EY:n ja Marokon välinen Euro–Välimeri-ilmailusopimus *
187k
31k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-ilmailusopimuksen tekemisestä (KOM(2006)0145 – C6-0333/2007 – 2006/0048(CNS))
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2006)0145),
– ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa 4. joulukuuta 2006 kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen 2006/959/EY Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-ilmailusopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta(1),
– ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-ilmailusopimuksen(2),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0333/2007),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0416/2007),
1. hyväksyy sopimuksen tekemisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.
EY:n ja Marokon välisen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen muuttaminen Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi *
186k
30k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen muuttamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (KOM(2007)0495 – C6-0330/2007 – 2007/0181(CNS))
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0495),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan, 300 artiklan 2 kohdan ja 300 artiklan 4 kohdan,
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0330/2007),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, 83 artiklan 7 kohdan ja 43 artiklan 1 kohdan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0458/2007),
1. hyväksyy pöytäkirjan tekemisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.
Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (KOM(2007)0600 – C6-0343/2007 – 2007/2226(ACI))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0600 – C6-0343/2007),
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 28 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(2),
– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2007 pidetyn kolmikantakokouksen ja 13. heinäkuuta 2007 järjestetyn talousarvioneuvottelun tulokset,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A6-0485/2007),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on ottanut käyttöön tarvittavat lainsäädännölliset ja taloudelliset välineet voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden huomattavien rakenteellisten muutosten seurauksista, ja auttaakseen heitä pääsemään takaisin työmarkkinoille,
B. katsoo, että Euroopan unionin olisi annettava irtisanotuille taloudellista tukea mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ja tuen olisi oltava dynaamista,
C. ottaa huomioon, että Saksa ja Suomi ovat pyytäneet 27. kesäkuuta ja 17. heinäkuuta 2007 päivätyillä kirjeillä tukea kahdessa asiassa, joissa on kyse matkapuhelinalan irtisanomisista: BenQ Saksassa ja Perlos Oyj Suomessa(3),
2. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;
3. kehottaa puhemiestä huolehtimaan tämän päätöksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.
LIITE
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
tehty 18 päivänä joulukuuta 2007
Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4) ja erityisesti sen 28 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(5),
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon 13 päivänä heinäkuuta 2007 järjestetyn talousarvioneuvottelun,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) Euroopan unioni on perustanut Euroopan globalisaatiorahaston, jäljempänä 'rahasto', voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden huomattavien rakenteellisten muutosten seurauksista, ja auttaakseen heitä työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa.
(2) Toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti rahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa.
(3) Asetuksessa (EY) N:o 1927/2006 säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä rahaston varoja voidaan ottaa käyttöön.
(4) Saksa ja Suomi ovat tehneet hakemukset rahaston varojen käyttöön ottamiseksi kahdessa asiassa, joissa on kyse irtisanomisista matkapuhelinalalla: BenQ Saksassa ja Perlos Oyj Suomessa.
OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:
1 artikla
Euroopan globalisaatiorahaston käyttöön osoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2007 yhteensä 14 794 688 euroa.
2 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta (KOM(2007)0786 – C6-0450/2007 – 2007/2273(ACI))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0786 – C6-0450/2007),
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 27 kohdan,
– ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) rahoittamisesta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 puitteissa(2),
– ottaa huomioon vuoden 2008 yleisen talousarvioluonnoksen ensimmäisen käsittelyn,
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2007 pidetyn neuvottelukokouksen tulokset,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0499/2007),
A. ottaa huomioon, että budjettivallan käyttäjän mielestä GNSS-ohjelmiin on varattava riittävästi rahoitusta,
B. ottaa huomioon, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) lisääntyneisiin tarpeisiin kiinnitettiin paljon huomiota vuoden 2008 talousarviota laadittaessa ja että erityisen tärkeänä pidettiin määrärahojen varaamista EU:n tehtäviin Kosovossa,
C. ottaa huomioon, että budjettivallan käyttäjät päättivät 23. marraskuuta 2007 pidetyssä neuvottelukokouksessa käyttää joustovälinettä täydentääkseen vuoden 2008 talousarviossa seuraavien kohteiden rahoitusta:
–
Euroopan GNSS-ohjelmia (EGNOS-GALILEO) 200 miljoonalla eurolla
–
yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa 70 miljoonalla eurolla,
1. toteaa, että otsakkeiden 1 A ja 4 katot eivät mahdollistaneet Galileo- ja YUTP-hankkeiden riittävää rahoitusta vuonna 2008;
2. palauttaa mieliin, että joustovälinettä tarvittiin kuusi kertaa edellisten rahoitusnäkymien aikana vuosina 2000–2006;
3. pitää myönteisenä sovittelun aikana saavuttua sovintoa joustovälineen käytöstä GNSS- ja YUTP-hankkeissa 270 miljoonan euron arvosta;
4. korostaa, että yhteisillä pyrkimyksillä on kyetty turvaamaan riittävät resurssit uusille ja nykyisille YUTP/ETPP-operaatioille ja erityisesti suunnitellulle EU:n poliisitoiminnalle Kosovossa;
5. toistaa kuitenkin, että ulkoisten toimien yleensä ja erityisesti YUTP:n nykyisin tiedettyihin tarpeisiin ei pitkällä aikavälillä kyetä vastaamaan; on vakuuttunut, että YUTP:n rahoituksessa on rakenteellinen ongelma, joka vastaisuudessa edellyttää monivuotista ratkaisua (vuosien 2007 ja 2008 tarpeet ovat selvästi rahoituskehyksen hyväksymishetkellä tehtyjä vuosittaisia ennusteita suuremmat); pitäisi siksi myönteisenä, jos komissio ja neuvosto antaisivat ehdotuksia mahdollisista ratkaisumalleista;
6. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;
7. kehottaa puhemiestä huolehtimaan tämän päätöksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
8. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.
LIITE
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
tehty 18 päivänä joulukuuta 2007
joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 27 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
sekä katsovat seuraavaa:
Budjettivallan käyttäjät päättivät 23 päivänä marraskuuta 2007 pidetyssä neuvottelukokouksessa käyttää joustovälinettä täydentääkseen vuoden 2008 talousarviossa seuraavien kohteiden rahoitusta:
–
Euroopan GNSS-ohjelmia (EGNOS-GALILEO) 200 miljoonalla eurolla
–
yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa 70 miljoonalla eurolla,
OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:
1 artikla
Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2008 (jäljempänä "vuoden 2008 talousarvio") otetaan käyttöön joustovälineen varoja 270 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina.
Nämä varat käytetään täydentämään seuraavien hankkeiden rahoitusta:
–
Euroopan GNSS-ohjelmia (EGNOS-GALILEO) 200 miljoonalla eurolla alaotsakkeen 1 A Galileo-ohjelman 06 02 10 mukaisesti;
–
yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa 70 miljoonalla eurolla otsakkeen 4 luvun 19 03 mukaisesti.
2 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä samaan aikaan vuoden 2008 talousarvion kanssa.
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2007 muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen muuttamisesta monivuotisen rahoituskehyksen osalta (KOM(2007)0783 – C6-0321/2007 – 2007/2213(ACI))
– ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0783 – C6-0321/2007),
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 21, 22 ja 23 kohdan,
– ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) rahoittamisesta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 puitteissa(2),
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2007 pidetyn neuvottelukokouksen päätelmät,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0500/2007),
1. hyväksyy 23. marraskuuta 2007 pidetyn neuvottelukokouksen päätelmät;
2. korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta aikaansaatu sopimus on syntynyt erittäin onnistuneen toimielinten välisen yhteistyön tuloksena ja että se on poliittisesti merkittävä askel, joka edistää Euroopan satelliittinavigointiohjelman kehittämistä;
3. muistuttaa, että kun kauden 2007–2013 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja siihen liittyvästä 17. toukokuuta 2006 tehdystä toimielinten välisestä sopimuksesta päästiin sopimukseen, neuvottelutuloksiin jäi eräitä ratkaisemattomia vajeita;
4. pitää myönteisenä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 21, 22 ja 23 kohdassa tarkoitettujen välineiden käyttämistä, jolla rahoituskehystä tarkistettiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994;
5. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;
6. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa;
7. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.
LIITE
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
tehty 18 päivänä joulukuuta 2007
talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen muuttamisesta monivuotisen rahoituskehyksen osalta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta(3), ja erityisesti sen 21 kohdan, 22 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan ja 23 artiklan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ja katsovat seuraavaa:
(1) Budjettivallan käyttäjät sopivat 23 päivänä marraskuuta 2007 pidetyssä neuvottelukokouksessa, että osa Euroopan maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän ohjelmien (Galileo ja Egnos) rahoituksesta järjestetään tarkistamalla kauden 2007–2013 monivuotista rahoituskehystä toimielinten sopimuksen 21, 22 ja 23 kohdan mukaisesti siten, että alaotsakkeen 1 A kauden 2008–2013 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärää lisätään 1 600 miljoonalla eurolla käypinä hintoina. Lisäystä tasapainotetaan alentamalla otsakkeen 2 vuoden 2007 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärää vastaavalla summalla.
(2) Maksumäärärahojen vuosittaista enimmäismäärää mukautetaan, jotta maksusitoumusten ja maksujen suhde pysyisi asianmukaisena. Mukautus on neutraali.
(3) Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen liitettä I olisi siten muutettava vastaavasti(4),
OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:
Ainoa artikla
Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen liite I korvataan tämän päätöksen liitteellä.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2007
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
LIITE
RAHOITUSKEHYS 2007–2013 (tarkistettu)
(miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina)
MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT (MSM)
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Yhteensä
2007-2013
1. Kestävä kasvu
51 267
52 913
54 071
54 860
55 379
56 845
58 256
383 591
1a Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky
8 404
9 595
10 209
11 000
11 306
12 122
12 914
75 550
1b Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio
42 863
43 318
43 862
43 860
44 073
44 723
45 342
308 041
2. Luonnonvarojen suojelu ja hallinta
53 478
54 322
53 666
53 035
52 400
51 775
51 161
396 837
josta markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet
43 120
42 697
42 279
41 864
41 453
41 047
40 645
293 105
3. Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus
1 199
1 258
1 380
1 503
1 645
1 797
1 988
10 770
3a Vapaus, turvallisuus ja oikeus
600
690
790
910
1 050
1 200
1 390
6 630
3b Kansalaisuus
599
568
590
593
595
597
598
4 140
4. EU maailmanlaajuisena toimijana
6 199
6 469
6 739
7 009
7 339
7 679
8 029
49 463
5. Hallinto(1)
6 633
6 818
6 973
7 111
7 255
7 400
7 610
49 800
6. Korvaukset
419
191
190
800
MSM YHTEENSÄ
119 195
121 971
123 019
123 518
124 018
125 496
127 044
864 261
prosentteina/BKTL
1,10%
1,08%
1,07%
1,04%
1,03%
1,02%
1.01%
1,048%
MM YHTEENSÄ
115 142
119 805
112 182
118 549
116 178
119 659
119 161
820 676
prosentteina/BKTL
1,06%
1,06%
0,97%
1,00%
0,97%
0,97%
0,95%
1,00%
Liikkumavara
0,18%
0,18%
0,27%
0,24%
0,27%
0,27%
0,29%
0,24%
Omien varojen enimmäismäärä/BKTLI
1,24%
1,24%
1,24%
1,24%
1,24%
1,24%
1,24%
1,24%
(1) Otsakkeen enimmäismääriin sisältyvistä eläkemenoista on vähennetty henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamat maksut, joiden enimmäismäärä jaksolla 2007–2013 on 500 miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina.
Siksi edellä mainitusta sopimuksesta aiheutuvat määrät on muutettu vuoden 2004 hinnoiksi.
Maataloustuotteita koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet *
219k
78k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa (KOM(2007)0268 – C6-0203/2007 – 2007/0095(CNS))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2007)0268),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0203/2007),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0461/2007),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Komission teksti
Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 2 kappale
(2) Saatujen kokemusten, yhteisön sisä- ja ulkomarkkinoiden kehitysnäkymien sekä kansainvälisen kaupan uuden tilanteen perusteella on aiheellista kehittää maataloustuotteita ja niiden tuotantotapaa sekä maataloustuotteista valmistettavia elintarvikkeita koskeva kokonaisvaltainen ja yhdenmukainen tiedotus- ja myynninedistämispolitiikka sisämarkkinoilla ja kolmansien maiden markkinoilla kannustamatta kuitenkaan jonkin tuotteen kulutusta sen erityisen alkuperän vuoksi. Selvyyden vuoksi olisi kumottava asetukset (EY) N:o 2702/1999 ja (EY) N:o 2826/2000 ja korvattava ne yhdellä asetuksella sekä säilytettävä toimien erityispiirteet niiden toteutuspaikan mukaan.
(2) Saatujen kokemusten, yhteisön sisä- ja ulkomarkkinoiden kehitysnäkymien sekä kansainvälisen kaupan uuden tilanteen perusteella on aiheellista kehittää maataloustuotteita ja niiden tuotantotapaa sekä maataloustuotteista valmistettavia elintarvikkeita koskeva kokonaisvaltainen ja yhdenmukainen tiedotus- ja myynninedistämispolitiikka sisämarkkinoilla ja kolmansien maiden markkinoilla kannustamatta kuitenkaan jonkin tuotteen kulutusta sen erityisen alkuperän vuoksi. Selvyyden vuoksi olisi kumottava asetukset (EY) N:o 2702/1999 ja (EY) N:o 2826/2000 ja korvattava ne yhdellä asetuksella, jonka säännökset voitaisiin myöhemmin sisällyttää maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1234/20071, sekä säilytettävä toimien erityispiirteet niiden toteutuspaikan mukaan.
______ 1EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
Tarkistus 2 Johdanto-osan 4 kappale
(4) Olisi määriteltävä asianomaisten tuotteiden ja alojen valintaperusteet sekä yhteisön ohjelmien aihepiirit ja markkinat.
(4) Olisi määriteltävä erityisesti yhteisön ulkopuolisissa maissa toteutettaviin yhteisön ohjelmiin kuuluvien aihepiirien, markkinoiden ja potentiaalisten vientimahdollisuuksien valintaperusteet.
Tarkistus 3 Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)Tiedotus- ja menekinedistämistoimien olisi ilmennettävä mahdollisimman hyvin Euroopan maatalousmallin ominaisuuksia, joita ovat yhteisön maatalouden ja elintarviketuotannon valikoiman runsaus, monipuolisuus ja perinteikkyys.
Tarkistus 4 Johdanto-osan 6 kappale
(6) Toimien toteuttaminen olisi varmistettava tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien mukaisesti. Sisämarkkinoilla toteutettavien toimien osalta ja ohjelmien johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi olisi säädettävä suuntaviivoista, joissa määritetään kyseisten ohjelmien keskeisiä tekijöitä koskevat yleislinjat kunkin asianomaisen tuotteen tai alan osalta.
(6) Toimien toteuttaminen olisi varmistettava tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien mukaisesti. Sisämarkkinoilla toteutettavien toimien osalta ja ohjelmien johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi olisi säädettävä suuntaviivoista, joissa määritetään kyseisten ohjelmien keskeisiä tekijöitä koskevat yleislinjat kunkin alan osalta.
Tarkistus 5 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)Koska kyse on yhteisön ohjelmista, etusijalle olisi asetettava useampaa jäsenvaltiota koskevat ja yhteisön ulkopuolisten maiden markkinoilla toteutetut ehdotukset. Samalla tavoin useaa tuotetta koskeviin ohjelmiin olisi kiinnitettävä erityishuomiota, sillä ne merkitsevät suurempaa tuottoa niihin tehdyille julkisille investoinneille. Lisäksi komission olisi suosittava yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa omasta aloitteestaan käynnistämissään toimissa, jolloin yhteisön toiminnasta saadaan enemmän lisäarvoa.
Tarkistus 6 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)Ohjelmiin olisi suunniteltava ja sisällytettävä niihin osallistuvia ammattialajärjestöjä varten tiedotus- ja tukitoimia.
Tarkistus 7 Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)Koska yhteisön maatalous- ja elintarviketuotantojärjestelmä kansainvälistyy kovaa vauhtia, tiedotus- ja menekinedistämistoimia olisi sovellettava joustavasti ja olisi tehtävä tarvittavat lainsäädäntöä koskevat muutokset vuoden 1999 jälkeen saadun kokemuksen valossa.
Tarkistus 8 Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)
(11 b)Menekinedistämistoimilla olisi edistettävä eurooppalaisten tuotteiden saatavuutta erityisesti yhteisön ulkopuolisten maiden kuluttajien osalta; toisaalta järjestöt rahoittavat suuren osuuden ohjelmista, joten osallistuvien, ehdotuksen tehneiden organisaatioiden olisi voitava esitellä tuotteitaan kaupallisissa tilaisuuksissa, kuten messuilla ja muissa tilaisuuksissa, ja olla esimerkkinä yhteisön tarjonnan runsaudesta, laadusta ja monipuolisuudesta.
Tarkistus 9 2 artiklan 1 kohdan d a alakohta (uusi)
d a) vihannes- ja hedelmäalan tuotteita koskevien tiedotus- ja myynninedistämistoimien tehostaminen
Tarkistus 10 3 artiklan 1 kohdan johdantokappale
1. Alat tai tuotteet, joita 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut, sisämarkkinoilla toteutettavat toimet voivat koskea, määritetään seuraavin perustein:
1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa, sisämarkkinoilla toteutettavissa toimissa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
Tarkistus 11 3 artiklan 1 kohdan a a alakohta (uusi)
a a) tarve korostaa alueellisten ja paikallisten tuotteiden moninaisia etuja ympäristölle ja työmarkkinoille;
Tarkistus 12 4 artiklan 1 kohta
Komissio vahvistaa 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 3 artiklassa tarkoitettujen aiheiden ja tuotteiden sekä asianomaisten kolmansien maiden luettelot. Kyseiset luettelot tarkistetaan joka toinen vuosi. Luetteloja voidaan kuitenkin tarvittaessa muuttaa ennen määräajan päättymistä samaa menettelyä noudattaen.
Komissio vahvistaa 16 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 3 artiklassa tarkoitettujen aiheiden sekä asianomaisten kolmansien maiden luettelot. Komissio laatii 16 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kolmansia maita koskevan yhteisön strategisen luettelon potentiaalisista vientimahdollisuuksista ottaen huomioon 10 artiklan mukaisesti toteutettujen toimien tulokset, erityisesti uusia markkinoita koskevien tutkimusten ja korkean tason liike-elämän vierailukäyntien osalta. Kyseiset luettelot tarkistetaan vuosittain. Luetteloja voidaan kuitenkin tarvittaessa muuttaa ennen määräajan päättymistä samaa menettelyä noudattaen ottaen huomioon erityisesti 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan.
Tarkistus 13 5 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Komissio voi sisämarkkinoilla tapahtuvaa menekinedistämistä varten vahvistaa kaikille valituiksi tulleille aloille tai tuotteille 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen suuntaviivat, joissa määritellään tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia koskevissa ehdotuksissa noudatettavan strategian yksityiskohtaiset säännöt.
1. Komissio voi sisämarkkinoilla tapahtuvaa menekinedistämistä varten vahvistaa kaikille valituiksi tulleille aloille 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen suuntaviivat, joissa määritellään tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia koskevissa ehdotuksissa noudatettavan strategian yksityiskohtaiset säännöt.
Tarkistus 14 5 artiklan 2 kohta
2. Komissio voi kolmansissa maissa tapahtuvaa menekinedistämistä varten laatia 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen suuntaviivat joihinkin tai kaikkiin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin liittyviä tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia koskevissa ehdotuksissa noudatettavan strategian yksityiskohtaisista säännöistä.
2. Komissio voi kolmansissa maissa tapahtuvaa menekinedistämistä varten laatia 16 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen suuntaviivat kaikkiin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin liittyviä tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia koskevissa ehdotuksissa noudatettavan strategian yksityiskohtaisista säännöistä.
Tarkistus 15 7 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Jäsenvaltioiden on laadittava eritelmä tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien arviointiedellytyksistä ja -perusteista.
1. Komissio laatii eritelmän tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien arviointiedellytyksistä ja -perusteista.
Tarkistus 16 8 artiklan 1 kohta
1. Komissio valitsee ohjelmat 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja päättää vastaavat talousarviot. Etusijalle asetetaan useamman kuin yhden jäsenvaltion esittämät ohjelmat tai ohjelmat, joihin kuuluvia toimia toteutetaan useissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa.
1. Komissio valitsee ohjelmat 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja päättää vastaavat talousarviot. Etusijalle asetetaan ainoastaan yhteisön ulkopuolisten maiden markkinoilla toteutettavat, kyseisten toimien mukaiset ohjelmat ja näistä erityisesti useamman kuin yhden jäsenvaltion esittämät ohjelmat tai ohjelmat, joihin kuuluvia toimia toteutetaan useissa jäsenvaltioissa.
Tarkistus 17 9 artiklan 1 kohta
1. Jos yhtä tai useampaa, 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitettyä, 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tiedotustointa varten ei ole sisämarkkinoilla toteutettavia ohjelmia, asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden on määriteltävä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen perusteella ohjelma ja sitä koskeva eritelmä ja valittava yleisellä tarjouskilpailulla sen ohjelman toteuttamisesta vastaava elin, jonka se sitoutuu osarahoittamaan.
1. Jos yhtä tai useampaa, 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitettyä, 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tiedotustointa varten ei ole ohjelmia, asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden on määriteltävä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen perusteella ohjelma ja sitä koskeva eritelmä ja valittava yleisellä tarjouskilpailulla sen ohjelman toteuttamisesta vastaava elin, jonka se sitoutuu osarahoittamaan.
Tarkistus 18 12 artiklan 1 kohta
1. Komission, asianomaisten jäsenvaltioiden ja ehdotuksen tehneiden organisaatioiden edustajista koostuva seurantaryhmä valvoo 8 ja 9 artiklassa tarkoitettujen valittujen ohjelmien toteuttamista.
1. Komission, asianomaisten jäsenvaltioiden ja ehdotuksen tehneiden organisaatioiden edustajista koostuva seurantaryhmä hallinnoi 8 ja 9 artiklassa tarkoitettujen valittujen ohjelmien toteuttamista.
Tarkistus 19 13 artiklan 2 kohta
2. Yhteisön tuki 8 ja 9 artiklassa tarkoitettuihin valittuihin toimiin on enintään 50 prosenttia ohjelmien todellisista kustannuksista. Kaksi- tai kolmivuotisten tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien osalta kutakin toteuttamisvuotta koskeva rahoitusosuus ei saa ylittää kyseistä enimmäismäärää.
2. Yhteisön tuki 8 ja 9 artiklassa tarkoitettuihin valittuihin toimiin on enintään 60 prosenttia ohjelmien todellisista kustannuksista. Kaksi- tai kolmivuotisten tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien osalta kutakin toteuttamisvuotta koskeva rahoitusosuus ei saa ylittää kyseistä enimmäismäärää. Yhteisön tuki on kuitenkin enintään 70 prosenttia luonnonmukaista maataloutta koskeville ohjelmille ja ohjelmille, joihin liittyy kriisitilanteista johtuvia toimia.
Tarkistus 20 13 artiklan 3 kohdan 1 alakohta
3. Ehdotuksen tehneiden organisaatioiden on osallistuttava ehdottamiensa ohjelmien todellisten kustannusten rahoitukseen vähintään 20 prosentilla; loppurahoituksesta vastaa asianomainen jäsenvaltio tai vastaavat asianomaiset jäsenvaltiot ottaen huomioon 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön rahoitusosuuden.
3. Ehdotuksen tehneiden organisaatioiden on osallistuttava ehdottamiensa ohjelmien todellisten kustannusten rahoitukseen vähintään 10 prosentilla; loppurahoituksesta vastaa asianomainen jäsenvaltio tai vastaavat asianomaiset jäsenvaltiot ottaen huomioon 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön rahoitusosuuden.
Tarkistus 21 15 artiklan 1 a kohta (uusi)
1 a.Näiden sääntöjen nojalla erityisesti organisaatioiden on mahdollista esittää ohjelmaehdotuksia vähintään kaksi kertaa vuodessa ja jäsenvaltioiden on mahdollista esittää komissiolle ohjelmaehdotuksia samojen ehtojen mukaisesti.
Tarkistus 22 16 artiklan 2 a kohta (uusi)
2 a.Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
Tarkistus 23 17 artiklan johdantokappale
Ennen kuin komissio laatii 4 artiklassa säädetyt luettelot tai 5 artiklassa tarkoitetut suuntaviivat, hyväksyy 6 ja 9 artiklassa tarkoitetut ohjelmat, päättää 10 artiklan mukaisista toimista tai vahvistaa 15 artiklassa tarkoitetut yksityiskohtaiset soveltamissäännöt, se voi kuulla:
Ennen kuin komissio laatii 4 artiklassa säädetyt luettelot tai 5 artiklassa tarkoitetut suuntaviivat, hyväksyy 6 ja 9 artiklassa tarkoitetut ohjelmat, päättää 10 artiklan mukaisista toimista tai vahvistaa 15 artiklassa tarkoitetut yksityiskohtaiset soveltamissäännöt, se kuulee:
Tarkistus 24 18 artikla
Komissio antaa ennen 31 päivää joulukuuta 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.
Komissio antaa ennen 31 päivää joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.
Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteinen markkinajärjestely
129k
56k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2007 kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä (2007/2109(INI))
– ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17. joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000(1),
– ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 104/2000 täytäntöönpanosta 29. syyskuuta 2006 laaditun komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille (KOM(2006)0558),
– ottaa huomioon komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Kalastustuotteiden markkinoiden tulevaisuus Euroopan unionissa: vastuu, kumppanuus, kilpailukyky" 19. kesäkuuta 1998 antamansa päätöslauselman(2),
– ottaa huomioon kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden säilyketeollisuudesta Euroopan unionissa 19. kesäkuuta 1998 antamansa päätöslauselman(3),
– ottaa huomioon 2. joulukuuta 1999 hyväksymänsä kannan ehdotukseen neuvoston asetukseksi kalastus- ja vesiviljelytuotteiden alan yhteisestä markkinajärjestelystä(4),
– ottaa huomioon kalanjalostusalasta 14. maaliskuuta 2002 antamansa päätöslauselman(5),
– ottaa huomioon kalastusalan taloudellisen tilanteen parantamisesta 9. maaliskuuta 2006 annetun komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille (KOM(2006)0103),
– ottaa huomioon kalastusalan taloudellisen tilanteen parantamisesta 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman(6),
– ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2007 päivätyn kalatalousvaliokunnan työasiakirjan(7) asetuksen (EY) N:o 104/2000 soveltamisesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6-0467/2007),
A. toistaa, että kalatalousala vaikuttaa hyvin merkittävästi eri jäsenvaltioiden ja koko unionin sosioekonomiseen tilanteeseen, kalatuotteiden saatavuuteen sekä ravintotasapainoon; ottaa huomioon, että kalatalousala edistää merkittävästi taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, koska se tukee rannikkoyhteisöiden kehitystä sekä taloudellisen toiminnan ja työpaikkojen säilymistä ja perustamista nousu- ja laskukausien aikana erityisesti epäsuotuisilla alueilla ja köyhissä yhteisöissä sekä edistää paikallisen kulttuuriperinteiden säilymistä,
B. ottaa huomioon, että kalataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ), josta sovittiin vuonna 1970 ensimmäisenä yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) osana, tuli yksi sen neljästä pilarista yhdessä rakennepolitiikan, kalavarojen säilyttämistä koskevan politiikan ja suhteita kolmansiin maihin koskevan politiikan kanssa,
C. ottaa huomioon, että kalataloustuotteiden YMJ:yyn on tehty kaksi merkittävää muutosta – vuonna 1981 tehdyllä ensimmäisellä muutoksella pyrittiin vähentämään markkinoilta poistamista ottamalla käyttöön siirtotuki, ja vuonna 2000 tehdyn toisen muutoksen tarkoituksena oli vähentää merkittävästi halua käyttää markkinoilta poistamista ja vahvistaa tuotannon ohjaamiseen ja markkinainterventioihin liittyvää tuottajajärjestöjen roolia,
D. ottaa huomioon, että kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden YMJ:n tärkeimmät saavuttamattomat tavoitteet ovat varmistaa kalataloustuotteiden markkinoiden vakaus sekä oikeudenmukaiset tulot tuottajille,
E. katsoo, että kalataloustuotteiden YMJ:n on vastattava markkinoita, joiden luonteenomaisina piirteinä ovat suuret rakennevaihtelut kaupan pitämisessä, jakelussa ja jalostuksessa sekä kuluttajahinnoissa ja kulutustottumuksissa,
F. katsoo, että nykyinen kaikissa jäsenvaltioissa käytössä oleva kalastustuotteiden ensimmäinen myynti huutokaupalla -järjestelmä on erittäin haitallinen tuottajille, jotka ansaitsevat näin noin kymmenen kertaa vähemmän kuin lopulliset jakelijat,
G. ottaa huomioon, että kalataloustuotteiden YMJ:n myötä on perustettu joukko markkinoiden interventiomekanismeja, joilla tuetaan hintoja ja säännellään kalan saatavuutta; ottaa huomioon, että tarkoituksena on ollut edistää tarjonnan keskittämistä tukemalla tuottajajärjestöjen perustamista ja että näiden järjestöjen markkinainterventioon liittyvä rooli on vahvistunut entisestään, vaikka tätä toimenpidettä ei ole tuettu riittävin taloudellisin resurssein,
H. ottaa huomioon, että kahdenväliset kauppasopimukset ja se, että on perustettu kauppavaihtoa koskeva järjestelmä kolmansien maiden kanssa, jotta Euroopan unionin kalatuotteita jalostavalle teollisuudelle saadaan kalaa, ovat edistäneet yhteisön etusijan kyseenalaistamista ja lisänneet yhteisön tuotteita koskevaa kilpailupainetta, millä on suoria vaikutuksia alalla saataviin tuloihin,
I. ottaa huomioon, että YMJ:n välineet ovat kalataloustuotteiden osalta vähitellen muuttuneet ja menettäneet merkitystään suhteessa muihin YKP:n pilareihin ja prioriteetteihin kuten kalavarojen säilyttämiseen ja pyyntiponnistuksen vähentämiseen, josta on tullut yksi YKP:n pääasiallisista tavoitteista,
J. ottaa huomioon, että kalataloustuotteiden YMJ ei ole edistänyt asianmukaisella tavalla ensimyyntihintojen kohoamista eikä lisäarvon entistä parempaa jakautumista arvoketjussa kalastusalalla, jossa alalle jo vakiintuneilla suurilla välittäjillä, jakelualueen suurmyymälöillä, on yhä tärkeämpi rooli,
K. ottaa huomioon, että kalan ensimyyntihintojen muodostumisprosessi on estänyt sen, että tuotantokustannustekijöiden vaihtelut vaikuttaisivat kalan hintoihin,
L. ottaa huomioon, että keskimääräiset ensimyyntihinnat ovat polkeneet paikoillaan tai laskeneet vuodesta 2000 lähtien ilman, että tämä olisi heijastunut tehokkaalla tavalla kuluttajalle myytävään tuoreeseen kalaan halventaen sen hintoja, jotka ovat päinvastoin nousseet tasaisesti,
M. ottaa huomioon, että EMOTR:n toteutusta koskevan kertomuksen mukaan todelliset menot 1974–2005 ovat olleet yhteensä 550 000 000 euroa eli keskimäärin 17 000 000 euroa vuodessa, joten talousarvio on ollut hyvin vaatimaton EY:n perustamissopimuksen 33 artiklaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi,
N. ottaa huomioon, että edellä mainitussa 29. syyskuuta 2006 annetussa komission kertomuksessa myönnetään vaikeus sovittaa yhteen kalataloustuotteiden YMJ:n uudet prioriteetit sen tavoitteisiin – kuten perustamissopimuksen 33 artiklaan kirjattu tulojen varmistaminen – ja korostetaan erityisesti, että markkinahinnat eivät ole noudattaneet tuotantokustannusten suuntauksia,
O. ottaa huomioon, että edellä mainitussa 28. syyskuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti totesi, että kalataloustuotteiden nykyiseen YMJ:yyn sisältyviä mahdollisuuksia kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole hyödynnetty riittävästi,
P. ottaa huomioon, että edellä mainitussa 2. joulukuuta 1999 vahvistetussa kannassa ehdotettiin markkinoilla sovellettavia, erityisesti markkinoilta poistamista ja tuottajajärjestöjen taloudellista tukemista koskevia entistä edullisempia ehtoja, joita neuvosto ei ole ottanut huomioon,
Q. ottaa huomioon, että teollisuus on enenevässä määrin turvautunut tuontiin sisäisen tuotannon tappioksi,
R. ottaa huomioon ravinnon tämänhetkisen kalaproteiinivajeen ja tuontiriippuvuuden kulutustarpeiden täyttämiseksi tilanteessa, jossa yhteisön tuotanto laskee laskemistaan ja maailman tuotanto jatkaa kasvuaan,
S. ottaa huomioon, että komissio on jo hyväksynyt, että yhteisön markkinoille tulee tuotteita, jotka eivät noudata Euroopan unionin määrittelemiä vähimmäiskokoja, mikä johtuu etenkin siitä, että kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia ei sovelleta pakastetuotteisiin,
T. ottaa huomioon, että edellä mainitussa 9. maaliskuuta 2006 antamassaan tiedonannossa komissio tähdentää, että on tarpeen tarkistaa asetusta (EY) N:o 104/2000,
U. ottaa huomioon, että edellä mainitussa 28. syyskuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti vaati pikaisesti tarkistamaan kalataloustuotteiden YMJ:ä, jotta tehostettaisiin sen parantavaa vaikutusta ensimyyntihintoihin ja lisäarvon jakautumiseen nähden alalla,
1. suhtautuu myönteisesti komission päätökseen tehdä perusteellinen arvio nykyisestä kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden YMJ:stä, mutta pahoittelee sitä, että arviointikertomuksen esittäminen on viivästynyt noin vuodella ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 104/2000 41 artiklan säännökset;
2. katsoo, että on kalataloustuotteiden nykyistä YMJ:ä on tarpeen tarkistaa viipymättä perusteellisesti, jotta sen myötävaikutuksen avulla varmistetaan alan tulot, markkinoiden vakaus, kalataloustuotteiden entistä parempi kaupan pitäminen ja niiden lisäarvon nousu;
3. kehottaa komissiota laatimaan mahdollisimman pian tiedonannon näistä suuntaviivoista ja tekemään kalataloustuotteiden YMJ:n tarkistamista koskevan ehdotuksen, jossa otetaan huomioon tähän päätöslauselmaan sisältyvät ehdotukset;
4. korostaa, että on olennaista, että alan tärkeimmät taloudelliset toimijat, erityisesti kalastajat ja heitä edustavat järjestöt, otetaan mukaan kalataloustuotteiden YMJ:n tarkistamisprosessiin juuri tällä arviointikaudella;
5. korostaa, että kalataloustuotteiden YMJ:n vaikutus alalla on vähentynyt pääasiassa vuoden 2000 tarkistuksen jälkeen; katsoo, että käänteisen suuntauksen aikaansaamisen, erityisesti taloudellisten resurssien merkittävän vahvistamisen avulla, on oltava yksi kalataloustuotteiden YMJ:n tulevan tarkistamisen pääasiallisista tavoitteista, jotta tällä voidaan varmistaa kalatalousalan tarpeisiin riittävä yhteisön rahoitus ja saavuttaa perustamissopimuksessa asetetut tavoitteet;
6. panee merkille, että nykyiset interventiomekanismit ovat hyvin keskittyneitä, ja pyytää komissiota arvioimaan, ovatko nämä mekanismit asianmukaisia ja tarpeeksi joustavia, jotta niillä voidaan vastata eri jäsenvaltioissa vallitsevista tuotannollisista/kaupallisista rakenteista johtuviin tarpeisiin sekä parantaa kalatuotteiden kaupan pitämistä ja varmistaa tuottajille oikeudenmukaiset tulot;
7. kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan, ovatko asetuksen (EY) N:o 104/2000 lukuisiin liitteisiin sisältyvät tuotteet asianmukaisimpia, erityisesti mitä tulee siirtoihin ja autonomisiin markkinoilta poistamisiin, ja pohtimaan, olisiko tätä luetteloa muutettava ja pidennettävä;
8. katsoo, että tonnikalan kompensaatiokorvausta olisi laajennettava, ja muistuttaa tätä koskevat ehdotukset edellä mainitussa 19. kesäkuuta 1998 antamassaan päätöslauselmassa kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden säilyketeollisuudesta Euroopan unionissa; pyytää komissiota ottamaan käyttöön sardiinin kompensaatiokorvauksen kuten edellä mainitun päätöslauselman 14 kohdan b alakohdassa ehdotettiin;
9. korostaa merkintöjen ja kuluttajalle annettavan paikkansa pitävän tiedon tärkeyttä edistettäessä kalataloustuotteiden laatua ja lisäarvoa; katsoo, että erityisesti tuontituotteiden kaupallisia nimiä on analysoitava ja valvottava seikkaperäisesti, jotta kuluttajia ei johdeta harhaan;
10. kehottaa komissiota nopeuttamaan kalastustuotteiden ympäristösertifiointiprosessia, koska se on olennaisen tärkeää taloudellisten toimijoiden väliselle terveelle ja reilulle kilpailulle niin Euroopan unionin sisällä kuin sen ulkopuolella;
11. korostaa, että rakennerahastoista on tuettava sellaisten infrastruktuurien nykyaikaistamista ja perustamista, joita tuottajat tarvitsevat tuotannon ja kaupan pitämisen yhteydessä, esimerkiksi jäähdytys-, jalostus-, kuljetus-, markkinointi- ja jakeluyksiköitä;
12. korostaa, että interventiomekanismeissa on otettava korostetusti huomioon kalataloustuotteiden herkkä pilaantuvuus;
13. pyytä vahvistamaan tukia, joilla parannetaan kalan käsittelyä aluksella ja erityisesti jäähdytys- ja säilytysjärjestelmiin tehtäviä investointeja joilla parannetaan aluksen hygieniaan ja turvallisuuteen liittyviä olosuhteita;
14. korostaa, että on tarpeen ylläpitää ja vahvistaa erityisesti taloudellista tukea koskevia mekanismeja ja menetelmiä, jotta edistetään tarjonnan keskittymistä etenkin tukemalla tehokkaasti etenkin pienimuotoisen lähivesikalastuksen osalta kalastusjärjestön perustamista ja toimintaa, kuten asetuksessa (EY) N:o 104/2000 todetaan;
15. katsoo, että toimintaohjelmilla olisi varmistettava – riittävän taloudellisen tuen turvin – kalastusjärjestöjen mahdollisuus harjoittaa tuotteidensa suoramyyntiä siten, että tämä olisi keino hyödyntää omaa tuotantoa ja kasvattaa omien kalataloustuotteiden lisäarvoa; pyytää siksi muuttamaan asetuksen (EY) N:o 104/2000 5 artiklaa kuten sen edellä mainitussa 2. joulukuuta 1999 vahvistetussa kannassa ehdotetaan;
16. toistaa, että on tarpeen säilyttää suora tukiyhteys kalastusjärjestöihin yhteisön talousarviossa ja antaa myös mahdollisuus siihen, että jäsenvaltioilla on toimintaohjelmien tukemiseen tarkoitettuja täydentäviä tukia, kuten se edellä mainitussa 2. joulukuuta 1999 vahvistetussa kannassaan ehdotti; pyytää tämän vuoksi muuttamaan asetuksen (EY) N:o 104/2000 10 artiklaa;
17. katsoo, että on tarpeen laatia tutkimus siitä, miksi vuonna 2000 tehtyyn kalataloustuotteiden YMJ:n uudistamisen mukainen toimialakohtaisten organisaatioiden käyttöönotto ei onnistunut toivotulla tavalla, kuten edellä mainitun 29. syyskuuta 2006 annetun komission kertomuksen päätelmien 4 kohdassa todetaan;
18. tukee aloitetta, jonka mukaan kalataloustuotteiden kaupalle Euroopan unionissa laaditaan kaikkia alan toimijoita koskevat käytännesäännöt, jotta voidaan määritellä säännöt, joilla varmistetaan lisäarvon entistä oikeudenmukaisempi jakautuminen sekä kaupan pitämistä koskevat säännöt koko arvoketjussa;
19. korostaa, että on tärkeää luoda messujen tuella pienyritysten ja ravintoloitsijoiden kotimarkkinat ja erityisen korkealaatuisten perinteisten tuotteiden markkinat, joilla kasvatetaan paikallisten tuotteiden lisäarvoa ja edistetään paikallista kehitystä;
20. suosittelee, että komissio arvioi seurauksia, joita aiheutuu suhteista yhteisön ulkopuolisiin maihin, etenkin tuontituotteiden vaikutusta ensimyyntihintoihin; pyytää komissiota olemaan entistä kriittisempi kaupallisia ulkosuhteita koskevissa arvioissaan etenkin Maailman kauppajärjestön alaisten suojatoimenpiteiden käyttöönoton osalta, mistä säädetään asetuksen (EY) 104/2000 30 artiklassa, jotta se ei vaaranna perustamissopimuksen 33 artiklan mukaisia tavoitteita;
21. pitää välttämättömänä, että tuotuihin ja sisämarkkinoilla kaupan pidettäviin kalataloustuotteisiin sovelletaan samoja sääntöjä ja vaatimuksia kuin yhteisön kalataloustuotteisiin, kuten esimerkiksi merkintöjä, hygieniaa ja turvallisuutta koskevia sääntöjä tai kieltoa päästää yhteisön markkinoille kalataloustuotteita, jotka ovat kooltaan yhteisön tuotantoon hyväksytyn vähimmäiskoon alapuolella;
22. pitää äärimmäisen tärkeänä lisätä kalastustuotealan YMJ:n rahoitusta YMJ:n tulevan tarkistuksen yhteydessä;
23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2007 neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta (10537/3/2007 – C6-0353/2007 – 2005/0228(COD))
– ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (10537/3/2007 – C6-0353/2007)(1),
– ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0579),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon liitteenä olevat komission lausumat,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0482/2007),
1. hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 12. joulukuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2008 antamiseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin toisessa käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EY) N:o 216/2008.)
Komission lausumat
64 artikla:
Asetuksen 64 artiklan osalta komissio ilmoittaa, että tarkistaessaan Euroopan lentoturvallisuusviraston perimistä maksuista ja palkkioista annettua komission asetusta (EY) N:o 593/2007 se ottaa asianmukaisesti huomioon pk-yritysten erityistilanteen ja erityisesti sen, kuinka maksujen ja palkkioiden taso voi vaikuttaa niiden taloudelliseen elinkelpoisuuteen. Komissio pyrkii samalla edelleen varmistamaan, että syrjimättömyysperiaatetta noudatetaan ja että lentoturvallisuusviraston hyväksyntätoiminnasta saamat tulot pysyvät riittävän suurina, jotta niillä voidaan kattaa kaikki tarjotuista palveluista aiheutuvat kustannukset.
3 artiklan j alakohdan i alakohdan neljäs luetelmakohta:
Vaativan moottorikäyttöisen ilma-aluksen määritelmän osalta komissio arvioi, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia markkinoihin on sillä, että määritelmään sisällytetään suihkumoottoreilla tai potkuriturbiinimoottoreilla varustetut lentokoneet, ja pyytää Euroopan lentoturvallisuusvirastoa valvomaan niiden turvallisuustasoa.
Liitteessä II oleva e kohta (ultrakevyet ilma-alukset):
Komissio pyytää Euroopan lentoturvallisuusvirastoa toteuttamaan kaikkien sidosryhmien virallisen kuulemisen ja antamaan tarvittaessa perustellun lausunnon liitteessä II olevan e kohdan muuttamisesta siten, että siihen lisätään ultrakevyet ilma-alukset, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 600 kg.
Elintarvikkeita koskevat ravitsemus- ja terveysväitteet ***I
183k
30k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1924/2006 muuttamisesta (KOM(2007)0368 – C6-0200/2007 – 2007/0128(COD))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0368),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0200/2007),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0464/2007),
1. hyväksyy komission ehdotuksen;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2007 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi mallien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 98/71/EY muuttamisesta (KOM(2004)0582 – C6-0119/2004 – 2004/0203(COD))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0582),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0119/2004),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A6-0453/2007),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/.../EY antamiseksi mallien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 98/71/EY muuttamisesta
(1) Mallisuojan ainoana tarkoituksena on myöntää yksinoikeus tuotteen ulkoasuun, ei monopolia itse tuotteeseen. Jos suoja annetaan mallille, jolle ei ole käyttökelpoista vaihtoehtoa, tuloksena on tosiasiallinen monopoli tuotteeseen. Tällaista suojaa voitaisiin pitää lähes mallisuojajärjestelmän väärinkäyttönä. Kun kolmansilla osapuolilla on mahdollisuus valmistaa ja toimittaa varaosia, kilpailu pysyy yllä. Jos mallisuoja taas ulotetaan varaosiin, nämä kolmannet osapuolet loukkaisivat mallisuojan haltijan oikeuksia, kilpailu häviäisi ja mallisuojan haltija saisi tosiasiallisen monopolin tuotteeseensa.
(2) Erot jäsenvaltioiden lainsäädännössä, joka koskee suojattujen mallien käyttöä moniosaisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi, vaikuttavat suoraan sisämarkkinoitten toteuttamiseen ja toimintaan mallin sisältävien tuotteitten osalta, kun se tuote, johon malli sisältyy tai johon mallia sovelletaan, on osa moniosaista tuotetta, jonka ulkoasusta suojattu malli on riippuvainen. Tällaiset erot saattavat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.
(3) Sisämarkkinoitten toiminnan sujuvuuden nimissä on tarpeen lähentää jäsenvaltioiden mallisuojalainsäädäntöä siltä osin kuin on kyse suojattujen mallien käytöstä moniosaisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi.
(4) Niiden perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin moottoriajoneuvoalalla 31 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1400/2002(3) olevien säännösten täydentämiseksi, jotka koskevat valmistajan mahdollisuutta varustaa toimitetut osat tai varaosat tavaramerkillään tai muulla tunnuksellaan toimivalla ja helposti näkyvällä tavalla, on varmistettava, että kuluttajat saavat asianmukaiset varaosien alkuperää koskevat tiedot, esimerkiksi tiedottamalla osiin sijoitetuista tavaramerkeistä ja tunnuksista.
(5)Puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY(4) säädetään riippumattomien tuottajien valmistamien varaosien testauksesta, jotta voidaan varmistaa, että ne täyttävät turvallisuus- ja ympäristövaatimukset; direktiivin edellyttämät uudet menettelyt parantavat kuluttajansuojaa täysin vapautetuilla markkinoilla.
(6) Direktiiviä 98/71/EY(5) olisi muutettava vastaavasti,
1. Mallisuojaa ei myönnetä tuotteeseen sisältyvälle tai siihen sovellettavalle mallille, joka on moniosaisen tuotteen osanaja jota käytetään║ 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ainoastaan kyseisen moniosaisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos edellä mainitun osan markkinoille saattamisen ensisijainen tarkoitus on muu kuin moniosaisen tuotteen korjaaminen.
2. Edellä 1 kohtaa sovelletaan edellyttäen, että kuluttajille annetaan tavaramerkin tai kauppanimen kaltaisen merkinnän avulla tai muulla sopivalla tavalla asianmukaiset tiedot korjaamiseen käytetyn tuotteen alkuperästä, jotta he pystyvät tekemään tietoon perustuvan valinnan║ kilpailevien korjaamiseen käytettävientuotteiden välillä.
3. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan vain näkyviin varaosiin jälkimarkkinoilla, kun mallisuojan haltija on saattanut moniosainen tuotteen markkinoille ensisijaisilla markkinoilla tai se on saatettu markkinoille hänen suostumuksellaan."
2 artikla
Jäsenvaltiot, joiden voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa tuotemallisuojan tuotteeseen sisältyvälle tai siihen sovellettavalle mallille, joka on moniosaisen tuotteen osana ja jota käytetään direktiivin 98/71/EY 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ainoastaan kyseisen moniosaisen tuotteen korjaamiseen sen alkuperäisen ulkoasun palauttamiseksi, voivat säilyttää tuotemallisuojan ...(6)
3 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ...(7)mennessä. Niiden on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle ║.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
4 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
5 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2007 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viinin yhteisestä markkinajärjestelystä ja eräiden asetusten muuttamisesta (KOM(2007)0372 – C6-0254/2007 – 2007/0138(CNS))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2007)0372),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0254/2007),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0477/2007),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Komission teksti
Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 1 A KAPPALE (uusi)
(1 a)Euroopan unionin alueella toimii yli puolitoista miljoonaa viinitilaa, ja Euroopan unioni on maailman suurin viinin tuottaja, ja lisäksi se on maailmanlaajuisesti suurin viinin viejä sekä kuluttaja.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 2 KAPPALE
(2) Viinin kulutus yhteisössä on vähentynyt tasaisesti, ja viinin vienti yhteisöstä on vuodesta 1996 kasvanut paljon hitaammin kuin tuonti. Tämä on johtanut tarjonnan ja kysynnän epätasapainoon, joka vuorostaan aiheuttaa tuottajahintoihin ja -tuloihin kohdistuvaa painetta.
(2) Vaikka laatuviinien myynti sekä viinien vienti yhteisöstä ovat kasvaneet, viinin kokonaiskulutus yhteisössä on vähentynyt tasaisesti, ja joidenkin viinien vienti yhteisöstä on vuodesta 1996 kasvanut paljon hitaammin kuin samantyyppisten viinien tuonti. Tämä on johtanut joidenkin viinien tarjonnan ja kysynnän yleiseen epätasapainoon, joka vuorostaan aiheuttaa tuottajahintoihin ja -tuloihin kohdistuvaa painetta.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 3 KAPPALE
(3) Kaikki asetukseen (EY) N:o 1493/1999 nykyisellään sisältyvät välineet eivät ole onnistuneet lisäämään viinialan kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet, kuten erityinen tislaustoimenpide, ovat osoittautuneet kustannustehokkuudeltaan huonoiksi, koska ne ovat edistäneet rakenteellisen ylijäämien syntymistä eikä niihin ole liittynyt vaatimusta parantaa asianomaisten rakenteiden kilpailukykyä. Lisäksi jotkin sääntelytoimenpiteet ovat rajoittaneet perusteettomasti kilpailukykyisten tuottajien toimia.
(3) Kaikki asetukseen (EY) N:o 1493/1999 nykyisellään sisältyvät välineet eivät ole onnistuneet lisäämään viinialan kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Jotkin markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet ovat osoittautuneet kustannustehokkuudeltaan huonoiksi, koska ne ovat edistäneet rakenteellisten ylijäämien syntymistä eikä niihin ole liittynyt vaatimusta parantaa asianomaisten rakenteiden kilpailukykyä. Lisäksi jotkin sääntelytoimenpiteet ovat rajoittaneet perusteettomasti kilpailukykyisten tuottajien toimia.
Tarkistus 4 JOHDANTO-OSAN 3 A KAPPALE (uusi)
(3 a)Yhteisön tuotannosta on käytettävissä yli 14 prosenttia, jonka arvo on noin 5 200 000 000 euroa. Se voitaisiin muuttaa rahaksi hankkimalla kohdennetusti 75 miljoonaa uutta sisäistä kuluttajaa tai edistämällä vientiä kolmansiin maihin, joissa on satojen miljoonien maksukykyisten kuluttajien luoma kysyntä, mikä merkitsisi huomattavaa tulojen lisäystä alalla.
Tarkistus 5 JOHDANTO-OSAN 3 B KAPPALE (uusi)
(3 a)Yhteisen markkinajärjestelyn markkinamekanismeihin liittyvien toimenpiteiden välitön lopettaminen vaikuttaisi alaan erittäin kielteisesti, ja siksi olisi säädettävä siirtymäajasta nykyisen yhteisen markkinajärjestelyn ja tulevan yhteisen markkinajärjestelyn välille.
Tarkistus 6 JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE
(5) Saatujen kokemusten perusteella yhteisön viinialan järjestelmä on asianmukaista muuttaa perusteellisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: EU:n viinintuottajien kilpailukyvyn parantaminen, EU:n alueen laatuviinien maineen vahvistaminen maailman parhaina, vanhojen markkinoiden takaisinvaltaus ja uusien markkinoiden valloittaminen yhteisössä ja muualla maailmassa, sellaisen viinijärjestelmän luominen, jonka selkeät, yksinkertaiset ja tehokkaat säännöt tasapainottavat tarjontaa ja kysyntää, sekä sellaisen viinijärjestelmän luominen, joka säilyttää yhteisön viinintuotannon parhaat perinteet, vahvistaa monien maaseutualueiden yhteiskuntarakennetta ja varmistaa, että kaikki tuotanto on ympäristöystävällistä. Sen vuoksi on tarpeen kumota asetus (EY) N:o 1493/1999 ja korvata se uudella asetuksella.
(5) Saatujen kokemusten perusteella yhteisön viinialan järjestelmä on asianmukaista muuttaa perusteellisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: EU:n viinintuottajien kilpailukyvyn parantaminen, EU:n alueen laatuviinien maineen vahvistaminen maailman parhaina, vanhojen markkinoiden takaisinvaltaus ja uusien markkinoiden valloittaminen yhteisössä ja muualla maailmassa, ottaen erityisesti huomioon Aasian kehittyvien markkinoiden tasaisesti kasvava kysyntä, josta on seurauksena kilpailua ja mahdollisuuksia Euroopan viinintuottajille, sellaisen viinijärjestelmän luominen, jonka selkeät, yksinkertaiset ja tehokkaat säännöt tasapainottavat tarjontaa ja kysyntää, sekä sellaisen viinijärjestelmän luominen, joka säilyttää yhteisön viinintuotannon parhaat perinteet, parantaa viljelijöiden elintasoa, vahvistaa monien maaseutualueiden yhteiskuntarakennetta ja varmistaa, että kaikki tuotanto on ympäristöystävällistä. Sen vuoksi on tarpeen kumota asetus (EY) N:o 1493/1999 ja korvata se uudella asetuksella.
Tarkistus 7 JOHDANTO-OSAN 5 A KAPPALE (uusi)
(5 a)Viinin yhteisellä markkinajärjestelyllä olisi luotava edellytykset sille, että viiniala voi vastata itsenäisesti markkinoiden vaatimuksiin ottaen huomioon kuluttajien edut, viininviljelijöiden ja jalostajien yhdenvertaiset mahdollisuudet jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä sekä ympäristöä koskevat kysymykset.
Tarkistus 8 JOHDANTO-OSAN 9 KAPPALE
(9) On tärkeää säätää tukitoimenpiteistä, joilla voidaan vahvistaa kilpailurakenteita. Vaikka kyseisten toimenpiteiden rahoitus ja määrittely on komission tehtävä, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus valita tarvittavat toimenpiteet omia alueitaan varten ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteensä ja sisällyttää ne kansallisiin tukiohjelmiinsa. Näiden ohjelmien täytäntöönpanon pitäisi olla jäsenvaltioiden vastuulla.
(9) On tärkeää säätää tukitoimenpiteistä, joilla voidaan vahvistaa kilpailurakenteita. Vaikka tiettyjen toimenpiteiden rahoitus ja määrittely on komission tehtävä, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus valita tarvittavat toimenpiteet omia alueitaan varten ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteensä ja sisällyttää ne kansallisiin tukiohjelmiinsa. Näiden ohjelmien täytäntöönpanon pitäisi olla jäsenvaltioiden vastuulla.
Tarkistus 9 JOHDANTO-OSAN 9 A KAPPALE (uusi)
(9 a)Uudistuksen vuosittaisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 1 300 000 000 euroa, mikä vastaa viinialan menojen nykytasoa. Tämä määrä on jaettava kansallisten määrärahojen ja yhteisön tasolla toteutettavien toimenpiteiden kesken. Kun kansallisille ohjelmille myönnettyjä määrärahoja jaetaan jäsenvaltioiden kesken, olisi käytettävä perusteena määrärahojen aiempia osuuksia, viljelyalaa ja aiempaa tuotantoa.
Tarkistus 10 JOHDANTO-OSAN 10 KAPPALE
(10)Kun määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kansallisille tukiohjelmille, tärkeimmäksi jakoperusteeksi olisi otettava jäsenvaltioiden aiemmat osuudet viinialan määrärahoista, viiniköynnöstä kasvava ala ja aiempi tuotanto.
Poistetaan.
Tarkistus 11 JOHDANTO-OSAN 10 A KAPPALE (uusi)
(10 a)Jäsenvaltioiden kansallisille tukiohjelmille tarkoitettujen määrärahojen – menekinedistämistoimia lukuun ottamatta – on vastattava vähintään kyseiselle jäsenvaltiolle rakenneuudistusta varten vuonna 2008 osoitettua kokonaismäärää.
Tarkistus 12 JOHDANTO-OSAN 11 KAPPALE
(11) Ohjelmien yhtenä tärkeimpänä toimenpiteenä olisi oltava yhteisön viinien menekinedistäminen ja markkinointi kolmansissa maissa, ja siihen olisikin varattava tietty osuus määrärahoista. Määrärahoja olisi edelleen myönnettävä rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen, koska nämä toimet vaikuttavat alaan positiivisesti. Ennaltaehkäisevien välineiden, joita ovat satovakuutus, sijoitusrahastot ja rypäleiden korjaaminen raakana, olisi oltava tukiohjelmissa tukikelpoisia, jotta tuottajia kannustettaisiin toimimaan kriisitilanteissa vastuullisesti.
(11) Ohjelmien yhtenä tärkeimpänä toimenpiteenä olisi oltava yhteisön viinien menekinedistäminen, tiedotus viinin kohtuullisen kulutuksen myönteisistä vaikutuksista ja alkoholin vastuuttoman kulutuksen haitallisista vaikutuksista, markkinoiden tuntemus ja markkinointi, ja siihen olisikin varattava tietty osuus määrärahoista. Määrärahoja olisi edelleen myönnettävä rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen, koska nämä toimet vaikuttavat alaan positiivisesti. Sekä ennaltaehkäisevien välineiden että alan kehitysvälineiden, joilla pyritään parantamaan tuotteiden laatua ja niiden kaupallisia markkinointimahdollisuuksia, olisi oltava tukiohjelmissa tukikelpoisia, jotta tuottajia kannustettaisiin toimimaan kriisitilanteissa vastuullisesti.
Tarkistus 13 JOHDANTO-OSAN 12 KAPPALE
(12)Kun yhteisö rahoittaa tukikelpoisia toimenpiteitä, rahoituksen edellytyksenä olisi mahdollisuuksien mukaan oltava se, että asianomaiset tuottajat noudattavat eräitä ympäristöön liittyviä sääntöjä. Jos noudattamatta jättämisiä havaitaan, tukia olisi alennettava.
Poistetaan.
Tarkistus 14 JOHDANTO-OSAN 13 KAPPALE
(13)Alaa olisi tuettava myös Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisista rakennetoimenpiteistä.
Poistetaan.
Tarkistus 15 JOHDANTO-OSAN 14 KAPPALE
(14) Seuraavat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaiset toimenpiteet lienevät kiinnostavia viinialan kannalta: nuorten viljelijöiden toiminnan aloittaminen, tekniset investoinnit ja markkinoinnin kehittäminen, ammatillinen koulutus, tuottajaorganisaatioille tiedotus- ja menekinedistämistoimiin myönnettävä tuki laatujärjestelmään liittymisen jälkeen, maatalouden ympäristötoimenpiteet sekä varhaiseläketuki viljelijöille, jotka lopettavat lopullisesti kaupallisen maatalouden harjoittamisen siirtääkseen tilan toiselle viljelijälle.
(14) Kansallisten määrärahojen puitteissa toimenpiteiden, jotka koskevat nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista, teknisiä investointeja, markkinoinnin kehittämistä, ammatillista koulutusta, tuottajaorganisaatioille tiedotus- ja menekinedistämistoimiin myönnettävää tukea laatujärjestelmään liittymisen jälkeen, maatalouden ympäristötoimenpiteitä sekä varhaiseläketukea viljelijöille, jotka lopettavat lopullisesti kaupallisen maatalouden harjoittamisen siirtääkseen tilan toiselle viljelijälle, olisi oltava tukikelpoisia.
Tarkistus 16 JOHDANTO-OSAN 15 KAPPALE
(15)Jotta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaiset määrärahat lisääntyisivät, määrärahoja olisi siirrettävä asteittain sen mukaiseen talousarvioon.
Poistetaan.
Tarkistus 17 JOHDANTO-OSAN 16 A KAPPALE (uusi)
(16 a)Kuluttajien luottamus eurooppalaisten viinien laatuun on ensisijaisen tärkeää viinien myynnille unionin sisällä ja kolmansissa maissa. Tämän luottamuksen säilyttämiseksi sääntelytoimenpiteissä olisi korostettava laadunhallintaa ja tiedottamista.
Tarkistus 18 JOHDANTO-OSAN 16 B KAPPALE (uusi)
(16 b)Menekinedistämistoimissa olisi otettava huomioon tehdyt tutkimukset viinin ainesosista ja siitä, minkälaisia vaikutuksia viinin kohtuullisella kulutuksella voi olla ihmisten terveyteen.
Tarkistus 19 JOHDANTO-OSAN 19 KAPPALE
(19) Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet olisi tuotettava noudattaen eräitä viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia koskevia sääntöjä, joilla taataan, että terveysnäkökohdat ja kuluttajien odotukset laadun ja tuotantomenetelmien suhteen otetaan huomioon. Joustavuuden varmistamiseksi kyseisten menetelmien päivittämistä ja uusien menetelmien hyväksymistä koskeva vastuu olisi siirrettävä komissiolle, lukuun ottamatta väkevöimistä ja happamuuden lisäämistä koskevia menetelmiä, sillä ne ovat poliittisesti herkkiä aiheita, joiden muuttamiseksi toimivallan tulisi pysyä neuvostolla.
(19) Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet olisi tuotettava noudattaen eräitä viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia koskevia sääntöjä, joilla taataan, että terveysnäkökohdat ja kuluttajien odotukset laadun ja tuotantomenetelmien suhteen otetaan huomioon. Näin ollen on tarpeen laatia luettelo sallituista viininvalmistusmenetelmistä, ja kyseisten menetelmien päivittämistä ja uusien menetelmien hyväksymistä koskevan toimivallan tulisi pysyä neuvostolla.
Tarkistus 20 JOHDANTO-OSAN 21 KAPPALE
(21) Rypäleiden liikapuristaminen olisi kiellettävä, koska siten saatava viini on huonolaatuista.
(21) Rypäleiden liikapuristaminen olisi kiellettävä, koska siten saatava viini on huonolaatuista, ja olisi luotava mekanismeja, joiden avulla voidaan varmistaa kyseisen kiellon noudattaminen.
Tarkistus 21 JOHDANTO-OSAN 21 A KAPPALE (uusi)
(21 a)Ympäristön suojelemiseksi on tarpeen vahvistaa velvollisuus toimittaa tislaukseen kaikki viininvalmistusprosessista saadut sivutuotteet, joskin tietyin poikkeuksin.
Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 22 KAPPALE
(22)Komission olisi kansainvälisten vaatimusten täyttämiseksi otettava yleiseksi perustaksi kansainvälisen viinijärjestön (OIV) hyväksymät viininvalmistusmenetelmät. Jotta yhteisön tuottajien toimintaa ulkomarkkinoilla ei estettäisi, näitä vaatimuksia olisi sovellettava myös vietäväksi tarkoitettuihin yhteisön viineihin, vaikka yhteisössä sovellettaisiinkin tiukempia sääntöjä.
Poistetaan.
Tarkistus 23 JOHDANTO-OSAN 29 KAPPALE
(29) Rekisteröidyillä alkuperänimityksillä ja maantieteellisillä merkinnöillä olisi oltava suoja sellaista käyttöä vastaan, joka hyödyntää perusteettomasti edellytykset täyttävien tuotteiden mainetta. Rehellisen kilpailun edistämiseksi ja kuluttajien harhauttamisen estämiseksi suojan olisi koskettava myös tuotteita ja palveluja, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, perustamissopimuksen liitteeseen 1 kuulumattomat tuotteet mukaan luettuina.
(29) Rekisteröidyillä alkuperänimityksillä ja maantieteellisillä merkinnöillä sekä nimityksillä, jotka vastaavat pienempiä maantieteellisiä yksikköjä kuin perustana oleva alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä ja joilla on eri nimi kuin alkuperänimitys, olisi oltava suoja sellaista käyttöä vastaan, joka voi haitata edellytykset täyttävien tuotteiden mainetta tai hyödyntää perusteettomasti tätä mainetta. Rehellisen kilpailun edistämiseksi ja kuluttajien harhauttamisen estämiseksi suojan olisi koskettava myös tuotteita ja palveluja, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomat tuotteet mukaan luettuina.
Tarkistus 24 JOHDANTO-OSAN 33 KAPPALE
(33) Uutta tarkastelumenettelyä ei pitäisi oikeusvarmuuden vuoksi soveltaa yhteisössä nykyisin voimassa oleviin alkuperänimityksiin ja maantieteellisiin merkintöihin. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi kuitenkin annettava komissiolle tiedoksi perustiedot ja säännökset, joiden perusteella tällaiset nimitykset ja merkinnät on hyväksytty kansallisella tasolla, ja jollei näitä tietoja toimiteta, alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä voisi menettää suojansa. Nykyisten alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen peruuttamisen olisi oikeusvarmuuden vuoksi oltava rajoitettua.
(33) Uutta tarkastelumenettelyä ei pitäisi oikeusvarmuuden vuoksi soveltaa yhteisössä nykyisin voimassa oleviin alkuperänimityksiin ja maantieteellisiin merkintöihin. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi kuitenkin annettava komissiolle tiedoksi perustiedot ja säännökset, joiden perusteella tällaiset nimitykset ja merkinnät on hyväksytty kansallisella tasolla.
Tarkistus 25 JOHDANTO-OSAN 34 KAPPALE
(34)Maantieteellisiä nimiä ei pitäisi enää voida suojata alkuperänimityksinä tai maantieteellisinä merkintöinä kansallisella tasolla.
Poistetaan.
Tarkistus 26 JOHDANTO-OSAN 37 KAPPALE
(37) Säännöissä olisi velvoitettava käyttämään eräitä ilmaisuja tuotteen tunnistamiseksi myyntinimityksen perusteella ja eräiden tärkeiden tietojen antamiseksi kuluttajalle. Eräiden muiden vapaaehtoisten tietojen käytöstä olisi myös säädettävä yhteisön kehyksessä.
(37) Säännöissä olisi velvoitettava käyttämään eräitä ilmaisuja tuotteen tunnistamiseksi myyntinimityksen perusteella ja eräiden tärkeiden tietojen, muun muassa pullottajaa koskevien tietojen, antamiseksi kuluttajalle. Eräiden muiden vapaaehtoisten tietojen käytöstä olisi myös säädettävä yhteisön kehyksessä.
Tarkistus 27 JOHDANTO-OSAN 38 KAPPALE
(38) Jollei muutoin säädetä, viinialan merkintäsääntöjen olisi täydennettävä myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY vahvistettuja sääntöjä, joita sovelletaan horisontaalisesti. Kokemusten mukaan merkintäsääntöjä ei kannata eriyttää viinituotteen luokan mukaan. Sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin viiniluokkiin, myös tuontituotteisiin. Säännöissä olisi erityisesti sallittava rypälelajikkeen ja satovuoden merkitseminen vailla alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää oleviin viineihin siten, että merkintöjen todenperäisyyttä ja seurantaa koskevia vaatimuksia noudatetaan.
(38) Jollei muutoin säädetä, viinialan merkintäsääntöjen olisi täydennettävä myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY vahvistettuja sääntöjä, joita sovelletaan horisontaalisesti. Kokemusten mukaan merkintäsääntöjä ei kannata eriyttää viinituotteen luokan mukaan. Sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin viiniluokkiin, myös tuontituotteisiin.
Tarkistus 28 JOHDANTO-OSAN 38 A KAPPALE (uusi)
(38 a)Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kuvauksella, nimityksellä ja tarjontamuodolla on ratkaiseva vaikutus niiden markkinoitavuuteen. Tuotteiden merkitsemisessä on huolehdittava eri viiniluokkien ja nykyistä alkuperänimitysten suojaa koskevan järjestelmän mukaisista eroista, jotta tuote voidaan yksilöidä ja jotta kuluttajille voidaan antaa tiettyjä välttämättömiä tietoja.
Tarkistus 29 JOHDANTO-OSAN 39 KAPPALE
(39) Yhteisön tasolla määriteltyihin viinialan tarpeisiin vastaamista voidaan edelleen edistää jo olemassa olevien ja perustettavien tuottajaorganisaatioiden avulla. Ne ovat hyödyllisiä jäsenilleen tarjoamiensa palvelujen laajuuden ja tehokkuuden vuoksi. Sama pätee myös toimialakohtaisiin organisaatioihin. Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä organisaatiot, jotka ovat eräiden yhteisön tasolla määriteltyjen vaatimusten mukaisia.
(39) Yhteisön tasolla määriteltyihin viinialan tarpeisiin vastaamista voidaan edistää jo olemassa olevien ja perustettavien tuottajaorganisaatioiden avulla. Ne ovat hyödyllisiä jäsenilleen tarjoamiensa palvelujen laajuuden ja tehokkuuden vuoksi. Sama pätee myös toimialakohtaisiin organisaatioihin. Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä organisaatiot, jotka ovat eräiden yhteisön tasolla määriteltyjen vaatimusten mukaisia. On kuitenkin tarpeen tehdä ero näiden kahden organisaatiotyypin toimivaltuuksien välille.
Tarkistus 30 JOHDANTO-OSAN 42 KAPPALE
(42) Kauppavirtojen seuranta liittyy ennen kaikkea hallinnointiin, joka olisi hoidettava joustavasti. Komission olisi sen vuoksi tehtävä päätös todistuksia kokevista vaatimuksista ottaen huomioon tuonti- ja vientitodistusten tarve kyseisten markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin seurannan kannalta. Todistuksia koskevat yleiset edellytykset olisi kuitenkin vahvistettava tässä asetuksessa.
(42) Kauppavirtojen seuranta liittyy ennen kaikkea hallinnointiin, joka olisi hoidettava joustavasti kyseisten markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin seurannan kannalta. Tuonti- ja vientitodistuksia koskevat yleiset edellytykset olisi kuitenkin vahvistettava tässä asetuksessa.
Tarkistus 31 JOHDANTO-OSAN 43 KAPPALE
(43)Kun tuonti- ja vientitodistuksista säädetään, olisi säädettävä myös vakuudesta niiden toimien toteutumisen varmistamiseksi, joille tällaisia todistukset myönnetään.
Poistetaan.
Tarkistus 32 JOHDANTO-OSAN 46 KAPPALE
(46) Viinimarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja erityisesti markkinahäiriöiden välttämiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta kieltää sisäisen ja ulkoisen jalostuksen menettelyn käyttö. Tällaista markkinoiden hallintovälinettä on yleensä sovellettava ilman merkittävämpiä viiveitä, jotta se saavuttaisi tavoitteensa. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava asiaankuuluva toimivalta.
(46) Viinimarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja erityisesti markkinahäiriöiden välttämiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta kieltää sisäisen ja ulkoisen jalostuksen menettelyn käyttö.
Tarkistus 33 JOHDANTO-OSAN 55 KAPPALE
(55) Koska markkinatasapainoa ei ole vielä saavutettu ja koska raivausjärjestelmän kaltaisten liitännäistoimenpiteiden vaikutus näkyy viiveellä, on tärkeää pitää voimassa uusien viljelmien istutuskielto 31 päivään joulukuuta 2013, jolloin se olisi lopullisesti lakkautettava, jotta kilpailukykyiset tuottajat voivat vapaasti toimia markkinaedellytysten mukaisesti.
(55) Koska markkinatasapainoa ei ole vielä saavutettu ja koska raivausjärjestelmän kaltaisten liitännäistoimenpiteiden vaikutus näkyy viiveellä, on tärkeää pitää voimassa uusien viljelmien istutuskielto periaatteessa 31 päivään joulukuuta 2013. Vuoden 2012 aikana olisi tarkistettava vuonna 2007 toteutetun viinin markkinauudistuksen aikana päätettyjen toimenpiteiden tehokkuus ja päätettävä istutusjärjestelmän jatkamisesta tai lakkauttamisesta.
Tarkistus 34 JOHDANTO-OSAN 55 A KAPPALE (uusi)
(55 a)On kuitenkin tarpeen taata istutusoikeuksien suurempi joustavuus, jotta kilpailukykyiset tuottajat voivat vapaasti toimia markkinaedellytysten mukaisesti.
Tarkistus 35 JOHDANTO-OSAN 55 B KAPPALE (uusi)
(55 b)Kun markkinatilanne on huomattavasti parantunut, joustolausekkeen avulla voidaan myöntää täydentäviä määräaikaisia istutusoikeuksia kyseisten alueiden viiniviljelmille ja sille laatutasolle, jolla myynti todennäköisesti kasvaa.
Tarkistus 36 JOHDANTO-OSAN 58 KAPPALE
(58) Lisäksi jäsenvaltion olisi voitava sallia paikkausistutusoikeuksien siirto toiselle tilalle, jos valvonta on riittävää ja siirto tehdään laadun parantamiseksi, siirto koskee emoviiniköynnösten varttamisoksien kasvatukseen tarkoitettuja aloja tai siirtoon liittyy tilan osan siirtäminen. Siirtojen olisi tapahduttava jäsenvaltion sisällä.
(58) Lisäksi jäsenvaltion olisi voitava sallia paikkausistutusoikeuksien siirto toiselle tilalle, jos valvonta on riittävää ja siirto tehdään laadun parantamiseksi, siirto koskee emoviiniköynnösten varttamisoksien kasvatukseen tarkoitettuja aloja tai siirtoon liittyy tilan osan siirtäminen.
Tarkistus 37 JOHDANTO-OSAN 62 A KAPPALE (uusi)
(62 a)Komission on tarpeen tehdä liitännäistoimenpiteiden ja markkinoiden tervehdyttämisen vaikutusten arviointi, ennen kuin se esittää ehdotuksen istutusoikeuksien vapauttamisesta sellaisilla viljelyaloilla, joita eivät koske suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien tuotantoeritelmät.
Tarkistus 38 JOHDANTO-OSAN 63 KAPPALE
(63) Niiden jäsenvaltioiden tuotanto, joissa tuotetaan alle 25 000 hehtolitraa viiniä vuodessa, ei vaikuta merkittävästi markkinoiden tasapainoon. Kyseisiin jäsenvaltioihin ei sen vuoksi tulisi soveltaa uusien viljelmien siirtymävaiheen istutuskieltoa, ja ne olisi jätettävä myös raivausjärjestelmän ulkopuolelle.
(63) Niiden jäsenvaltioiden tuotanto, joissa tuotetaan alle 25 000 hehtolitraa viiniä vuodessa, ei vaikuta merkittävästi markkinoiden tasapainoon. Kyseisiin jäsenvaltioihin ei sen vuoksi tulisi soveltaa uusien viljelmien siirtymävaiheen istutuskieltoa, ja ne olisi jätettävä myös raivausjärjestelmän ulkopuolelle, mikäli niiden tuotanto jää alle 25 000 hehtolitran.
Tarkistukset 39 ja 322 JOHDANTO-OSAN 67 KAPPALE
(67)Raivattujen alojen vastuullisen käsittelyn varmistamiseksi palkkio-oikeuden edellytyksenä olisi oltava, että asianomainen tuottaja noudattaa sovellettavia ympäristösääntöjä. Jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, raivauspalkkiota tulisi vähentää samassa suhteessa.
Poistetaan.
Tarkistus 40 4 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Jäsenvaltiot ovat vastuussa tukiohjelmista, ja niiden on varmistettava, että tukiohjelmat laaditaan ja pannaan täytäntöön puolueettomasti ottaen huomioon asianomaisten tuottajien taloudellinen tilanne ja tarve välttää tuottajien perusteetonta eriarvoista kohtelua.
2. Jäsenvaltiot ovat vastuussa tukiohjelmien täytäntöönpanosta, ja niiden on varmistettava, että tukiohjelmat laaditaan ja pannaan täytäntöön puolueettomasti ottaen huomioon asianomaisten tuottajien taloudellinen tilanne ja tarve välttää tuottajien perusteetonta eriarvoista kohtelua.
Tarkistus 41 4 ARTIKLAN 3 KOHTA
3.Tukea ei myönnetä:
Poistetaan.
a) tutkimushankkeisiin tai toimenpiteisiin tutkimushankkeiden tukemiseksi;
b) asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kattamiin toimenpiteisiin.
Tarkistus 42 5 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA
1. Kunkin liitteessä II tarkoitetun tuottajajäsenvaltion on jätettävä ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2008 komissiolle luonnos viisivuotisesta tukiohjelmasta, joka sisältää tämän jakson mukaisia toimenpiteitä.
1. Kunkin liitteessä II tarkoitetun tuottajajäsenvaltion on jätettävä ensimmäisen kerran viimeistään tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta komissiolle luonnos viisivuotisesta tukiohjelmasta, joka sisältää tämän jakson mukaisia toimenpiteitä.
Tarkistus 43 5 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 A ALAKOHTA (uusi)
Kukin jäsenvaltio voi jättää komissiolle tarkistetun tukiohjelman vuoden kuluttua alkuperäisen ohjelman esittämisestä, mikäli ilmenee, että tietyt alkuperäisessä ohjelmassa esitetyt toimet ovat yhteensopimattomia ja voivat siten vaarantaa ohjelman johdonmukaisen täytäntöönpanon. Tarkistettua tukiohjelmaa aletaan soveltaa kahden kuukauden kuluttua sen jättämisestä.
Tarkistus 44 5 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Tukitoimenpiteet on laadittava jäsenvaltion sopivimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Tukiohjelmasta on ennen sen komissiolle jättämistä järjestettävä kuuleminen toimivaltaisten viranomaisten ja asianmukaisen alueellisen tason organisaatioiden kanssa.
Tukitoimenpiteet on laadittava yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa jäsenvaltion sopivimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Tukiohjelmasta on ennen sen komissiolle jättämistä järjestettävä kuuleminen toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten ja alueellisen ja paikallisen tason organisaatioiden, tuottajajärjestöjen, kaupallisten yritysten ja alan toimialakohtaisten organisaatioiden kanssa.
Tarkistus 45 5 ARTIKLAN 1 KOHDAN 3 ALAKOHTA
Kukin jäsenvaltio voi jättää yhden ohjelmaluonnoksen, joka voi olla mukautettu alueellisten erityispiirteiden mukaan.
Kukin jäsenvaltio voi jättää yhden ohjelmaluonnoksen, joka voi olla mukautettu alueellisten erityispiirteiden mukaan ja jossa on otettava ennen kaikkea huomioon niiden alueiden tarpeet, joissa olosuhteet ovat hankalat tiettyjen rypälelajikkeiden kasvattamiselle ja viinintuotannolle (muun muassa vuoristoalueet).
Tarkistus 46 5 ARTIKLAN 1 A KOHTA(uusi)
1 a.Jäsenvaltiot voivat tukiohjelmissa määrittää ja määritellä tämän asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen tuottajaorganisaatioiden aseman.
Tarkistus 47 5 ARTIKLAN 2 KOHDAN 1 ALAKOHTA
2. Tukiohjelmaa voi soveltaa kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun se on jätetty komissiolle.
2. Komissio hyväksyy tukiohjelman 30 päivän kuluessa siitä, kun se on esitetty. Sitä voidaan soveltaa kahden kuukauden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty.
Tarkistus 48 5 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Jos jätetty ohjelma ei ole tässä jaksossa vahvistettujen edellytysten mukainen, komissio ilmoittaa tästä asianomaiselle jäsenvaltiolle. Tällöin jäsenvaltion on jätettävä komissiolle tarkistettu ohjelma. Tarkistettua ohjelmaa voi soveltaa kahden kuukauden kuluttua sen tiedoksiantamisesta, ellei se ole vieläkin yhteensopimaton, missä tapauksessa sovelletaan tätä alakohtaa.
Jos jätetty ohjelma ei ole tässä jaksossa vahvistettujen edellytysten mukainen, komissio ilmoittaa tästä asianomaiselle jäsenvaltiolle 30 päivän kuluessa. Tällöin jäsenvaltion on jätettävä komissiolle tarkistettu ohjelma. Tarkistettua ohjelmaa voi soveltaa kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun komissio on sen hyväksynyt, ellei se ole vieläkin yhteensopimaton, missä tapauksessa sovelletaan tätä alakohtaa.
Tarkistus 49 7 ARTIKLAN 1 KOHTA
Tukiohjelmiin on sisällyttävä 9 artiklan mukaisia kolmansien maiden markkinoilla toteutettavia menekinedistämistoimia.
Tukiohjelmiin on sisällyttävä 9 artiklan mukaisia menekinedistämistoimia ja markkinoiden tuntemusta edistäviä toimia.
Tarkistus 50 7 ARTIKLAN 2 KOHDAN A A ALAKOHTA (uusi)
a a) alan rakenneuudistus;
Tarkistus 51 7 ARTIKLAN 2 KOHDAN A B ALAKOHTA (uusi)
a b) kriisien ennaltaehkäisy;
Tarkistus 52 7 ARTIKLAN 2 KOHDAN D A ALAKOHTA (uusi)
d a) tutkimus ja kehittäminen;
Tarkistus 53 7 ARTIKLAN 2 KOHDAN D B ALAKOHTA (uusi)
d b) viljelykäytännöt ja ympäristönormit;
Tarkistus 54 7 ARTIKLAN 2 KOHDAN D C ALAKOHTA (uusi)
d c) viinirypäleiden ja viinin laadun parantaminen;
Tarkistus 55 7 ARTIKLAN 2 KOHDAN D D ALAKOHTA (uusi)
d d) viinin, alkoholin ja rypäleen puristemehun yksityinen varastointi.
Tarkistus 56 7 ARTIKLAN 2 A ja 2 B KOHTA (uusi)
Yksi tuottaja voi saada tukea useammasta toimesta saman viinivuoden aikana.
Jäsenvaltiot voivat komission suostumuksella sisällyttää tukiohjelmiin myös uusia toimia.
Tarkistus 57 8 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi)
1 a.Edellä 1 kohdan perusteella laskettu määrä – lukuun ottamatta menekinedistämistoimia – ei voi olla alhaisempi kuin kyseiselle jäsenvaltiolle rakenneuudistusta varten vuonna 2008 osoitettu määrä.
Tarkistus 58 9 ARTIKLAN OTSIKKO
Menekinedistäminen kolmansien maiden markkinoilla
Menekinedistäminen ja markkinoiden tuntemus
Tarkistus 59 9 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Tämän artiklan mukainen tuki kattaa kolmansissa maissa toteutettavat yhteisön viinejä koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet, joilla parannetaan yhteisön viinien kilpailukykyä kyseisissä maissa.
1. Tämän artiklan mukainen tuki kattaa yhteisön viinejä koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet, joilla parannetaan yhteisön viinien kilpailukykyä
a) sisämarkkinoilla,
b) kolmansissa maissa.
Tarkistus 60 9 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut toimet koskevat viinejä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä tai joihin on merkitty rypälelajike.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimet koskevat viinejä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä. Muihin nautittavaksi tarkoitettuihin viineihin sovelletaan yksinomaan 1 kohdan a alakohtaa.
Tarkistus 61 9 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi)
2 a.Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua
a) vastuullista viininkulutusta koskevia edistämistoimia sekä tuotteita ja niiden ominaisuuksia koskevia tiedotustoimia;
b) toimia, joilla parannetaan markkinoiden tuntemusta markkinoiden kehittämisen mahdollistamiseksi ja toimijoihin kohdistuvan tiedotuksen parantamiseksi.
Jäljempänä 55 artiklassa tarkoitetut toimialakohtaiset organisaatiot tai muut vastaavat edustuselimet voivat toteuttaa nämä toimet.
c) myynninedistämistä ja mainontaa, jolla pyritään varmistamaan alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen tunnustaminen korostamalla niiden laatua, ympäristöturvallisuutta ja panosta ympäristönsuojeluun.
Tarkistus 62 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN JOHDANTOKAPPALE
3. Edellä olevassa1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua
3. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua
Tarkistus 63 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN A ALAKOHTA
a) PR-toimintaa ja myynninedistämistä tai mainontaa, jossa korostetaan erityisesti yhteisön tuotteiden hyviä ominaisuuksia, etenkin laatua, turvallisuutta tai ympäristöystävällisyyttä;
a) PR-toimintaa ja myynninedistämistä tai mainontaa, jossa korostetaan erityisesti yhteisön tuotteiden sekä niiden alkuperämerkintöjen ja merkkien hyviä ominaisuuksia, etenkin laatua, terveydelle koituvia etuja, turvallisuutta tai ympäristöystävällisyyttä;
Tarkistus 64 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN B ALAKOHTA
b) osallistumista kansainvälisesti merkittäviin tapahtumiin, messuihin tai näyttelyihin;
b) osallistumista kansainvälisesti merkittäviin tapahtumiin, messuihin tai näyttelyihin yksittäin tai ryhmänä;
Tarkistus 65 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN C ALAKOHTA
c) tiedotuskampanjoita erityisesti yhteisön alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja luonnonmukaisen tuotannon järjestelmistä;
c) tiedotuskampanjoita erityisesti yhteisön alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen, luonnonmukaisen tuotannon järjestelmistä sekä viinien merkinnöistä;
Tarkistus 66 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN C A ALAKOHTA (uusi)
c a) tukiohjelmia viinien maantieteellisten merkintöjen suojelemiseksi kansainvälisellä tasolla sekä kolmansissa maissa tapahtuvaan viinituotteiden väärentämisen ja teknisten tai kasvinsuojelullisten esteiden torjuntaan liittyviä toimia tai tutkimuksia;
Tarkistus 67 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN D ALAKOHTA
d) laajempien markkinointimahdollisuuksien kannalta tarpeellisia uusia markkinoita koskevat tutkimukset;
d) laajempien markkinointimahdollisuuksien kannalta tarpeellisia takaisin valloitettavia, kehitettäviä ja uusia markkinoita koskevia tutkimuksia;
Tarkistus 68 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN E A ALAKOHTA (uusi)
e a) tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia valistustoimia, jotka koskevat kohtuullisen viininkulutuksen myönteisiä vaikutuksia, sekä menekinedistämistoimia, joilla edistetään vastuullista viininkulutusta, ja tuotetta ja sen ominaisuuksia koskevia tiedotustoimia, jotka perustuvat asiaankuuluviin tieteellisiin tutkimuksiin;
Tarkistus 69 9 ARTIKLAN 3 KOHDAN E B ALAKOHTA(uusi)
e b) toimia, joilla parannetaan markkinoiden tuntemusta markkinoiden kehityksen edistämiseksi ja toimijoihin kohdistuvan tiedotuksen parantamiseksi;
Tarkistus 70 9 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi)
3 a.Tuki on tarkoitettu ensisijaisesti toimille, jotka toteutetaan unionin toimijoiden kumppanuuksina.
Tarkistus 71 9 ARTIKLAN 4 KOHTA
4. Yhteisön rahoitusosuus on menekinedistämistoimissa enintään 50 prosenttia tukikelpoisista menoista.
4. Yhteisön rahoitusosuus on menekinedistämistoimissa enintään 50 prosenttia tukikelpoisista menoista. Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/20061 mukaisiksi lähentymistavoitealueiksi luokitelluilla alueilla yhteisön rahoitusosuus edistämistoimien kustannuksista voi olla enintään 75 prosenttia.
Osuus voidaan kuitenkin nostaa 100 prosenttiin ohjelmissa, joilla pyritään suojelemaan maantieteellisiä merkintöjä kansainvälisellä tasolla sekä edistämään kolmansissa maissa tapahtuvaan viinituotteiden väärentämisen ja teknisten tai kasvinsuojelullisten esteiden torjuntaan liittyviä toimia tai tutkimuksia.
__________ 1 EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1989/2006 (EUVL L 411, 30.12.2006, s. 6).
Tarkistus 72 9 ARTIKLAN 5 KOHTA
5. Jäsenvaltioiden on varattava kolmansien maiden markkinoilla toteutettavia menekinedistämistoimia varten vähintään liitteessä II esitetyt yhteisön varat. Tähän varattuja varoja ei saa käyttää muihin toimenpiteisiin.
5. Jäsenvaltioiden on varattava unionin ja kolmansien maiden markkinoilla toteutettavia markkinoiden tuntemusta edistäviä toimia ja menekinedistämistoimia varten vähintään liitteessä II esitetyt yhteisön varat. Tähän varattuja varoja ei saa käyttää muihin toimenpiteisiin.
Tarkistus 73 9 ARTIKLAN 5 A KOHTA (uusi)
5 a.Sellaisten viinien osalta, jotka on tuotettu alueilla, joilla viljely- ja tuotanto-olosuhteet ovat hankalat (esimerkiksi vuoristoalueilla), on pantava täytäntöön mukautettuja erityistoimenpiteitä, jotka määritellään kyseisten alueiden alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.
Tarkistus 74 10 ARTIKLAN 3 KOHDAN 1 A ALAKOHTA (uusi)
Suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän kattamilla alueilla voidaan tukea viiniviljelmien tavanomaista uudistamista niiden luonnollisen elämänkaaren päätteeksi enintään 50 prosentilla 6 kohdassa tarkoitetuista määristä.
Tarkistus 75 10 ARTIKLAN 3 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Tukea ei voida myöntää tavanomaiseen uudistamiseen yli-ikäisillä viinitarhoilla.
Poistetaan.
Tarkistus 76 10 ARTIKLAN 5 KOHDAN A ALAKOHTA
a) sen estämättä, mitä V osaston II luvussa säädetään, vanhojen ja uusien viiniköynnösten samanaikaiselle esiintymiselle myönnetty lupa, joka voi olla voimassa enintään kolme vuotta kestävän vahvistetun kauden, voi olla voimassa enintään istutusoikeuksia koskevan siirtymäjärjestelyn päättymiseen eli 31 päivään joulukuuta 2013 saakka;
a) sen estämättä, mitä V osaston II luvussa säädetään, vanhojen ja uusien viiniköynnösten samanaikaiselle esiintymiselle myönnetty lupa, joka voi olla voimassa enintään kolme vuotta kestävän vahvistetun kauden;
Tarkistus 77 10 A ARTIKLA (uusi)
10 a artikla
Alan rakenneuudistus
1.Alan rakenneuudistuksen tukemiseen tarkoitetuilla toimenpiteillä pyritään kehittämään toimijoiden välistä synergiaa viinintuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi rakennemuutoksen avulla.
2.Tuen myöntämisen ehtona on sellaisten kehityshankkeiden esittäminen tukiohjelman puitteissa, jotka liittyvät yhteen tai useampaan seuraavista toiminnoista:
a) monisäikeisten ja useita alueita kattavien tarjontajärjestelmien kehittäminen;
b) operatiivisten ja strategisten reaalipalvelujen jakaminen yritysten kesken;
c) laitteiden ja valmistusvaiheiden hallinnointi;
d) markkinoiden tuntemuksen ja markkinoiden suojelun kehittäminen;
e) innovaatioiden kehittäminen;
f) tarjonnan yhdistäminen ja myöhemmissä tuotantovaiheissa toimivien yritysten rakenneuudistus.
3.Rakenneuudistukseen myönnetään tukea korvauksena toiminnan toteuttamisesta aiheutuneista todellisista kustannuksista, ja se voi joka tapauksessa olla enintään 50 prosenttia kustannuksista. Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisiksi lähentymistavoitealueiksi luokitelluilla alueilla yhteisön rahoitusosuus edistämistoimien kustannuksista voi olla enintään 75 prosenttia.
Tarkistus 78 10 B ARTIKLA (uusi)
10 b artikla
Kriisien ennaltaehkäisy
1.Kriisien ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia viljely- ja maatalouskäytäntöjä ja viininvalmistusmenetelmiä, joiden avulla pyritään rajoittamaan tuotettavien viinirypäleiden määrää tai vähentämään viinirypäleiden jalostamisesta viiniksi saatavia tuotoksia.
2.Kriisien ennaltaehkäisytoimille myönnettävä tuki voi kattaa korvauksen myöntämisen määritettyä käytäntöä noudattamalla aikaansaatuun viinirypäleiden tai tuotetun viinin määrien vähenemiseen suhteutetun avustuksen muodossa.
3.Jäsenvaltioiden on valittava omien ominaispiirteidensä perusteella sopivat käytännöt tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäljempänä 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyttävillä täytäntöönpanotoimenpiteillä vahvistetaan erityisesti tukimäärien enimmäistaso sekä hyväksyttävät käytännöt.
Tarkistus 79 11 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Tämän artiklan soveltamiseksi rypäleiden raakana korjaamisella tarkoitetaan raakojen rypäleterttujen hävittämistä tai poistamista kokonaan siten, että kyseiseltä lohkolta ei tule lainkaan satoa.
1. Tämän artiklan soveltamiseksi rypäleiden raakana korjaamisella tarkoitetaan raakojen rypäleterttujen hävittämistä tai poistamista kokonaan siten, että kyseiseltä viiniköynnöstä kasvavalta alalta ei tule lainkaan satoa.
Tarkistus 80 11 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Rypäleiden raakana korjaamiseen myönnettävällä tuella pyritään palauttamaan tarjonnan ja kysynnän tasapaino yhteisön viinimarkkinoilla markkinakriisien ehkäisemiseksi.
2. Rypäleiden raakana korjaamiseen myönnettävällä tuella pyritään palauttamaan tarjonnan ja kysynnän tasapaino yhteisön viinimarkkinoilla markkinakriisien ehkäisemiseksi ja laadukkaampien tuotteiden tuottamiseksi.
Tarkistus 81 11 ARTIKLAN 3 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Tuki voi olla enintään 50 prosenttia rypäleterttujen hävittämisestä tai poistamisesta aiheutuvien suorien kustannusten ja tulonmenetysten summasta.
Tuki voi olla enintään 75 prosenttia rypäleterttujen hävittämisestä tai poistamisesta aiheutuvien suorien kustannusten ja tulonmenetysten summasta.
Tarkistus 82 11 ARTIKLAN 4 A KOHTA (uusi)
4 a.Asianomaisten jäsenvaltioiden on otettava käyttöön valvontatoimenpiteitä, joita on sovellettava 100 prosenttiin hakijoista.
Tarkistus 83 13 A ARTIKLA (uusi)
13 a artikla
Tutkimus ja kehittäminen
1.Tutkimuksen ja kehittämisen tuella rahoitetaan tutkimustoimintaa markkinoiden tuntemuksen ja tuotteiden laadun parantamiseksi siten, että keskitytään erityisesti jäljitettävyyden parantamiseen, tuotannon ympäristövaikutuksiin, terveysturvaan, tyypillisiin ominaisuuksiin sekä geneettiseen parantamiseen.
2.Yhteisön rahoitusosuus tutkimus- ja kehittämishankkeista voi olla enintään 50 prosenttia kustannuksista.
Tarkistus 84 13 B ARTIKLA (uusi)
13 b artikla
Viljelykäytännöt ja ympäristönormit
1.Kaikentyyppisiä viinejä varten on määriteltävä maatalouden erityiskäytännöt sekä ympäristönormit, kasvinsuojeluun liittyvät normit ja muut normit.
Näillä käytännöillä ja normeilla edistetään ympäristönsuojelua, alkutuotannon valvontaa, mahdollisen tuotoksen vähentämistä ja laadun parantamista.
2.Edellä mainittuja käytäntöjä ja normeja noudattaville viininviljelijöille myönnetään rahoitusta hehtaarikohtaisina maksuina niiltä aloilta, jotka kuuluvat näiden sitoumusten piiriin.
3.Edellä mainitut käytännöt ja normit määritellään yhteisön tasolla ja eritellään sitten yksityiskohtaisesti jäsenvaltioissa ja alueilla vallitsevien erityisolosuhteiden mukaisesti.
4.Ohjelmien valvonta ja tarvittaessa hallinta viininviljelijöille tämän artiklan nojalla kuuluvien velvoitteiden noudattamisen osalta kuuluu ensisijaisesti alan organisaatioille, siinä määrin kuin jäsenvaltiot valtuuttavat ne siihen.
5.Edellä 2 kohdassa tarkoitetun rahoituksen määrä ja tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 85 13 C ARTIKLA (uusi)
13 c artikla
Viinirypäleiden ja viinin laadun parantaminen
1.Viinirypäleiden laadun parantamisella tarkoitetaan kaikkia sellaisia viljely- ja maatalouskäytäntöjä, jotka aiheuttavat sellaista tuotannon laadullista paranemista, jota voidaan arvioida puolueettomin perustein.
2.Viinin laadun parantamisella tarkoitetaan toimia, joilla parannetaan myyntiin tarkoitetun viinin laatua ja varmistetaan viinituotteiden vaihtoehtoiset markkinointimahdollisuudet ja erityisesti toimitukset nautittavaksi tarkoitettua alkoholia valmistavalle teollisuudelle, joka on perinteisesti käyttänyt kyseisiä tuotteita omassa tuotannossaan.
3.Laadun parantamistoimenpiteille myönnettävä tuki voidaan maksaa kiinteämääräisenä korvauksena.
4.Viinirypäleiden laadun parantamistoimenpiteiden tuki koskee viiniviljelmiä, joilla tuotetaan alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä.
5.Täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, ja niillä vahvistetaan erityisesti tuen enimmäistaso, hyväksyttävät käytännöt sekä vaihtoehtoiset markkinointimahdollisuudet.
6.Jäsenvaltioiden on määriteltävä omien ominaispiirteidensä perusteella käytännöt, joilla edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa, sekä maksujen määrät arvioimalla käytäntöjen noudattamisesta aiheutuvat suorat kustannukset.
Tarkistus 86 13 D ARTIKLA (uusi)
13 d artikla
Viinin, alkoholin ja rypäleen puristemehun yksityinen varastointi
1.Pannaan täytäntöön viinin, alkoholin ja rypäleen puristemehujen yksityisen varastoinnin tukijärjestelmä.
2.Varastointituen myöntämistä varten kyseisten viinin, alkoholin ja rypäleen puristemehun tuottajien ja interventioelinten on allekirjoitettava varastointisopimus. Sopimukset tehdään 16 päivän joulukuuta ja seuraavan vuoden 15 päivän helmikuuta välisenä aikana enintään 30 päivään marraskuuta asti ja vähintään
–1 päivään elokuuta asti rypäleen puristemehujen osalta
–1 päivään syyskuuta asti viinien osalta.
3.Komissio esittää kertomuksen yksityistä varastointia koskevan toimenpiteen soveltamisesta sekä ehdotuksia sen voimassaolon jatkamiseksi, mukauttamiseksi tai lakkauttamiseksi.
Tarkistus 87 14 ARTIKLA
14 artikla
Poistetaan.
Täydentävät ehdot
Jos viljelijän todetaan milloin tahansa viiden vuoden aikana rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevassa tukiohjelmassa maksettujen tukien suorittamisesta tai milloin tahansa yhden vuoden aikana rypäleiden raakana korjaamista koskevassa tukiohjelmassa maksettujen tukien suorittamisesta jättäneen noudattamatta tilallaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 3–7 artiklassa tarkoitettuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta viljelijästä suoraan johtuvan toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena, tukea alennetaan tai se peruutetaan osittain tai kokonaan noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden mukaan, ja viljelijä on tapauksen mukaan velvoitettava maksamaan se takaisin mainituissa säännöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
Säännöt vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianomaisen jäsenvaltion suorittaman tuen osittaisen tai täydellisen alennuksen tai takaisinperinnän osalta.
Tarkistus 88 15 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi)
1 a.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin voidaan mahdollisesti liittää tukiohjelmien mukauttamista koskevia ehdotuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja niiden tehokkuuden lisäämiseksi.
Tarkistus 89 17 ARTIKLA
17 artikla
Poistetaan.
Määrärahojen siirto maaseudun kehittämiseen
1.Varainhoitovuodesta 2009 alkaen asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tehtäviä interventioita varten 2 kohdassa vahvistetut määrät, jotka perustuvat asetuksen (EY) N:o 1493/1999 mukaisiin aiempiin menoihin, ovat käytettävissä kalenterivuosittain yhteisön lisävaroina viinintuotantoalueilla asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti rahoitettavissa maaseudun kehittämisohjelmissa toteutettavia toimenpiteitä varten.
2.Seuraavina kalenterivuosina käytettävissä ovat seuraavat määrät:
–2009: 100 miljoonaa euroa,
–2010: 150 miljoonaa euroa,
–2011: 250 miljoonaa euroa,
–2012: 300 miljoonaa euroa,
–2013: 350 miljoonaa euroa,
– vuodesta 2014 alkaen: 400 miljoonaa euroa.
3.Edellä olevassa 2 kohdassa vahvistetut määrät jaetaan jäsenvaltioille liitteen III mukaisesti.
Tarkistus 90 II A LUKU (uusi), 17 A ARTIKLA (uusi)
II A luku
Markkinamekanismit
17 a artikla
Määritellyn käytön tuet
Otetaan käyttöön tuki seuraavien tuotteiden käyttöä varten:
a) tiivistetty rypäleen puristemehu,
b) puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu,
mikäli ne on tuotettu yhteisössä ja mikäli niitä käytetään lisäämään sellaisten viinituotteiden alkoholipitoisuutta, joiden osalta lisäys on tämän asetuksen mukaan luvallista.
Tarkistus 91 19 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Komissio voi päättää lisätä liitteeseen IV rypäletuotteiden luokkia.
Poistetaan.
Tarkistus 92 20 ARTIKLA
Tässä luvussa vahvistetaan sallitut viininvalmistusmenetelmät ja rajoitukset sekä menettely, jota noudattaen komissio voi päättää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuotannossa ja kaupan pitämisessä sovellettavista menetelmistä ja rajoituksista.
Tässä luvussa vahvistetaan sallitut viininvalmistusmenetelmät ja rajoitukset, joita sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden valmistuksessa.
Tarkistus 93 21 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita yhteisössä tuotettaessa saa käyttää vain yhteisön lainsäädännössä sallittuja viininvalmistusmenetelmiä.
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita yhteisössä tuotettaessa saa käyttää vain liitteissä IV a, V ja VI vahvistettuja viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä sekä rajoituksia.
Tarkistus 94 21 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Viininvalmistusmenetelmiä saa käyttää ainoastaan kyseisten tuotteiden asianmukaiseen valmistukseen, säilytykseen tai jälkikäsittelyyn.
2. Viininvalmistusmenetelmiä saa käyttää ainoastaan kyseisten tuotteiden asianmukaiseen valmistukseen, säilytykseen tai jälkikäsittelyyn Euroopan perinteisiä tuotantotapoja kunnioittaen.
Tarkistus 95 21 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi)
2 a.Jos viinin valmistukseen käytetään muuntogeenistä hiivaa, tästä on ilmoitettava selvästi kuluttajalle merkitsemällä myyntipakkaukseen sanat "valmistettu käyttämällä muuntogeenisiä organismeja".
Tarkistus 96 21 ARTIKLAN 5 KOHTA
5.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin, vientiä varten tuotettaviin tuotteisiin sovelletaan kuitenkin yhteisön sallittujen viininvalmistusmenetelmien ja rajoitusten sijasta kansainvälisen viinijärjestön (OIV) hyväksymiä viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia.
Poistetaan.
Tuottajan on ilmoitettava tällaisesta tuotannosta jäsenvaltiolle, jonka on tarkistettava vientivaatimuksen noudattaminen.
Tarkistus 97 23 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuotantoon ja säilyttämiseen liittyvien viininvalmistusmenetelmien ja rajoitusten sallimisesta päätetään 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, liitteessä V lueteltuja väkevöimistä, happamuuden lisäämistä ja happamuuden vähentämistä koskevia viininvalmistusmenetelmiä ja liitteessä VI lueteltuja rajoituksia lukuun ottamatta.
1. Sallitut väkevöimistä, happamuuden lisäämistä ja happamuuden vähentämistä koskevat viininvalmistusmenetelmät ja -käsittelyt vahvistetaan liitteessä V.
Tarkistus 98 23 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi)
1 a.Komissio vahvistaa rikkidioksidipitoisuutta, haihtuvien happojen enimmäispitoisuutta sekä sallittuja viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskevat säännöt sekä väkevien viinien, kuohuviinien ja laatukuohuviinien valmistusta koskevat säännöt 45 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 99 23 ARTIKLAN 2 KOHTA
2.Jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten viininvalmistusmenetelmien, jotka eivät ole sallittuja, koekäytön 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu menettelyä noudattaen vahvistettavin edellytyksin.
a) ottaa huomioon OIV:n hyväksymät viininvalmistusmenetelmät ja sellaisten viininvalmistusmenetelmien, jotka eivät ole vielä sallittuja, koekäytön tulokset;
b) ottaa huomioon ihmisten terveyden suojelemisen;
c) ottaa huomioon mahdolliset riskit siitä, että kuluttajia johdetaan harhaan odotusten ja käsitysten suhteen, sekä tällaisten riskien poistamiseen käytettävien tiedotusmenetelmien saatavuuden ja käytettävyyden;
d) varmistaa, että viinin luonnolliset ja olennaiset ominaisuudet säilyvät eikä asianomaisen tuotteen koostumus muutu merkittävästi;
e) varmistaa, että ympäristöstä huolehtimisen osalta noudatetaan hyväksyttävää vähimmäistasoa;
f) noudattaa liitteissä III ja IV vahvistettuja viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia koskevia yleisiä sääntöjä.
Tarkistus 101 26 ARTIKLAN 1 KOHTA
Tämän luvun sekä liitteiden III ja IV soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen
Tämän luvun sekä liitteiden IV a, V ja VI soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 102 26 ARTIKLAN 2 KOHDAN A ALAKOHTA
a) kuohuviinien sallittuja valmistusmenetelmiä ja rajoituksia;
Poistetaan.
Tarkistus 103 26 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHTA
b) väkevien viinien sallittuja valmistusmenetelmiä ja rajoituksia;
Poistetaan.
Tarkistus 104 26 ARTIKLAN 2 KOHDAN D ALAKOHTA
d) viininvalmistusmenetelmissä käytettyjen aineiden puhtaus- ja tunnistetietoja, jollei niistä ole yhteisön sääntöjä;
d) viininvalmistusmenetelmissä käytettyjen aineiden puhtaus- ja tunnistetietoja, liitteissä IV a ja V tarkoitettuja viininvalmistusmenetelmiä ja -käsittelyjä koskevia rajoituksia ja tiettyjä käyttöehtoja;
Tarkistus 105 26 ARTIKLAN 2 KOHDAN E ALAKOHTA
e) sallittujen viininvalmistusmenetelmien toteuttamista koskevia hallinnollisia sääntöjä;
e) viininvalmistusmenetelmien toteuttamista koskevia hallinnollisia sääntöjä, päätöksiä, poikkeuksia, ehtoja ja liitteisiin IV a ja V sisältyviä luetteloita;
Tarkistus 106 26 ARTIKLAN 2 KOHDAN G A ALAKOHTA (uusi)
g a) luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/20071 täytäntöönpanosäännösten mukaisesti tuotetuille viineille sallittuja menettelyjä ja käsittelyjä.
______ 1 EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1.
Tarkistus 107 III OSASTO, II A LUKU (uusi), 26 A ARTIKLA (uusi)
II a luku
Laatuun ja monipuolistamiseen liittyvät toimenpiteet
26 a artikla
Viininvalmistuksen sivutuotteet
1.Murskattujen tai murskaamattomien viinirypäleiden ylipuristaminen ja viinisakan puristaminen on kiellettyä. Kiellettyä on myös puristejäännöksen uudelleen käyttäminen muihin kuin tislaustarkoituksiin.
2.Sellaisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden tai henkilöryhmittymien, jotka valmistavat viiniä, on toimitettava tislaukseen kaikki itse viininvalmistusprosessista saadut sivutuotteet.
3.Sivutuotteiden alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 10 prosenttia tuotetun viinin alkoholitilavuudesta, jos viini on valmistettu suoraan rypäleistä. Lukuun ottamatta poikkeuksia teknisesti perustelluissa tapauksissa sen on oltava vähintään 5 prosenttia, jos viini on valmistettu viiniyttämällä rypäleen puristemehusta, osittain käymistilassa olevasta rypäleen puristemehusta tai käymistilassa olevasta uudesta viinistä.
Jos näitä pitoisuuksia ei saavuteta, niiden, joita tämä velvollisuus koskee, on toimitettava tietty määrä tuottamaansa viiniä, jolla osoitetaan näiden pitoisuuksien noudattaminen.
Jäsenvaltiot voivat joidenkin tuottajaryhmien ja tuotantoalueiden kohdalla sallia poikkeuksia 2 kohtaan ja tämän kohdan ensimmäiseen alakohtaan. Kyseisissä poikkeuksissa määrätään erityisesti jalostuksen ja viiniyttämisen sivutuotteiden poistamisesta valvonnan alaisena ja erikseen määritettävin edellytyksin, kompostoinnista tai muusta toimenpiteestä, jonka avulla sivutuotteet hävitetään ympäristön kannalta järkevällä tavalla.
4.Edellä 2 kohdassa tarkoitettu velvollisuus toimittaa sivutuotteet tislaukseen voidaan täyttää toimittamalla 3 kohdassa tarkoitetut tuotteet ja tarvittaessa viini tislaukseen muille henkilöille kuin tislaajille, joista laaditaan luettelo 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
5.Henkilöt tai henkilöryhmittymät, joita koskevat 2 kohdassa tarkoitetut velvollisuudet, voivat täyttää velvollisuutensa poistamalla viiniyttämisen sivutuotteet valvonnan alaisena ja erikseen määritettävin edellytyksin.
6.Tislaajat voivat saada tukea sivutuotteiden talteenottoon ja käsittelyyn. Kyseisen tuen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään täytäntöönpanoasetuksessa.
7.Mikäli tietyn vuoden ilmasto-olot ovat poikkeukselliset tai ylituotannon välttämiseksi toteutetuista viljelyn sääntelytoimenpiteistä huolimatta on odotettavissa hyvin korkeita tuotantotasoja, jotka uhkaavat vääristää markkinoita vakavasti, sivutuotteiden alkoholipitoisuutta voidaan nostaa 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen markkinoiden ylituotannon leviämisen estämiseksi. Näin voidaan tehdä tietyissä jäsenvaltioissa tai tietyillä alueilla markkinaolosuhteiden mukaisesti.
Tällaisissa tapauksissa tuottajille myönnetään kiinteämääräinen korvaus.
8.Tästä tislauksesta saatua alkoholia ei missään tapauksessa saa tarkoittaa nautittavaksi.
Tarkistus 108 III OSASTO, II A LUKU (uusi), 26 B ARTIKLA (uusi)
26 b artikla
Jalostustuki
1.Yhteisö voi vahvistaa tukia viinin jalostukseen elintarvikkeiden valmistamiseksi, jotta voidaan tukea viinimarkkinoita ja siten alkoholijuomien markkinoita, mikäli niitä hyödynnetään perinteisesti ja ne voidaan siten saattaa markkinoille.
2.Tuki myönnetään viinintuottajien ja -valmistajien välisiin sopimuksiin perustuvaa järjestelmää noudattaen. Tätä varten vahvistetaan vähimmäishinta, jonka valmistajat maksavat tuottajille.
3.Tukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 109 27 ARTIKLA
1. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
1. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
a) 'alkuperänimityksellä' tarkoitetaan alueen, tietyn paikan tai poikkeustapauksissa maan nimeä, jota käytetään kuvaamaan viiniä, väkevää viiniä, kuohuviiniä, hiilihapotettua kuohuviiniä, helmeilevää viiniä tai ylikypsistä rypäleistä valmistettua viiniä, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:
a) 'alkuperänimityksellä' tarkoitetaan alueen, tietyn paikan tai poikkeustapauksissa maantieteelliseltä alaltaan pienen jäsenvaltion nimeä, jota käytetään kuvaamaan tältä alueelta, tästä tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tästä jäsenvaltiosta peräisin olevaa viiniä, väkevää viiniä, kuohuviiniä, helmeilevää viiniä, kuivatuista rypäleistä valmistettua viiniä tai ylikypsistä rypäleistä valmistettua viiniä, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:
i) sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen;
i) sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen;
ii) sen tuotannossa käytetyt rypäleet tulevat yksinomaisesti kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta;
ii) sen tuotannossa käytetyt rypäleet tulevat yksinomaisesti kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta;
iii) se on saatu lajiin Vitis vinifera kuuluvista rypälelajikkeista;
iii) se on saatu lajiin Vitis vinifera kuuluvista rypälelajikkeista;
iii a) sen tuotanto, myös jalostus, valmistus ja tarvittaessa sekoitus ja pullotus tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä vyöhykkeellä;
b) 'maantieteellisellä merkinnällä' tarkoitetaan merkintää, joka viittaa alueeseen, tiettyyn paikkaan tai poikkeustapauksissa maahan ja jota käytetään kuvaamaan viiniä, väkevää viiniä, kuohuviiniä, hiilihapotettua kuohuviiniä, helmeilevää viiniä tai ylikypsistä rypäleistä valmistettua viiniä, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:
b) 'maantieteellisellä merkinnällä' tarkoitetaan merkintää, joka viittaa alueeseen tai poikkeustapauksissa maantieteelliseltä alaltaan pieneen jäsenvaltioon tai tiettyyn paikkaan ja jota käytetään kuvaamaan tältä alueelta, tästä tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tästä jäsenvaltiosta peräisin olevaa viiniä, väkevää viiniä, kuohuviiniä, helmeilevää viiniä, kuivatuista rypäleistä valmistettua viiniä tai ylikypsistä rypäleistä valmistettua viiniä, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:
i) sen laatu, maine tai muut ominaisuudet johtuvat kyseisestä maantieteellisestä alkuperästä;
i) sen laatu, maine tai muut ominaisuudet johtuvat kyseisestä maantieteellisestä alkuperästä;
ii) vähintään 85 prosenttia sen tuotannossa käytetyistä rypäleistä tulee yksinomaan kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta;
ii) vähintään 85 prosenttia sen tuotannossa käytetyistä rypäleistä tulee yksinomaan kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta;
iii) se on saatu lajiin Vitis vinifera kuuluvista rypälelajikkeista tai mainitun lajin ja muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä.
iii) se on saatu lajiin Vitis vinifera kuuluvista rypälelajikkeista;
iii a) sen tuotanto, myös jalostus, valmistus ja tarvittaessa sekoitus ja pullotus tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä vyöhykkeellä.
1 a.Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdan iii a alakohdassa ja b alakohdan iii a alakohdassa säädetään, alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettua viiniä voidaan tuottaa tai valmistaa tarkoin rajatun maantieteellisen alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla alueella, jos asianomainen jäsenvaltio on nimenomaisesti sallinut tämän, ja tiettyjen ehtojen mukaisesti.
2. Perinteistä nimeä pidetään alkuperänimityksenä, jos se
2. Perinteistä nimeä pidetään alkuperänimityksenä, jos se
a) kuvaa viiniä;
a) kuvaa viiniä;
b) viittaa maantieteelliseen nimeen;
b) viittaa maantieteelliseen nimeen;
c) on 1 kohdan a alakohdan i–iii alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukainen.
c) on 1 kohdan a alakohdan i–iii a alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukainen.
3. Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät, mukaan luettuina kolmansissa maissa sijaitseviin maantieteellisiin alueisiin liittyvät nimitykset ja merkinnät, voidaan suojata yhteisössä tässä luvussa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
3. Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät, mukaan luettuina kolmansissa maissa sijaitseviin maantieteellisiin alueisiin liittyvät nimitykset ja merkinnät, voidaan suojata yhteisössä tässä luvussa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
3 a.Tuottajajäsenvaltiot voivat moitteettomat ja vakiintuneet käytännöt huomioon ottaen määritellä suojatulla alkuperämerkinnällä ja suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetuille viineille täydentävät tai tiukemmat ominaisuudet tai tuotantoedellytykset sekä valmistusta ja liikkeeseen luovuttamista koskevat vaatimukset.
Tarkistus 110 28 ARTIKLAN 1 KOHDAN A ALAKOHTA
a) suojattava nimi;
a) suojattava nimi sekä perinteisesti nimetty pieni maantieteellinen alue, joka kuvaa alkuperää kokonaisuutena;
Tarkistus 113 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN A ALAKOHTA
a) viinin ja sen tärkeimpien fyysisten, kemiallisten, mikrobiologisten ja aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus;
a) viinin tai viinien ja tarvittaessa sen tai niiden tärkeimpien fyysisten, kemiallisten, mikrobiologisten tai aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus;
Tarkistus 114 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN A A ALAKOHTA (uusi)
a a) viljelykäytännöt;
Tarkistus 115 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN A B ALAKOHTA (uusi)
a b) viinin valmistuksessa käytettävät viiniyttämismenetelmät ja erityiset viininvalmistusmenetelmät;
Tarkistus 116 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN C ALAKOHTA
c) asianomaisen maantieteellisen alueen rajaus;
c) asianomaisen maantieteellisen alueen, jolla tuotetaan viinirypäleitä ja viiniytetään, valmistetaan, sekoitetaan ja pullotetaan viiniä, rajaus;
Tarkistus 117 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN E ALAKOHTA
e) maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini on saatu;
e) maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini tai viinit on saatu;
Tarkistus 118 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN F ALAKOHTA
f) tiedot viinin laadun, maineen tai ominaisuuksien sekä maantieteellisen ympäristön välisestä yhteydestä;
f) tiedot, jotka vahvistavat
i) viinin laadun tai ominaisuuksien sekä 27 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen ympäristön välisen yhteyden, tai, tapauksen mukaan,
ii) viinin määrätyn laadun, maineen tai muun ominaisuuden sekä 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen alkuperän välisen yhteyden;
Tarkistus 119 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN F A ALAKOHTA (uusi)
f a) tarvittaessa säiliöiden valmistusta, sulkimia sekä materiaaleja, tilavuutta ja tyyppejä koskevat määräykset;
Tarkistus 120 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN 2 ALAKOHDAN F B ALAKOHTA (uusi)
f b) mahdolliset tunnukset, joiden perusteella voidaan tunnistaa pakkausmerkinnöissä pakollisesti tai vapaaehtoisesti käytettävä nimitys;
Tarkistus 121 30 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa voivat hakea tuottajaryhmittymät tai poikkeustapauksissa yksittäiset tuottajat. Muut osapuolet, joita asia koskee, voivat olla osallisina hakemuksessa.
1. Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa voivat hakea tuottajia edustavat ryhmittymät tai poikkeustapauksissa yksittäiset tuottajat. Muut osapuolet, joita asia koskee, voivat olla osallisina hakemuksessa. Ryhmittymän edustavuus on todistettava asianmukaisesti asiakirjoilla.
Tarkistus 122 30 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi)
3 a.Rajat ylittävää alkuperämerkintää tai maantieteellistä merkintää koskevat hakemukset on jätettävä siinä jäsenvaltiossa, jossa suurin osa kyseisestä alueesta sijaitsee.
Tarkistus 123 31 ARTIKLAN 3 KOHTA
3. Jäsenvaltion on tutkittava, onko suojahakemus tässä luvussa vahvistettujen edellytysten mukainen.
3. Jäsenvaltion on tutkittava suojahakemus asianmukaisin keinoin selvittääkseen, onko se perusteltu ja täyttääkö se tässä luvussa vahvistetut edellytykset.
Jäsenvaltion on toteutettava kansallinen menettely hakemuksen julkaisemiseksi asianmukaisesti ja vahvistettava julkaisemista seuraava, vähintään kahden kuukauden pituinen ajanjakso, jonka aikana kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet kyseiseen jäsenvaltioon tai asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla jäsenvaltiolle asianmukaisesti perustellun lausuman.
Jäsenvaltion on toteutettava kansallinen menettely hakemuksen julkaisemiseksi asianmukaisesti ja vahvistettava julkaisemista seuraava kohtuullinen ajanjakso, jonka aikana kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet kyseiseen jäsenvaltioon tai asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla jäsenvaltiolle asianmukaisesti perustellun lausuman.
Tarkistus 124 32 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Komissio tutkii, ovatko 31 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut suojahakemukset tämän luvun edellytysten mukaiset.
2. Komissio tutkii 31 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun hakemuksen asianmukaisin keinoin selvittääkseen, onko se perusteltu ja tämän luvun edellytysten mukainen. Tämä tutkimus on tehtävä 12 kuukauden määräajassa.
Tarkistus 125 33 ARTIKLAN 1 ALAKOHTA
Kahden kuukauden kuluessa 32 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä julkaisupäivästä kaikki jäsenvaltiot, kolmannet maat sekä luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet muuhun jäsenvaltioon tai asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin suojahakemuksen jättänyt jäsenvaltio tai jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan tai asuvat kolmannessa maassa, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla komissiolle asianmukaisesti perustellun lausuman.
Kuuden kuukauden kuluessa 32 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä julkaisupäivästä kaikki jäsenvaltiot, kolmannet maat sekä luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet muuhun jäsenvaltioon tai asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin suojahakemuksen jättänyt jäsenvaltio tai jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan tai asuvat kolmannessa maassa, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla komissiolle asianmukaisesti perustellun lausuman.
Tarkistus 126 33 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA
Kolmanteen maahan sijoittautuneiden tai kolmannessa maassa asuvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden on toimitettava lausuma komissiolle joko suoraan tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä ensimmäisessä kohdassa asetetussa kahden kuukauden määräajassa.
Kolmanteen maahan sijoittautuneiden tai kolmannessa maassa asuvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden on toimitettava lausuma komissiolle joko suoraan tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä ensimmäisessä kohdassa asetetussa määräajassa.
Tarkistus 127 35 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Nimi, joka on homonyyminen suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän kanssa, voidaan suojata alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä merkintänä, jos se eroaa riittävästi suojatusta nimestä siten, ettei kuluttajaa johdeta harhaan viinien todellisen maantieteellisen alkuperän suhteen.
1. Nimi, joka on homonyyminen suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän kanssa, voidaan suojata alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä merkintänä, jos 45 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen on vahvistettu käytännön ehdot, jotka sopivia erottavia tekijöitä esille tuomalla mahdollistavat sen, että asianomaisia tuottajia kohdellaan tasavertaisesti ja että kuluttajaa ei johdeta harhaan.
Tarkistus 128 37 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA
1. Jos alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on suojattu tämän asetuksen mukaisesti, jotakin 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta vastaavan ja johonkin liitteessä IV lueteltuun luokkaan kuuluvaa tuotetta koskevan tavaramerkin rekisteröintihakemus on hylättävä, jos tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty sen päivän jälkeen, jona alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojahakemus toimitettiin komissiolle, ja alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä suojataan.
1. Jos alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on suojattu tämän asetuksen mukaisesti, jotakin 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta vastaavan ja johonkin liitteessä IV lueteltuun luokkaan kuuluvaa tuotetta koskevan tavaramerkin rekisteröintihakemus on hylättävä, jos tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty sen päivän jälkeen, jona alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojahakemus toimitettiin jäsenvaltiolle, ja alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä suojataan.
Tarkistus 129 37 ARTIKLAN 2 KOHTA
2.Tavaramerkin, jonka käyttö vastaa jotakin 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta ja jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti yhteisön alueella tapahtuneella käytöllä ennen alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamista koskevan hakemuksen jättämistä komissiolle, käyttöä voidaan jatkaa ja se voidaan uusia alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, jos neuvoston direktiivissä 89/104/ETY tai neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/94 säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan 2 kohdan soveltamista.
Poistetaan.
Tällöin alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän käyttö on sallittua samanaikaisesti asianomaisen tavaramerkin kanssa.
Tarkistus 130 38 ARTIKLAN 1 KOHTA
1.Suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä saa käyttää kuka tahansa asianomaisen eritelmän mukaisesti tuotettua viiniä kaupan pitävä toimija.
Poistetaan.
Tarkistus 131 38 ARTIKLAN 2 KOHDAN A ALAKOHDAN 2 LUETELMAKOHTA
– jos nimen käytöllä hyödynnetään alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän mainetta;
– jos nimen käytöllä pystytään vahingoittamaan alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän mainetta tai vaikuttamaan siihen;
Tarkistus 132 38 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi)
2 a.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, yhteisön lainsäädännössä määritelty alkoholijuoma, joka ei ole viini eikä rypäleen puristemehu, saadaan varustaa suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän nimellä sillä edellytyksellä, että se jäsenvaltio, jossa kyseinen alkuperänimitys ja maantieteellinen merkintä on suojattu, on myöntänyt kyseisen nimen.
Tarkistus 133 38 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi)
3 a.Tuotteita, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, ei saa pitää hallussa myyntiä varten eikä saattaa kulutettavaksi yhteisön markkinoilla eikä viedä yhteisön ulkopuolelle.
Tarkistus 134 38 ARTIKLAN 4 KOHTA
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen 2 kohdassa tarkoitetun lainvastaisen käytön.
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen 2 kohdassa tarkoitetun lainvastaisen käytön ja ilmoitettava kyseisistä toimenpiteistä komissiolle. Komissio ryhtyy jäsenvaltion, kolmannen maan tai luonnollisen tai oikeushenkilön, jonka oikeutettua etua asia koskee, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä toimiin taatakseen suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän asianmukaisen suojan.
Tarkistus 135 38 ARTIKLAN 4 A KOHTA (uusi)
4 a.Komissio määrää seuraamuksia tapauksissa, joissa ei ole noudatettu velvollisuutta hyväksyä tarvittavia toimenpiteitä.
Tarkistus 136 38 ARTIKLAN 4 B KOHTA (uusi)
4 b.Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai hyväksyä sellaisia kansallisia säännöksiä, joilla taataan suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen vielä vahvempi suoja.
Tarkistus 137 40 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tässä luvussa säädettyjen velvoitteiden valvonnasta asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisesti. Jäsenvaltio voi nimetä toimialakohtaisen organisaation vastaamaan valvonnasta, jos organisaatio antaa riittävät takeet objektiivisuudesta ja puolueettomuudesta.
1. Jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tässä luvussa säädettyjen velvoitteiden valvonnasta asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisesti. Jäsenvaltio voi myös nimetä toimialakohtaisen organisaation vastaamaan valvonnasta, jos organisaatio antaa riittävät takeet objektiivisuudesta, pätevyydestä ja puolueettomuudesta.
1. Yhteisössä sijaitsevaan alueeseen liittyvien suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen osalta eritelmien noudattamisen tarkastamisesta vuosittain huolehtii viinin tuotannon aikana sekä kauppakunnostuksen aikana tai sen jälkeen
1. Yhteisössä sijaitsevaan alueeseen liittyvien suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen osalta eritelmien noudattamisen valvonnasta huolehtii viinin tuotannon aikana sekä kauppakunnostuksen aikana tai sen jälkeen
Tarkistus 139 41 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Tarkastuskustannuksista vastaa tarkastuksen kohteena oleva toimija.
Valvontakustannuksista voi vastata tarkastuksen kohteena oleva toimija.
Tarkistus 140 43 ARTIKLAN 1 KOHTA
Komission aloitteesta tai jäsenvaltion, kolmannen maan tai luonnollisen tai oikeushenkilön, jonka oikeutettua etua asia koskee, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, voidaan päättää 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen peruuttaa alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja, jos asianomaisen eritelmän edellytysten täyttymistä ei enää voida taata.
Komission aloitteesta tai jäsenvaltion, kolmannen maan tai luonnollisen tai oikeushenkilön, jonka oikeutettua etua asia koskee, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, voidaan päättää 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen peruuttaa alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja, jos asianomaisen eritelmän edellytysten täyttymistä ei enää voida taata.
3.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut nimitykset, joista ei toimiteta 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä, menettävät tämän asetuksen mukaisen suojan. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asianomaisten nimitysten poistamiseksi 39 artiklassa säädetystä rekisteristä.
Poistetaan.
Tarkistus 144 44 ARTIKLAN 4 KOHTA
4.Poiketen siitä, mitä 43 artiklassa säädetään, komission aloitteesta voidaan 31 päivään joulukuuta 2013 saakka päättää 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen peruuttaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja, jos se ei ole suojaa koskevien edellytysten mukainen.
Poistetaan.
Tarkistus 145 45 ARTIKLAN 1 ALAKOHTA
Tämän luvun soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Komissio antaa sääntelykomitean avustamana tämän luvun soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 2 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.
Tarkistus 146 III OSASTO, IV LUKU, OTSIKKO
Päällysmerkinnät
Tiettyjen tuotteiden kuvaus, nimitys, tarjontamuoto ja suoja
Tarkistus 147 47 ARTIKLA
Tätä asetusta sovellettaessa ilmaisulla 'merkintä' tarkoitetaan tuotteeseen liittyvää mainintaa, tietoa, tavaramerkkiä, kaupallista merkkiä, kuvaa tai tunnusta, joka on tehty mihin tahansa kyseistä tuotetta seuraavaan tai siihen viittaavaan pakkaukseen, asiakirjaan, tiedotteeseen, etikettiin, renkaaseen tai kaulukseen.
Tätä asetusta sovellettaessa ilmaisulla 'merkintä' tarkoitetaan tuotteeseen liittyvää mainintaa, tietoa, tavaramerkkiä, kaupallista merkkiä, kuvaa tai tunnusta, joka on tehty mihin tahansa kyseistä kuluttajalle suunnattua tuotetta seuraavaan tai siihen viittaavaan pakkaukseen, asiakirjaan, tiedotteeseen, etikettiin, renkaaseen tai kaulukseen.
Tarkistus 148 47 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi)
Päällysmerkintöjä koskevissa määräyksissä on otettava huomioon kuluttajien oikeutettujen etujen suoja, tuottajien oikeutettujen etujen suoja, sisämarkkinoiden toimivuus ja laatutuotannon kehittäminen.
Tarkistus 149 48 A ARTIKLA (uusi)
48 a artikla
Yhdysnimikkeiden käyttö
Jäsenvaltiot voivat sallia ilmaisun 'viini' käytön yhdessä hedelmän nimen kanssa yhdysnimikkeen muodossa kuvaamaan tuotteita, joka on valmistettu käymisprosessin avulla muista hedelmistä kuin viinirypäleistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lainsäädännön yhdenmukaistamista koskevia säännöksiä.
Jäljempänä 52 artikla ei vaikuta tähän mahdollisuuteen.
Tarkistus 150 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN A A ALAKOHTA (uusi)
Liitteessä IV olevissa 5 ja 7 kohdassa tarkoitettuja viinituotteiden luokkia ei voida käyttää sellaisten viinien merkinnöissä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä;
Tarkistus 151 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHDAN 1 LUETELMAKOHTA
– ilmaisu "suojattu alkuperänimitys" tai "suojattu maantieteellinen merkintä", ja
– ilmaisu "suojattu alkuperänimitys" tai merkintä "Vino dela tierra", "οίνος τοπικός", "zemské víno", "Landwein", "ονομασία κατά παράδοση", "regional wine", "vin de pays", "indicazione geografica tipica", "tájbor", "inbid ta' lokalità tradizzjonali,", "landwijn", "vinho regional", "deželno vino PGO", "deželno vino s priznano geografsko oznako", "geograafilise tähistusega lauavein", "lantvin", ja
Tarkistus 152 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN C A ALAKOHTA (uusi)
c a) määrä;
Tarkistus 153 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN C B ALAKOHTA (uusi)
c b) liitteessä IV olevassa 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tiedot tuotteen lajista;
Tarkistus 154 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN C C ALAKOHTA (uusi)
c c) toiseen jäsenvaltioon lähettämistä tai vientiä varten lähtöisyysmerkintä sekä sen jäsenvaltion nimi, josta tuote on peräisin;
Tarkistus 155 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN C D ALAKOHTA (uusi)
c d) pullottajan nimi tai toiminimi, kunta, johon pääasiallinen toiminta sijoittuu, sekä jäsenvaltio.
Ne merkitään samankokoisin kirjaimin ja niitä edeltää aina sanamuoto "Pullottanut" tai jokin muu yhteisön tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä hyväksytty sanamuoto.
Mikäli pullotus tai lähetys tapahtuu muussa kuin pullottajan tai lähettäjän kunnassa tai naapurikunnassa, tässä alakohdassa annettuihin merkintöihin lisätään tarkka maininta kunnasta tai mahdollisesti toisesta jäsenvaltiosta, jossa toiminta on suoritettu.
Tarkistus 156 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN D ALAKOHTA
d) viinin lähtöisyysmerkintä;
d) viinirypäleiden, rypäleen puristemehun ja viinin alkuperämerkintä;
Tarkistus 157 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN F A ALAKOHTA (uusi)
f a) maininta mahdollisista nimikkeistä tai tiedoista, jotka ovat pakollisia kansanterveyden suojelemiseksi 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määriteltävien soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
Tarkistus 158 49 ARTIKLAN 1 KOHDAN F B ALAKOHTA (uusi)
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, ilmaisu "suojattu alkuperänimitys" tai "suojattu maantieteellinen merkintä" voidaan jättää pois seuraavissa tapauksissa:
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, ilmaisu "suojattu alkuperänimitys" voidaan jättää pois seuraavissa tapauksissa:
Tarkistus 160 49 ARTIKLAN 3 KOHDAN B ALAKOHTA
b) merkinnässä on suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän nimi silloin kun kyseessä ovat 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määritettävät poikkeukselliset olosuhteet.
b) merkinnässä on suojatun alkuperänimityksen nimi silloin kun kyseessä ovat 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määritettävät poikkeukselliset olosuhteet.
Tarkistus 161 49 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi)
3 a.Pakolliset tiedot on koottava yhteen säiliön kohtaan ja kiinnitettävä pysyvästi selkeillä, luettavissa olevilla kirjaimilla, jotka ovat riittävän suuria, jotta ne erottuvat taustasta helposti ja ne voi havaita vaivattomasti.
Tarkistus 162 50 ARTIKLAN JOHDANTOKAPPALE
Edellä olevan 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnöissä voi olla seuraavat vapaaehtoiset tiedot:
Edellä 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnöissä voi olla myös seuraavat vapaaehtoiset tiedot, poikkeuksena liitteessä IV olevissa 5 ja 7 kohdassa tarkoitetut tuotteet:
Tarkistus 163 50 ARTIKLAN A ALAKOHTA
a) satovuosi;
a) ainoastaan kun kyseessä ovat suojatulla alkuperämerkinnällä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit:
– satovuosi,
– yhden tai useamman rypälelajikkeen nimi,
– perinteiset täydennysmerkinnät.
"Perinteisellä täydennysmerkinnällä" tarkoitetaan ilmaisua, jota perinteisesti käytetään tuottajajäsenvaltiossa kuvaamaan tässä osastossa tarkoitettuja viinejä ja joka viittaa erityisesti viinin tuotanto-, valmistus- tai vanhentamismenetelmään taikka viinin laatuun, väriin, paikkatyyppiin tai kyseiseen viiniin liittyvään historialliseen tapahtumaan ja joka määritellään tuottajajäsenvaltion lainsäädännössä käytettäväksi kyseisten niiden alueella tuotettujen viinien kuvauksessa.
Perinteisen täydennysmerkinnän on täytettävä seuraavat edellytykset:
i) sen on oltava riittävän erottuva ja maineeltaan yhteisön markkinoilla tunnettu;
ii) sen on oltava vähintään kymmenen vuotta kyseisessä jäsenvaltiossa käytössä ollut; ja
iii) sen on liityttävä yhteen tai tarvittaessa useaan yhteisön viiniin tai viiniluokkaan.
– kyseistä aluetta tai paikkakuntaa suuremmat ja pienemmät maantieteelliset yksiköt,
– suojattua alkuperänimitystä tai suojattua maantieteellistä merkintää kuvaava yhteisön tunnus.
Tarkistus 164 50 ARTIKLAN B ALAKOHTA
b) yhden tai useamman rypälelajikkeen nimi;
b) kaikkien viinien osalta:
– sokeripitoisuus,
– eräisiin tuotantomenetelmiin viittaavat ilmaisut,
– liitteen IV mukainen tuotetyyppi,
– tuottajajäsenvaltion vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukainen tietty väri,
– tuotteiden jakeluun osallistuneen yhden tai useamman henkilön nimi, osoite ja ammattinimike. Kun kyseessä on tilauspullotus, on pullottajaa koskeva merkintä täydennettävä ilmaisulla "Pullotettu ...:lle" tai, kun merkitään myös kolmannen henkilön lukuun pullotuksen suorittaneen henkilön nimi, osoite ja ammattinimike, merkintää on täydennettävä ilmaisulla "...:lle pullottanut ...",
– rekisteröity tavaramerkki,
– tässä asetuksessa tarkoitettujen tuotteiden merkitsemisessä voidaan käyttää koodia, jossa on pullottajan tai tarvittaessa tuojan nimi ja sijoittautumiskunta, sen jäsenvaltion suostumuksella, jonka alueella tuotteet on pullotettu. Käyttö edellyttää pakollista mainintaa jakeluun osallistuvan henkilön tai henkilöryhmittymän (eri kuin pullottaja) nimestä tai toiminimestä sekä siitä kunnasta tai kunnan alueesta, johon tämä on sijoittautunut.
Tarkistus 165 50 ARTIKLAN C ALAKOHTA
c) sokeripitoisuus;
c) Omilta alueilta saatujen viinien osalta tuottajajäsenvaltiot voivat tehdä pakollisiksi jotkut a ja b alakohdassa tarkoitetut merkinnät, kieltää niiden käytön tai rajoittaa niiden käyttöä.
Tarkistus 166 50 ARTIKLAN C A ALAKOHTA (uusi)
c a) rikkidioksidipitoisuus prosentteina ilmaistuna;
Tarkistus 167 50 ARTIKLAN D ALAKOHTA
d) kun kyseessä ovat suojatulla alkuperämerkinnällä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit, muita perinteisiä ilmaisuja kuin alkuperämerkintä tai maantieteellinen merkintä, jotka kuvaavat asianomaisen viinin tuotanto- tai vanhentamismenetelmää tai ominaisuuksia, väriä, tyyppiä tai paikkatyyppiä;
Poistetaan.
Tarkistus 168 50 ARTIKLAN E ALAKOHTA
e) suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää kuvaava yhteisön tunnus;
Poistetaan.
Tarkistus 169 50 ARTIKLAN F ALAKOHTA
f) eräisiin tuotantomenetelmiin viittaavat ilmaisut.
Poistetaan.
Tarkistus 170 50 ARTIKLAN F A ALAKOHTA (uusi)
f a) alkuperämerkinnän tai maantieteellisen merkinnän perustana olevaa yksikköä pienemmän maantieteellisen yksikön nimi, jos se on eri kuin alkuperämerkinnässä tai maantieteellisessä merkinnässä, viineille, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä.
Tarkistus 171 51 ARTIKLAN 2 KOHTA
Suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän nimi tai kansallinen erityisnimike on kuitenkin merkittävä sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, josta viini on peräisin.
Kuitenkin sellaiset merkinnät, jotka liittyvät
– suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän nimeen,
– perinteisiin ilmaisuihin,
– viinitilojen tai niiden yhteenliittymien nimiin sekä mainintoihin pullottamisesta,
tehdään ja esitetään pakkausmerkinnöissä vain sen jäsenvaltion yhdellä virallisella kielellä, jonka alueella tuote on valmistettu.
Sellaisesta jäsenvaltiosta peräisin olevissa tuotteissa, jossa käytetään muita kuin latinalaista aakkostoa, edellisessä alakohdassa tarkoitetut merkinnät voidaan toistaa yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä.
Tarkistus 172 52 ARTIKLAN -1 ALAKOHTA (uusi)
Yhteisössä ei saa pitää kaupan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, joiden pakkausmerkinnöissä ei ole noudatettu tämän luvun säännöksiä.
Tarkistus 173 52 ARTIKLA
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viiniä, jota ei ole merkitty tämän luvun mukaisesti, ei saateta markkinoille tai että se poistetaan markkinoilta.
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viiniä, jota ei ole merkitty tämän luvun ja sen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, ei saateta markkinoille eikä viedä yhteisön ulkopuolelle tai että se poistetaan markkinoilta.
Tarkistus 174 52 ARTIKLAN 1 A ALAKOHTA (uusi)
Komissio määrää seuraamuksia tapauksissa, joissa ei ole noudatettu velvollisuutta hyväksyä tarvittavia toimenpiteitä.
Tarkistus 175 53 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN A ALAKOHTA
a) viinin lähtöisyysmerkintää;
a) viinirypäleiden, rypäleen puristemehun ja viinin alkuperämerkintää;
Tarkistus 176 53 ARTIKLAN 2 ALAKOHDAN D A ALAKOHTA (uusi)
d a) mainintaa asetuksen (EY) N:o 834/2007 täytäntöönpanosäännösten mukaisesti tuotetuista viineistä.
Tarkistus 177 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII A ALAKOHTA (uusi)
vii a) varmistaa tuotannon suunnittelu ja sen mukauttaminen kysyntää vastaavaksi määrän ja laadun osalta sekä elintarviketurvallisuuden vaatimuksia noudattaen;
Tarkistus 178 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII B ALAKOHTA (uusi)
vii b) seurata ja hallita 13 b artiklassa tarkoitettuja maatalouskäytäntöjä sekä ympäristönormeja koskevia ohjelmia;
Tarkistus 179 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII C ALAKOHTA (uusi)
vii c) edistää ympäristöystävällisiä viljelykäytäntöjä, tuotantotekniikoita ja jätehuoltotekniikoita erityisesti vesien, maaperän ja maisemien laadun suojelemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja/tai edistämiseksi; tutkia uusia ratkaisuja kasvinsuojeluvalmisteiden käytön rajoittamiseksi;
Tarkistus 180 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII D ALAKOHTA (uusi)
vii d) toteuttaa logistiikkaan ja teknologiseen tutkimukseen liittyviä aloitteita;
Tarkistus 181 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII E ALAKOHTA (uusi)
vii e) tiedottaa kuluttajille;
Tarkistus 182 54 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VII F ALAKOHTA (uusi)
vii f) edistää pääsyä uusille markkinoille ja toteuttaa tarvittavat kyselytutkimukset tuotannon kohdistamiseksi markkinoiden tarpeita ja kuluttajien mieltymyksiä paremmin vastaaviin tuotteisiin ja alan tuotteiden liikkuvuuden ja myynnin parantamiseksi;
Tarkistus 183 54 ARTIKLAN 1 A JA 1 B KOHTA (uusi)
Tämän asetuksen soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määriteltävä tuottajaorganisaatioiden tehtävät tukiohjelmien yhteydessä.
Jäsenvaltiot eivät voi rajoittaa tällaisten organisaatioiden tunnustamista pelkästään omaisuuden siirtoa harjoittaviin organisaatioihin eli tuottajaorganisaatioihin, jotka ostavat jäsentensä tuotantoa myydäkseen sen uudelleen.
Tarkistus 184 55 ARTIKLAN B ALAKOHTA
b) se on perustettu kaikkien tai joidenkin siihen kuuluvien tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden liittojen aloitteesta;
b) se on perustettu a alakohdassa tarkoitettujen taloudellisen toiminnan alojen edustajien aloitteesta;
Tarkistus 185 55 ARTIKLAN C ALAKOHDAN VIII A ALAKOHTA (uusi)
vii a) seurata ja hallita 13 b artiklassa tarkoitettuja maatalouskäytäntöjä sekä ympäristönormeja koskevia ohjelmia;
Tarkistus 186 55 ARTIKLAN C ALAKOHDAN X ALAKOHTA
x) toteuttaa viinin menekinedistämiskampanjoita erityisesti kolmansissa maissa;
x) toteuttaa viinin menekinedistämiskampanjoita;
Tarkistus 187 55 ARTIKLAN C ALAKOHDAN XII A ALAKOHTA (uusi)
xii a) toteuttaa alan rakenneuudistukseen liittyviä toimenpiteitä;
Tarkistus 188 55 ARTIKLAN C ALAKOHDAN XII B ALAKOHTA (uusi)
xii b) toteuttaa kaikkia yhteisön lainsäädännön mukaisia toimia.
Tarkistus 189 56 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi)
2 a.Toimialakohtaisiin organisaatioihin, jotka on tunnustettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, ei sovelleta 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä.
Tarkistus 190 57 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA
1. Suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien ja myös rypäleiden, rypäleen puristemehujen ja viinien, josta kyseiset viinit on johdettu, markkinoiden toiminnan tehostamiseksi tuottajajäsenvaltiot voivat erityisesti toimialakohtaisten organisaatioiden tekemiä päätöksiä täytäntöön panemalla vahvistaa kaupan pitämistä koskevia sääntöjä tarjonnan sääntelemiseksi, edellyttäen, että tällaiset säännöt koskevat tuotteiden pitämistä varastossa tai vähittäistä poistamista varastosta.
1. Suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien ja myös rypäleiden, rypäleen puristemehujen ja viinien, josta kyseiset viinit on johdettu, markkinoiden toiminnan tehostamiseksi tuottajajäsenvaltiot voivat erityisesti toimialakohtaisten organisaatioiden tekemiä päätöksiä täytäntöön panemalla vahvistaa kaupan pitämistä koskevia sääntöjä tarjonnan sääntelemiseksi.
Tarkistus 191 57 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHDAN A ALAKOHTA
a) liittyä mihinkään liiketoimeen asianomaisen tuotteen ensimmäisen markkinoille saattamisen jälkeen;
a) liittyä mihinkään liiketoimeen sellaisten viinien ensimmäisen markkinoille saattamisen jälkeen, jotka ovat valmiita myytäviksi kuluttajille;
Tarkistus 192 57 A ARTIKLA (uusi)
57 a artikla
Viinialan yhtenäistetyt toimenpideohjelmat
Tuottajien ryhmittymien ja toimialajärjestöjen, kaupallisten yritysten ja viinialan toimialakohtaisten järjestöjen kansallisella ja/tai alueellisella tasolla tunnustetut toimenpiteet sisällytetään yhtenäistettyihin toimenpideohjelmiin.
Yhtenäistettyjen toimenpideohjelmien avulla voidaan toteuttaa vähintään kaksi 54 artiklan c alakohdassa ja 55 artiklan c alakohdassa tarkoitetuista tavoitteista ja toimenpiteistä.
Tarkistus 193 61 A ARTIKLA (uusi)
61 a artikla
Kansainvälisten neuvottelujen liitännäistoimenpiteet
Komissio voi 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä kansainvälisten neuvottelujen liitännäistoimenpiteitä, kuten tekniseen yhteistyöhön, taloustutkimuksiin, oikeudelliseen neuvontaan ja/tai talousneuvontaan liittyviä eurooppalaisia ohjelmia tai muita tähän tarkoitukseen soveltuvia välineitä.
Tarkistus 194 62 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Voidaan päättää 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että yhden tai useamman CN-koodiin 2009 61, 2009 69 tai 2204 kuuluvan tuotteen tuonti yhteisöön ja vienti yhteisöstä edellyttää tuonti- tai vientitodistuksen esittämistä.
1. Yhden tai useamman CN-koodiin 2009 61, 2009 69 tai 2204 kuuluvan tuotteen tuonti yhteisöön ja vienti yhteisöstä edellyttää tuonti- tai vientitodistuksen esittämistä.
Tarkistus 195 62 ARTIKLAN 2 KOHTA
2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon tuontitodistusten tarve kyseessä olevien markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin seurannan kannalta.
Poistetaan.
Tarkistus 196 64 ARTIKLA
Tuonti- ja vientitodistus on voimassa kaikkialla yhteisössä.
Tuontitodistus on voimassa kaikkialla yhteisössä.
Tarkistus 197 65 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Todistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuuden asettaminen, jolla taataan tuonti- ja vientisitoumuksen täyttäminen todistuksen voimassaoloaikana, jollei 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toisin säädetä.
1. Todistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuuden asettaminen, jolla taataan tuontisitoumuksen täyttäminen todistuksen voimassaoloaikana, jollei 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toisin säädetä.
Tarkistus 198 65 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus menetetään kokonaan tai osittain, jos tuontia tai vientiä ei toteuteta tai se toteutetaan ainoastaan osittain todistuksen voimassaoloaikana.
2. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus menetetään kokonaan tai osittain, jos tuontia ei toteuteta tai se toteutetaan ainoastaan osittain todistuksen voimassaoloaikana.
Tarkistus 199 66 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Jos liitteessä VI olevassa B.5 tai C kohdassa tarkoitettuja neuvoston poikkeuksia sovelletaan tuotuihin tuotteisiin, tuojien on annettava näiden tuotteiden osalta määrätyille tulliviranomaisille vakuus vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen yhteydessä. Vakuus vapautetaan, kun tuoja esittää sen jäsenvaltion, jossa vapaaseen liikkeeseen luovuttaminen on tapahtunut, tulliviranomaisille tyydyttävät todisteet siitä, että rypäleen puristemehuista on valmistettu viinirypälemehua, niitä on käytetty viinialaan kuulumattomissa tuotteissa tai, jos ne on viiniytetty, ne on varustettu asianmukaisin päällysmerkinnöin.
2. Jos liitteessä VI olevassa B.5 tai C kohdassa tarkoitettuja neuvoston poikkeuksia sovelletaan tuotuihin tuotteisiin, tuojien on annettava näiden tuotteiden osalta määrätyille tulliviranomaisille vakuus vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen yhteydessä. Vakuus vapautetaan, kun tuoja esittää sen jäsenvaltion, jossa vapaaseen liikkeeseen luovuttaminen on tapahtunut, tulliviranomaisille tyydyttävät todisteet siitä, että rypäleen puristemehuista on valmistettu viinirypälemehua, niitä on käytetty viinialaan kuulumattomissa tuotteissa ja ne on varustettu asianmukaisin päällysmerkinnöin.
Tarkistus 200 67 ARTIKLAN 2 KOHDAN D ALAKOHTA
d) tapauksen mukaan luetteloa tuotteista, joiden osalta vaaditaan tuonti- tai vientitodistus;
d) tapauksen mukaan luetteloa tuotteista, joiden osalta vaaditaan tuontitodistus;
Tarkistus 201 69 A ARTIKLA (uusi)
69 a artikla
Ehdollinen markkinoille pääsy
Tuontiviineiltä, joiden tuotannossa ja valmistuksessa ei noudateta yhteisön viininviljelijöitä koskevia vähimmäisvaatimuksia ympäristönsuojelun alalla, peritään maksu. Tästä maksusta saatavat tulot osoitetaan maaseudun kestävän kehittämisen tukemiseksi rahastoon, joka on käytettävissä sellaisia hankkeita varten, joilla edistetään ympäristöystävällisempiä viljelykäytäntöjä kolmansissa maissa.
Tarkistus 202 70 ARTIKLAN OTSIKKO
Sisäisen ja ulkoisen jalostuksen menettelyn keskeyttäminen
Sisäisen ja ulkoisen jalostuksen menettelyn lakkauttaminen
Tarkistus 203 70 ARTIKLAN 1 KOHTA
1.Jos yhteisön markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettelyn vuoksi, jonkun jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta voidaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää keskeyttää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettely kokonaan tai osittain. Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se tekee asiasta päätöksen viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.
Poistetaan
Jäsenvaltioille ilmoitetaan tällaisista toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi.
Mikä tahansa jäsenvaltio voi saattaa ensimmäisen alakohdan mukaisesti päätetyn toimenpiteen neuvoston käsiteltäväksi viiden työpäivän kuluessa sen tiedoksisaamisesta. Neuvosto kokoontuu viipymättä. Se voi määräenemmistöllä muuttaa tai kumota kyseisen toimenpiteen yhden kuukauden kuluessa päivästä, jona se saatettiin neuvoston käsiteltäväksi.
Tarkistus 204 70 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Siinä määrin kuin viinin yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen toiminnan kannalta on tarpeellista, neuvosto voi kieltää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettelyn kokonaan tai osittain perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Siinä määrin kuin viinin yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen toiminnan kannalta ja laatumääräysten noudattamisen varmistamiseksi Euroopan viinintuotannossa on tarpeellista, neuvosto voi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä kieltää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettelyn kokonaan tai osittain perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 205 72 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Jollei perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyissä sopimuksissa toisin säädetä, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet on tuotettava OIV:n suosittelemien tai yhteisön tässä asetuksessa ja sen täytäntöönpanosäännöissä sallimien viininvalmistusmenetelmien ja rajoitusten mukaisesti.
2. Jollei perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyissä sopimuksissa toisin säädetä, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet on tuotettava tässä asetuksessa säädettyjen viininvalmistusmenetelmien mukaisesti ja noudattaen liitteissä I, IV a, V ja VI vahvistettuja ehtoja ja niiden täytäntöönpanosääntöjä.
Tarkistus 206 72 ARTIKLAN 2 KOHDAN 1 A ALAKOHTA (uusi)
Poikkeuksia 2 kohtaan voidaan sallia jonkin kolmannen maan pyynnöstä 104 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen edellyttäen, että tuotteet on tuotettu OIV:n sallimien viininvalmistusmenetelmien ja rajoitusten mukaisesti.
Tarkistus 207 75 ARTIKLAN 5 KOHTA
5.Jäljempänä olevassa 80 artiklan 1 kohdassa säädetyn uusien viljelmien siirtymävaiheen istutuskiellon päättyminen 31 päivänä joulukuuta 2013 ei vaikuta tässä artiklassa säädettyihin velvoitteisiin.
Poistetaan.
Tarkistus 208 76 ARTIKLAN OTSIKKO
Ennen 1 päivää syyskuuta 1998 laittomasti istutettujen alojen pakollinen säännönmukaistaminen
Ennen 1 päivää syyskuuta 1998 sääntöjenvastaisesti istutettujen alojen säännönmukaistaminen
Tarkistus 209 76 ARTIKLAN -1 KOHTA (uusi)
-1.Jäsenvaltiot voivat käynnistää menettelyn ennen 31 päivää joulukuuta 1998 istutettujen alojen säännönmukaistamiseksi.
Tarkistus 210 76 ARTIKLAN 6 KOHTA
6.Jäljempänä olevassa 80 artiklan 1 kohdassa säädetyn uusien viljelmien siirtymävaiheen istutuskiellon päättyminen 31 päivänä joulukuuta 2013 ei vaikuta 3, 4 ja 5 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin.
Poistetaan.
Tarkistus 211 V OSASTO, II LUVUN OTSIKKO
Istutusoikeuksien siirtymäjärjestely
Istutusoikeuksia koskeva järjestely
Tarkistus 212 80 ARTIKLAN OTSIKKO
Viiniköynnösten siirtymävaiheen istutuskielto
Viiniköynnösten istutuskielto
Tarkistus 213 80 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Edellä olevassa 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin luokiteltuihin viiniköynnöslajikkeisiin kuuluvien viiniköynnösten istutus kielletään 31 päivään joulukuuta 2013 saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan ja erityisesti sen 3 kohdan soveltamista.
1. Edellä 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin luokiteltuihin viiniköynnöslajikkeisiin kuuluvien viiniköynnösten istutus kielletään 31 päivään joulukuuta 2013 saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan ja erityisesti sen kolmannen kohdanja 81 artiklan soveltamista. Joulukuun 31 päivän 2013 määräaikaa ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin viljelyaloihin, joita koskee 28 artiklassa tarkoitettu tuotantoeritelmä.
Tarkistus 214 80 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Edellä olevassa 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viiniköynnnöslajikkeiden varttaminen muihin kuin kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin rypälelajikkeisiin on myös kiellettyä 31 päivään joulukuuta 2013 saakka.
2. Edellä 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viiniköynnöslajikkeiden varttaminen muihin kuin kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin rypälelajikkeisiin on myös kiellettyä.
Tarkistus 215 80 ARTIKLAN 4 KOHTA
4. Edellä olevassa 3 kohdassa tarkoitetut istutusoikeudet myönnetään hehtaareina.
4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut istutusoikeudet myönnetään hehtaareina tai hehtaarin osina.
Tarkistus 216 80 ARTIKLAN 5 KOHTA
5.Edellä olevaa 81–86 artiklaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013.
Poistetaan.
Tarkistus 217 80 ARTIKLAN 5 A KOHTA (uusi)
5 a.Rajoittamatta edellä olevien kohtien säännöksiä viinintuotantokyvystä vastaavat paikallisviranomaiset voivat yhteisymmärryksessä alakohtaisten edustajien, toimialakohtaisten organisaatioiden tai hallintaelinten kanssa omalla alueellaan jatkaa istutuskieltoa, mikäli suurella osalla alueesta on yhden tai useamman alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja, edellyttäen että alueet pystyvät todistamaan, että tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino on jo tyydyttävä.
Komission vastuulla on hyväksyä istutuskiellon jatkaminen kyseisillä alueilla asianomaisten alueiden pyynnöstä.
Alueet, joilla komissio hyväksyy istutuskiellon jatkamisen, voivat yhteisymmärryksessä alkuperänimityksistä tai maantieteellisistä merkinnöistä vastaavien toimijoiden kanssa hyväksyä kasvimassan kasvattamisen suhteessa odotettavissa olevaan myynnin kehittymiseen siten, että tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino säilyy.
Tarkistus 218 82 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Paikkausistutusoikeuksia ei kuitenkaan saa myöntää alueille, joista on myönnetty raivauspalkkiota III luvun mukaisesti.
Paikkausistutusoikeuksia ei kuitenkaan saa myöntää tuottajille sellaisia alueita varten, joista on myönnetty raivauspalkkiota III luvun mukaisesti.
5. Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että paikkausistutusoikeus voidaan siirtää kokonaan tai osittain toiselle tilalle samassa jäsenvaltiossa seuraavissa tapauksissa:
5. Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että paikkausistutusoikeus voidaan siirtää kokonaan tai osittain toiselle tilalle samassa jäsenvaltiossa tai samalla alueella seuraavissa tapauksissa:
Tarkistus 220 83 ARTIKLAN 2 KOHTA
2.Jäsenvaltiot, jotka ovat luoneet istutusoikeuksien kansallisen tai alueellisen varannon asetuksen (EY) N:o 1493/1999 mukaisesti, voivat säilyttää varantonsa 31 päivään joulukuuta 2013 saakka.
Poistetaan.
Tarkistus 221 84 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHDAN A ALAKOHTA
a) maksutta alle 40-vuotiaille tuottajille, joilla on riittävä ammattitaito ja pätevyys ja jotka ovat perustamassa ensimmäistä viinitilaansa maatalousyrittäjänä;
a) maksutta alle 40-vuotiaille tuottajille, joilla on riittävä ammattitaito ja pätevyys ja joilla on viinitila tai viininvalmistusyritys;
Tarkistus 222 84 ARTIKLAN 5 KOHDAN 1 ALAKOHTA
5. Jos jäsenvaltiossa on alueellisia varantoja, se voi antaa sääntöjä, joissa sallitaan istutusoikeuksien siirto alueellisten varantojen välillä. Jos jäsenvaltiossa on sekä alueellisia että kansallisia varantoja, se voi myös sallia kyseisten varantojen väliset siirrot.
5. Jos jäsenvaltiossa on alueellisia varantoja, sen on annettava sääntöjä, joissa sallitaan istutusoikeuksien siirto alueellisten varantojen välillä. Jos jäsenvaltiossa on sekä alueellisia että kansallisia varantoja, sen on myös sallittava kyseisten varantojen väliset siirrot.
Tarkistus 291 85 ARTIKLA
Tätä lukua ei sovelleta jäsenvaltioissa, joiden viinintuotanto on enintään 25 000 hehtolitraa viinivuodessa. Tuotanto lasketaan viiden edeltävän viinivuoden keskituotoksesta.
Tätä lukua ei sovelleta jäsenvaltioissa, joiden viinintuotanto on enintään 50 000 hehtolitraa viinivuodessa. Tuotanto lasketaan viiden edeltävän viinivuoden keskituotoksesta.
Tarkistus 223 87 A ARTIKLA (uusi)
87 a artikla
Arviointimenettely
Komissio esittää tässä luvussa kuvailtujen toimenpiteiden vaikutustenarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012.
Komissio laatii kyseisen arvioinnin perusteella tarvittaessa ehdotuksen istutusoikeuksien vapauttamiseksi sellaisilla viljelyaloilla, joita eivät koske 28 artiklassa tarkoitetut tuotantoeritelmät.
Tarkistus 224 89 ARTIKLA
Raivausjärjestelmää sovelletaan viinivuoden 2012/2013 loppuun saakka.
Raivausjärjestelmää sovelletaan viinivuoden 2011/2012 loppuun saakka.
Tarkistus 225 90 ARTIKLAN 1 KOHDAN B ALAKOHTA
b) se ei ole saanut missään muussa yhteisessä markkinajärjestelyssä myönnettävää yhteisön tukea viiteen raivausta edeltävään viinivuoteen;
1. Myönnettävien raivauspalkkioiden asteikot vahvistetaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Asteikoissa määritellään muun muassa palkkioiden, joita jäsenvaltiot voivat myöntää tuotoksen perusteella, vähimmäis- ja enimmäistaso.
Tarkistus 228 92 ARTIKLAN 1 KOHTA
1. Tuottajien on jätettävä raivauspalkkiohakemus jäsenvaltion viranomaisille viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä syyskuuta.
1. Tuottajien on jätettävä raivauspalkkiohakemus jäsenvaltion viranomaisille viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä toukokuuta.
Tarkistus 229 92 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Jäsenvaltioiden viranomaisten on käsiteltävä tukikelpoiset hakemukset ja ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta hakemusten kattama kokonaisala ja määrät alueiden ja satoluokkien mukaan eriteltyinä.
2. Jäsenvaltioiden viranomaisten on käsiteltävä tukikelpoiset hakemukset ja ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta hakemusten kattama kokonaisala ja määrät alueiden ja satoluokkien mukaan eriteltyinä.
Tarkistus 230 92 ARTIKLAN 4 KOHTA
4. Jos jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittama kokonaismäärä ylittää käytettävissä olevat talousarviovarat, ilmoitetuille määrille vahvistetaan vuosittain viimeistään 15 päivänä marraskuuta hyväksymisprosentti 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
4. Jos jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittama kokonaismäärä ylittää käytettävissä olevat talousarviovarat, ilmoitetuille määrille vahvistetaan vuosittain viimeistään 15 päivänä joulukuuta hyväksymisprosentti 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
5. Jäsenvaltioiden on viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä tammikuuta hyväksyttävä hakemukset, jotka koskevat
5. Jäsenvaltioiden on viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä maaliskuuta hyväksyttävä hakemukset, jotka koskevat
Tarkistus 232 92 ARTIKLAN 5 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle vuosittain viimeistään 30 päivänä tammikuuta tiedoksi hyväksytyt hakemukset alueiden ja satoluokkien mukaan eriteltyinä sekä alueen maksamien raivauspalkkioiden kokonaismäärä.
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä huhtikuuta tiedoksi hyväksytyt hakemukset alueiden ja satoluokkien mukaan eriteltyinä sekä alueen maksamien raivauspalkkioiden kokonaismäärä.
Tarkistus 233 93 ARTIKLA
93 artikla
Poistetaan.
Täydentävät ehdot
Jos viljelijän todetaan milloin tahansa viiden vuoden kuluessa raivauspalkkion suorittamisesta jättäneen noudattamatta tilallaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 3–7 artiklassa tarkoitettuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta viljelijästä suoraan johtuvan toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena, tukea alennetaan tai se peruutetaan osittain tai kokonaan noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden mukaan, ja viljelijä on tapauksen mukaan velvoitettava maksamaan se takaisin mainituissa säännöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
Säännöt vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianomaisen jäsenvaltion suorittaman tuen osittaisen tai täydellisen alennuksen tai takaisinperinnän osalta.
Tarkistus 234 94 ARTIKLAN 2 KOHTA
2. Jäsenvaltiot voivat katsoa, että vuoristoalueilla tai jyrkkärinteisillä alueilla kasvavat viiniköynnökset eivät ole tukikelpoisia raivausjärjestelmässä 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määritettävin edellytyksin.
2. Jäsenvaltiot voivat myös katsoa, että vuoristoalueilla, jyrkkärinteisillä alueilla, eroosion uhkaamilla alueilla, rannikkoalueilla ja saaristoalueilla kasvavat viiniköynnökset eivät ole tukikelpoisia raivausjärjestelmässä 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määritettävin edellytyksin.
Tarkistus 235 94 ARTIKLAN 3 KOHTA
3. Jäsenvaltio voi katsoa, että tietyt alueet eivät ole tukikelpoisia raivausjärjestelmässä, jos järjestelmän soveltaminen olisi ristiriidassa ympäristönäkökohtien kanssa. Tällä tavalla tukeen kelpaamattomiksi katsottujen alojen osuus liitteessä VIII tarkoitetusta viiniköynnöstä kasvavasta alasta saa olla enintään 2 prosenttia.
3. Jäsenvaltio voi perusteltuaan asian komissiolle ja saatuaan sen hyväksynnän katsoa, että tietyt alueet eivät ole tukikelpoisia raivausjärjestelmässä, jos järjestelmän soveltaminen olisi ristiriidassa ympäristönäkökohtien kanssa tai jos luopuminen vaarantaa alueen taloudellisen ja yhteiskuntarakenteen.
4. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää 2 ja 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, on annettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä elokuuta ja ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2008 tiedoksi toteutettavasta raivaustoimenpiteestä seuraavat tiedot:
4. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää 2 ja 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, on annettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä elokuuta ja ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2009 tiedoksi toteutettavasta raivaustoimenpiteestä seuraavat tiedot:
Tarkistus 237 94 ARTIKLAN 5 KOHTA
5. Jäsenvaltioiden on myönnettävä tukeen kelpaamattomiksi 2 ja 3 kohdan mukaisesti katsottujen alojen tuottajille etusija muissa tässä asetuksessa säädetyissä tukitoimenpiteissä, erityisesti tapauksen mukaan tukiohjelmien ja maaseudun kehittämistoimenpiteiden mukaisesti toteutettavassa rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevassa toimenpiteessä.
5. Jäsenvaltioiden on myönnettävä tukeen kelpaamattomiksi 2 ja 3 kohdan mukaisesti katsottujen alojen tuottajille etusija muissa tässä asetuksessa säädetyissä tukitoimenpiteissä, erityisesti tapauksen mukaan tukiohjelmien mukaisesti toteutettavassa rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevassa toimenpiteessä.
Tarkistus 238 95 ARTIKLAN 2 KOHDAN 1 ALAKOHTA
2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava aloille, joilta on raivattu viiniköynnökset tämän luvun mukaisesti, 1 kohdassa tarkoitettujen tukioikeuksien määrä siten, että se vastaa vastaavan alueen tukioikeuksien alueellista keskiarvoa mutta on joka tapauksessa on enintään 350 euroa hehtaarilta.
2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava aloille, joilta on raivattu viiniköynnökset tämän luvun mukaisesti, 1 kohdassa tarkoitettujen tukioikeuksien määrä siten, että se vastaa vastaavan alueen tukioikeuksien alueellista keskiarvoa.
Tarkistus 292 96 ARTIKLA
Tätä lukua ei sovelleta jäsenvaltioissa, joiden viinintuotanto on enintään 25 000 hehtolitraa viinivuodessa. Tuotanto lasketaan viiden edeltävän viinivuoden keskituotoksesta.
Tätä lukua ei sovelleta jäsenvaltioissa, joiden viinintuotanto on enintään 50 000 hehtolitraa viinivuodessa. Tuotanto lasketaan viiden edeltävän viinivuoden keskituotoksesta.
Tarkistus 239 98 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHTA
b) täydentäviä ehtoja koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä;
b) alueiden hyvän ekologisen tilan säilymistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä täydentävien ehtojen periaatteiden mukaisesti;
Tarkistus 240 98 ARTIKLAN 2 KOHDAN D ALAKOHTA
d) jäsenvaltioiden raportointivelvoitteita raivausjärjestelmän täytäntöönpanon osalta, mukaan luettuina seuraamukset raportoinnin viivästyessä ja tiedot, joita jäsenvaltiot antavat tuottajille järjestelmän käyttömahdollisuudesta;
Jäsenvaltioiden on pidettävä viinitarharekisteriä, joka sisältää ajantasaiset tiedot tuotantokyvystä.
Jäsenvaltioiden on pidettävä viinitarharekisteriä, joka sisältää ajantasaiset tiedot tuotantokyvystä ja joka on mukautettu tässä asetuksessa tarkoitettujen toimenpiteiden valvontaa, suunnittelua ja ohjelmointia koskeviin vaatimuksiin.
Viinitarharekisterin sisältämien tietojen avulla voidaan valvoa viiniköynnöstä kasvavan alan ja tuotetun viinin määrän välistä suhdetta kaikissa tapauksissa sekä tässä asetuksessa tarkoitettujen maatalouskäytäntöjen täytäntöönpanoa, ympäristövelvoitteiden noudattamista ja täydentävien ehtojen soveltamista.
Jäsenvaltioihin, joissa viiniköynnösten viljelyyn ulkoilmassa käytetyn alueen kokonaispinta-ala on alle 500 hehtaaria, ei sovelleta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua velvoitetta.
Tarkistus 242 100 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi)
Jäsenvaltioihin, joissa viiniköynnösten viljelyyn ulkoilmassa käytetyn alueen kokonaispinta-ala on alle 500 hehtaaria, ei sovelleta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua velvoitetta.
Tarkistus 243 101 ARTIKLA
101 artikla
Poistetaan.
Viinitarharekisterin ja tuotantokykyä koskevan selvityksen voimassaolon pituus
Voidaan 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää, että 99 ja 100 artiklaa ei sovelleta enää 1 päivän tammikuuta 2014 jälkeen.
Tarkistus 244 104 ARTIKLAN OTSIKKO
Hallintokomiteamenettely
Sääntely- ja hallintokomiteamenettely
Tarkistus 245 104 ARTIKLAN 1 KOHDAN 1 ALAKOHTA
1. Jollei toisin säädetä, silloin kun komissiolle annetaan tässä asetuksessa toimivalta, sitä avustaa hallintokomitea.
1. Jollei toisin säädetä, silloin kun komissiolle annetaan tässä asetuksessa toimivalta, sitä avustaa sääntely- ja hallintokomitea.
Tarkistus 246 104 ARTIKLAN 1 KOHDAN 2 ALAKOHTA
Päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa sovelletaan.
Päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa sovelletaan seuraaviin III osaston lukuihin ja liitteisiin:
–I luku Yleissäännöt
–II luku Viininvalmistusmenetelmät ja rajoitukset
–III luku Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät
–IV luku Päällysmerkinnät
–Asiaankuuluvat liitteet
Tarkistus 247 104 ARTIKLAN 1 KOHDAN 3 ALAKOHTA
Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
Tarkistus 248 111 ARTIKLA 2 artiklan d alakohta (asetus (EY) N:o 2702/1999)
d) tiedotustoimet, joiden aiheena on yhteisön järjestelmä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä, viinejä, joihin on merkitty rypälelajike sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja alkoholijuomia;
d) tiedotustoimet, joiden aiheena on yhteisön järjestelmä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja viinejä ja alkoholijuomia;
Tarkistus 249 112 ARTIKLAN 1 KOHTA 2 artiklan d alakohta (asetus (EY) N:o 2826/2000)
d) tiedotustoimet, joiden aiheena on yhteisön järjestelmä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä, viinejä, joihin on merkitty rypälelajike sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja alkoholijuomia, kuten myös tiedotustoimet, joiden aiheena ovat vastuullinen juomiskäyttäytyminen ja vastuuttomaan alkoholinkulutukseen liittyvät haitat;
d) tiedotustoimet, joiden aiheena on yhteisön järjestelmä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja alkoholijuomia ja viinejä, kuten myös tiedotustoimet, joiden aiheena ovat vastuullinen viininkulutus ja vastuuttomaan alkoholinkulutukseen liittyvät haitat;
Tarkistus 250 112 ARTIKLAN 2 KOHTA 3 artiklan e alakohta (asetus (EY) N:o 2826/2000)
e) mahdollisuus tiedottaa yhteisön järjestelmästä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä, viinejä, joihin on merkitty rypälelajike sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja alkoholijuomia, sekä tarve valistaa vastuullisesta juomiskäyttäytymisestä ja vastuuttomaan alkoholinkulutukseen liittyvistä haitoista;
e) mahdollisuus tiedottaa yhteisön järjestelmästä, joka koskee suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä sekä maantieteellisellä merkinnällä tai perinteisellä merkinnällä varustettuja viinejä ja alkoholijuomia, sekä tarve valistaa vastuullisesta viininkulutuksesta ja vastuuttomaan alkoholinkulutukseen liittyvistä haitoista;
Tarkistus 251 113 ARTIKLAN 10 KOHTA Liite VII, N kohta, 2 alakohta (asetus (EY) N:o 1782/2003)
Kullekin viljelijälle asetuksessa (EY) N:o [tämä asetus] vahvistetun raivausjärjestelmän puitteissa myönnettävien tukioikeuksien viitemäärän on oltava yhtä suuri kuin raivattujen hehtaarien lukumäärä kerrottuna vastaavan alueen tukioikeuksien alueellisella keskiarvolla. Maksettava määrä saa kuitenkin joka tapauksessa olla enintään 350 euroa hehtaarilta.
Kullekin viljelijälle asetuksessa (EY) N:o [tämä asetus] vahvistetun raivausjärjestelmän puitteissa myönnettävien tukioikeuksien viitemäärän on oltava yhtä suuri kuin raivattujen hehtaarien lukumäärä kerrottuna vastaavan alueen tukioikeuksien alueellisella keskiarvolla.
Tarkistus 252 113 ARTIKLAN 10 KOHTA Liite VII, N kohta, 2 a alakohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1782/2003)
Mikäli raivaus koskee viljelmiä, joille on istutettu sekä viininvalmistukseen että muuhun käyttöön tarkoitettuja viiniköynnöksiä ja jotka kuuluvat tilatukijärjestelmään hedelmä- ja vihannesalan erityissäännöistä 26 päivänä syyskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1182/20071 mukaisesti, mitään lisämaksujärjestelmän määrää ei lasketa tämän asetuksen mukaisesti.
______ 1 EUVL L 273, 17.10.2007, s. 1.
Tarkistus 253 114 ARTIKLA
114 artikla
Poistetaan.
Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muutokset
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1290/2005 12 artiklan 2 kohta seuraavasti:
"2. Komissio vahvistaa määrät, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan 2 kohdan sekä 143d ja 143e artiklan, neuvoston asetuksen (EY) N:o 387/2007 4 artiklan 1 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o [tämä asetus] 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti maaseuturahaston käytettävissä."
Tarkistus 254 117 ARTIKLAN JOHDANTOKAPPALE
Kumotaan asetus (EY) N:o 1493/1999. Seuraavia asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan kuitenkin edelleen viinivuoteen 2008/2009 siltä osin kuin tuottajat ovat aloittaneet tai ryhtyneet toteuttamaan kyseisen asetuksen mukaisesti seuraavia tukikelpoisia toimenpiteitä ennen tämän asetuksen voimaantuloa:
Kumotaan asetus (EY) N:o 1493/1999. Seuraavia asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan kuitenkin edelleen siltä osin kuin tuottajat ovat aloittaneet tai ryhtyneet toteuttamaan kyseisen asetuksen mukaisesti seuraavia tukikelpoisia toimenpiteitä ennen tämän asetuksen voimaantuloa:
Tarkistus 255 117 ARTIKLAN 1 A KOHTA (uusi)
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tiettyjen pullotyyppien rajoitettua käyttöä koskevia asetuksen (EY) N:o 753/2002 9 artiklan 1 kohdan ja liitteen I säännöksiä sovelletaan edelleen, kunnes pullojen muodot on suojattu alkuperänimityksin.
Tarkistus 256 118 ARTIKLAN 2 ALAKOHTA
Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2008 lukuun ottamatta 5–8 artiklaa, joita sovelletaan 30 päivästä huhtikuuta 2008.
Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2009 lukuun ottamatta 5–8 artiklaa, joita sovelletaan tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta päivästä alkaen.
Tarkistus 257 118 ARTIKLAN 3 ALAKOHTA
Asetuksen V osaston II lukua sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013.
Poistetaan.
Tarkistus 258 LIITE I, 5 A KOHTA (uusi)
5 a. 'Rypäleen puristemehu' tarkoittaa nestemäistä tuotetta, joka saadaan tuoreista rypäleistä luonnollisella tai fysikaalisilla menetelmillä. Rypäleen puristemehulle sallitaan enintään 1 tilavuusprosentin todellinen alkoholipitoisuus.
Tarkistus 259 LIITE II
Kaikki luvut korvataan merkinnällä "p.m.".
Tarkistus 260 LIITE III
Liite poistetaan.
Tarkistus 261 LIITE IV, 3 A KOHTA (uusi)
3 a.Kuivatuista rypäleistä valmistettu viini
Kuivatuista rypäleistä valmistettu viini on tuote,
a) joka on tuotettu yhteisössä ilman väkevöimistä yhteisössä korjatuista ja auringossa tai varjossa osittain kuivatuista rypäleistä, jotka on saatu 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rypälelajikkeista;
b) jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 16 tilavuusprosenttia;
c) jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 9 tilavuusprosenttia;
d) jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 16 tilavuusprosenttia.
Tarkistus 262 LIITE IV, 3 B KOHTA (uusi)
3 b."Vin doux naturel" -erityismerkintä
Perinteiset erityismerkinnät "οίνος γλυκύς φυσικός", "vino dulce natural", "vino dolce naturale" ja "vinho doce natural" varataan viineille, joilla on suojattu alkuperämerkintä tai suojattu maantieteellinen merkintä ja jotka
a) on saatu sadoista, joista vähintään 85 prosenttia on peräisin laadittavan luettelon viiniköynnöslajikkeista;
b) on saatu rypälemehuista, joiden alkuperäinen luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 212 grammaa litraa kohti;
c) on saatu väkevöimällä ainoastaan alkoholia, tislettä tai tislattua alkoholijuomaa lisäämällä.
Perinteisten tuotantotapojen sitä edellyttäessä jäsenvaltiot voivat säätää, kun kyseessä ovat niiden alueella valmistetut suojatulla alkuperämerkinnällä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetut väkevät viinit, että perinteinen erityismerkintä "vin doux naturel" varataan väkeville viineille, joilla on suojattu alkuperämerkintä tai suojattu maantieteellinen merkintä ja jotka
a) sadon korjanneet tuottajat ovat valmistaneet suoraan viiniksi, jos ne ovat lähtöisin yksinomaan heidän omasta Muscat-, Grenache-, Maccabeo- tai Malvoisie-sadostaan; kuitenkin sallitaan muista kuin neljällä edellä kuvatulla viiniköynnöslajikkeella istutetuilta palstoilta saadut sadot, jos ne eivät muodosta enemmän kuin 10 prosenttia näiden kokonaismäärästä;
b) on saatu 40 hehtaarin tuoton rajoissa rypälemehusta; tämän tuoton ylittämisestä seuraa nimikkeen "vin doux naturel" käyttöoikeuden menettäminen koko sadon osalta;
c) on saatu edellä tarkoitetusta rypälemehusta, jonka alkuperäinen luonnollinen sokeripitoisuus on vähintään 252 grammaa litraa kohti;
d) on saatu väkevöimällä ainoastaan sellaista viinistä tislattua alkoholia lisäämällä, joka vastaa puhtaana alkoholina vähintään 5:tä prosenttia edellä mainitun käytetyn rypälemehun määrästä ja enintään pienempää kahdesta seuraavasta prosenttiosuudesta:
– joko 10:tä prosenttia edellä mainitun käytetyn rypälemehun määrästä,
– tai 40:tä prosenttia valmiin tuotteen alkoholipitoisuuden tilavuusprosentteina, joka saadaan laskemalla yhteen todelliset alkoholipitoisuudet tilavuusprosentteina, ja potentiaalisen alkoholipitoisuuden tilavuusprosentteina, joka lasketaan siten, että 17,5 grammaa jäännössokeria vastaa yhtä tilavuusprosenttia puhdasta alkoholia, vasta-arvon yhteismääränä.
Perinteisiä erityismerkintöjä "οίνος γλυκύς φυσικός", "vino dulce natural", "vino dolce naturale" ja "vinho doce natural" ei voi kääntää. Niihin voidaan kuitenkin liittää selvennys kuluttajan ymmärtämällä kielellä. Kreikassa valmistettujen ja sen alueella vapaassa liikkeessä olevien tuotteiden osalta voidaan merkintään'οίνος γλυκύς φυσικός" liittää merkintä "vin doux naturel".
Tarkistus 263 LIITE IV, 4 KOHTA, A ALAKOHTA, 3 LUETELMAKOHTA
– viinistä, tai
– yhteisössä tuotetusta viinistä, tai
Tarkistus 264 LIITE IV, 4 KOHTA, A ALAKOHTA, 4 LUETELMAKOHTA
– viinistä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä;
– yhteisössä tuotetusta viinistä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä;
Tarkistus 265 LIITE IV, 4 A KOHTA (uusi)
4 a.Laatukuohuviini ja Sekt
Laatukuohuviini tai "Sekt" on tuote,
a) joka saadaan ensimmäisen tai toisen alkoholikäymisen avulla
– tuoreista rypäleistä, tai
– rypäleen puristemehusta, tai
– viinistä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä;
b) josta purkautuu säiliötä avattaessa yksinomaan käymisestä peräisin olevaa hiilidioksidia;
c) johon muodostuu hiilidioksidin liukenemisesta aiheutuva vähintään 3 baarin ylipaine, kun sitä säilytetään suljetussa säiliössä 20 °C:n lämpötilassa.
Laatukuohuviinin tai Sektin hiilidioksidin on alle 25 senttilitran säiliössäkin säilytettynä aiheutettava vähintään 3 baarin ylipaine.
d)Todellisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 10 tilavuusprosenttia.
e)Cuvéen kokonaisalkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9 tilavuusprosenttia.
f)Jos kyseessä on laatukuohuviini tai Sekt, jolla on suojattu alkuperämerkintä tai maantieteellinen merkintä, viininviljelyalueella C III cuvéen kokonaisalkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9,5 tilavuusprosenttia.
g)Kuitenkin cuvéiden, jotka on valittu laadittavan luettelon sisältämään ja yhdestä rypälelajikkeesta valmistettavaan laatukuohuviiniin tai Sektiin, jolla on suojattu alkuperämerkintä tai maantieteellinen merkintä, kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 8,5 tilavuusprosenttia.
h)Laatukuohuviinin valmistusajan, mukaan lukien vanhentaminen tuotantotehtaassa ja laskettuna jälkikäymisen aikaansaamiseksi tarkoitetun käymisen alkamisesta, on oltava vähintään:
– kuusi kuukautta, jos käyminen jälkikäymisen aikaansaamiseksi tapahtuu suljetussa sammiossa,
– yhdeksän kuukautta, jos käyminen jälkikäymisen aikaansaamiseksi tapahtuu pullossa.
Cuvéen jälkikäymisen aikaansaamiseksi tarkoitetun käymisajan ja ajan, jonka cuvée on sakan päällä, on oltava vähintään:
a)90 päivää (pullokäyminen tai käyminen sammiossa ilman sekoitinta),
b)30 päivää, jos käyminen tapahtuu sekoittimilla varustetuissa säiliöissä.
Tarkistus 266 LIITE IV, 5 KOHTA, A ALAKOHTA
a) joka on valmistettu viinistä;
a) joka on valmistettu yhteisössä tuotetusta viinistä;
Tarkistus 267 LIITE IV, 6 KOHTA, A ALAKOHTA
a) joka on saatu viinistä, jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 9 tilavuusprosenttia;
a) joka on saatu yhteisössä tuotetusta viinistä, jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 9 tilavuusprosenttia;
Tarkistus 268 LIITE IV, 7 KOHTA, A ALAKOHTA
a) joka on saatu viinistä tai suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetusta viinistä;
a) joka on saatu viinistä tai suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetusta viinistä, joka on tuotettu yhteisössä;
Tarkistus 269 LIITE IV A (uusi)
LIITE IV a
Luettelo sallituista viininvalmistusmenetelmistä ja -käsittelyistä
1.Viininvalmistusmenetelmät ja -käsittelyt, joita voidaan käyttää tuoreille rypäleille, rypäleen puristemehulle, käymistilassa olevalle rypäleen puristemehulle, kuivuneista viinirypäleistä valmistetulle käymistilassa olevalle rypäleen puristemehulle, tiivistetylle rypäleen puristemehulle ja käymistilassa olevalle uudelle viinille:
a) ilmastus tai hapen lisääminen;
b) lämpökäsittely;
c) sentrifugointi ja suodattaminen joko inertin suodatusapuaineen kanssa tai ilman sitä, edellyttäen että sen käytöstä ei jää epätoivottavia jäännöksiä näin käsiteltyyn tuotteeseen;
d) rikkidioksidin, argonin tai typen käyttäminen joko yksin tai sekoitettuina, inertin tilan luomiseksi ja tuotteen käsittelemiseksi suojassa ilmalta;
j) valkoisen rypälemehun ja vielä käymistilassa olevan uuden valkoviinin käsittely viininvalmistuskäyttöön tarkoitetulla hiilellä tiettyyn raja-arvoon saakka;
k) kirkastaminen yhdellä tai usealla seuraavista viininvalmistuksessa käytettävistä aineista:
– ravinnoksi tarkoitettu gelatiini,
– kalaliima,
– kaliumkaseiini ja kaliumkaseinaatti,
– muna-albumiini ja/tai maitoalbumiini,
– bentoniitti,
– piidioksidi geelin tai kolloidisen liuoksen muodossa,
– kaoliini,
– tanniini,
– pektolyyttiset entsyymit,
– betaglukanaasientsyymiseos erikseen määriteltävin edellytyksin,
– kasviperäiset proteiiniaineet;
l) sorbiinihapon tai kaliumsorbaatin käyttäminen;
m) viinihapon käyttäminen hapatukseen liitteen V mukaisesti;
n) happamuuden vähentämiseksi yhden tai useamman seuraavan aineen käyttäminen liitteessä V tarkoitettujen edellytysten mukaisesti:
– neutraali kaliumtartraatti,
– kaliumbikarbonaatti,
– kalsiumkarbonaatti, joka saattaa sisältää pieniä määriä L (+) viinihapon ja L (-) omenahapon kaksoiskalsiumsuolaa,
– kalsiumtartraatti,
– viinihappo, erikseen määriteltävin edellytyksin,
– viinihapon ja kalsiumkarbonaatin (yhtä suurina määrinä ja hienoksi jauhettuina) homogeeninen seos;
o)Aleppo-mäntypihkan käyttö erikseen määriteltävin edellytyksin;
p) hiivasoluseoksen käyttäminen tiettyyn rajaan asti;
q) polyvinyylipolypyrrolidonin käyttäminen tiettyyn rajaan asti erikseen määriteltävin edellytyksin;
r) maitohappobakteerien käyttäminen viinisuspensiossa erikseen määriteltävin edellytyksin;
s) lysotsyymin lisääminen tiettyyn rajaan asti erikseen määriteltävin edellytyksin;
t)L-askorbiinihapon lisääminen tiettyyn rajaan asti.
2.Viininvalmistuskäytännöt ja -käsittelyt, joita voidaan käyttää puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun valmistukseen tarkoitetulle rypäleen puristemehulle:
a) ilmastus;
b) lämpökäsittely;
c) sentrifugointi ja suodatus inertillä suodatuksen apuaineella tai ilman sitä, jos sen käyttäminen ei jätä epätoivottuja jäännöksiä käsiteltyyn tuotteeseen;
d) rikkidioksidin, kaliumbisulfiitin tai kaliummetabisulfiitin, jota kutsutaan myös kaliumdisulfiitiksi tai kaliumpyrosulfiitiksi, käyttäminen;
g) kalsiumkarbonaatin, joka saattaa sisältää pieniä määriä L(+)-viinihapon ja L(-)-omenahapon kaksoiskalsiumsuolaa, käyttäminen;
h) ioninvaihtohartsin käyttäminen erikseen määriteltävin edellytyksin.
3.Viininvalmistusmenetelmät ja -käsittelyt, joita voidaan käyttää sellaisenaan nautittavaksi tarkoitetulle käymistilassa olevalle rypäleen puristemehulle, viinille, kuohuviinille, hiilihapotetulle kuohuviinille, helmeilevälle viinille, hiilihapotetulle helmeilevälle viinille, väkeville viineille sekä suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetuille viineille:
a) sellaisen tuoreen, puhtaan ja liukenemattoman sakan käyttäminen, joka sisältää kuivan viinin äskettäin tapahtuneesta valmistuksesta peräisin olevia hiivoja, pienempinä kuin 5 %:n määrinä kuivissa viineissä;
b) ilmastus tai argonin tai typen avulla tehty kuplittaminen;
c) lämpökäsittely;
d) sentrifugointi ja suodattaminen joko inertin suodatusapuaineen kanssa tai ilman sitä, edellyttäen että sen käytöstä ei jää epätoivottavia jäännöksiä näin käsiteltyyn tuotteeseen;
e) rikkidioksidin, argonin tai typen käyttäminen joko yksin tai sekoitettuina, inertin tilan luomiseksi ja tuotteen käsittelemiseksi suojassa ilmalta;
f) hiilidioksidin lisääminen tiettyyn rajaan asti;
g) rikkidioksidin, kaliumbisulfiitin tai kaliummetabisulfiitin, jota kutsutaan myös kaliumdisulfiitiksi, käyttäminen tämän asetuksen mukaisin edellytyksin;
h) sorbiinihapon tai kaliumsorbaatin lisääminen, jos nautittavaksi toimitetun käsitellyn tuotteen sorbiinihapon lopullinen pitoisuus ei ole suurempi kuin 200 mg/l;
i)L-askorbiinihapon lisääminen tiettyyn rajaan asti;
j) sitruunahapon lisääminen viinin stabilisoimiseksi tiettyyn rajaan asti;
k) viinihapon käyttäminen hapottamisessa liitteessä V tarkoitettujen edellytysten mukaisesti;
l) happamuuden vähentämiseksi yhden tai useamman seuraavan aineen käyttäminen liitteessä V tarkoitettujen edellytysten mukaisesti:
– neutraali kaliumtartraatti,
– kaliumbikarbonaatti,
– kalsiumkarbonaatti, joka saattaa sisältää pieniä määriä L (+) viinihapon ja L (-) omenahapon kaksoiskalsiumsuolaa,
– kalsiumtartraatti,
– viinihappo, erikseen määriteltävin edellytyksin,
– viinihapon ja kalsiumkarbonaatin (yhtä suurina määrinä ja hienoksi jauhettuina) homogeeninen seos;
m) kirkastaminen yhdellä tai usealla seuraavista viininvalmistuksessa käytettävistä aineista:
– ravinnoksi tarkoitettu gelatiini,
– kalaliima,
– kaliumkaseiini ja kaliumkaseinaatti,
– muna-albumiini ja/tai maitoalbumiini,
– bentoniitti,
– piidioksidi geelin tai kolloidisen liuoksen muodossa,
– kaoliini,
– betaglukanaasientsyymiseos erikseen määriteltävin edellytyksin,
– kasviperäiset proteiiniaineet;
n) tanniinin lisääminen;
o) valkoviinien käsittely viininvalmistuskäyttöön tarkoitetulla hiilellä tiettyyn rajaan asti;
p) seuraavat käsittelyt, erikseen määriteltävin edellytyksin:
– sellaisenaan nautittavaksi tarkoitetun käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, valkoviinin ja roseeviinin käsitteleminen kaliumferrosyanidilla,
– punaviinin käsitteleminen kaliumferrosyanidilla tai kalsiumfytaatilla;
q) metaviinihapon lisääminen tiettyyn rajaan asti;
r) arabikumin käyttäminen;
s)DL-viinihapon, jota kutsutaan myös raseemiseksi hapoksi, tai sen neutraalin kaliumsuolan käyttäminen erikseen määriteltävin edellytyksin ylimääräisen kalsiumin saostamiseksi;
t) seuraavien aineiden käyttäminen sellaisen pullossa käyneen kuohuviinin valmistuksessa, jonka erottaminen sakasta on tehty juoksuttamalla:
– kalsiumalginaatti
tai
– kaliumalginaatti;
u) hiivojen, joko kuivahiivojen tai viinisuspensiohiivojen, käyttäminen viiniyttämisessä kuohuviinin valmistamiseksi;
– ravintosuolojen, diammoniumfosfaatin tai ammoniumsulfaatin kohdalla tiettyyn rajaan asti,
– kasvunedistäjien osalta, tiamiinihydrokloridina, tiettyyn rajaan asti;
w) puhtaiden allyyli-isotiosyaniitissa kastettujen parafiinilevyjen käyttö steriilin tilan luomiseksi, ainoastaan sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa tämä on perinteistä ja joissa sitä ei ole kansallisessa lainsäädännössä kielletty, jos se suoritetaan ainoastaan suuremmissa kuin 20 litran vetoisissa säiliöissä niin, ettei viiniin jää jälkeä allyyli-isotiosyanaatista;
x) seuraavien aineiden lisääminen tartraatin saostumisen edistämiseksi:
– kaliumbitartraatti,
– kalsiumtartraatti tiettyyn rajaan asti erikseen määriteltävin edellytyksin;
y) kuparisulfaattikäsittely tiettyyn rajaan asti viinin maku- tai hajuvirheiden poistamiseksi;
z a) hiivasoluseoksen käyttäminen tiettyyn rajaan asti;
z b) polyvinyylipolypyrrolidonin käyttäminen tiettyyn rajaan asti erikseen määriteltävin edellytyksin;
z c) maitohappobakteerien käyttäminen viinisuspensiossa erikseen määriteltävin edellytyksin;
z d) elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista väriaineista 30 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/36/EY1 tarkoitetun sokerikulöörin lisääminen väkevien viinien ja sellaisten viinien, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, värin parantamiseksi;
z e) lysotsyymin lisääminen tiettyyn rajaan asti erikseen määriteltävin edellytyksin;
z f) dimetyylidikarbonaatin (DMDC) lisääminen viineihin niiden mikrobiologisen stabiloinnin varmistamiseksi tiettyyn rajaan asti ja erikseen määriteltävin edellytyksin;
z g) hiivan mannoproteiinien lisääminen viinien sakka- ja proteiinipitoisuuden stabiloimiseksi.
4.Viininvalmistusmenetelmät ja -käsittelyt, joita voidaan käyttää 3 kohdan johdantokappaleessa tarkoitettujen tuotteiden osalta ainoastaan erikseen määriteltävien käyttöehtojen puitteissa:
a) hapen lisääminen;
b) elektrodialyysikäsittely viinikiven stabiloinnin varmistamiseksi;
c) ureaasin käyttö viinien ureapitoisuuden vähentämiseksi;
d) viinin lisääminen viinisakkaan, rypäleen puristejäännöksestä tislattuun alkoholijuomaan tai puristetuista aszu-rypäleistä tehtyyn massaan silloin, kun kyseistä menetelmää käytetään perinteisesti Tokaji Fordításin ja Tokaji máslásin valmistuksessa Tokajhegyaljan alueella Unkarissa, erikseen määriteltävin edellytyksin;
e) tammilastujen käyttö viinin ja rypäleen puristemehun valmistuksessa.
______ 1 EYVL L 237, 10.9.1994, s. 13.
Tarkistus 270 LIITE V, A KOHTA
1. Kun ilmasto-olot tietyillä liitteen IX mukaisilla yhteisön viininviljelyvyöhykkeillä sitä edellyttävät, asianomaiset jäsenvaltiot voivat sallia 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista rypälelajikkeista peräisin olevien tuoreiden rypäleiden, rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan uuden viinin sekä viinin tilavuusprosentteina ilmaistun luonnollisen alkoholipitoisuuden lisäämisen.
1. Kun ilmasto-olot tietyillä liitteen IX mukaisilla yhteisön viininviljelyvyöhykkeillä sitä edellyttävät, asianomaiset jäsenvaltiot voivat sallia 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista rypälelajikkeista peräisin olevien tuoreiden rypäleiden, rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan uuden viinin sekä viinin tilavuusprosentteina ilmaistun luonnollisen alkoholipitoisuuden lisäämisen.
2. Luonnollisen alkoholipitoisuuden lisääminen on suoritettava liitteessä B tarkoitettujen viininvalmistuskäytäntöjen mukaisesti, eikä se saa ylittää seuraavia rajoja:
2. Luonnollisen alkoholipitoisuuden lisääminen on suoritettava liitteessä B tarkoitettujen viininvalmistuskäytäntöjen mukaisesti, eikä se saa ylittää seuraavia rajoja:
a) 2 tilavuusprosenttia liitteen IX mukaisilla A- ja B-viininviljelyvyöhykkeillä;
a) 3,5 tilavuusprosenttia liitteen IX mukaisilla A-viininviljelyvyöhykkeillä ja 2,5 tilavuusprosenttia liitteen IX mukaisilla B-viininviljelyvyöhykkeillä;
b) 1 tilavuusprosentti liitteen IX mukaisilla C-viininviljelyvyöhykkeillä.
b) 2 tilavuusprosenttia liitteen IX mukaisilla C-viininviljelyvyöhykkeillä.
3. Poikkeuksellisen epäsuotuisten ilmasto-olojen vuosina voidaan päättää 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että 2 kohdassa tarkoitettu alkoholipitoisuuden lisäystä koskeva raja voidaan liitteen IX mukaisilla A- ja B-viininviljelyvyöhykkeillä nostaa 3 tilavuusprosenttiin.
3. Poikkeuksellisen epäsuotuisten ilmasto-olojen vuosina voidaan päättää 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että 2 kohdassa tarkoitettu alkoholipitoisuuden lisäystä koskeva raja voidaan liitteen IX mukaisilla A-viininviljelyvyöhykkeillä nostaa 4,5 tilavuusprosenttiin, B-viininviljelyvyöhykkeillä 3,5 tilavuusprosenttiin ja C-viininviljelyvyöhykkeillä 3 tilavuusprosenttiin.
3 a.Komission vuonna 2012 toteuttaman uudistusta koskevan vaikutustenarvioinnin jälkeen voidaan hyväksyä toimenpiteitä, joilla 2 ja 3 kohdassa vahvistetut alkoholipitoisuuden lisäystä koskevat rajat lasketaan asteittain A- ja B-viininviljelyvyöhykkeillä 2 tilavuusprosenttiin ja C-viininviljelyvyöhykkeillä 1 tilavuusprosenttiin.
Tarkistus 271 LIITE V, B KOHTA, 1 KOHTA
1. Edellä A kohdassa tarkoitettua luonnollista alkoholipitoisuutta tilavuusprosentteina saa lisätä ainoastaan:
1. Edellä A kohdassa tarkoitettua luonnollista alkoholipitoisuutta tilavuusprosentteina saa lisätä ainoastaan:
a) lisäämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua, kun kyseessä ovat tuoreet rypäleet, käymistilassa oleva rypäleen puristemehu ja käymistilassa oleva uusi viini;
a) lisäämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua, kun kyseessä ovat tuoreet rypäleet, käymistilassa oleva rypäleen puristemehu ja käymistilassa oleva uusi viini, tai lisäämällä sakkaroosia niillä viininviljelyalueilla, joilla sen käyttö on perinteisesti hyväksytty;
b) lisäämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua taikka osittaisella tiivistämisellä, käänteinen osmoosi mukaan luettuna, kun kyseessä on rypäleen puristemehu;
b) lisäämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua taikka osittaisella tiivistämisellä, käänteinen osmoosi mukaan luettuna, tai lisäämällä sakkaroosia niillä viininviljelyalueilla, joilla sen käyttö on perinteisesti hyväksytty, kun kyseessä on rypäleen puristemehu;
c) osittain tiivistämällä jäähdyttämisen avulla, kun kyseessä on viini.
c) osittain tiivistämällä jäähdyttämisen avulla, kun kyseessä on viini.
1 a.Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu sakkaroosin lisääminen on sallittu vain kuivasokeroinnilla ja vain niillä viininviljelyalueilla, joilla sitä harjoitetaan perinteisesti 8 päivänä toukokuuta 1970 voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti, tapauksissa, joissa tämä käytäntö on tarpeen epäsuotuisten ilmasto-olojen vuoksi vähimmäisalkoholipitoisuuden saavuttamiseksi.
Tarkistus 272 LIITE V, B KOHTA, 4 KOHTA, A ALAKOHTA
a) liitteen IX mukaisella A-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 11,5 tilavuusprosenttiin;
a) A-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 12 tilavuusprosenttiin;
Tarkistus 273 LIITE V, B KOHTA, 4 KOHTA, B ALAKOHTA
b) liitteen IX mukaisella B-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 12 tilavuusprosenttiin;
b) B-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 12,5 tilavuusprosenttiin;
Tarkistus 274 LIITE V, B KOHTA, 4 KOHTA, B ALAKOHTA
c) liitteen IX mukaisilla C I a ja C I b-viininviljelyvyöhykkeillä enintään 12,5 tilavuusprosenttiin;
c) C I a- ja C I b-viininviljelyvyöhykkeillä enintään 13 tilavuusprosenttiin;
Tarkistus 275 LIITE V, B KOHTA, 4 KOHTA, D ALAKOHTA
d) liitteen IX mukaisella C II-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 13 tilavuusprosenttiin; ja
d) C II-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 13 tilavuusprosenttiin.
Tarkistus 276 LIITE V, B KOHTA, 4 KOHTA, E ALAKOHTA
e) liitteen IX mukaisella C III-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 13,5 tilavuusprosenttiin.
e) C III-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 13,5 tilavuusprosenttiin.
Tarkistus 277 LIITE V, B KOHTA, 5 ALAKOHTA, A ALAKOHTA
a) punaviinin osalta 4 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kokonaisalkoholipitoisuus lisätään liitteen IX mukaisella A-viininviljelyvyöhykkeellä 12 tilavuusprosenttiin ja liitteen IX mukaisella B-viininviljelyvyöhykkeellä 12,5 tilavuusprosenttiin;
a) 4 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kokonaisalkoholipitoisuus lisätään liitteen IX mukaisella A-viininviljelyvyöhykkeellä 12 tilavuusprosenttiin ja liitteen IX mukaisella B-viininviljelyvyöhykkeellä 12,5 tilavuusprosenttiin;
Tarkistus 278 LIITE V, B KOHTA, 5 ALAKOHTA, B ALAKOHTA
b)4 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kokonaisalkoholipitoisuus lisätään liitteen A- ja B-viininviljelyvyöhykkeillä jäsenvaltion määrittämälle tasolle.
Poistetaan.
Tarkistus 279 LIITE VI, B KOHTA, 5 KOHTA
5. Kolmansista maista peräisin olevia tuoreita rypäleitä, rypäleen puristemehua, käymistilassa olevaa rypäleen puristemehua, tiivistettyä rypäleen puristemehua, puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua, rypäleen puristemehua, jonka käyminen on estetty tai keskeytetty lisäämällä alkoholia, viinirypälemehua ja tiivistettyä viinirypälemehua ei saa viiniyttää eikä lisätä viiniin yhteisön alueella, jollei neuvosto toisin päätä yhteisön kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
5. Kolmansista maista peräisin olevia tuoreita rypäleitä, rypäleen puristemehua, käymistilassa olevaa rypäleen puristemehua, tiivistettyä rypäleen puristemehua, puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua, rypäleen puristemehua, jonka käyminen on estetty tai keskeytetty lisäämällä alkoholia, viinirypälemehua ja tiivistettyä viinirypälemehua ei saa viiniyttää eikä lisätä viiniin yhteisön alueella.
Tarkistus 280 LIITE VI, C KOHTA
Kolmannesta maasta peräisin olevan viinin leikkaaminen yhteisön viinin kanssa samoin kuin kolmansista maista peräisin olevien viinien leikkaaminen keskenään on kielletty yhteisössä, jollei neuvosto toisin päätä yhteisön kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
Kolmannesta maasta peräisin olevan viinin leikkaaminen yhteisön viinin kanssa samoin kuin kolmansista maista peräisin olevien viinien leikkaaminen keskenään on kielletty yhteisössä.
Tarkistus 281 LIITE VI, D KOHTA
D.Viininvalmistuksen sivutuotteet
Poistetaan.
1.Rypäleiden ylipuristaminen on kielletty. Jäsenvaltio voi päättää paikalliset olosuhteet ja tekniset edellytykset huomioon ottaen alkoholin vähimmäismäärästä, jonka on joka tapauksessa oltava suurempi kuin 0, joka puristejäännöksen ja sakan on sisällettävä rypäleiden puristamisen jälkeen.
2.Alkoholia, puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa ja puristejäännöksestä valmistettua viiniä (piquette) lukuun ottamatta yhteisöstä peräisin olevasta viinisakasta ja rypäleen puristejäännöksestä ei saa valmistaa viiniä tai muuta nautittavaksi tarkoitettua juomaa.
3.Viinisakan puristaminen ja puristejäännöksen uudelleenkäyttäminen muihin tarkoituksiin kuin tislaukseen tai piquetten tuotantoon on kielletty. Viinisakan suodatusta ja sentrifugointia ei pidetä puristamisena, jos saadut tuotteet ovat virheettömiä, kunnollisia ja myyntikelpoisia.
4.Jos puristejäännöksestä valmistetun viinin (piquette) valmistaminen on jäsenvaltiossa sallittua, sitä saa käyttää ainoastaan tislaukseen tai viininviljelijän perheen omaan käyttöön.
5.Luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden tai henkilöryhmittymien, joilla on hallussaan tämän viininvalmistuksen sivutuotteita, on hävitettävä ne valvonnan alaisena ja 104 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien edellytysten mukaisesti.
Tarkistus 282 LIITE VII, A ALAKOHTA
a) viinivuonna 2008/2009 (varainhoitovuosi 2009): 430 miljoonaa euroa;
a) viinivuonna 2009/2010 (varainhoitovuosi 2009): 510 000 000 euroa;
Tarkistus 283 LIITE VII, B ALAKOHTA
b) viinivuonna 2009/2010 (varainhoitovuosi 2010): 287 miljoonaa euroa;
b) viinivuonna 2010/2011 (varainhoitovuosi 2010): 337 000 000 euroa;
Tarkistus 284 LIITE VII, C ALAKOHTA
c) viinivuonna 2010/2011 (varainhoitovuosi 2011): 184 miljoonaa euroa;
c) viinivuonna 2011/2012 (varainhoitovuosi 2011): 223 000 000 euroa;
Tarkistus 285 LIITE VII, D ALAKOHTA
d) viinivuonna 2011/2012 (varainhoitovuosi 2012): 110 miljoonaa euroa;
Poistetaan.
Tarkistus 286 LIITE VII, E ALAKOHTA
e) viinivuonna 2012/2013 (varainhoitovuosi 2013): 59 miljoonaa euroa.
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0760),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 93 ja 94 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0043/2007),
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2007 päivätyn oikeudellisten asioiden valiokunnan kirjeen puhemiehelle työjärjestyksen 80 a artiklan 4 kohdan mukaisesti,
– ottaa huomioon 20. syyskuuta 2007 päivätyn komission puheenjohtajan kirjeen, jonka mukaan komissio pysyy ehdotuksessaan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0472/2007),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Komission teksti
Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 Johdanto-osan 7 kappale
(1) Olisi säädettävä, että pääoman hankintaveron soveltamista jatkavien jäsenvaltioiden pääoman hankintaveron enimmäismäärää olisi alennettava vuoteen 2008 mennessä ja koko vero olisi poistettava viimeistään vuonna 2010.
(1) Olisi säädettävä, että pääoman hankintaveron soveltamista jatkavien jäsenvaltioiden pääoman hankintaveron enimmäismäärää olisi alennettava vuoteen 2010 mennessä ja koko vero olisi poistettava viimeistään vuonna 2012.
Tarkistus 2 7 artiklan 1 kohta
1. Sen estämättä, mitä 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltio, joka 1 päivänä tammikuuta 2006 kantaa pääomayhtiön pääomapanoksista veroa, jäljempänä "pääoman hankintavero", saa jatkaa veron kantamista 31 päivään joulukuuta 2009, jos se täyttää 8–14 artiklassa säädetyt vaatimukset.
1. Sen estämättä, mitä 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltio, joka 1 päivänä tammikuuta 2006 kantaa pääomayhtiön pääomapanoksista veroa, jäljempänä "pääoman hankintavero", saa jatkaa veron kantamista 31 päivään joulukuuta 2011, jos se täyttää 8–14 artiklassa säädetyt vaatimukset.
Tarkistus 3 8 artiklan 3 kohta
3. Pääoman hankintaveron verokanta ei missään tapauksessa saa olla suurempi kuin 1 prosentti, ja 31 päivän joulukuuta 2007 jälkeen se saa olla enintään 0,5 prosenttia.
3. Pääoman hankintaveron verokanta ei missään tapauksessa saa olla suurempi kuin 1 prosentti, ja 31 päivän joulukuuta 2009 jälkeen se saa olla enintään 0,5 prosenttia.
Tarkistus 4 15 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin 3, 4, 5, 7, 8, 10, 12, 13 ja 14 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin 3, 4, 5, 7, 8, 10, 12, 13 ja 14 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
Tarkistus 5 16 artiklan 1 kohta
Kumotaan direktiivi 69/355/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä I olevassa A osassa luetelluilla direktiiveillä, 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioille asetettuja velvoitteita, jotka koskevat määräaikoja, joihin mennessä liitteessä II olevassa B osassa mainitut direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Kumotaan direktiivi 69/355/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä I olevassa A osassa luetelluilla direktiiveillä, 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioille asetettuja velvoitteita, jotka koskevat määräaikoja, joihin mennessä liitteessä II olevassa B osassa mainitut direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Tarkistus 6 17 artiklan 2 kohta
Edellä olevaa 1, 2, 6, 9 ja 11 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.
Edellä olevaa 1, 2, 6, 9 ja 11 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.
– ottaa huomioon Brysselissä 25. ja 26. maaliskuuta 2004 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, erityisesti Eurooppa-neuvoston 25. maaliskuuta 2004 antaman julkilausuman terrorismin torjunnasta, johon sisältyi solidaarisuuslauseke,
– ottaa huomioon korkean tason työryhmän YK:n pääsihteerille 13. marraskuuta 2006 esittämän kertomuksen kulttuurien liitosta ("Alliance of Civilisations"),
– ottaa huomioon 14. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen(1),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,
A. ottaen huomioon seuraavat seikat:
–
sen lisäksi, että terrorismiuhka vaikuttaa suoraan kansalaisten turvallisuuteen terrorihyökkäyksen kohteiksi joutuneissa valtioissa, se saattaa heikentää myös kaikkien muiden turvallisuutta; katsoo tästä syystä, että turvallisuustarpeiden täyttämiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen vastaus ja lainvalvontaviranomaisille on annettava tarvittavat voimavarat ja lainsäädäntökehys ja että samalla on varmistettava kaikkien perusoikeuksien kunnioittaminen ja asianmukaiset tietosuojaa koskevat turvalausekkeet,
–
terrorismi on yhteinen uhka demokratialle, oikeusvaltion periaatteelle ja ihmisoikeuksille sekä unionin kansalaisten turvallisuudelle, ja siksi sitä olisi vastustettava tiukasti kunnioittaen samanaikaisesti täysimääräisesti perusoikeuksia,
–
ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 6 artiklan nojalla unionin olisi oltava vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, joka perustuu kansanvallan, perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteeseen, ja että kyseisen sopimuksen 29 artiklan nojalla "unionin tavoitteena on antaa kansalaisille korkeatasoinen suoja" erityisesti ehkäisemällä ja torjumalla terrorismia,
–
EU aikoo päättäväisesti arvioida terrorismin torjuntaa koskevan politiikkansa saavutuksia, rajoituksia ja suunnitelmia 11. syyskuuta 2001, 11. maaliskuuta 2004 ja 7. heinäkuuta 2005 sattuneiden iskujen jälkeen, koska terrorismin uhka on saavuttanut maailmanlaajuisen ulottuvuuden, ja vaatii yhtä laajoja vastauksia,
–
Unioni on sitoutunut kaikenlaisen terrorismin torjuntaan, olipa terrorismin alkuperä tai tapahtuipa kyseinen toiminta unionin rajojen sisä- tai ulkopuolella, unioni toimii kuitenkin tässä yhteydessä oikeusvaltion periaatteiden ja perusoikeuksien asettamissa rajoissa ja katsoo, että terrorismin torjunnassa ei missään nimessä saa olla aloja, joilla perusoikeuksia ei kunnioiteta,
–
jos perusoikeuksia ja -vapauksia rajoitetaan terrorismin torjumiseksi, rajoitusten on oltava kestoltaan ja soveltamisalaltaan rajoitettuja ja perustuttava lakiin, ne on alistettava demokraattiseen ja oikeudelliseen valvontaan ja niiden on oltava tarpeellisia ja oikeasuhteisia demokraattisessa yhteiskunnassa,
–
terrorismi voidaan kitkeä ja terrorismin uhkaa voidaan vähentää puuttumalla sen syihin,
B. pahoittelee, että EU:n toimielimet vastasivat terrori-iskuista aiheutuneisiin poikkeuksellisiin paineisiin hyväksymällä toimenpiteitä, joista ei keskusteltu perusteellisesti Euroopan parlamentissa eikä kansallisissa parlamenteissa ja joilla rikottiin oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin, tietosuojaan tai oikeuteen tutustua terrorismin torjuntaan liittyviin EU:n toimielimien asiakirjoihin ja jotka on näin ollen aivan oikein kumottu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa,
C. ottaa huomioon etenkin terrorismin uhrit, heidän tuskalliset kokemuksensa ja tarpeen asettaa etusijalle uhrien oikeuksien suojelu sekä toimet, jotka on suunnattu heidän suojeluunsa ja tunnustamiseen; pitäen mielessä, että terroristien tappio alkaa silloin, kun heidän uhrinsa kertovat tarinansa ja yhteiskunta kuuntelee heitä,
D. on huolissaan EU:n tasolla terrorismin torjunnassa käytettävien laajamittaisten maahanmuutto- ja turvapaikkatietokantojen pitkälle ulottuvista seurauksista ja erityisesti siitä, että jäsenvaltioiden poliisi- ja lainvalvontaviranomaisten ja Europolin annetaan tutustua Eurodac-tietokantaan näiden suorittaessa tehtäviä, jotka liittyvät terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjuntaan, havaitsemiseen ja tutkintaan, kuten 12. ja 13. kesäkuuta 2007 kokoontuneen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmissä kehotettiin,
E. on siten tietoinen terrorismin torjunnan monitahoisuudesta ja vaatii nyt ponnekkaasti monitasoista ja laaja-alaista ja strategiaa, jollaista on kaavailtu etenkin seuraavissa kansainvälisissä yhteyksissä:
–
terrorismin vastainen YK:n strategia, joka on hyväksytty 8. syyskuuta 2006(2), ja terrorismin ehkäisemisestä 16. toukokuuta 2005 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus(3),
–
Eurooppa unionin terrorismin vastainen strategia(4), jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2005, valitettavasti ilman että Euroopan parlamentti tai kansalliset parlamentit olisivat osallistuneet siihen merkittävästi,
–
terrorismin vastainen lainsäädäntöpaketti, jonka komissio esitti 6. marraskuuta 2007,
F. katsoo, että kaikki EU:n strategian osa-alueet – ennaltaehkäisy, suojelu, seuranta, vastaukset – vaativat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien kokonaisvaltaista osallistumista, ja näiden on saatava säännöllisesti kattavia tietoja komission kahden vuoden välein tekemien arviointien kautta, ja parlamenttien on voitava varmistaa toteutettujen toimenpiteiden todellinen tehokkuus, mukaan lukien vaikutus perusoikeuksiin ja se, onko alkuperäiset tavoitteet toteutettu, sekä aloitteiden todelliset kustannukset,
G. pahoittelee avoimuuden, demokraattisen näkemyksen, vastuuvelvollisuuden ja juridisen tarkastelun riittämättömyyttä, ja panee merkille, että EU:n toimielimet ja virastot, kuten Europol ja Eurojust, vasta alkavat kerätä toiminnassaan tarvittavia tietoja aikaisempaa jäsennellymmin,
H. on tyrmistynyt siitä, että joidenkin jäsenvaltioiden hallitukset ja neuvosto kieltäytyivät vastaamasta väitteisiin, jotka koskivat toimivallan väärinkäyttöä terrorismin torjunnan verukkeella erityisesti CIA:n poikkeuksellisten luovutusten ja salaisten vankiloiden tapauksessa,
I. on huolissaan siitä, että terrorismista epäiltyihin on sovellettu äärimmäisen kovia kuulustelutekniikoita,
J. katsoo, että rajat ylittävää tiedusteluyhteistyötä ja salaisten palvelujen välistä yhteistyötä on valvottava tarkemmin ja järjestelmällisemmin,
K. on syvästi huolissaan tietojen käytöstä muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen, koska monia terrorismin torjunnan vuoksi käyttöön otettuja toimia käytetään todellisuudessa useisiin tarkoituksiin,
L. korostaa tarvetta kiinnittää EU:n terrorismin torjuntaa koskevassa strategiassa huomattavasti enemmän huomiota terrorismin syihin ja EU:n rooliin niiden yhteydessä,
M. muistuttaa, että Lissabonin sopimuksen myötä myös unionin rooli terrorismin torjunnassa pitäisi voida määritellä avoimemmin, yksinkertaisemmin ja vastuullisemmin, jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta pitäisi voida lujittaa ja Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioiden parlamentit pitäisi voida ottaa mukaan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaan alueeseen liittyvien menettelytapojen arviointiin, mutta pahoittelee samalla, että viiden vuoden ajaksi näiden menettelytapojen varalle niiden säädösten osalta, jotka hyväksytään ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, ei ole EU:n tason täysimääräistä oikeudellista valvontaa,
1. pitää uuden Lissabonin sopimuksen allekirjoittamista erittäin myönteisenä ja kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan sen, jotta Euroopan unionin perusoikeuskirjasta tulee sitova, mikä on tarvittava täydennys EU:n terrorismin torjuntaa koskevaan strategiaan;
Ennaltaehkäisy
2. katsoo, että EU:n olisi tuettava yhteisön tasolla sekä kansallisella ja aluetasolla toteutettavia toimia, joilla pyritään estämään väkivaltainen radikalisoituminen suosimalla ihmisten integroimista kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla ja edistämällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia yhteiskuntamme perustana olevina yleismaailmallisina arvoina, välttämällä yhteiskunnallista syrjäytymistä; pitää niin ikään välttämättömänä, että torjutaan väkivaltaista radikalisoitumista, myös väkivaltaisuuksiin yllyttämistä;
3. vaatii kieltämään vihdoinkin kaikkien terrorismin muotojen puolustamisen kaikkialla Euroopassa;
4. on lisäksi vakuuttunut, että EU:n ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikka, joka toimii myös turvallisuuspolitiikkana, on terrorismin torjunnan oleellinen osa; katsoo, että tukemalla kansalaisyhteiskuntaa ja osallistumalla yhteiskuntarauhan ja hyvinvoinnin tukemiseen voidaan avata ihmisille tulevaisuudennäkymiä ja rajoittaa fundamentalististen ideologioiden leviämistä; katsoo tämän vuoksi, että kehitysyhteistyöpolitiikan yhteydessä on panostettava nykyistä enemmän muun muassa koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien rakentamiseen maissa, jotka on usein yksilöity terroristien toiminnan alkuperämaiksi;
5. katsoo tässä yhteydessä, että EU:n olisi tuettava parhaita käytäntöjä ja niiden levittämistä EU:ssa, ja toteaa, että parlamentti antaa piakkoin tätä alaa koskevia suosituksia ja ottaa huomioon neuvoston ja komission panoksen;
6. katsoo, että sellaisilla tapauksilla kuin se, jossa Yhdysvaltojen korkein oikeus äskettäin hylkäsi Khalid Al-Masrin kidutusta koskevan kanteen, on taipumusta lujittaa erityisesti EU:n muslimivähemmistöjen keskuudessa käsitystä, että terrorismin vastaiset toimet johtavat eriarvoiseen kohteluun; kehottaa sen vuoksi EU:ta sitoutumaan voimakkaammin toimiin oikeusvaltion periaatteen noudattamiseksi niin unionin sisällä kuin kansainvälisissä yhteyksissä, erityisesti puolustamalla omia kansalaisiaan sellaisissa yhteisön ulkopuolisissa maissa nostettujen syytteiden yhteydessä, joissa muslimisyntyisten henkilöiden osuus on hyvin suuri;
7. katsoo, että terrorismin torjunta edellyttää EU:n ulkopolitiikkaa, jolla edistetään demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta ja ihmisoikeuksia sekä naapurimaissamme että kauempana;
8. kehottaa komissiota ja neuvostoa esittämään Euroopan ja kansainvälisellä tasolla aloitteen niiden kolmansista maista lähtöisin olevien Guantánamon vankien sijoittamiseksi uudelleen, joita ei voida palauttaa lähtömaihinsa siksi, että heitä saatetaan vainota tai kiduttaa;
9. toistaa EU:n tasolla poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön merkityksen, erityisesti tietojen ja analyysien vaihdon suhteen, ja kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan yhteistyötään Europolin koordinoinnissa ja tukemisessa;
10. vaatii lujittamaan Europolin roolia ja vahvistaa kantanaan, että Europol tarvitsee riippumattoman tutkintatoimivallan terrorismin torjunnassa; vaatii tässä yhteydessä myös, että Europolin on perustettava oma terrorismin vastainen operatiivinen toimintaryhmä, johon palkataan kansallisia asiantuntijoita;
11. katsoo, että terrorismin torjunnan tehostamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi perustettava pysyvä tietojenvaihtoverkosto EU:n terrorismin torjunnasta vastaavien keskusten välille;
12. toistaa, että on tärkeää jakaa tiedustelutietoa sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioiden omien yksiköiden kesken, ja korostaa yhtenäisten sääntöjen tarvetta EU:n tasolla tarvittavan demokraattisen ja parlamentaarisen valvonnan ja seurannan varmistamiseksi;
Suojelu
13. katsoo, että jotta voitaisiin suojella kansalaisia, perusoikeuksia, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja infrastruktuuria ja vähentää Euroopan unionin haavoittuvuutta hyökkäyksille myös rajavalvonnan, liikenteen ja keskeisen infrastruktuurin parantamisen kautta, Euroopan unionin on huolehdittava seuraavista seikoista:
a)
sen on luotava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan laajuinen,
–
kansallisiin pelastussuunnitelmiin perustuva kriisien hälytys- ja havaitsemisjärjestelmä luonnonkatastrofeja ja ihmisen toiminnasta aiheutuvia katastrofeja varten, joka toimii seitsemänä päivänä viikossa kellon ympäri,
–
keskeisiä ja strategisia infrastruktuureja ja verkkoja koskeva kartta, jossa otetaan huomioon tuleva neuvoston direktiivi Euroopan keskeisten infrastruktuurien yksilöimisestä ja nimeämisestä ja niiden suojelun parantamisen tarpeen arvioinnista,
–
jäsenvaltioiden välinen tehokas solidaarisuusmekanismi, jonka avulla saadaan viipymättä käyttöön kansallisen tason harvinaisia voimavaroja (rokotteiden ja kehittyneen teknologian kaltaista "pääomaa");
b)
sen on tehtävä Schengen II -tietojärjestelmä ja viisumitietojärjestelmä täysin toimintakykyisiksi, mukaan lukien lainvalvontaviranomaisten mahdollisuus tutustua järjestelmien tietoihin; huomauttaa, että lainvalvonta ei ole näiden tietokantojen tavoite, ja että mahdollisuus tutustua niiden tietoihin lainvalvontatarkoituksissa on rajoitettu tiettyihin tapauksiin, joissa se on tarpeen ja kohtuullista demokraattisessa yhteiskunnassa; katsoo, että mittava henkilötietojen keruu ja tietojenkäsittely profiilien luomiseksi tiedonlouhintatekniikan avulla, joita esitetään äskettäin annetussa ehdotuksessa direktiiviksi matkustajarekisteritietojärjestelmästä, eivät ole sallittuja EU:ssa;
c)
sen on koordinoitava jäsenvaltioiden välityksellä paremmin tiedustelupalvelujensa toimintaa varmistaakseen, että tietojenvaihdon nykyiset esteet, kuten luottamuksen puute, poistetaan ripeästi, koska yksittäiset "tietosaarekkeet" ja tietojen salaaminen jäsenvaltioiden tiedustelupalveluissa haittaavat terrorismin torjuntaa koskevaa yhteisön lähestymistapaa;
d)
sen on rationalisoitava ja parannettava terrorismin torjuntaa koskevan lainsäädännön selkeyttä, avoimuutta ja sovellettavuutta;
14. korostaa, että internetin seurantaan terrori-iskujen ehkäisemiseksi ei saisi missään tapauksessa liittyä sananvapauden rajoituksia silloin, kun sen avulla ei pyritä yllyttämään terroritekoihin eikä sen voida kohtuullisesti ajatella itsessään johtavan tällaisiin tekoihin;
15. muistuttaa neuvostoa sen lupauksista parlamentille ja kehottaa sitä vihdoin hyväksymään puitepäätöksen henkilötietojen suojaamisesta rikosasioissa tehtävän poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön yhteydessä ja puitepäätöksen eräistä rikosoikeudellisissa menettelyissä EU:n alueella noudatettavista oikeuksista, ennen kuin käyttöön otetaan mitään lisätoimenpiteitä terrorismin torjuntaan;
16. palauttaa mieliin, että Eurodac-järjestelmän ensisijainen tarkoitus ensimmäisen pilarin tietokantana on helpottaa Dublin II -asetuksen soveltamista, jotta voidaan määrittää turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaava jäsenvaltio, ja että mahdolliset ehdotukset sen muuttamisesta turvallisuustoimeksi ja rikostutkinnan välineeksi eivät todennäköisesti olisi laillisia Euroopan unionin ja kansainvälisen oikeuden mukaan;
17. toteaa huolestuneena, että lainvalvontaviranomaisten ja Europolin mahdollisuus tutustua Eurodac-järjestelmän tietoihin saattaa johtaa turvapaikanhakijoiden leimautumiseen ja syrjintään ja olla heille vaarallista;
18. pyytää kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa järjestämään yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa ennen kesäkuuta 2008 kuulemisen terrorismin torjuntaan EU:ssa ehdotetuista ja hyväksytyistä toimenpiteistä ja niiden täytäntöönpanosta ja tehokkuudesta;
19. katsoo, että minkäänlainen profilointi ei ole hyväksyttävää terrorismin vastaisissa toimissa; ei pidä hyväksyttävänä pyrkiä perustamaan Euroopan unionin matkustajarekisteritietojärjestelmää arvioimatta kattavasti EU:n ja Yhdysvaltojen ja EU:n ja Kanadan välisiä matkustajarekisteritiedoista tehtyjä sopimuksia ja erityisesti niiden vaikutuksia uhkien vähentämiseen ja turvallisuuden lisäämiseen sekä vaikutuksia yksityisyyteen ja kansalaisvapauksiin;
20. ilmaisee huolensa siitä, että lainvalvontaviranomaisten ja Europolin mahdollisuus tutustua Eurodac-tietokantaan saattaa heikentää tietokannan ensisijaisen käyttötarkoituksen tehokkuutta;
Seuranta
21. kehottaa jäsenvaltioita toimimaan päättäväisesti ja tehostamaan oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä Euroopan unionin tasolla terrorismin torjunnan alalla; pyytää saada viipymättä tietoja nykyisen yhteistyön toimivuudesta ja siitä, millaisia tuloksia on saatu jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten keskinäisistä arviointimekanismeista;
22. korostaa tarvetta lujittaa Eurojustin ja Europolin välistä koordinointia ja operatiivista roolia, koska ne ovat keskeiset välineet tehtäessä todellista ja tehokasta yhteistyötä tutkinnan ja syytteeseenpanon alalla Euroopan unionissa; muistuttaa samalla tarpeesta varmistaa täysin demokraattinen valvonta EU:n tasolla;
23. kehottaa uudelleen pikaisesti hyväksymään kolmanteen pilariin kuuluva puitepäätös, jossa taataan EU:n kansalaisilta tällä hetkellä puuttuva tietosuojaa koskeva korkea takeiden taso;
24. Ehdottaa tämän vuoksi, että:
a)
komissio toimittaa parlamentille vuoden loppuun mennessä vastaukset sen esittämiin kysymyksiin, jotka käsittelevät terrorismin torjuntaa koskevan lainsäädännön sekä erityisesti terrorismia ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen ja tietojen säilyttämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa kansallisella tasolla ja täytäntöönpanon vaikutuksia perusoikeuksiin sekä täytäntöönpanosta ilmeneviä eroavaisuuksia ei jäsenvaltioiden välillä, yhdessä arvioinnin ja sellaisten ehdotusten kanssa, jotka koskevat sitä, miten voidaan taata voimassaolevan terrorisminvastaisen lainsäädännön parempi täytäntöönpano ja soveltaminen;
b)
komissio tiedottaa parlamentille, ovatko jäsenvaltiot panneet täytäntöön kaikki hyväksytyt terrorismin vastaiset toimenpiteet, ja jos eivät ole, tiedottaa parlamentille, mitkä valtiot laahaavat jälkijunassa ja miksi;
c)
komissio laatii yleisarvioinnin terrorisminvastaisen lainsäädännön seurauksista mittaamalla lainsäädännön tehokkuutta ja tutkimalla näiden säännösten myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia turvallisuuden ja kansalaisten oikeuksien kannalta;
d)
komissio tiedottaa Euroopan parlamentille, onko kansalaisilla mahdollisuus kaikkien heidän oikeuksiaan loukkaavien lakien osalta korjata itseään koskevia tietoja, riitauttaa tosiseikat ja valittaa siitä, että toimenpiteet eivät ole oikein suhteutettuja;
e)
terrorismin torjunnasta vastaava koordinaattori toimittaa parlamentille ennen kesäkuuta 2008 selvityksen jäsenvaltioiden, Europolin ja Eurojustin suorittamien toimenpiteiden tehokkuudesta; katsoo, että on välttämätöntä tutkia, millaiset toimenpiteet voisivat parhaiten sopia muutaman jäsenvaltion väliseen yhteistyöhön ja mitä toimenpiteitä kaikkien jäsenvaltioiden olisi sovellettava solidaarisuusperiaatteen mukaisesti;
f)
neuvosto ryhtyy toimiin CIA:n luovutusohjelmaa koskevien Euroopan parlamentin suosituksiin liittyen;
g)
komissio ja neuvosto tekevät parlamentin toistuvasti pyytämän selvityksen yrityksistä, joita yhteisön ulkopuoliset maat (etenkin Yhdysvallat) ovat pakottaneet välittämään asiakastietonsa viranomaisille;
25. kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään yhteistyötä ja luomaan Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimenpiteiden tehokkuutta tällä alalla käsittelevän todellisen palautemekanismin määrittelemällä asteittain neutraaleja indikaattoreita Euroopan unionia koskevan terrorismin uhan muutoksista (muun muassa tilastoja kyselyistä ja oikeudenkäynneistä, analyyseja mahdollisista paikallisista kriiseistä ja todisteita onnistuneesta/epäonnistuneesta yhteistyöstä.), jotta Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioiden parlamenteille voitaisiin antaa selvempi kuva ainakin julkisten toimien tehokkuudesta sekä mahdollisista puutteista tai myönteisistä puolista kyseisillä aloilla;
26. ehdottaa, että jäsenvaltiot keskittävät voimavaransa poliisiyhteistyön alalla ja tähän saakka suositun teknisen lähestymistavan asemesta panostavat yksittäisten henkilöiden ja henkilökunnan yhteistyöhän; katsoo tässä yhteydessä, että pitäisi pyrkiä voimakkaammin kannustamaan kansallisten pelastusyksiköiden väliseen vaihtoon ja esteiden poistamiseen, ennen kaikkea kielellisten esteiden poistamiseen kielikurssien avulla; katsoo lisäksi, että poliisinkoulutus olisi mukautettava eurooppalaisen yhteiskunnan todellisuuteen ja että esimerkiksi kaikkia erilaisia Euroopan todellisuuteen kuuluvia kulttuureja koskeva opetus sisällytettäisiin koulutukseen tulevaisuudessa;
27. panee merkille, että komissio on hyväksynyt uusia toimenpiteitä, jotka koskevat erityisesti muutosta terrorismia koskevaan puitepäätökseen ja ehdotusta EU:n matkustajarekisteritietojärjestelmäksi; ilmaisee halunsa tutkia huolella näitä toimenpiteitä ja toistaa olevansa huolissaan ehdotuksesta EU:n matkustajarekisteritietojärjestelmäksi, erityisesti mitä tulee ehdotetun profilointijärjestelmän, johon se näyttää perustuvan, tarpeellisuuteen ja oikeasuhtaisuuteen;
28. kehottaa komissiota ja neuvostoa takaamaan jäsenvaltioiden välistä rajatylittävää yhteistyötä koskevien mekanismien kuten eurooppalaisen pidätysmääräyksen tehokkaamman käytön;
29. 29 muistuttaa komissiota näyttöön perustuvan politiikan suunnittelun tärkeydestä; kehottaa komissiota siksi liittämään kaikkiin tuleviin terrorisminvastaisiin ehdotuksiin perusteellisen vaikutusarvioinnin, joka osoittaa toteutettavien toimenpiteiden tarpeellisuuden ja käyttökelpoisuuden;
30. vahvistaa yhteisön ulkopuolisten kanssa tehtävän yhteistyön merkityksen terrorismin ennaltaehkäisemisessä ja torjunnassa ja huomauttaa, että Yhdysvallat on keskeinen kumppani tällä alalla; katsoo, että olisi määriteltävä kansainvälisen sopimuksen avulla yhteiset oikeudelliset puitteet EU:n ja Yhdysvaltojen välillä poliisi- ja oikeusasioiden alalla siten, että korostetaan perusoikeuksien, varsinkin henkilötietojen, suojelua ja taataan demokraattinen ja parlamentaarinen valvonta niin kansallisella kuin EU:n tasolla;
31. on huolissaan sellaisesta jäsenvaltioiden refleksinomaisesta reaktiosta terrorisminvastaiseen lainsäädäntöön, jossa halu lähettää poliittinen sanoma on usein ensiarvoisessa asemassa mahdollisten ja käyttökelpoisten toimien vakavaan ja tarkkaan harkintaan nähden, mihin liittyen oikeusvaltion periaatteet kuten suhteellisuusperiaate ja syyttömyysolettama otetaan yhä useammin riittämättömällä tavalla huomioon;
Vastareaktiot
32. katsoo, että terrori-iskun sattuessa on kaikkein tärkeintä, että jäsenvaltiot osoittavat todellista solidaarisuushenkeä käsittelemällä ja minimoimalla terrori-iskun seurauksia etenkin niissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, joilla ei ole riittäviä henkilöstövoimavaroja, rahoitusvaroja eikä teknisiä valmiuksia selviytyä seurauksista, koordinoida vastareaktioita tai auttaa uhreja;
33. muistuttaa kaikkien demokraattisten voimien yksimielisyyden tärkeydestä terrorismin torjunnassa;
34. pitää terrori-iskuihin vastaamisen avaintekijänä sitä, että luodaan tarpeelliset, tehokkaat ja oikein suhteutetut välineet terrorismin yleisen torjunnan tukemisessa, ja pitää yhtä tärkeänä suojella oikeusvaltion periaatteen kaikkia näkökohtia, kansalaisten kansalaisoikeuksia, epäiltyjen turvaa oikeus- ja tuomioistuinkysymyksissä ja lainsäädäntökehityksen demokraattista seurantaa ja valvontaa sekä EU:n tasolla että suhteissa yhteisön ulkopuolisiin maihin;
35. vaatii komissiota esittämään ehdotuksen, jolla varmistetaan yhteisten ja koordinoitujen tiedustelutoimien parlamentaarinen valvonta EU:n tasolla;
Terrorismin syntyjuuret
36. kehottaa neuvostoa ja komissiota laatimaan toimintasuunnitelman demokratian levittämiseksi maailmassa ja taloudellisen ja poliittisen yhteistyön vahvistamiseksi islamilaisten maiden kanssa
a)
tukemalla demokraattisia liikkeitä,
b)
edistämällä opiskelijanvaihtoa ja muita opetusmuotoja,
c)
rahoittamalla tiedotusvälineitä, jotka levittävät demokraattisia ideoita ja tuovat päivänvaloon terroristitoimintaa ja sitä tukevia henkilöitä;
37. kehottaa komissiota määrittämään toimenpiteitä, joilla taataan terrorismin uhrien suojelu ja tuki myös edistämällä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja yhtenäisiä takeita EU:n tasolla;
Vahvemman ja tehokkaamman parlamenttien välisen yhteistyön tarve uutta terrorismin vastaista strategiaa varten
38. katsoo, että Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien olisi viipymättä käynnistettävä terrorismin vastaisen eurooppalaisen strategian toteuttamisen yhteinen arviointi uuden "korkean tason keskustelun" valmistelemiseksi alalla ottamalla mukaan kansalaisten edustajat EU:n ja kansallisella tasolla;
Yhteistyö komission ja neuvoston kanssa
39. katsoo, että koska Lissabonin sopimuksen odotetaan tulevan voimaan vuonna 2009 ja EU:n toimielinten pitäisi luoda jo vuonna 2008 edellytykset sen voimaantulolle, yhteispäätösmenettelyn piiriin voimaantulon jälkeen kuuluvia ehdotuksia, joita ei hyväksytä ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, olisi käsiteltävä lähes siten kuin kyse olisi yhteispäätösmenettelystä;
40. panee merkille uuden terrorismin vastaista lainsäädäntöä koskevan ehdotuspaketin eli neuvoston puitepäätöksen matkustajarekisterin (PNR) käytöstä lainvalvontatarkoituksiin, direktiivin räjähdysaineista ja arviointikertomuksen terrorismin torjumista koskevan puitepäätöksen täytäntöönpanosta; on vakaasti päättänyt arvioida ehdotuksia näytön perusteella;
41. katsoo, että terrorismin torjunnasta vastaavan EU:n koordinaattorin pitäisi olla tärkeässä asemassa yhteisön lähestymistavan osalta ja haluaa selventää koordinaattorin vastuualueita ja vastuuvelvollisuutta koskevia rakenteita;
42. odottaa, että yhteistyössä parlamentin kanssa kehitetään EU:n terrorisminvastaisen politiikan strategiaa, joka ei ilmennä pelkästään yhdenmukaista lähestymistapaa ja keskeistä aihealuetta, vaan jossa ennen kaikkea vahvistetaan selvästi erotettavat lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteet;
o o o
43. 43 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
Ks.http://conventions.coe.int/Treaty/Commun/ QueVoulezVous.asp?NT=196&CM=2&DF=&CL=ENG (Bulgaria, Tanska, Romania, Slovenia ja Slovakia ovat jo ratifioineet sopimuksen.)
– ottaa huomioon komission tiedonannon sen lainsäädäntö- ja työohjelmasta vuodeksi 2008 (KOM(2007)0640),
– ottaa huomioon parlamentin valiokuntien kannanotot, jotka puheenjohtajakokous on toimittanut komissiolle,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,
A. katsoo, että vuotuinen lainsäädäntö- ja työohjelma on tärkeä väline, joka mahdollistaa Euroopan unionin keskittymisen saavuttamaan tärkeimmät strategiset tavoitteensa, jotka ovat Euroopan vaurauden, solidaarisuuden, turvallisuuden ja vapauden edistäminen sekä Euroopan aseman vahvistaminen maailmanpolitiikassa; ottaa huomioon, että komissiota arvioidaan sen mukaan, mitä se on saavuttanut näillä alueilla,
B. pitää ratkaisevan tärkeänä, että Lissabonin sopimus ratifioidaan vuonna 2008, jotta se voi tulla voimaan ennen Euroopan parlamentin vaaleja,
C. katsoo, että poliittiset tavoitteet olisi asetettava käytettävissä olevien rahoitusvarojen mukaisiksi,
Yleisiä huomioita
1. pitää myönteisenä komission työohjelman kohdennettua rakennetta ja komission pyrkimystä parantaa edelleen sen poliittista sisältöä; kehottaa tässä yhteydessä jatkossa sisällyttämään komission aloitteita koskevan viitteellisen aikataulun;
2. puoltaa sitä, että työohjelmassa on annettu erityisen suurta painoarvoa kasvulle ja työllisyydelle, kestävälle kehitykselle, ilmastonmuutokselle, energialle ja maahanmuutolle sekä korostettu parempaa sääntelyä, asianmukaista täytäntöönpanoa ja Euroopan roolin vahvistamista maailmanlaajuisena kumppanina; pyytää komissiota kuitenkin olemaan kunnianhimoisempi aloitteiden tekemisessä perusoikeuksien, vapauden, oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen osallisuuden turvaamiseksi;
3. korostaa jälleen kerran Lissabonin strategian määrätietoisen täytäntöönpanon merkitystä sekä painottaa taloudellisen, yhteiskunnallisen ja ympäristöön liittyvän edistyksen keskinäistä riippuvuutta kehitettäessä dynaamista ja innovatiivista taloutta; kehottaakin komissiota ryhtymään tasapainoisen ja tuloskeskeisen yhteisön Lissabon-ohjelmaan laadintaan vuosiksi 2008–2010;
4. pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut tukemaan Lissabonin sopimuksen ratifiointia; katsoo, että kyseisessä sopimuksessa vahvistetut tavoitteet ja uudistukset ovat välttämätön edellytys unionin moitteettomalle toiminnalle ja tulevalle kehitykselle, ja että niiden myötä EU muuttuu demokraattisemmaksi ja tulee lähemmäksi kansalaisia;
5. kehottaa komissiota ja neuvostoa yhdessä Euroopan parlamentin sekä jäsenvaltioiden parlamenttien kanssa valmistelemaan uutta toissijaisuusperiaatteen kulttuuria, koska Lissabonin sopimus antaa uusia välineitä esimerkiksi kansallisten parlamenttien käyttöön;
Kasvu ja työpaikat
6. toistaa pyyntönsä, että olisi laadittava sellainen eurooppalainen ohjelma, jossa vauraus ja solidaarisuus todella tukevat toisiaan;
7. kehottaa komissiota yhtenäismarkkinakatsauksensa jatkotoimena tehostamaan ponnisteluja sisämarkkinoiden laajentamiseksi ja syventämiseksi vahvoina, innovatiivisina ja kilpailukykyisinä markkinoina; tähdentää, että yhtenäismarkkinoiden kehittäminen edellyttää oikeudenmukaista kilpailua, sosiaalista koheesiota ja kuluttajansuojan korkeaa tasoa;
8. kehottaa komissiota korostamaan erityisesti palveludirektiivin pikaisen ja yhtenäisen täytäntöönpanon varmistamista ja erityisesti panemaan täytäntöön tehokkaan yhden yhteyspisteen järjestelmän sisämarkkinoille pääsyn edistämiseksi; vaatii julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tehokkuuden parantamista;
9. painottaa markkinoiden valvonnan parantamisen merkitystä kuluttajansuojan parantamiseksi, erityisesti vahvan luottamuksen luomiseksi CE-merkintää kohtaan ja väärennösten torjumiseksi; kannustaa komissiota takaamaan jatkossakin kuluttajien tuotteiden turvallisuuteen liittyvät oikeudet keskittyen erityisesti lelujen turvallisuuteen; kehottaa komissiota selkeyttämään lainsäädännön harmaata aluetta sellaisilla aloilla kuten online-huutokaupat; korostaa tarvetta tarkastella kuluttajia koskevaa säännöstöä uudelleen yhtenäisemmän lainsäädäntökehyksen aikaansaamiseksi; kannattaa sitä, että komissio soveltaa yhteensovitettua lähestymistapaa meneillään olevassa yhteistä viitekehystä koskevassa työssä yhtenäisemmän Euroopan sopimusoikeuden kehittämiseksi;
10. suosittelee, että tutkitaan hyvin huolellisesti ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden, liike-elämän edustajien ja kuluttajien kanssa mahdollisuudet parantaa nopeaa, tehokasta ja oikeudenmukaista konfliktien ratkaisua yritysten ja kuluttajien välillä, sillä oikeussuojan saatavuus on keskeisen tärkeää kuluttajien suojelulle globaalissa toimintaympäristössä; korostaa kuitenkin, että kyseinen prosessi ei saa synnyttää uusia esteitä vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla;
11. kehottaa komissiota olemaan uhraamatta Lissabonin strategian sosiaalista ulottuvuutta pitämällä sitä haittana kilpailukyvyn kannalta, mutta pyytää komissiota huolehtimaan tasapainosta strategian eri pilarien välillä; on sitä mieltä, että asianmukaiset investoinnit tietoon luovat vauraamman talouden, jonka turvin voidaan torjua köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja työttömyyden kaltaisia ongelmia ja huolehtia työntekijöiden turvallisuuden parantamisesta;
12. kehottaa komissiota yksilöimään sosiaalisen todellisuuden kartoittamisen yhteydessä taloudellista ja sosiaalista hallintaa koskevia aloitteita; pitää ilahduttavana ehdotusta tarkistaa lähitulevaisuudessa eurooppalaisesta yritysneuvostosta annettua direktiiviä, jonka on tarkoitus selventää tiedotusta, kuulemista ja osallistumista, mutta vaatii komissiota kuulemaan työmarkkinaosapuolia etukäteen; kehottaa toteuttamaan toimia työ- ja perhe-elämän tasapainon sekä kaikkien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi;
13. pitää erittäin myönteisenä komission ilmoitusta eurooppayhtiötä koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta ja pyytää, että kyseinen ehdotus esitellään vuoden 2008 alkupuolella pk-yritysten tukemiseksi; pitää valitettavana, että komissio ei aio jatkaa 14. yhtiöoikeusdirektiivin (sääntömääräisen kotipaikan siirtäminen) valmistelua, ja korostaa, että tämä kauan odotettu direktiivi täyttäisi aukon yritysten hyväksi sisämarkkinoilla;
14. korostaa teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukaisen suojaamisen tarvetta ja kannattaa aloitetta, joka koskee edullista, turvallista ja tehokasta patenttijärjestelmää, joka kannustaisi investointeja ja tutkimusta; kehottaa kaikkia toimielimiä pyrkimään yksimielisyyteen patenttijärjestelmän todellisesta parantamisesta; muistuttaa, että tuotteiden, kuten lääkkeiden, väärentäminen on merkittävä ongelma ja Euroopan tasolla käsiteltävä kiireellinen asia;
15. pahoittelee, että komissio ei aio ehdottaa aloitetta yhteisestä konsolidoidusta yhtiöveropohjasta, joka täydentäisi oikeudenmukaiseen kilpailuun perustuvien sisämarkkinoiden saavutuksia, sillä se lisäisi avoimuutta antamalla yrityksille mahdollisuuden toimia samoin säännöin ulkomailla ja kotimaassa, lisäisi rajatylittävää kauppaa ja kilpailua jäsenvaltioiden välillä sijoitustoiminnan houkuttamisessa; korostaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden vastuuta yritysten verotason asettamisessa;
16. pyytää komissiota esittämään ehdotuksia, joilla voitaisiin konkreettisesti parantaa eurooppalaista toiminnan vakauden valvontaa, mukaan lukien korkeariskiset sijoitusrahastot ja luottoluokituslaitokset; palauttaa mieliin Yhdysvaltojen subprime-kriisin merkittävät vaikutukset Euroopan rahoitusmarkkinoihin; odottaa, että komissio tekee perusteellisen analyysin tämän kriisin syistä ja seurauksista ja arvioi siinä yhteydessä myös eurooppalaisten markkinoiden riskit; pyytää arvioimaan Euroopan nykyiset toiminnan vakauden valvonnan järjestelmät ja välineet ja vaatii, että Euroopan parlamentin kanssa tehdään läheistä yhteistyötä, joka johtaa selkeisiin suosituksiin siitä, miten voidaan parantaa rahoitusjärjestelmän vakautta ja sen valmiuksia tarjota varmaa pitkän aikavälin rahoitusta eurooppalaisille yrityksille;
17. pitää "televiestintäpaketin" tarkistamista yhtenä tulevan vuoden tärkeimmistä tavoitteista;
18. pitää myönteisenä komission sitoutumista siihen, että luodaan vapaat ja yhdennetyt energian sisämarkkinat; katsoo myös, että olisi tehtävä ero sähkön ja kaasun energiamarkkinoiden kehityksen välillä;
Kestävän kehityksen Eurooppa
19. panee tyytyväisenä merkille komission kunnianhimoiset ehdotukset ilmastonmuutoksesta ja kannustaa komissiota panemaan ne kokonaisuudessaan täytäntöön; pyytää komissiota parantamaan toisaalta työllisyyden ja teollisuuden kehityksen ja toisaalta puhtaiden tekniikoiden kehittämisen ja käytön synergiavaikutuksia, sillä ne täydentävät hyvin toisiaan ja niiden täydentävyys on potentiaalinen keino lisätä kilpailukykyä;
20. kehottaa laatimaan uusiutuvan energian edistämistä ja käyttöä EU:ssa koskevan kattavan yleisen lainsäädäntökehyksen, johon sisällytetään sitovat tavoitteet ja joka tarjoaa liike-elämälle pitkän aikavälin vakauden, jota se tarvitsee tehdäkseen järkeviä investointipäätöksiä uusiutuvan energian alalla, niin että Euroopan unioni alkaa kehittyä kohti puhtaampaa, turvallisempaa ja kilpailukykyisempää energiataloutta tulevaisuudessa;
21. toteaa, että energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa ja biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa luetteloituja komission toimia ei ole sisällytetty työohjelmaan, ja panee merkille luvattujen toimien toteutumisen huomattavan viivästymisen; kehottaa komissiota ottamaan molemmat toimintasuunnitelmat kaikilta osin huomioon, sillä niin autetaan EU:ta saavuttamaan uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat tavoitteet; korostaa tässä yhteydessä kestävien biopolttoaineiden potentiaalista merkitystä;
22. pitää myönteisenä komission sitoutumista saada aikaan "taakan jakamista" koskeva poliittinen sopimus, joka on välttämätön, jotta kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan vähentää vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna; kannattaa erityisesti EU:n sekä jäsenvaltioiden ja alueiden tehostettuja toimia, jotka koskevat CO2-vapaiden energianlähteiden käyttöä;
23. pitää myönteisenä komissio aikomusta julkaista "ympäristön kannalta kestävän liikenteen paketti", koska liikenteen kestävyys on varmistettava kaikkialla EU:n alueella ilmastomuutoksen torjunnan tavoitteiden mukaisesti;
24. kannattaa kahta ensisijaista, meriliikennettä sekä ilmaliikennettä koskevaa, aloitetta; muistuttaa, että hallinnon yksinkertaistaminen lyhyiden merikuljetusten osalta on tämän liikennemuodon todellisen kehityksen oleellinen ennakkoedellytys, sillä tämä liikennemuoto on yhdennetyn, yhtenäisen ja kestävän verkkojärjestelmän perustamisessa keskeinen linkki; on tyytyväinen eri ehdotuksiin, joiden tavoitteena on edistää lentoliikenteen hallinnon tehostamista, jolla vähennettäisiin merkittävästi kustannuksia, viivästymisiä ja kasvihuonekaasujen päästöjä;
25. pitää myönteisinä komission kansanterveyteen liittyviä aloitteita, erityisesti suunniteltua säädösehdotusta elinten luovutuksen ja elinsiirtojen laadusta ja turvallisuudesta sekä ehdotettua neuvoston suositusta terveydenhoitoon liittyvistä infektioista, jotka sisältyvät terveysalan aloitepakettiin, joilla pyritään varmistamaan mahdollisimman korkea potilasturvallisuuden taso ja hoidon laatu; pyytää komissiota myötävaikuttamaan potilaiden turvallisuuden, potilastietojen, potilaiden oikeuksien ja potilaiden suojelun parantamiseen ja harvinaisten tautien määrääviä tekijöitä koskevaan tutkimukseen;
26. kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään saada aikaan toimien yhdenmukaistaminen asioissa, jotka koskevat terveysalaa, vammaisia henkilöitä tai kroonisia sairauksia ja potilaille annettavia tietoja; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota pandemiavalmiuteen;
27. pitää ilahduttavana komission tiedonantoa yhteisen maatalouspolitiikan "terveystarkastuksesta" erityisesti, kun otetaan huomioon, että kilpailukykyinen ja ympäristön kannalta kestävä maatalous, maaseudun väestökadon estäminen sekä kuluttajien elintarvikkeiden saannin turvaaminen ovat tärkeitä, mutta korostaa, että kaikkien lainsäädäntöehdotusten täsmällistä luonnetta ei saa määritellä ennen kuin parlamentti, komissio ja neuvosto ovat saaneet päätökseen perusteellisen vuoropuhelun komission alkuperäisestä terveystarkastustiedonannosta;
28. kehottaa komissiota laatimaan erityisiä ehdotuksia, jotka koskevat kestävän enimmäistuoton mallin (Maximum Sustainable Yield) vaikutuksia ja yksityiskohtaisia sääntöjä; kehottaa komissiota esittämään ekomerkintäjärjestelmää koskevia konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia ja esittämään mahdollisimman pikaisesti ehdotuksen, joka koskee kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 yksinkertaistamista ja jolla pyritään muovaamaan uudelleen yhteisen kalastuspolitiikan valvontakehys ja vahvistamaan sitä;
29. antaa vahvan tukensa komission aloitteelle, joka liittyy Euroopan alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan vihreän kirjan laatimiseen Euroopan parlamentin pyynnön mukaisesti; katsoo, että alueellisen yhteenkuuluvuuden käsite, joka äskettäin on sisällytetty myös Lissabonin sopimukseen, on keskeisessä asemassa yhteisön aluepolitiikan kehittämisessä;
30. korostaa, että EU tarvitsee Itämeri-strategiaa, ja kehottaa komissiota esittämään Itämeren aluetta koskevan EU-strategian vuoden 2008 aikana;
Maahanmuuton yhtenäinen hallinta
31. katsoo, että yhteinen maahanmuutto-, viisumi- ja turvapaikkapolitiikka sekä maahanmuuttajien tehokas taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen integroiminen yhteisten periaatteiden mukaisesti ovat saman kolikon kaksi eri puolta ja keskeinen haaste, mutta kunnioittaa samalla täysin jäsenvaltioiden ja EU:n vastuiden jakoa erityisesti integroimisen osalta;
32. kehottaa komissiota tehostamaan toimenpiteitä, joilla puututaan ihmiskauppaan ja laittomaan maahanmuuttoon, ja varsinkin tarkastelemaan asiasta vuonna 2005 laaditun neuvoston toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa; odottaa komissiolta arviota vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin täytäntöönpanosta, joka oli määrä antaa vuonna 2008, ja pyytää lisätoimia sen varmistamiseksi, että tätä oikeutta sovelletaan täysimääräisesti EU:ssa;
33. panee tyytyväisenä merkille, että komissio sitoutuu jälleen yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan, yhteisiin välineisiin ulkorajojen suojelemiseksi ja yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan; kehottaa komissiota edelleen parantamaan koulutusta ja integrointitoimia, jotta voidaan luoda selkeä ja turvallinen taloudellisiin syihin perustuvaa maahanmuuttoa koskeva järjestely, jossa selvennetään maahanmuuttajien oikeudet ja velvollisuudet ja kiinnitetään erityishuomiota korkeasti koulutettuihin työntekijöihin;
34. ottaa huomioon, että 1. tammikuuta 2009 lähtien Lissabonin sopimus muuttaa merkittävällä tavalla vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevaa institutionaalista kehystä, ja muistuttaa, että vuodesta 2008 tulee erittäin tärkeä Schengenin säännöstön täytäntöönpanon kannalta ja sen laajentamisen kannalta EU:n uusiin jäsenvaltioihin; korostaa, että järjestelmän toimivuuden ja EU:n ulkorajojen yhtenäisyyden varmistaminen edellyttää tiukkoja toimenpiteitä; kehottaa komissiota lisäksi ottamaan Euroopan parlamentin ja kansalliset parlamentit mukaan läheiseen yhteistyöhön näiden määräysten kehittämisessä;
35. toteaa, että työohjelmassa ei mainita EU:n tulevaa PNR-järjestelmää, ja kehottaa tehostamaan terrorismin torjunnan operationaalista yhteistyötä Euroopan tasolla ja mahdollisuuksien mukaan lisäämään Euroopan parlamentin osallistumista; korostaa, että tehokkaita ja toteutettavissa olevia tietosuojavälineitä ei pidä nähdä terrorismin tai kaikenlaisen radikalisoitumisen torjunnan esteinä vaan korvaamattomina luottamusta lisäävinä mekanismeina lainvalvontaviranomaisten välisessä tietojenvaihdossa;
Kansalaiset etusijalla
36. katsoo, että komission olisi jatkettava kansalaisten huomion kiinnittämistä kulttuurisen monimuotoisuuden tärkeyteen ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun laajentuneessa unionissa; on sitä mieltä, että kulttuurien välistä vuoropuhelua olisi edistettävä myös Euroopan rajojen ulkopuolella ja annettava sen muodostua sillaksi molemminpuolisen ymmärryksen edistämiseksi, mikä saattaisi helpottaa sosiaalisten ja inhimillisten konfliktien ehkäisemistä;
37. panee merkille, että komission vuoden 2008 painopisteissä korostetaan, että elinikäinen oppiminen voi auttaa nostamaan työllisyysastetta ja kehittämään tietoon perustuvaa taloutta Lissabonin tavoitteiden mukaisesti; pahoittelee, ettei tämä ilmene yhtenäkään konkreettisena ehdotuksena; katsoo, että alaikäisiä lapsia olisi suojeltava eräiden ohjelmien erityiseltä sisällöltä soveltamalla erityisiä ja asianmukaisia suodatinjärjestelmiä Internetin ja uusien teknologioiden käytön yhteydessä;
38. ehdottaa hätätilanteissa välittömästi toimimaan pystyvien eurooppalaisten pelastuspalvelujoukkojen perustamista Barnierin mietinnön ehdotuksen mukaisesti; pyytää komissiota laatimaan tätä koskevan konkreettisen ehdotuksen;
39. korostaa tarvetta vahvistaa matkustajien ja erityisesti pitkän matkan bussien matkustajien oikeuksia;
40. odottaa kiinnostuneena komission ehdotusta laatia merkittävä direktiivi tasapuolisen kohtelun periaatteen soveltamisesta työmarkkinoiden ulkopuolella, millä saatetaan valmiiksi syrjimättömyyttä koskeva oikeudellinen kehys ja korostetaan samalla sitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaa tällä alalla on kunnioitettava;
Euroopan unioni kumppanina maailmassa
41. katsoo, että EU:n roolia ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian ja hyvän hallintotavan edistämisessä on pidettävä kaikkien EU:n toimien ja ohjelmien olennaisena osana;
42. pitää myönteisenä sitä, että komission työohjelmassa painotetaan tarvetta jatkaa laajentumisprosessia, ja pitää Länsi-Balkania ensisijaisen tärkeänä alueena;
43. panee merkille komission aikomuksen kiinnittää erityistä huomiota Kosovon tulevaisuuteen ja odottaa komission esittävän lisäarvioita ja ehdotuksia EU:n avusta Kosovolle sitä mukaa kuin tilanne kehittyy;
44. katsoo, että Mustanmeren synergia on tärkeä ensimmäinen askel kattavan strategian laadinnassa alueelle, ja kehottaa komissiota kehittämään lisää erityisiä ehdotuksia, mukaan lukien toimintasuunnitelman, jonka erityistavoitteilla ja vertailuarvoilla laajennetaan yhteistyötä EU:n ja Mustanmeren alueen valtioiden välillä;
45. katsoo, että transatlanttinen yhteys on ratkaisevan tärkeä sekä yhteisten arvojen edistämisessä että yhteisten etujen puolustamisessa;
46. katsoo Lähi-idän kysymyksen yhteydessä, että – sen lisäksi, että EU myöntää varoja erityisesti Libanonin ja Palestiinan jälleenrakennukseen ja asukkaiden taloudellisen selviytymisen varmistamiseen – EU:n olisi edelleen kehitettävä poliittisia aloitteita aktiivisen diplomaattisen roolinsa lisäämiseksi entisestään alueella;
47. katsoo, että siirtymistä kohti yhteistä ulkoista energiapolitiikkaa olisi jatkettava, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat varmistaa kestävän ja hinnaltaan kilpailukykyisen energian toimitusvarmuuden, ja pyytää komissiota omaksumaan selkeän ja rakentavan lähestymistavan Venäjän kanssa käytävässä vuoropuhelussa;
48. pyytää komissiota vahvistamaan alueiden kahdenvälistä strategista kumppanuutta Euroopan unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välillä; pitää myönteisenä, että komissio ottaa EU–Afrikka-strategian yhdeksi painopistealaksi korostaen samalla, että parlamentit ja kansalaisyhteiskunta on tarpeen ottaa mukaan EU–Afrikka-strategiaan;
49. korostaa tarvetta johdonmukaisuuteen EU:n kehitysyhteistyöpolitiikassa, korostaa, että kehitysyhteistyökysymykset on otettava huomioon muissa unionin politiikoissa; pitää myönteisenä komission aikomusta tutkia uusia mahdollisuuksia toteuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet; kehottaa komissiota varmistamaan, että sen kehitysyhteistyöpolitiikalla on myönteinen vaikutus rauhanrakentamiseen;
50. korostaa tarvetta saada Dohan kierros menestyksekkäästi päätökseen; korostaa, että EU:n on myös vahvistettava kehittyville talouksille antamaansa sitoumusta kahdenvälisten tai alueellisten kauppasopimusten avulla, mikä nähdään monenvälisen lähestymistavan täydentävänä välineenä, ja pyytää samalla perustyönormeja koskevien säännösten lisäämistä; pitää uutta kattavaa Kiina-strategiaa tärkeänä; katsoo, että kaupankäynnin on oltava vapaata ja oikeudenmukaista; kehottaa komissiota varmistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien paremman suojan ja tekemään kaikkensa väärennösten torjumiseksi;
Laaja-alaiset kysymykset
51. pitää myönteisenä komission vakaan aikomuksen saavuttaa tavoitteena oleva EU:n ja kansallisen tason byrokratian vähentäminen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä; pitää mainittua tavoitetta seuraavien kuukausien tärkeimpänä tavoitteena varsinkin pk-yrityksille ja Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeänä tavoitteena; korostaa tutkivansa lainsäädäntöehdotuksia mainittujen tavoitteiden valossa; kehottaa komissiota esittelemään yksityiskohtaisen tulostaulukon toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanosta; siihen pitäisi sisältyä selkeitä, lyhyesti esitettyjä tietoja saavutetuista tavoitteista, kehitetyistä indikaattoreista ja lähtötason mittauksen tuloksista sekä konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä olisivat seuraavat alat, joilla olisi sopivinta jatkaa hallintokulujen nopeaa, kestävää ja tuntuvaa vähentämistä;
52. tukee komissiota sen jatkuvissa ponnisteluissa yhteisön lainsäädännön laadun parantamiseksi; korostaa, että yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamista ja konsolidointia on vauhditettava ja että yhteisön lainsäädäntöön sisältyvän sääntelyn parantamiseen, viivyttelemättä tapahtuvaan siirtämiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja asianmukaiseen täytäntöönpanoon on kiinnitettävä lisää huomiota kunnioittamalla samalla Euroopan parlamentin erioikeuksia; vaatii tehokkaampaa mekanismia, jolla voidaan valvoa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa;
53. korostaa, että EY:n perustamissopimukseen nykyisin sisältyvässä toissijaisuuden periaatteen mukaan niillä aloilla, jotka eivät kuulu EY:n yksinomaiseen toimivaltaan, yhteisö on oikeutettu toimimaan ainoastaan siinä tapauksessa, että jäsenvaltiot eivät pysty panemaan ehdotettuja toimia täytäntöön riittävän tehokkaasti; korostaa, että jäsenvaltioiden toimimattomuus ei luo itsestään EU:n toimivaltaa;
54. vaatii lainsäädännön vaikutusten riippumatonta arviointia; katsoo, että tällainen arviointi on toteutettava järjestelmällisesti sekä lainsäädäntöprosessin että lainsäädännön yksinkertaistamisprosessin yhteydessä;
55. toteaa, että peruutettaviksi ilmoitetuista keskeneräisistä ehdotuksista laaditussa luettelossa olevat ehdotukset ovat joka tapauksessa vanhentuneita;
56. pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan parlamentille riittävästi aikaa antaa lausuntonsa euroalueen tulevista laajentamisista;
57. vaatii uuden komitologiamenettelyn asianmukaista täytäntöönpanoa ja vaatii tässä yhteydessä parlamentin oikeuksien turvaamista; korostaa erityisesti komitologiamenettelyjen merkitystä rahoituspalvelujen alalla (Lamfalussyn menettely), koska useita tärkeitä asiakirjoja ollaan parhaillaan hienosäätämässä; katsoo, että toimintakehyksen asianmukainen soveltaminen on ratkaisevan tärkeää rahoitusjärjestelmän kitkattoman toiminnan kannalta ja rahoituskriisin välttämiseksi; vaatii, että parlamentin oikeuksia, sellaisina kuin niistä on sovittu, noudatetaan täydellisesti ja että voimassa olevat sopimukset täytetään;
58. odottaa mielenkiinnolla komission käynnistämää kuulemisprosessia aiheesta "uudistettu talousarvio muuttuvassa Euroopassa (SEC(2007)1188); vaatii parlamentin täysimääräistä osallistumista sekä EU:n varojen käytön että EU:n omien varojen järjestelmän tarkistamiseen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (IIA) julistuksen nro 3 mukaisesti;
59. katsoo, että EY:n tilintarkastustuomioistuimen myönteisen tarkastuslausuman saamiseksi komission olisi ryhdyttävä teknisiin valmisteluihin ja kehotettava jäsenvaltioita antamaan kansallisia ilmoituksia, kuten varainhoitovuosia 2003, 2004 ja 2005 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä annetuissa parlamentin päätöslauselmissa on ehdotettu; katsoo, että IIA-sopimuksen 44 kohdassa vaaditut tarkastusten yhteenvedot ovat vain ensimmäinen askel tähän suuntaan; edellyttää asiasta vastaavan komission jäsenen toimivan ennakoivammin avoimuuteen ja hallintoon liittyvissä kysymyksissä; panee lisäksi merkille, että komissio katsoo olevansa sitoutunut noudattamaan moitteettoman varainhoidon tiukimpia sääntöjä;
60. kehottaa komissiota uudistamaan viipymättä menettelynsä ja ottamaan parlamentin ja sen asiasta vastaavat valiokunnat tiiviimmin mukaan erityisvirastojen pääjohtajien valinta- ja nimitysmenettelyyn; ryhtyy tarvittaviin toimiin erityisvirastojen pääjohtajien valintaprosessin syventämiseksi;
Eurooppa-asioista tiedottaminen
61. kehottaa komissiota asettamaan kansalaiset Euroopan rakentamisessa keskeiselle sijalle, mikä onnistuu vain kuuntelemalla eurooppalaisten huolia, ja lisäämään ponnistelujaan tehokkaamman tiedotuspolitiikan kehittämiseksi, jotta kansalaiset saataisiin paremmin ymmärtämään EU:n toimintaa ja sen osuutta niiden asioiden hoitamisessa, joista he kantavat huolta, pitäen silmällä valmistautumisesta Lissabonin sopimuksen ratifioimiseen ja Euroopan parlamentin vuoden 2009 vaaleihin;
62. kehottaa komissiota esittämään selvästi, miten se aikoo toteuttaa käytännössä tiedonantonsa painopistealojen ja erityisesti Lissabonin sopimukseen liittyvän painopistealan sisällön;
o o o
63. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
Talouskumppanuussopimukset
120k
44k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2007 talouskumppanuussopimuksista
– ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-maat) ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus),
– ottaa huomioon 23. lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Talouskumppanuussopimukset" (KOM(2007)0635),
– ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa 20. marraskuuta 2007 hyväksytyt päätelmät talouskumppanuussopimuksista,
– ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 22. marraskuuta 2007 hyväksymän Kigalin julistuksen kehitysmyönteisistä talouskumppanuussopimuksista,
– ottaa huomioon tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) ja erityisesti sen XXIV artiklan,
– ottaa huomioon AKT-valtioiden ministerien 9. marraskuuta 2007 antaman poliittisen julkilausuman talouskumppanuussopimuksista,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa asiasta ja etenkin talouskumppanuussopimuksista 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman(1),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,
A. toteaa, että Cotonoun sopimuksen 36 artiklan 1 kohta sisältää osapuolten sitoumuksen sopia uusista Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisista kaupankäyntijärjestelyistä, joilla poistetaan vaiheittain niiden välisen kaupan esteet ja vahvistetaan yhteistyötä kaikilla kauppaan ja kehitykseen liittyvillä aloilla,
B. toteaa, että Cotonoun sopimukselle myönnetty poikkeuslupa, joka vapauttaa sen WTO-säännöistä, päättyy vuoden 2007 lopussa,
C. toteaa, että useat AKT-valtiot suhtautuvat hyvin vastahakoisesti talouskumppanuussopimusten tekoon ilmoittaen komission painostaneen niitä talouskumppanuussopimuksen allekirjoittamiseen, ja toteaa monen muun korostavan, että EU:n markkinoille pääsy on niiden taloudelle tärkeää,
D. pitää alueellisten markkinoiden luomista talouskumppanuussopimusten menestyksekkään täytäntöönpanon kannalta ratkaisevana,
E. panee merkille, että neuvottelut Cotonoun sopimuksen korvaavista talouskumppanuussopimuksista eivät edisty yhtä nopeasti kaikilla kuudella alueella ja että niitä ei missään tapauksessa saada päätökseen ennen vuoden 2007 loppua,
F. toteaa, että komissio tarjosi AKT-valtioille lokakuussa 2007 väliaikaista sopimusta ensimmäisenä talouskumppanuussopimusten vaiheena, joka kattaisi tavarakaupan ja kaikki alat, joista voidaan jo sopia, kuten alkuperäsäännöt, ja joka tulisi voimaan 31. joulukuuta 2007,
G. ottaa huomioon, että Kapkaupungin julistuksen mukaan talouskumppanuussopimusneuvottelujen päätavoitteena on vahvistaa AKT-maiden talouksia,
H. ottaa huomioon, että AKT:n ja EU:n kauppa- ja talousyhteistyön tavoitteena on edistää kehitystä ja AKT-maiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen,
1. toistaa uskovansa, että talouskumppanuussopimuksia on käytettävä siten, että ne edistävät kestävää kehitystä, alueellista yhdentymistä ja köyhyyden vähentämistä AKT-maissa sekä tukevat AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen;
2. panee huolestuneena merkille neuvottelutahdin hitauden, jonka seurauksena minkään AKT:n alueellisen ryhmän kanssa ei todennäköisesti saada allekirjoitetuksi kaiken kattavaa sopimusta 31. joulukuuta 2007 mennessä;
3. panee merkille, että komissio on äskettäin päättänyt soveltaa kaksivaiheista lähestymistapaa, jotta vältetään joidenkin muiden kuin vähiten kehittyneiden AKT-maiden kaupan romahtaminen, ja jatkaa vielä 31. joulukuuta 2007 jälkeen neuvotteluja kattavista kehitysystävällisistä talouskumppanuussopimuksista;
4. panee mielenkiinnolla merkille komission edellä mainitussa tiedonannossaan tekemän ehdotuksen ja yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 20. marraskuuta 2007 tekemän päätöksen tehdä neuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa väliaikaisia, yksinomaan tavarakaupan kattavia sopimuksia;
5. panee merkille sellaisen väliaikaisen puitesopimuksen tekemisen Euroopan yhteisön ja Itä-Afrikan yhteisön kumppanuusvaltioiden ja useiden eteläisen Afrikan kehitysyhteisön jäsenvaltioiden välillä , joka takaa mainittujen valtioiden tuotteiden tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn EU:n markkinoille;
6. korostaa, että aitojen alueellisten markkinoiden luominen on talouskumppanuussopimusten menestyksekkään täytäntöönpanon kannalta välttämätöntä ja että alueellinen yhdentyminen on AKT-valtioiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen perusedellytys; korostaa sen vuoksi, että sopimusten on edistettävä alueiden yhtenäisyyden säilyttämistä;
7. kehottaa molempia osapuolia vastaamaan muita kysymyksiä koskevien neuvottelujen jatkamisesta mahdollisimman pian; painottaa, että pitkän aikavälin sopimukseen päästään vain, jos kaikki osapuolet sitoutuvat siihen;
8. korostaa, että sopimusten kattavaan epäsymmetrisyyteen, joka on sopusoinnussa WTO:n vaatimusten kanssa, olisi käsitettävä mahdollisimman suuri joustavuus tullimaksujen alentamisen suhteen, herkkien tuotteiden sisällyttäminen sekä riittävä siirtymäkausi ennen kuin sopimus on pantava täysimääräisesti täytäntöön;
9. vaatii, että syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden erityisedut on otettava huomioon talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotteluissa EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti;
10. pitää tärkeänä, että AKT-maat sitoutuvat talouskumppanuusprosessiin ja edistävät tarvittavia uudistuksia, joilla sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet saatetaan vastaamaan sopimuksia; kehottaa AKT-maiden hallituksia soveltamaan hyvän hallintotavan käytäntöjä; kehottaa komissiota noudattamaan täyden epäsymmetrisyyden ja joustavuuden periaatteita;
11. korostaa, että komission alkuperäsääntöjä koskeva tarjous merkitsee joustoa nykysäännöksistä; uskoo, että sopimukseen on sisällytettävä riittävästi joustoa ja siinä on otettava huomioon EU- ja AKT-valtioiden väliset ja AKT-valtioiden keskinäiset erot teollisen kehityksen tasossa;
12. panee merkille investointeja ja palvelukauppaa koskevien korkean tason neuvottelujen merkityksen; kehottaa komissiota joustavuuteen mainituilla aloilla, koska jotkut AKT-alueet eivät halua käsitellä mainittuja asioita;
13. palauttaa mieleen neuvoston ja komission antamat sitoumukset olla neuvottelematta lääkkeisiin liittyvistä TRIPS+ -säännöksistä, joilla on vaikutuksia kansanterveyteen ja lääkkeiden saatavuuteen, mukaan lukien tietosuoja, patenttien jatkaminen ja pakkolisenssien perusteiden rajoittaminen;
14. kehottaa komissiota laatimaan neuvottelujen kuluessa ja niiden päätyttyä systemaattisen analyysin talouskumppanuussopimusten sosiaalisista vaikutuksista kaikkein haavoittuvimpien ryhmien kannalta;
15. korostaa, että kauppasääntöjä on täydennettävä lisäämällä tukea kauppaan liittyvälle avulle erityisesti alueellisen kaupan ja EU:n tuontisäännösten ja standardien täyttämisen tukemiseksi, ja että väliaikaisiin sopimuksiin on sisällytettävä erityismääräyksiä talouskumppanuussopimuksiin liittyvästä kauppa-avusta Euroopan kehitysrahaston rahoituksen lisäksi; vaatii, että ennen talouskumppanuussopimusneuvottelujen loppuun saattamista EU:n on annettava konkreettisia sitoumuksia sekä kauppaan liittyvästä avusta että talouskumppanuussopimuksiin liittyvistä mukauttamiskustannuksista kauppastrategiaa koskevan EU-tuen periaatteita täysimääräisesti noudattaen;
16. panee mielenkiinnolla merkille keskustelut talouskumppanuussopimusten alueellisten rahastojen perustamisesta, koska niillä helpotetaan rahoituksen saamista EU:n avunantajilta ja tuetaan taloudellisesti tulorakenteen monipuolistamista koskevia aloitteita;
17. huomauttaa, että komission muiden kehitysmaiden kanssa tekemät uuden sukupolven vapaakauppasopimukset eivät saisi johtaa AKT-valtioiden nykyisin nauttimien kauppaetuuksien heikkenemiseen;
18. kehottaa komissiota ja parlamentin oikeudellista yksikköä arvioimaan kunkin yksittäisen sopimuksen, jotta varmistetaan parlamentin oikeudellisen toimivallan ja erioikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen; kehottaa soveltamaan jokaiseen sopimukseen hyväksyntämenettelyä; katsoo, että on syytä ryhtyä oikeudellisiin toimiin, ellei parlamentin valtuuksia kunnioiteta täysimääräisesti;
19. pyytää komissiota ja neuvostoa kuulemaan Euroopan parlamenttia väliaikaisten talouskumppanuussopimusten tekemisestä EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti;
20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, AKT–EU-neuvostolle ja yhteiselle AKT–EU-edustajakokoukselle.
– ottaa huomioon 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan sopimusoikeudesta(1),
– ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman "Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkistaminen: jatkotoimet"(2),
– ottaa huomioon 26. toukokuuta 1989(3), 6. toukokuuta 1994(4), 15. marraskuuta 2001(5) ja 2. syyskuuta 2003(6) antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon 4. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman oikeudellisesti sitomattomien välineiden institutionaalisista ja oikeudellisista vaikutuksista(7),
– ottaa huomioon 4. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman sääntelyn parantamisesta Euroopan unionissa(8),
– ottaa huomioon komission 25. heinäkuuta 2007 antaman toisen yhteisen viitekehyksen edistymistä käsittelevän kertomuksen (KOM(2007)0447),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,
A. ottaa huomioon, että yhteisellä viitekehyksellä, josta komissio kaavailee opasta EU:n lainsäätäjälle voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkistettaessa ja uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa sopimusoikeuden alalla, ei ole nykyisellään tarkoitus olla sitovia oikeusvaikutuksia, joten se ei ole oikeudellisesti sitova,
B. katsoo, että yhteisellä viitekehyksellä – jota koskevaa lähestymistapaansa komissio aikoo valottaa valkoisessa kirjassa – on välillisiä oikeudellisia ja käytännön vaikutuksia ja se määrittää hyvin pitkälti sopimusoikeuden tulevia lainsäädäntötoimia,
C. katsoo, että päätökset siitä, mitkä yhteistä viitekehystä koskevan tutkijoiden luonnoksen osat sisällytetään lopulliseen viitekehykseen ja mikä on yhteisen viitekehyksen soveltamisala, ovat erittäin poliittisia,
D. pitää erittäin tärkeänä varmistaa, että yhteistä viitekehystä varten valitut tutkijoiden luonnoksen osat ovat yhtenäisiä toistensa, komission "Vihreän kirjan kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamista" (KOM(2006)0744) seurannan ja muun sopimusoikeutta koskevan yhteisön lainsäädännön kanssa,
E. ottaa huomioon, että yhteistä viitekehystä pidetään muita parempana säädöstyyppinä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että yhteisön sopimuslainsäädäntö on johdonmukaista ja laadukasta; katsoo kuitenkin, että säädöskäytännön parantamisella ei pyritä rajoittamaan Euroopan unionin lainsäädäntövallan käyttäjien toimintamahdollisuuksia,
F. katsoo, että komission on jossain vaiheessa päätettävä, käyttääkö se aloiteoikeuttaan, ja jos se käyttää sitä niin millä sopimusoikeutta koskevilla aloilla ja minkä oikeusperustan nojalla,
1. pitää myönteisenä, että tutkijoiden luonnos yhteisestä viitekehyksestä on valmistunut;
2. kehottaa komissiota toimittamaan selkeän prosessia koskevan suunnitelman – prosessin, joka käynnistyy yhteistä viitekehystä koskevan tutkimuksen tulosten vastaanottamisen jälkeen – siitä, mitkä tutkijoiden luonnoksen osat otetaan komission lopulliseen yhteiseen viitekehykseen;
3. kehottaa komissiota kääntymään parlamentin puoleen ennen varsinaisten menettelyjen käynnistämistä;
4. kehottaa komissiota huolehtimaan tutkijoiden työn, jo pidettyjen yhteistä viitekehystä käsittelevien työkokousten ja oikeus- vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston ja sisämarkkinoiden pääosaston tulevien, yhteistä viitekehystä käsittelevien työkokousten seurannasta;
5. kehottaa komissiota sovittamaan yhteistä viitekehystä käsittelevien eri pääosastojen työn yhteen avoimessa ja virallisessa menettelyssä, jotta kyetään varmistamaan yhtenäisyys sopimusoikeutta koskevien eri alojen välillä;
6. kehottaa komissiota tekemään päätöksen lopullisen yhteisen viitekehyksen soveltamisalasta vasta kun kaikkien asianomaisten ryhmien, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa on käyty ensin laajaa keskustelua ja parlamentti on otettu mukaan asiaan käsittelyyn; kehottaa komissiota ottamaan huomioon parlamentin useissa päätöslauselmissa jo esittämät kannat, kun se tekee päätöksen lopullisen yhteisen viitekehyksen soveltamisalasta;
7. toistaa tukevansa voimakkaasti lähestymistapaa, että kehitetään laajempi, yleistä sopimusoikeutta koskeva yhteinen viitekehys, joka menee kuluttajansuojakysymyksiä pidemmälle;
8. painottaa uskovansa, että yhteiseen viitekehykseen sovellettava parempi säädöskäytäntö tarkoittaa, että yhteistä viitekehystä ei voida rajata pelkästään kuluttajasopimusoikeutta koskeviin näkökohtiin vaan siinä on keskityttävä yleistä sopimusoikeutta koskeviin kysymyksiin, jolloin on varmistettava, että kuluttaja-asioita koskevan säännöstön tarkistamiseen ja erityisesti mahdolliseen monialaiseen välineeseen on sovellettava yhtenäistä lähestymistapaa;
9. pyytää uudelleen komissiota suhtautumaan edelleen avoimesti kaikkiin tulevan yhteisen viitekehyksen välinettä koskevan tarkoituksen ja oikeudellisen muodon eri vaihtoehtoihin, vaihtoehtoinen väline mukaan lukien;
10. kehottaa jälleen kerran komissiota antamaan Euroopan parlamentille oikeuden osallistua yhteisen viitekehyksen kehittämiseen;
11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.