Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki" (KOM(2006)0614),

–   ottaa huomioon elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1720/2006/EY(1),

–   ottaa huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY(2),

–   ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta(3),

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan,

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 25. syyskuuta 2007 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä(4),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2007 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen antamiseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi(5),

–   ottaa huomioon 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta(6),

–   ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmasta 2006–2010(7) ja 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2007(8),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0502/2007),

A.   katsoo, että aikuiskoulutuksesta on tulossa poliittinen painopiste, joka tarvitsee konkreettisia ja asianmukaisia ohjelmia, näkyvyyttä, mahdollisuuksia ja voimavaroja,

B.   katsoo, että koulutus on keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan Lissabonin strategian tavoitteet eli talouskasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen,

C.   katsoo, että vielä neljän miljoonan aikuisen olisi osallistuttava elinikäiseen oppimiseen, jotta saavutettaisiin jäsenvaltioiden Koulutus 2010 -työohjelman puitteissa tavoitteeksi asettama osallistumisaste,

D.   katsoo, että elinikäistä oppimista koskevien strategioiden puitteissa toteutettu tehokas aikuiskoulutusjärjestelmä, jonka painopistealueet ovat selkeitä ja jonka täytäntöönpanoa valvotaan, voi tukea koulutuksensa yleisesti keskeyttävien syrjäytyneiden ryhmien, kuten maahanmuuttajien ja romanien, kielellistä, sosiaalista ja kulttuurista kotouttamista,

E.   katsoo, että aikuiskoulutukseen tehdyt investoinnit edistävät yhteiskunnallisia ja kulttuuriin liittyviä etuja lisäämällä yksilöiden hyvinvointia ja mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen sekä aktiivista kansalaisuutta,

F.   katsoo, että aikuiskoulutus ja sen kautta hankitut keskeiset taidot edistävät olennaisella tavalla työllistyvyyttä ja liikkuvuutta työmarkkinoilla sekä yhteiskuntaan integroitumista,

G.   katsoo, että aikuiskoulutustarjonnan monien vaihtoehtojen seurantaan, vertailuun ja arviointiin ja toimintastrategioiden kehittämiseen tarvitaan luotettavia tietoja,

H.   ottaa huomioon, että aikuiskoulutusjärjestelmiä koskeva tieto ja mahdollisuudet osallistua näihin järjestelmiin eroavat suuresti jäsenvaltioittain,

I.   katsoo, että virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen tunnustaminen ja validointi muodostavat elinikäisen oppimisstrategian perustan,

J.   katsoo, että on välttämätöntä yhdistää aikuiskoulutus tutkintojen tunnustamista koskeviin eurooppalaisiin puitteisiin ja parantaa niiden tarjoamia mahdollisuuksia keskeisten taitojen sekä sosiaalisten ja yksilöllisten taitojen kehittämiseen,

1.   pitää myönteisenä komission ehdotusta aikuiskoulutusta koskevaksi toimintasuunnitelmaksi;

2.   myöntää, että toimenpiteitä olisi toteutettava monella eri tasolla, jotta edistetään, tehostetaan ja vahvistetaan etenkin aikuisille suunnatun oppimiskulttuurin kehittämistä, ja jäsenvaltioiden lisäksi myös Euroopan unionin on osallistuttava toimenpiteisiin;

3.   kehottaa jäsenvaltioita kehittämään pääasiassa aikuiskoulutukseen keskittyvän elinikäisen oppimisen kulttuurin toteuttamalla strategioita ja toimia, joiden tavoitteena on tietojenhankinnan edistäminen, sen houkuttelevuuden ja sen mahdollisuuksien lisääminen sekä tutkintojen jatkuva päivittäminen;

4.   korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on tärkeää elinikäiseen oppimiseen liittyvissä ohjelmissa, jotta sekä miehet että naiset voivat yhtä lailla hyödyntää tällaisen oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä luonteeltaan herkän tasa-arvopolitiikan seurannassa aikuiskoulutusta valmisteltaessa yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa;

Lisää motivaatiota aikuiskoulutukseen osallistumiseen

5.   vaatii aikuiskoulutuksen tarkoituksenmukaisempaa edistämistä, jotta useampia ihmisiä motivoitaisiin osallistumaan tällaiseen koulutukseen; katsoo, että aikuiskoulutuksella pitäisi olla keskeinen asema eri politiikan aloilla yleisen oppimiskulttuurin edistämiseksi mediakampanjoilla, tiedotuksella sekä opastus- ja neuvontapalveluilla ja etenkin heikommassa asemassa oleville ryhmille suunnatuilla tiedotus-, opastus- ja neuvontapalveluilla; katsoo, että tällaisen tuen tehokkuus edellyttäisi sen yhdistämistä jäsenvaltioiden aktiivisiin poliittisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät oppimisen yhdistämistä perhe- ja työelämään;

6.   on samaa mieltä siitä, että erityisten puhelinpalvelujen ja verkkosivujen avulla pystytään edistämään aikuiskoulutusta hyvin menestyksekkäästi;

7.   katsoo, että mediataitojen edistäminen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa on keskeistä sukupolvien välisen digitaalisen kuilun kaventamiseksi;

Tilastotiedot

8.   katsoo, että vertailukelpoisia tilastotietoja tarvitaan aikuiskoulutusalan toimien kehittämistä, valvontaa ja arviointia varten sekä elinikäisen oppimisen integroitua toimintaohjelmaa koskevien tietojen ja suuntaviivojen antamiseksi;

9.   katsoo, että eurooppalaista aikuiskoulutustutkimusta on tuettava sekä aikuiskoulutusta koskevien vertailukelpoisten tietojen keräämiseksi että yhteisen käsitteistön luomiseksi;

10.   kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa;

Työelämän, perhe-elämän ja elinikäisen oppimisen yhteensovittaminen – tehokas toteutus

11.   muistuttaa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 Barcelonassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tavoitteista ja korostaa jäsenvaltioiden saavuttamaa edistymistä päiväkoti- ja lastentarhapaikkojen sekä esikouluopetuksen tarjoamista koskevan tavoitteen saavuttamisessa sekä lastenhoitoa ja muiden huollettavien henkilöiden hoitoa koskevan teemapäivän perustamisessa; huomauttaa samalla, että jotkut jäsenvaltiot ovat selvästi jäljessä Barcelonan tavoitteiden saavuttamiselle asetetusta aikataulusta;

12.   korostaa, että perhe- ja työelämän sekä elinikäisen oppimisen yhteensovittaminen edellyttää paitsi joustavampaa ajan ja paikan hallintaa myös yhteiskunnallisia ja taloudellisia kannustimia sekä verokannustimia, jotta edistetään aikuisten mahdollisuuksia osallistua koulutusohjelmiin;

13.   korostaa, että uusia teknologioita on hyödynnettävä tehokkaammin, ja panee tässä suhteessa merkille, että Internetiin pääsyn ja digitaalista integraatiota koskevien ohjelmien kehittämistä olisi tuettava digitaalisen kuilun kaventamiseksi ja että uusia tietolähteitä ja uusia oppimistapoja, kuten etäopiskeluohjelmia ja opiskelupaikkojen tarjoamista, olisi samoin edistettävä ja pääsy niihin olisi mahdollistettava kaikille;

14.   painottaa tarvetta laajentaa naisten pääsyä uusien teknologioiden alalle, mukaan luettuna syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla asuvat ja iäkkäät naiset, ja tarvetta tarjota heille yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla työmarkkinoilla; painottaa myös tarvetta tukea toimia naisten ja miesten välisen eron kaventamiseksi teknisen ja tieteellisen pätevyyden suhteen;

15.   korostaa, että on tarpeen laajentaa julkisia ja yksityisiä lastenhoitopalveluita ja ottaa mukaan ja kannustaa työnantajia, jotka voivat tarjota yritysten lastenhoitopalveluita; toteaa, että on parannettava vanhempien ja erityisesti äitien mahdollisuutta palata työhön niin, että vanhemmat voivat jatkaa elinikäistä oppimista samanaikaisesti ja työtuntien aikana; korostaa myös tarvetta parantaa julkisia palveluita muista riippuvaisten sekä iäkkäiden henkilöiden auttamiseksi;

Ikäsyrjinnän torjuminen sukupolvien välisen solidaarisuuden avulla ja kulttuurien välinen solidaarisuus

16.   muistuttaa, että väestörakenteen muutos asettaa jäsenvaltioille monisyisen joukon toisiinsa liittyviä haasteita ja että yhteiskuntiemme on kehitettävä uudenlaisia yhteisvastuun muotoja eri kulttuureiden ja sukupolvien välille;

17.   kehottaa näin ollen parantamaan aikuisten – ja etenkin ikääntyneiden – osaamisen, taitojen ja kokemuksen siirtämistä yritys- ja käsiteollisuustoimintaa tukevilla mentorointijärjestelmillä; pitää tärkeänä myös sitä, että nämä mentorit muodostavat yhteysverkoston, jonka kautta he voivat jakaa ja vaihtaa tietoja;

18.   pitää tärkeänä "perheessä oppimisen mallia", jossa vanhemmat ovat motivoituneita palaamaan oppimisen pariin, koska haluavat auttaa omia lapsiaan menestymään koulussa;

19.   tukee sukupolvien välisen solidaarisuuden sekä kokemuksen ja tutkintojen tunnustamisen kannalta merkityksellisten vapaaehtoisohjelmien kehittämistä;

20.   korostaa, että liikkuvuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ajatellen on välttämätöntä tarjota etenkin maahanmuuttajille joustavia mahdollisuuksia osallistua koulutusohjelmiin sekä luoda asianmukaiset edellytykset tällaisten ohjelmien toteuttamiselle;

Kielten oppimisen merkitys ja riskiryhmien erityistarpeet

21.   pitää maahanmuuttajien kansallisten ja paikallisten tukikeskusten perustamista keskeisenä välineenä, jonka avulla voidaan jakaa hyödyllistä tietoa ja tuoda selvyyttä kysymyksiin, jotka koskevat maahanmuuttajien täydellistä integroitumista yhteiskuntaan;

22.   korostaa, että on tärkeää tukea entistä enemmän etenkin maahanmuuttajille suunnattuja kielikursseja ja kannustaa koko väestöä vieraiden kielten opettelemiseen;

23.   kannattaa ajatusta maahanmuuttajien, vähän koulutettujen ja vammaisten henkilöiden "taitokartoitusten" järjestämisestä; katsoo, että tällaisten taitokartoitusten tuomien taloudellisten etujen lisäksi niillä voidaan myös vähentää rasismia, muukalaisvihaa, syrjintää ja syrjäytymistä;

Pääsy korkea-asteen koulutukseen

24.   katsoo, että korkea-asteen koulutukseen pääsyn olisi oltava mahdollista laajemmalle väestönosalle, myös työkokemusta omaaville aikuisille ja ikääntyneille, ja että koulutusjärjestelmiä olisi mukautettava ja tehtävä joustavammiksi tätä tarkoitusta varten; toteaa, että asiaankuuluvia infrastruktuuritoimia ja henkilöstöresurssien antamista on tuettava;

25.   korostaa, että ylemmän perusasteen koulutusjärjestelmien uudistaminen on välttämätöntä niiden kilpailukyvyn, joustavuuden, saatavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi;

Laadun, opetuksen ja tarjonnan monipuolisuuden parantaminen

26.   korostaa, että aikuiskoulutuksen alalla tarvitaan pätevää henkilöstöä; katsoo, että on tuettava aikuiskouluttajille tarkoitettuja erityisohjelmia, ja tukee aikuiskoulutusalan tutkintoon johtavien korkeakoulutusohjelmien perustamista;

27.   tukee esimerkiksi seuraavia toimia, joiden tavoitteena on edistää osaamisen siirtoa ja liikkuvuutta aikuiskoulutuksessa:

Työllisyysnäkymät

28.   yhtyy kantaan, jonka mukaan elinikäisellä oppimisella on suuri vaikutus ensisijaisesti yhteiskuntaan integroitumisen ja työllistettävyyden edistämiseen mutta myös henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämiseen sekä työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisongelman voittamiseen ja yli 50-vuotiaiden työntekijöiden osallistumisasteen nostamista koskevan Lissabonin tavoitteen saavuttamiseen samoin kuin kilpailukykyyn;

29.   korostaa aikuiskoulutuksen merkitystä parempien työpaikkojen luomista ja työpaikkojen määrän lisäämistä koskevan tavoitteen saavuttamisessa Euroopassa sekä elämänlaadun parantamisessa, henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämisessä, itsensä toteuttamisessa sekä aktiivisessa kansalaisuudessa; kiinnittää huomiota siihen, että yritysten on tärkeää voida ennakoida uusia pätevyyksiä ja työmarkkinoiden vaatimuksia niin, että tarjottava aikuiskoulutus vastaa vaadittavia taitoja; katsoo, että koulutuksen sisällön on vastattava ammatillisia ja käytännön vaatimuksia; korostaa tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolten yhteistyön merkitystä;

30.   huomauttaa, että elinikäinen oppiminen ei ainoastaan lisää työntekijöiden työllistettävyyttä vaan myös heidän sopeutuvuuttaan sekä maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuuttaan, mikä on tärkeää sisämarkkinoiden toiminnan kannalta; pitää tärkeänä toisen (ja kolmannen) kielen oppimisen edistämistä työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi;

31.   korostaa, että alhainen koulutustaso, joka koskettaa tällä hetkellä kolmannesta Euroopan työvoimasta (72 miljoonaa työntekijää), merkitsee työttömyysriskiä, mutta koulutuksen avulla yksilöt voivat säilyttää tai hankkia työllistymistä varten tarvittavat valmiudet ja parantaa työnsä laatua; pitää tärkeänä vapaamuotoisen koulutuksen ja arkioppimisen kautta hankitun pätevyyden tunnustamista ja hyväksymistä, mikä tarjoaa pohjan elinikäisen oppimisen kehittämiselle sekä kansallisten ammattitutkintojen että eurooppalaisen tutkintokehyksen yhteydessä;

32.   painottaa, että kaikilla kansalaisilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua elinikäisen oppimisen ohjelmiin, ja pitää tässä yhteydessä valitettavana, että niiden, joilla koulutuksen lähtötaso on alhaisin, naisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden henkilöiden, naisten, maaseutualueiden väestön ja vammaisten henkilöiden osallistuminen on epätodennäköisintä; katsoo, että näille ihmisille on tarjottava erilaisia ja heille soveltuvia ohjelmia sekä menetelmiä; katsoo tässä yhteydessä, että pitäisi erityisesti painottaa työntekijöille ja työttömille annettavaa uutta teknologiaa käsittelevää koulutusta; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä opetustarkoituksiin, sillä se on keskeisessä osassa yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamisessa kaikille antaen mahdollisuuden osallistua elinikäiseen oppimiseen, ja katsoo vähiten koulutusta saaneiden tarvitsevan erityistä tukea ja rahoitusta;

33.   pitää tärkeänä aikuisopetusta esimerkiksi kielen ja ammattivalmiuksien opettamiseksi maahanmuuttajille, mikä edistää heidän integroitumistaan ja parantaa heidän työllistyvyyttään sekä heidän osallistumistaan työmarkkinoille vahvistaen samalla heidän sosiaalista osallisuuttaan;

34.   painottaa työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen, aktiivisen osallistamisen merkitystä, sillä työnantajat ja työntekijät voivat toimia samalla tasolla vain toimivien työmarkkinaosapuolten avulla; katsoo, että työmarkkinaosapuolten rakenteen luomista olisi tuettava niissä jäsenvaltioissa, joissa se ei ole kehittynyt;

35.   korostaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja muiden rakennerahastojen merkitystä kaikkien ihmisten elinikäistä oppimista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa ja kehottaa takaamaan, että nykyistä enemmän rahoitusta osoitetaan niille, jotka eniten tarvitsevat elinikäistä oppimista; pahoittelee, että joissakin jäsenvaltioissa erityisesti iäkkäämpien ja kouluttamattomien työntekijöiden aikuiskoulutusmahdollisuuksien parantamiselle ei anneta riittävää painoarvoa tai rahoitusta; pyytää, että jäsenvaltiot käyttäisivät aktiivisemmin rakennerahastoja ja erityisesti ESR:ää; kehottaa komissiota vahvistamaan erityisohjelmia tällä alalla;

36.   painottaa, että aikuiskoulutuksen toteutuksen parantaminen, tiedon tarjoaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen ovat olennaisen tärkeitä, jotta osallistumisastetta saataisiin nostettua, ja nämä toimet ovat stimuloivia, jos niihin yhdistetään kannustimia; katsoo, että toteutusta parantaviin toimiin kuuluu myös opiskeluun tarkoitettujen paikkojen saatavuus, työssä oppimisen mahdollistaminen työtunteja mukauttamalla, paikallisten lastenhoitomahdollisuuksien järjestäminen, etäopiskeluun liittyvien palvelujen tarjoaminen syrjäisillä alueilla asuville vammaisille tai heikossa asemassa oleville henkilöille, elinikäiseen oppimiseen ja työmahdollisuuksiin liittyvät tiedot ja ohjaus, räätälöidyt ohjelmat ja joustavien opetusjärjestelyjen käytettävyys; painottaa, että nämä toimet on myös tunnustettava yleisesti ja niiden tulee edistää ammattiuralla etenemistä;

37.   kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin ikääntyneiden työntekijöiden ja erityisesti niiden, joiden työura poikkeaa tavallisesta tai joilla ei ole riittäviä atk-taitoja, alhaiseen työllisyysasteeseen puuttumiseksi ja järjestämään tarpeelliset olosuhteet elinikäisen oppimisen palveluiden tarjoamiseksi kaikilla tasoilla, jotta voidaan helpottaa edistymistä työssä, olipa kyseessä työllistyminen ensimmäisen kerran, työelämään palaaminen tai halu jatkaa työelämässä; pitää yhtä tärkeänä, että yrityksille luodaan kannustimia niiden rohkaisemiseksi pitämään ikääntyneitä työntekijöitä palveluksessaan pidempään, sillä he ovat yleensä erittäin päteviä, kokeneita, luotettavia ja korkeasti koulutettuja;

38.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työntekijät, joiden on pakko vaihtaa työtään työtapaturman tai sairauden takia, voivat osallistua jatkokoulutukseen ja parantaa uranäkymiään;

39.   kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan taloudellisia ja muita kannustimia sekä työntekijöille mahdollistaakseen heidän pysymisensä pitempään työssä että työnantajille ikääntyneiden työntekijöiden palvelukseen ottamiseksi ja pitämiseksi työelämässä antamalla mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen sekä parantamalla työoloja ja työn laatua;

40.   kehottaa komissiota varmistamaan, että kukin jäsenvaltio ryhtyy tarvittaviin oikeudellisiin ja taloudellisiin toimiin elinikäisen oppimisen tarjoamiseksi ja sen piiriin pääsyyn mahdollistamiseksi kaikille työntekijöille ja työnhakijoille;

Rahoitus

41.   kehottaa investoijia kiinnittämään huomiota sellaisten ohjelmien, taitojen ja pätevyyksien kehittämiseen, joiden avulla naiset voivat hankkia perustan johtamis- ja yrittäjyystaitoja varten ja parantaa pätevyyttään johtotehtäviin etenemistä varten;

42.   kehottaa ottamaan rahoitusjärjestelyt ja työnantajien järjestämän henkilöstökoulutuksen yleiseen käyttöön ja tukemaan niitä verohelpotuksilla, sillä työntekijöiden pätevyys ja taidot ovat keskeinen innovaatio-, tuottavuus- ja kilpailutekijä;

43.   katsoo, että aikuiskoulutuksessa on saavutettava kaikilla aloilla korkeita pätevyystasoja koulutus- ja kulttuuritoimilla ja korkealaatuisilla koulutusmalleilla, joilla taataan, että ihmisten tiedot ja valmiudet vastaavat ammattiprofiilien muuttuvia vaatimuksia sekä työorganisaatioita ja työmenetelmiä;

44.   vaatii, että lainsäädäntötoimenpiteiden sekä aikuiskoulutuslaitosten tai -järjestöjen toimielinten, verkostojen ja kumppanuuksien välistä koordinointia, yhteistyötä, tehokkuutta ja avoimuutta edistetään hyödyntämällä paikallista, alueellista, kansallista ja EU:n (julkista tai yksityistä) rahoitusta;

45.   katsoo, että on oleellista tarjota taloudellisia kannustimia, jotta ihmisillä on esteetön mahdollisuus koulutukseen ja sen tuomiin hyötyihin; korostaa, että tällaiset kannustimet voisivat olla verokannustimia, avustuksia, apurahoja, osarahoitusta tai verovähennyksiä taikka alennuksia sellaisten työnantajien sosiaaliturvamaksuihin, jotka tarjoavat aikuiskoulutusta edistävät työskentelyolosuhteet;

46.   tähdentää yritysten sisäisen koulutuksen merkitystä ja korostaa, että pk-yritykset, mikroyritykset ja uudet yritykset on asetettava etusijalle, sillä niillä on vähiten varaa kouluttaa työntekijöitään;

47.   kannustaa työnantajia rahoittamaan yritysten yhteiskuntavastuun nojalla elinikäistä oppimista edistäviä ammatillista koulutusta koskevia ohjelmia erityisesti naispuolisille työntekijöille, jotta jatkettaisiin aikaa, jolloin he toimivat aktiivisesti työelämässä, ja jotta edistettäisiin naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille ja kehittyä ammatillisesti;

o
o   o

48.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45. (2) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10. (3) EUVL C 292 E, 1.12.2006, s. 131. (4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0400. (5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0463. (6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0417. (7) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0063. (8) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0423.