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää entistä enemmän jäsenvaltioiden veropolitiikan koordinointia; katsoo, että Euroopan on rakennettava erityiset taloudelliset ja sosiaaliset puitteet, joilla monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä ja henkisestä pääomasta johtuva kilpailuetu muutetaan innovaatioon perustuvaksi tuottavuuden kasvuksi,

I.   toteaa, että verojärjestelmien nykyiseen murenemiseen liittyvät tekijät muodostuvat porsaanreikiä, joiden avulla on mahdollista kiertää veroja; ottaa huomioon, että petosten ja veronkierron aiheuttamien verotulojen menetysten arvioidaan olevan yksinomaan arvonlisäveron tapauksessa 200–250 miljardia euroa,

J.   toteaa, että verotaakan tarkka mitta on todellinen verokanta, joka koostuu nimellisverokannasta ja veropohjasta,

K.   ottaa huomioon, että energiaverotus on hyödyllinen väline sekä sovellettaessa saastuttaja maksaa -periaatetta että pyrittäessä vähentämään saastuttamista sen lähteellä; katsoo, että on käsiteltävä kiireellisesti liikenteen jatkuvasti kasvavia ympäristövaikutuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi,

L.   toteaa, että käytössä olevat energiaverotus ja EU:n päästökauppajärjestelmä ovat kaksi merkittävää taloudellista välinettä, joilla pyritään energian kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen;

Veropolitiikan merkitys Lissabonin strategiassa

1.   muistuttaa, että veropolitiikkaan liittyvät päätökset, kuten verokannustimien tarjoaminen yrityksille, ovat pääasiallinen kasvua ja työpaikkojen määrää lisäävä väline, mutta joka tehostaa myös investointeja tutkimukseen ja kehitystoimintaan sekä ympäristöystävälliseen teknologiaan; korostaa kuitenkin, että veropolitiikalla voi olla huomattava merkitys Lissabonin strategiassa vain, jos valvotaan jatkuvasti tapaa, jolla yritykset jakavat uudelleen tällaisten verohelpotusten tuomat lisätulonsa, jotta lisätulot todella käytetään innovoinnin ja energiatehokkaamman teknologian tukemiseen;

2.   panee merkille yhtiöveroprosenttien pienentymissuuntauksen EU:ssa ja muissa OECD-maissa, mikä kuvastaa kasvavaa maailmanlaajuista kilpailua, rakennemuutosta ja rahoitusmarkkinoiden kehitystä; panee kuitenkin merkille, että yleinen verotustaso Euroopassa on korkeampi verrattuna muihin OECD-maihin; kiinnittää myös huomiota siihen, että julkiset tulot ovat kokonaisuutena lisääntyneet huolimatta yhtiöverotason laskusta; panee merkille koordinoidun verokehyksen tarpeen, mukaan luettuna yritysten verojärjestelyt, joiden pitäisi suosia erityisesti pk-yrityksiä ja joiden tarkoituksena olisi oltava kasvun uudistaminen ja työpaikkojen luominen;

3.   pitää tarpeellisena, että luodaan julkista rahoituspolitiikkaa koskeva ympäristö, joka suosii talouden kasvua ja työllisyyttä ja jolla edistetään tervettä verokilpailua Euroopan unionissa siten, että verotaakka jaetaan laajapohjaisesti työntekijöiden ja kuluttajien, yritysten ja pääomasta tulonsa saavien välillä; tähdentää, että Euroopan unionin on edistettävä verojärjestelyjä, joilla rohkaistaan uusien yritysten perustamista ja teknologista innovaatiota;

4.   korostaa, että jäsenvaltioiden verotusjärjestelmissä on yleisesti menty liian pitkälle suhteellisen korkeiden veroasteiden soveltamisessa alhaisiin veroluokkiin, mikä haittaa riskinottoa ja toiminnan käynnistämistä;

5.   katsoo, että kilpailukykyiset verojärjestelyt ovat mahdollisia heikentämättä valtion rahoitusta, josta esimerkkinä ovat ne Euroopan maat, jotka ovat viime vuosikymmenen aikana onnistuneet lisäämään verotulojaan leikkaamalla veroja ja laajentamalla veropohjaa valvoen samalla menoja ja jotka ovat siten pienentäneet vajettaan;

6.   pitää myönteisenä komission aietta kehittää ratkaisuja siirtohinnoittelusäännöistä johtuviin ongelmiin EU:ssa;

7.   panee tyytyväisenä merkille komission ehdottaman pilottihankkeen, jossa sovelletaan kotivaltioverotuksen periaatetta pk-yritysten maksamaan yhtiöveroon;

8.   tunnustaa pk-yritysten Euroopan unionissa ja muissa OECD-maissa kohtaamat vaikeudet, jotka liittyvät niiden hankkeiden rahoittamiseen, ja kannattaa verokannustimien myöntämistä pk-yritysten kannustamiseksi turvautumaan enemmän väliportaan rahoitusmekanismeihin, kuten muun muassa yrittäjien osakepääomaan, bisnesenkeliverkostoihin jne.;

9.   kiinnittää huomiota julkisen talouden tulojen puutteeseen, jota veropetokset aiheuttavat Euroopan unionissa, ja kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita lisätoimiin veropetosten torjumiseksi;

10.   katsoo, että veronkierron ja veropetosten torjumiseksi tehokkaasti on muutettava radikaalisti verotuspalvelujen toimintatapaa nykyaikaisen organisaation ja hyvän hallinnon periaatteiden pohjalta, ja korostaa, että komission olisi tehtävä merkittäviä aloitteita koordinoinnin tukemiseksi tällä alalla yhteisön tasolla;

11.   katsoo, että yhteisön talouden mukaisesti suuntautuneiden julkisten ja puolijulkisten yritysten arvonlisäveroa koskevat veroetuudet on säilytettävä; katsoo, että on otettava käyttöön yhden luukun järjestelmä, jonka avulla yritykset voivat huolehtia EU:n laajuisista ALV-velvoitteistaan;

12.   kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan verotaakan entistä oikeudenmukaisemmasta jakautumisesta sekä parantamaan talousarvion menopuolen rakennetta ja kohdentamista;

13.   arvostelee suuntausta, jossa arvonlisäveroastetta ollaan nostamassa Euroopan unionissa, koska tämä vaikuttaa regressiivisesti ja vähentää kuluttajien kysyntää; korostaa, että joissakin jäsenvaltioissa saadut kokemukset osoittavat, että tuloja saadaan lisää, kun laajennetaan veropohjaa, kun työllisyyden kasvu lisää kulutusta ja kun olosuhteet ovat suotuisat pimeän talouden muuttamiselle viralliseksi toiminnaksi, mitä ALV-kantojen nostaminen haittaisi;

14.   toistaa tukevansa kokeiluja alemman ALV-kannan soveltamisesta erittäin työvaltaisiin palveluihin rakenteellisena osana ALV-järjestelmää siten, että jäsenvaltiot voivat soveltaa näitä veroasteita joustavasti lähellä tarjottaviin palveluihin, jotka ovat pääasiassa paikallisia ja jotka eivät vääristä rajat ylittävää kilpailua;

15.   tukee komissiota sen pyrkimyksissä suunnata veropolitiikkaa entistä kunnianhimoisempien ympäristötavoitteiden mukaisesti; katsoo että tällaisilla toimilla voidaan lisätä entistä enemmän ympäristöteknologioiden tutkimusta ja hyödyntämistä ja kehittää siten Euroopan unionin kilpailukykyä tällä alalla; korostaa kuitenkin, että köyhimpien talouksien lisäkuormitusta on vältettävä;

16.   toteaa, että on tarpeen noudattaa aivan uudenlaista lähestymistapaa valmisteveroihin; korostaa, että olisi hylättävä toimintalinja, joka on suunnattu vähimmäisveroasteen määrittämiseen yhteisön tasolla ja että olisi sen sijaan otettava käyttöön yhteiset menettelytapasäännöt, joiden tavoitteena on rohkaista jäsenvaltioita lähentämään suuresti vaihtelevia valmisteverokantojaan toisiinsa tähänastista enemmän;

17.   katsoo, että veropolitiikan tulisi yleisesti saada teollisuus sisäistämään ulkoiset kustannukset, mutta pitää järkevänä säilyttää tai ottaa käyttöön vero- ja muita kannustimia puhtaiden ja muiden kuin fossiilisia polttoaineita hyödyntävien vaihtoehtoisten energiamuotojen edistämiseksi;

18.   katsoo, että polttoaineverojen korotuksella olisi myönteinen vaikutus ympäristöön, jos edullisia ja houkuttelevia joukkoliikennevälineitä olisi käytettävissä;

19.   katsoo, että eroa umpeen kuroviin maihin kohdistuu muita suurempia ulkoisia kustannuksia, mistä ne niitä ei pitäisi rangaista;

20.   korostaa, että työn verotusta on alennettava edelleen, mikä on tärkeä väline, jotta saavutetaan Lissabonin strategian tavoite 70 prosentin työllisyydestä;

21.   katsoo, että sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen kannalta on tärkeää yksinkertaistaa tullilainsäädäntöä ja järkiperäistää tullausmenettelyjä, jotta vähennetään hallinnollisia kustannuksia rajat ylittävää liiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä säilyttämällä sen, että yritysten rajat ylittävien velvollisuuksien noudattaminen on edelleen yksinkertaista; tukee sitä, että siirrytään kohti yksinkertaistettua arvonlisäveron perintäjärjestelmää rajat ylittävässä kaupankäynnissä Euroopan unionissa esimerkiksi panemalla täytäntöön käännetyn verovelvollisuuden mekanismin;

Yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja

22.   tukee komission pyrkimystä saada aikaan yleiseurooppalainen yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja; toteaa, että yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja johtaa entistä suurempaan avoimuuteen siten, että yritysten on mahdollista toimia samojen sääntöjen mukaan sekä ulkomailla että kotimaassa, sillä lisätään rajat ylittävää kauppaa ja investointeja ja vähennetään merkittävästi hallintokustannuksia sekä veronkiellon ja petosten mahdollisuutta; pitää tarpeellisena, että otetaan käyttöön erityisiä toimenpiteitä, jotka on suunniteltu vähentämään pk-yrityksiin kohdistuvia verotuksen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia kuten kotivaltion verotusmääräyksiä;

23.   toteaa, että yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa voidaan noudattaa tehostetun yhteistyömekanismin mukaisesti, kuten jo perussopimuksissa määrätään;

24.   muistuttaa, että yhteiseen yhtenäistettyyn yhtiöveropohjaan sisältyvät yhteiset veropohjaa koskevat säännöt eikä se millään tavoin vaikuta jäsenvaltioiden vapauteen määrittää omat verokannat jatkossakin;

25.   pitää myönteisenä komission aietta ottaa käyttöön yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja myös osana tehostettua yhteistyötä; huomauttaa kuitenkin, että tämä on toiseksi paras vaihtoehto, koska avoimuudesta ja pienemmistä hallinnollisista kustannuksista saatavat edut voivat osittain jäädä pois kattavan, koko yhteisön laajuisen järjestelmän puuttuessa;

26.   pitää myönteisenä komission kantaa, jonka mukaan yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan on oltava yhtenäinen ja entistä yksinkertaisempi, ja suosittelee yhteisiä standardeja koskevia puitteita määriteltäessä kehittämään mekanismin, jonka mukaisesti verotulot jaetaan asianomaisten jäsenvaltioiden kesken; katsoo lisäksi, että todellisen yhteisen yhdenmukaisen veropohjan luomiseksi on tärkeää luoda verrattavissa olevat tai, parhaassa tapauksessa, yhteiset rekisteröintiasiakirjat rajat ylittävää taloudellista toimintaa varten;

27.   pitää myönteisenä komission tiedonantoa "Verokannustimien tehokkaampi käyttö tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseksi" ja korostaa tarvetta jakaa parhaita käytäntöjä ja selventää mahdollisimman pitkälle tällaisten kannustimien yhteensopivuus yhteisön lainsäädännön kanssa;

28.   korostaa, että vihreä verotus on joustava poliittinen väline tietyn saasteita koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, kannustimien tarjoamiseksi teknologisille innovaatioille ja saastepäästöjen vähentämiseksi entisestään;

29.   kannustaa komissiota käsittelemään rajat ylittävää toimintaa harjoittavien suurten ryhmittymien kirjanpidon yhdistämistä, verotusta ja verohallintoa;

Verokannustimien entistä tehokkaampi käyttö tutkimuksen ja kehitystoiminnan tukemiseksi

30.   katsoo, että verokannustimet tutkimuksen ja kehitystoiminnan edistämiseksi ovat erittäin tärkeitä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten sen, että tutkimuksen ja kehityksen määrärahoja lisätään Euroopassa, etenkin helpottamalla pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoimia; huomauttaa kuitenkin, että tällaisia verokannustimia ei saisi käyttää suorina tukina kansallisille yrityksille;

31.   on vakuuttunut siitä, että veropolitiikkaa olisi laadittava siten, että se lisää tuottavuuteen perustuvaa kasvua kaikilla talouden aloilla tarjoamalla veronmaksajille mahdollisuuden vähentää verotuksesta tutkimus- ja kehitysmenot;

32.   katsoo, että jäsenvaltioiden välisen teknologisen kuilun seurauksena veropolitiikat vaihtelevat ja että toimiin olisi ryhdyttävä yhteisön tasolla vain silloin, kun yksittäisen jäsenvaltion toimilla ei päästä tehokkaaseen ratkaisuun; katsoo, että hyvien käytäntöjen edistäminen tutkimusta ja kehitystä koskevien kannustimien luomiseksi ja veropolitiikan koordinoimiseksi tehokkaammin auttaisi jäsenvaltioita saavuttamaan Lissabonin strategian tavoitteet;

Maastapoistumisverotus

33.   kehottaa painokkaasti komissiota ottamaan käyttöön entistä ennakoivamman strategian verokeitaisiin nähden;

34.   tukee komission kantaa, jonka mukaan siirrettäessä varoja kolmanteen maahan on perusteltua puutteellisen rajat ylittävän hallinnollisen yhteistyön vuoksiperiä vero, joka lankeaa maksettavaksi maasta poistumisen hetkellä;

Rajat ylittävien tapahtumien yhteydessä aiheutuneiden tappioiden verokohtelu

35.   panee merkille, että verotusta koskevia asioita käsitellään usein Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, ja että tämä johtuu pääasiassa avoimuuden puutteesta ja Euroopan verojärjestelmien huomattavasta monimutkaisuudesta ja kehottaa siksi yksinkertaistamaan verokäytännöt kaikkialla Euroopan unionissa; katsoo, että tilanteissa, jotka liittyvät ulkomaisten tytäryhtiöiden rajat ylittäviin tappioihin, emoyhtiöön kohdistuvaa kaksinkertaista verotusta on vältettävä, verotusoikeus on jaettava oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, tappioita ei saa ottaa huomioon kahdesti ja veronkierron riski on estettävä;

36.   toteaa, että ilman rajat ylittävien tappiovähennysten mahdollisuutta yritykset pyrkivät saamaan voittonsa verotetuksi maissa, joissa kotimaisten markkinoiden koko on riittävä tuottamaan tarpeeksi voittoa mahdollisten ulkomaisten tappioiden kompensoimiseksi;

37.   pitää tarpeellisena pyrkiä laatimaan rajat ylittävien tappiovähennysten järjestelmä, joka koskee sekä yrityksiä että ryhmittymiä, joilla on ulkomailla toimivia yksikköjä; panee merkille komission tiedonannon tappioiden verokohtelusta rajat ylittävissä tilanteissa;

38.   pitää tappioiden verotuskohtelua rajatylittävissä tilanteissa koskevaa komission tiedonantoa perustana keskustelun jatkamiselle, erityisesti kun on kyse mahdollisista ratkaisuista, odotettaessa yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan soveltamista, joka yksilöidään tiedonannossa tappiovähennysten ja palautusten järjestelmän täytäntöönpanosta vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

o
o   o

39.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 102 E, 28.4.2004, s. 569. (2) EUVL C 286 E, 23.11.2006, s. 229. (3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0098.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2007 vihreästä kirjasta "Tavoitteena savuton Eurooppa: Euroopan toimintavaihtoehdot" (2007/2105(INI))

P6_TA(2007)0471 A6-0336/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan "Tavoitteena savuton Eurooppa: EU:n toimintavaihtoehdot" (KOM(2007)0027),

–   ottaa huomioon tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen vuodelta 2003 (Framework Convention on Tobacco Control, FCTC),

–   ottaa huomioon tupakoinnin lopettamiseen tähtäävää politiikkaa koskevan WHO:n eurooppalaisen strategian vuodelta 2004,

–   ottaa huomioon WHO:n vuonna 2007 antamat suositukset passiiviselle tupakoinnille altistuvien suojelusta,

–   ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille tupakan lisäaineista antaman julkilausuman Reach-neuvottelujen yhteydessä ja Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, joissa käsitellään tupakan lisäaineita(1),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0336/2007),

A.   muistuttaa, että tupakan savu on monimutkainen myrkyllinen seos, jossa on yli 4 000 kemikaalia, kuten sinihapon, ammoniakin ja häkäkaasun kaltaisia myrkkyjä, sekä yli 50 kemikaalia, jotka todistetusti aiheuttavat syöpää,

B.   ottaa huomioon, että pelkästään Euroopan unionissa kuolee vuosittain ainakin 650 000 ihmistä tupakoinnin seurauksiin,

C.   katsoo, että on osoitettu tieteellisesti toteen, että tupakansavu ja savuttomat tupakkatuotteet aiheuttavat vakavia terveyshaittoja ja ennenaikaisia kuolemia,

D.   katsoo, että tupakansavu muun muassa vahingoittaa hengitystiehyitä aiheuttaen limakalvojen ärtymistä, yskää, käheyttä, hengenahdistusta, keuhkojen alentuneita toiminta-arvoja, astman puhkeamista ja pahenemista, keuhkotulehdusten, keuhkoputkentulehdusten ja kroonisten ahtauttavien keuhkotautien puhkeamista ja pahenemista ja että verisuonten vauriot voivat olla niin mittavia, että ne saattavat johtaa sydäninfarkteihin ja halvauskohtauksiin, ja että se yli kaksinkertaistaa riskin sokeutua ikään liittyvän makularappeuman (AMD) takia,

E.   muistuttaa, että tupakansavulle yleensä tai työpaikalla altistumisen on osoitettu lisäävän keuhkosyövän riskiä huomattavasti ja että esimerkiksi tupakoinnin sallivien ravitsemusalan yritysten työntekijöillä on 50 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua keuhkosyöpään kuin työntekijöillä, jotka eivät altistu tupakansavulle,

F.   muistuttaa, että arvioiden mukaan Euroopan unionissa kuolee vuosittain noin 80 000 ihmistä passiivisen tupakoinnin vuoksi,

G.   muistuttaa, että lapset ovat erityisen herkkiä tupakansavulle altistumiselle, esimerkiksi kotona ja yksityisissä kulkuvälineissä,

H.   muistuttaa, että raskauden aikana tupakansavulle altistuminen saattaa lisätä epämuodostumien, keskenmenon, sikiökuoleman ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä, rajoittaa sikiön pituuskasvua ja aiheuttaa pienemmän päänympäryksen tai kevyemmän syntymäpainon, ja että passiivisen tupakoinnin ja välikorvantulehdusten, keuhkojen toimintahäiriöiden, astman ja kätkytkuolemien välillä vallitsee yhteys,

I.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja 25 sen 27:stä jäsenvaltiosta on jo allekirjoittanut ja ratifioinut tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen (FCTC), jonka johdanto-osassa viitataan WHO:n perustamiskirjaan, jossa todetaan, että mahdollisimman hyvän terveyden saavuttaminen on yksi perustavista ihmisoikeuksista, ja jonka 8 artiklassa määrätään velvoitteesta suojella altistumiselta tupakan savulle,

J.   katsoo, että yhteiskunnalle ja taloudelle koituvat edut saavutetaan parhaiten, kun savuttomien alueiden perustamista täydennetään tehokkaalla tupakoinnin lopettamiseen tähtäävällä EU:n ja/tai jäsenvaltioiden politiikalla, johon sisältyy esimerkiksi a) tehokkaita lopettamista edistäviä kampanjoita oppilaitoksissa, terveydenhoidon tiloissa, työpaikoilla ja urheilutapahtumien yhteydessä ja (käyttäytymistieteeseen ja farmakologiaan perustuvan) vieroitushoidon saatavuuden parantamista henkilöille, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin, b) tupakkariippuvuuden diagnosointi ja hoitaminen kansallisissa terveys- ja koulutusohjelmissa sekä c) yhteistyö, jolla edistetään hoidon saatavuutta ja edullisuutta tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 14 artiklan mukaisesti,

K.   katsoo, että vastuullisen politiikan tehtäviin kuuluu sellaisen ympäristön luominen, jossa tupakointia ei enää pidetä tavanomaisena, jossa tupakoijia kannustetaan tupakoinnin rajoittamiseen tai lopettamiseen, jossa heitä tuetaan vieroituksen aikana ja jossa lapsia ja nuoria estetään aloittamasta tupakointia,

L.   katsoo, että työntekijöiden ja tupakoimattomien terveyttä voidaan suojella ainoastaan kattavalla tupakointikiellolla, jota sovelletaan kaikissa työpaikkojen sisätiloissa, myös ravitsemusalan ja anniskelualan yrityksissä, sekä kaikissa suljetuissa julkisissa tiloissa ja julkisissa kulkuvälineissä, millä lisäksi tehdään tupakoinnin lopettaminen tupakoitsijoille selvästi helpommaksi,

M.   muistuttaa, että kattavaa tupakointikieltoa soveltavien jäsenvaltioiden ravitsemusalan yritysten liikevaihdon ei ole havaittu laskeneen jyrkästi,

N.   ottaa huomioon, että Maailmanpankki on osoittanut tupakkatuotteiden kysynnän vähentämiseen ja tupakkatuotteiden kokonaiskulutuksen vähentämiseen tähtäävien verotustoimien kustannustehokkuuden vuoden 1999 raportissaan "Curbing the epidemic: Governments and the economics of tobacco control" ja että WHO on myös korostanut, että verotuksella on suurin vaikutus asiaan,

O.   ottaa huomioon, että tupakoinnin lopettamiseen tähtäävää politiikkaa koskevassa WHO:n eurooppalaisessa strategiassa vahvistetaan, että (käyttäytymistieteeseen ja farmakologiaan perustuvat) tupakoinnin vieroitustoimet ovat tärkeä ja kustannustehokas osa kokonaisvaltaista tupakan valvontastrategiaa ja että niiden avulla terveydenhuoltojärjestelmät saavat tulevaisuudessa huomattavia säästöjä,

P.   muistuttaa olevan tiedossa, että tupakan kulutuksesta aiheutuu Euroopan kansantalouksille vuosittain satojen miljardien kustannukset,

Q.   muistuttaa, että tupakan kulutuksesta terveydenhoitojärjestelmille aiheutuvat kustannukset lankeavat kaikkien eivätkä pelkästään niiden aiheuttajien maksettaviksi,

R.   katsoo, että ei voida hyväksyä sitä, että tietyt jäsenvaltiot kannustavat ostamaan alhaisen veroasteen tupakkatuotteita omissa maissaan kokonaisverotulojen lisäämiseksi,

S.   ottaa huomioon, että lähes 70 prosenttia EU:n kansalaisista ei tupakoi, 27 prosenttia polttaa savukkeita, 5 prosenttia polttaa itse käärittyjä savukkeita ja 1 prosentti sikareita tai piippua,

T.   ottaa huomioon, että 86 prosenttia EU-kansalaisista kannattaa tupakoinnin kieltämistä työpaikoilla, 84 prosenttia tupakointikieltoa muissa julkisissa tiloissa, 77 prosenttia ravintoloissa ja 61 prosenttia baareissa ja kapakoissa,

U.   katsoo, että kohderyhmille, erityisesti nuorille, raskaana oleville naisille ja vanhemmille suunnattu valistus auttaa vähentämään tupakan kulutusta,

1.   pitää komission vihreää kirjaa myönteisenä lähtökohtana vastuulliselle eurooppalaiselle politiikalle, jolla kansalaisia suojellaan terveyttä vahingoittavalta tupakansavulta;

2.   pitää myönteisenä sellaisten jäsenvaltioiden menettelyä, jotka ovat jo toteuttaneet tehokkaita toimia passiiviselta tupakoinnilta suojelemiseksi;

3.   toistaa 23. helmikuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta (2004–2010)(2) esittämänsä vaatimuksen, että ympäristön tupakansavu on luokiteltava mahdollisimman pian syöpää aiheuttavien aineiden 1 luokkaan vaarallisista aineista annetussa direktiivissä(3), jotta ympäristön tupakansavu saadaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimän muutoksia aiheuttavista aineista annetun direktiivin(4) soveltamisalaan;

4.   kehottaa komissiota luetteloimaan ja määrittämään tupakoinnin konkreettiset haitalliset vaikutukset jäsenvaltioiden nuoriin, jotta sen jälkeen voidaan muotoilla jäsenvaltioiden eurooppalaiset tavoitteet, joilla pyritään hillitsemään nuorten tupakoinnin aloittamista ja tupakan kuluttamista ja saamaan jäsenvaltiot sitoutumaan vähentämään nuorten tupakointia vähintään 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä;

5.   korostaa – rajoittamatta yhteisön lainsäädännöstä aiheutuvien velvoitteiden hoitamista – että jäsenvaltiot voivat vapaasti määrittää kansallisella tasolla toteutettavien toimenpiteiden muodon mutta että niiden on raportoitava komissiolle nuorten tupakoinnin haitallisten vaikutusten vähentämisessä saavutetusta edistyksestä 4 kohdassa asetetun ajanjakson puolivälissä ja lopussa;

6.   panee merkille, että komissiolla on avustava rooli eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamisessa, kun se auttaa jäsenvaltioita vaihtamaan tietoa ja parhaita käytäntöjä ja tekee eurooppalaista tutkimusta nuorten tupakoinnin haitallisten vaikutusten torjumisesta;

7.   kehottaa komissiota antamaan työterveydestä ja -turvallisuudesta annetun puitedirektiivin(5) muutosehdotuksen, jossa vaaditaan kaikkien työnantajien varmistavan, että työpaikka on savuton;

8.   kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kahden vuoden sisällä käyttöön rajoittamattoman tupakointikiellon Euroopan unionin kaikissa työpaikkojen sisätiloissa, myös ravitsemusalan yrityksissä, sekä kaikissa suljetuissa julkisissa tiloissa ja julkisissa kulkuvälineissä; kehottaa komissiota, siltä varalta, että kaikki jäsenvaltiot eivät saavuta mainittuja tavoitteita, esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoteen 2011 mennessä ehdotuksen säännöiksi tupakoimattomien henkilöiden suojelemiseksi työpaikoilla ja tunnustamaan olemassa olevat jäsenvaltioiden kansalliset määräykset;

9.   kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka jo ovat kieltäneet tupakoinnin julkisissa tiloissa, baareissa ja ravintoloissa, laatimaan ja allekirjoittamaan vapaaehtoisen peruskirjan, jossa Eurooppa julistetaan savuttomaksi vyöhykkeeksi, ja siten muodostamaan kärkijoukon, joka jo on kieltänyt tupakoinnin vapaaehtoisuuden pohjalta; kehottaa peruskirjan osapuolia harkitsemaan oikeudellisen statuksen antamista tälle vapaaehtoiselle peruskirjalle tehostetun yhteistyömenettelyn avulla;

10.   kehottaa jäsenvaltioita kieltämään tupakoinnin julkisilla leikkikentillä kahden vuoden kuluessa;

11.   kehottaa komissiota teettämään selvityksen kustannuksista, joita tupakointi ja tupakansavulle altistuminen seurauksineen aiheuttaa kansallisille terveydenhoitojärjestelmille ja Euroopan unionin taloudelle;

12.   kehottaa komissiota esittämään mahdollisuuksien mukaan jo vuoteen 2008 mennessä tupakkatuotteista annetun direktiivin 2001/37/EY(6) muuttamista koskevan ehdotuksen, jossa on ainakin seuraavat kohdat:

13.   kehottaa komissiota tukemaan tupakan valvontaa ja tupakoinnin lopettamista koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa ja tarkastelemaan muita koko EU:ssa toteutettavia sitovia toimia savuttoman Euroopan toteuttamiseksi, kuten seuraavia toimia:

14.   kehottaa komissiota tutkimaan, minkälaisilla verotustoimenpiteillä voitaisiin vähentää tupakan kulutusta, erityisesti nuorten keskuudessa, ja kehottaa komissiota antamaan kyseisen tutkimuksen perusteella suosituksen jäsenvaltioille;

15.   kehottaa kaikkia jäsenvaltioita lopettamaan matalan verotuksen avulla tapahtuvan rohkaisun tupakkatuotteiden ostoon omissa maissaan;

16.   pitää myönteisenä Italian tekemää päätöstä kieltää varoitusmerkittömien savukkeiden kaikki kuljetukset salakuljetuksen torjumiseksi ja alkuperän määrittämisen helpottamiseksi;

17.   kehottaa komissiota tekemään muutosehdotuksia direktiiviin 2001/37/EY, jotta voidaan poistaa vaatimus terva-, nikotiini- ja hiilimonoksidimäärien esittämisestä savukerasioissa, sillä tällä hetkellä ne antavat tupakoijille harhaanjohtavaa vertailutietoa;

18.   kehottaa komissiota tekemään muutosehdotuksia direktiiviin 2001/37/EY, jotta kaikkiin EU:ssa myytäviin tupakkatuotteisiin liitettäisiin uudistettu kokoelma suurempia ja tehokkaampia kuvallisia varoituksia ja jotta kyseiset varoitukset olisivat tupakkapakkausten molemmilla puolilla; katsoo, että kaikissa varoituksissa pitäisi myös olla selkeät yhteystiedot, joiden kautta tupakoitsijat voisivat saada apua tupakoinnin lopettamisessa, kuten asiaankuuluva maksuton puhelinnumero tai Internet-sivusto;

19.   kehottaa komissiota erityisesti suosittelemaan direktiivin 2001/37/EY tarkistamisen yhteydessä, että siihen sisällytetään varoitus tupakoinnin ja sokeutumisen välisestä yhteydestä, koska viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat selkeästi ja johdonmukaisesti osoittaneet, että tupakointi aiheuttaa näönmenetystä, koska se lisää riskiä sairastua vanhuusiän silmänrappeumaan; tällaiset varoitukset olisi sisällytettävä tupakkatuotteissa käytettävien varoitusten luetteloon ja niihin olisi liitettävä asianmukaiset kuvat varoituksen tehostamiseksi;

20.   kehottaa jäsenvaltioita auttamaan tupakoinnin lopettamaan pyrkiviä soveltuvin tukitoimin, esimerkiksi seuraavanlaisten tupakan vieroitustoimien avulla:

21.   huomauttaa, että tupakoinnin lopettamiseen tähtäävää politiikkaa koskevan WHO:n vuoden 2004 eurooppalaisen strategian mukaan yli kymmenen minuuttia kestävällä lääkäriltä saatavalla tehokkaalla neuvonnalla on korkein onnistumisaste pyrittäessä tupakoinnin pysyvään lopettamiseen; kehottaa siksi jäsenvaltioita sisällyttämään nikotiiniriippuvuuden lopettamista koskevan neuvonnan kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään ja kannustamaan ja kouluttamaan perushoidon ammattilaisia puuttumaan riippuvuuteen kysymällä potilailta järjestelmällisesti heidän tupakoinnistaan ja neuvomalla tupakoijia lopettamaan, ja kehottaa korvaamaan heille tällaisesta tehokkaasta neuvonnasta aiheutuvat kustannukset;

22.   kehottaa jäsenvaltioita järjestämään kaikille ikä- ja sosiaaliryhmille suunnattuja tiedotus- ja valistuskampanjoita terveistä elämänmuodoista, jotta ihmiset kantaisivat vastuuta itsestään ja tarvittaessa lapsistaan;

23.   katsoo, että tupakan vieroitustoimenpiteillä pitäisi varmistaa, että tupakoijien, erityisesti nuorten ja varattomien saatavilla on edullisia tupakan vieroittamistuotteita ja -hoitoja, kuten neuvontaa, jotta varmistetaan, että ei ole eriarvoisuutta, joka voisi estää heikommassa asemassa olevia yhteiskunnan jäseniä käyttämästä niitä;

24.   katsoo, että tupakoinnin lopettamista koskevien tietojen, mukaan lukien maksuttomat puhelinnumerot tai Internet-sivusto, pitäisi olla näkyvästi esillä kaikissa tupakkatuotteita myyvissä vähittäismyyntipisteissä;

25.   kannustaa komissiota jatkamaan EU-tason täydentäviä toimia, kuten valistustoimia; katsoo, että lääkäreiden ja muun terveydenhoitohenkilökunnan taitojen kehittämisen olisi oltava merkittävä, painopistealueeksi nimettävä ala;

26.   kehottaa komissiota kiireellisesti tutkimaan nuuskan käyttöön liittyvät terveysriskit ja sen vaikutuksen savukkeiden kulutukseen;

27.   kehottaa tässä yhteydessä yhtenä budjettivallan käyttäjistä varmistamaan, että nykyisin yhteisön tupakka-alan rahastosta tuettavia valistustoimia rahoitetaan täysimääräisesti senkin jälkeen, kun rahaston toiminta on päättynyt;

28.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään tupakan valvonnan painopistealueena terveys- ja kehitystyöhönsä ja tekemään yhteistyötä alhaisen tulotason maiden kanssa tarvittavan rahoituksen ja teknisen tuen saannin varmistamiseksi, jotta EU:n AKT-kumppanit voivat noudattaa velvoitteitaan tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen mukaisesti; kehottaa komissiota maksamaan aina täsmällisesti kaikki tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen ja YK-järjestelmän asiaankuuluviin aloitteisiin liittyvät rahoitussitoumukset;

29.   kehottaa Italiaa ja Tšekin tasavaltaa ratifioimaan tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen niin pian kuin mahdollista;

30.   tuomitsee joidenkin Euroopan parlamentin jäsenten ja työntekijöiden osoittaman piittaamattomuuden tupakkaa koskevia rajoituksia kohtaan, esimerkiksi tupakoinnin porraskäytävissä tai jäsenille avoimessa baarissa Strasbourgissa;

31.   kehottaa puhemiehistöä, jonka on toimittava esikuvana, asettamaan kaikkia Euroopan parlamentin tiloja koskevan ehdottoman tupakointikiellon, joka tulee voimaan välittömästi; edellyttää, että kiellon noudattamista valvotaan tiukasti;

32.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit 13.12.2006, P6_TA(2006)0552. (2) EUVL C 304 E, 1.12.2005, s. 264. (3) Neuvoston direktiivi  67/548/ETY, annettu 27. kesäkuuta 1967, vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL 196, 16.8.1967, s. 1). (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY, annettu 29. huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50). (5) Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12. kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1). (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/37/EY, annettu 5. kesäkuuta 2001, tupakkatuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 194, 18.7.2001, s. 26).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2007 EU:n ja Turkin välisistä suhteista

P6_TA(2007)0472 B6-0376/2007

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission määräaikaiskertomuksesta vuodelta 2004 ja Euroopan komission suosituksesta Turkin edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa(1),

–   ottaa huomioon 28. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman liittymisneuvottelujen aloittamisesta Turkin kanssa(2),

–   ottaa huomioon 27. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Turkin edistymisestä liittymisen valmisteluissa(3),

–   ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission vuoden 2005 laajentumisstrategiasta(4) ja 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2006–2007(5),

–   ottaa huomioon 3. lokakuuta 2005 hyväksytyn Turkkia koskevan neuvottelukehyksen,

–   ottaa huomioon neuvoston 23. tammikuuta 2006 tekemän päätöksen 2006/35/EY Turkin liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista(6),

–   ottaa huomioon komission kertomuksen Turkin edistymisestä vuonna 2006 (SEC(2006)1390),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2006–2007 (KOM(2006)0649),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että neuvottelut Turkin kanssa aloitettiin 3. lokakuuta 2005 neuvoston hyväksyttyä neuvottelukehyksen ja että neuvottelujen käynnistäminen on lähtölaukaus tulokseltaan avoimelle prosessille,

B.   ottaa huomioon, että Turkki on sitoutunut uudistuksiin, hyviin naapuruussuhteisiin ja asteittaiseen EU:n lainsäädäntöön mukautumiseen ja että nämä toimet pitäisi nähdä Turkin mahdollisuutena nykyaikaistua,

C.   ottaa huomioon, että kaikkien Kööpenhaminan kriteerien tinkimätön täyttäminen on yhä perustana unioniin liittymiselle ja että liittyminen riippuu myös unionin integraatiokyvystä joulukuussa 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti,

D.   ottaa huomioon, että Turkki ei ole vielä täyttänyt täysimääräisesti EY:n ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan,

E.   ottaa huomioon, että vuosien 2002–2004 uudistusaallon jälkeen uudistusten vauhti on hidastunut Turkissa ja että 17. huhtikuuta 2007 Turkin hallitus hyväksyi ohjelman lainsäädäntönsä mukauttamisesta yhteisön säännöstöön 2007–2013 ja että Turkin uusi hallitus esitti 31. elokuuta 2007 ohjelmansa, johon kuului talouden vahvistaminen, uuden perustuslain laatiminen ja Turkin lähentämiseksi Euroopan unioniin tarvittavien uudistusten nopeuttaminen,

1.   kehottaa komissiota nimeämään määräaikaiskertomuksessaan seikat, joihin Turkin on ensi sijassa puututtava ja keskityttävä liittymiskumppanuuden yhteydessä sovittujen lyhyen ja keskipitkän aikavälin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kiinnittämään erityistä huomiota tässä päätöslauselmassa esiin otettuihin asioihin; odottaa, että komissio käyttää kaikkia asianmukaisia keinoja tukeakseen tehokkaasti uudistusprosessia, ja muistuttaa Turkkia, että sen antamien sitoumusten noudattaminen liittymiskumppanuuden aikataulun mukaisesti on ensiarvoisen tärkeää uskottavuuden kannalta;

2.   onnittelee Turkkia vapaiden ja puolueettomien vaalien järjestämisestä, minkä ETYJ:n ja Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston lähettämä vaalitarkkailuvaltuuskunta sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunta totesivat; panee tyytyväisenä merkille, että Turkille valittiin vaaleissa parlamentti, jossa kaikki alueet ovat edustettuina ja jossa naisten osallistuminen on lisääntynyt, ja kannustaa vasta valittuja kansanedustajia sitoutumaan Turkin demokratian vahvistamiseen;

3.   panee tyytyväisenä merkille uuden presidentin valinnan osoituksena Turkin demokratian vahvuudesta; kehottaa presidentti Abdullah Gülia edistämään moniarvoisuutta ja Turkin kansan yhtenäisyyttä maallisessa valtiossa vaikeiden mutta välttämättömien uudistusten tiellä;

4.   odottaa, että Turkin uusi hallitus, jolla on vahva valtuutus ja kansan luottamus, kiihdyttää uudistusprosessia voidakseen täyttää liittymiskumppanuudessa määritellyt sitoumukset; kannustaa hallitusta pyrkimään laajaan yhteisymmärrykseen Turkin parlamentin ja Turkin kansalaisyhteiskunnan kanssa perustuslaillisista ja institutionaalisista kysymyksistä; muistuttaa, että Turkin kehitys oikeusvaltioperiaatteen mukaan hallituksi demokraattiseksi ja hyvinvoivaksi valtioksi ja lakien yhdenmukainen soveltaminen ovat ratkaisevan tärkeitä Turkille, sen yhteiskunnalle ja Euroopan unionille; panee tyytyväisenä merkille uuden hallituksen sitoumuksen tukea uudistusprosessia tulevina kuukausina ja vuosina;

5.   panee tyytyväisenä merkille Turkin uuden hallituksen aikomuksen hyväksyä uusi ja siviilien valtaan nojaava perustuslaki, jossa puolustetaan perustavia ihmisoikeuksia ja vapauksia; korostaa, että uudessa perustuslaissa on varmistettava vallanjako Turkin valtion demokraattisen ja maallisen luonteen takaamiseksi; kehottaa kaikkia osapuolia tukemaan avointa ja konsensukseen perustuvaa perustuslakimenettelyä; muistuttaa tässä yhteydessä aiemmasta äänikynnystä koskeneesta suosituksestaan; korostaa, että perustuslailliset suunnitelmat eivät saa lykätä kiireellisiä uudistuksia, erityisesti rikoslain 301 pykälän osalta;

6.   panee tyytyväisenä merkille Turkin myönteisen taloudellisen kehityksen viime vuosina; pitää kuitenkin elintärkeänä työllisyyden parantamista ja Turkin yhteiskunnan sosiaalista yhteenkuuluvuutta parantavan uudistusstrategian kehittämistä;

7.   panee tyytyväisenä merkille Turkin hallituksen ponnistelut EU:n energialainsäädäntöön mukautumiseksi ja kannattaa neuvottelujen aloittamista energiaa koskevasta luvusta heti kun tekniset valmistelut on saatu päätökseen; kannustaa Turkkia liittymään täysjäsenenä Euroopan energiayhteisöön, jotta vahvistetaan EU:n ja Turkin entistä tiiviimpää energia-alan yhteistyötä energiahuollon varmuuden parantamiseksi, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ja energiatehokkuuteen investoimiseksi; korostaa, että Turkki on merkittävä kauttakulkukeskus Euroopan unionin kaasutoimitusten monipuolistamisen kannalta; korostaa, että energiahankkeet, joissa Turkki on mukana Etelä-Kaukasiassa pitäisi avata kaikille EU:n naapuruuspolitiikkaan osallistuville alueen maille;

8.   panee merkille, että Turkin geostrateginen merkitys alueella ja sen rooli kuljetuksissa ja logistiikassa korostuvat tulevina vuosina; kehottaa komissiota laatimaan erityiskertomuksen viimeaikaisista tapahtumista ja tulevaisuuden haasteista;

9.   on huolissaan Turkin asevoimien jatkuvasta puuttumisesta poliittisiin prosesseihin; korostaa, että lisäponnisteluja tarvitaan, jotta armeija saadaan kokonaan tehokkaaseen siviilivalvontaan; korostaa, että kansallisen turvallisuusstrategian muotoilun ja täytäntöönpanon pitäisi olla siviiliviranomaisten valvonnassa; kehottaa varmistamaan sotilas- ja puolustuspolitiikan ja niihin liittyvien menojen täysimääräisen parlamentaarisen valvonnan; kehottaa myös varmistamaan valtion salaisten palvelujen, santarmiston ja poliisin parlamentaarisen valvonnan;

10.   panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Turkin kansalaisyhteiskunnan dialogin ja pyytää komissiota raportoimaan sen puitteissa toteutusta toiminnasta; korostaa Turkin ja Euroopan unionin kansalaisyhteiskuntien välisten entistä tiiviimpien yhteyksien merkitystä; kehottaa komissiota lisäämään läsnäoloaan Turkin eri alueilla ja antamaan kohdistettua tukea kansalaisyhteiskunnalle ja tässä yhteydessä erityisesti kiinnittämään huomiota maan kaakkoisosaan; kehottaa Turkin hallitusta ottamaan Turkin kansalaisyhteiskunnan, joka on merkittävä demokratian edistäjä Turkissa, tiiviimmin mukaan uudistusprosessiin;

11.   viittaa edellä mainittuun 27. syyskuuta 2006 antamaansa päätöslauselmaan ja erityisesti päätöslauselman niihin kohtiin, jotka koskivat välttämättömiä uudistuksia oikeuslaitoksen toiminnan parantamiseksi ja korruption torjumiseksi, perusvapauksien sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, naisten oikeuksien suojelemiseksi, nollatoleranssipolitiikan soveltamiseksi kidutukseen sekä vähemmistöjen, uskonnollisten ja kulttuuristen oikeuksien suojelemiseksi; odottaa ennen näiden uudistusten täytäntöönpanossa saavutetun edistyksen arvioimista komission viimeisessä laajentumisstrategiassa ilmoittaman poliittisten kriteerien tehostetun seurannan tuloksia; kehottaa komissiota julkaisemaan kyseiset tulokset tulevassa edistymiskertomuksessaan;

12.   vaatii Turkin uutta hallitusta täyttämään kokonaisuudessaan EY:n ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan mukaiset velvoitteensa; muistuttaa, että jos Turkki laiminlyö liittymiskumppanuuden mukaiset sitoumuksensa, se vaikuttaa vakavasti neuvotteluprosessiin;

13.   pahoittelee, että useita ihmisiä syytetään yhä Turkin rikoslain 301 artiklan nojalla; tuomitsee voimakkaasti tuomiot, jotka Saris Seropyan ja Arat Dink saivat äskettäin tämän artiklan nojalla; kehottaa hallitusta ja vastavalittua parlamenttia varmistamaan, että mielivaltaiset rajoitukset väkivallattomaan mielipiteenilmaisuun sallivat rikoslain määräykset kumotaan ja sananvapaus ja lehdistönvapaus turvataan; pitää tätä uuden hallituksen ensisijaisimpana tehtävänä;

14.   korostaa, että on hyväksyttävä viipymättä säätiölaki, jolla lopetetaan vallitseva uskonnollisten vähemmistöjen asemaa koskeva oikeudellinen epävarmuus ja saadaan aikaan selkeä lainsäädäntökehys, jonka turvin vähemmistöt voivat harjoittaa uskontoaan vapaasti ja saavat mm. omistaa omaisuutta ja kouluttaa papistoa; jakaa neuvoston 24. heinäkuuta 2007 ilmaiseman huolen Turkin korkeimman oikeuden äskettäisen ekumeenista patriarkaattia koskeneen tuomion johdosta; vaatii Turkin uutta hallitusta saattamaan uskonnollisia vähemmistöjä koskevan politiikkansa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä määriteltyjen uskonnonvapauden periaatteiden mukaiseksi; kehottaa komissiota käsittelemään näitä asioita Turkin uuden hallituksen kanssa; kehottaa komissiota määrittelemään, miten neuvoston asetuksella (EY) N:o 1085/2006(7) perustettua liittymistä edeltävää välinettä voidaan käyttää kristillisen perinnön suojelemiseksi;

15.   tuomitsee jyrkästi Hrant Dinkin murhan, kristityn papin Andrea Santoron murhan, kolmen kristityn murhan Malatyassa, Ankaran terrori-iskun ja muun poliittisen tai uskonnollisen väkivallan; odottaa, että Turkin viranomaiset tutkivat perusteellisesti nämä tapaukset ja saattavat kaikki vastuulliset oikeuden eteen; korostaa, että on torjuttava tehokkaasti kaikkia ääriliikkeitä ja väkivaltaa ja estettävä ne kaikilla Turkin julkisen elämän tasoilla; kehottaa Turkin hallitusta lisäämään itsensä uhatuiksi ja syrjityiksi kokevien ryhmien, vähemmistöjen ja yksilöiden suojelua;

16.   kehottaa uutta hallitusta ryhtymään konkreettisiin toimiin varmistaakseen, että täysimääräisiä ammattiyhdistysoikeuksia kunnioitetaan EU:n ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn normien mukaisesti; kannustaa sitä tukemaan työnantajajärjestöjen ja ammattiyhdistysten välisen sosiaalisen vuoropuhelun tiivistämistä; kehottaa komissiota käsittelemään tätä asiaa Turkin uuden hallituksen kanssa;

17.   panee tyytyväisenä merkille, että huomattava joukko turkkilaisia naisia on merkittävissä asemissa talouselämässä ja yliopistomaailmassa ja että Turkin parlamenttiin valittiin aiempaa enemmän naisia; korostaa, että naisten pääsy koulutukseen, tasavertainen kohtelu ja taloudelliset vaikutusmahdollisuudet ovat avainasemassa Turkin talouskasvun ja hyvinvoinnin jatkumisessa; pahoittelee, että naisten oikeuksien loukkaaminen ja erityisesti ns. kunniarikokset ovat yhä vakava huolenaihe; kehottaa komissiota siksi korostamaan uudelle hallitukselle, että sen on lisättävä ponnistelujaan syrjivien käytäntöjen ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, ja korostaa, että näihin ponnisteluihin pitää kuulua laaja julkinen kampanja ja useampien turvapaikkojen perustaminen hädänalaisille naisille;

18.   huomauttaa, että Kaakkois-Turkin sosiaalista ja taloudellista kehitystä varten tarvitaan kokonaisvaltainen strategia; kehottaa komissiota selvittämään, millä tavoin liittymistä valmistelevaa välinettä voidaan käyttää tukemaan Turkin uuden hallituksen työtä maan kaakkoisosan kehittämiseksi ja koordinoimaan tukea muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa;

19.   on huolissaan Turkin Kaakkois-Anatoliaa koskevan hankkeen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja geopoliittisten ongelmien vaikutuksesta, sillä kyseiset patohankkeet vaikuttavat suoraan naapurivaltioiden vesihuoltoon; kehottaa komissiota valvomaan määräaikaiskertomuksessaan tarkasti vettä koskevan rajatylittävän yhteistyön kehittämistä kansainvälisten yleissopimusten, luonnon- ja ympäristönsuojelua koskevien direktiivien ja vesipuitedirektiivin mukaisesti(8) ja edistämään EU:n ympäristönormien soveltamista suuriin kaivos- ja patohankkeisiin;

20.   kehottaa Turkin uutta hallitusta käynnistämään poliittisen aloitteen pysyvän ratkaisun löytämiseksi kurdikysymykseen ja työskentelemään yhdessä rakentavassa hengessä Turkin suureen kansankokoukseen äskettäin valittujen edustajien ja maan kaakkoisosien vaaleilla valittujen pormestarien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa merkittävien parannusten saavuttamiseksi sosiaalisessa, taloudellisessa ja kulttuurielämässä; on tyytyväinen presidentti Gülin aloitteeseen tehdä ensimmäinen vierailu Turkin kaakkoisosaan;

21.   tuomitsee jyrkästi Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) ja muiden terroristiryhmien harjoittaman väkivallan Turkin maaperällä; ilmaisee solidaarisuutensa Turkille sen taistelussa terrorismia vastaan ja toistaa PKK:lle esittämänsä vaatimuksen, että sen on julistettava välittömästi ja ehdoitta tulitauko ja kunnioitettava sitä; korostaa tarvetta toteuttaa terrorismin torjuntaa tavalla, joka vastaa vallitsevaa uhkaa, ja sitoutumalla varauksetta kunnioittamaan kansainvälisiä oikeudellisia välineitä ja normeja; korostaa, että siviileihin kohdistuneelle väkivallalle ei voi koskaan olla mitään perusteluja;

22.   on hyvin huolissaan seurauksista, joita on Turkin joukkojen mahdollisilla rajat ylittävillä sotilaallisilla toimilla Pohjois-Irakissa; kehottaa Turkkia pidättäytymään kaikista Irakin aluetta loukkaavista suhteettomista sotilaallisista toimista ja vaatii Turkkia ja Irakia lisäämään sotilas- ja poliisiyhteistyötään, jolla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä terrori-iskuja Pohjois-Irakista ja siten lauhduttaa jännittynyttä tilannetta Turkin ja Irakin rajalla; kehottaa neuvostoa tähdentämään konkreettista yhteistyötä Turkin ja Irakin alueellisen kurdihallituksen välillä, joista jälkimmäisen olisi kannettava vastuunsa ehkäistäessä Pohjois-Irakista tulevia terrori-iskuja;

23.   pitää erittäin tärkeänä Turkin sitoutumista hyviin naapuruussuhteisiin neuvottelukehyksessä esitettyjen vaatimusten mukaisesti; odottaa edelleen, että Turkki lopettaa taloussaarrot ja rajojen sulkemisen ja pidättyy naapurimaidensa vastaisista uhkauksista ja jännitystä lisäävistä sotilaallisista toimista; kehottaa vielä kerran Turkkia sitoutumaan vakaviin ja tehokkaisiin ponnisteluihin avoimien kiistojen ratkaisemiseksi kaikkien naapureidensa kanssa YK:n peruskirjan ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, rehellinen ja avoin keskustelu menneisyyden tapahtumista mukaan luettuna; toistaa Turkin ja Armenian hallitukselle osoittamansa kehotuksen aloittaa menneisyyttä ja nykyisyyttä koskeva sovintoprosessi ja kehottaa komissiota helpottamaan Turkin ja Armenian sovintoa hyödyntämällä Euroopan naapuruuspolitiikan ja Mustanmeren synergiaa koskevan EU:n politiikan alueellisia yhteistyöhankkeita;

24.   pahoittelee, että kokonaisvaltaisen ratkaisun löytämisessä Kyproksen kysymykseen ei ole edistytty merkittävästi; toistaa kehotuksensa molemmille osapuolille, että ne omaksuisivat rakentavan suhtautumisen kokonaisvaltaisen ratkaisun saavuttamiseksi YK:n puitteissa EU:n perusperiaatteiden mukaisesti; muistuttaa tässä yhteydessä aiemmin antamistaan päätöslauselmista, joissa todetaan, että Turkin joukkojen vetäytyminen edistäisi ratkaisusta käytäviä neuvotteluja;

25.   panee tyytyväisenä merkille rahoitustuen välineen perustamisen Kyproksen turkkilaisyhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi; kehottaa komissiota raportoimaan erityisesti tämän välineen täytäntöönpanosta ja tehokkuudesta;

26.   korostaa, että Turkilla on hyvät mahdollisuudet edistää vakautta, demokraattista hallintoa, keskinäistä luottamusta ja hyvinvointia Mustanmeren alueella, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasian alueella erityisesti alueellisten yhteistyöhankkeiden kautta; korostaa Turkin asemaa Lähi-idässä; kehottaa komissiota tiivistämään yhteistyötään Turkin hallituksen kanssa EU:n näitä alueita koskevassa politiikassa;

27.   muistuttaa komissiolle pyytäneensä jatkotutkimusta vuoden 2004 vaikutustutkimukselle ja pyytää toimittamaan sen vuoden 2007 loppuun mennessä;

28.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Turkin hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 226 E, 15.9.2005, s. 189. (2) EUVL C 227 E, 21.9.2006, s.163. (3) EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 284. (4) EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 402. (5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0568. (6) EUVL L 22, 26.1.2006, s. 34. (7) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23. lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).